1

1. Johdanto 1 2 3 Politiikan onnistumista mitataan sillä, millaisen maailman jätämme lapsillemme. Vasemmistoliitto tekee tulevaisuuteen katsovaa 4 politiikkaa ja rakentaa tasa-arvoista ja ympäristön kannalta kestävää, feminististä, eli kaikkien yhdenvertaisuuteen suuntaavaa 5 politiikkaa. yhteiskuntaa. Me rakennamme yhteiskuntaa, joka on hyvä kaikille, ei harvoille. Me teemme politiikkaa, joka takaa hyvän 6 elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. 7 8 Vaikka politiikan täytyy katsoa kauas, on tekojen aika nyt. Tämä tavoiteohjelma koostuu esityksistä, jotka voidaan toteuttaa 9 lähivuosien aikana. Toteutuessaan nämä tavoitteet lisäävät hyvinvointia, ihmisten välistä tasa-arvoa sekä vapautta. Lisäksi ne 10 varmistavat esteettömyyden ja ihmisoikeuksien toteutumisen sekä mahdollisuuden työhön ja toimeentuloon. Ne myös lisäävät 11 talouden kestävyyttä sekä edistävät ilmastonmuutoksen hillintää ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta. 12 13 Me haluamme maailman ilman sotaa, sortoa, puutetta ja eriarvoisuutta. Me haluamme muuttaa luonnonvaroja kestämättömästi 14 käyttävän fossiilitalouden ilmastoviisaaksi kiertotaloudeksi ja suojella luontoa ylikulutukselta. Yhteiskunnan on taattava edellytykset 15 työhön ja toimeentuloon sekä tasavertaiseen osallistumiseen. Yhteiskunnan on tarjottava jokaiselle myös mahdollisuuden itsensä 16 kehittämiseen. Kaikille kuuluva vapaus voi toteutua vain demokraattisessa, yhdenvertaisessa, esteettömässä ja tasa-arvoisessa 17 yhteiskunnassa. 18 19 20 Vasemmiston tavoittelemaa kokonaisvaltaista maailmanlaajuista muutosta kohti tasa-arvoista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa 21 kuvataan Punavihreä Tulevaisuus -asiakirjassa. Vasemmistoliiton arvot määritellään periaateohjelmassa. 22 23 24 25 2. Hyvinvointia 2020-luvulla 26 27 28 29 30 Yhteiskunnallisen tasa-arvon ja laajan hyvinvoinnin kannalta pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut maailman menestyksekkäin 31 malli. Kun maailma ja yhteiskunta muuttuvat, on kuitenkin myös hyvinvointivaltion muututtava. Vasemmiston tehtävä on päivittää 32 hyvinvointimallimme 2020-luvulle. 33 34 Yhteiskunnallisen muutoksen tahti on teknologisen kehityksen vuoksi yhä nopeampaa, maailma yhä keskinäisriippuvaisempi ja 35 ympäristöongelmat uhkaavat yhteiskuntien vakautta ja tulevaisuutta. Vaikka maailmanlaajuisesti absoluuttinen köyhyys on 36 vähentynyt, ovat eriarvoisuus sekä tulo- ja varallisuuserot kasvaneet. 37 38 Epävarmuuteen on vastattava luomalla turvaverkkoja, vahvistamalla ihmisten voimavaroja ja tekemällä politiikkaa, joka lisää 39 yhdenvertaisuutta, dialogisuutta sekä ja luo uskoa tulevaisuuteen – ei lietsomalla pelkoa tai sulkemalla rajoja. 40 41 Maailman muutokset voivat olla eriarvoisuutta kasvattavia tai pienentäviä riippuen siitä, millaisten arvojen pohjalle rakennamme 42 politiikkaamme, miten taitavasti ennakoimme kehitystä ja miten rohkeasti uskallamme tehdä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. 43 44 Keskeisimmät haasteemme ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, taloudellisen tasa-arvon lisääminen, työmarkkinoiden 45 murrokseen vastaaminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaaminen. Nämä 46 haasteet edellyttävät kirkasta visiota tulevaisuudesta, ja näiden ongelmien ratkaiseminen on asetettava läpileikkaavaksi tavoitteeksi 47 aivan kaikkeen päätöksentekoon. 48 49 Yhteiskunnalliset ja teknologiset muutokset, väestön ikääntyminen sekä siirtyminen vähähiiliseen elämäntapaan ovat keskeiset 50 hyvinvointivaltiomme perustaan vaikuttavat haasteet. Hyvinvointipalveluita on heikennetty eivätkä vanhat hyvinvointirakenteet 51 enää kaikissa tilanteissa onnistu takaamaan hyvinvointia, toimeentuloa ja tasa-arvoisia elämän edellytyksiä kaikille. Toisaalta 52 vähähiilinen elämäntapa edellyttää valtavia muutoksia tuotantoon, kulutukseen ja elämäntapoihimme. 53 54 55

2

Ratkaisuna näihin aikamme suuriin haasteisiin tarvitsemme nykyistä tiukempaa sitovaa ympäristösääntelyä sekä todellisten 56 vaikutusten mukaista ympäristöhaittojen hinnoittelua. Ilmastokestävä elämä on mahdollistettava kaikille. Lisäksi tarvitsemme 57 panostuksia infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Sosiaaliturvaa on uudistettava tuomaan tukea vaihteleviin elämäntilanteisiin. Julkiset 58 palvelut on päivitettävä niin, että lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Verotuksen on tasattava tulo- 59 ja varallisuuseroja nykyistä paremmin. Koulutustason lasku on käännettävä sen nousuksi ja koulutusjärjestelmän on tasattava 60 perhetaustasta johtuvia eroja sekä mahdollistettava jatkuva oppiminen. Työllisyyspolitiikassa on keskityttävä osaamisen, työkyvyn, 61 tuottavuuden ja työolojen kehittämiseen sekä hylättävä ihmisten kyykyttäminen ja kikyttäminen. 62 63 Rauhan ja yhteisiin sopimuksiin perustuvan kansainvälisen yhteistyön turvaaminen on edellytys tarvittavalle kansalliselle ja 64 globaalille muutokselle. 65 66 Inhimillisyys, tasa-arvo, vapaus sekä ylisukupolvinen kestävyys on ankkuroitava kaikkea päätöksentekoamme ohjaaviksi arvoiksi. Näin 67 luomme turvaa, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden uskoa sekä autamme suomalaisia navigoimaan muutosten ja epävarmuuden 68 keskellä. 69 70 71 3. Hyvä toimeentulo työelämä ja turvattu tulevaisuus 72 73 74 75 76 Työ on tärkeä kysymys paitsi yhteiskunnallisesti myös yksilön kannalta. Työ luo arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, työ tuottaa 77 hyvinvointia ja toimeentuloa. Toisaalta työ voi myös kuormittaa ihmistä ja huonosti organisoitu tai kohdistettu työ voi aiheuttaa 78 yhteiskunnallisia ongelmia. Työtä voi olla liikaa tai liian vähän. 79 80 Työ ja työn tekemisen tavat muuttuvat juuri nyt nopeasti. Yhteiskunnan sääntelyn ja sosiaaliturvan on tunnistettava työn uudet 81 moninaiset muodot ja luotava yhdenvertaista turvaa myös muuttuvilla työmarkkinoilla työnteon muodoista riippumatta. 82 Itsensätyöllistäjille on taattava oikeus kollektiiviseen neuvotteluun työn hinnasta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on uudistettava 83 vastaamaan muuttuneeseen työelämään muuttuneen työn moninaisia muotoja ja tuomaan paremmin turvaa myös pätkä- ja 84 silpputyöntekijöille sekä itsensätyöllistäjille. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava kokonaisvaltaisesti niin, että se luo 85 turvaa ja kannusteita muuttuvassa työelämässä ja takaa kaikille toimeentulon myös vaihtelevissa elämäntilanteissa. Perusturvan 86 tasoa on nostettava. 87 88 89 Työttömyys on yhteiskunnan epäonnistumista, eikä siitä yleensä voi syyttää yksilöä. Valtion tehtävä on vähentää työttömyyttä 90 aktiivisella työvoimapolitiikalla, elinkeinopolitiikalla, koulutuspolitiikalla sekä paremmilla palveluilla. Julkisen sektorin on kannettava 91 vastuunsa työllisyydestä ja valtion on taattava pitkäaikaistyöttömille oikeus palkkatuettuun työhön. Vasemmistoliitto pitää 92 tärkeänä naisten ja miesten välisen palkkatasa-arvon toteutumista. 93 94 Pienten tulojen ohella yksi merkittävä toimeentulovaikeuksia aiheuttava tekijä on asumisen korkea hinta. Kallis asuminen aiheuttaa 95 ongelmia jopa työssäkäyville, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tulee rakentaa riittävästi kohtuuhintaisia esteettömiä asuntoja. 96 Asumisen hinnan hillitsemistä ei voi jättää vain markkinoiden varaan, vaan tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa ja runsaasti lisää 97 kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Asumisen kalleus on myös yksi syy ylivelkaantumisen lisääntymiseen. Kansalaisten 98 ylivelkaatumista ja luottohäiriömerkintöjä voidaan estää asuntopolitiikan ohella turvaamalla toimeentuloa ja vähentämällä 99 köyhyyttä. Olennaista on kuitenkin myös luottomarkkinoiden nykyistä tiukempi sääntely sekä se, että ylivelkaantuneille luodaan 100 aitoja mahdollisuuksia talousongelmista nousemiseksi. Asumisen korkeaan hintaan puuttumalla ja ylivelkaantumista ehkäisemällä 101 voidaan myös parantaa työllistymisen kannusteita ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen. 102 103 104 105 3.1 Turvaa muuttuvassa työelämässä 106 Me haluamme nostaa Suomen tasa-arvoisen tyoelaman kärkimaaksi. Se edellyttää työelämän laadun, palkkatasa-arvon ja 107 työhyvinvoinnin kehittämistä sekä sitä, että työehtoista pidetään huolta työn muutoksen keskellä ja että työnteko mahdollistetaan 108 mahdollisimman monelle. 109 Työn sisällöt ja ansaintamallit ovat muutoksessa. Tämä on tosiasia, jota ei voi sivuuttaa. Muun muassa digitalisaatio, robotisaatio, 110 tekoäly ja big datan käyttö muuttavat merkittävästi koko yhteiskuntaamme. Muutos ei johdu ainoastaan teknologisesta 111 kehityksestä, vaan siihen liittyy harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka, joka jakaa ihmiset entistä vahvemmin voittajiin ja 112 häviäjiin. Perinteinen teollisuustyö on vähentynyt ja tilalle on syntynyt erityisesti huonoilla työehdoilla varustettua palvelualojen 113 työtä sekä korkeaa osaamista vaativaa 114 115

3

asiantuntijatyötä. Pätkä- ja silpputöistä ei voi enää puhua epätavallisina työn tekemisen muotoina – sen verran vakiintunut ja yleinen 116 osa ne ovat suomalaisia työmarkkinoita. Myös erilaiset alustatyön ja itsensä työllistämisen muodot ovat lisääntyneet. Työn tekemisen 117 tavat ja työsuhteiden muodot ovat muuttuneet ja työelämä on monien kokemusten mukaan muuttunut aiempaa epävarmemmaksi. 118 Kehitys muuttaa työntekemisen tapoja, hävittää vanhoja työtehtäviä ja luo uusia sekä asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden 119 taidoille ja kyvyille. Siksi yhteiskunnan on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan työn muutoksen vaatimuksiin ja luomaan ihmisille 120 turvaa ja osaamista muuttuvassa työelämässä. 121 122 123 Työelämän murros ja epävarmuus kasvattavat ihmisten kuormitusta ja stressiä. Sen vastapainoksi on luotava nykyistä paremmat 124 mahdollisuudet joustaviin työaikajärjestelyihin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä osaamisen päivittämiseen. Useat 125 suomalaiset kokevat, että palkankorotuksen sijaan heidän hyvinvointiaan kasvattaisi eniten mahdollisuus vapaa-ajan lisäämiseen tai 126 muunlaiseen työehtojen parantamiseen. Mahdollisuus lyhennettyyn työpäivään tai -viikkoon voi olla tärkeää myös perhesyistä, siis 127 lasten tai vaikkapa iäkkäiden vanhempien hoitamisen takia. Tämä voisi tarkoittaa lisää lomapäiviä tai viikoittaisen työajan 128 lyhentämistä. Tämän kaltainen kompensaatio tuottavuuden kasvusta olisi myös ympäristön ja yhteisöllisyyden kannalta 129 kulutusmahdollisuuksien lisääntymistä parempi vaihtoehto. 130 131 132 Samalla kun toiset kärsivät liiallisen työtaakan alla, osa suomalaisista kärsii pätkä- ja silpputyösuhteiden aiheuttamasta 133 epävarmuudesta. Työlainsäädäntöä on kehitettävä siten, että kaikille taataan työehtosopimuksia täydentävä minituntipalkka. Lisäksi 134 on vahvistettava periaatetta siitä, että työvoimatarvetta täytetään pysyvällä työvoimalla erilaisten silpputyön ja 135 näennäisyrittäjyysmuotojen sijaan. Samalla kun itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien asemaa on parannettava, haluaa 136 vasemmistoliitto suitsia erilaisia pakko- ja näennäisyrittäjyyden muotoja, joiden ainoa tarkoitus on työnantajariskin ja -kulujen siirto 137 työntekijöille. 138 139 Julkisen sektorin tulee ottaa vastuu työttömyyden purkamisesta huolehtimalla vakaasta taloudellisesta kehityksestä, korkeasta 140 investointiasteesta sekä aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Erityisesti tarvitaan täsmätoimia nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja 141 osatyökykyisten työllistämiseksi. Viime kädessä julkisen sektorin tulee taata työpaikan osatyökykyisille ja yli kaksi vuotta vuoden 142 työttömänä olleille. 143 144 Työelämän sukupuolittuneisiin ongelmiin, kuten palkkaepätasa-arvoon, työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen, epätyypillisten 145 työsuhteiden kasaantumiseen, raskaussyrjintään ja häirintään on puututtava uusilla ja päättäväisillä keinoilla. Maahanmuuttajien, 146 osatyökykyisten kuten kehitysvammaisten ihmisten ja vierastyöntekijöiden hyväksikäyttämiseen ja alipalkkaukseen työmarkkinoilla 147 on puututtava nykyistä jämäkämmin. Suomessa kaikille on taattava lakien ja työehtosopimusten mukaiset palkat ja työehdot. Osa-148 aikatyön yhdistämisen eläkkeellä oloon tai opiskelemiseen tulee olla nykyistä joustavampaa. Työttömänkin pitää voida opiskella. 149 150 Vasemmistoliitto haluaa tukea sopimisen kulttuuria työmarkkinoilla. Vaikka lainsäätäjä tekee lopulliset ratkaisut, monet asiat on 151 parasta sopia kolmikantaisesti. Sopiminen edellyttää kuitenkin tasapainoista neuvotteluasetelmaa, ei sanelua. Paikallista sopimista 152 voidaan ja sitä pitää edistää, mutta kuitenkin työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. 153 154 Vasemmistoliitto edistää ja vaalii työntekijöiden oikeuksien loukkaamattomuutta. Teemme hyvää yhteistyötä 155 ammattiyhdistysliikken kanssa ja turvaamme työntekijöiden lakko- ja järjestäytymisoikeuden tulevaisuudessakin. Vaadimme, että 156 luottamusmiestenihmisten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa parannetaan ja heille taataan nykyistä enemmän työaikaa 157 edustettaviensa asioiden hoitamiseen. Myös luottamusmiestenihmisten tiedonsaantioikeutta tulee parantaa. 158 159 160 Vasemmistoliiton tavoitteet: 161

• Taataan kaikille subjektiivinen oikeus opinto-ohjaukseen läpi työuran. 162 • Lakkautetaan työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömien rangaistuselementit. 163 • Kriminalisoidaan alipalkkaus. Parannetaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan valvontaa. 164 • Saatetaan Suomessa voimaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklan 4.3 kohtuullista palkkaa koskeva säännös. Näin 165

saadaan käytännössä määriteltyä kansallinen palkkojen vähimmäispalkkataso, joka turvaa kohtuullisen palkan niille, joilla 166 ei ole työ- ja virkaehtosopimusten turvaa. 167

• Turvataan työntekijöiden oikeus saada heille kuuluvat palkkasaatavat esimerkiksi palkkaturvaa kehittämällä. 168 • Annetaan ammattiliitoille kanneoikeus ja vahvistetaan luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä ja tiedonsaantia. 169

170

4

• Turvataan palkansaajiin rinnastettaville itsensätyöllistäjille samat oikeudet, jotka työsopimuslaki takaa 171 työsopimussuhteessa oleville. 172

• Työhyvinvointia ja työterveyttä tulee kehittää, jotta myös pätkä- ja silpputöissä sekä itsensätyöllistäjinä 173 työskentelevät pääsevät tosiasiallisesti sen piiriin. 174

• Tehdään selvitys alustataloudessa työskentelevien asemasta ja valmistellaan alustatyölle reilut pelisäännöt. 175 • Kannustetaan sekä julkista että yksityistä sektoria käynnistämään työajan lyhentämiskokeiluja työllisyyden edistämiseksi, 176

työelämän laadun parantamiseksi ja työn tuloksellisuuden parantamiseksi. 177 • Uudistetaan vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuorotteluvapaan hyödyntäminen on oltava mahdollista 10 vuotta töissä 178

olleille. Vuorotteluvapaan ajaksi tulee voida palkata kuka tahansa tehtävään soveltuva työtön työnhakija. 179 • Puretaan Suomeen syntyneitä ilmaistyömarkkinoita, joissa palkkatyötä vastaavaa työtä teetetään harjoittelijoita 180

ketjuttamalla sekä kuntouttavalla työtoiminnalla. 181 • Toteutetaan tasa-arvoinen perhevapaauudistus 6+6+6-mallin mukaisesti ja mahdollistetaan perhevapaiden aiempaa 182

tasaisempi jakaminen. 183 • Kehitetään uutta läheisvapaamallia, jonka avulla saattohoitopotilaan omainen voi ansiosidonnaisen tuen turvin hoitaa 184

omaistaan kotona määräajan. 185 • Toteutetaan palkkatasa-arvo-ohjelma, jossa matalapalkka-aloille tehdään muita suurempia korotuksia (niin sanotut tasa-186

arvoerät). 187 • Luodaan Kehitetään palkkaeroja anonyymisti seuraava tietokanta, joka mahdollistaa sukupuolten välisten palkkaerojen 188

korjaamisen esimerkiksi tulorekisteriä hyödyntämällä. 189 • Annetaan työnantajille kolme vuotta aikaa kuroa mahdollinen sukupuolten välinen perusteeton palkkaero umpeen. 190

Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen perusteettomista palkkaeroista säädetään uhkasakko. 191 • Luodaan jokaiselle yli 30 hengen työpaikalle turvallisemman tilan säännöt periaatteet ja koulutetaan 192

työsuojeluvaltuutetut toimimaan häirintäyhdyshenkilöinä. 193 • Kehitetään nimetön ja suojattu ilmoituskanava, niin sanottu whistleblower-järjestelmä, jolla häirinnästä ja muista 194

työpaikalla tapahtuvista väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa matalalla kynnyksellä ja turvallisesti. Turvataan 195 aluehallintovirastojen työsuojeluvalvonnan voimavarat. 196

• Turvataan aluehallintovirastojen työsuojeluvalvonnan voimavarat ja edellytykset reagoida myös nimettömänä 197 saatuihin ns. whisteblowing-järjestelmän kautta tulleisiin ilmiantoihin yrityksissä tapahtuneista häirintätapauksista ja 198 muista väärinkäytöksistä. 199

• Otetaan käyttöön automaattinen palkkatukimalli, jolla kannustetaan yrityksiä rekrytoimaan pitkäaikaistyöttömiä, 200 osatyökykyisiä ja nuoria työttömiä sivukuluja alentamalla 201

• Laajennetaan julkisen sektorin työllistämisvelvoitetta asteittain. Säädetään kaikille yli 12 24 kuukautta työttömänä olleille 202 subjektiivinen oikeus palkkatuettuun työhön yrityksissä, kunnissa tai kolmannella sektorilla. 203

• Omaishoidon tuki nostetaan riittävälle tasolle. 204 • Kartoitetaan ja korjataan kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnan ongelmat. Jatkossa työtoiminnasta saatavan 205

päiväkorvauksen on ylitettävä osallistumisen vaatimat menot. Kehitetään työtoimintaa niin, että se tukee avoimille 206 työmarkkinoille siirtymistä. Vahvistetaan työhönvalmennuksen saatavuutta koko maassa. Työtoiminnasta saatavan 207 päiväkorvauksen on ylitettävä osallistumisen vaatimat menot. Työsuhteen tunnusmerkit täyttävästä työstä on 208 maksettava kehitysvammaiselle ihmiselle palkka ja siitä saatava työhön kuuluva suoja. 209

• Edistetään paikallista sopimista työehtosopimusjärjestelmän puitteissa. Työntekijäosapuolella tulee olla sopimusten 210 tulkintaetuoikeus. Ehtona paikallisen sopimisen edistämiselle on oltava, että se tapahtuu työ- ja 211 virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa. 212 213

214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 3.2 Nykyaikaista elinkeinopolitiikkaa 224 Vasemmistolainen elinkeinopolitiikka vahvistaa työllisyyttä, painottaa yritysvastuuta ja takaa yrityksille tasapuoliset 225 kilpailuedellytykset. Valtion on taattava, että yritykset voivat toimia laillisessa ja ennustettavassa ympäristössä. Yritysten on voitava 226 luottaa siihen, että yhteiskunnan perusinfrastruktuuri toimii ja julkinen valta kouluttaa niiden käyttöön osaavaa työvoimaa. 227 Yritysten on kannettava yhteiskunnallinen vastuunsa työoloista, ihmisoikeuksista ja ympäristöstä. 228 229 Elinkeinoelämän taloudellisen menestyksen ehto modernissa maailmassa on osaavan ja työkykyisen työvoiman saatavuus. Parasta 230 elinkeinopolitiikkaa onkin pitää huolta ihmisten työkyvystä ja koulutuksesta läpi työelämän. Lisäksi valtio voi tukea elinkeinoelämää 231 satsaamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sillä tuottavuuden kasvu on merkittävä tekijä taloudellisen menestyksen takana. 232

5

Lisäksi valtio voi tukea elinkeinoelämää satsaamalla riippumattomaan tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ihmis- ja 233 ympäristöystävällisen tuottavuuden kasvun edistämiseksi. 234 235 Sen sijaan valtio ei voi taata yritysten menestystä jakelemalla yhä enemmän yritystukia – erityisesti jos ne kohdistuvat olemassa 236 olevan toiminnan ylläpitämiseen tai saastuttamiseen. 237 238

6

Yritystukia on uudistettava niin, että ne tukevat yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä sekä niin, että tuet suunnataan pois 239 ympäristölle haitallisista tuista. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotukia on sen sijaan lisättävä. Panostamalla TKI-tukiin voidaan 240 kehittää myös suomalaista perusteollisuutta siten, että käytettävistä raaka-aineista saadaan irti enemmän jalostusarvoa, 241 vientituloja ja työtä. 242 243 Työllisyyden paraneminen on viime vuosina kohdistunut pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Elinkeinopolitiikan on tuettava erityisesti 244 aloittelevia pienyrittäjiä erilaisilla tuen muodoilla sekä vahvistamalla yrittäjien sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmää. Pienyrittämistä 245 on tuettava yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa ja tuloverotusta. Sosiaaliturvan rahoitus on uudistettava niin, että se kohdistuu 246 samalla tavalla kaikkiin tuotannontekijöihin. 247 248 Valtion on oltava aktiivinen omistaja. Valtio voi yritysomistusten kautta toisaalta saada tuloja, toisaalta kehittää ja monipuolistaa 249 suomalaista elinkeinorakennetta, tukea työllisyyttä ja varmistaa kriittisten yhtiöiden suomalainen omistajuus. Valtio-omisteisten 250 yritysten on toimittava esimerkillisesti sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmasta. 251 252 Elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa ei saa unohtaa julkistenpalveluiden suurta merkitystä yhteiskunnallisesti välttämättömien 253 palveluiden tuottajana ja työllistäjänä. Elinkeinopoliittisia tukia ja erityisesti TKI-toimintaa on suunnattava myös julkisen 254 palvelutoiminnan kehitysedellytysten tukemiseen. 255 256 Markkinoilla toimii muitakin kuin perinteisiä yrityksiä. Osuuskunnilla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on tärkeä ja toivottavasti 257 tulevaisuudessa aiempaa suurempi yhteiskunnallinen rooli. Vaihtoehtoiset tavat organisoida taloudellista toimintaa mahdollistavat 258 toiminnan ilman suuria tuottovaatimuksia ja mahdollistavat voiton lisäksi muiden seikkojen huomioon ottamisen toiminnassa. 259 260 261 262 263 Vasemmistoliiton tavoitteet: 264

• Parannetaan itsensätyöllistäjien asemaa ottamalla käyttöön työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmä ja 265 yhdistelmävakuutus, ja ulottamalla työttömyysturvan suojaosa kaikkiin tuloihin. 266

