eurajoen kunnan henkilÖstÖraportti vuodelta...

EURAJOEN KUNNAN

HENKILÖSTÖRAPORTTI

VUODELTA 2015

Eurajoki

- vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta

Oikeat ihmiset oikeassa paikassa.

Meillä jokainen tietää missä olemme, mihin olemme menossa ja

miksi.

Tahto on tietoa tärkeämpi. Motivaatio

älyä tärkeämpi. Itsetuntemus

kaikkein tärkein. Tietoa ja älyä

lainkaan väheksymättä.

Kun henkilöstö voi hyvin, kunta voi

hyvin.

Palkkaus on oikeudenmukainen ja

kilpailukykyinen.

2

Henkilöstöraportti 2015

KUNTASTRATEGIA 2017

Eurajoen kunta työnantajana

Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Eurajoen kunnanvaltuuston määrittelemien kunnan strategisten linjausten mukaisesti olemme vastuullisen henkilöjohtamisen kunta. Eurajoen kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Nykyisessä muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tulevaisuuden tarpeisiin. Hyvä ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka on kunnalle keskeinen menestystekijä kiristyvässä työvoimakilpailussa. Kunnassa on määritelty vastuullisen henkilöstöjohtamisen periaatteet ja laadittu niiden toteuttamisen tueksi hyvät käytännöt kuvaamaan tavoiteltavaa ja suositeltavaa toimintaa kunnassa. Sisältö käsittää johtamisen, työsuhteiden pysyvyyden ja rekrytoinnin, osaamisen ja ammattitaidon, kannustavuuden, työhyvinvoinnin sekä työnantajakuvan. Eurajoen kunnan arvojen, tuloksellisuus, oikeudenmukaisuus, vastuunkanto, jatkuva kehittäminen ja avoimuus, tulee näkyä kunnan henkilöstöpolitiikassa, henkilöstösuunnittelussa, esimiestoiminnassa ja henkilöstöön liittyvässä päätöksenteossa.

3


JOHDANTO

Itsearviointi on osa perinteistä PDCA-kehittämissykliä. Eurajoen kunnassa itsearvioinnin työkaluna toimii julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu CAF. Työkalun avulla arvioidaan niin toimintatavat kuin tuloksetkin ja eritoten niiden välinen riippuvuus. Henkilöstö ja henkilöstötulokset on merkittävä osa tätä arviointia.

Arvioinnin keskeisimpinä havaintoina arvioinnissa todetaan, että onnistunut henkilöstövoimavarojen hallinta ja johtaminen tukevat sitoutumista, motivaatiota ja kehittymistä. Tyytyväinen henkilöstö tuottaa tyytyväisiä asiakkaita. Henkilöstövoimavarojen hallinta edellyttää, etenkin kuntaliitostilanteessa, nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin sekä strategiaan perustuvaa henkilöstöpolitiikkaa, jossa on määritelty kriteerit rekrytoinnille, palkkaukselle, palkitsemiselle ja esimiestehtäviin osoittamiselle. Henkilöstöpolitiikka mahdollistaa tehtävien, vastuiden ja kyvykkyyden välisen tasapainon. Työkaluna voidaan käyttää osaamisprofiileja.

Osaamisen kehittämistä ohjaa talousarviossa määritelty kunnan oppimissuunnitelma. Osaamisen kehittämiseksi laaditaan koulutussuunnitelma, joka pohjautuu organisaation tarpeisiin ja kunkin työntekijän henkilökohtaisiin tarpeisiin. Koulutussuunnitelmat ovat osa kehityskeskustelua. Kehityskeskusteluin varmistetaan ymmärrys tavoitteista, mittaamisesta ja tuloksista sekä mahdollistetaan molemminpuolinen palautteen anto.

Kunnalla on toimintansa arviointiin mittaristo, jonka avulla arvioidaan onnistumista asiakas- ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, talouden ja resurssien, prosessien ja rakenteiden sekä henkilöstön aikaansaantikyvyn näkökulmista. Henkilöstöjohtamisen tuloksia arvioidaan sillä, millaisia vaikutuksia henkilöstön aikaansaantikyvyllä on muihin arviointikriteereihin.

Henkilöstöjohtamisen lähtökohtana on kunnan strategia, henkilöstöohjelma sekä eri hallintokuntien henkilöstöesitykset taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Kunnanvaltuusto- ja hallitus vastaavat toimintakulttuurista, työnantajatoiminnasta ja –maineesta sekä hyvästä hallintotavasta. Kunnanjohtaja vastaa henkilöstöpolitiikan eri osien integroinnista, kehitys- ja muutosohjelmista, resursoinnista ja ydinosaamisesta. Hallintokuntien vastuulla ovat rekrytointi, osaamisen kehittäminen, henkilöjohtaminen, sekä arviointi ja palkitseminen. Esimiesten vastuulla ovat prosessit, niiden organisointi, työnjako sekä työtehtävistä suoriutuminen.

Palkkauksen rakenne muodostuu virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoittelun ja työn vaativuuden perusteella määräytyvästä tehtäväkohtaisesta palkasta, yhtenäiseen arviointijärjestelmään perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä ja ryhmäkohtaisista tulospalkkioista. Käytössä ovat myös palveluaikaan sidotut lisät, kannustuslisä, rekrytointilisä sekä ns Eurajoki-lisä.

Kunnassa henkilöstöä koskevilla toimenpiteillä on saavutettu hyvä henkilöstön maine ja suorituskyky. Ylin- ja keskijohto on myös suoriutunut tehtävistään hyvin. Työilmapiiri on kahden viimeisen valtuustokauden aikana parantunut. Suorituskyvyn palkitsemista on kehitetty.

4


Työhyvinvointikyselyjen mukaan Eurajoen kunnan tulokset ovat kaikkien osa-alueiden osalta vertailuaineistoa paremmat. Tulokset ovat parantuneet myös suhteessa aikaisempiin mittauksiin. Johtamisen ja esimiestyön erityisvahvuuksina korostuvat palautteen ja informaation saaminen sekä esimiesten oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus. Työyhteisön toimivuuden osalta vahvuuksina erottuvat osallistumismahdollisuudet työyhteisön suunnitteluun sekä erilaisten ihmisten ja näkemyksien suvaitseminen. Työtehtävien mielekkyys koetaan myös vahvuutena.

Kehittämiskohteena on ollut työn vaatimukset suhteessa kyvykkyyteen, sekä vastuiden ja roolien määrittely.

