filosofia 1 -...
TRANSCRIPT
1
Filosofia 1
Peruskalvot
Filosofia 1 – © Pekka Linna 2
Mitä filosofia on?
Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l)
Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset
perusoletukset Filosofian osa-alueet
• Metafysiikka: mitä oleva on?• Tietoteoria: mitä on totuus?• Etiikka: mitä on hyvyys?• Erityisalojen filosofiat (yhteiskuntafilosofia,
estetiikka…) Teoreettinen – käytännöllinen filosofia
Filosofia 1 – © Pekka Linna 3
Ontologia (oppi olemassaolosta)
Filosofian alku kosmologiaa – miten maailmankaikkeus toimii• Jumalat• Alkuaineet• Tavoitteena johdonmukainen selitys ilmiöille
Luonnonfilosofit• Thales• Demokritos: ”atomiteoria”
Kreikkalaisen filosofian klassinen kausi (500-300-l eKr.)• Sokrates• Platon• Aristoteles• Pohja länsimaiselle filosofiselle ajattelulle!
Filosofia 1 – © Pekka Linna 4
Sokrates (470-399 eKr.)
Ns. sokraattinen menetelmä: keskustelu, käsiteanalyysi
Sisäinen ääni eli omatunto ohjaa ihmistä oikeaan
Kun tietää, voi toimia oikein ”Olen viisain, koska tiedän, että en tiedä
mitään” Arvosteli valtaapitäviä ja epäili Jumalien
olemassaoloa – tuomittiin kuolemaan
Filosofia 1 – © Pekka Linna 5
Platon (427-347 eKr.)
Sokrateen oppilas Perusti filosofikoulun, Platonin akatemian Ideaoppi
• Aistihavainnot heijastusta todellisesta maailmasta – aistihavainnot muuttuvat ja tuhoutuvat, ideat ikuisia
• ”luolavertaus” Ihmisellä kuolematon sielu
• Ajattelu – pää• Tahto – rintakehä• Vietit – lantio• Vain järki kuolematonta
Ideaoppi näkyy nykytieteissäkin, esim. matematiikassa
Filosofia 1 – © Pekka Linna 6
Aristoteles I (384-322 eKr.)
Aleksanteri Suuren opettaja Käsitteet ajattelun perusta
• Määriteltävä tarkasti• Yksilö- ja lajikäsitteet • Musti – suomenpystykorva – koira – nisäkäs –
eliö – olio• Peruskäsitteet – kategoriat (kirja s.31-32)
• Substanssi =olio• Kvantiteetti =määrä• Kvaliteetti =laatu• Relaatio =suhde• Paikka• Aika• Tila• Aktiivisuus• Passiivisuus
Filosofia 1 – © Pekka Linna 7
Aristoteles II
Filosofian menetelmät• Induktio: yksityisestä yleiseen (ei varma)• Deduktio: yleisestä yksityiseen• Tieteen menetelmä deduktio
Olevainen muodostuu materiasta (aine) ja formasta (muoto)
Neljä vaikuttavaa syytä• Aineellinen syy (puu)• Muodollinen syy (patsaan idea)• Vaikuttava syy (kuvanveistäjä)• Päämääräsyy (patsas)
Jumala ensimmäinen liikuttaja Teleologisuus => kaikella päämäärä Esikuva nykyaikaiselle tieteenteolle
Filosofia 1 – © Pekka Linna 8
Etiikka (antiikin Kreikka) Platon
• Filosofijohtoinen ihannevaltio - parhaat hallitkoon
• Hyveet: viisaus, urhoollisuus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus
• Hyve tietoa – opittavissa Aristoteles
• Hyve – kultainen keskitie• Tärkein hyve järki
Hedonistit• Elämän päämäärä nautinto => onnellisus
Epikurolaiset• Tieto ja ymmärrys johtavat onnellisuuteen• Tavoitteena mielenrauha
Kyynikot• Tahdonlujuus auttaa onnellisuuteen