• Tuetaan kotimaisia pienyrittäjiä nostamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 25 000 euroon ja huojennuksen ylärajaa 267 39 000 euroon. 268

• Otetaan huomioon elinkeinoelämän kuljetustarpeet liikennehankkeista päätettäessä. 269 • Selvitetään keinoja parantaa pienyrittäjien sosiaali- ja eläketurvaa. 270 • Vähennetään heikkovaikutteisia yritystukia ja karsitaan ympäristölle haitallisia tukia. 271 • Lisätään tukia yritysvetoiseen innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan. 272 • Lisätään valtio-omistamisen aktiivisuutta. Valtion enemmistöomisteisissa yhtiöissä noudatetaan hyvää 273

työnantajapolitiikkaa ja vastuullista ympäristöpolitiikkaa. 274 • Pyritään monipuolistamaan suomalaista elinkeinorakennetta strategisella otteella luovien alojen, palvelualojen ja 275

matkailun kehittämiseen. 276 • Varmistetaan kaikessa lainsäädännössä osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytykset. 277 • Pienimuotoinen vapaaehtoistoiminta jätetään tulorekisterin ulkopuolelle. Tällä turvataan pienten 278

vapaaehtoisjärjestöjen toimintaedellytykset, ja estetään hyvinvointia tuottavan järjestötoiminnan hiipuminen 279 viranomaisääntelyn ja hallinnollisen taakan alle. 280

281 282 283 3.3 Kohti perustuloa 284 Vasemmistoliiton sosiaaliturvamalli perustuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jossa kontrollista vapaa ihminen on hyödyllinen ja 285 tuottava sekä itselleen että lähipiirilleen. Vasemmistoliitto tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista kohti 286 perustuloa. Sosiaaliturvan tehtävä on täyttää niitä kohtia, joissa vastikkeellinen toiminta ei syystä tai toisesta ole mahdollista tai joissa 287 tulot eivät yksin riitä toimeentuloon. 288 289 Työn ja yhteiskunnan muutos on johtanut tilanteeseen, jossa monien suomalaisten toimeentulo muodostuu erilaisista palkkatulojen, 290 ei-työsuhteisten työtulojen, pääomatulojen ja tulonsiirtojen yhdistelmistä. Vanhan tulonsiirtojärjestelmän tarkoituksena oli taata 291 ihmisille toimeentulo silloin, kun ansiotyötä ei ole tai kun henkilö ei pysty sillä itseään elättämään. Vanha järjestelmä laadittiin 292 oletukselle, jonka mukaan ihminen kuuluu kerrallaan vain yhteen kategoriaan (esimerkiksi opiskelija, palkansaaja, yrittäjä tai 293 eläkeläinen) ja liikkuminen kategoriasta toiseen on verkkaista. Nykytilanne, jossa erilaiset elämäntilanteet, tulonsiirrot ja tulomuodot 294 sekoittuvat, edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista. 295 296 297 Vasemmistoliiton tavoitteena on edetä asteittain kohti vastikkeetonta perustuloa. Me haluamme, että sosiaaliturvan byrokratiaa 298 puretaan, pienimpiä etuuksia korotetaan ja 299 300

7

yhtenäistetään ja työn sekä sosiaaliturvan yhdistämistä helpotetaan. Perusturvan pitää nimensä mukaisesti turvata kaikille riittävä 301 vähimmäistoimeentulo, minkä vuoksi vasemmistoliiton tavoite on korottaa perusturvan tasoa asteittain 1000 800 euroon 302 kuukaudessa. Syyperusteista sosiaaliturvaa joustavoittamalla, yhtenäistämällä ja parantamalla päästää kohti perustuloa. 303 304 Ennen kuin perustuloon voidaan siirtyä pysyvästi, on Suomessa toteutettava laajamittainen perustulokokeilu ja yhtenäistettävä 305 perusturvaetuudet. Varsinaisessa perustulojärjestelmässä kaikille täysi-ikäisille maksetaan säännöllisesti ja vastikkeetta rahaa 306 toimeentuloa varten. Vastaavasti verotukseen tehdaan muutoksia, joiden avulla perustulo ”verotetaan pois” parempituloisilta. 307 Vasemmistoliiton tavoittelema vähintään 800 1000 euron suuruinen perustulo riittäisi korvaamaan nykyiset perusturvaetuudet sekä 308 perustoimeentulotuen. 309 310 Toimeentulotuki varataan sosiaalityön välineeksi. Käytännössä se tarkoittaisi täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen 311 säilyttämistä niin, että toimeentulotukea myönnettäisiin osana sosiaalityötä. Uutena sosiaalityön välineenä laajennettaisiin 312 sosiaalinen luototus koko maahan. 313 Kun vastikkeellisen järjestelmän pyörittämiseen ja kansalaisten kontrollointiin kuluneita resursseja vapautetaan, jää tilaa nykyistä 314 paremmille ja laadukkaammille palveluille. Tällaisia olisivat esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuvat työvoimapalvelut, jotka 315 eroaisivat merkittävästi nykyisistä ja jotka vapauttaisivat todelliselle sosiaalityölle nykyistä enemmän aikaa. Vastikkeellisuuteen 316 perustuvan järjestelmän sijaan luodaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työvoimapalveluita. Tämä vapauttaisi resursseja asiakkaan 317 tilanteen ja todellisten tarpeiden arvioimiselle sekä yksilöllisempien työvoimapalveluiden tarjoamiselle. Kun ihmisiä ei pakoteta 318 työvoimapalveluihin, niiden mielekkyys on perusteltava myös työttömille, mikä jo itsessään lisää toiminnan tehokkuutta. 319 320 321 Eläkeläisköyhyyden vähentäminen on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Pienimpiä takuu- ja kansaneläkkeitä on edelleen korotettava, 322 jotta kaikille ikäihmisille voidaan taata säällinen toimeentulo. Myös pieniä työeläkkeitä saavien tilannetta on helpotettava 323 kehittämällä työ- ja kansaneläkkeen yhteensovittamista. 324 325 326 327 Vasemmistoliiton tavoitteet: 328 329

• Helpotetaan työn vastaanottamista purkamalla sosiaaliturvan byrokratialoukkuja. 330 • Mahdollistetaan työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen sekä luovutaan byrokraattisesta “aktiivimallista” ja 331

työvoimapoliittisista karensseista. 332 • Jatketaan ja laajennetaan perustulokokeilua. Vasemmistoliiton pitkän ajan tavoitteena on perustulon käyttöönottaminen, 333

minkä yksi askel ovat laajennettavat perustulokokeilut. Perustulokokeilun piiriin tulee valita työttömien ohella esimerkiksi 334 palkansaajia, opiskelijoita, pienyrittäjiä ja työvoiman ulkopuolella olevia. 335

• Yhdistetään työmarkkinatuki, peruspäiväraha, takuueläke vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- 336 sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha ja yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, jonka tasoa 337 korotetaan ja joka sidotaan elinkustannusindeksiin. 338

• Kehitetään kansaneläkeindeksiä niin, että se ottaa huomioon nykyistä paremmin pienituloisten elinkustannusten nousun. 339 • Korotetaan pelkkää kansaneläkettä ja takuueläkettä saavien eläkkeitä vuosittain. Uudistetaan pienituloisten eläkeläisten 340

toimeentulon parantamiseksi työeläkkeen, kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhteensovitusta. Keskipitkän aikavälin 341 tavoitteena on, että kenenkään eläke ei jää alle tuhannen euron. 342

• Käynnistetään keskustelu eläkejärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa eläkejärjestelmän ja -rahoituksen 343 uudistamisesta, niiden oikeudenmukaisuuden lisäämisestä eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä eläkeläisten 344 kuulemista uudistuksissa. 345

• Taataan laadukkaat, kattavat ja ilmaiset tai kohtuuhintaiset julkiset hyvinvointipalvelut kaikille. 346 • Sisällytetään opintotuki sosiaaliturvan uudistamisen hankkeeseen. Ennen kokonaisvaltaista sosiaaliturvauudistusta 347

korotetaan opintotukea, lisätään tukikuukausia, luovutaan tuen kaksiportaisuudesta ja vähennetään 348 lainapainotteisuutta. 349 350 351

352 353 354 355 356 357 3.4 Loppu ylivelkaantumiselle 358 Vasemmistoliitto haluaa pysäyttää kansalaisten ylivelkaantumisen ja parantaa ylivelkaantuneiden ja luottotietonsa menettäneiden 359 asemaa. Ylivelkaantuminen aiheuttaa 360 361

8

toimeentulovaikeuksia ja pahoinvointia sekä estää työllistymistä, mikä tekee ylivelkaantumisen ehkäisystä myös vaikuttavaa 362 hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikkaa. 363 Yksityinen velkaantuminen on kasvanut Suomessa voimalla ja tasaisesti 1990-luvun lopulta alkaen. Asuntolainat ovat suuria ja laina-364 ajat pitkiä. Asuntolainojen kasvu on osaltaan seurausta kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta, mutta se on myös yksi asuntojen 365 hinnannousuun vaikuttava tekijä. Myös kulutusluotot ovat kiihdyttäneet kotitalouksien velkaantumista. Pikavippifirmojen valvonta 366 on edelleen puutteellista ja mainonta aggressiivista. 367 368 Kesäkuun 2019 lopussa yli 382 700 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Määrä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. 369 Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ihmisten arkea monella tavalla. Maksuhäiriömerkinnän saanut ei voi aina esimerkiksi tehdä 370 lainajärjestelyitä, mikä voi johtaa pahimmillaan lainojen irtisanomisiin ja omaisuuden pakkorealisointeihin. Myös asunnon 371 löytäminen ja monien arjen kannalta tärkeiden sopimusten solmiminen vaikeutuu. 372 373 Maksuhäiriömerkintöjen taustalta löytyy usein vaikeuksia vuokranmaksussa sekä toisaalta kohtuuttoman suuria asumiskuluja 374 suhteessa tuloihin. Myös perintäkäytännöt ja maksamattomien velkojen sallitut korkokulut ovat merkittävä maksuvaikeuksiin ja 375 maksuhäiriömerkintöihin liittyvä tekijä. Pikavippien tilalle osittain tulleet limiittiluotot aiheuttavat myös velkaongelmia. 376 377 Ulosottovelallisia oli vuonna 2018 lähes 580 000, mikä tarkoittaa, että enemmän kuin yksi kymmenestä suomalaisesta oli ulosoton 378 piirissä. Ulosoton ongelmana on usein velan pitkittyminen ja ketjuuntuminen, kun viivästyskorkojen ja mahdollisten muiden 379 maksujen vuoksi velkataakka ei häviä, vaan yksi ulosotto synnyttää uusia ulosottoja. 380 381 Vasemmistoliitto katsoo, että ylivelkaantumista ja maksuhäiriömerkintöjä on pyrittävä ehkäisemään laaja-alaisesti. Asunto- ja 382 kuluttajaluottomarkkinoille tarvitaan nykyistä tiukempaa sääntelyä. Ulosottoon joutuneiden asemaa on parannettava. 383 Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyyn on panostettava. 384 385 Velkaantumista voidaan osaltaan ehkäistä myös parantamalla perusturvaa ja palkkoja. Elämiseen riittämättömät tulot voivat 386 pakottaa velkaantumaan. Esimerkiksi pikaluotoilla katetaan usein välttämättömiä kuluja. Tästä näkökulmasta velkaantumisen 387 ehkäisy edellyttää samoja toimia kuin köyhyyden poistaminen eli muun muassa kohtuullisia palkkoja, perusturvan parantamista, 388 julkisten palveluiden laadun ja saavutettavuuden parantamista, terveydenhuollon maksukattojen laskemista ja yhdistämistä, lääke- 389 ja matkakorvausten parantamista, sosiaalista asuntotuotantoa sekä järkevää kaavoittamista. 390 391 392 393 394 Vasemmistoliiton tavoitteet: 395

• Vahvistetaan velka- ja talousneuvonnan resursseja ja säädetään sosiaalinen luototus lakisääteiseksi palveluksi. 396 • Tehostetaan pienluottomarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa. 397 • Laajennetaan kuluttajaluottojen korko- ja kustannuskatto koskemaan kaikkia luottoja niiden suuruudesta riippumatta. 398

Määritellään korkokatto lainan koko elinkaarelle, jotta ehkäistään korkojen kasvattaminen laina-aikaa pidentämällä. 399 • Kielletään pikavippien mainostaminen. 400 • Laajennetaan kuluttajansuojalakia niin, että se kattaa myös korottomat, kuluttomat ja yli kolmen kuukauden pituiset luotot. 401 • Säädetään asuntolainoille 30 vuoden enimmäispituus ja sidotaan asuntolainojen lainakatto hakijan tuloihin. Kasvatetaan 402

samaan aikaan huomattavasti kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. 403 Rajataan tai poistetaan sijoittajilta asunto-osakeyhtiön rahoitusvastikkeen verovähennysoikeus ja etsitään 404 lainsäädännöllisiä keinoja uusien asuntojen taloyhtiölainaosuuksien paisumisen ehkäisyyn. 405

• Kohtuullistetaan julkisen sektorin perintäkäytäntöjä ja käytetään asiakaspalvelulain mahdollisuutta maksuista 406 vapauttamiseen ja luovutaan terveyskeskusmaksujen perinnästä kokonaan. 407

408

9

• Muutetaan lakia niin, että maksuhäiriömerkinnät poistetaan luottotietorekisteristä heti velan suorittamisen jälkeen tai kun 409 velan peruste on poistunut. 410

• Helpotetaan ulosottoon ja velkavankeuteen ajautuneiden tilannetta niin, että käteen jäävä summa aidosti palkitsee 411 työnteosta. Korotetaan suojaosaa ja arvioidaan suojaosuuden ylittävän palkan porrastettuja ulosotto-osuuksia uudestaan 412 kannustavuuden näkökulmasta. 413

• Lyhennetään ulosottovelkojen vanhenemisrajaa. 414 • Nostetaan pitkään työttömänä olleen työllistyessä velanmaksusta myönnettävän vapautusjakson yläraja vähintään 415

kuuteen kuukauteen. 416 417 418 419 3.5 Kohtuuhintainen koti kaikille 420 Jokaisella ihmisellä on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin. Toimia asunnottomuuden poistamiseksi on tehostettava ja erityisesti suurilla 421 kaupunkiseuduilla on rakennettava lisää kohtuuhintaisia asuntoja. 422 423 Asumisen korkea hinta on keskeinen pienituloisten toimeentuloa vaikeuttava ja sitä kautta eriarvoisuutta kasvattava tekijä Suomessa. 424 Erityisen kärjistynyt ongelma on pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen vie monen palkansaajankin kukkarosta pitkälti yli puolet 425 käytettävissä olevista tuloista. Asumisen korkea hinta ja muuttotappioalueilla nopeasti laskevat asuntojen arvot myös estävät 426 ihmisiä myös estää ihmisiä muuttamasta työn perässä maan sisällä. 427 428 Koska vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso on etenkin pääkaupunkiseudulla karannut tavallisten ihmisten 429 ulottumattomiin, on asuntotuotannon määrän lisääminen keskeisin keino hillitä tarjonnan aiheuttamaa painetta vuokrien 430 korotuksiin. Tarvitaan kuitenkin lisää myös kohtuuhintaista ja hintasäänneltyä asuntotuotantoa. ARA-tuetun rakennuskannan kasvu 431 myös osaltaan hillitsee yleistä vuokrakehitystä, joten vaikutus on kauttaaltaan asuntomarkkinoita tervehdyttävä. 432 433 Kaupunkirakenteen tasapainoinen kehittäminen ja sosiaalisen eriytymisen estäminen on tärkeää. Eriytymistä voidaan estää 434 rakentamalla eri alueille sekaisin vuokra- ja omistusasumista ja erilaisia asumistyyppejä sekä suuntaamalla erityispanoksia matalan 435 tulotason asuinalueiden kehittämiseen. 436 437 438 439 440 Vasemmistoliiton tavoitteet: 441

• Säädetään asumistakuulaki, jolla taataan jokaiselle oikeus turvalliseen, kohtuuhintaiseen asuntoon asunnottomuuden 442 sattuessa. Tarvittaessa asumista tuetaan yksilöllisillä palveluilla. 443

• Lisätään ARA-tuotannon määrää kasvukeskuksissa korkotukea lisäämällä ja kehittämällä sen ehtoja niin, että sen käyttö on 444 houkuttelevaa nykyiselläkin korkotasolla. Tämä mahdollistaisi myös uusien aidosti yleishyödyllisten toimijoiden saamisen 445 markkinoille. Tavoitteeksi asetetaan, että 40 prosenttia pääkaupunkiseudun uudisrakentamisesta on ARA-tuotantoa. 446

• Ohjataan uuden ARA-tuotannon käynnistymistä vastasyklisesti niin, että se kohdistuu pääsääntöisesti 447 rakentamissuhdanteen laskukauteen. Näin pystytään hillitsemään urakkahintojen ja sen myötä ara-vuokrien nousua. 448

• Kohdennetaan tukea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen käynnistysavustusten kautta ja ohjataan 449 lisäpanostuksia valtion omistamalle kohtuuhintaiselle A-kruunulle, jotta se voi kasvattaa tuotantovolyymiaan. 450

• Lisätään sitovuutta Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksiin tukemaan kuntia kohtuuhintaisten vuokra- 451 asuntojen lisäkaavoitukseen ja toteuttamiseen. Tukemalla muun muassa raiteilla kulkevaa joukkoliikennettä 452 mahdollistetaan fiksu kaupunkisuunnittelu ja asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. 453

• Turvataan lainsäädännöllä vuokrasopimuksen heikoimman osapuolen, eli vuokralaisen, oikeudet ja irtisanomissuoja 454 etenkin vuokrankorotustilanteissa nykyistä vahvemmin. 455

456

10

• Uudistetaan yhteishallintolaki ARA-vuokrataloissa niin, että vuokralaiset pääsevät aidosti vaikuttamaan omaa asumistaan 457 koskevaan päätöksentekoon. 458

• Kokeillaan määräaikaisella neljän vuoden jaksolla vuokrankorotusjarrua, jolla hillitään asumisen hinnan nousua 459 kasvukeskuksissa. 460

• Parannetaan rakennuttajaosaamista ja kustannusten hallintaa lisäämällä koulutusta erityisesti asunto-osakeyhtiöille, 461 pienille kunnallisille vuokrataloyhtiöille sekä kunnille. 462

• Kohdistetaan purkuavustuksia vajaakäytössä oleville vuokrataloyhtiöille alueilla, joilla asuntojen hinnat laskevat sekä 463 selvitetään mahdollisuuksia tukea myös yksityisomisteisten asuntojen purkukustannuksia. 464

• Sähkön hinta vaikuttaa oleellisesti asumisen hintaan. Sähkönsiirron sallittu tuottoprosentti lasketaan 2 prosenttiin 465 ennen veroja. 466

467 468 469 470 471 4. Talous, joka on ihmistä varten 472 473 474 475 476 Me haluamme rakentaa oikeudenmukaisen talousjärjestelmän, joka takaa kaikille työtä ja toimeentuloa sekä vähentää tulo- 477 varallisuuseroja. Tekemistä tavoitteen saavuttamiseksi riittää, sillä elämme maailmassa, jossa maailman kahdeksan rikkainta miestä 478 omistaa yhtä paljon kuin koko ihmiskunnan köyhempi puolisko. Tämä hätkähdyttävä luku kertoo, että vaikka elintaso on 479 maailmanlaajuisesti parantunut, ovat varallisuus ja omaisuus keskittyneet yhä harvempien megarikkaiden käsiin. Myös Suomessa 480 tulo- ja varallisuuserot ovat viime vuosikymmenten aikana kasvaneet. 481 482 483 Vaurauden keskittymisen taustalla vaikuttavat talouden globalisoituminen ja finansoituminen sekä taloudellisen ja poliittisen vallan 484 yhteenkietoutuminen tavalla, joka näkyy rikkaita suosivana lainsäädäntönä ja kaverikapitalismina. Suuryritysten valta on kasvanut ja 485 vastaavasti työntekijöiden asema sekä suhteellinen osuus tulonjaosta pienentynyt. Globaalissa mittakaavassa myös kauppa- ja 486 investointipolitiikan pelisäännöillä, veroparatiisitaloudella sekä ilmastonmuutoksella on merkittävä rooli varallisuuserojen taustalla. 487 488 489 Verotuksen on julkisten menojen kattamisen lisäksi tasattava tulo- ja varallisuuseroja. Progression on oltava verotusta ohjaava 490 periaate, pienistä tuloista on maksettava vähemmän veroja kuin suurista. Suomalaisen verotuksen tulo- ja varallisuuseroja tasaavaa 491 vaikutusta on parannettava. Progression on koskettava kaikkia tuloja tulolajista riippumatta. Kuitenkin tarvitaan myös 492 haittaperusteisia veroja ohjaamaan kulutusta. Erityisesti verotuksen ympäristöohjaavuutta on parannettava. 493 494 495 Reilussa ja toimivassa verojärjestelmässä kaikki maksavat veronsa sovitun mukaisesti. Veronkiero, harmaa talous ja aggressiivinen 496 verovälttely nakertavat hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja vääristävät yritysten välistä kilpailua. Veroparatiiseissa pesivät myös 497 rikollisesti hankitut pääomat. Verovälttelyyn ja harmaaseen talouteen on puututtava niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. 498 Valtioiden välisessä verokilpailussa häviävät lopulta kaikki maat, joten verotukselle on saatava EU-tasolla vahvemmat yhteiset 499 säännöt. 500 501 Rahapolitiikkaa on arvioitava uusista lähtökohdista. Nykyinen velkavetoinen rahajärjestelmä ei ole ainoa mahdollinen malli 502 organisoida rahataloutta. Nykyinen finanssipääoman ylivaltaa ylläpitävä rahapoliittinen järjestelmä ei ole ainoa vaihtoehto. 503 Suomella ei eurojärjestelmän myötä ole rahapoliittista itsemääräämisoikeutta, joten muutosten on tapahduttava Euroopan tasolla. 504 Tavoitteena tulee olla työllisyyttä ja vakautta sekä ympäristöllistä kestävyyttä tukeva rahapolitiikka. 505 506 507 4.1 Reilumpi maailmantalous 508 Maailmantalouden on oltava kestävää ja palveltava ihmiskunnan enemmistön hyvinvointia. Talouden keskeiset muutostarpeet 509 liittyvät ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden parantamiseen. Me haluamme nykyistä enemmän sääntelyä ja sopimuksia, joilla 510 rajata suuryritysten valtaa, poistaa veronkiertoa, varmistaa työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien 511 512

11

toteutuminen globaalisti, puuttua ympäristöllisesti kestämättömään toimintaan sekä mahdollistaa köyhien maiden talouksien 513 kehittyminen. 514 Veroparatiisit mahdollistavat paitsi veronkierron ja verovälttelyn, myös laittoman huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden 515 toiminnan rahoittamisen. Ne nakertavat valtioiden rahoituspohjaa ja vääristävät yritysten välistä kilpailua globaalien suuryritysten 516 eduksi. Veroparatiisit edistävät omaisuuksien piilottamista ja varallisuuden kasautumista. Viime vuosina veroparatiisitalouden 517 suitsimisessa on edistytty, mutta paljon tehtävää riittää sekä globaalilla että EU:n ja kansallisella tasolla. Kansainvälisen veronkierron 518 estäminen ja veroparatiisien sulkemisen on oltava Suomen poliittinen prioriteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. 519 520 521 Maailman talous ei toimi reilusti, etenkään köyhien maiden kansalaisten näkökulmasta. Globaalin etelän luonnonvarat hyödyttävät 522 edelleen eniten monikansallisten yritysten omistajia sekä etelän kapeaa valtaeliittiä. Työllisyys- ja verohyödyt jäävät liian harvoin 523 kehittyvien maiden kansalaisille, ja globaalin etelän maista virtaa ulos suuria määriä laittomia pääomia. Kauppasopimuksia ja 524 verotussopimuksia onkin tarkasteltava uudestaan siitä näkökulmasta, että kehittyvien maiden omien talouksien kehitys 525 mahdollistetaan ja oikeudenmukainen osa globaalien arvoketjujen arvonlisästä jätetään kehittyviin talouksiin. Suuryrityksille on 526 määriteltävä maakohtainen raportointivastuu siitä, mihin ne maksavat veronsa sekä vastuu selvittää ja minimoida toimintansa 527 ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia kaikkialla. 528 529 530 Pankeilla ja rahoituslaitoksilla on suuri valta. Finanssitalouden koko on moninkertaistunut ja rahoitusmarkkinat heiluttelevat 531 reaalitalouksia. Koska pankeilla on paljon valtaa, pitää niiden sääntelyn ja valvonnan olla kunnossa. Pankkeja ei saa päästää 532 kasvamaan liian suuriksi ja sääntelyllä on varmistettava normaalin rahahuollon toimivuus kaikissa olosuhteissa. Finanssisektorin 533 paisumista ja vaarallista spekulatiivista kaupankäyntiä on hillittävä. 534 535 Koko nykyinen velkavetoinen rahajärjestelmä kaipaa uudelleen miettimistä. Kansalaisille tulee mahdollistaa normaali raha-asioiden 536 hoito ilman liikepankkien asiakkuutta, ja Euroopan keskuspankin roolia on uudistettava vastaamaan paremmin tarpeeseen luoda 537 taloudellista vakautta ja työllisyyttä euromaihin. 538 539 Euroopan tasolla yhteisen valuutan kautta yhteen sidotut jäsenmaat ovat elinkeino- ja väestörakenteiltaan, palkkatasoiltaan sekä 540 yhteiskuntarakenteiltaan hyvin erilaisia. Silti niiden pitäisi kaikkien istua saman rahapolitiikan muottiin, mutta ilman yhteistä 541 finanssipolitiikkaa. Tämä epäsymmetria yhdistettynä eurosäännöistä johtuviin kansallisen talouspolitiikan rajoitteisiin on jarruttanut 542 euroalueen talouskehitystä ja aiheuttanut rahaliiton sisäisiä vaihtotaseiden epätasapainoja. Ylitiukoista finanssipoliittisista 543 rajoitteista tulee luopua, jotta järkevä suhdannepolitiikka on mahdollista jäsenmaille. Euroopan keskuspankin tulee suunnata 544 rahapoliittista elvytystä suoraan jäsenmaille tai julkisiin infrastruktuurihankkeisiin painottaen investointeja, jotka edistävät 545 oikeudenmukaista siirtymää kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Myös yhteistä finanssipoliittista kapasiteettia tulee rakentaa. 546 547 548 Euroopan ajautuminen uuteen finanssi- tai velkakriisiin on estettävä tiukemmalla pankkisääntelyllä sekä finanssi- ja rahapolitiikan 549 uudistuksilla. Kuitenkin jos ongelmiin ajaudutaan, sijoittajien on kannettava vastuuta menetyksistä ja euromaille on luotava hallitun 550 velkajärjestelyn mekanismi. Euroa on korjattava, mutta euro ei voi olla pakkoavioliitto. Siksi rahaliitosta eroaminen on 551 mahdollistettava sitä haluaville jäsenmaille ilman, että se tarkoittaa samalla Euroopan unionista eroamista. 552 553 554 555 556 Vasemmistoliiton tavoitteet: 557

