EU:n rakennerahastokausi 2014 – 2020

www.tem.fi/ohjelma2014

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja

EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Satakunnan maakuntaohjelma 2014 +

Viveka Lanne, Satakuntaliitto

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 - 2020

Yksi valtakunnallinen ohjelma • Molemmat rahastot ESR ja EAKR

• Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi

Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa • Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot

• Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin

MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan

EAKR

• Yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista

• Uusien liiketoimintamallien ja –mahdollisuuksien synnyn tukeminen, erityisesti kansainvälistymisen tarpeisiin

PK-yritysten kilpailukyky

• T&K&I-toiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen

• Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä

• Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö

Uusimman tiedon ja osaamisen

hyödyntäminen

• Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen

• Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen

Vähähiilisen talouden

edistäminen

ESR

• Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys

• Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin

Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

• Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen

Koulutus, ammattitaito ja

elinikäinen oppiminen

• Aktiivinen osallisuus

Sosiaalinen osallisuus ja

köyhyyden torjunta

Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet

Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen

Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla

→ tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja

→ tutkimus- ja innovaatioperustan

laajentamista/vahvistamista

Väestön nopea ikääntyminen

→ käyttämätön työvoimareservi käyttöön

→ työurien pidentäminen (=työllisyysaste ↑)

Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa)

Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen

Korkea energiankulutus

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Itämeren ja erit. Suomenlahden tila

EU:n komissio: rahoituksen prioriteetit Suomessa 2014 - 2020

1) Innovatiivinen ja kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö ja tutkimusympäristö

2) Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen (parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus)

3) Ympäristöystävällinen kasvu tukemalla resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä

Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia – ei vielä lopullisia

päätöksiä)

Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kaupunkien uudistumiskykyä

tukevalla tavalla Kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 – 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi

kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää

rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi)

Paikallinen kehittäminen

Toteutetaan hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa

Ei LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla, mutta mahdollista rahoittaa esim. kehittämiskoordinaattoreita kaupunkialueille

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen EAKR:ssa TL 3 ja ESR:ssa TL 7

Aikataulusta

Alueellisen suunnitelman 1. luonnos 25.10.2012

Korjattu luonnos 30.11.2012

Maakuntien keskustelu ja palaute 11-12/2012

Täydennetty luonnos (vaikutusten arviointi) 18.1.2013

Kuuleminen vk 4 /2013 >

Kumppanuussopimuksen valmistelu alkuvaiheessa

Neuvottelut komission kanssa alkavat lähiaikoina

Suomen rahoitusosuus EU:n huippukokous 1/2013??

Manner-Suomen ohjelman valmistelu alkaa 12/2012

Alueellisen suunnitelman viimeistely kevät 2013

Manner-Suomen ohjelma valmis kesä-syksy 2013

Kansainväliset ohjelmat

• Satakunta mukana Central Baltic –alueiden välisessä ohjelmassa (nyt Botnia Atlantica), sihteeristö Turussa

• Suomi mukana valtioiden välisessä Itämeri-ohjelmassa, Satakunta kansallisessa työryhmässä

• Suorat puiteohjelmat, erityisesti Horizon 2020 tutkimusohjelma

• Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa mukana EU:n maaseutupolitiikan innovaatiokumppanuudessa

• Satakunta mukana EU:n veden innovaatiokumppanuudessa

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017

Maakuntaohjelmassa yhteen sovitetaan alueen tahtotila sekä

kansalliset ja EU-politiikan aluekehittämistavoitteet

12.12.12.MYR

Viveka Lanne

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ”käynnistyskirje” 23.11.2012

• Laadinta aloitetaan nykyisen aluekehityslain mukaisesti – huomioitava valmistelussa oleva uusi laki, tulossa voimaan 1.1.2014?

• Aikataulu aikaistettu 2015>2014 – varmistetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen

TEM:huomioitavaa

• Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet 2011-2015 > ohjelmien vaikutus uusiin? Keskeinen tausta-aineisto uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin

• Maakunnan eri osat, erityisesti saaristo- maaseutu- ja kaupunkialueet

• Kaupunkien kasvusopimukset, muut mahd. erityissopimukset

• Maakuntien yhteistoiminta-alueen tavoitteet, maakuntien muu yhteistyö

• Nykyisten maakuntaohjelmien arviointitulokset

TEM:vaikutusten arviointi

• Toimenpiteiden vaikutukset ympäristöön, tasa-arvoon, yritystoimintaan ja eri ihmisryhmien asemaan

• Lisäksi on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen

• SOVA lain mukainen ympäristöarviointi ja siihen liittyvä tiedottaminen ja kuuleminen

TEM:Tavoitteet ja tunnusluvut

• Muuttoliike ja väestö

• Kilpailukyky (bkt, liikevaihto, yritykset, vienti, tulotaso)

• Talouden tasapaino (kuntien vuosikate, valtion menot/asukas)

• Työllisyys

• Alueen sisäiset erot (tulotason ja ikärakenteen keskihajonta kunnissa)

• Osaaminen (tutkinnon suorittaneet, julkinen sektori ja 3 suurinta

toimialaa työpaikoista)

