euro & talous -vakausjulkaisu: rahoitusjärjestelmän vakaus

Julkinen

Suomen Pankki

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Esitys Rahamuseossa 10.5.2017

110.5.2017

Paavo Miettinen

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Vakausarvio

Julkaisu Suomen Pankin Euro & talous -sivustolla, ks.

http://www.eurojatalous.fi/fi/rahoitusvakaus/

Vuosittainen arvio Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja vakautta

uhkaavista riskeistä

Koostuu pääkirjoituksesta, vakausarviosta ja erillisartikkeleista

10.5.2017 Paavo Miettinen 2

http://www.eurojatalous.fi/fi/rahoitusvakaus/


Kansainvälisen talouden näkymät parantuneet, mutta ennustettua

heikomman kehityksen riskejä on

Maailmantalouden ennustettu kasvu lähivuosina tasaista, muttei historiaansa nähden erityisen nopeaa

Sijoittajien optimismin ja riskinottohalukkuuden kasvu näkynyt osakekursseissa ja riskilisissä

Maailmantalouden ennusteen riskit painottuvat ennustettua heikomman kehityksen suuntaan

– Kiinan talouden ennustettua voimakkaampi hidastuminen

– Protektionismin kasvun uhka

– Sijoittajien riskimielialojen kääntyminen

Globaalin rahoitussääntelyn vesittyminen pitkän aikavälin riskinä



Velkaantuneisuus kasvanut nousevissa talouksissa

0

60

120

180

Kotitaloudet 2008 Kotitaloudet 2016 Yritykset 2008 Yritykset 2016

Velka / BKT, %

Lähde: BIS.25.04.2017eurojatalous.fi

Yksityisen sektorin velkaantuminen on kasvanut finanssikriisin jälkeen etenkin nousevissa talouksissa

34180@Chart4



Asuntohinnat kasvaneet tuloja ja vuokria nopeammin

0

5

10

15

0

50

100

150

Asuntohinnat suhteessa vuokriinAsuntohinnat suhteessa tuloihinReaalinen asuntohintojen vuosikasvu (oikea Y-akseli)

Indeksi

Lähde: OECD, 2016Q4 tai viimeisin havainto, indeksi 2010 = 100.10.05.2017eurojatalous.fi

Asuntohinnat ovat kasvaneet tuloja ja vuokria nopeammin useissa maissa

%



Euroalueen talouden vahvistuminen ei ole poistanut

pankkisektorin riskejä

-20

-10

0

10

20

0

15

30

45

60

GR CY PT IT SI IE ES AT MT SK LT FR BE LV DK DE NL GB NO FI EE LU SE

Hoitamattomat lainat suhteessa koko lainakantaan

Oman pääoman tuotto (oikea Y-akseli)

%

Lähde: EBA.25.04.2017eurojatalous.fi

Korkea hoitamattomien lainojen määrä rasittaa kannattavuutta etenkin euroalueen kriisimaissa

34180@Chart3

%



Suomessa ei välittömiä talous- ja luottosuhdanteisiin

liittyviä vakaushuolia


-30

-20

-10

0

10

20

30

40

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Yksityisen sektorin luottokanta/BKT-suhteen trendipoikkeama

Lähteet: Kansainvälinen järjestelypankki (BIS), Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.3.5.2017eurojatalous.fi

Prosenttiyksikköä

Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kynnysarvot

Pankkikriisejä ennakoivan riskimittarin arvo yhä pienentynyt


Asuntojen hinnat lähellä pitkän aikavälin keskiarvojaan


50

100

150

200

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon Pitkän aikavälin keskiarvo

Indeksi, 1981 = 100

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.3.5.2017eurojatalous.fi

Asuntojen suhteelliset hinnat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa


Suomen pankkisektori kannattava ja vakavarainen


0

5

10

15

20

25

30

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kokonaisvakavaraisuussuhde Ydinvakavaraisuussuhde