Harri Hiitiö kunnanjohtaja

5


KUNTASTRATEGIA 2017 2

JOHDANTO 3

PERUSTIETOA RAPORTOINNISTA 6

1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE

1.1. Henkilöstön määrä 31.12 1.2. Henkilöstö hallintokunnittain 1.3. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 1.4. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna 1.5. Henkilöstö kotipaikkakunnittain 1.6. Vakinaisen henkilöstön määrä ja nimikkeet 1.7. Työajan jakautuminen 1.8. Vuorotteluvapaat 1.9. Henkilöstön vaihtuvuus 1.10. Työllistetyt 1.11. Rekrytointi 1.12. Eläkelajit ja eläköityminen 1.13. Eläkemaksut

6

2. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

2.1. Kehityskeskustelut 2.2. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi 2.3. Koulutukset vuonna 2015 2.4. Koulutuskorvaus 2.5. Omaehtoisen koulutuksen tukeminen 2.6. Oppisopimuskoulutus

17

3. TYÖHYVINVOINTI

3.1. FCG Henty-työhyvinvointitutkimus 3.2. Terveysperusteiset poissaolot 3.3. Työterveyshuolto 3.4. Työhyvinvointia ja työkykyä edistävät toimenpiteet

22

4. PALKKAUS JA PALKITSEMINEN

34

5. YHTEISTOIMINTA

37

6


PERUSTIETOA RAPORTOINNISTA Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan (vertailuajankohta). Vuosi 2015 on vertailuvuosi.

Ensimmäinen henkilöstöraportti on laadittu vuonna 2005 ja vuosia 2005 – 2014 käytetäänkin raportin vertailujaksona. Tekninen toimi käsittää sekä teknisen lautakunnan että ympäristölautakunnan alaisen henkilöstön. Vapaa-aikatoimeen kuuluvat sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunnan että liikunta- ja nuorisolautakunnan alainen henkilöstö. Vertailuvuoden alussa varhaiskasvatus siirtyi sosiaalitoimen alaisuudesta koulutoimeen. Siirtyvä henkilömäärä oli 31.12.2014 tilastojen mukaan 90 henkilöä eli 70 vakinaista ja 20 määräaikaista työntekijää. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.

Kunnan koko henkilöstön määrä oli seuranta-ajankohtana 419 henkeä. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,8 %. Vakinaisen henkilöstön osalta kasvua oli 3 % eli 9 henkilöä.

Vuodesta 2009 alkaen palkkatoimikunta on suositellut määräaikaisten työsopimusten muuttamista toistaiseksi voimassa oleviksi, ellei erityisperusteita määräaikaisuudelle ole.

Vertailuajankohtana 74,9 % palvelussuhteista oli vakinaisia. Naisten kohdalla vakinaisten osuus oli 74,0 ja miesten osalta 81,5 prosenttia.

KUNTATILASTO:

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lokakuussa 2015 kunta-alalla työskenteli 422 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä väheni 7 500 palkansaajalla eli lähes

kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kunta-alalla työskenteli sama määrä henkilöstöä viimeksi vuonna 2005. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo neljättä vuotta. Korkeimmillaan kunta-alan henkilöstömäärä oli

vuonna 2011, jolloin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli 441 000 henkilöä.

Sopimusaloittain tarkasteltuna valtaosa henkilöstömäärän vähenemisestä tapahtui sopimusalalla, jossa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES).

Siellä henkilöstömäärä väheni 4 300 henkilöllä (- 1,4 %). Suhteellisesti eniten väheni tuntipalkkainen henkilöstö (- 11 %).

Myös teknisten sopimuksen piirissä olevan henkilöstön määrä (- 4 %) ja opetusalan henkilöstön määrä (- 2 %) vähenivät.

7


Palvelussuhde 31.12.2015

Miehet

Keskus- hallinto

Sosiaali- toimi

Koulu- toimi ja varhais-kasvatus

Vapaa-aikatoimi

Tekninen toimi

Miehet yht.

Vakinaiset 0 6 21 3 14 44 Määräaikaiset 1 3 4 2 0 10 - joista työllistettyjä 0 2 0 2 0 4 Miehiä yhteensä 1 9 25 5 14 54

Palvelussuhde 31.12. 2015

Naiset

Keskus- hallinto

Sosiaali- toimi


Vapaa-aikatoimi

Tekninen toimi

Naiset yht.

Vakinaiset 7 87 129 9 38 270Määräaikaiset 1 47 36 1 10 95- joista työllistettyjä 0 0 1 0 0 1Naisia yhteensä 8 134 165 15 48 365

Henkilöstö toimialoittain


Keskus- hallinto

Sosiaali- toimi

Koulu- toimi

Vapaa- aikatoimi

Tekninen. toimi

Yhteensä 9 143 190 15 62 419


Koko henkilöstö

Yhteensä

Muutos% ed. vuodesta

Vakinaiset 314 3

Määräaikaiset 105 10,5

- joista työllistettyjä 5 -64,3

Yhteensä 419 4,8

1.2. Henkilöstö hallintokunnittain Toimialoista henkilöstöltään suurin on koulutoimi- ja varhaiskasvatus eli 45,3 prosenttia koko kunnan henkilöstöstä. Pienin taas on keskushallinto 2,2 prosentin osuudella.

8


Taulukossa henkilöstön määrä (%) koko henkilöstöstä vuosina 2005 – 2015

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Koulutoimi 26 27,4 27,7 28,4 26 25,1 27,4 23,9 24,4 23 45,3

Sosiaalitoimi 42,1 48,7 49,5 50,2 53,5 51,6 51 54 54,7 54,8 34,1

Tekninen toimi 16,4 16,5 14 14 12,6 15,9 15,1 15,1 14,2 15,3 14,8

Vapaa-aikatoimi 2,8 2,9 4,4 4,2 4,7 5,2 4,6 5,2 4,9 4,8 3,6

Keskushallinto 12,7 4,5 4,4 3,3 3,2 2,3 1,9 1,8 1,8 2,3 2,2

1.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Henkilöstön keski-ikä oli 43,7 vuotta, vuonna 2014 keski-ikä oli 44,1 vuotta. Naisten keski-ikä oli 43,2 vuotta ja miesten 46,9 vuotta.

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (vuonna 2014 vastaavasti 45,8 vuotta).

190

143

62

15

9

Koulutoimi ja varhaiskasvatus

Sosiaalitoimi

Tekninen toimi

Vapaa‐aikatoimi

Keskushallinto

KUNTATILASTO (2014):

Henkilöstöryhmä Keski-ikä/vuotta Koko kunnallinen

henkilöstö 45,7

Naiset 45,8

9


Koko henkilöstö ikäryhmittäin

Ikä vuosina lukumäärä

2015

%-osuus 2015

%-osuus 2014 %-osuus 2013

alle 30 63 15,0 12,3 13,5

30-39 99 23,6 23,5 24,1

40-49 112 26,7 28,5 27,5

50-59 115 27,5 29,7 29,3

60-64 28 6,7 6,0 5,7

65 ja yli 2 0,5 0,0 0,0

yhteensä 419 100% 100 % 100 %

keski-ikä 43,7 vuotta

Yli 60-vuotiaita oli työsuhteessa 30 eli 7,2 prosenttia henkilöstöstä. Alle 30-vuotiaita oli 63 eli 15 prosenttia.

