Evoluutiota vai Revoluutiota? Koulu ja

oppilaat mediamaailman muutoksien myllerryksessä.

Jari Laru, tohtorikoulutettavaOppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Kasvatustieteiden tiedekunta,Oulun yliopisto

www.jarilaru.eu www.claimid.com/jarilaru

peruskoululainen 2010Lähde: Liikenne & Viestintäministeriö. Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa (Ladattu 3.2.2010)

Millenniaalinen sukupolvi 1982 jälk. syntyneet

“Ketään ei varmasti pysty hämmentämään tiedolla, että eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat. Tilaston kertoma armoton totuus on, että mitä nuorempi ihminen, sitä vähemmän tv:n katselua” (Kaleva/STT, 4.2.2010) [ei koske pienimpiä lapsia]

4

LET - Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikköJari Laru, 13.10.2009

Kaksi merkittävintä askelta opetuksen ja opiskelun alueella

Kieli Painokone

Media ja koululaitos ovat pitkään perustuneet ns. siilo-ajatteluun

Olemme tottuneet aikuisina yksisuuntaiseen mediaan, jossa media antaa tietoa, jonka me otamme vastaan.

Nuoret elävät erilaisessa maailmassa ja vaativat medialta kaksisuuntaisuutta –he haluavat äänensä kuuluviin.

Digitaalinen vallankumous

Pilvi tulee, oletko valmis?

Google Chrome OS vie idean äärimmilleen: kaikki sovellukset ovat

nettipalveluita.

http://www.slideshare.net/jyri/snack-size-sociality

Mumbain terrori-isku

Iranin kapina

Michael Jacksonin kuolema

Netti aktivoi globaalisti

Alle 18-vuotiaista lapsista 75 %:lla on oma kännykkä. Kännykällä

puhutaan, tekstaillaan, pelataan, kuvataan, soitetaan musiikkia ja

käytetään myös nettiä.

Kännykkäkuvia otetaan ja lähetetään aktiivisesti eteenpäin,

myös sellaisille tutuille, joita ei ole tavattu muualla kuin netissä.

Youtube

Miniclip

Irc Galleria

Habbo Hotel

Aapeli

Runescape

TOP5

Lähde:Liikenne- ja viestintäministeriö 2008. Lasten ja nuorten mediafoorumi. Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa

nuorten median käytön monet muodot

1. Kommunikaatioakrobatia. Eri medioita käytetään tilannekohtaisesti.

2. Moniajokulttuuri. Internetissä ollaan monissa yhteisöissä, verkostoissa ja palveluissa samanaikaisesti. [koulukaverit, harrastukset, verkkoyhteisöt]

3. Haukkapalakulttuuri. Vallankäyttö siirtyy kuluttajalle. Kuluttaja voi päättää millaisia kanavia tai viestintävälineitä seuraa. Samalla tasolla voivat olla vaikkapa suuri mediatalo ja paikallinen blogi tai verkkokeskustelu.

Lähde:Liikenne- ja viestintäministeriö 2008. Lasten ja nuorten mediafoorumi. Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa

Osallistun, siis olen (n > n)

Tuottaja

KuluttajaOsallistuminen tuottaa osallistujalle

verkkoidentiteetin

http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-ksikirja-verkkoliftareille

verkko-identiteetti ja lapset/nuoret

• Internetin yhteisöpalvelut, kuten kuvagalleriat ja pikaviestimet (esim. Messenger, chatit) tarjoavat areenan nuorten tärkeisiin kehitystehtäviin: identiteetin etsimiseen ja testaamiseen, irtiottoon vanhemmista sekä seurusteluun.

• Internet on noussut myös tärkeäksi sosiaalisen tuen lähteeksi ja erityisesti samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamispaikaksi.

• Nuori voi siis saada median parista tukea omalle identiteetilleen, mutta sillä voi olla myös heikentäviä vaikutuksia. Valmiita malleja on helppo ottaa vastaan. Ylilyönnit (alastonkuvat yms.) tapahtuvat usein kuvagallerioissa (esim. IRC-Galleria)

Verkkoidentiteetin hallinta1. kaikki on julkista

2. tiukka, jotain / ei mitään (usein koulu, oppilaitos)

3. Hallittu: aikuinen tietää (suunnilleen) missä lapsi netissä

liikkuu ja mitä julkaisee

Minä kuulun kategoriaan yksi: www.claimid.com/jarilaru

Jos identiteetin rakentelu menee liian pitkälle..

• Median hallitsematon ja pakonomainen käyttö sekä erilaiset riippuvuusongelmat ovat psykologisia riskejä ja median käytön ”pimeä puoli”. Pahimmillaan peli- ja nettiriippuvuudet voivat johtaa yhtä hankalaan tilantee- seen kuin erilaiset päihteetkin.