• Säädetään yritysvastuulaki, jossa globaalisti toimivat yritykset velvoitetaan raportoimaan ja vähentämään toimintansa 558 kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Laajennetaan laki koskemaan myös ympäristövastuuta. 559

• Sisällytetään EU:n solmimiin kauppasopimuksiin velvoittavat ja sanktioidut ympäristö- ja ihmisoikeusvastuuta koskevat 560 pykälät. EU:n tulee tarkastella kauppasopimuksiaan ja kansainvälistä kauppajärjestelmää niin, että ne ovat reiluja myös 561 kehittyville maille. 562

563

12

• Edistetään kestävän sijoittamisen sääntelyä EU:ssa. Lisätään lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä vaatimus eettisestä 564 sijoittamisesta. 565

• Tuetaan verotus- ja maailmankauppakysymysten nostamista YK:n agendalle. 566 • Nostetaan Suomen kärkitavoitteeksi EU:ssa yritysten pakollinen maakohtainen talous- ja veroraportointi. Kun tiedot ovat 567

avoimia, varmistetaan, että verot maksetaan aina sinne missä suuryritysten tuloskin tehdään. Velvoitetaan valtion 568 enemmistöomistamat yhtiöt julkistamaan maakohtaiset tiedot yhtä kattavasti kuin veroviranomaisille tehtävässä 569 maakohtaisessa raportissa. 570

• Liitetään Suomi spekulatiivisen rahoitusmarkkinakeinottelun hillitsemiseksi rahoitusmarkkinaveroa valmistelevien maiden 571 joukkoon. Verosta on tehtävä mahdollisimman kattava, mutta alkuvaiheessa riittää pienempikin joukko maita. 572 573 574

• Arvioidaan kaikki Suomen verosopimukset. Neuvotellaan uudelleen tai irtisanotaan sellaiset sopimukset, jotka 575 mahdollistavat verojen maksamatta jättämisen tai jakavat verotusoikeudet epäoikeudenmukaisesti valtioiden kesken. 576 Irtisanotaan verosopimukset yhteistyöhaluttomien maiden kanssa. 577

• Rajoitetaan globaalien digijättien valtaa EU-sääntelyllä varmistamalla, että ne maksavat veronsa ja kunnioittavat yksityisen 578 suojaa ja tekijän oikeuksia. 579

• Säädetään pääomaa koskeva maastapoistumisvero alhaisen verotuksen maahan siirtyville verovelvollisille. 580 • Osakkeiden hallintarekisteröinnin EU-sääntelyä on kehitettävä niin, että arvopaperien omistaminen on rekisteröitävä 581

todellisen omistajan nimiin. 582 • Luodaan Norjan-mallin mukainen yleisöjulkinen rekisteri, johon kerätään kaikkien yritysten ja osakkeiden suorat omistaja- 583

ja edunsaajatiedot. 584 585 586

• Määrätään Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi kasvun ja työllisyyden edistäminen suhdannetilanteesta 587 riippuen myös keskuspankkirahoituksella. Esitetään Euroopan keskuspankille oikeutta ja velvollisuutta lainoittaa rajatusti 588 suoraan jäsenvaltioita suhteessaa niiden kokoon. 589

• Perustetaan EKP:n alainen julkinen kansanpankki, joka hoitaa luotettavasti peruspankkitoimintaa ilman kohtuuttomia 590 palvelumaksuja ja tuottovaatimuksia. 591

• Tehdään selvitys rahajärjestelmän muuttamisesta velkavetoisesta yksityispankkien rahanluontiin perustuvasta 592 järjestelmästä keskuspankkivetoisempaan keskuspankkivaltaisempaan malliin. 593

• Luodaan rahaliittoon eroamismekanismi, joka ei edellyttäisi eroa koko EU:sta. 594 • Vahvistetaan euromaiden finanssipoliittista autonomiaa ja vastuuta omista veloistaan, jolloin ongelmallisista alijäämä- ja 595

velkasäännöistä voidaan luopua. 596 • Luodaan selkeät puitteet euromaiden velkajärjestelymekanismille osana Euroopan valuuttarahastoa. 597 • Kehitetään finanssisektorin sääntelyä pankkien taseissa olevien riskien vähentämiseksi, sijoittajavastuun toteuttamiseksi 598

sekä pankkisektorin ja valtion ”kohtalonyhteyden” heikentämiseksi. Tarvitaan toimia esimerkiksi liikepankki- ja 599 investointipankkitoimintojen erottamiseksi ja mekanismeja pankkien koon rajoittamiseksi. 600

• Luodaan euroalueelle yhteistä finanssipoliittista kapasiteettia, jolla voidaan tasata suhdanteita ja elvyttää taloutta 601 kriisitilanteissa. Yhteisen finanssipolitiikan rahoitus edellyttää varojen keräämistä hyvinä aikoina EU:n omien verojen 602 kautta. Omien varojen osalta Suomen tulee edistää muun muassa finanssitransaktioihin kohdistuva veroa, EU:n yhteistä ja 603 yhdistettyä yritysveropohjaa sekä EU:n laajuisia ympäristöveroja EU:n rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa ja muissa 604 yhteyksissä. 605

• Euroalueen vaihtotaseiden epätasapainojen hillitseminen edellyttää menettelyitä, jotka kohdistuvat myös liian suurin 606 ylijäämiin. 607

608

13

4.2 Oikeudenmukainen verotus 609 Vasemmistoliitolle on tärkeää, että verotus turvaa hyvinvointivaltion rahoituksen ja tasaa tuloeroja ja että verot maksetaan 610 maksukyvyn mukaan. Meidän mielestämme verotuksen keinoin on nykyistä tehokkaammin tuettava esimerkiksi kestävää 611 rakennemuutosta ja siirtymää kohti energiapihiä, älykästä ja täysin uusiutuviin lähteisiin perustuvaa energia- ja tuotantojärjestelmää. 612 Nykyinen verojärjestelmämme ei tältä osin täytä tehtäväänsä. Sitä ei voi pitää myöskään yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisena, sillä 613 laajasti hyväksytty progression periaate ei käytännössä aina toteudu. 614 615 Kansainvälinen alenevan yritysverotuksen kilpajuoksu kohti pohjaa koituu lopulta kaikkien haitaksi, eikä Suomen pidä omalla 616 toiminnallaan kiihdyttää verokilpailua. Sen sijaan meidän on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja maiden välisen kilpajuoksun 617 lopettamiseksi. Suomen on edistettävä EU-tason ratkaisuja yritysverotukseen ja pidettävä oma yritysverotasonsa riittävällä tasolla. 618 619 Suomessa tulo- ja varallisuuserojen kasvu on näkynyt nimenomaan ääripäiden erkaantumisena. Perus- ja sosiaaliturvan leikkausten 620 vuoksi pienituloisimmat ovat jääneet ansiokehityksestä jälkeen. Vastaavasti suurituloisimpien ansiot ja omaisuudet ovat kasvaneet 621 selvästi muita nopeammin. Verotusratkaisut ovat keventäneet eniten suurituloisimpien verotusta. Erityisen avokätisesti Suomen 622 järjestelmä kohtelee pörssilistaamattomien yritysten omistajia, jotka pystyvät muuttamaan ansionsa pääomatuloiksi ja nostamaan 623 ne alhaisella veroprosentilla. 624 625 Suurituloisten ja pääomatulojen suosiminen verotuksessa lisää myös sukupuolten taloudellista eriarvoisuutta, sillä miehet ovat 626 yliedustettuina ylimmissä tulodesiileissä ja naiset vastaavasti alimmissa tuloluokissa. 627 628 Vasemmistolainen kestävä verouudistus keventää työn verotusta pieni- ja keskituloisille, lisää progressiota ja kiristää omaisuuksien 629 verotusta. Suurten pääomatulojen saajien suosiminen erillisellä pääomatuloverolla on lopetettava, ja kaikkia tuloja verotettava 630 yhdessä yhtenäisessä progressiivisessa verotaulukossa. Näin veropohja laajenee ja yksinkertaistuu ja verojen välttely vähenee. 631 632 Verotuksen ympäristöohjaavuutta parannetaan, ja välillisten verojen korotukset korvataan pienituloisille niin, etteivät köyhyys ja 633 tuloerot lisäänny. Kerättävillä verovaroilla huolehditaan laadukkaiden julkisten palveluiden kattavasta saatavuudesta, uudistetaan 634 yhteiskuntaa ympäristökestäväksi sekä taataan tarvittavat tulonsiirrot. 635 636 637 638 Vasemmistoliiton tavoitteet: 639

• Korotetaan kunnallisverotuksen perusvähennystä pienituloisten käteen jäävien tulojen lisäämiseksi. 640 • Kiristetään suurten perintöjen ja lahjojen verotusta ja tiivistetään veropohjaa muun muassa tarkastelemalla erilaisia 641

veroetuja uudelleen. 642 • Pääomaverotusta tiukennetaan, kun listaamattomien yritysten osinkojen suosiminen lopetetaan laskemalla verovapaiden 643

osinkojen raja kahdeksasta kolmeen prosenttiin. Tukitaan mahdollisuudet vältellä veroja erilaisilla holding- ja muilla 644 yritysketjujärjestelyillä. Lisätään pääomaverotuksen progressiota. 645

• Palautetaan varallisuusvero. 646 • Rajataan tai poistetaan sijoittajilta asunto-osakeyhtiön rahoitusvastikkeen verovähennysoikeus. 647 • 648 • 649 • 650 • Pienennetään niin sanottua yrittäjävähennystä suurituloisten yrittäjien osalta. 651 • Aloitetaan työ ansio- ja pääomatuloverotuksen harmonisoimiseksi, jotta kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen 652

asteikon mukaisesti. 653 • Parannetaan verotuksen progressiota niin, että alle 10 000 euron vuosituloista ei peritä veroja. Vastaavasti luovutaan suuria 654

pääomatuloja saavia hyödyttävästä erillisestä pääomatuloverotuksesta ja verotetaan kaikkia tuloja samanarvoisina yhdessä 655 progressiivisessa taulukossa. 656

• 657 • Poistetaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennysoikeus. 658 • Edistetään maiden välisen verokilpailun estämiseksi yhteisen ja yhdistetyn yhteisöverokannan käyttöönottoa sekä 659

minimiyhteisöverokantaa Euroopassa. Korotetaan Suomen yhteisöverokantaa maltillisesti. 660 661

14

• Säädetään 30 prosentin lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille. 662 • Säädetään Windfall-vero sekä ydinvoiman polttoainevero, joilla peritään päästökaupan tuomat ansiottomat vanhojen 663

voimalaitosten tulot valtiolle. 664 • Ulotetaan kuntavero pääomatuloihin perimällä valtiolle pääomatuloista keskimääräinen kunnallisvero ja jakamalla tuotto 665

kunnille osana tasausjärjestelmää 666 • Tehdään kokonaisvaltainen ekologinen verouudistus, jossa verotuksen ympäristöohjaavuutta parannetaan ja poistetaan 667

ympäristölle haitallisia veroetuja. 668 669 670 4.3 Harmaa talous ja korruptio kuriin 671 Julkisen talouden rahoituspohjaa voidaan parantaa puuttumalla harmaaseen talouteen ja veronkiertoon. Veropohjan rapautumiseen 672 ja verovälttelyn haittoihin on onneksi herätty, ja monia tärkeitä uudistuksia on jo onnistuttu toteuttamaan. Vasemmistoliiton 673 mielestä veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen edellyttää kuitenkin lisätoimia niin kotimaassa kuin 674 kansainvälisestikin. 675 676 Globaalien ja eurooppalaisten pelisääntöjen parantamisen lisäksi on myös kotimaiset verovälttelyrakenteet purettava. Esimerkiksi 677 tulomuunto eli palkkojen keinotekoinen nostaminen pääomatuloina verotuksen minimoimiseksi sekä läpinäkymättömät 678 sijoitusrakenteet ovat viime vuosina joiltain osin jopa lisääntyneet. 679 680 Harmaa talous, toisin sanoen taloudellinen toiminta, jossa vältellään verojen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden täyttämistä, on 681 ongelma myös terveelle kilpailulle. Kun jotkut yritykset jättävät velvoitteensa hoitamatta, joutuvat rehelliset yrittäjät ahtaalle. 682 Harmaan talouden kyljessä kulkevat myös ihmiskauppa ja haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden oikeuksien polkeminen. 683 684 685 Harmaaseen talouteen ja verovälttelyyn voidaan – ja siihen pitää – puuttua. Lainsäädäntöuudistusten lisäksi tarvitaan parempaa 686 valvontaa. Tämä pätee myös korruptioon, valta-aseman väärinkäyttöön omaksi tai jonkin suljetun edunsaajaryhmän eduksi. 687 Suomelle tyypillinen erilaisiin hyväveliverkostoihin perustuva valta-aseman väärinkäyttö ei tule esiin tavanomaisissa 688 korruptiomittauksissa. 689 690 691 Vasemmistoliiton tavoitteet: 692

• Laajennetaan pakollisen veronumeron käyttöä rakennusalalta vaiheittain majoitus- ja ravitsemusalalle, siivousalalle, 693 kiinteistöpalvelualalle, telakkateollisuuteen, teknologiateollisuuteen sekä muille niin sanotun harmaan talouden riskialoille. 694

• Otetaan käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet majoitus- ja ravitsemusalalle. 695 • Tukitaan Suomen kansallisessa lainsäädännössä olevat aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn mahdollistavat 696

käytännöt. 697 • Uudistetaan epäonnistunutta taksilakia niin, että veronkiertoa suitsitaan esimerkiksi pakollisilla taksamittareilla. 698

699 700

• Säädetään haitallinen verosuunnittelu selkeästi laittomaksi ja poistetaan mahdollisuus veronkiertoon vakuutuskuorten, 701 holding-yhtiöiden, konsernivelkojen ja vastaavien järjestelyiden avulla. 702

• Toimeenpannaan EU:n veronkiertodirektiiviin sisältyvät uudistukset suurimmalla mahdollisella kunnianhimon tasolla. 703 • Poistetaan omistusten hallintarekisteröintiin liittyvät veronvälttelymahdollisuudet ja lisätään omistusten julkisuutta. 704

705 706 707

• Kriminalisoidaan veronkierrossa avustaminen: kun yritys, yksityishenkilö tai muu oikeushenkilö on tuomittu oikeudessa 708 veronkierrosta, on myös kyseisen veronkiertojärjestelyn suunnitellut ja/tai toteuttanut taho saatettava vastuuseen. 709

• Laajennetaan verotustietojen julkisuutta siten, että myös verotukseen jälkikäteen tehdyt oikaisut ovat julkisia. 710 • Uudistetaan tilaajavastuuta ketjuvastuumallin mukaiseksi niin, että tilaaja vastaa viime kädessä alihankkijoidensa veroista, 711

veroluonteisista maksuista ja työntekijöiden palkoista. 712 • Hallituksen on valmisteltava ja vahvistettava koko vaalikauden kattava korruptionvastainen strategia. 713 • Valmistellaan laki korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojelemiseksi vastatoimia vastaan. 714

715

15

• Uudistetaan hankintalakia siten, että tilaaja voi nykyistä helpommin puuttua havaitsemaansa harmaaseen talouteen. 716 • Kasvatetaan harmaata taloutta, veronkiertoa ja aggressiivista verovälttelyä tutkivien ja käsittelevien viranomaisten 717

resursseja. 718 719 720 721 5. Ympäristökestävä yhteiskunta 722 723 724 725 726 Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen suuruusluokaltaan hyvinvointivaltion 727 rakentamiseen verrattavissa oleva tehtävä. Aika on kuitenkin käymässä vähiin, ja siksi meidän on toimittava nyt. Ylisukupolvisen 728 oikeudenmukaisuuden näkökulmasta meillä on vastuu toimia. 729 730 Ilmastonmuutos ei ole ainoa maapalloa ja ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava ihmisen aiheuttama ympäristöongelma. Yhdessä 731 luonnon monimuotoisuuden pienenemisen ja muiden ympäristöongelmien kanssa kietoutuu ilmastomuutos osaksi yhtä suurta 732 fossiilikapitalismin aiheuttamaa ympäristökriisiä, joka heikentää planeettamme elinolosuhteita, mutta myös demokratiaa ja 733 ihmisoikeuksia. 734 735 Suomella ja suomalaisilla on velvollisuus tehdä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi – 736 niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Me emme voi yksin pelastaa maapalloa, mutta meillä on velvollisuus sopeuttaa oma 737 elämämme ympäristön vaatimien reunaehtojen mukaiseksi. Samalla me voimme näyttää esimerkkiä muulle maailmalle, miten 738 ympäristökestävä elämäntapa voidaan sovittaa yhteen eriarvoisuutta kaventavan ja hyvinvointia lisäävän politiikan kanssa. 739 Hiilineutraali hyvinvointivaltio on paras vientituote, jonka Suomi voi viedä maailmalle. 740 741 742 743 5.1 Ilmastokestävä talous 744 Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää poliittisen ilmaston muutosta. Vasemmistoliitto katsoo, että ympäristökestävyydestä on 745 tehtävä kaikkea politiikkaa määrittävä tekijä: kestävää yhteiskuntaa voidaan rakentaa ainoastaan ympäristön asettamien 746 reunaehtojen puitteissa. Ympäristö- ja ilmasto on otettava läpileikkaavasti huomioon kaikilla politiikan sektoreilla. Tavoitteena on 747 oltava, että Suomi on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2030 ja koko Eurooppa vuonna 2040. Tämän jälkeen on molempien oltava 748 nettonegatiivisia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja sektorikohtaisten suunnitelmien 749 laadintaa. 750 751 Kysymys siitä, mihin meillä on varaa, on määriteltävä uudestaan. Myös kestävyysvaje on määriteltävä uudestaan. On kysyttävä, mihin 752 meillä on ympäristönäkökulmasta varaa sen sijaan, että mietimme ainoastaan, mihin rahat riittävät. Meidän on laskettava 753 ympäristöllistä kestävyysvajetta ja pienennettävä seuraaville sukupolville jätettävää ympäristövelkaa. Myös Euroopan rahaliiton 754 talouskurisäännöt ja rahajärjestelmä on määriteltävä uudestaan tästä näkökulmasta. 755 756 Valtion talouden ja toiminnan suunnittelua ohjaavaksi reunaehdoksi on eurojen rinnalle nostettava päästöt ja päästöbudjetit. Eri 757 hallinnon, yhteiskunnan ja talouden osa-alueille on määriteltävä vuosittaiset päästö- ja luonnonvarabudjetit, joita ei voi ylittää. 758 759 Politiikan ja yhteiskunnan mittaaminen vaatii uudistamista. Bruttokansantuotteen kasvu ei voi enää olla yhteiskuntapolitiikkaa 760 määrittävä mittari, vaan sen rinnalle on nostettava päästöjä ja todellista hyvinvointia mittaavia tunnuslukuja. Kasvu ei ole itseisarvo, 761 mutta hyvä ja ympäristökestävä elämä on. 762 763 Ilmastonmuutos ja ympäristökriisi ovat seurausta kestämättömästä talous- ja yhteiskuntamallistamme, fossiilikapitalismista, joka ei 764 huomio planetaarisia reunaehtoja. Ilmastonmuutos on pääosin seurausta fossiilisten energianlähteiden käytöstä vapautuneesta 765 hiilidioksidista sekä maankäytön muutoksista, jotka ovat vähentäneet hiilinieluja. Talousjärjestelmämme on rakennettu fossiilisten 766 energianlähteiden käytön varaan ja nyt se pitää irrottaa niistä. 767 768

16

Talousmallimme rakentuu kestämättömästi jatkuvan luonnon resurssien kulutuksen kasvun varaan. Vauraus ja pääoman kasvu on 769 rakennettu osittain savijaloille, tuhoamalla ja riistämällä ympäristöä ja tulevien sukupolvien elämän edellytyksiä. Resurssien 770 kulutuksen jatkuva kasvu on kuitenkin mahdotonta rajallisten resurssien maapallolla. Nykyinen talousmalli tuhlaa resursseja ja 771 tuottaa kasvavan määrän jätteitä, kun raaka-aineet ja tuotteet heitetään pois kertakäytön jälkeen eikä ravinnekierrosta huolehdita. 772 Kertakäyttöön ja neitseellisten luonnon resurssien käytön varaan rakennettu tuhlaileva kertakäyttötalous on korvattava 773 uudelleenkäyttöön ja säästäväisyyteen perustuvalla fossiilivapaalla kiertotaloudella. 774 775 776 Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii muutoksia talousmalliimme ja talouden ohjaamisen tapoihin. Muutos ei tapahdu 777 itsestään, vaan tarvitsemme kannusteita, rajoituksia ja taloudellista ohjausta. Verotuksen ohjaavaksi periaatteeksi on eriarvoisuuden 778 torjunnan rinnalle nostettava ympäristöohjaus. Saastuttajan ja ympäristöhaittojen aiheuttajan on maksettava, ja ympäristökestävistä 779 valinnoista on tehtävä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. 780 781 Suomi, Eurooppa ja koko maailma tarvitsevat oman ekologisen jälleenrakennuksen ja ilmastohyvinvoinnin ohjelmansa, green new 782 dealin, jonka avulla luodaan suunnitelma siirtymiseksi kohti ilmastoviisasta ja ympäristökestävää taloutta sekä tehdään suunnitelma 783 työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta muuttuvassa taloudessa. Ohjelmassa on hahmoteltava 784 tarvittavien investointien toteuttaminen sekä verotuksen ja lainsäädännön muutostarpeet. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei saa 785 johtaa eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvuun. Siksi ohjelmassa on hahmoteltava myös ne tavat, joilla verotuksen tuloeroja tasaava 786 vaikutus vahvistuu sekä ne muutokset, joilla ympäristöverojen kasvu korvataan pienituloisille verotuksella tai sosiaaliturvaa 787 vahvistamalla. 788 789 790 Ilmastonmuutoksen torjuminen nähdään usein uhkana työpaikoille. Jotkin työpaikat väistämättä katoavat ja työn sisällöt muuttuvat, 791 mutta fossiilisista polttoaineista irrottautuminen, ympäristöystävällisen paikallisen tuotannon suosiminen ja resurssien 792 uudelleenkäyttöön perustuva kiertotalous voivat itseasiassa synnyttää nykyistä enemmän uutta työtä. Joka tapauksessa työ muuttuu, 793 joten työntekijöille on luotava muutosturvaa ja mahdollistettava uudelleenkoulutusta. 794 795 796 797 Vasemmistoliiton tavoitteet: 798

• Suomessa ja Euroopassa on luotava ekologinen jälleenrakennusohjelma (Green New Deal) yhteiskunnan 799 kokonaisvaltaiseksi muuttamiseksi ympäristökestävällä, sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 800

• Toteutetaan ekologinen verouudistus, jossa verot määräytyvät aiheutettujen päästöjen mukaan. 801 • Luodaan Suomelle oma Green new deal -ohjelma yhteiskunnan kokonaisvaltaiseksi muuttamiseksi ympäristökestäväksi, 802

sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 803 • Euroopassa on talouskurin sijaan harjoitettava ekologisen jälleenrakentamisen mahdollistavaa Green New Deal -politiikkaa. 804