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain vuonna 2015

Miesten osuus koko kunnan henkilöstöstä oli 12,9 prosenttia eli 54 henkilöä

Miesten lukumäärä hallintokunnittain vuonna 2015

47,5

45,146

52,3

46,7

40

42

44

46

48

50

52

54

Keskushallinto Sosiaalitoimi Koulutoimi javarhaiskasvatus

Vapaa‐aikatoimi Tekninen toimi

1

9

25

5

14

0

5

10

15

20

25

30

Keskushallinto Sosiaalitoimi Koulutoimi javarhaiskasvatus

Vapaa‐aikatoimi Tekninen toimi

10


1.4 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (252).

Palveluksessaolopäivistä on vähennetty kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus.

Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys.

Henkilötyövuodet palvelussuhteessa

Keskus- hallinto

Sosiaali- toimi


Vapaa-aikatoimi

Tekninen toimi Yhteensä

2012 6,4 150,2 78,6 29,1 53 317,3

2013 6 153,9 79 27,3 47,4 313,6

2014 6,6 163,6 81,8 34,6 49,2 335,8

2015 6,6 105,3 151,0 29,6 52,1 344,7Muutos% ed. vuodesta 0 -58,3 69,2 -5 2,9 8,9

Henkilötyövuosien määrä on pysynyt keskushallinnossa täsmälleen samana kuin edellisenä vuonna. Varhaiskasvatus siirtyi vuoden 2015 alusta koulutoimen alaisuuteen. Tämä näkyy sosiaalitoimen ja koulutoimen henkilötyövuosien muutoksissa. Vapaa-aikatoimen henkilötyövuosien vähennys aiheutuu mm. edellisvuotta vähäisemmästä työllistettyjen määrästä. Teknisen toimen kohdalla henkilötyövuosien määrä on kasvanut 2.9 prosenttia, ruoka- ja puhtauspuolen uutena kohteena päiväkoti Metsätähti. Koko henkilöstön osalta henkilötyövuosien kasvu on ollut 2,7 prosenttia.

1.5 Henkilöstö kotipaikkakunnittain

8 12 1217

88

282

Muualta

Eura

Luvia

Pori

Rauma

Eurajoki

Eurajoen kunnan henkilöstöstä noin 33 prosenttia tulee töihin kunnan ulkopuolelta, suurin osa Raumalta.

11


0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Vastaava ohjaaja

Toiminnanohjaaja

Sosiaaliohjaaja

Kirjastovirkailija

Kirvesmies

Ryhmäperhepäivähoitaja

Työ- ja yksilövalmentaja

Erityisopettaja,peruskoul

Koulusihteeri

Perushoitaja

Peruskoulun lehtori

Päiväkodin johtaja

Sosiaalityöntekijä

Avustaja

Iltapäiväkerhon ohjaaja

Kiinteistönhoitaja

Laitosmies

Lähihoitaja

Ruokapalveluvastaava

Kodinhoitaja

Rehtori

Tuntiopettaja

Ohjaaja

Erityisluokan opettaja

Toimistosihteeri

Koulunkäyntiavustaja

Lukion ja peruskoulun yht

Koulunk.ohj.-aamu- ja ilt

Lastentarhanopettaja

Ruokapalvelutyöntekijä

Ruokapalvelu-toimitilatyö

Sairaanhoitaja

Toimitilahuoltaja

Peruskoulun ja lukion yht

Peruskoulun luokanopettaj

Perhepäivähoitaja

Hoitaja

1.6 Vakinaisen henkilöstön määrä ja nimikkeet Vakinaista henkilöstöä oli kunnan palveluksessa 31.12. yhteensä 314, näistä työsuhteisia oli 214 ja virkasuhteisia 100. Taulukossa on jaoteltu vakinainen henkilöstö nimikkeittäin. Vuosi 2015 Vuosi 2014 Lisäksi seuraavilla nimikkeillä työskenteli yksi henkilö vakinaisessa palvelussuhteessa:

Avopalveluohjaaja Erityislastentarhan

opettaja Esiluokanopettaja Fysioterapeutti Hallintojohtaja Henkilöstösihteeri Hoivatyöntekijä Informaatio-

teknologiaosaaja IT-suunnittelija Johtava

sosiaalityöntekijä Kentän- ja urheilual.

hoitaja Kirjastoautonkulj.-

virkailija Kirjaston johtaja Kotipalveluohjaaja Kulttuurisihteeri Kunnaninsinööri Kunnanrak.mestari Kuntohoitaja Lastentarhanopett.

Liikuntasihteeri Lähihoitaja Matkailu- ja kultt.ohj Nuoriso-ohjaaja Nuorisosihteeri

Oppilaanohjauks. lehtori

Palveluohjaaja Palvelusihteeri Perhepäivähoid.

ohjaaja Perhetyöntekijä Projektityöntekijä Psykologi Päivähoidon

johtaja Rakennustarkast. Ruokapalvelu- ja

toimitilapäällikkö Sekatyöntekijä Sosiaalijohtaja Tekninen sihteeri Traktorin käyttäjä Vanhustyön

johtaja Varhaiskasvatus-

johtaja Vast.sairaanhoit.

12


1.7 Työajan jakautuminen Vuonna 2015 kunnan palveluksessa olleen henkilöstön teoreettinen työaika oli 79729 työpäivää. Vähentämällä tuosta summasta palvelussuhteiden keskeytykset, saadaan vuonna 2015 tehty todellinen työaika eli 58670 työpäivää.

Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Vuonna 2015 tehdyn työn määrä on noussut hieman vuosista 2013 ja 2014. Tehdyn työn määrä oli vertailuvuonna 73,6 prosenttia kun vastaava luku vuosina 2013 ja 2014 oli 72 prosenttia.

