Euroopan talouskriisi ja elinolot

Kansainvälinen palkkavertailu

11.3.2013

Esityksen aiheita

Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut

hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä

seuraavina vuosina

Euroopan maiden palkkatasossa ei vielä näy suuria

muutoksia

Palkkaerot ovat säilyneet Suomessa pieninä.

Tuntiansiot Euroopassa vuonna 2006

Suomalaisten palkansaajien tuntiansio oli vuonna

2006 Euroopan kymmenenneksi korkein.

Ostovoiman mukaan tarkasteltuna suomalainen

palkansaaja oli vuonna 2006 eurooppalaisessa

palkkavertailussa 13. sijalla

Suomen ohi menivät Alankomaat, Italia ja Itävalta.

Ostovoimakorjatut ansiotiedot saadaan jakamalla

maakohtaiset bruttoansiot yksityisen kulutuksen

ostovoimapariteeteilla. Eurostat suorittaa laskelmat ja

julkaisee ansiotiedot euromääräisinä ja

ostovoimapariteetein korjattuna. Ansioverotuksen

eroja ei ole tässä otettu huomioon.

Tuntiansiot Euroopassa vuonna 2010

Palkansaajien tuntiansio oli vuonna 2010 Suomessa

18,67 euroa tunnissa ja Euroopan kuudenneksi

korkein

Suomalainen palkansaaja oli ansioiden

ostovoimaltaan eurooppalaisittain yhdeksänneksi

parhaiten palkattu.

Vuonna 2010 suomalaisen palkansaajan

ostovoimakorjattu ansio oli 17 prosenttia EU-maiden

keskiarvoa suurempi, kun vuonna 2006 ero oli vain

viisi prosenttia.

Palkkaerot ja niiden muutos Euroopan maissa

vuosina 2006 ja 2010

Suuri- ja pienipalkkaisten ansioiden erot näyttäisivät

yleisesti pienentyneen hieman Euroopan maissa

tarkastelujakson aikana.

Palkkaero on laskettu maittain kokoaikaisten

palkansaajien kuukausiansioiden 9. desiilin ylärajan ja

1. desiilin ylärajan suhteena.

Suomessa palkkaerot ovat aavistuksen verran

kasvaneet, mutta ovat kuitenkin eurooppalaisittain

tarkasteltuna vähäisiä. Pohjoismaissa on yleisestikin

Euroopan pienimmät palkkaerot.

Kaikista eniten palkkaerot ovat kasvaneet Saksassa,

Maltalla ja Tšekissä.

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

Valuuttakurssein Ostovoimapariteetein

Keskituntiansiot teollisuustoimialoilla vuonna 2010

Teollisuudessa työskennellyt suomalainen

palkansaaja oli vuonna 2010 viidenneksi parhaiten

palkattu Euroopassa. Kun hintataso otetaan

huomioon, sijoitus putosi yhdeksänneksi. Ohi menivät

Belgia, Alankomaat ja Saksa.

Ansioiden ostovoima oli vuonna 2010 suomalaisilla

palkansaajilla 23 prosenttia EU-maiden keskiarvoa

suurempi.

Ansioiden ostovoima on parantunut

teollisuustoimialoilla tarkasteluvälillä yli kymmenen

prosenttiyksikköä.

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

Valuuttakurssein Ostovoimapariteetein

Keskituntiansiot palvelutoimialoilla vuonna 2010

Palvelutoimialoilla Suomalainen palkansaaja ansaitsi

17,74 euroa tunnissa, ja oli kuudenneksi parhaiten

palkattu vuonna 2010.

Kun ostovoiman otetaan huomioon, sijoitus oli

seitsemäs.

Suomalaiset palkansaajat nostivat eurooppalaisessa

palkkavertailussa sijoitustaan neljällä sijalla vuodesta

2006 vuoteen 2010 mennessä.

Saksalaisiin verrattuna ostovoimakorjatut ansiot olivat

neljä prosenttia suuremmat ja Euroopan maiden

keskiarvoon verrattuna 19 prosenttia suuremmat.