Euroopan keskuspankin rahapoliittiset toimet on suunnattava ympäristön kannalta mielekkäällä tavalla. 805 806 807

• Luodaan kestävän siirtymän ohjelma, jossa linjataan, miten verotuksen progressiota parannetaan ja ympäristöverojen 808 korotukset korvataan pienituloisille ja estetään tuloerojen kasvu sekä miten tuetaan aloja ja alueita, jotka menettävät 809 fossiilisten polttoaineiden käyttöön sidoksissa olevaa työtä. 810

• Pienennetään ja lopulta luovutaan turpeen verotuesta. 811 • Vähennetään yritystukia, jotka kytkeytyvät fossiilisten polttoaineiden käyttöön. 812 • Kehitetään arvonlisäverotusta päästöperusteiseen suuntaan. 813 • Korotetaan fossiilisten polttoaineiden veroja päästöperusteisesti. 814 • 815 • Otetaan kaikissa julkisissa investoinneissa huomioon päästövaikutukset ja minimoidaan niitä. 816 • Velvoitetaan eläkerahastot raportoimaan niiden fossiilisijoituksista sekä vähentämään niitä. 817 • Velvoitetaan rahoitusmarkkinatoimijoita hiiliriskien raportointiin. 818 • Otetaan käyttöön päästöperusteinen lentovero. 819 • Edistetään hiilitullien käyttöönottoa EU:n ulkorajoille. Tavoitteena on globaali 820

821

17

markkinaympäristö, jossa vähähiilisyys on aidosti kilpailuetu suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille. 822 • Edistetään tuotteiden käyttöiän pidentämistä luomalla kannustimia tuotteiden korjaukseen siirtämällä korjauspalvelut 823

alennettuun arvonlisäverokantaan. 824 • Kielletään EU-tasolla tuotteiden keinotekoinen vanhentaminen. 825 • Rahoitetaan riippumatonta tutkimusta, joka tuottaa yhteiskunta- ja käyttäytymistieteeseen nojaavaa tietoa ja 826

koulutusta ilmastonmuutoksen torjunnan tueksi. 827 828 829 830 5.2 Vähemmän päästöjä 831 Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii päästöjen nopeaa vähentämistä. Se on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. 832 833 Energian tuotannosta on tehtävä päästötöntä. Energiantuotanto ja fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa suuren osan 834 globaaleista päästöistä. Suomessa erityisiä haasteita ovat Helsingin ja eräiden muiden suurten kaupunkien kaukolämmön päästöjen 835 vähentäminen sekä turpeen energiakäytön alasajo. Energiantuotannossa on siirryttävä kohti uusiutuvia ja vähäpäästöisiä 836 energianlähteitä. Erityisesti tuuli-, aurinko- ja geotermisessä voimassa on paljon lisäyspotentiaalia. Päästöttömien ja vähäpäästöisten 837 energiatuotantomuotojen kannattavuus on varmistettava verotuksen päästöohjaavuudella. 838 839 Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hajautettu ja älykäs. Uusiutuvan pienenergian tuotantoa on kannustettava ja tuettava nykyistä 840 enemmän. Bioenergia on osa Suomen energiapalettia, mutta bioenergian tuotannon on täytettävä kestävyyskriteerit ja oltava 841 kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kestävää. 842 843 Liikenne ja asuminen ovat merkittäviä päästölähteitä ja myös ne on irrotettava fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Meidän on 844 muutettava liikennejärjestelmäämme, vähennettävä liikennesuoritteita ja korvattava fossiiliset polttoaineet muilla käyttövoimilla. Eri 845 puolilla Suomea tarvitaan erilaisia ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, mutta väestörikkaat kaupunkiseudut ovat 846 avainasemassa muutoksessa. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon alueelliset erot, sillä samat ratkaisut eivät 847 toimi Kainuussa ja Kalliossa. 848 849 Liikennesuoritteiden määrää on vähennettävä älykkäällä maankäytön suunnittelulla ja etäyhteyksien käytöllä. Erityisesti 850 kaupunkiseuduilla maankäytön suunnittelussa on mahdollistettava joukko- ja kevyen liikenteen käyttö. Liikenteen tehokkuutta on 851 parannettava panostamalla raideliikenteeseen ja muuhun joukkoliikenteeseen. Kevyenliikenteen suoritteiden osuutta on 852 kasvatettava erityisesti kaupunkiseuduilla. 853 854 Henkilöautoja tarvitaan myös tulevaisuudessa, erityisesti haja-asutusalueilla. Henkilöautojen päästöjä voidaan kuitenkin leikata 855 vaihtamalla fossiiliset polttoaineet biokaasuun ja muihin kestäviin biopolttoaineisiin, lisäämällä hybridi- ja sähköautoilua sekä 856 kehittämällä vety-teknologiaa. Henkilöautoilun tehokkuutta voidaan myös kasvattaa erityisesti kaupunkiseuduilla lisäämällä kyydin 857 jakamista ja yhteiskäyttöautoilua. Digitalisaatio muuttaa kaikkia elämän osa-alueita eikä liikkuminen ole tästä poikkeus. Erityisesti 858 tiheästi asutuilla kaupunkiseuduilla liikkumista tulee tulevaisuudessa tarkastella ensisijaisesti palveluna, ei omistajuuden 859 näkökulmasta. 860 861 Lentoliikenne kasvaa huimaa vauhtia. Lentoliikenteen kasvu on saatava taittumaan, sillä lentoliikenteen ilmastovaikutukset ovat 862 hurjia. Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvavat voimakkaasti ja suomalaistenkin tekemät lentomatkat ovat 863 kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen kasvu on saatava taittumaan, sillä sen ilmastovaikutukset 864 kattavat 2-3 prosenttia ihmisen aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Lentämisen päästöt ovat pitkälti luksuspäästöjä, sillä 865 vain harvalla lentämisessä on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta tai perustarpeiden tyydyttämisestä. Esimerkiksi Suomessa suurin 866 osa lentomatkoista on vapaa-ajanmatkoja. Lentoliikenne on myös aliverotettua suhteessa muuhun liikenteeseen, eikä 867 ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa ole sijaa vapaamatkustajille. Koska lentoliikenne on lähtökohtaisesti globaalia, pitäisi 868 myös ratkaisut tehdä maailmanlaajuisesti. Kuitenkin jos riittäviin globaaleihin toimiin ei pystytä, pitää lentoliikennettä ryhtyä 869 verottamaan EU:n laajuisesti tai kansallisesti. 870 871 872 Henkilöliikenteen ohella huomiota on kiinnitettävä tavara- ja rahtiliikenteeseen. Rahtiliikennettä on saatava entistä enemmän 873 liikkumaan raiteilla, mikä edellyttää panostuksia raideyhteyksiin. Raskaan rekkaliikenteen sähköistyminen ei ole lähiaikoina 874 realistista, mutta biokaasu on potentiaalinen keino raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseen. Myös meriliikennettä on 875 muutettava vähäpäästöisemmäksi, mikä edellyttää kansainvälisen sääntelyn tiukentamista. Rahtiliikenteen päästöjä voidaan 876 vähentää myös suosimalla paikallisesti tuotettuja hyödykkeitä ja vähentämällä turhan tavaran kulutusta ja rahtaamista ympäri 877 maailmaa. 878 879

18

Asuminen ja asuntojen lämmitys kuluttaa paljon energiaa. Olennaista on tehdä asumiseen käytetystä sähköstä ja kaukolämmöstä 880 mahdollisimman vähäpäästöistä. Muitakin muutoksia kuitenkin tarvitaan. Rakentamisen päästöjä on hillittävä korjaamalla 881 olemassa olevaa rakennuskantaa purkamisen sijaan sekä kiirehtimällä rakentamisen hiilijalanjäljen arviointityökalun 882 käyttöönottoa. Rakentamisen päästövähennyksiä on etsittävä myös materiaalien kierrätyksen keinoin. 883 884 Kaikkien kiinteistöjen energiatehokkuuteen on panostettava ja kiinteistöjen energiaremontteja tuettava nykyistä enemmän. 885 Energiaremontteja on tuettava niin, että kustannus-hyötysuhde on yksittäisen asukkaankin osalta positiivinen. Näin pienituloisten 886 asumisen edellytykset eivät vaarannu. Suorasähkökiinteistöjen energiankulutusta voidaan leikata esimerkiksi maa- ja 887 ilmalämpöpumppujen avulla. Öljylämmityksestä on 2030-luvulla luovuttava ja korvattava öljykattilat lämpöpumpuilla tai kestävästi 888 tuotetulla kaukolämmöllä. Vanhoissa kerrostaloissa voidaan panostaa esimerkiksi poistoilman lämmön talteenottoon ja 889 energiatehokkaisiin ikkunoihin sekä asentaa katolle aurinkopaneelit. 890 891 892 893 894 Vasemmistoliiton tavoitteet: 895

• Kehitetään energiaverotusta entistä päästöohjaavampaan suuntaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi. 896 Luodaan tavoiteaikataulu fossiilisista luopumiselle. 897

• Järjestetään huutokauppoja uusien uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Ohjataan 898 tutkimus- ja tuotekehitysvaroja energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiajärjestelmien kehittämiseen. 899

• Olemassa olevat ja rakenteilla olevat ydinvoimalat ovat osa energiantuotantopalettia, mutta uusia suurydinvoimahankkeita 900 ei käynnistetä. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden kehitystä seurataan ja selvitetään. Lähtökohtaisesti uudet 901 investoinnit tehdään uusiutuvaan energiaan ydinpolttoaineen louhinnan ja loppusijoituksen ekologiset ongelmat on 902 tiedostettava ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien ohella. 903

• Edistetään aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoa julkisissa palvelurakennuksissa sekä kaupallisissa 904 kiinteistöissä. 905 906 907 908

• Parannetaan uusiutuvan pienenergiantuotannon investointitukea ja poistetaan byrokraattisia esteitä. Uudistetaan 909 lainsäädäntöä, jotta sähköautojen akut voivat toimia sähköverkon tasausvarastona. 910

• Vahvistetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä. 911 • Tuetaan pienituloisia kotitalouksia ilmastoystävällisissä energiaremonteissa, esimerkiksi öljykattiloiden korvaamisessa 912

maa- ja ilmalämmöllä. Luodaan kotitalousvähennystä täydentämään uusi kotitalousavustus, joka mahdollistaa 913 energiaremonttien kaltaiset, kotitalousvähennyksellä tuetut työt myös pienituloisille. 914

• Parannetaan asunto-osakeyhtiöiden, asukasosuuskuntien ja omakotitalojen energiatehokkuutta ja ilmastoviisautta 915 energiaremonttien investointituella. Vaihtoehtoisesti laajennetaan kotitalousvähennys kattamaan myös asunto-916 osakeyhtiöiden ja -osuuskuntien energiatehokkuutta tai uusiutuvan energian käyttöä parantavat hankkeet. 917

• Uudistetaan kiinteistöverotusta maltillisesti tukemaan kestävää rakentamista ja kehitetään lainsäädäntöä huomioimaan 918 rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset. 919 920 921 922 923 924

• Yhteensovitetaan liikenteen ja maankäytön suunnittelu nykyistä paremmin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen asiat on 925 yhdistettävä rakennetun ympäristön ministeriöksi. 926

• Kehitetään liikenteen verotusta päästöohjaukseen perustuen, huomioiden ammatti- ja työmatkaliikenteen tarpeet. 927 Vahvistetaan päästöverotuksen ohjaavuutta. 928

• Jatketaan biokaasukonvertiotukea sekä uusien biokaasuautojen hankintatukea ja lisätään kannusteita biokaasun 929 tankkausasemien rakentamiseen. 930

• Lisätään joukkoliikennetukea, jotta joukkoliikenteestä tulee toimiva ja houkutteleva vaihtoehto oman auton käytölle. 931 • Investoidaan raiteisiin ja raideyhteyksiin. Lisäpanostuksia tarvitaan sekä perusväylänpitoon että kehittämishankkeisiin. 932

Ratapihojen toimivuus, kaksoisraiteet ja nopeat yhteydet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua. 933 934

19

• Tiukennetaan autoverotuksen päästöporrastusta. 935 • Autokannan muuttumiseen tähtäävien määräaikaisten tukien, kuten romutuspalkkion tai konvertiotuen, tulee määräytyä 936

tulojen perusteella. Tämä mahdollistuu uuden tulorekisterin myötä. Muutos kohdentaisi tuet oikeudenmukaisesti ja 937 vaikuttavasti. 938

• Otetaan käyttöön päästöpohjainen lentovero henkilö- ja tavarakuljetukselle ja edistetään myös kansainvälistä 939 lentomaksua. 940 941

• Uudistetaan liikenteen polttoaineiden verotuet asteittain kestävää liikkumista tukevaan suuntaan. 942 Otetaan käyttöön ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla. Vapautus tietulleista tulee myöntää päästörajat alittavalle 943 ammattiliikenteelle sekä sähköautoille ja kimppakyydeille. Ruuhkamaksujen tuotto tulee käyttää joukkoliikenteen 944 parantamiseen. 945

• Tuetaan kaasu- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentumista koko maahan. 946 947 948

• Uusitaan työmatkaliikenteeseen liittyvät edut kuten pysäköintietu, työmatkavähennys, kilometrikorvaukset ja 949 työsuhdeauton veroetu. Työmatkoilla tulee suosia kevyttä ja julkista liikennettä sekä päästöttömiä henkilöautoja ja kyydin 950 jakamista. Huomioidaan uudistuksessa ammattiliikenteen tarpeet. 951

• Lisätään kävelyn ja pyöräilyn osuutta infrastruktuuripanosten kohdentumisessa. 952 • Otetaan käyttöön päästöperusteinen lentovero. 953 • Tuetaan kansainvälisen merenkulun päästöjen vähentämiseen tähtääviä aloitteita. 954

955 956 957 5.3 Hiilinielut kasvuun 958 Päästövähennysten lisäksi meidän on lisättävä hiilen sitomista ilmakehästä ja varjeltava maapallon hiilivarastoja. Maankäyttö on 959 ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Luonnon raivaaminen ihmisen käyttöön kiihdyttää ilmastonmuutosta ja 960 huolimaton maankäyttö on yksi ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä. Erityisesti meidän on kiinnitettävä huomiota metsiin, 961 maatalousmaahan ja soihin. 962 963 Maanviljelijät ja metsänomistajat voivat olla ilmastosankareita. Maanviljelymenetelmiä kehittämällä maatalousmaan hiilensidontaa 964 voidaan lisätä ja samalla parantaa satovarmuutta ja kannattavuutta. Metsänomistajat voivat lisätä hiilensidontaa kasvattamalla 965 metsät pitkäikäisemmiksi ja ottamalla käyttöön metsänhoitotapoja, jotka maksimoivat hiilen sitoutumisen puihin ja maaperään. 966 967 968 Suomi on metsäinen ja soinen maa, joten metsien ja soiden käyttö on meidän erityiskysymyksemme. Metsillä on myös suuri merkitys 969 ilmaston lisäksi taloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle, joten meidän on yhteensovitettava metsien käyttöön kohdistuvat 970 taloudelliset ja ympäristölliset tarpeet. 971 972 Metsien käyttötavat on muutettava hiiliviisaiksi ja hakkuiden määrä on mitoitettava niin, että hiilinielut ja hiilivarasto kasvavat niin 973 lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Olennaista on kehittää metsäteollisuuden jalostusarvoa ja puun käyttötapoja niin, että 974 metsistämme tehdään mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään ja jotka korvaavat 975 päästöiltään korkeampia fossiilipohjaisia tuotteita. Metsien kasvatustapoja on tutkittava nykyistä enemmän, minkä lisäksi 976 hiilimetsätaloutta on kehitettävä ja metsänomistajien tietoutta erilaisen metsänkäytön ilmastovaikutuksista lisättävä. 977 978 979 Suot ovat valtavia hiilivarastoja. Suon raivaaminen ja turpeen poltto tuhoaa hiilivarastot ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Soiden 980 raivaus pelloiksi aiheuttaa paljon päästöjä, joten siitä on luovuttava. Turpeen energiakäyttöä on vähennettävä ja 2030-luvulla siitä on 981 luovuttava kokonaan. Epäonnistuneita metsäojituksia purkamalla ja soiden ennallistamista lisäämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti 982 maaperän ilmastopäästöihin. 983 984 Kaupunkien ja kuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa ja sääntelyssä on normiksi saatava hiilipäästöjen minimointi 985 ja hiilinielujen turvaaminen muun muassa runsaiden viheralueiden, puuston ja puurakentamisen keinoin. 986 987

20

Vasemmistoliiton tavoitteet: 988 • Kasvatetaan maaperän ja metsien hiilivarastoa kehittämällä maan multavuutta parantavia viljelytapoja yhdessä 989

maanviljelijöiden ja tutkijoiden kanssa. 990 • Kielletään uusien turvepeltojen raivaus. Mahdollistetaan maanviljelijöille lannan käyttö biokaasuksi levityksen sijaan. 991 • Lisätään soiden ennallistamiseen varattuja määrärahoja ja kehitetään kemera-tukea epäonnistuneiden metsäojitusten 992

purkamiseen. 993 • Vähennetään turpeen energiakäyttöä vero-ohjauksella sillä tavoittella, että energiakäytöstä luovutaan kokonaan 2030-994

luvulla. 995 • Luodaan turvealan siirtymäohjelma, jolla tuetaan alueita, joihin turpeenkäytön alasajo vaikuttaa. Siirtymäohjelmalla 996

taataan uudelleenkoulutus, työllisyyttä edistävät toimet sekä alueiden energiahuolto. 997 • Varmistetaan, että puupohjainen biopolttoaine on kestävää. Esimerkiksi kannot ja puiden vihreät osat tulee jättää metsään. 998

999 1000

• Hakkuiden määrän tulee olla ilmaston kannalta kestävä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kestävä metsien käytön taso 1001 tulee määritellä parhaan saatavilla olevan tieteellisen asiantuntemuksen perusteella, koska kestävät metsien hoito- ja 1002 harvennushakkuut lisäävät metsien kasvua ja hiilinielua. 1003

• Tuetaan tuotannosta poistettujen peltoalueiden ja ”risukoiden” metsittämistä kasvattamaan hiilinielua. 1004 1005 1006

• Luodaan metsänomistajille kannusteita kasvattaa metsiä pitkäikäisemmiksi ja lisätä hiilen sidontaa luomalla tukimalli, jossa 1007 metsänomistaja saa sidotusta hiilestä vuosittaista korvausta. 1008

• Ehkäistään metsäkatoa ja lisätään metsitystä taloudellisten kannustimien ja sanktioiden avulla. 1009 • Edistetään puurakentamista julkisissa rakennuksissa. 1010 • Edistetään viherkertoimen käyttöä rakentamisen sääntelyssä. 1011

1012 1013 1014 1015 1016 5.4 Kestävä ruokajärjestelmä 1017 Ruoalla on suuri rooli jokaisen ihmisen elämässä. Ruoantuotannolla on myös suuri merkitys ilmastolle ja ympäristölle. Ruoan tuotanto 1018 aiheuttaa suuren osan päästöistä ja se kytkeytyy myös luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Kestävän ruokajärjestelmän 1019 rakentaminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää. 1020 1021 Lihan tuotannon ja kulutuksen kasvu on koko maailmaa koskettava ympäristöongelma. Karjaa varten on raivattava koko ajan lisää 1022 laidunmaita ja tuotettava rehua. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa onkin olennaista ruokajärjestelmän ilmasto- ja 1023 ympäristövaikutusten vähentämisessä. Myös ilmastoviisaiden lajikkeiden suosiminen on tärkeää ruoan ilmastovaikutusten 1024 minimoimiseksi. Ilmastoviisaan ruokavalion koostaminen on kotitalouksien käsissä, mutta julkisen vallan tulee suosia 1025 ympäristöystävällistä ruokavaliota suositusten, tukien, joukkoruokailujen ja verotuksen avulla. 1026 1027 1028 Monet kalat ovat terveellistä ja ilmastoviisasta ruokaa, mutta suuri osa maailman kalakannoista on uhattuina ylikalastuksen ja 1029 saastumisen takia. Kestävästi kasvatettu kala on osa ympäristöystävällistä ruokajärjestelmää, mutta nykyinen kalankasvatus myös 1030 rehevöittää meriä. 1031 Ruokahävikki on suuri ongelma – roskikseen päätyvän ruoan päästöt ovat syntyneet turhaan. Ruokahävikkiä on vähennettävä 1032 ruokajärjestelmän kaikissa osissa: pelloilla, logistiikassa ja teollisuudessa, mutta myös kaupassa, ravintoloissa ja kodeissa. 1033 1034 Ruoantuotantotavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Erityisesti torjunta-aineiden runsas käyttö aiheuttaa ongelmia 1035 ympäristön tasapainolle ja monoviljelyyn perustuva tehomaatalous ja peltojen raivaus köyhdyttävät maaperää ja ympäristöä. 1036 Ruoantuotannossa on pyrittävä vähentämään haitallisten torjunta-aineiden käyttöä ja suosimaan luonnon monimuotoisuutta 1037 huomioivia viljelymenetelmiä. Maataloustukia on kehitettävä siten, että ne suosivat ilmastoystävällisen ruoantuotannon lisäksi 1038 luonnon monimuotoisuutta tukevia viljelymenetelmiä. 1039 1040 Kestävä ruokajärjestelmä takaa myös ruoantuottajalle oikeudenmukaisen korvauksen. Alkutuottajan saama osuus elintarvikkeen 1041 hinnasta on kestämättömän pieni ja maanviljelijöiden toimeentulo niukkaa. Maataloustukia on kohdistettava aktiiviviljelijöille ja 1042 markkinoita on kehitettävä nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. 1043 1044 Ruokajärjestelmällä on merkitystä myös eläinten hyvinvoinnin kannalta. Eläinten hyvinvointi on itseisarvo, joka on huomioitava 1045 lainsäädännössä. Tuotantoeläinten hyvinvointia on parannettava tiukentamalla lainsäädännön vaatimuksia. Turkistarhaus on 1046 ajettava Suomessa hallitusti alas, mikä edellyttää luopumisjärjestelmän kehittämistä tarhaajille. 1047 1048 Monien sinänsä terveellisten hedelmien ja vihannesten käytön vaatimat pitkät, nopeat ja jäähdytetyt kuljetukset ja Suomessa 1049 talvisin tapahtuva kasvihuoneviljely aiheuttavat merkittäviä hiilipäästöjä. Varsinkin köyhemmissä maissa tapahtuvasta 1050

21

tuotannosta vain pienessä osassa noudatetaan reilun kaupan periaatetta. Siksi kotimaisten juuresten, hedelmien ja marjojen 1051 säilöön saamista ja käyttöä on tuettava osana kestävän ruokajärjestelmän rakentamista. 1052 1053

22

Vasemmistoliiton tavoitteet: 1054 • Huomioidaan kaikissa maataloustuissa joko innovaatio- tai ympäristönäkökohdat. Muokataan ympäristökorvauksen 1055

kriteerit nykyistä vaikuttavammiksi ja selkeiksi. 1056 • Muutetaan maatalouden energiaverotus tukemaan uusiutuvan energian käyttöä ja erityisesti biokaasun käyttöä. Korjataan 1057

fossiilisten käyttöä tukeva energiaveron palautusjärjestelmä. 1058 • Luodaan uusi sysäystuki luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymiselle ja lisätään samalla neuvontaa ja yhteistyötä tilojen 1059

välillä. 1060 • Asetetaan elintarvikkeiden verotus terveyden ja ympäristövaikutusten perusteella. Esimerkiksi arvonlisäverotuksen 1061

uudistaminen mahdollistaa kannustamisen ympäristöllisesti kestävään kulutukseen ja tuotantoon. 1062 • Tuetaan paikallista ravinnekiertoa, jotta typpi ja fosfori säilyvät ruuantuotannossa, eivätkä siirry rehevöittämään vesistöjä. 1063

Tehokkaampi ravinnekierto myös parantaisi Suomen omavaraisuutta ja vaihtotasetta. 1064 • Laaditaan kansallinen lihankulutuksen vähentämisohjelma. Laaditaan ekologisesti, eettisesti ja kansanterveydellisesti 1065

kestävä kansallinen ruokaohjelma. Suositaan kasvispainotteista lähi- ja luomuruokaa sekä reilun kaupan tuotteita julkisissa 1066 hankinnoissa ja joukkoruokailuissa. Lisätään ilmastoviisasta ravintoneuvontaa ja kasvatetaan suomalaisen kasvisjalosteiden 1067 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. 1068