Stoalaisuus• Ihmiset tasa-arvoisia• Kohtalonusko eli fatalismi
Skeptikot• Epäile kaikkea – varmaa tietoa ei ole
Filosofia 1 – © Pekka Linna 9
Etiikkaa nykypäivään
Vanha- ja keskiaika• Kristinusko valta-asemaan• Jumalan laista etiikan ja moraalin perusta
• Jumalan tahto = luonnonoikeus• Järjen tilalle Jumalan tahdon noudattaminen
• Kristillisten ihanteiden ja realiteettien ristiriita• Kristinusko ei alun perin politiikkaa• Yhteisomistus – luostarielämä
• Saavutuksia:• Ihmisrakkaus, avuliaisuus, lempeys ihanteiksi
-> yhteiskunnalliset vaikutukset Uskonpuhdistus (1500-luku)
• Hengellinen erotetaan maallisesta• Etiikassa ohjenuorana järki ja Raamattuun
sidottu omatunto• Työnteon arvostus
Filosofia 1 – © Pekka Linna 10
Etiikkaa edelleen …
Spinoza (1600-l)• Järki ja oikeudenmukaisuus ihanteina• Päämääränä Jumalan tiedostaminen
Valistus (1700-l)• Ihminen perimmältään hyvä• Hume: etiikan pohjana tunteet, sympatia• Rousseau: yksityisomistus pahan alku
-> yhteinen etu yksityisen edelle• Valtio kuuluu kansalle -> demokratia• Vallankumous ja kasvatus
• Kant: ”käytännöllinen järki”• Etiikka ja moraali ihmisestä riippumattomia• Sääntöjen yleisyys• Hyvän tahtominen teon ainoa peruste
• Schopenhauer: säälietiikka• Älä loukkaa ketään vaan auta kaikkia voimiesi
mukaan
Filosofia 1 – © Pekka Linna 11
Etiikkaa …
Utilitarismi – hyötyetiikka• ”mahdollisimman monien mahdollisimman suuri
onni”• John Stuart Mill: Ihmiskunnan menestys• Sovelletaan demokratioissa
1900-luvun kysymyksiä• Globalisaatio – konfliktit• YK:n ihmisoikeuksien julistus: luonnonoikeus• Tiede ja etiikka esim. biotekniikka• John Rawlsin yhteiskuntasopimusteoria
Filosofia 1 – © Pekka Linna 12
Keskiajan filosofiaa
Länsimaisen kulttuurin taustalla antiikin Kreikan ja Rooman, kristinuskon ja germaanien kulttuurit• keskiajan katolinen yhtenäiskulttuuri
Teologiasta filosofiaa ->skolastiikkaa Merkittäviä keskiajan filosofeja ja teologeja
• Augustinus• Tuomas Akvinolainen• Mestari Eckhart
Filosofia 1 – © Pekka Linna 13
Tuomas Akvinolainen
Tiedon kohteena objektiivinen todellisuus Aistimaailma – tuonpuoleinen maailma
• Uskon ja järjen totuudet täydentävät toisiaan• Jumalan olemassaolo todistettavissa järjellä
Viis todistusta Jumalan olemassaolon puolesta• Ensimmäinen liikuttaja• Ensimmäinen vaikuttava syy• Välttämätön olento• Arvojärjestys• Järjellinen maailmanjärjestäjä
Ruumis materiaa, sielu tekee sen eläväksi• Sielu kuolematon• Tuomas yhdisti Platonin ja Aristoteleen
ajatuksen sielun kuolemattomuudesta kristilliseen ylösnousemususkoon
Filosofia 1 – © Pekka Linna 14
Niccolo Machiavellin poliittinen ihminen
Valtio ei ollut riippuvainen kirkosta eikä valta Jumalalta saatua• Pesäero keskiajan käsitykseen
Pääteos ”Ruhtinas” Ruhtinaalla oikeus käyttää tarvittavia keinoja
järjestyksen ja moraalin ylläpitämiseen, myös moraalittomia->machiavellismi
Toinen teos ”Discorsi” (keskusteluja)• Kansallisuusaatteelle perustuva valtioihanne,