Tarkempi ammateittainen tarkastelu

Teollisuuden palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu

kahteen ryhmään, toimihenkilöihin ja työntekijöihin.

Jako on tehty kansainvälisen ammattiluokituksen

(ISCO08) avulla.

Toimihenkilöihin on valittu ammattiluokituksen

pääluokat 1−5 ja työntekijöihin pääluokat 7−8.

Tarkasteluun on valittu muutamia Euroopan maita.

Teollisuuden toimihenkilöiden

tuntiansiot vuosina 2006 ja 2010. Teollisuuden työntekijöiden

tuntiansiot vuonna 2006 ja 2010

Vuonna 2010 suomalaisten teollisuuden toimihenkilöiden ansiot

olivat 35 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin

verrattuna ansiot olivat 13 prosenttia paremmat ja Saksan kanssa

oltiin tasoissa.

Teollisuuden toimihenkilöt olivat vuonna 2010 ansiovertailussa

viidentenä ja ostovoimapariteetein laskettuna kahdeksantena.

Vuonna 2010 teollisuuden työntekijöiden tuntiansio oli Suomessa

66 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeampi, seitsemän

prosenttia ruotsalaisten ja yhdeksän prosenttia saksalaisten

tuntiansioita korkeampi.

Suomalaiset teollisuuden työntekijät olivat vuonna 2010

ansiovertailussa Euroopan maista kolmantena ja

ostovoimapariteetein kuudentena.

Palvelualojen palkansaajat on tarkastelussa jaoteltu

kahteen ryhmään, asiantuntijoihin ja palvelu- ja

myyntityöntekijöihin. Jako on tehty kansainvälisen

ammattiluokituksen (ISCO08) avulla.

Tarkasteluun on valittu muutamia Euroopan maita.

Palvelualojen asiantuntijoiden

ansiot vuosina 2006 ja 2010.

Palvelualojen palvelu- ja

myyntityöntekijöiden

ansiot vuosina 2006 ja 2010.

Vuonna 2010 suomalaisilla palvelualojen asiantuntijoilla ansiot

olivat 26 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeammat. Ruotsiin

verrattuna ansiot olivat neljä prosenttia suuremmat ja Saksaan

verrattuna 11 prosenttia pienemmät.

Palvelualojen asiantuntijat olivat vuonna 2010 Euroopan maiden

välisessä vertailussa seitsemäntenä ja ostovoimapariteetein

yhdentenätoista.

Vuonna 2010 palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijöillä

suomalaisten ansiot olivat 49 prosenttia Euroopan keskiarvoa

korkeammat. Ruotsiin verrattuna ansiot olivat kolme prosenttia

pienemmät ja Saksaan verrattuna 20 prosenttia suuremmat.

Palvelualojen palvelu- ja myyntityöntekijät olivat vuonna 2010

Euroopan maiden välisessä vertailussa viidentenä ja

ostovoimapariteetein seitsemäntenä.

Vuosien 2011 ja 2012 ansiokehitys

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot aikavälillä 2005/1–2012/3, vuosimuutosprosentti

Vuosina 2011 ja 2012 palkansaajien ansioiden kehitys

suhteessa hintatason kehitykseen on ollut Suomessa

melko vaatimatonta.

Vuonna 2011 oltiin jopa tilanteessa, missä hintojen

nousu ylitti ansioiden nousun.

Eurostat tai muut kansainväliset organisaatiot eivät

olleet julkaisseet vielä vuoden 2010 jälkeisiä tietoja

ansioista.

Esimerkkejä ansioiden kehityksestä 2010–2012

Euroopassa kansallisten tilastovirastojen lukujen perusteella

Ruotsi: 5 % Puola: 9 %

Saksa: 5 %

Italia: 3,5 % Suomi: 6,3 %

Hintatason (HICP) kehitys maissa samalla ajanjaksolla

Ruotsi: 2,3 % Puola: 7,7 %

Saksa: 4,7 %

Italia: 6,3 % Suomi: 6,6 %