Netin käyttöä voi rajoittaa:- sijoittamalla koneen yhteisiin tiloihin- lapsilukolla - sivustojen suodatuksella- tietokoneen ajastuksella (käyttöjärjestelmäkohtainen ominaisuus)

Nuorten Netiketti (vanhempienkin on syytä tietää tämä)

• Minulla on oikeus yksityisyyteni (kuka lukee tietojasi, voiko salasanasi arvata)

• Minulla on oikeus olla rauhassa (kenen kanssa juttelet, haluatko tavata nettituttujasi, oikeus kertoa jollekin, osaathan käräyttää kiusaajasi)

• Minua ei saa huijata (kuka on tiedon takana, tämä on liian hyvää ollakseen totta)

• Muillakin netin käyttäjillä on tunteet (oikeita ihmisiä, hyvät tavat kaunistavat)

• Minulla on oikeus luomukseeni (kuka omistaa oikeudet, voinko laittaa tämän nettiin)

http://www.mll.fi/nuortennetti/

Miten media voisi yhdistää aikuisia ja lapsia/nuoria?

• aikuisen kanssa olisi hyvä olla sama kiinnostuksen kohde (harrastus tms.).

• tiedon etsiminen yhdessä samasta kiinnostuksen kohteesta

• videoiden katselu esim. YouTubesta

• mesessä keskustelu

• uutisten katsominen yhdessä

• omien vanhempien neuvominen internetin käytössä

• tietokoneen käytössä opastaminen

• pelien pelaaminen yhdessä

• elokuvien ja ohjelmien katsominen yhdessä

• avun pyytäminen nuorelta, sivustojen selailu yhdessä

• Ihanteellinen mediakasvatus = yhdessä tekemisen kautta oppiminen.

• Rohkaise lastasi tai nuortasi kertomaan kotona netissä tapahtuvasta häirinnästä ja ahdistelusta! Kiusaaminen on kiusaamista myös netissä

http://www.nuortenlaturi.fi/ (vinkkejä nuorilta vanhemmille)

“Ei ole ihme, että mediaympäristöt houkuttelevat lapsia: niissä he ovat toimijoita, jopa tiedon tuottajia. Sitä vastoin heillä on hyvin vähän sananvaltaa siihen, millainen heidän oppimisympäristönsä on”. Kirsi Pohjola, HS/Vieraskynä 22.12.2009

“On uhkana, että koulunsa aloittavat nettiajan lapset kokevat opetusympäristön vanhanaikaisena ja turhauttavana.” (TVT koulun arjessa -hanke, väliraportti)

“Selvitysten mukaan suuri osa opettajista ei käytä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyväkseen opetuksessa.

Opetushenkilöstön pedagogisesta osaamisesta huolimatta tietämyksen soveltaminen käytäntöön ja innovatiivisuus uusissa toimintaympäristöissä on verrattain ohutta. .” (Kauppalehti 29.1.2010 TVT koulun arjessa -hankkeen väliraportista)

Uusi mediakulttuuri (web2.0) asettaa suuria haasteita koululaitokselle• Yhteisöllisyys ja jaettu omistajuus

• Aktiivinen, avoin ruohonjuuritason osallistuminen

• sisältöjen jatkuva tuottaminen, uudelleenkehittely, ja jo kertaalleen tuotettujen sisältöjen alati uudelleen hyödyntäminen ja edelleen jalostaminen

• Sisältöjen avoimuus, tekijänoikeuksista “luopuminen”, jaettu omistajuus

• Viimeistelemättömyys, tekijän tietoisuus tuotoksensa pysyvästä “keskeneräisyydestä” (esim. Wikipedia)

Dohn, Nina (2009). Web 2.0: inherent tensions and evident challenges for education. Computer-Supported Collaborative Learning. 4, pp.343-363

Yhteiskunta muuttuu, uusia taitoja tarvitaan

• Kykyä yhteisölliseen työskentelyyn

• Kykyä ottaa vastuuta omasta toiminnasta

• Aloitteellisuutta ja aktiivisuutta

• Itsearviointitaitoja

• Kykyä osata esittää oikeita kysymyksiä

• Kykyä arvioida kriittisesti kohtaamaansa

TVT-koulun arjessa hanke tavoittelee näitä:

1. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja toimivat tekniset ratkaisut kaikkiin kouluihin 2.Koulujen tekninen ja pedagoginen tuki kuntoon 3.Yhteisöllistä opiskelua tukevat aktivoivat ja oppijalähtöiset työtavat käyttöön 4.E-oppimateriaalit kaikkien saataville ja elämyksellistä ja reflektoivaa oppimista tukevaksi 5.Koulujen toimintakulttuuri yhteisölliseksi 6.Opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaaminen ajan tasalle 7.Koulun ja yritysten kumppanuus uudelle tasolle 8.Opettajankoulutus koulujen tarpeita vastaavaksi 9.Kansallinen suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle opetussuunnitelman perusteisiin.

Linkkejä eteenpäin

http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/TVT koulun arjessa ja Opetusteknologia koulun arjessa

http://preview.tinyurl.com/yafeymaLasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa

Tietoa medioista ja nettipalveluista aikuisille nuorten näkökulmasta..

http://preview.tinyurl.com/y8excoe

http://www.mll.fi/nuortennetti/Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorten netti