• Suunnataan maataloustuet aktiiviviljelijöille, tuetaan viljelijöiden jaksamista ja edistetään reiluja markkinakäytänteitä. 1069 • Estetään ylikalastusta Suomessa ja EU:ssa mitoittamalla kalastuskiintiöt kestävälle tasolle. 1070 • Pyritään nostamaan Suomen lähivesien ja koko Itämeren silakkakantoja siten, että vähennetään kalastusta 1071

väliaikaisesti vähentämällä silakan rehukalastusta rajoituksilla tai veroilla. 1072 • Velvoitetaan ravintolat ja kaupat jakamaan hävikkiruokansa eteenpäin. 1073 • Uudistetaan eläinsuojelulaki siten, että liikkumista estävät rakenteet kuten porsitusjäkit ja parsinavetat kielletään 1074

siirtymäajan jälkeen. 1075 • Laaditaan kansallinen suunnitelma ja aikataulu turkistarhauksen lakkauttamiselle sisältäen luopumisjärjestelmän 1076

tarhaajille. 1077 • Vähennetään pölyttäjien katoa aiheuttavien torjunta-aineiden käyttöä ohjauksella ja velvoitteilla. 1078 • 1079

1080 1081 1082 1083 1084 1085 1086 1087 1088 5.5 Monimuotoinen ja puhdas luonto 1089 Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi meidän on pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Lajikato ja elinympäristöjen 1090 tuhoutuminen ovat kiihtyneet ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Näin siitä huolimatta, että ihminen on täysin riippuvainen 1091 luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. 1092 1093 Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytettävä myös Suomessa. Metsänhoito ja maatalous on saatava monimuotoisuuden 1094 kannalta kestäviksi, ja suojelualueiden määrää on lisättävä. Metsästys on mitoitettava siten, ettei se vaaranna kantojen kestävyyttä. 1095 Suojelualueiden määrää on lisättävä ja monimuotoisuuden lisääminen on huomioitava myös talousmetsissä, maatalousmaalla ja 1096 kaupunkialueilla. 1097 1098 Kestämättömän maankäytön ja eliökantojen riistokäytön lisäksi myös elinympäristöjen saastuminen uhkaa luonnon 1099 monimuotoisuutta. Merien rehevöityminen, kemikaalien leviäminen ympäristöön ja muovijätteen lisääntyminen ovat globaaleja 1100 ongelmia ja seurausta kestämättömästä talous- ja kulutusmallistamme. Saastuttamista on estettävä lainsäädännöllä nykyistä 1101 tiukemmin. 1102 1103 Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on nykyisin usein halvempaa kuin vanhojen kierrätys ja uudelleenkäyttö. Neitseellisten ja 1104 rajallisten raaka-aineiden käytölle on asetettava riittävä hinta, ja kaivosten ympäristösääntelyä on tiukennettava. Kaivoslakia on 1105 uudistettava niin, että kaivosten perustamispäätös on paikallisen demokraattisen päätöksenteon piirissä, yhteiskunta saa yritysten 1106 voitoista reilun korvauksen ja ympäristönäkökulmat huomioidaan nykyistä paremmin. 1107 1108 1109

23

Vasemmistoliiton tavoitteet: 1110 • Parannetaan vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta tehostamalla kalatiestrategian toimeenpanoa ja päivittämällä 1111

vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteet. Mitoitetaan kalastuskiintiöt kalakantojen kannalta kestävälle tasolle. 1112 • Tuetaan paikallista ravinnekiertoa, jotta typpi ja fosfori säilyvät ruuantuotannossa, eivätkä siirry rehevöittämään vesistöjä. 1113 • Edistetään kalakannan lisääntymistä ja monimuotoisuutta rannikkovesissä. 1114 • Nostetaan metsien suojeluaste Etelä-Suomessa 10 prosenttiin ja turvataan suojelun riittävä rahoitus. Päivitetään ja 1115

toteutetaan soidensuojeluohjelma. 1116 • Pidetään metsien hakkuumäärät sellaisina, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muut käyttömuodot 1117

ovat mahdollisia. Lisätään jatkuvan kasvatuksen metsänhoitotavan käyttöä talousmetsissä. Uudistetaan metsätalouden 1118 tuet niin, että ne kannustavat monipuolisiin metsänhoitomenetelmiin. 1119

• Huomioidaan luonnon monimuotoisuuden parantaminen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. 1120 • Perustetaan uusia kansallispuistoja ja tuetaan kaupunkeja viheralueiden monimuotoisuuden lisäämisessä. Turvataan 1121

ympäristöhallinnon toimintaedellytykset ja riittävät resurssit erillisellä viranomaistaholla, jonka tehtävänä on yleisen 1122 ympäristöedun valvominen. 1123

• Kielletään tarpeettomat muovituotteet ja asetetaan EU:n laajuinen muovivero, joka on riittävän korkea karsimaan 1124 tarpeetonta kertakäyttömuovin käyttöä. 1125

• Tiukennetaan jätelain kierrätysvaatimuksia. 1126 • Uudistetaan kaivoslaki kestäväksi niin, että maanpinnan alapuoliset uusiutumattomat luonnonvarat kuuluvat jatkossa 1127

lähtökohtaisesti yhteiskunnalle. Turvataan taloudellisten hyötyjen nykyistä oikeudenmukaisempi jakautuminen esimerkiksi 1128 rojaltiverolla. 1129

• Kaivoslupia myönnettäessä tehdään kokonaisvaltainen arviointi, jossa huomioidaan kaivostoiminnan vaikutukset myös 1130 paikallisyhteisöihin ja ympäristöön. Kunnilla on oltava oikeus estää kaivosten perustaminen alueellaan, vaikka 1131 malminetsintälupia olisikin myönnetty. Kielletään malminetsintä luonnonsuojelualueilla. 1132

• Parannetaan uhanalaisten lajien kuten Saimaan norpan suojelua. 1133 1134

1135 1136 1137 1138 1139 1140 1141 1142 6. Osaava, ajatteleva ja luova ihminen 1143 1144 1145 1146 1147 Vasemmistolaisen sivistyspolitiikan tavoitteena on kasvattaa osaavia ja ajattelevia kansalaisia, jotka 1148 tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Koulutus vahvistaa ihmisen maailmanymmärrystä sekä kykyä 1149 rakentaa omaa elämää ja yhteiskuntaa ja osallistua työelämään. Koulutuksen on oltava tasa-arvoisesti 1150 kaikkien saatavilla kotitaustasta sekä tulo- ja varallisuusasemasta riippumatta. Koulutuksellinen tasa-arvo ja 1151 koulutuksen laatu ovat kokeneet viime vuosina takaiskuja massiivisten koulutusleikkausten takia. 1152 Vasemmistoliitto ei halua jättää koulutusvelkaa lapsillemme vaan koulutukseen tulee panostaa kaikilla 1153 tasoilla. 1154 Varhaiskasvatus rakentaa lapsen sosiaalisten taitojen ja oppimisen pohjaa, peruskoulu antaa perustietoja ja 1155 -taitoja sekä opettaa ajattelemaan, toinen aste yleissivistää ja antaa perusvalmiudet työelämään, 1156 korkeakouluissa kasvaa asiantuntijoita ja vapaan sivistystyön opinnoissa mahdollistuu ihmisten 1157 omaehtoinen oppiminen läpi elämän. Varhaiskasvatuksen myötä lapset kehittävät itselleen 1158 yhteisöllisyyden ja oppimisen perustaitoja. Peruskoulun oppilaat puolestaan luovat perustaa omalle 1159 ajattelulleen ja sosiaaliselle toiminnalleen. Toisen asteen opiskelijat rakentavat perustan ammatti- ja 1160 yleissivistykselleen. Korkeakoulutuksessa opiskelijat työstävät tutkimusperustaista asiantuntijuuttaan, 1161 joka kehittyy työ- ja elämänkokemusten myötä läpi koko elämänkaaren. Vapaan sivistystyön opinnoissa 1162 mahdollistuu ihmisten omaehtoinen opiskelu läpi elämän. Tietojen ja taitojen ohella opetetaan aktiivista 1163

24

kansalaisuutta ja osallistumista, painotetaan ihmisten välistä tasa-arvoa sekä ympäristön kunnioittamista ja 1164 kasvatetaan kriittisesti ajattelevia yksilöitä. 1165 Oppiminen ei lopu tai rajoitu varhaiskasvatuksesta korkeakouluun jatkuvaan koulupolkuun, vaan elämä on 1166 jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen on myös mahdollistettava kaikille ihmisille eri elämäntilanteissa. 1167

Vasemmistolaisen tiedepolitiikan tavoitteena on lisätä ihmisen ymmärrystä maailmasta ja itsestään 1168 ja käyttää tietoa ihmiskunnan hyväksi ja kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Tiede on olennainen tekijä 1169 myös sosiaalisesti ja ympäristön kannalta menestyksellisen taloudellisen kehityksen menestyksen 1170 rakentamisen kannalta ja työllisyyden edistämisessä teknologiaan ja osaamiseen nojaavassa ajassa. Tieteen 1171 on oltava riippumatonta ja riittävästi resursoitua. 1172 Kulttuuri ja liikunta ovat tärkeä osa ihmiselämää. Ne ilmentävät ihmisyyttä, kommentoivat yhteiskuntaa ja 1173 rakentavat hyvinvointia. Vasemmistolainen liikunta- ja kulttuuripolitiikka lähtee siitä, että kaikilla on oikeus 1174 ilmaista itseään, ja ihmisten tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia tulee tukea. 1175 1176 6.1 Oppia kaiken ikää 1177 Korkeatasoisesta pedagogisesta varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki lapset. Päiväkotiopetus kaventaa 1178 tutkitusti sosioekonomisen taustan synnyttämiä eroja. Laadukas varhaiskasvatus tukee myöhäisempää 1179 oppimista ja valmiuksia pärjätä elämässä. Vasemmiston vahva näkemys on, että laadukas varhaiskasvatus 1180 kuuluu kaikille. Meidän tavoitteemme on nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisen astetta. 1181

Suomalaista koulutusjärjestelmää ja perusopetusta on vahvistettava niin, että riittävät perustiedot 1182 ja -taidot voidaan turvata jokaiselle nuorelle ja että kaikilla on riittävät valmiudet siirtyä toisen asteen 1183 opintoihin. Nykyistä tasa-arvoisempi koulutus edellyttää perusopetuksen resurssien vahvistamista sekä 1184 oppivelvollisuuden uudistamista. 1185 Kaikkien nuorten on saatava peruskoulun jälkeinen toisen asteen tutkinto, ja toisen asteen ammatillisen 1186 koulutuksen ja lukioiden on annettava kaikille riittävä yleissivistys ja työelämävalmiudet. Jatko-1187 opintokelpoisuuden edistäminen kaikilla koulutusasteilla tarjoaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet 1188 elinikäisen oppimisen toteuttamiseen koulutuspolusta riippumatta. Samalla kun opetusmenetelmiä ja 1189 sisältöjä kehitetään, on pidettävä huolta lähiopetuksen riittävästä määrästä ja nuorten kyvyistä selviytyä 1190 opinnoista, mutta myös nuorten hyvinvoinnista. 1191 Korkeakoulujen perusrahoituksen turvaaminen on avainasemassa laadukkaan ja vapaan tieteen ja 1192 tutkimuksen tekemiselle sekä asiantuntijoiden kouluttamiseksi työelämän tarpeisiin. Suomi elää 1193 osaamisesta, joten korkeakoulutukseen, tieteeseen ja innovaatioihin panostaminen on myös taloudellisesti 1194 tärkeää. 1195

Osaamisen täydentäminen tai uuden ammatin opiskelu kesken työuran on jatkossa merkittävästi 1196 nykyistä yleisempää, ja yhteiskunnan tulisi myös kannustaa siihen. Tämän vuoksi tarvitsemme 1197 koulutusjärjestelmän, joka kykenee tarjoamaan tutkintoja, tutkinnon osia ja yksittäisiä taitoja kenelle 1198 tahansa kaikissa elämänvaiheissa. Jatkuvan oppimisen on myös oltava mahdollista kaikille. Jatkuvan 1199 oppimisen mallien ja mahdollisuuksien kehittäminen on polttava koulutuspoliittinen kysymys. 1200 1201 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1202

• Palautetaan kokopäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus. 1203

• Pienennetään päiväkotien ryhmäkokoja sekä kokoaikaisissa että osa-aikaisissa ryhmissä. 1204

• Määritellään varhaiskasvatuslaissa nykyistä täsmällisemmät reunaehdot varhaiskasvatuksen 1205 ryhmäkokojen suhdeluvuista poikkeamiselle. 1206

• Määritellään erityinen tuki ja sen tavoitteet nykyistä täsmällisemmin varhaiskasvatuslaissa. Lisätään 1207 vuoropäivähoidon määrää. 1208

• Määritellään sitova valtakunnallinen koulupsykologi- ja kuraattorimitoitus, joka laajennetaan 1209 varhaiskasvatuslaissa koskemaan myös varhaiskasvatusta. 1210

• Toteutetaan kaksivuotinen velvoittava esikoulu 5–6-vuotiaille. 1211

• Kehitetään valtakunnallisesti joustavaa esi- ja alkuopetusta 5–8-vuotiaille. 1212

• Laaditaan yli vaalikausien ulottuva suunnitelma kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen 1213 siirtymiseksi. 1214

25

• Kielletään voiton tavoittelu varhaiskasvatuksessa vastaavalla tavalla kuin voitontavoittelu on 1215 kielletty perusopetuksessa. 1216

• Velvoitetaan kunnat järjestämään tarpeenmukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 1.-4.-1217 luokkalaisille eriarvoistumiskehityksen ehkäisemiseksi. Kehitetään kokonaiskoulupäivämalleja, 1218 joissa harrastukset nivotaan osaksi koulupäivää. 1219

• Pienennetään peruskoulujen ryhmäkokoja ja asetetaan lakisääteiset maksimiryhmäkoot. 1220

• Sovellettaessa inkluusioperiaatetta perusopetuksessa, riittävä resursointi ja tuki on taattava 1221 jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle yleisopetukseen sijoitetulle oppilaalle. 1222

1223

26

• ja siirrytään kaikille yhteiseen katsomusaineeseen. Katsomusopetusta kehitetään huomioimaan 1224 entistä paremmin uskonnottomuus ja muihin kuin evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat 1225 oppilaat. Annetaan jokaiselle oppilaalle mahdollisuus valita elämänkatsomustieto riippumatta 1226 oppilaan tai huoltajien uskonnollisesta yhteisöstä. Tavoitteena on luopua Luovutaan erillisestä 1227 uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta ja suuntautua kohti nykyisen 1228 elämänkatsomustiedon pohjalle perustuvaa uutta oppiainetta. 1229

• Pidennetään oppivelvollisuus toiselle asteelle. Oppivelvollisuuden pidentäminen on 1230 koulutuspoliittinen investointi, jonka myötä julkinen valta vastaa niin toisen asteen aloituspaikkojen 1231 riittävyydestä kuin maksuttomien opiskelumateriaalien turvaamisesta. 1232

• Ohjataan pikaisesti lisää resursseja ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen sekä 1233 henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laadintaan perusrahoitusta korottamalla. Työpaikalla 1234 tapahtuvaan oppimiseen on turvattava laadukasta ja henkilökohtaista ohjausta muun muassa 1235 työpaikkaohjaajien koulutuksella. 1236

• Kehitetään korkeakoulujen valintoja yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja mahdollistetaan eri 1237 reitit korkeakouluun. Vähennetään ylioppilaskirjoitusten painoarvoa opiskelijavalinnoissa. 1238

• Kehitetään lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä tarjoamalla opiskelijoille nykyistä 1239 enemmän yhteisiä kursseja ja valinnanmahdollisuuksia suorittaa yksilöllisempiä tutkintoja. 1240

• Taataan mahdollisuus erityisopetukseen kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. 1241

• Turvataan toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kattavuus. 1242 Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen rahoitus toteutetaan niin, että esimerkiksi 1243 kalustovaltaisen koulutuksen toteuttaminen ympäri Suomen varmistetaan. 1244

• Varmistetaan maahan muuttaneiden oikeus laadukkaaseen ja riittävään valmistavaan 1245 opetukseen sekä suomi ja/tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen. 1246

• Huomioidaan sukupuolisensitiivinen kasvatus koulutuksen kaikilla tasoilla aina varhaiskasvatuksesta 1247 korkeakouluihin asti. Lisätään ja parannetaan ikätason mukaista seksuaalikasvatusta kaikilla 1248 kouluasteilla ja kavennetaan sukupuolten välisiä oppimiseroja. 1249

• Parannetaan opiskelija- ja oppilashuollon palveluiden saatavuutta ja laajennetaan 1250 moniammatillista oppilashuoltoa varhaiskasvatukseen säätämällä kunnille lakisääteinen velvoite 1251 varhaiskasvatuksen psykologien ja kuraattorien palkkaamiseen. 1252

• Panostetaan kiusaamisen ehkäisemiseen valtakunnallisesti. Esimiehillä ja opettajilla on oltava sekä 1253 riittävästi aikaa että tietoa puuttua kiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään. 1254 Asetetaan tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) nostaminen kohti viiden 1255 prosenttin bruttokansantuoteosuutta. 1256

• Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja niin, että tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa 1257 korkeakoulututkinnon ja varmistetaan riittävät resurssit laadukkaan opetuksen ja ohjauksen 1258 turvaamiseksi. 1259

• Helpotetaankoulutusasteiden nivelvaiheita esimerkiksi maksuttomilla avoimen korkeakoulun 1260 opinnoilla, joiden avulla on mahdollista hakeutua tutkinto-opiskelijaksi. 1261

• Uudistetaan yliopistolakia korkeakoulujen sisäisen työilmapiirin vahvistamiseksi ja yliopistojen 1262 kollegiaalisen päätöksenteon ja demokratian palauttamiseksi. 1263

• Vahvistetaan korkeakoulujen perusrahoitusta. Kehitetään rahoitusmalleja tieteen autonomiaa 1264 vahvistavaan suuntaan. Uudistetaan tutkimusrahoitusta sekä korkeakoulujen strateginen rahoitus 1265 siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi. 1266

• Luovutaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden 1267 lukukausimaksuista. 1268

• Toteutetaan koko koulutuspolun kattava koulutuksen tasa-arvosuunnitelma, jossa huomioidaan 1269 erityisesti aliedustettujen ryhmien pääsy korkeakoulutukseen. 1270

• Kehitetään elinikäisen oppimisen malleja kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla yhteistyössä 1271 koulutuksen järjestäjien ja työnantajien kanssa. Luodaan elinikäisen oppimisen rahoituksen 1272 järjestelmä, johon osallistuvat yhteiskunta, työnantaja ja yksilöt. 1273

27

• Avataan korkeakoulujen koulutustarjontaa elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi yhteistyössä 1274 korkeakoulujen kanssa verkkoalustojen sekä digitaalisten verkko- ja muiden avointen kurssien 1275 kautta. 1276

• Lisätään aikuiskoulutusta ja ammatillista työvoimakoulutusta. Kehitetään muuntokoulutuksia, jotka 1277 tukevat sekä yksilöiden että elinkeinorakenteen kehittymistä. 1278

• Taataan kaikille työttömille työnhakijoille oikeus omaehtoiseen opiskeluun ja joustavoitetaan 1279 tutkinto-opiskelua työttömyysaikana. 1280

• Hyödynnetään nykyistä paremmin vapaan sivistystyön mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen 1281 mahdollistamisessa ja uusien yhteiskuntataitojen levittämisessä. Resurssoidaan vapaa sivistystyö 1282 nykyistä paremmin. 1283

• Karjalan kielen asema on tunnustettava muiden vähemmistökielten rinnalla ja sen asema on 1284 turvattava lainsäädännöllä. Lisäksi on käynnistettävä kielenelvytysohjelma. 1285

• Varmistetaan terveelliset ja turvalliset tilat oppimista varten. 1286 1287 1288

28

6.2 Kulttuuria ja liikuntaa kaikille 1289 Monipuolinen taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kansalaisyhteiskunta ovat toimivan demokratian 1290 perusedellytys ja osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen 1291 kanssakäymisen perustarpeita ja niiden tulee olla ihmisen perusoikeuksia. Kulttuurin merkitys korostuu 1292 myös, kun yhteiskunnan on etsittävä hyvinvoinnin ja työllisyyden lähteitä muualta kuin jatkuvasti 1293 kasvavasta aineellisesta kulutuksesta. 1294

Vasemmisto katsoo, että mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä mahdollisuus kehittää omia luovia 1295 kykyjä ja itseilmaisun taitoja on oikeus, joka kuuluu kaikille. Taidekasvatuksen asemaa peruskoulussa tulee 1296 vahvistaa. Taidetta ja kulttuuria on voitava harrastaa asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta 1297 riippumatta. Julkisten tilojen tulee olla kansalaisten käytössä maksutta. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä 1298 nykyistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Taiteilijoiden toimeentuloedellytykset on 1299 turvattava. 1300

Yleinen kirjasto on tärkeä osa demokratiaa ylläpitävänä ja yhteisöllisyyttä vahvistavana 1301 toimijana. Kirjasto tarjoaa kaikkien käytettäväksi aineistonsa, tilansa ja palvelunsa edistäen 1302 kansalaisyhteiskuntaa, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoista oikeutta tiedonsaantiin ja kulttuurisiin 1303 sisältöihin. Vasemmisto katsoo, että kirjaston asemaa matalan kynnyksen sivistys- ja kulttuurilaitoksena 1304 täytyy edelleen vahvistaa ja puolustaa. Maksutonta, kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa olevaa 1305 kirjastolaitosta on jatkossakin ylläpidettävä ympäri Suomea huomioiden sekä harvaan asutut alueet että 1306 kasvukeskittymät. 1307

Liikunta ylläpitää ja edistää ihmisen terveyttä, luo yhteenkuuluvuutta ja tukee kokonaisvaltaista 1308 hyvinvointia. Vaikka liikkuminen on jokaisen oma valinta, tulee yhteiskunnan tukea jokaisen mahdollisuutta 1309 liikkua ja harrastaa. Valtion, kuntien ja työnantajien on luotava mielekkäitä ja edullisia 1310 liikuntamahdollisuuksia ja siten innostettava aktiivisuuteen kaikissa elämänvaiheissa. Arjen 1311 liikkumismahdollisuudet on huomioitava osana kaupunkisuunnittelua. Liikkumisen tuet ja valtion avut tulee 1312 kohdentaa pääosin lasten ja nuorten liikkumiseen sekä saavutettavien liikuntaolosuhteiden luomiseen 1313 kaikille. Huippu-urheilun tukemisessa ja kehittämisessä eri lajit ja sukupuolet otetaan huomioon 1314 mahdollisimman yhdenvertaisesti. 1315

1316 Järjestäytynyt liikuntakulttuuri ja huippu-urheilu elävät murroksen aikaa. Vaatimukset 1317

urheiluseuratoiminnalle kovenevat ja samaan aikaan vaaditaan huippu-urheilulta globaalia vastuuta. 1318 Lasten ja nuorten järjestäytyneessä liikunnassa harrastamisen hinta on kohonnut useissa lajeissa 1319

niin korkeaksi, että se on monelle esteenä harrastamiselle. Kaikkien hallinnonalojen tulee lisätä toimia, 1320 joilla voidaan laskea lasten ja nuorten harrastamisen kustannuksia. Lasten harrastekustannukset 1321 kuuluvat kuntien harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen ja ohjeet harrastusmaksujen tukemiseen 1322 eroavat kunnittain. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi käytäntöjen on oltava kaikkialla maassa samat. 1323

Seuratoiminta on liikkuvan kansalaistoiminnan ydin. Urheiluseuroilta vaaditaan yhtäältä 1324 ammattimaista valmennusta ja ohjausta ja toisaalta maksuttomuutta. Tämä yhtälö on monelle 1325 vapaaehtoistyöllä pyörivälle seuralle liian vaikea. Yleishyödyllisen kansalaistoiminnan edellytyksiä tulee 1326 tukea nykyistä vahvemmin. 1327

Naisten ja vähemmistöjen asema liikunnassa ja urheilussa on tunnistettava ja heidän osuuksiaan 1328 harrastajina, valmentajina ja päättäjinä on parannettava. 1329

Liikuntalain mukaisesti liikuntaa edistäville järjestöille myönnettävien valtionavustuksien määrän 1330 harkinnassa otetaan huomioon, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Tätä liikuntalain 1331 linjausta tulee valvoa systemaattisesti ja sen laiminlyönnistä voidaan valtionapua vähentää. 1332

Fyysinen passiivisuus on osa arkeamme, siksi myös liikkumisen on oltava. Fyysistä aktiivisuutta 1333 tulee lisätä kaikilla hallinnonaloilla. Ihmisten mahdollisuuksia liikkua arjessaan on helpotettava osana 1334 kaupunki- ja ympäristösuunnittelua mm. varmistamalla toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen väylät. 1335 1336 1337 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1338

29

• Vahvistetaan riippumatonta taidekenttää lisäämällä taiteilija-apurahojen määrää ja korottamalla 1339 niiden tasoa. Taiteilijoiden työttömyys- ja eläketurvaa kehitetään vastaamaan paremmin muiden 1340 työntekijöiden turvaa. 1341

• Osoitetaan taidelaitosten valtionosuusuudistuksen toimeenpanolle riittävät määrärahat. 1342

• Helpotetaan uusien taiteenalojen mahdollisuuksia päästä tukien piiriin. 1343

• Kirjataan taiteen prosenttiperiaate lakiin ja laajennetaan sitä myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. 1344

• Vahvistetaan taiteen perusopetuksen rahoitusta ja parannetaan sen taloudellista ja alueellista 1345 saavutettavuutta. 1346