1.8 Vuorotteluvapaat Vuoden 2015 aikana vuorotteluvapaalla oli 5 henkilöä, yhteensä 681 päivää. 1.9 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2015 aikana kuntaan perustettiin seuraavat toimet ja virat:

sosiaalitoimi: o vanhustenhuolto

12

6

4

1

4

1

73

vuosilomat ja muut lomat

terveysperusteiset poissaolot

perhevapaat

koulutus

muut palkattomat poissaolot

vapaana annetut työaikakorvaukset

tehty vuosityöaika

Teoreettisen työajan osat vuonna 2015

13


1 sairaanhoitaja-kotiutuskoordinaattori 1 fysioterapeutti 1 toiminnanohjaaja 1 sairaanhoitaja (varahenkilö) 3 hoitajaa

koulutoimi ja varhaiskasvatus 1 lastentarhanopettaja

vapaa-aikatoimi o kirjasto- ja kulttuuritoimi

1 kirjastovirkailija Vuonna 2015 kunnan palveluksessa aloitti 23 henkilöä uutena vakinaisena työntekijänä. Vastaavasti vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui 16 henkilöä. Yleisin syy irtisanoutumiseen oli eläkkeelle siirtyminen. Vuonna 2011 käyttöönotettujen, vakinaisen henkilöstön irtisanoutumisen yhteydessä suoritettujen, lähtöhaastatteluiden perusteella irtisanoutumisien syitä olivat mm:

o henkilökohtaiset syyt ja o haasteellisempiin työtehtäviin siirtyminen.

1.10 Työllistetyt Työllistettyjä oli vuonna 2015 yhteensä 22 henkilöä. Heistä 8 toimi sosiaalitoimessa, 7 vapaa-aikatoimessa, 4 teknisessä toimessa ja kolme koulu- ja varhaiskasvatuksen toimialueella. Työllistettyjen keski-ikä oli vertailuvuonna 42,7 vuotta. Koulutoimessa ja varhaiskasvatuksen toimialueella työllistetyt olivat nuorimpia (keski-ikä 29,9 vuotta), vanhimpia taas sosiaalitoimessa (keski-ikä 48,1 vuotta). Työllistetyt ikäryhmittäin

Työllisyysmäärärahat vuonna 2015 olivat 363.441 euroa, palkkatukea saatiin 121.200 euroa.

5

6

3

5

3

0 1 2 3 4 5 6 7

alle 30

30‐39

40‐49

50‐59

60‐64

14


1.11 Rekrytointi Kuntarekry-ohjelma otettiin käyttöön toukokuussa 2012. Sähköinen rekrytointiprosessi yhdenmukaistaa eri hallintokuntien prosessit ja tehostaa toimintaa. Ohjelman etuina ovat mm. sähköisen prosessin sujuvuus ja prosessiin kuluneen työajan käytön vähentyminen huomattavasti sekä yhteenvedon tekemisen ja viestien lähettämisen helppous. Kuntarekryn lisäksi avoimista työpaikoista ilmoitetaan kunnan ilmoituslehdissä, nettisivuilla ja työvoimahallinnon sivuilla. Vuonna 2015 tehtiin Kuntarekryn kautta yhteensä 29 rekrytointia, joilla haettiin työntekijöitä 102 työtehtävään. Avoimista työpaikoista 18 koski vakinaista työsuhdetta ja loput 84 määräaikaista. Avoimista määräaikaisten työpaikoista suurin osa (69) oli kesätyöpaikkoja. Hakemuksia avoimiin työtehtäviin tuli kaikkiaan 808 kappaletta. Eniten hakemuksia saapui Eurajoelta (197) ja Raumalta (181). Yli kymmenen hakemusta avoimiin toimiin tuli Porista, Eurasta, Turusta, Harjavallasta, Jyväskylästä, Luvialta sekä Ulvilasta. 1.12 Eläkelajit ja eläköityminen Kunnan henkilöstöstä pääosa kuuluu KuEL:n eli kunnallisen eläkevakuutuksen piiriin. VaEL:n eli valtion eläkelain piiriin kuuluvat ennen vuotta 1970 syntyneet peruskoulujen rehtorit, opettajat ja muu henkilökunta. Myös kaikki ne opettajat, jotka olivat palveluksessa 31.12.1998 syntymäajasta riippumatta, ovat VaEL:n piirissä. Osa-aikaeläke Vuonna 2015 kunnan henkilöstöstä kaksi oli osa-aikaeläkkeellä. Eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosina 2003 - 2015

0

78

9

14

19

10

14

11

13

8

12 12

8

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

15


Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2003 - 2015

Vakuutettujen eläköitymisennuste

Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu.

0

58,9 58,8 58,661,5

57,461,0 61,9 61,9 62,8 63,0 61,2 61,0 61,0

0

10

20

30

40

50

60

70

Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

16


1.13 Eläkemaksut KuEL-palkkasumma ja eläkemaksut vuosittain euroissa

Vuoden 2015 tilinpäätösarviot* maksuista Palkkasumma Palkkaperust.

maksu Eläkemeno *

Eläkeperust. maksu *

Omavastuu-maksu

Varhe-maksu *

2015 11 991 512 2 789 082 3 147 356 789 269 0 75 149

Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu

Eläkemenoperusteinen maksu

Varhe-maksu

Maksut yhteensä

2006 6 259 515 1 360 603 442 704 26 196 1 829 503

2007 6 441 779 1 360 957 498 829 66 640 1 926 426

2008 7 178 678 1 465 866 569 661 97 732 2 133 259

2009 8 081 248 1 655 714 709 491 143 716 2 508 921

2010 8 912 674 1 817 693 768 967 168 584 2 755 244

2011 9 208 442 1 943 729 781 492 129 770 2 854 991

2012 9 810 377 2 139 387 809 350 130 765 3 079 502

2013 10 525 677 2 307 148 894 868 103 269 3 305 285

2014 11 195 351 2 546 604 833 311 88 883 3 468 798

Yhteensä 77 613 741 16 597 701 6 308 673 955 555 23 861 929

17


Eläkemaksut Sanastoa: Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Eläkemeno on Kevan maksama kokonaisraha ko. organisaatiossa ansaituista maksus- sa olevista eläkkeistä. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu elä- kettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Ennen vuotta 2005 varhe-maksun sijasta maksettiin ns. omavastuumaksua.

Työnantaja voi vaikuttaa Varhe-maksujen suuruuteen tukemalla työntekijöidensä työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työkykyä voidaan ylläpitää ja työntekijä voi jatkaa työssään pidempään.

Ammatillisessa kuntoutuksessa tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevasta henkilöstä ei aiheudu Varhe-maksua. 2. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kuntastrategian 2017 mukaan Eurajoen kunta on vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta. 2.1 Kehityskeskustelut

Kehityskeskusteluja käydään vuosittain kaikkien vakinaisten työntekijöiden ja pitkien määräaikaisten työntekijöiden kanssa. Kehityskeskustelujen toteumaprosentti on vakiintunut yli 90 prosenttiin. Keskusteluja ei ole käyty aivan uusien työntekijöiden eikä pitkillä vapailla (sairaslomat, perhevapaat, vuorotteluvapaat jne) olevien kanssa. 2.2 Henkilökohtainen työsuorituksen arviointi Kunnalla on, palkkausjärjestelmän osana, käytössä henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä. Arvioinnit on ohjeistettu käymään kehityskeskustelujen yhteydessä.