Omat varat suhteessa taseeseen Oman pääoman tuotto

%

Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat.3.5.2017eurojatalous.fi

Suomen pankkisektori on kannattava ja vakavarainen


Pankkien sivukonttoristuminen lisää rakenteellisia

haavoittuvuuksia…

Pohjoismaiset suuret pankit muuttaneet tai muuttamassa konsernirakenteitaan

Muutokset lisäävät pankkijärjestelmien kytkeytyneisyyttä ja edesauttavat

riskien ja kriisien leviämistä maasta toiseen

Kansallisilla viranomaisilla rajallinen rooli sivuliikkeiden valvonnassa ja

kriisinhoidossa

Laadukkaan makrovakauspolitiikan, finanssisääntelyn ja viranomaisyhteistyön

merkitys kasvaa



…samoin kuin kotitalouksien ennätyksellinen ja jatkuvasti

kasvava velkaantuminen


0

50

100

150

200

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Suomi Ruotsi

%

Kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon.Lähteet: Tilastokeskus ja Ruotsin tilastoviranomainen.2.5.2017eurojatalous.fi

Kotitaloudet ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden


Pohjoismaisten pankkien vahva vakavaraisuus


10

12

14

16

18

20

22

24

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Norja Ruotsi Suomi Tanska

%

Lähteet: SNL Financial ja Finanssivalvonta.5.5.2017eurojatalous.fi

Pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuus maittain


Pankit riippuvaisia markkinaehtoisesta varainhankinnasta


0

50

100

150

200

250

300

350

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lainojen ja talletusten suhde

Norja Ruotsi Suomi Tanska

Lähteet: SNL ja Suomen Pankki.5.5.2017eurojatalous.fi

%


Uusien asuntolainojen ehdoissa höltymistä


0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

2,0

15

16

17

18

19

20

2010 2012 2014 2016

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika* (vasen asteikko)

Uusien asuntolainojen laskennallinen keskimarginaali (oikea asteikko)

Vuotta

* 3 kuukauden liukuva keskiarvo.Lähde: Suomen Pankki.3.5.2017eurojatalous.fi

Suomessa nostettujen uusien asuntolainojen ehdot keventyneet

Prosenttiyksikköä


Asuntovelkaantuneisuus kaksinkertaistunut Suomessa

2000-luvulla


0

40

80

120

160

200

0

25

50

75

100

125

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Asuntovelkaa asuntovelkaista kotitaloutta kohti (vasen asteikko)

Asuntovelka suhteessa asuntovelkaisten käytettävissä olevaan rahatuloon (oikea asteikko)

Tuhatta euroa

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.2.5.2017eurojatalous.fi

Asuntovelkaantuneisuus kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla

%


Pitkät takaisinmaksuajat kasvattavat

asuntovelkaantuneisuutta


0

10

20

30

40

50

60

0

60

120

180

240

300

360

Suomi 1998 Suomi 2010 Suomi nyt Ruotsi nyt

Asuntovelallisten keskimääräinen asuntovelkaantuneisuus* (vasen asteikko)

Asuntolainan tyypillinen takaisinmaksuaika**, vaihteluväli (oikea asteikko)

Pitkät takaisinmaksuajat kasvattavat asuntovelkaantuneisuutta

* Asuntovelka suhteessa asuntovelkaisten kotitalouksien käytettävissä olevaan vuosituloon.** Alkuperäinen, sopimukseen kirjattu takaisinmaksuaika.Lähteet: Finanssialan Keskusliitto, Tilastokeskus, Ruotsin keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat.2.5.2017eurojatalous.fi

Vuotta% suhteessa tuloon


Asuntovelasta huomattava osuus tuloihinsa nähden

eniten velkaantuneilla


0

10

20

30

40

Enintään 100 % 100–200 % 200–300 % 300–400 % 400–500 % Yli 500 %

Vuonna 2002 Vuonna 2005 Vuonna 2010 Vuonna 2015

Osuus asuntovelasta, %

Vaaka-akselilla kotitalouden asunto- ja muu velka suhteessa käytettävissä olevaan rahatuloon.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.2.5.2017eurojatalous.fi

Suomessa asuntovelasta huomattava osa voimakkaasti velkaantuneilla


Digitalisoituminen ja uudet toimijat muovaavat

rahoitustoimintaa

Digitalisoituminen ja uudet rahoitusalan toimijat luovat innovatiivisia

rahoituspalveluita ja lisäävät kilpailua

Maksaminen muuttuu entistä nopeammaksi ja huomaamattomammaksi

Kulutusluottomarkkinoille uusia toimijoita



Kulutusluottojen jakautuminen eri toimijoiden kesken

Luottolaitokset

Muut rahoituslaitokset* pl. pienlainayritykset

Pienlainayritykset*

Ulkomaisten luottolaitosten online-lainaus

Vertaislainaus

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2016

Mrd. euroa, kanta

*Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen määrä on estimoitu Tilastokeskuksen julkaisemista rahoitustilinpidon luvuista.Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, valtiovarainministeriö ja kulutusluottojen myöntäjien julkiset tiedot.