• Kehitetään kirjastojen tehtävää laaja-alaisena tiedon, jakamistalouden ja sosiaalisen kohtaamisen 1347 keskuksena. Taataan kirjastopalveluiden saatavuus myös harva-asutusseuduilla esimerkiksi laajasti 1348 palvelevilla kirjastoautoilla. 1349

• Vahvistetaan kirjaston roolia monipuolisen lukutaidon, lukemisen ja kirjallisuuden edistäjänä 1350 sekä tiedonhankinnan tukijana. 1351

• Kehitetään kirjaston roolia maksuttoman toisen asteen mahdollistajana ja oppivelvollisuusiän 1352 pidentämisen tukijana. 1353

• Taataan kirjastopalveluiden saatavuus myös haja-asutusalueilla esimerkiksi laajasti palvelevilla 1354 kirjastoautoilla. 1355

• Pidetään huolta että laadukasta kirjastoalan korkeakoulutusta on saatavana 1356

• Huomioidaan että omatoimisten kirjastojen ja aukioloaikojen lisäksi tarvitaan paljon koulutettua 1357 henkilökuntaa tarjoamaan ammattitaitoista palvelua. 1358

• Tarjotaan kuntien tiloja kansalaisjärjestöjen ja vapaa-ajan toimintaa tarjoavien järjestöjen käyttöön 1359 maksutta. 1360

• Turvataan pääsy kulttuurin ja liikunnan piiriin myös vammaisille ja vanhuksille. Viedään kulttuuria ja 1361 liikuntaa asumisyksiköihin, annetaan alennuksia kuntien liikuntapalveluihin ja turvataan palveluiden 1362 saavutettavuus. 1363

• Tarjotaan kunnissa pitkäaikaistyöttömille kulttuuriseteleitä, joiden avulla kannustetaan 1364 kulttuuritarjonnan pariin. 1365 Ohjataan valtion urheilulle antama tuki kasvavissa määrin nuorten liikunnan tukemiseen sellaiseen 1366 toimintaan, johon kaikki voivat osallistua varallisuuteen, kunnianhimoon ja osaamiseen 1367 katsomatta. 1368

• Laajennetaan Liikkuva koulu -toimintamalli valtakunnalliseksi kaikille koulutusasteille 1369 varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. 1370

• Kehitetään kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia yhdessä järjestöjen ja koulujen kanssa tavoitteena 1371 harrastusten tasa-arvoinen saavutettavuus ja kokonaiskoulupäivän kehittäminen. 1372

• Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. 1373

• On edelleen lisättävä poikkihallinnollisuutta ja arkiliikuntaa sekä ylisektoraalista työtä liikunnan 1374 edistämiseksi. 1375

• Luoda kannusteita toimintarajoitteisten ja erityis-/ aliedustettujen ryhmien huomioimiseen 1376 osana yleisiä harrastuspalveluita ja kulttuuria. 1377

• Kuntien tulee laatia virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet 1378

• Kunnat tarjoavat perusliikuntapaikat maksuttomasti erityisesti lasten ja nuorten liikuntaan 1379

• Laajennetaan Liikkuva koulu -toimintamalli valtakunnalliseksi kaikille koulutusasteille 1380 varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Tavoitteena fyysistä aktiivisuutta koulupäiviin kaikilla 1381 kouluasteilla. 1382

• Varmistetaan seuratoiminnan edellytyksiä tuottaa laadukasta liikunta- ja urheilutoimintaa 1383

• Ohjataan valtion ja kunnan avustukset aiempaa enemmän lasten ja nuorten liikunnan 1384 tukemisessa sellaiseen toimintaan, johon kaikki voivat osallistua varallisuuteen, 1385 tavoitteellisuuteen ja osaamiseen katsomatta. 1386

• Liikuntapaikkojen käyttöä tulee mahdollistaa iltapäivisin, illalla ja viikonloppuisin sekä 1387 ympärivuotisesti. 1388

30

• Viedään kulttuuria ja liikuntaa asumisyksiköihin, annetaan alennuksia kuntien liikuntapalveluihin 1389 ja turvataan palveluiden saavutettavuus. 1390

• Tarjotaan kunnissa pitkäaikaistyöttömille kulttuuriseteleitä saavutettavuuden lisäämiseksi 1391 1392

31

7. Terve ja hyvinvoiva ihminen 1393 1394 1395 1396 1397 Hyvinvointivaltion kantava ajatus on, että jokainen saa apua, kun sille on tarve ja jokainen saa hoitoa, kun 1398 eteen tulee sairautta. Vasemmistoliiton vahva tahto on vahvistaa hyvinvointivaltion taustalla olevaa 1399 universalismin ajatusta. Se tarkoittaa, että jokainen ihminen tulotasosta ja taustasta riippumatta on 1400 samojen palveluiden ja etuisuusjärjestelmien piirissä ja että palvelut rahoitetaan yhteisesti verovaroin. 1401 Hyvinvointivaltiossa ihmisen omia voimavaroja tuetaan ja vahvistetaan ja ongelmia ehkäistään 1402 panostamalla ennaltaehkäisevästi ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn. 1403 Viime vuosikymmenten aikana yhteiskunnan turvaverkkoja ja julkisia palveluita on heikennetty, leikattu ja 1404 yksityistetty säästösyistä ja ideologisten paineiden seurauksena. Palvelujärjestelmämme on eriarvoistunut 1405 eikä universaalius aidosti enää toteudu. 1406

Eriarvoisuuden kasvu näkyy ongelmien kasautumisena ja köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien 1407 ylisukupolvisuutena. Suomalaista eriarvoisuutta ei pidä tarkastella vain tulo- tai varallisuuserojen tai 1408 koulutuksen kautta, vaan eriarvoistuminen näkyy Suomessa myös poikkeuksellisen suurina terveyseroina. 1409 Pienituloiset sairastavat enemmän ja jonottavat kohtuuttomia aikoja saadakseen palvelua. Varakkaat 1410 käyttävät verovaroin tuettuja yksityisiä palveluja, sairastavat vähemmän ja elävät pidempään. Terveyserot 1411 näkyvät jo varhain lasten ja nuorten elintavoissa ja terveyskäyttäytymisessä. 1412

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee kaventaa terveyseroja, lisätä hyvinvointia, ennaltaehkäistä 1413 sairauksia, tukea ihmisten toimintakykyä ja arjessa selviämistä sekä turvata toimeentuloa. Sosiaali- ja 1414 terveyseroja voidaan kaventaa vaikuttamalla niiden eriarvoisuuden syihin. Vähentämällä köyhyyttä, 1415 työttömyyttä ja tuloeroja sekä parantamalla ihmisten koulutustasoa ja yhteiskunnan palvelujärjestelmää 1416 torjumme parhaiten myös sosiaali- ja terveyseroja. 1417 Sosiaali- ja terveyspalveluiden jakautuminen yhä heikommin rahoitettuihin julkisiin palveluihin ja 1418 hyväosaisten käyttämiin yksityisiin palveluihin on pysäytettävä ja kehitys käännettävä toiseen suuntaan. 1419 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon yksityistäminen ja yhtiöittäminen on keskeytettävä ja 1420 julkista palvelujärjestelmää vahvistettava ja resursoitava nykyistä paremmin. Julkisin varoin tuotetuilla 1421 yksityisillä sosiaali- ja terveyspalveluilla ei pidä tavoitella taloudellista voittoa. 1422

Palvelujärjestelmää ohjaavaksi ideologiaksi on nostettava sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy, 1423 asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, saumattomuus ja ihmisen omien voimavarojen tukeminen. Ihminen ja 1424 hänen elämänsä muodostavat kokonaisuuden, jossa terveys on sidoksissa sosiaaliseen tilanteeseen ja 1425 elinympäristöön sekä toisin päin. Siksi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden on pyrittävä kohtaamaan ja 1426 auttamaan ihmistä kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa moniammatillisesti. Palvelujärjestelmän on tuettava 1427 ihmistä eri elämäntilanteissa, eivätkä asiakasmaksut tai byrokratia saa muodostua esteeksi hoidon ja tuen 1428 hakemiselle. 1429 1430 1431 7.1 Paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut 1432 Vasemmistoliiton vankka tahto on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Suomalaisen terveydenhoidon 1433 epätasa-arvo näkyy erityisesti siinä, että parhaiten hoitoon pääsevät työterveyden ja yksityisten 1434 vakuutusten piirissä olevat ihmiset ja vastaavasti heikoimmin julkisten palveluiden piirissä olevat 1435 pienituloiset. Samaan aikaan asiakasmaksut painottuvat alimpiin tulokymmenyksiin. 1436

asiakasmaksut johtavat siihen, että pienituloisten kynnys hakeutua hoitoon nousee. Sosiaali- ja 1437 terveyspalveluiden asiakasmaksuja tulee alentaa, jotta maksut eivät estä niiden käyttöä. Asiakasmaksulaki 1438 tulee uudistaa niin, että asiakasmaksuja sekä omavastuita alennetaan pienituloisten hoidon 1439 saavutettavuuden parantamiseksi. Terveyskeskusmaksut on poistettava kokonaan, ja 1440 lääkekorvausjärjestelmää on uudistettava niin, että erityisesti paljon sairastavien kustannusrasitetta 1441 helpotetaan. 1442 1443

32

Hoitoon pääsyn nopeuttaminen sitä eniten tarvitseville mahdollisimman kustannustehokkaasti 1444 onnistuu parhaiten, kun ohjaamme resursseja perusterveydenhuoltoon. Kun vaivat hoidetaan viiveettä ja 1445 ennaltaehkäisevästi, kuluu myös vähemmän verorahoja korjaaviin palveluihin, pahoinvointiin, 1446 työkyvyttömyyteen ja byrokratiaan. Perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta on 1447 tiukennettava, ja myös matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava 1448 nykyisestä. Lääkärin vastaanotolle on päästävä kiireettömissä tapauksissa korkeintaan viikossa. 1449 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa on hyödynnettävä moniammatillista osaamista; 1450 sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot, fysioterapeuttien suoravastaanotot, kätilöiden 1451 vastaanotot etenkin naisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja neuvolapalveluihin liittyen. 1452

Sosiaalityö tukee, auttaa ja korjaa silloin, kun ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä on epäonnistuttu. 1453 Sosiaalityötä on vahvistettava ja se on vietävä osaksi muuta terveys- ja hyvinvointipalvelujärjestelmää. 1454 Sosiaalityön on kohdattava ihminen kokonaisuutena ja tuettava arjessa selviämistä. Sosiaalityöntekijän tai -1455 ohjaajan luo tulee päästä nopeasti, ja sosiaalihuollon palveluita tulee tarjota asiakkaalle matalalla 1456 kynnyksellä ilman asiakasmaksuja. Sosiaalityön osaamisen tulee olla kiinteä osa tulevaisuuden sote-1457 keskuksia ja sosiaalityön tuottamaa tietoa tulee hyödyntää yhteiskunnallisia ongelmia ratkottaessa. 1458 1459 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1460

• Lyhennetään perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuu viikkoon. 1461

• Poistetaan terveyskeskusmaksut koko maassa. 1462

• Uudistetaan asiakasmaksulaki. Siirrytään yhteen yhtenäistettyyn reseptilääkkeiden, 1463 asiakasmaksujen sekä terveydenhuollon matkojen maksukattoon, jonka taso alennetaan 760 600 1464 euroon vuodessa. Säilytetään kuitenkin myös yksittäiset maksukatot, sillä ihmisellä voi täyttyä vain 1465 yksi omavastuurajoista. Matkakattona säilytetään nykyinen 300 euroa. 1466

• Kohtuullistetaan Yleistetään maksujen perimättä jättämistä kuntien päätöksillä ja 1467 kohtuullistamista tarvittaessa lakia tiukentamalla, jotta sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen 1468 päätyminen ulosottoon estetään. Maksun perimättä jättämisen ohjeiden on löydyttävä joka 1469 kunnan nettisivuilta. 1470

• Muutetaan Korotetaan lääkekorvauksia helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä 1471 tarvitsevien kustannuksia. Poistetaan lääkkeiden alkuomavastuu. tai jaksotetaan se nykyistä 1472 useammalle kuukaudelle. 1473

• Lisätään mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja panostetaan ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja 1474 päihdetyöhön. Sekä päihde- että mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden hoito tulee 1475 järjestää yhdessä paikassa, eikä päihdeongelma saa olla este mielenterveyspalveluiden saamiselle. 1476

• Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä kuullaan asukkaita ja lähipalveluita tuottavia työntekijöitä 1477

• Päihdepolitiikan lähtökohtana tulee olla päihdehaittojen vähentäminen, päihteiden käyttäjiin 1478 kohdistuvan leiman poistaminen ja päihdehoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen. 1479

• Tarjotaan myös peliongelmaisille ja muille riippuvuuksista kärsiville asianmukaista hoitoa. 1480 Siirretään pelikoneet kaupoista, ravintoloista ja vastaavista paikoista niille kuuluviin 1481 pelihalleihin. 1482

• Mielenterveysongelmiin pitää saada viivytyksettä apua. Säädetään terapiatakuu. Kiireellisessä 1483 tilanteessa hoidon tarpeen arviointiin on päästävä vuorokauden kuluessa. Ulotetaan viikon 1484 hoitotakuu myös perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin. Matalan kynnyksen 1485 keskusteluapua pitää olla tarjolla perusterveydenhuollossa nopeasti ilman lähete- ja 1486 diagnoosirumbaa. Parannetaan sairaala- ja avohoidon yhteistyötä ja turvataan hoidon jatkuvuus. 1487 Lisätään psykiatrisen avohoidon resursseja, jotta sairaalassa aloitettu hoito jatkuu ilman 1488 keskeytyksiä myös kotona. 1489

• Parannetaan kuntoutuspsykoterapian ja lyhytterapioiden saatavuutta lisäämällä ammattilaisten 1490 koulutusta sekä yhdenvertaistamalla ja helpottamalla hoitoonpääsyn kriteerejä. 1491

• Parannetaan sekä lyhyiden että pitkien psykoterapioiden saatavuutta lisäämällä psykoterapian 1492 tarjontaa julkisen sektorin palveluna. Yhdenvertaistetaan ja helpotetaan hoitoon pääsyn 1493 kriteereitä mahdollistamalla psykoterapiahoitoon pääseminen myös muulla perusteella kuin 1494

33

työkyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisätään psykoterapeuttien koulutusta julkisella 1495 rahoituksella. 1496

• Uudistetaan potilaslakia parantamaan potilaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon 1497 omasta hoidostaan sekä varmistamaan potilaan edunvalvonta hoitovirheiden selvittelyssä ja 1498 korvauspäätöksissä. Potilas- ja sosiaaliasiamiesjärjestelmä pitää saada tuottajista 1499 riippumattomaksi. 1500

• Taataan opiskelija- ja työterveyshuollon ulkopuolella oleville ja paljon tukea tarvitseville 1501 henkilöille yli puoli vuotta työttömänä olleille oikeus päästä säännöllisiin maksuttomiin 1502 terveystarkastuksiin. Työkyvyn alentuessa turvataan työttömien mahdollisuudet kuntoutuksiin. 1503

1504

34

• Mahdollistetaan sosiaalityöntekijöille riittävä työaika paneutua asiakkaan tilanteeseen ja tukea tätä 1505 erilaisin vuorovaikutuksellisin ja sosiaaliohjauksen keinoin. Sosiaalityöntekijän tai –ohjaajan 1506 vastaanotolle tulee päästä viikossa. 1507

• Määritellään lastensuojelussa sosiaalityöntekijöille enimmäisasiakasmäärät sosiaalityön laadun 1508 turvaamiseksi. Selvitetään myös sitovien enimmäisasiakasmäärien käyttöönottoa 1509 aikuissosiaalityössä ja terveyssosiaalityössä. Määritellään sosiaalityöntekijöille 1510 enimmäisasiakasmäärät sosiaalityön laadun turvaamiseksi, ensimmäiseksi lastensuojelussa. 1511

• Turvataan niin sanottujen paperittomien oikeus välttämättömään hoitoon. 1512

• Taataan lakisääteinen oikeus maksuttomaan ehkäisyyn alle 25-vuotiaille koko maassa. 1513

• Rajoitetaan voiton tavoittelua julkisesti rahoitetuilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Julkisin varoin 1514 rahoitettujen yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten taloudellisen voiton mahdollisuudet 1515 on rajoitettava lakisääteisesti. 1516

• Laaditaan itsemurhien ehkäisyohjelma, jonka toimenpiteet resursoidaan. Erityistä huomiota 1517 kiinnitetään miesten naisia suurempaan itsemurha-alttiuteen sekä itsemurhien alueellisiin eroihin. 1518

• Synnytystoiminnalle turvataan riittävät resurssit ja taataan synnytysten jatkuminen nykyisissä 1519 harvaan asuttujen alueiden yksiköissä. 1520

• Korjataan sisäilmaongelmaiset koulut, päiväkodit, sairaalat ja muut julkiset rakennukset. 1521 Parannetaan sisäilmasairaiden ja sisäilmaongelmista oireilevien saamaa hoitoa. 1522

1523 1524 1525 7.2 Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet kuntoon 1526 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on tehtävä, jotta hoidon saatavuutta voidaan parantaa, 1527 ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaa ja terveyseroja kaventaa. Uudistus tarvitaan myös, jotta 1528 palvelujärjestelmän ja hoitoketjujen sujuvuutta sekä kustannustehokkuutta voidaan lisätä. Alueelliset erot 1529 palvelujen saatavuudessa ja laadussa ovat suuret, joten sote-uudistus on toteutettava välittömästi muista 1530 maakuntahallinnon ratkaisuista riippumatta. Erimielisyydet aluerajoista ja tehtävistä eivät saa olla esteenä 1531 eivätkä valtapelin nappuloina. 1532

Erityisesti pienten kuntien mahdollisuudet vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ovat 1533 heikentyneet sitä myötä, kun väestö ikääntyy ja kaupungistuminen jatkuu. Isoissa kaupungeissa palveluiden 1534 tuotantovastuun jako kaupunkien ja sairaanhoitopiirien välillä aiheuttaa osaoptimointia ja palveluketjujen 1535 katkonaisuutta, mikä näkyy terveyskeskusten ja ennaltaehkäisevän työn jatkuvana aliresursointina sekä 1536 potilaiden pompotteluna jonosta ja ammattilaiselta toiselle. Siksi vastuu koko palveluketjusta tulee siirtää 1537 yhdelle itsehallinnolliselle taholle. Vaaleilla valittava maakuntahallinto vastaa palveluista ja korvaa nykyiset 1538 epäsuorat aluehallinnon tasot. 1539

Uudessa tilanteessa itsehallinnolliset maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon 1540 lakisääteiset palvelut. Maakunnat vastaavat palveluiden tuotannosta ja tarvittaessa palveluja voidaan 1541 täydentää hankkimalla niitä muilta tuottajilta kuten yrityksiltä ja järjestöiltä. Tämä on toteutettava niin, 1542 etteivät asukkaiden tasa-arvo tai palvelujen laatu vaarannu. Kunnat tuottavat asukkaidensa hyvinvointia ja 1543 terveyttä edistäviä palveluja. Myös maakuntien ja kuntien yhteiset sotepalveluyksikot on 1544 mahdollistettava. 1545

Perus- ja erikoissairaanhoidon integraation lisäksi tarvitaan nykyistä parempaa sosiaali- ja 1546 terveyspalveluiden välistä integraatiota. Myös potilastietojärjestelmät ja sosiaali- ja terveydenhuollon 1547 rahoitus on integroitava. Jotta integraatio voi toteutua, on siirryttävä kohti yksikanavaista rahoitusta. 1548 Rahoituksen yksikanavaisuus mahdollistaa terveyden- ja sosiaalihuollon kustannusten nykyistä paremman 1549 hallinnan ja suunnittelun kokonaisuutena. Integraation tulee toteutua ennen muuta käytännön työn 1550 tasolla, että paljon palveluita tarvitsevan ihmisen tilannetta hoidetaan kokonaisuutena monella luukulla 1551 asioimisen sijasta. 1552 1553 1554 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1555

35

• Siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestäminen ja tuotanto 1556 itsehallinnollisille maakunnille. Sairaanhoitopiirit sekä perusterveydenhuollon ja palo- ja 1557 pelastustoimen kuntayhtymät voidaan samalla lakkauttaa. 1558

• Valitaan maakuntapäättäjät suorilla vaaleilla aluehallinnon aidon itsehallinnon ja demokratian 1559 turvaamiseksi. 1560

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallinen rahoitusvastuu siirretään valtion rahoitusvastuuksi. 1561 Itsehallinnollisille maakunnille annetaan mahdollisuus täydentää palveluitaan niille säädettävän 1562 maakuntaverotuksen kautta. Myös keskeisimpien sairausvakuutuskorvausten, kuten 1563 sairausvakuutuspäivärahojen, lääkekorvausten ja matkakorvausten valtionosuus rahoituksesta 1564 on siirrettävä sote-uudistuksen myötä maakunnille, vaikka niiden maksatuksen toimeenpanosta 1565 vastaisi edelleen Kela. 1566

• Annetaan maakunnille verotusoikeus, jota täydennetään alueellisia eroja tasaavalla 1567 valtionosuudella. Kuntavero laskee sote-palveluiden järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtyessä 1568 kunnilta maakunnille.T 1569

• Tuotetaan palvelut pääosin julkisesti, muut palveluiden tuottajat täydentävät palveluita. Turvataan 1570 kolmannen sektorin edellytykset tuottaa palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksia 1571 rajoittavaa lakia tiukennetaan. 1572

• Turvataan kattavat lähipalvelut asukkaille. 1573 1574

36

• Yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä, varmistetaan tiedon liikkuminen ja 1575 lopetetaan rahan haaskaaminen toimimattomiin järjestelmiin. 1576

• Siirretään kokonaisvastuu sote-palveluiden rahoituksesta maakunnille. Myös keskeisimpien 1577 sairausvakuutuskorvauksien, kuten sairausvakuutuspäivärahojen, lääkekorvauksien ja 1578 matkakorvauksien valtionosuus rahoituksesta on siirrettävä soteuudistuksen myötä maakunnille, 1579 vaikka niiden maksatuksen toimeenpanosta vastaisi edelleen Kela. 1580

• Sosiaali- ja terveyspalveluita kootaan samoihin yksiköihin siten, että sosiaali- ja terveysalan eri 1581 ammattilaiset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä ja ihmisen tilannetta hoidetaan 1582 kokonaisuutena. Integroitujen palveluiden johtamisessa tulee olla tasavertaisesti edustettuna 1583 sekä terveydenhuollon että sosiaalityön asiantuntemusta. 1584

1585 1586 7.3 Tukea kaiken ikää 1587 Hyvinvointivaltion on pidettävä huolta ihmisestä kaikissa elämän vaiheissa. Yhteiskunnan tukea ja apua 1588 tarvitaan yleensä eniten elämän alku- ja loppupäässä, lapsuudessa ja vanhuudessa. Vammaisuuden tai 1589 pitkäaikaissairauden takia erilaisia palveluita voi tarvita myös pysyvästi. Hyvinvointivaltion on taattava 1590 tarpeen mukaiset palvelut eri elämänvaiheissa toimintakyvyn ja ihmisen omien voimavarojen tukemista ja 1591 itsemääräämisoikeuden toteutumista painottaen. Omaishoitajien tekemä työ täydentää merkittävällä 1592 tavalla julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, ja siksi omaishoitajien työ on turvattava. 1593

Suomi ikääntyy vauhdilla. Ikäihmiset ovat suuri yhteiskunnallinen voimavara, mutta ikääntyminen 1594 myös haastaa yhteiskunnallisia rakenteita ja palveluita. Koko yhteiskunnasta on tehtävä ikäystävällinen ja 1595 ikääntyneiden hyvinvointia ja pärjäämistä on tuettava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. 1596

Valitettavasti myös ikäihmiset, pitkäaikaissairaat, asunnottomat ja vammaiset ihmiset ovat 1597 yhteiskunnassa eriarvoisessa asemassa. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset vanhukset, 1598 päihde- ja mielenterveyssairaat, asunnottomat ja vammaiset ihmiset joilla ei ole lähiomaisia 1599 huolehtimassa asioista ja tukemassa arkea. Hyvinvointivaltiossa inhimillinen ja turvallinen vanhuus on 1600 turvattava kaikille. Jokaisella on oltava oikeus ja mahdollisuus ikääntyä ilman pelkoa yksinäisyydestä, 1601 pärjäämisestä ja huolenpidosta. 1602

Lapsiperheköyhyys on kasvanut viime vuosina. Ongelmat myös kasautuvat ja huono-osaisuudesta 1603 on tullut entistä vahvemmin ylisukupolvinen ongelma. Lapsiperheiden tukemisessa olennaista on työn ja 1604 toimeentulon turvaamisen lisäksi ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuus. 1605 Pieni tuki ongelmien ilmetessä voi pelastaa niiden kasautumiselta ja korjaavien toimenpiteiden tarpeelta 1606 myöhemmin. Ennaltaehkäisevän perhetyön lisäksi huomiota on kiinnitettävä perheiden toimeentuloon ja 1607 lasten tasa-arvoisiin harrastusmahdollisuuksiin. Nuorisotyön malleja ja nuorten palveluja on kehitettävä 1608 niin, että nuorten osallisuutta ja arjenhallintaa vahvistetaan. Palvelujärjestelmän on kohdattava nuoret 1609 kokonaisuutena saumattomien ja monialaisten palvelujen kautta. 1610