18


Henkilökohtainen arviointi on esimiehille hyvä johtamisen väline, jonka avulla hän voi osoittaa perustellusti työntekijälleen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tarpeen.

Vuoden 2015 aikana kunnanhallitus myönsi henkilökohtaisten työsuoritusten arviointien perusteella henkilökohtaisen lisän 24 henkilölle.

2.3 Koulutukset vuonna 2015

Vuonna 2015 koulutuspäiviä kertyi koko henkilöstölle yhteensä 1070 päivää.

Päiviä Ammatillinen henkilöstökoulutus 805Muu osaamisen kehittäminen 45Omaehtoinen koulutus 190Työsuojelu- ja ammattiyhdistyskoulutus 30

Yhteensä 1070

2.4 Koulutuskorvaus Koulutuksen korvaamisesta annettuun lakiin perustuen oli vuonna 2014 ensimmäisen kerran mahdollista hakea korvausta ammatillista osaamista kehittävästä koulutuksesta. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Koulutuskorvauksen voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden ja sen määrä on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta.

Vuonna 2015 koulutuskorvausta haettiin 398 päivältä.

2.5 Omaehtoisen koulutuksen tukeminen Eurajoen kunnanhallitus on vuonna 2009 hyväksynyt periaatteet omaehtoisen koulutuksen tukemisesta. Tukea myönnetään, vakituiselle henkilöstölle, koulutukseen, joka on työnantajan edun mukaista ja linjassa kunnan strategian kanssa. Tukemisen tavoitteena tulee olla uusi tutkinto tai henkilön ammattipätevyyttä lisäävä koulutuskokonaisuus.

Kunnanhallitus myöntää omaehtoisen koulutuksen tukea opintomaksuihin tai ellei opintomaksuja ole, muihin koulutuskustannuksiin. Lisäksi hallintokunnan johtava viranhaltija voi myöntää työntekijälle koulutusta varten palkallista virkavapautta tai työlomaa yhden päivän yhdeksää opintopistettä kohden. Vertailuvuonna kunnanhallitus myönsi omaehtoisen koulutuksen tukea kahdelle henkilölle, opintomaksuihin 500 euroa ja matka- ja majoituskustannuksiin 15 % kustannuksista.

19


2.6 Oppisopimuskoulutus Vertailuajankohtana oppisopimussuhteessa oli kaksi henkilöä sosiaalitoimen alaisuudessa. 3. TYÖHYVINVOINTI 3.1 FCG Henty - työhyvinvointitutkimus Lokakuussa 2015 tehtiin kunnan henkilöstölle työhyvinvointitutkimus työilmapiirin selvittämiseksi. Kyselyyn saatiin 257 vastausta eli vastausprosentti oli noin 63. Kyselyssä esitettiin väittämiä asteikolla 1 – 5. Tulokset saatiin koko kunnan tasolta, toimialakohtaisesti ja yksikkötasolta. Eurajoen vastauksia vertailtiin 10 muun kunnan vastauksiin. Koko kunnan tulokset koostuvat seuraavista väittämistä:

o työtilat ovat ajanmukaiset o työvälineet ovat riittävät o työyksikössäni on hyvä keskinäinen luottamus o työyksikköni henkilöiden yhteistyö toimii o tavoitteet asetetaan yhdessä o tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti o esimieheni kannustaa ja edistää tavoitteiden toteutumista o työyksikköni johtamistapa on hyvä o ristiriidat käsitellään avoimesti o nykyiset tehtäväni ovat mielekkäitä o voin vaikuttaa työtehtäviini, työmäärään ja työn sisältöön o työni ei ole fyysisesti liian rasittavaa o työni ei ole henkisesti liian rasittavaa o työni vastaa osaamistasoani o palkkani on määräytynyt oikeudenmukaisin perustein o palkkauksessani on otettu huomioon osaamiseni ja työni tulokset o saan riittävästi palautetta työstäni o saan riittävästi koulutusta o työyksikössäni kiinnitetään riittävästi huomiota työkyvyn ylläpitämiseen o työyksikköni organisaatio ja työnjako toimivat kannaltani hyvin o tiedonkulku työyksikössäni on hoidettu hyvin o tunnen yksikköni tavoitteet o tunnen kuuluvani työryhmään/tiimiin

20


Koko kunnan tulos

Vahvuuksiksi kirjattiin vastausten perusteella:

o säännölliset kehityskeskustelut esimiehen kanssa o nykyisten työtehtävien mielekkyys o työntekijä tuntee oman työyksikkönsä tavoitteet o työyksikössä kiinnitetään riittävästi huomiota työkyvyn ylläpitämiseen o koulutuksen saanti o palkkauksessa otettu huomioon henkilökohtainen osaaminen ja työn tulokset

Kulttuuri – ja vapaa-aikatoimen osalta ei vertailutietoja saatavissa.

21


Kehittämiskohtia löytyi o työn henkinen rasittavuus o ristiriitojen avoin käsittely o palkkauksessa ei ole otettu huomioon henkilökohtaista osaamista ja työn tuloksia o työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu o työryhmään tai tiimiin kuulumisen tunne o tavoitteiden yhdessä asettaminen

Työhyvinvointikyselyn tuloksia on käsitelty johtoryhmätasosta alkaen yksikkötasoihin asti. Yksikkötasolla on määritelty oman toiminnan vahvuuksia ja vastaavasti kehittämiskohteita. Sovittujen kehittämistoimenpiteiden seuraamiseksi tehdään syksyllä 2016 uusi, kehittämiskohteisiin painotettu kysely. 3.2 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä.

Sairaspoissaolot Vuosi 2014 näytti sairaspoissaoloissa selvää laskua vuosiin 2013 ja 2012 verrattuna. Vuoden 2015 aikana sairaspoissaolojen määrä kääntyi jälleen nousuun, ei kuitenkaan vuosien 2012 ja 2013 tasolle. Sairaspoissaoloja oli yhteensä 4616 päivää eli 706 päivää enemmän kuin vuonna 2014. Henkilötyövuosiin suhteutettuna kasvu oli 1,6 päivää henkilötyövuotta kohden.