Suurin osa kulutusluotoista otetaan luottolaitoksista

19.4.2016eurojatalous.fi



Luottolaitossektorin toimijoiden eri liiketoimintamallit

0

5

10

15

20

25

30

2015 2016 2017

Pienlainaajien kulutusluottokannan vuosikorkoPienlainaajien 12 kk luottotappiot suhteessa kantaanLiikepankkien vakuudettoman kulutusluottokannan vuosikorkoLiikepankkien 12 kk luottotappiot suhteessa kantaan

%

Lähde: Suomen Pankki.

Vakuudettomiin kulutusluottoihin erikoistuneet rahalaitokset vs liikepankit (pl. tili- ja korttiluotot)



Maksu- ja selvitysjärjestelmän häiriöihin varauduttava

nykyistä paremmin

Maksu- ja selvitysjärjestelmät kansainvälisiä ja toimivat pääosin Suomen

ulkopuolella

Järjestelmät ovat toimineet luotettavasti

Suomessa varauduttava nykyistä paremmin tilanteisiin, joissa kansainväliset

järjestelmät tai tietoliikenneyhteydet eivät käytettävissä


Julkinen

Suomen Pankki

Johtopäätökset

Paavo Miettinen

10.5.2017 22


Sääntelykriittisen ilmapiirin voimistumisen ei tule johtaa

rahoitussääntelyn vesittämiseen

Finanssisääntelyn puutteet johtivat osaltaan globaaliin finanssikriisiin

Keskeneräisten globaalien sääntelyuudistusten vesittäminen kasvattaisi

finanssikriisien todennäköisyyttä

Pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia saatettava hallitusti eteenpäin



Tarvitaan makrovakausvälineitä kotitalouksien velanhoitokyvyn

varmistamiseen

Nykyinen enimmäisluototussuhde suojaa kotitalouksia, pankkeja ja taloutta

erityisesti asuntojen hintojen laskulta

Keinovalikoimaan tarvitaan tehokkaampia välineitä kotitalouksien

velkaantumisen ja asuntoluotonannon kasvun hillitsemiseen

– Tulosidonnaiset lainakatot

– Asuntolainan enimmäispituus

– Asuntolainan lyhennysvelvoite

Välineillä voitaisiin ylläpitää nykyisiä, pääosin hyviä, lainanhoitokäytäntöjä



Kuluttajat tarvitsevat talouslukutaitoa entistä enemmän

Talouslukutaito: kyky ymmärtää ja hoitaa omaan taloudenpitoon liittyviä asioita

Rahoituspalveluiden helppo saatavuus ja laajeneva kirjo lisäävät

talouslukutaidon tarvetta

Viranomaisten ja toimialan osaltaan edistettävä kuluttajien talouslukutaitoa



Paljon uusia rahoitusvakauteen liittyviä artikkeleita

Suomen Pankin sivuilla

Vakausarvio: Suomen rahoitusjärjestelmä altistuu Pohjoismaiden riskeille

Sivuliikkeiden Suomi – tältä näyttää pohjoismainen pankkisektori

Pitkissä ja suurissa asuntolainoissa riskinsä – Ruotsin huoli on myös meidän

Miten asuntojen hintakuplien syntyä voidaan jarruttaa?

Kokonaiskuva velkaantumisesta hämärtyy, kun kulutusluottojen tarjonta

monipuolistuu

Suurimmat kansainväliset vakausuhkat kohdistuvat arvopaperimarkkinoihin

EU:n makrovakauspolitiikan keskiössä asuntoluotot ja pankkisektorin

rakenteelliset riskit

Pääomamarkkinaunioni tukee talouskasvua ja työllisyyttä

Maksamisen sujuttava kaikissa tilanteissa

Maksaminen muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja huomaamattomammaksi


Julkinen

Suomen Pankki

Kiitos!

Paavo Miettinen

10.5.2017 27

euro & talous -vakausjulkaisu: rahoitusjärjestelmän vakaus

Government & Nonprofit