• Elinympäristön laatu ja aluerakenne (uusiutuva energia, fosfori- ja

typpikuormitus)

• + EU-ohjelmien ja ELYjen indikaattorit

Maakuntaohjelman valmistelu Satakunnassa

• Valmistelu Satakuntaliitto, prosessin ohjaus maakuntahallitus, päätöksenteko maakuntavaltuusto, seuranta ja evästys maakunnan yhteistyöryhmä (MYR, kolmikanta kunta, valtio- ja järjestösektori)

• Periaatteena kattava sidosryhmäyhteistyö; avoimet tilaisuudet, kommentointi-mahdollisuudet, räätälöidyt kyselyt, työryhmät, olemassa olevat foorumit

• ”Ohjelmien ohjelma” > runsaasti olemassa olevaa ja valmisteilla olevaa aineistoa koottavaksi ja yhteen sovitettavaksi

• Satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017

Kannustava yhteisöllisyys

Puhdasta elinvoimaa

Ihmislähtöisiä ratkaisuja

Mittarit, arviointi

Satakunnan osaamis- profiili

EU EAKR, ESR, EMR, EKTR, Itämeri-ohjelma, Central Baltic, puiteohjelmat

Kansallinen Valtio, ELY, tekes, INKA,

Kunnat

Tulokset

Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035

S3

Alustava aikataulu

• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tekeillä > maakuntahallitus asettaa nähtäville 4.2.2013

• Edellisen maakuntaohjelman arviointi ja suositukset valmistuvat tammi-helmikuussa 2013

• Ensimmäinen raakaluonnos maakuntaohjelmasta loppukeväästä 2013

• Uusi maakuntavaltuusto 26.5.2013 > prosessin ja sisältöluonnoksen esittely

• Avoin kommentointiaika kesän yli > tarkennus ja täydennys syksyllä 2014

• MH, lausunnot, MV päätöksenteko joulu 2013 / kevät 2014 riippuen maakuntaohjelman, EU-ohjelmakauden ja lainvalmistelun etenemisestä

Maakuntaohjelman 2011-2015 arvioinnista

• Kuuden länsi-suomalaisen maakunnan yhteinen: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi

• Tekijä Ramboll Oy

• maakuntakohtaisia ja yhteisiä vaikuttavuus- ja menetelmä johtopäätöksiä

• Satakunnassa web kyselyyn 30 vastausta + 4 haastattelua

MAAKUNTAOHJELMA TUNNETAAN HYVIN (ERITTÄIN HYVIN + MELKO HYVIN N. 75%)

0 10 20 30 40 50 60 70

Erittäin huonosti

Melko huonosti

Melko hyvin

Erittäin hyvin

3,3

22,1

60,4

14,2

VAIKUTTAMINEN OMAN ALUEEN KEHITTÄMISEEN MAAKUNTAOHJELMAN KAUTTA (%)

32,1

67,9

0 10 20 30 40 50 60 70 80

En

Kyllä

Maakuntaohjelman kehittämiskohteiden tärkeys pidemmällä aikavälillä, 2013 jälkeen, Keskiarvo

Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa Satakunnassa tulisi..

Muuta: lisätä suunnitelmallista ennakointityötä

4,14

4,58

3,89

4,53

4,13

3,51

3,53

3,34

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

etsiä rohkeammin uusia ja innovatiivisia näkemyksiä maakunnan kehittämiseen

varmistaa osuvien ja oleellisten painopisteiden valinta

sitouttaa alueelliset toimijat maakuntaohjelman valmisteluprosessiin

turvata käytännön hyödyt ja vaikuttavuus

huomioida ohjelman merkitys edunvalvonnassa kansallisesti

varmistaa valmistelun osallistavuus

huomioida maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus

kehittää ja käyttää soveltuvia seurantaan ja arviointiin liittyviä menetelmiä

5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä

TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN

• ENERGIA JA YMPÄRISTÖ: ympäristöliiketoiminta; kestävän kehityksen

mukainen toiminta; puhdas ympäristö ja puhdas vesi tukemaan maakunnan kehitystä, ei asettamaan rajoja; Luonnontuotealan huomioiminen maakunnan rikkautena; ympäristön suojelu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen; uusiutuva energia ym.; Energia-asiat ja turvetuotanto; biotalouden kehittäminen; Metsävarojen tehokkaampi käyttö maakunnassa; Tuulienergia; energiateollisuus;

• KOULUTUS JA TUTKIMUS: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus; Korkeakoulut, erityisesti yliopistokoulutuksen turvaaminen; Koulutusinfrastruktuuri; Kulttuuri; yrittäjyyskasvatus; kouluasteiden tasapainoinen kehittäminen; Koulutuksen kehittäminen; Koulutus, tutkimus ja yhteistyö - selkeä strategia, miten menestyä koulutusjärjestelmien murroksessa; Liiketoimintalähtöinen tutkimus, yritysten johtamisen uudet tavat; Satakunta LVI-rakentamisen osaamisen ja tutkimuksen kärkipaikaksi Suomessa

TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN

• RAKENTEET: Kuntarakenne tukemaan maakunnan kehitystä,

näennäiset verorajat pois maakunnan hyväksi; maakunnallinen yhdyskuntatekninen järjestelmä/toimintasuunnitelma; työssäkäyntialueisiin perustuva kunta-/yhteistoimintarakenne

• SAAVUTETTAVUUS: Liikenneverkko (rautatiet ja maantiet kuntoon); Liikenneyhteydet; Liikennejärjestelmä; tieverkon kokonaisselvitys (on muutakin kuin vt 8); liikenne (8-tie); Liikenneyhteyksien edunvalvonta (Myös raideliikenne)

• YHTEISTYÖ: Yliopiston ja maakunnan yhteistyön kehittäminen; Maakunnallisen yhteistyön koordinointi; Kuntarajat ylittävä yhteistyö; yhteistyötoiminnan kehittäminen ja nykyaikaistaminen; ihmiset, osallisuus ja yhdessä tekeminen

TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN

• YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN: toimeentulo (yrittäjyys ja yritysten tukeminen); hoiva-hyvinvointialan yrittäjyys; Lisää innovaatioita ja yrittämistä; Teollisen ekologian tunnistaminen ja tunnustaminen; energia- ja metallitoimialat; meriteknologian ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen; teollisuuden uusiutuminen; pk-yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittäminen ja toimialakentän monipuolistaminen yrityshenkisyys: perinteisten teollisuusyritysten menestys ja merenkulun uusi nousu pohjoisilla vesillä; ruoantuotannon edellytysten parantaminen; ruokaketjun kehitys; Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; palveluelinkeinojen kehittäminen

• Osaaminen, Maakunnallinen ennakointi ja osaamistarpeiden ennakointi; Valitut osaamiskärjet ja selkeä maakunnallinen profiloituminen

• Asuminen, matkailu • Terveys ja hyvinvointi • Globaali kauppa

Täydennyksiä haastatteluista: SWOT-tiivistelmä

Vahvuudet • Valmistelun osallistavuus ja avoimuus • Organisaatioiden yksituumaisuus ja toimiva

yhteistyö (maakunnan liitto, ELY, kehitysyhtiöt, Porin yliopistokeskus ja Satakunnan AMK)

• Sisällölliset TKI-edistysaskeleet (esim. energian alueella, OSKE)

• Yritysten kansainvälistyminen Myönteistä kehitystä:

Energia Työperäinen maahanmuutto Saavutettavuuden parantamiseksi tehty

lobbaus (valtatie 8) Elintarvikeklusteri (lähiruoka) Elämystuotanto Hyvinvointiteknologian living lab PK-yritystoiminnan hyvä kehitys Tutkimusyhteistyö

Heikkoudet • Riittämätön priorisointi ja tavoitteiden

yhteismitallisuuden puute, ”toiveiden tynnyri” • Selkeän mitattavissa olevan tavoitetilan

puuttuminen, mittariosaamisen puute • Tavoitteiden hajanaisuus ja ristiriitaisuus • Toiminnan hajanaisuus • Tekstin virkamiesmäisyys ja profiloimattomuus • Vähäinen TKI-intensiteetti • Puuttuva rohkeus tehdä valintoja • Valmisteluprosessin laatu välittyi

riittämättömästi toteutukseen • Konkretian puute ja sirpaleisuus • Ohjelmien erilaiset aikajänteet • Sisäänpäinlämpiävyys ja itseriittoisuus

Täydennyksiä haastatteluista: SWOT-tiivistelmä

Mahdollisuudet • Valmisteluvaiheen hyvät ideat ja niiden

konkretisoiminen • Ennakoinnin uudet aloitteet (ENSA

aikuiskoulutuksen laadullisen arvioinnin alueella ja Sataviisari, maakunnallinen ennakointiportaali)

• Sidosryhmätyö • ”Satakunta on kuin Suomi pienoiskoossa, siksi

se on erinomainen testausalusta” • Pienyritysosaaminen (mallia E- ja

Pohjanmaalta) • Maakunnan reuna-alueiden parempi

kuuntelu • Yritysten äänen parempi kuuleminen • Satakunnassa yksi parhaimmista

elinkeinoelämän järjestöistä, joka aktiivisesti koko ajan mukana

Uhat • Työvoiman uusintamisen epäonnistuminen (ikääntyminen ja

koulutuspaikkojen vähentäminen) • Kansallisen ja alueellisen tason puutuva dialogi,

valmistelutilanteen epäselvyys (EYU- ohjelmat ja INKA) ja maakunnan liiton passiivisuus (maakunta vs. keskuskaupunki-problematiikka ja kysymys saadaanko OSKEsta kaikki hyödyt siirrettyä?)

• Kansallisen aluepolitiikan puute (ei resursseja toteuttaa, hyvä suunnittelu edellyttäisi toteutuakseen vastintahoa eli resursseja)

• Nykyinen suunnittelujärjestelmä (liitolla omat suunnitelmansa, kansallisella tasolla omansa, ELYllä vielä omat, lisäksi näillä eri aikajänteet)

• Institutionalisoidumpi toimintamalli TKI-toiminnan tehostamiseksi, ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen tarvittaessa