demokratia-> uuden ajan keskeinen valtioihanne
Filosofia 1 – © Pekka Linna 15
Uuden ajan yhteiskuntafilosofiaa…
Thomas Hobbes (1600-l)• ”Ihminen on ihmiselle susi”• Valtio välttämätön suojelemaan ihmistä• Yhteiskuntasopimus: valta annetaan
hallitukselle, johdossa kuningas• Hobbesin ajatukset uuden ajan
kansallisvaltioiden synnyn taustalla• Yksinvaltius • Taiteessa barokki• Uskonnossa puhdasoppisuus
John Locke (1600-l)• Ihmisellä luonnonoikeuteen perustuvia
oikeuksia: elämä, vapaus, omistusoikeus• Hallituksen tehtävä huolehtia oikeuksien
toteutumisesta• Ihanteena uskonnonvapaus• Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus (1776)
Filosofia 1 – © Pekka Linna 16
Uuden ajan yhteiskuntafilosofiaa…
Jean-Jacques Rousseau (1700-l)• ”paluu luontoon”• Sivistys ja omistaminen pilannut ihmiset-> rikkaus, köyhyys ja valta• Yhteiskuntasopimus: kansa antanut vallan,
joten kansalla on oikeus muuttaa sopimusta• Valtio kansan palvelija• Kansanäänestys• Pieni kaupunkivaltio, tasavalta ihanteena
Locken ja Rousseaun ajatukset ovat vaikuttaneet monien valtioiden itsenäistymiseen, vallankumoukseen ja mm. YK:n ihmisoikeusjulistukseen
Muita aatevirtauksia• Anarkismi• Naisten oikeudet -> feminismi• Totalitarismit (Neuvostoliitto, Saksa)• Liberalismi
Filosofia 1 – © Pekka Linna 17
Rene Descartes (1600-l)
Cogito, ergo sum – Ajattelen siis olen Onko olemassa ehdottoman varmaa tietoa?
1. Totuuden oltava ilmeinen2. Ongelma hajotettava osiinsa3. Yksinkertaisesta monimutkaiseen4. Kaikki näkökohdat huomioitava⇒perustotuudet, joiden avulla päästään kohti
varmaa tietoa Metodinen epäily: kaikkea on epäiltävä Deduktio: totuus johdetaan toisesta
totuudesta Täydellinen olio => Jumala
• Ihmisen havainnot luotettavia, koska Jumala ei voi johtaa harhaan
Perussubstannit henki ja aine
Filosofia 1 – © Pekka Linna 18
Valistusajan filosofiaa
Filosofian historiassa kysymys tiedon luonteesta keskeinen• Empirismi: kokemus ja aistihavainnot tiedon
perusta• Rationalismi: järki ja sen käyttö tiedon lähteenä
Empirismi korostuu valistusajalla (1700-l)=> Luonnontieteiden nousu
Valistusajattelu korostaa • Ihmisoikeuksia• kansan itsemääräämisoikeutta• tieteellistä tutkimusta• Järkeä
Filosofian historiassa empirismin ja rationalismin ristiriita keskeinen
Filosofia 1 – © Pekka Linna 19
David Humen empirismi
Tieteen pitää perustua kokemukseen ja havaintoihin
Kokemussisältö muodostuu• Havainnosta: aistivaikutelmat + muisti + ajattelu
=tuolin idea=> Havainnot eivät pysyviä
Kausaliteetin kritiikki: ihminen ei voi havaita syy-seuraus –suhteita• Vain matematiikassa varmaa tietoa
Humen giljotiini: ”siitä mitä on ei voi päätellä miten pitäisi olla”• Tosiasioista ei voi johtaa arvoja ja etiikkaa
Filosofia 1 – © Pekka Linna 20
Immanuel Kant
Yhdisti empirismin ja rationalismin• Voimme tietää a priori eli ilman kokemusta vain
mitä siihen sisällytämme (aika, avaruus)• Kokemusten ja havaintojen kautta a posteriori