Sairaspoissaolot vuosina 2011 – 2015

vuosi päiviä päiviä/henkilötyövuosi

2011 3590 12,4

2012 4960 16,2

2013 5357 17,3

2014 3955 11,82015 4707 13,7

22


Sairaspoissaolojen kesto vuosina 2014 – 2015

Kesto kalenteripäivät 2014 kalenteripäivät 2015Lyhyet poissaolot alle 4 pv 1079 11924-29 pv 1527 147330 - 60 pv 620 72461 - 90 pv 68 55591 - 180 pv 452 552yli 180 pv 209 211Yhteensä 3955 4707

Lyhyitä, alle neljän päivän sairaspoissaoloja oli 273 henkilöllä. Heillä poissaolokertoja oli yhteensä 644 eli keskimäärin 2,4 kertaa/poissaolija. Kestoltaan nämä poissaolot olivat keskimäärin 2 päivää.

Yli neljän mutta alle 30 päivän sairaspoissaoloja oli 106 henkilöllä. Heillä poissaolokertoja oli yhteensä 165 eli keskimäärin 1,6 kertaa/poissaolija. Kestoltaan poissaolot olivat keskimäärin 9 päivää.

Poissaolojen keston mukaan jaoteltuna 30-60 sairaspoissaolopäivää oli 17 henkilöllä, poissaolokertoja oli 17. Kestoltaan poissaolot olivat keskimäärin 43 päivää.

Yli 60 päivää oli poissa yhteensä 13 henkilöä ja poissaolojen kesto keskimäärin 101 päivää.

Taulukossa vertailu vuosien 2013 - 2015 sairaspoissaolojen pituuksista

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

alle 4 pv

4‐29 pv

30 ‐ 60 pv

61 ‐ 90 pv

91 ‐ 180 pv

yli 180 pv

2013

2014

2015

23


Sairaspoissaolojen määrä kestojen mukaan laskettuna on kasvanut eniten pitkien, yli 60 päivää kestäneiden sairaslomien kohdalla. Vuonna 2014 näitä pitkiä sairaslomia oli 8 henkilöllä keskimäärin 91 päivää, vastaavasti vuonna 2015 pitkiä sairaslomia oli 13 henkilöllä keskimäärin 101 päivää.

Työssä jaksamisen tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä on esimiehillä merkittävä rooli. Kunnassa on käytössä Varhaisen tuen malli. Esimiehet käyvät säännöllisesti keskusteluja työntekijän kanssa, kun malliin kirjatut hälytysehdot täyttyvät. Keskusteluja käydään sekä lyhyiden sairaspoissaolojen määrän että pitkien poissaolojen keston perusteella. Sairaspoissaolopäivät hallintokunnittain 2015

Kesto Keskus-hallinto

Sosiaali-toimi

Koulu-toimi

Vapaa-aikatoimi

Tekninen toimi yht.

Lyhyet poissaolot alle 4 pv 25 487 538 18 124 11924-29 pv 4 478 780 9 202 147330 - 60 pv 0 216 346 0 162 72461 - 90 pv 81 263 150 0 61 55591 - 180 pv 0 131 297 0 124 552yli 180 pv 0 0 0 0 211 211Yhteensä 110 1575 2111 27 884 4707Keskimäärin/hlötyövuosi 16,7 15 14 1 17 13,7

Eri pituisten sairaspoissaolojen osuus prosentteina koko hallintokunnan poissaoloista

Keskus-hallinto

Sosiaali-toimi

Koulu-toimi

Vapaa-aikatoimi

Tekninen toimi yht.

Lyhyet poissaolot alle 4 pv 22,7 30,9 25,4 66,7 14,0 25,34-29 pv 3,7 30,4 37,0 33,3 22,9 31,330 - 60 pv 0 13,7 16,4 0 18,3 15,461 - 90 pv 73,6 16,7 7,1 0 6,9 11,891 - 180 pv 0 8,3 14,1 0 14,0 11,7yli 180 pv 0 0 0 0 23,9 4,5

Sairaspoissaoloja eniten henkilötyövuotta kohden laskettuna oli keskushallinnolla ja teknisellä toimella, noin 17 päivää henkilötyövuotta kohden. Teknisen toimen osalta jatkui vuoden 2014 teema eli lyhyiden, alle 4 päivää kestäneiden sairaslomien määrä oli selvästi pienempi kuin muilla hallintokunnilla.

24


Sairaslomapäivät/henkilötyövuosi vuosina 2013 - 2015

sairaspv/hlötv2013

sairaspv/hlötv 2014

sairaspv/hlötv 2015

Kaikki sairaslomapäivät yht. 17,3 11,8 13,7

keskushallinto 10,4 8,2 16,7sola 23,5 15,9 15koulutoimi 7,9 5,1 14vapaa-aika 1,2 2,8 1tekninen toimi 23,8 15,9 17

Työtapaturmat Kuusi henkilöä oli vuonna 2015 poissa työ- tai työmatkatapaturman perusteella yhteensä 209 päivää.

Työtapaturmat 2005 – 2015

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

2014 2015Työtapaturmat joista poissaoloja 7 9 10 10 14 13 10 9 12

7 6

Kesto työpvnä 240 385 353 124 173 175 173 124 138

93 209

KUNTATILASTO (2014):

Kunta‐alan sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000‐luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin

sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 päivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014

sairauslomien määrä laski keskimäärin 16,9 päivään.

25


Työtapaturmat poikkeaman mukaan

Työtapaturmien tilastoinnissa käytetään ns. poikkeamakoodeja kuvaamaan tapaturmaan johtanutta tapahtumaa.

Poikkeama Luku-määrä

%-osuus

20 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, höyrystyminen 1 5 30 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen

3 14

40 Laitteen odottamaton käynnistyminen, häiriönpoisto yms. 4 19

50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen

8 38

60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen

1 5

70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 3 14 99 Muut luetteloimattomat poikkeamat 1 5

26


Vakuutusyhtiön korvauspäivien lukumäärä poikkeaman mukaan

Vapaa-ajan tapaturmia sattui vuonna 2015 neljälle henkilölle ja niistä kertyi poissaoloja yhteensä 268 kalenteripäivää.

Kuntoutustuki Vuoden 2015 aikana kuntoutustuella oli yksi työntekijä, yhteensä 305 kalenteripäivää. (Kuntoutustuki = määräaikainen työkyvyttömyyseläke)

Työsuojelu

Työsuojelun tavoitteena on työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy, terveydellisten olojen parantaminen työpaikoilla sekä henkilöstön fyysisen ja psyykkisen terveydentilan parantaminen ja ylläpitäminen. Työsuojelua toteutetaan työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä.