Vammaisuus koskettaa monia suomalaisia, joko koko elämän ajan tai osan aikaa siitä. Suomesta on 1611 tehtävä yhdenvertainen ja esteetön maa, jossa vammainen ihminen voi elää hyvää ja tapainoista elämää. 1612 Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus tuovat kaikille lisäarvoa, ja siitä hyötyvät vammaiset, mutta 1613 myös esimerkiksi iäkkäät ja lapsiperheet. Esteettömyys on muutakin kuin luiskia ja hissejä. Se on muun 1614 muassa tiedottamisen selkeyttä, induktiosilmukoita ja vammaisten mahdollisuuksia liikkua ja elää 1615 mahdollisimman itsenäisesti. 1616

Itsemääräämisoikeus tulee asettaa kaiken vammaispolitiikan lähtökohdaksi. Vammaisella henkilöllä 1617 on oltava mahdollisuus valita miten, missä ja kenen kanssa hän asuu, perustaa perheen, liikkuu, käy töissä, 1618 opiskelee, harrastaa tai osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 1619 1620 1621 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1622

• Säädetään lakisääteinen vanhusten ympärivuorokautisen hoidon 0,7 hoitajamitoitus, jota ei saa 1623 alittaa. Myös kotihoidon laatua ja mitoituksia parannetaan. Otetaan hoitoisuus huomioon 1624 mitoitusta korottavana tekijänä. Mitoitusten toteutumista ja hoitoa valvotaan nykyistä paremmin. 1625

37

• Otetaan käyttöön ikäihmisten neuvolat, joihin yli 65-vuotiaat kutsutaan säännölliseen 1626 hyvinvointitarkastukseen ja -neuvontaan sekä palveluohjaukseen. 1627

1628

38

• Säädetään asiakasmaksulain uudistuksessa asumisyksiköihin, tehostettuun palveluasumiseen, 1629 asumisyksiköihin, perhehoitoon ja kotihoitoon selkeämmät ja kohtuullisemmat maksukriteerit ja 1630 maksukatot. 1631

• Tarjottaessa julkisesti rahoitettuja yksityisiä palveluita palvelusetelillä asiakasmaksuissa tulee 1632 noudattaa asiakasmaksulakia. 1633

• Asiakasmaksulakia uudistettaessa on yhtenäistettävä ja korotettava hoivapalveluissa olevien 1634 asiakkaiden käyttövaraa. 1635

• Intiimihygieniatuotteiden, kuten kuukautissuojien, tamponien ja inkontinenssi- eli 1636 virtsankarkailusuojien, arvonlisävero lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin, tai niistä tehdään 1637 täysin verottomia tuotteita. Asunnottomille naisille taataan maksuttomat kuukautis- ja 1638 inkontinenssisuojat. 1639

• Riittävä kivunhoito on ihmisoikeus. Kivuista kärsivien on saatava tarvitsemansa kivun hoito. 1640

• Uudistetaan vanhuspalvelulakia ja tiukennetaan kuntien ja tulevien maakuntien valvontaa 1641 vanhuspalvelulain noudattamisessa, erityisesti hoitosuunnitelman laatimisen ja sen noudattamisen 1642 osalta. 1643

• Palkataan vanhustyöhön riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä ja huolehditaan heidän 1644 koulutuksestaan. Lisätään geriatrisen ja psykogeriatrisen hoidon osaamista. 1645

• Lisätään monimuotoisen yhteisöasumisen mahdollisuuksia yksin kotona asumisen ja tehostetun 1646 palveluasumisen välimalliksi. Vanhukset ja muutkin paljon tukea tarvitsevat pääsevät halutessaan 1647 yhteisölliseen palveluasumiseen eikä heitä pakoteta yksin kotiin. 1648

• Taataan tarpeenmukaiset vammaispalvelut ihmisen ikään katsomatta. Korvataan arjessa 1649 tarvittavien apuvälineiden hankinnasta, ylläpidosta ja huollosta koituvat kustannukset vammaisille 1650 täysimääräisesti. 1651

• Lopetetaan vammaisten henkilöiden elämänmittaisten ja välttämättömien palveluiden 1652 kilpailuittaminen. 1653

• Huolehditaan tulkkipalveluiden, kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun riittävyydestä kaikille 1654 niitä tarvitseville. 1655

• Turvataan vammaisen henkilön tarvitsema tuki päiväkodissa varhaiskasvatuksessa, 1656 koulunkäynnissä ja opiskelussa. Suunnitellaan erityinen tuki jokaisen sitä tarvitsevan kohdalla 1657 yksilöllisesti. Ymmärretään, ettei integraatio yleisopetuksen ryhmään sijoittaminen ole ainoa 1658 vaihtoehto. 1659

• Tehdään omaishoidon tuesta riittävää ja pidetään omaishoitajien jaksamisesta huolta. Järjestetään 1660 omaishoitajan hoidettavalle turvallinen hoitopaikka lakimääräisten vapaapäivien ajaksi. 1661

• Laaditaan omaishoidon tukiin ja vapaisiin valtakunnalliset kriteerit ja siirretään omaishoidon tuen 1662 maksatus Kelalle. 1663

• Taataan yhdenvertainen oikeus omaishoidontukeen sekä muihin lakisääteisiin omaishoidon 1664 etuuksiin ja palveluihin myös mielenterveysomaisille ja kaikille muille omaisryhmille. 1665

• Huolehditaan, että valtio takaa kunnille riittävät resurssit perhetyön, lastenneuvolatyön, 1666 kouluterveydenhuollon, nuorisotyön ja muun varhaisen tuen sekä ennaltaehkäisevän sosiaalityön 1667 toteuttamiseen. 1668

• Säädetään lastensuojelun sosiaalityöntekijöille enimmäisasiakasmäärä. 1669

• Huolehditaan, että lastensuojelupalvelut vastaavat lapsen ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin 1670 ajoissa. Ongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävät perhepalveluiden mallit otetaan käyttöön kaikissa 1671 kunnissa. Omaishoidossa olevien ihmisten ja yksinhuoltajien lasten tilapäishoitoratkaisut 1672 turvataan. vanhemmuuden tueksi ja uupumisen ehkäisemiseksi. Otetaan käyttöön ongelmien 1673 ennaltaehkäisyyn tähtäävät sosiaalityön ja perhepalveluiden mallit kaikissa kunnissa. 1674

• Kehitetään nuorten palveluita yhteen kokoavien ohjaamoiden toimintaa ja turvataan etsivän 1675 nuorisotyön resurssit. Ohjaamoiden toiminnan ja koordinaation jatkuvuuden takaamiseksi 1676 varmistetaan niiden rahoitus valtion budjetista. 1677

39

• Lisätään tai ryhdytään tekemään kunnissa etsivää vanhustyötä, etsivää mielenterveys- ja 1678 päihdetyötä ja etsivää vammaistyötä etsivän nuorisotyön lisäksi. Taataan matalan kynnyksen 1679 avun muodoille riittävät resurssit. 1680

• Korotetaan elatustukea. Etävanhemman talous- ja huolenpitovastuu tulee olla nykyistä 1681 suurempi. 1682

• Lisätään lapsiperheiden kotipalvelua. 1683

• Kehitetään keinoja jolla helpotetaan yksinhuoltajien keinoja yhdistää työ- ja perhe-elämä. 1684 1685 1686 1687 1688 8. Rauhan ja yhteistyön maailma 1689 1690 1691 1692 1693 Maailman suurten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Sodat, ilmastonmuutos, 1694 suuryritysten vallan kasvu, omaisuuksien kasautuminen, merten saastuminen, terrorismi ja monimutkaiset 1695 konfliktit, suurvaltojen välisen jännityksen vaarallinen kasvu sekä vastentahtoinen siirtolaisuus ovat 1696 ratkaistavissa vain maiden ja ihmisten välisellä yhteistyöllä. Vasemmistolaiseen maailmankuvaan kuuluu 1697 lisäksi sen tunnustaminen, että ihmisoikeudet kuuluvat yhtäläisesti maailman kaikille ihmisille. Me emme 1698 halua rakentaa ihmisten välille rajoja ja epäluuloa, vaan purkaa niitä. 1699

Maailma on monella tavalla pienempi kuin koskaan aiemmin. Tiedonvälityksen ja internetin 1700 kehittymisen myötä ihmiset voivat olla yhteydessä keskenään ja tietävät mitä maailmassa tapahtuu. 1701 Toisaalta myös valeuutiset, terrorismi ja propaganda leviävät tehokkaasti maasta toiseen. Globaali talous 1702 on tehnyt maista ja ihmisistä yhä keskinäisriippuvaisempia. Voimme matkailla ja nauttia eri maissa 1703 tuotetuista hyödykkeistä, mutta toisaalta myös taudit ja talouden epävakaudet leviävät nopeasti. 1704

Vaikka äärimmäinen köyhyys on globaalisti vähentynyt ja entistä useampi maailman lapsi pääsee 1705 kouluun, kansainvälisellä yhteisöllä on edessään valtavan mittaluokan haasteita. Maailmassa on nyt 1706 erilaisten konfliktien ja katastrofien seurauksena enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmasodan 1707 aikana, väestönkasvu haastaa kestävää kehitystä, ja ilmastonmuutos uhkaa viedä elämän edellytykset 1708 erityisesti maailman köyhiltä. 1709

Euroopan unioni on Suomelle keskeinen viiteryhmä. Vaikuttamalla EU:n suuntaan vaikutamme sekä 1710 Suomen että koko kansainvälisen yhteisön suuntaan. Markkinavapauksien loputtoman korostamisen sijaan 1711 EU:n on keskityttävä toiminnassaan aikamme suurten ylikansallisten ongelmien ratkaisemiseen ja ihmisten 1712 hyvinvoinnin edistämiseen. 1713

Vasemmisto katsoo, että nykyisessä maailman tilanteessa tarvitaan sotilasvarustelun kiihdyttämisen 1714 sijaan rauhan varustelua, sotilaallisen vastakkainasettelun purkamista ja rauhan aloitteita, kansainvälisen 1715 yhteistyön ja dialogin lisäämistä, ihmisoikeuksien kunnioittamista, koulutukseen satsaamista sekä sitovia 1716 sopimuksia ympäristön pelastamiseksi. 1717 1718 1719 8.1 Suomi rakentaa rauhaa 1720 Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan Suomi rakentaa rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta parhaiten 1721 aktiivisella ja aloitteellisella ulkopolitiikalla, jossa YK:lla on keskeinen rooli. Sotilaallisesti liittoutumattomana 1722 maana Suomi korostaa laajapohjaista yhteistyötä, taloussuhteiden kehittämistä ja kansalaisyhteiskunnan 1723 toimintamahdollisuuksia. 1724

Parasta rauhantyötä on eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Suomen 1725 on tuettava YK-järjestelmää ja siihen pohjautuvaa kansainvälistä oikeusjärjestystä. Kansallisvaltioihin 1726 käpertymisen sijaan nyt tarvitaan avointen kansainvälisten yhteisöjen vahvistamista. Tarvitsemme 1727 aseidenriisuntaa ja rauhanomaista konfliktien ennalta ehkäisyä. 1728

40

Suomen turvallisuuden kannalta tärkein kansainvälinen yhteisö on Euroopan unioni. Rauhaa 1729 edistämällä EU vahvistaa myös Suomen turvallisuutta. EU:ta ei kuitenkaan saa käyttää voimapolitiikan tai 1730 etupiiriajattelun välineenä. EU:n keskinäisen yhteisvastuun ja avunannon velvoitteita ei tule väärinkäyttää, 1731 ja Suomen tulee aina itse päättää avunannon muodosta. 1732

Suomen ulkopolitiikan perusta on ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja vakauden edistäminen globaalisti. 1733 Kestävän kehityksen Agenda2030:n on ohjattava Suomen kaikkea ulkosuhdetoimintaa. Jotta Suomi voi olla 1734 uskottava toimija kansainvälisillä foorumeilla, on ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden 1735 kunnioittamisen oltava johdonmukaista myös kaikessa Suomen harjoittamassa kauppapolitiikassa. Aikana, 1736 jona maailmanpoliittiset jännitteet ja asevarustelu lisääntyvät, on tärkeämpää kuin koskaan, että Suomen 1737 kaltaiset valtiot nostavat ihmisoikeudet kansainvälisen yhteistyön keskiöön. Saamelaisten kulttuuri-1738 itsehallintoa vahvistetaan ratifioimalla ILO169-sopimus. Lisäksi saamelaiskäräjälaki uudistetaan 1739 yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. 1740

Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen viiteryhmä. Pohjoismaiden monimuotoinen yhteistyö tuo 1741 Suomelle turvaa, etenkin kun Euroopan unionin kehityksen suunnasta ei ole varmuutta. Pohjoismaissa on jo 1742 pitkään ymmärretty, että rauhaa edistetään tasa-arvoisella yhteiskunnalla sekä aktiivisella ja aloitteellisella 1743 kansainvälisellä yhteistyöllä. Pohjoismaista talous- ja turvallisuusyhteistyötä on lisättävä. Tätä ei kuitenkaan 1744 saa käyttää kiertotienä Suomen Nato-jäsenyydelle. Suomi tekee omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset 1745 ratkaisunsa itsenäisesti. 1746

Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Natoon. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen vakaata 1747 turvallisuusympäristöä. Suomen on vahvistettava yhteistyötä Ruotsin kanssa sotilaallisen 1748 liittoutumattomuuspolitiikan ja kansainvälisen rauhanpolitiikan edistämiseksi. Suomen on toimittava 1749 aktiivisesti ja aloitteellisesti YK:n ja Etyjin rauhan- ja turvallisuusrakenteiden vahvistamiseksi. 1750

Suurvaltojen ja niiden tukijoiden Venäjän voimatoimia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia 1751 Ukrainasta Lähi-Itään, Itä-Aasiasta latinalaiseen Amerikkaan Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei voi hyväksyä. 1752 Vaikka voimatoimien käyttö ja kriisit eivät uhkaisi Suomen turvallisuutta suoraan, jokainen lähempänä 1753 tai kauempana tapahtuva kansainvälisen oikeuden loukkaus ja siihen liittyvä sotatoimi aiheuttaa paitsi 1754 kriisialueilla kärsimystä myös kansainvälisen sopimusperäisen yhteistyön heikentymistä. Pahimmillaan 1755 se lisää ydinsodan uhkaa entisestään. Siksi Suomen tulee tukea voimatoimien lopettamista, 1756 kansainvälisen oikeuden noudattamista niin Ukrainassa ja Lähi-Idässä, kuin koko maapallolla. Vaikka 1757 Ukrainan kriisistä ei aiheudu Suomelle suoraa turvallisuusuhkaa, Suomen tulee tukea kestävää rauhaa 1758 Ukrainassa sekä osana EU:ta että omin toimin. 1759 Vaikka Ukrainan kriisistä ei aiheudu Suomelle suoraa turvallisuusuhkaa, Suomen tulee tukea kestävää 1760 rauhaa Ukrainassa sekä osana EU:ta että omin toimin. 1761

Turvallisuuden perussyihin ei kyetä vastaamaan sotilaallisesti – epäoikeudenmukaisuus Suomessa 1762 tai maailmalla ei lopu asein. Turvallisuutta ja myös puolustuksen uskottavuutta lisäävät yhteiskunnan 1763 demokraattisista rakenteista huolehtiminen ja omaksi koettu tasa-arvoinen yhteiskunta. 1764

Puolustusvoimia ja sen hankintoja rajoittavat samat talouspolitiikan realiteetit kuin muitakin 1765 politiikan osa-alueita. Vasemmistoliitto ei hyväksy puolustushallinnon resurssien suhteetonta 1766 kasvattamista. Kansanarmeija ja itsenäinen maanpuolustus ovat Suomen puolustusratkaisun peruslinjoja, 1767 joista on pidettävä kiinni. Asevelvollisuutta on kuitenkin modernisoitava ja kehitettävä suuntaan, jossa 1768 sukupuolia kohdellaan yhdenvertaisesti ja valinnanvapautta lisätään. 1769 1770 1771 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1772

• Huolehditaan, että Suomi harjoittaa aktiivista ja aloitteellista, laajaan kansainväliseen yhteistyöhön 1773 pohjautuvaa ja rauhantyötä korostavaa ulkopolitiikkaa sekä vahvistaa monenkeskisen yhteistyön 1774 rakenteita. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat kaikkea ulko-, turvallisuus-, kauppa- ja 1775 globaalipolitiikkaa. 1776

• Ei sidota puolustusmäärärahoja mihinkään indeksiin, joka automaattisesti korottaisi menoja joka 1777 vuosi, vaan otetaan niiden mitoituksessa huomioon myös muun yhteiskunnan tarpeet. Piikki ei voi 1778 olla auki myöskään kalustohankinnoissa. Pyritään hävittäjähankinnoissa mahdollisimman edulliseen 1779 kokonaishankintahintaan. Hävittäjähankinnoissa Vasemmiston lähtökohtana on sellaisen 1780

41

suorityskyvyn säilyttäminen, jolla uskottavasti estetään pyrkimykset tai spekulaatiot Suomen 1781 alueen käyttämisestä aggressioon muita maita vastaan. Tämän suorityskyvyn säilyttäminen on 1782 turvattavissa huomattavasti alemmalla hankinta- ja ylläpitokustannusten tasolla kuin on 1783 puolustusvoimien johdon ja militaristien taholta estetty. Puolustuspolitiikka on tuotava julkiseen 1784 keskusteluun ja eduskunnan päätettäväksi. 1785

• Uudistetaan asevelvollisuutta nykyajan tarpeiden mukaan lisäten valinnanvapautta ja tasa-arvoa 1786 valmiusvelvollisuusmallilla, ei siirtymällä kohti ammattiarmeijaa. Valmiusvelvollisuus kohtelee 1787 kaikkiin sukupuoliin kuuluvia tasapuolisesti. Lievennetään aseistakieltäytymisen rangaistuksia ja 1788 lyhennetään siviilipalveluksen kestoa, eikä aseista kieltäytymisestä rangaista vankeudella. 1789

• Lisätään pohjoismaista yhteistyötä ja kustannuksia säästävää puolustusyhteistyötä. Luontevin 1790 yhteistyökumppani Suomelle on sotilaallisesti liittoutumaton Ruotsi. 1791

• Arktisen alueen luonnonvarojen riisto on pysäytettävä ja kansainvälisten neuvottelujen tavoitteeksi 1792 on otettava koko alueen kattava luonnonsuojelualue. 1793

• Suomi ei hae Naton jäsenyyttä. Vasemmistoliitto ei pidä tarpeellisena Naton kanssa solmittua 1794 isäntämaasopimusta ja vaatii asian eduskuntakäsittelyä. 1795

• Osallistutaan nykyistä aktiivisemmin rauhanturvaamiseen ja siviilikriisinhallintaan. Nato-johtoisten 1796 operaatioiden sijaan Suomelle luontevia ovat YK-johtoiset operaatiot, joissa riski joutua sodan 1797 osapuoleksi on pieni. 1798

• Torjutaan osallistuminen sellaiseen kansainväliseen sotaharjoitustoimintaan, joka pikemminkin 1799 heikentää kuin vahvistaa Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja vastakkainolon 1800 lieventämistä. 1801

• Ylläpidetään kahdenvälisiä keskusteluyhteyksiä Venäjään. Pitkällä aikavälillä Venäjä on saatava 1802 takaisin kaiken kattavaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. 1803

• Tuetaan pyrkimyksiä Syyrian konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun ja annetaan humanitaarista 1804 apua alueen sodasta kärsiville ihmisille. Kaikki Syyrian demokraattiset voimat on hyväksyttävä 1805 rauhanneuvotteluiden osapuoleksi. Tuetaan Rojavan ja Pohjois-Syyrian federaation pyrkimyksiä 1806 rakentaa demokraattista yhteiskuntaa. Toimitaan Turkin sotilaallisen hyökkäyksen ja miehityksen 1807 lopettamiseksi Pohjois-Syyriassa. 1808

• Tunnustetaan Palestiinan ja Länsi-Saharan valtiot. 1809

• Lisätään kehitysyhteistyörahoitusta ja edetään kohti 0,7 bruttokansantuoteosuutta. Säädetään 1810 johdonmukaisen kehityspolitiikan varmistamiseksi kehitysyhteistyölaki. 1811

• Lopetetaan asekauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka ovat sodassa, konfliktialueita tai polkevat 1812 ihmisoikeuksia. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia, Turkki, Yhdistyneet Arabiemiraatit 1813 ja Israel. 1814

• Ajetaan aktiivista aseidenriisuntaa ja liitetään Suomi rypäleaseiden kieltosopimukseen. Suomi 1815 allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen. 1816

• Lisätään rauhanjärjestöjen ja kansainvälistä yhteistyötä edistävien kansalaisjärjestöjen valtion 1817 avustuksia tuntuvasti. 1818

1819 1820

42

8.2 Ihmisten Eurooppa 1821 Vasemmistoliitto tavoittelee sellaista Euroopan unionia, jonka toiminnan ytimessä on köyhyyden ja 1822 eriarvoisuuden vähentäminen, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen sekä ilmaston ja ympäristön 1823 suojelu. EU on vuosien ajan ollut oikeistolaisen politiikan määrittämää ja keskittynyt sisämarkkinoiden 1824 toimintaan. Vasemmistoliiton tavoitteena on muuttaa tilanne ja rakentaa Euroopan unionia, jonka 1825 keskiössä on ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Se edellyttää suunnanmuutosta unionissa harjoitettuun 1826 politiikkaan. 1827

Euroopan suuret turvallisuusongelmat kumpuavat epäoikeudenmukaisuudesta ja elinympäristön 1828 heikentymisestä. Haasteina ovat talouskriisistä ja epäonnistuneesta talouspolitiikasta johtuva työttömyys, 1829 epävarmuus sekä eriarvoisuus, ilmastonmuutos seurauksineen, lähialueiden ja erityisesti Lähi-idän kriisit ja 1830 niistä aiheutuva pakolaisuus sekä ääriuskonnollisten ja äärikansallismielisten ryhmien väkivalta ja 1831 terrorismi. Kansalaisten perusoikeudet uhkaavat kaventua kyberuhkien ja informaatiosodankäynnin vuoksi. 1832 Näitä ongelmia ei ratkaista asevarustelulla ja leikkauspolitiikalla, vaan yhteistyöllä ja ihmisten hyvinvointiin 1833 panostamalla. Samalla kun Euroopan unioni keskittyy suurten, rajat ylittävien ongelmien ratkaisuun, 1834 jäsenmaille pitää jättää itsenäisyyttä kansalliseen päätöksentekoon. Päätökset pitää – aina kun mahdollista 1835 ja järkevää – tehdä mahdollisimman lähellä ihmistä. Euroopan unionin ei pidä esimerkiksi pakottaa 1836 jäsenmaita purkamaan julkisia palveluita tai myymään valtion omistusta, eikä unionin pidä keskittyä 1837 tarpeettomien yksityiskohtien sääntelyyn. Unionin pitää kuitenkin nykyistä vahvemmin suojella kaikkien 1838 EU-kansalaisten ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia. 1839

Ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja tasa-arvon sanotaan usein olevan eurooppalaisten ja 1840 Euroopan Unionin arvojen ytimessä. Ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet eivät saa jäädä unionissa vain 1841 juhlapuheen tasolle, vaan niiden tulee toteutua myös EU:n toiminnassa, rahanjaossa ja oikeudenkäytössä. 1842 1843 1844 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1845

• Nostetaan sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaisu ja ihmisten hyvinvointi uusliberaalin 1846 markkinapolitiikan sijaan EU-politiikan keskiöön. Tehdään sosiaalisista oikeuksista nykyistä 1847 laajemmin sitovaa EU-sääntelyä. EU toteuttaa sosiaalista Eurooppaa myös sanoissa, ei vain 1848 teoissa. EU toteuttaa sosiaalista Eurooppaa myös teoissa, ei vain sanoissa. 1849

• Luodaan yhteiset turvalliset reitit maahantulolle ja yhtenäiset turvapaikkakriteerit ja -menettelyt 1850 sekä torjutaan ihmissalakuljetusta. 1851

• Dublin-asetusta kehitetään pysyvän vastuunjakomekanismin suuntaan, jossa huomioidaan eri 1852 EU-maiden taloudelliset erot. Osa EU-rahoituksesta sidotaan turvapaikanhakijoiden 1853 vastaanottamiseen. 1854

• Turvapaikkajärjestelmää EU:ssa kehitetään ensisijaisesti ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen 1855 perustuen. 1856 Sopimukset esimerkiksi Libyan ja Turkin kanssa, joilla tähdätään turvapaikanhakijoiden kulun 1857

pysäyttämiseen, neuvotellaan uusiksi. Puututaan EU-jäsenmaiden negatiiviseen oikeusvaltio- ja 1858

ihmisoikeuskehitykseen. Viimesijaisena keinona on maksatusten keskeyttäminen jäsenmaalle ja 1859

jäsenmaan erottaminen unionista. 1860

• Vahvistetaan työehtojen eurooppalaisia vähimmäistasoja ja määritellään sosiaaliturvalle 1861 eurooppalaiset vähimmäisstandardit. 1862