olemme tekemisissä vain havaintojen kanssa Kantin kategoriat
• Kvantiteetti (yksi, moni, kaikki)• Kvaliteetti (realiteetti, negaatio, limitaatio)• Relaatio (olio-ominaisuus, syy-seuraus,
vuorovaikutus)• Modaliteetti (mahdollinen-mahdoton, oleminen-
ei-oleminen, välttämättömyys-sattumanvaraisuus)
Luonnonlait eivät luonnossa, vaan ihmisen ymmärryksessä• Kausaliteetti ymmärryksen yksi kategoria
Filosofia 1 – © Pekka Linna 21
Kant…
Metafysiikka? Kantin etiikka
• Etiikan tulee olla autonomista, ihmisen järkeen perustuvaa
• Kategoriset imperatiivit etiikan perussääntöinä1. Toimi niin, että tahtosi maksiimi voisi tulla
kaikkina aikoina yleiseksi lainsäädännöksi2. Älä koskaan käytä ihmisyyttä itsessäsi tai
toisissa ihmisissä pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä
=> Teot arvioitava näiden periaatteiden perusteella
• Ihmisellä tahdonvapaus• Jumalan olemassaolo eettisen toiminnan
välttämättömänä edellytyksenä
Filosofia 1 – © Pekka Linna 22
1800-luvun kehitysfilosofiaa
Biologian, historian ja luonnontietieteiden kehitys => kehitysoptimismi• Darwin: evoluutioteoria
Hegel: maailma ja ihminen jatkuvan kehityksen alainen• Dialektinen kaava: teesi, antiteesi, synteesi• Aatteet kehityksen voimina• Kehitys positiivista: edistystä ja kulkua kohti
vapautta Maailmansodat romuttivat kehitysoptimismia
• Muita ongelmia: saastuminen, luonnonkatastrofit
• Toteutuuko paratiisi sittenkään?=> Elämä ei ennustettavaa
Filosofia 1 – © Pekka Linna 23
Karl Marxin kommunismi
Max omaksui kehitysajatuksen Hegeliltä• Teesi = vallitseva tilanne• Antiteesi = olemassa oleva ristiriita• Synteesi = muutos• Yhteiskunnan taloudelliset olosuhteet
muutosvoimina: useimpiin talousjärjestelmiin kätkeytyy epäkohtia
Vallitsevan järjestelmän epäkohdat johtavat vallankumoukseen ja uuteen luokattomaan yhteiskuntaan
Tuotantotavat• Primitiivinen kommunismi• Orjayhteiskunta• Feodalismi• Kapitalismi• Kommunismi (tavoite, synteesi)
Filosofia 1 – © Pekka Linna 24
Marx..
Uskontokritiikki• Uskonto kansan oopiumia• Uskonto syntyy yhteiskunnallisesta kurjuudesta
=> toivo paremmasta tuonpuoleisessa• Kapitalismissa uskonnolla estettiin kansaa
näkemästä kurjuutta => vieraantuminen todellisuudesta
• Kommunistisessa yhteiskunnassa uskonto tarpeettomana vähitellen häviää
Filosofia 1 – © Pekka Linna 25
Friedrich Nietzschen yli-ihminen
Ihmiselämä perustui tahtomiseen, tahtominen elämää ylläpitävä voima
Ihanteena taisteleva sankari (olemassaolon-, vallan-, ja voitontahto) vrt. Darwin
Ihmisen päämäärä itsensä kehittäminen ja ylittäminen
Kehityksen päämääränä voimakas yksilö, yli-ihminen
Korkein arvo elämä: tarkoituksena luoda yhä parempia yksilöitä vaikka sodan, väkivallan ja rajoitusten keinoin
Toimi kansallissosialismin, fasismin ja jopa kommunismin kasvualustoina=> II maailmansota (ehkä eräs taustatekijä)
Tiivistelmään tulee vielä jatkoa myöhemmin!