Poikkeama Korvaus-päivät lkm %-osuus

40 Laitteen odottamaton käynnistyminen yms. 51 22

50 Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen 171 73

60 Terävään esineeseen astuminen, takertuminen 8 3

70 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 4 2

27


Eurajoen kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti yhteistyötoimikunnan työsuojelujaosto valmistelee yhteistyötoimikunnan käsittelyyn tulevat työsuojeluun liittyvät asiat. Työsuojeluorganisaatioon on vuonna 2015 kuulunut työsuojelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua sekä 2 varavaltuutettua, joista toinen palvelukeskus Jokisimpukan työsuojeluasiamies. 3.3 Työterveyshuolto Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työnantaja saa Kelalta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäri- tasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Attendo Eurajoen työterveyshuolto on järjestänyt työntekijöiden terveyshuollon vuoden 2009 alusta lähtien. Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Eurajoen työterveyshuollon kolme keskeistä tavoitetta on:

1. Työntekijöiden terveyden, työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen 2. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 3. Muutoksissa jaksamiseen kannustava työyhteisö

Vuoden 2015 työterveyshuollon kustannukset olivat

korvausluokka I:n osalta 179 euroa/työntekijä ja korvausluokka II:n osalta 236 euroa/työntekijä

28


Vuosi

Korvaus‐

luokka

kustannukset/

työntekijä

% kokonais‐

kustannuksista

2011 I 67 29,1

II 163 70,9

2012 I 115 36,2

II 203 63,8

2013 I 123 36,1

II 217 63,9

2014 I 164 40,0

II 247 60,0

2015 I 179 43,2

II 236 56,8

Työterveyshuollon kustannukset painottuvat edelleen korvausluokka II:een eli sairaudenhoitoon. Tavoitteena on saada työterveyshuolto suunnattua enemmän ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman kolme keskeisintä tavoitetta olivat

1. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 2. Suunnattu niska-olkapääryhmä 3. Jokisimpukan hoitajille ergonomiaopastusta ryhmässä

Työterveyshuollon toimintatiedot 2015

Voimavarat Työpaikkaselvitys

Tietojen antaminen, neuvonta ja

ohjaus

Terveydentilan ja työ‐ ja

toimintakyvyn seuranta

Työpaikkaselvitys

(t)

Ryhmän neuvonta

ja ohjaus (t)

Yksilön

neuvonta‐ ja

ohjauskäynnit

(kpl)

Terveystark.käynnit

erityisen

sairastumisen

vaaran perusteella

(kpl)

Muiden terveys‐

tarkastusten

käynnit (kpl)

Lääkärit 11 18 119

Terveydenhoitajat 39 37 39 144

Fysioterapeutit 50,5 253

Psykologit 3

Tutkimukset

Laboratorio ‐ ‐ ‐ 356

Kuvantaminen ‐ ‐ ‐ 8

29


Työterveyshuollon sairaanhoidon toimintatiedot 2015 Voimavarat Sairaanhoito

Sairaanhoitokäynnit

(kpl)

Lääkärit 763

Terveydenhoitajat 287

Tutkimukset

Laboratorio 1306

Kuvantaminen 137

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat 164.520 euroa. 3.4 Työhyvinvointia ja työkykyä edistävät toimenpiteet Savuton työyhteisö Eurajoen kunta on ollut savuton työyhteisö vuoden 2012 alusta lukien. Työterveyshuolto ohjaa ja tukee savuttomuuteen pyrkiviä työntekijöitä tavoitteensa saavuttamiseen. Smartum Eurajoen kunta tarjoaa työntekijöilleen (6 kk:n työsuhde) Smartumin liikunta- ja kulttuurietuuksia joko setelien tai saldokortin muodossa. Myönnetty etuus voi olla maksimissaan 400 euroa kalenterivuodessa. Työntekijän valintavaihtoehdot ovat joko 400 tai 200 euroa, ja näistä vastaavasti omavastuuosuus on joko 100 tai 50 euroa. Henkilöstöjuhla Kaikkien työntekijöiden yhteinen henkilöstöjuhla järjestettiin syksyllä Lapin Salamakalliolla. Tällä kertaa järjestelyistä vastasi yksi-kaikista-toimista -periaatteella koottu 9-henkinen ryhmä. Tässä ryhmän mietteitä: ”Ensimmäisen kerran ryhmä kokoontui jo helmikuussa, jotta saatiin juhlan aihe ja henki päätetyksi, sekä siihen olennaisena osana liittyvä pääesiintyjä varatuksi. Esiintyjän kanssa olikin matkan varrella vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun ensimmäinen valinta osoittautui varatuksi ja toinen, maaliskuussa varattu esiintyjä peruutti tulonsa kuukautta ennen juhlaa! Onneksi artistien manageri oli parempi kuin loistava ja onnistui saamaan niinkin lyhyellä varoitusajalla esiintyjäksi loistavan stand up -koomikon.

30


Paikaksi valikoitui Lapin Salamakallio sillä periaatteella, että juhlien osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja Salamakallio lupasi kattonsa alle mahtuvan hyvinkin 300 henkeä. Osallistujia oli loppujen lopuksi 270. Juhlan teemaksi valikoitui HeTeKa ja väri vihreä. Kun nämä kaikki isot linjat oli päätetty jo alkuvuodesta, oli yksityiskohtiin helppo paneutua pitkin kevättä ja kesää, jolloin syksyllä olikin kaikki valmiina jo hyvissä ajoin. Ruokailu on aina pieni kompastuskivi näin isojen ihmismäärien kanssa toimiessa, mutta Lounaspadan järjestelyt olivat vallan loistavat: kaikki sujui erinomaisesti ja jopa edellä suunniteltuja aikatauluja. Illan muusta viihdytyksestä vastasi raumalainen The Stonewalls -yhtye, joka laajalla ohjelmistollaan sai varmasti jokaisen juhlijan tapaamaan askelia tanssilattialla. Juhla oli erittäin onnistunut ja ensi vuoden juhlaa odotellaan jo. Järjestelytoimikunta jopa siinä määrin, että ensi vuoden teemaa on jo ryhdytty jalostamaan!” HeTeKa Syksyllä 2014 käynnistetty HeTeKa – henkilöstön terveydenedistämiskampanja jatkoi tiiviisti toimintaansa vuoden 2015 aikana. HeTeKan toimintoja vuonna 2015:

o kuntokartoitusmittaukset o hyvinvointikysely o treeniohjelmia ja vinkkejä o työhyvinvointiagentteja (24) työyhteisöille – liikuttavat ja toimivat HeTeKa

sanansaattajina o kuntokartoitusten ja kyselyiden perusteella rakennettu ryhmäliikuntatarjotin –

liikuntaa 7 päivänä viikossa, ryhmiä tarjolla 17 o NLP-kurssi tupakoiville työntekijöille – tavoitteena savuttomuus o Movendos-etävalmenmusmahdollisuus perhepäivähoitajille

Eurajoen kunta palkittiin Satakunnan Urheilugaalassa tammikuussa 2016 vuoden työyhteisöliikuttajaksi vuoden 2015 toiminnan perusteella. Kampanjan tavoitteena on oman kokemuksen kautta pyrkiä vaikuttamaan terveyttä ja hyvinvointia edistävään päätöksentekoon ja ratkaisuihin.