• Suunnataan EU-rahoitusta sosiaalisen pilarin, ympäristöasioiden, liikkuvuuden edistämisen, 1863 koulutuksen, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä kestävää rakennemuutosta edistävien 1864 investointien rahoituksenvahvistamiseen. 1865

• Euroopan unionia ei pidä käyttää voimapolitiikan tai etupiiriajattelun välineenä. Lissabonin 1866 sopimukseen sisältyviä jäsenmaiden keskinäisen yhteisvastuun ja avunannon velvoitteita ei saa 1867 käyttää väärin. Suomen on aina itsenäisesti päätettävä avunannon muodosta. 1868

• Turkin ja EU:n yhteistyön tiivistämisen edellytys on demokratiakehityksen suunnan kääntyminen 1869 Turkissa. Turkin ja EU:n yhteistyön edellytyksenä on oltava Turkin sitoutuminen demokratiaan, 1870

43

ihmisoikeuksiin ja kurdikysymyksen rauhanomaiseen ratkaisuun. Vangitut opposition 1871 kansanedustajat, toimittajat ja muut poliittiset vangit on vapautettava kiireellisesti. 1872

• EU:n budjettia ei pidä käyttää asevarusteluun. Militarisoinnin sijaan edistetään jäsenmaiden 1873 välisen turvallisuusyhteistyön kehittämistä kansainväliseen terrorismiin, ihmiskauppaan ja 1874 järjestäytyneeseen rikollisuuteen puuttumiseksi. 1875

1876 1877

44

9. Oikeudenmukainen ja demokraattinen maa 1878 1879 1880 1881 1882 Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat suomalaisen yhteiskunnan ja vasemmiston perusarvoja. 1883 Hyvinvointivaltion on turvattava kaikkien perus- ja ihmisoikeudet sekä todelliset ja tasa-arvoiset 1884 mahdollisuudet niistä nauttimiseen. 1885

Vallankäytön oikeutus tulee kansalta. Kansanvaltaista järjestelmää on jatkuvasti kehitettävä ja 1886 luotava uusia osallistumisen muotoja. Osallistumisen mahdollisuudet ja edellytykset on turvattava kaikille. 1887 Oikeusvaltiossa hallinto perustuu lakiin, kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä ja yksilöiden ja 1888 vähemmistöjen oikeudet turvataan. Oikeusvaltio vaatii jatkuvaa kehittämistä ja puolustamista. 1889

Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Poliisin ja muiden 1890 turvallisuusviranomaisten toimintakyky on turvattava. Kuitenkin turvallisuus on nähtävä laajemmin kuin 1891 vain poliisin ja muiden viranomaisten valtuuksina ja toimintakykynä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden 1892 edistäminen ja syrjäyttämisen ehkäiseminen ovat keskeisiä tapoja lisätä turvallisuutta. Kansalaisten 1893 vapauksia ja perusoikeuksia on vahvistettava ilman kohtuutonta kontrollin ja valvonnan lisäämistä. 1894

Vapaassa ja tasa-arvoisessa maassa jokainen saa olla oma itsensä. Seksuaali- ja 1895 sukupuolivähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämistä on jatkettava. Rasismia, syrjintää ja 1896 ennakkoluuloja vastaan on taisteltava päämäärätietoisesti. Vihapuhetta, valeuutisia ja kiihottamista 1897 vastaan on taisteltava lainsäädännöllä, viranomaistyöllä, oikealla tiedolla ja yhteisvastuullisella 1898 puuttumisella. 1899

Sukupuolten tasa-arvo ei ole koskaan valmis, vaan se vaatii jatkuvaa työtä. Suomen erityisiä 1900 ongelmia ovat naisiin kohdistuva väkivalta, perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja alojen 1901 sukupuolittuminen. Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava sukupuolivaikutukset ja pyrittävä 1902 edistämään sukupuolten tasa-arvoa. 1903 1904 9.1 Yhdenvertainen ja kaikille turvallinen Suomi 1905 Suomen pitää olla hyvä maa kaikille, myös vähemmistöille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa 1906 on viime vuosina edistetty yksittäisin lakimuutoksin, mutta toiminta on ollut hajanaista. Tarvitaan 1907 kokonaisvaltainen ote yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Translaki on uudistettava kiireellisesti 1908 kokonaisuudessaan ja sen lähtökohdaksi on asetettava yksilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Myös 1909 lapsille ja nuorille on varmistettava pääsy riittävään ja yksilölliseen sukupuoliristiriidan hoitoon ja 1910 palveluihin. Yhteiskunnan sukupuolittavia rakenteita on purettava ja muun-sukupuolisten asemaa 1911 parannettava. 1912

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa laaja ihmisoikeusongelma. Tuhannet naiset kokevat seksuaalista 1913 väkivaltaa vuosittain. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus 1914 edellyttää riittävien, helposti saavutettavien turvakotien perustamista. Istanbulin sopimus edellyttää myös 1915 seksuaalista väkivaltaa kokeneille tarkoitettujen tukikeskusten perustamista. Kunniaan liittyvä väkivalta ja 1916 tyttöjen sukuelinten silpominen ovat myös erityisesti naisiin kohdistuvia kontrollin ja väkivallan muotoja, 1917 joiden torjuminen vaatii nykyistä enemmän toimia. 1918 Seksuaalirikoslainsäädännön tulee suojata seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Rikoslain seksuaalirikoksia 1919 koskeva luku on uudistettava kokonaisuudessaan ja raiskauksen määritelmä on muutettava suostumus-1920 perusteiseksi. 1921

Sukupuolittuneen väkivallan lisäksi merkittävä naisten kohtaama tasa-arvo-ongelma ovat miehiä 1922 matalammat tulot ja vaikeudet edetä työelämässä. Sukupuolten palkkaeroja voidaan kaventaa lievittämällä 1923 alojen sukupuolittuneisuutta, korjaamalla naisvaltaisten alojen palkkausta, edistämällä palkka-avoimuutta 1924 ja jakamalla vastuuta perhe-elämästä. Perhevapaauudistus tarvitaan, jotta naisten asema työmarkkinoilla 1925 paranisi ja miesten osallistuminen perhe-elämään vahvistuisi. Perhevapaauudistus lisäisi siis myös miesten 1926 tasa-arvoa ja vahvistaisi heidän vanhemmuuttaan. 1927

Perhevapaiden epätasaisen jakautumisen lisäksi muita miesten kohtaamia sukupuolittuneita 1928 ongelmia ovat naisia heikompi terveys ja koulutus sekä sukupuolittunut asepalvelus. Purkamalla ahtaita 1929

45

sukupuolistereotypioita ja edistämällä sukupuolisensitiivistä kasvatusta voidaan lisätä kaikkien sukupuolten 1930 mahdollisuutta elää yksilöllistä ja oman näköistä elämää. 1931 1932 1933 Vasemmistoliiton tavoitteet: 1934

• Uudistetaan translaki kokonaisvaltaisesti itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi. Erotetaan 1935 sukupuolen vahvistamisen lääketieteellinen ja juridinen prosessi. Sukupuolen vahvistamisen on 1936 perustuttava ilmoitukseen. Poistetaan sukupuolen vahvistamisen lisääntymiskyvyttömyysvaatimus. 1937 Translain on tunnistettava myös muunsukupuoliset. 1938

• Arvioidaan translain sukupuolen vahvistamisen ikäraja tavoitteena ikärajan alentaminen tai 1939 poistaminen. Taataan sukupuoliristiriidan hoito myös lapsille ja nuorille. 1940

• Sosiaalinen transitio mahdollistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle sosiaali- ja terveyspalveluiden 1941 sekä varhaiskasvatuksen ja koulun tuella. Juridinen sukupuolen korjaaminen mahdollistetaan yli 1942 15-vuotiaille omalla ilmoituksella ja alle 15-vuotiaille huoltajan tai lastensuojelun luvalla. 1943 Murrosikää jarruttavien hormoniblokkerien saatavuutta helpotetaan. Alaikäisen transprosessi 1944 perustuu lapsen iän ja kehitystason huomioimiseen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 1945 mukaisesti. 1946

• Uudistetaan seksuaalirikoslainsäädäntö suostumusperusteiseksi. 1947

• Kielletään intersukupuolisten lasten ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia. 1948

• Turvataan lasten kehollinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus. Kielletään 1949 lääketieteellisesti tarpeettomat ja ilman lapsen suostumusta tehtävät kehon sukupuolitettujen 1950 piirteiden muokkaamiseen tähtäävät hoidot. 1951

• Kielletään kaikkien sukupuolten sukuelinten vaurioittaminen. 1952

• Laaditaan poikkihallinnollinen HLBTIQA+-toimintaohjelma politiikan koordinoimiseksi ja seksuaali- 1953 ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien suunnitelmalliseksi edistämiseksi. 1954

• Uudistetaan henkilötunnus sukupuolineutraaliksi ja otetaan käyttöön kolmannen sukupuolen 1955 sukupuolimerkintä. Uudistetaan henkilötunnus sukupuolineutraaliksi. Selvitetään ensisijaisesti 1956 juridisesta sukupuolesta luopumista tai vaihtoehtoisesti mahdollistetaan kolmas juridinen 1957 sukupuoli. 1958

• Säädetään vanhemmuuslaki, jonka mukaan vanhemmuus merkitään väestötietojärjestelmään 1959 vanhemmuutena, ei isyytenä tai äitiytenä, ja joka mahdollistaa juridisen vanhemmuuden 1960 useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. 1961

• Parannetaan viranomaisten, oikeuslaitoksen ja muiden toimijoiden kykyä ja resursseja tunnistaa, 1962 ennaltaehkäistä ja torjua kunniaväkivaltaa ja tyttöjen sukuelinten silpomista. 1963

• Perustetaan riittävä määrä turvakoteja ja seksuaalirikosten uhrien tukikeskuksia ja varmistetaan 1964 tuki seksuaalirikosten uhreille koko maassa. 1965

• Turvataan oikeus turvalliseen, maksuttomaan ja vapaaseen aborttiin. Valmistellaan aborttilain 1966 kokonaisuudistus, jonka lähtökohtana on raskaana olevan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen 1967 sekä se, että tulevaisuudessa alle 12 viikon raskauden keskeytyksen saa pyydettäessä. Kahden 1968 lääkärin lausunnosta tulee siirtyä yhden lääkärin tai tähän erikseen oikeutetun terveydenhuollon 1969 ammattilaisen lausuntoon. 1970

• Turvataan oikeus turvalliseen, maksuttomaan ja vapaaseen aborttiin. Valmistellaan aborttilain 1971 kokonaisuudistus, jonka lähtökohtana on raskaana olevan itsemääräämisoikeuden 1972 vahvistaminen sekä se, että tulevaisuudessa alle 12 viikon raskauden keskeytyksen saa aina 1973 pyydettäessä. Vaatimus kahden lääkärin lausunnosta tulee poistaa. Jatkossa toimenpiteen 1974 suorittamiseen tulee riittää yhden lääkärin tai tähän erikseen oikeutetun terveydenhuollon 1975 ammattilaisen kontakti 1976

1977

1978

• Lisätään ja parannetaan seksuaalikasvatusta kaikilla ikätasoilla. 1979

46

• Vahvistetaan synnyttäjien itsemääräämisoikeutta laajentamalla synnytysvalmennusta, 1980 kouluttamalla työntekijöitä ja kehittämällä toimintaohjeita. 1981

• Sallitaan lailla säädelty, epäkaupallinen ja yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta 1982 saavutettava sijaissynnytys, joka suojelee sekä syntyvän lapsen, synnyttäjän että aiottujen 1983 vanhempien etua ja hyvinvointia. 1984

• Toteutetaan perhevapaauudistus, jossa lisätään toiselle vanhemmalle kiintiöityjä 1985 perhevapaakuukausia. Perhevapaat on uudistettava niin, että ne ovat yhdenvertaiset kaikille 1986 perheille. 1987

• Edistetään palkka-avoimuutta. 1988

• Toteutetaan perhevapaauudistus, jossa lisätään isille kiintiöityjä perhevapaakuukausia. 1989

• Edistetään sukupuolisensitiivistä kasvatusta kaikilla tasoilla ja pyritään vähentämään alojen 1990 eriytymistä purkamalla sukupuolittunutta ohjausta. Lisätään sukupuolisensitiivinen kasvatus osaksi 1991 opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta. 1992

• Selvitetään ja toteutetaan keinoja, joilla puututaan koulutuksen sukupuolisegregaatioon ja eroihin 1993 oppimistuloksissa. 1994

• Kehitetään asevelvollisuutta sukupuolineutraaliin suuntaan. 1995

• Taataan lailla kaikenikäisten turvapaikanhakijoiden oikeus mielenterveyspalveluihin. 1996

• Perustetaan vammaisasiavaltuutetun virka. 1997 1998 1999 2000 2001 9.2 Inhimillinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka 2002 Ihmisoikeudet koskevat myös pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Ihmisten hätää ja pakolaisuuden juurisyitä 2003 ei ratkaista sulkemalla rajoja. Suomen on vaikutettava pitkäjänteisesti pakolaisuuden juurisyiden 2004 ratkaisemiseksi kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa ja Yhdistyneiden kansakuntien piirissä 2005 kehityspolitiikan, ihmisoikeuspolitiikan ja rauhanpolitiikan keinoin. 2006 Euroopan unionissa Suomen tulee edistää turvapaikkamenettelyn ja kansainvälisen suojelun korkeaa tasoa 2007 ja turvallisten reittien sekä jäsenmaiden yhteistyön lisäämistä. Suomen oman turvapaikkapolitiikan on 2008 toteutettava ihmisoikeusperiaatteita, kansainvälisiä sopimuksia ja oikeusvaltion normeja. 2009

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien tarjoamaa työpanosta. Työlupaprosesseja 2010 on helpotettava ja työperäisten maahanmuuttajien kotouttamista on parannettava. Maahanmuuttajien 2011 hyväksikäyttöä työmarkkinoilla on estettävä kertomalla maahantulleille heidän oikeuksistaan ja lisäämällä 2012 työehtojen valvontaa. 2013 2014 2015 Vasemmistoliiton tavoitteet: 2016

• Nopeutetaan ja sujuvoitetaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja. 2017

• Lisätään työ- ja opiskeluperusteisesti maahantulleiden kotoutumis- ja kielikoulutusta. Myös 2018 puolisoiden kotoutumiseen pitää panostaa nykyistä enemmän. 2019

• Nostetaan vuosittainen pakolaiskiintiö tulevaisuudessa vähintään 2500 henkeen. Toimitaan EU:ssa 2020 kiintiöpakolaisten vastaanottamisen merkittävän lisäämisen puolesta. 2021

• Perutaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset. Varmistetaan 2022 turvapaikkamenettelyn oikeudenmukaisuus ja palautuskiellon loukkaamattomuus. Huolehditaan 2023 siitä, että viranomaisten maalinjaukset ovat samassa linjassa ja sopusoinnussa YK:n 2024 pakolaisjärjestön linjausten kanssa. 2025

• Helpotetaan perheenyhdistämisiä ja edistetään lapsen edun toteutumista. 2026

• Turvataan paperittomille henkilöille lailla oikeus välttämättömiin sosiaali-ja terveydenhuollon 2027 palveluihin. 2028

• Pyritään vähentämään säilöönottoja ja kielletään kaikkien alaikäisten säilöönotto. 2029

47

• Kannustetaan turvapaikanhakijoiden työntekoa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden 2030 työntekijöiden palautuksia ei panna täytäntöön kesken työlupaprosessin. Mahdollistetaan 2031 työntekijän oleskeluluvan myöntäminen myös turvapaikanhakijana maahan saapuneelle henkilölle, 2032 jolla ei ole voimassaolevaa matkustusasiakirjaa, esimerkiksi muukalaispassin käyttöalaa 2033 laajentamalla. 2034

• Taataan lailla kaikenikäisten turvapaikanhakijoiden oikeus mielenterveyspalveluihin. 2035 2036 2037 2038 9.3 Kansanvaltainen ja yhdenvertainen oikeusvaltio 2039 Kansanvalta on muutakin kuin vaaleja, ja vahvassa demokratiassa kansalaisyhteiskunnalla on painava rooli. 2040 Kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehditaan niin perinteisten kuulemis- 2041 ja lausumismenettelyjen kautta kuin tukemalla järjestöjen ja kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. 2042

Kasvava vihapuhe ja rasismi kaventavat erityisesti vähemmistötaustaisten ryhmien, naisten ja 2043 asiantuntijoiden osallistumista julkiseen keskusteluun. Kaikkien tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien 2044 turvaaminen edellyttää vihapuheeseen puuttumista ja ihmisten eri lähtökohtien huomioimista ja 2045 osallistumisen tukemista. 2046

Demokratiaa voidaan vahvistaa myös laajentamalla äänioikeutta ja vahvistamalla nuorten poliittista 2047 osaamista. Kansanvallan vahvistamisessa olennaista on myös mahdollistaa erilaisten ihmisten asettuminen 2048 ehdolle luottamustehtäviin. Kuitenkin vaalikampanjoiden kalleus luo epätasa-arvoa ehdokkaiden välille. 2049 Tasa-arvoa voidaan lisätä asettamalla vaalikampanjakatot. 2050

Oikeusvaltiossa jokaisella on mahdollisuus viedä asiansa riippumattoman tuomioistuimen 2051 käsittelyyn. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Suomessa heikentävät kuitenkin oikeudenkäyntikulujen 2052 paisuminen ja pitkät käsittelyajat. Vasemmistoliiton mielestä kaikkien on oltava tasa-arvoisia lain edessä, 2053 joten oikeudenkäyntien hintaa on kohtuullistettava ja oikeudenkäyntiaikoja lyhennettävä. 2054

Voimankäytön on perustuttava lakiin. Voimakeinojen käyttö on rajattava viranomaisille ja poliisilla 2055 on oltava riittävät resurssit huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Ihmisten on voitava liikkua ilman 2056 pelkoa ja väkivallan uhkaa, joten väkivaltaiset katupartiot ja rasistiset organisaatiot on kiellettävä. Kuitenkin 2057 vihapuhetta, rasismia ja syrjintää ehkäistään parhaiten suunnitelmallisella poikkihallinnollisella työllä 2058 yhteiskunnan eri tasoilla kuten koulutuksessa, työmarkkinoilla ja viranomaistoiminnassa. 2059 Vastakkainasettelua torjutaan parhaiten vähentämällä eriarvoisuutta. 2060 2061

48

Vasemmistoliiton tavoitteet: 2062

• Turvataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset avustusten ja julkisten tilojen käytön kautta. 2063 Kuullaan kansalaisjärjestöjä valtiollisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. 2064

• Jokaisen on oikeus viedä asiansa oikeuteen, pienituloisenkin. Selvitetään ja otetaan käyttöön 2065 keinoja oikeudenkäyntien hinnan kohtuullistamiseksi ja kuluriskin pienentämiseksi. Lyhennetään 2066 oikeudenkäyntiaikoja. 2067

• Alennetaan äänestysikäraja kuntavaaleissa 16 vuoteen. Aikaistetaan ja lisätään yhteiskuntaopin 2068 opetusta, jotta kaikki saavat tarvittavat tiedot ja taidot osallistua päätöksentekoon. 2069

• Säädetään vaalikampanjoille euromääräiset katot: 10 000 euroa kunnallisvaaleissa, 20 000 euroa 2070 maakuntavaaleissa, 30 000 euroa eduskuntavaaleissa ja 50 000 euroa eurovaaleissa. 2071

• Otetaan käyttöön pakollinen lobbarirekisteri, joka koskee niin eduskuntaa kuin valtioneuvostoakin. 2072

• Muutetaan lakia niin, että kunnallisesti ja maakunnallisesti enemmistöomistetuissa osakeyhtiöissä 2073 noudatetaan jatkossa julkisuuslakia niin sanotun Ruotsin mallin mukaisesti. 2074

• Uudistetaan lainsäädäntöä sitovien kansanäänestysten sekä yhdistysten sitovien jäsenäänestysten 2075 mahdollistamiseksi. 2076

• Kielletään väkivaltaiset katupartiot ja rasistiset organisaatiot 2077

• Puututaan niin sanottuun maalittamiseen turvaamalla viranomaisten resurssit ja tarkastelemalla 2078 lainsäädännön toimivuutta. 2079

• Lisätään resursseja poliisin rikostutkinnan ja partioinnin turvaamiseksi koko maassa. 2080

• Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kannustetaan jäseniä kansalaisaktiivisuuteen 2081 osallistumalla muun muassa kansalaisaloitteiden, adressien ja vetoomusten tekoon sekä 2082 mielenosoitusten järjestämiseen. 2083

• Ryhdymme toimiin lain muuttamiseksi siten, että pienimuotoinen vapaaehtoistoiminta jätetään 2084 tulorekisterin ulkopuolelle. 2085

2086

9.4. Vaikuttavaa aluepolitiikkaa koko maan parhaaksi 2087

Vasemmistoliitto haluaa Suomea kehitettävän tasapainoisesti. Olemme koko maan puolue. Ihmisten ja 2088

ympäristön on voitava kestävällä tavalla hyvin maan joka kolkassa. 2089

Suomessa on paljon erilaisia voimavaroja ja vahvuuksia niin kaupungeissa kuin maaseutumaisilla 2090

seuduilla. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, joka näkyy myös Suomessa. Sitä ei voi 2091

pysäyttää, mutta sen voi pitää hallittuna. Samaan aikaan maaseudulla asumisen on oltava mahdollista 2092

myös tulevaisuudessa. Peruspalveluiden on oltava saatavissa kaikkialla. 2093

Politiikan keinoin voidaan vaikuttaa alueiden kehittämiseen esimerkiksi infrastruktuurin, koulutuksen tai 2094

elinkeino- ja asuntopolitiikan kautta. Suomessa erottuvat tämän suhteen erityisesti pääkaupunkiseudun 2095

metropolin, maakuntien keskuskaupunkien ja harvaanasutun maaseudun tarpeet. Niiden välille ei tule 2096

rakentaa vastakkainasettelua. 2097

Vasemmistolaisen aluepolitiikan on oltava vaikuttavaa. Se kehittää maata kunkin alueiden omien 2098

vahvuuksien pohjalta ja alueiden ominaispiirteet tunnistaen ja huomioi maan 2099

kokonaishuoltovarmuuden. 2100

Vasemmistolaisen aluepolitiikan tavoitteet: 2101

• Maakunnallisten kaupunkiseutujen kehittämiseksi on laadittava kasvusopimukset. Niillä voidaan 2102 parantaa alueiden saavutettavuutta. Esimerkiksi rautatiehankkeet ovat ensiarvoisen tärkeitä 2103 monen alueen elinvoimaisuuden kannalta. 2104

• Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu, myös toisen 2105 asteen koulutuspaikkoja on oltava riittävästi maakunnittain. 2106

49

• Harvaan asuttujen alueiden perusväylänpidon rahoitus on turvattava. Erityinen huomio on 2107 kiinnitettävä talvikunnossapidon tasoon. Joukkoliikenteestä mukaan lukien kutsuliikenne tulee 2108 kehittää pätevä vaihtoehto yksityisautoilulle. 2109

• Kiinteän ja nopean laajakaistaverkon on katettava koko Suomi. 2110

• Kaivoslakia on uudistettava niin, että kaivosten perustamispäätös on paikallisen demokraattisen 2111 päätöksenteon piirissä, yhteiskunta saa yritysten voitoista reilun korvauksen ja 2112 ympäristönäkökulmat huomioidaan nykyistä paremmin. 2113

• Matkailun ja muiden palveluelinkeinojen lisäksi maaseudulla tulee kehittää kestävää viljelyä ja 2114 muuta elintarviketuotantoa, jotka tuovat työpaikkoja ja omavaraisuutta. 2115

• Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa haja-asutuksen ja saaristoisuuden on oltava 2116 valtionosuuksia korottava kriteeri. Valtionosuuksien tulisi kannustaa myös kuntarajat ylittävään 2117 palveluyhteistyöhön. Kuntien valtionosuudet on oltava tehtäviä vastaavalla tasolla. 2118

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa kuntien taloudellista rasitusta pitää siirtää 2119 maakunnille ja erityisesti valtiolle. 2120

• Erityisesti maaseutumaisissa kunnissa asuvien tarpeisiin on kehitettävä liikkuvia ja kotiin vietäviä 2121 palveluita. 2122

• Jokaisessa kunnassa tulee olla hyvinvointipalvelut 2123

• Kehitetään valtion kaupungeille jakamia rahoitusmalleja tasa-arvoisemmiksi. Tutkitaan 2124 mahdollisuuksia laajentaa MAL-sopimusmenettelyjä myös alle 100000 asukkaan 2125 kaupunkiseuduille ja huomioidaan tukimenettelyissä maantieteellinen tasapuolisuus. 2126

• Maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden ympäristönsuojeluun on panostettava, koska siellä 2127 sijaitsee muun muassa arvokkaita luonto- ja kulttuuriympäristökohteita ja pohjavesialueita. 2128

2129

2130 2131