31


4. PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Kunta-alan palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoi- da henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Eurajoen kunnan palkkausjärjestelmän mukaisesti palkkaus perustuu työn vaativuuden arviointiin. Kunnanhallituksen päätösten perusteella meillä myös taataan työntekijälle, että palkka on vähintään 5,7 prosenttia yli työehtosopimuksen mukaisen hinnoittelun alarajan (= ns. Eurajoki-lisä 5 % ja tuottavuuslisä 0,7 %). Palkkauksen rakenne

Bruttopalkka

Tehtäväkohtainen palkka

32


Tehtäväkohtainen palkka - virka- ja työehtosopimuksen palkkahinnoittelun ja työn vaativuuden arvioinnin perusteella (KVTES 2009, TS 2012) - Eurajoella vähintään 5,7 % yli hinnoittelun alarajan

Henkilökohtaiset palkanosat - palveluaikaan sidotut lisät

- KVTES:n alalla hlökohtaisen lisän vuosisidonnaiset lisät, opettajilla palvelulisät ja määrävuosikorotukset sekä teknisten sopimusalalla ammattialalisät

- henkilökohtainen lisä - yhtenäinen arviointijärjestelmä käytössä kaikilla

sopimusaloilla - työaikakorvaukset

- maksetaan epämukavilta työajoilta virka- ja työehtosopimusten mukaan

- kannustuslisä - kunnanhallitus hyväksynyt periaatteet 2010

Tulospalkkio

- kunnanhallitus päättänyt käyttöönotosta vuonna 2008 - järjestelmää uudistettu vuonna 2015

Henkilöstökulut vuosilta 2014 – 2015

2015

2014

Muutos % Palkat ja palkkiot 14 261 756,27

13 477 512,87 5,8

Henkilösivukulut - eläkekulut - muut henkilösivukulut

3 726 190,31782 288,52

3 573.178,35 729 694,85

4,37,2

Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät - 206 258,65

- 131 991,22 56,3 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 18 563 976,45

17 648 394,85 5,2 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 8 942,65

7 511,61 19,1 Henkilöstökulut yhteensä 18 572 919,10

17 655 906,46 5,2

33


Tulospalkkio vuodelta 2015 Eurajoen kunnan tulospalkkiot ovat toimintokohtaisia ryhmäpalkkioita ja tulospalkkion maksimi on 1000 euroa per henkilö. Palkkiota saavan henkilön on oltava seurantajakson aikana, palkkaan oikeutettuna työntekijänä vähintään kuusi kuukautta työ- tai virkasuhteessa kuntaan. Vuoden 2014 aikana tulospalkkiojärjestelmää uusittiin. Uusien perusteiden mukaan tulospalkkio maksetaan vuonna 2015 perustettuun Eurajoen kunnan työntekijöiden henkilöstörahastoon. Tulospalkkion maksaminen edellyttää, että toimialakohtaisten tavoitteiden lisäksi myös 30 % kunnan tavoitteista toteutuu. Vuonna 2015 kunnan tavoitteista toteutui ainoastaan 10 prosenttia eli tulospalkkiota ei seurantavuodelta maksettu ollenkaan. Huomionosoitukset Kunta muistaa pitkään kunnan palveluksessa olleita seuraavasti:

o 20 vuotta o Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki ja o 300 euron rahalahja tai o kolmen päivän palkallinen vapaa

o 30 vuotta o Kuntaliiton kultainen ansiomerkki ja o 500 euron rahalahja tai

KUNTATILASTO: Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat noin 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset olivat noin 16,1 miljardia euroa ja työnantajien maksamat eläke- ja muut

sosiaalivakuutusmaksut noin 4,9 miljardia euroa. Palkkaa saavaa henkilöstöä oli noin 425 000 henkeä. Henkilöstömenot ovat noin puolet kuntien menoista. Lokakuussa 2015 kunta-alan kokonaiskeskiansio oli arviolta 3 120 euroa/kk ja ansiotaso nousi arviolta yhden prosentin

edellisestä vuodesta.

Vuoden 2015 sopimuskorotukset toteutettiin pääsääntöisesti 1. heinäkuuta lukien. Korotusten kustannusvaikutus oli koko kunta-alalla keskimäärin 0,43 %.

34


o viikko palkallista vapaata

o 40 vuotta o Kuntaliiton kultainen ansiomerkki ja o 700 euron rahalahja tai o kaksi viikkoa palkallista vapaata

Lisäksi kunta muistaa työntekijöitä näiden 50- ja 60-vuotispäivinä, eläkkeelle jäädessä ja palveluksesta erotessa. Harkinnanvaraiset palkkaedut Eurajoen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kuntoutuksen aikainen virkavapaus/työloma myönnetään palkallisena. 5. YHTEISTOIMINTA Eurajoen kunnan yhteistyötoimintasopimuksen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää kunnan palvelutuotannon tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla henkilökunnalle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien pää- tösten valmistelussa. Yhteistoiminta tulee nähdä johtamisen välineenä, jonka avulla kunnan käytettävissä ole- vat voimavarat voidaan saada mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Eurajoen kunnassa sovelletaan seuraavia toimintamalleja ja – ohjeistuksia:

o henkinen jaksaminen o toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallintaan o toimintamalli työn aiheuttamien haitallisten henkisten kuormitustekijöiden

tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi o työsuojelun toimintaohjelma o omaehtoinen koulutus o tasa-arvosuunnitelma o toimintamalli ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen o Savuton työyhteisö 2012 o toimintamalli kosteus-, home- ja sisäilmaongelmien hallitsemiseksi o varhaisen tuen malli

35


Valtioneuvoston päätös Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymisestä 1.1.2017

Valtioneuvosto teki 10.12.2015 kuntarakennelain (1698/2009) 21 §:n 1 momentin ja kielilain (423/2003) 5 §:n nojalla päätöksen Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymisestä 1.1.2017 alkaen.

Luvian kunta lakkaa ja yhdistyy Eurajoen kuntaan. Uusi Eurajoen kunta kuuluu valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin alueisiin kuin nykyinen Eurajoen kunta. Uusi Eurajoen kunta on suomenkielinen kunta.

eurajoen kunnan henkilÖstÖraportti vuodelta...

Documents