Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden (LAPE)

kehittämishanke

Väliraportti ajalta 4/2017–1/2018 rahoittajalle ja

muutoksessa mukana oleville

31.1.2018

Sisällys

1. HANKKEEN KÄYNNISTYMISEN JA YHTEISTYÖVERKOSTON KUVAUS ................................................................................... 4

1.1 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN JA KYTKEYTYMINEN OSAKSI SOTE- JA MAAKUNTAVALMISTELUA ............................................................... 4 1.2 HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN: TALOUS, SISÄINEN ORGANISOITUMINEN JA TOIMENPITEIDEN LAAJENEMINEN ................................................ 5 1.3 YHTEISTYÖVERKOSTON SEKÄ KEHITTÄMISRAKENTEEN KUVAUS ............................................................................................................ 6 1.4 ASIAKASKEHITTÄJÄT, KOKEMUSASIANTUNTIJAT JA KUNTALAISET KEHITTÄMISTYÖSSÄ MUKANA .................................................................. 8 1.5 MONIKANAVAISTA VIESTINTÄÄ .................................................................................................................................................... 9 1.6 ARVIOINNISSA HYÖDYNNETÄÄN DIALOGISTA LÄHESTYMISTAPAA ......................................................................................................... 9

2. TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS -KEHITTÄMISOSIO ....................................................................................................... 10

2.1. LAPSEN OIKEUKSIA JA TIETOPERUSTAISUUTTA VAHVISTAVAN TOIMINTAKULTTUURIN JALKAUTTAMINEN .................................................... 10 2.1.1. Lapsiystävällisen toimintakulttuurin pilotit (lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi) ...................................... 11

2.2 PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA -TOIMINTAMALLI ......................................................................................................................... 12 2.2.1. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pilotti Väestöliiton ja WeAll-tutkimushankkeen kanssa ................................ 12 2.2.2. Työterveyslaitoksen toteuttama esimiesvalmentaja-koulutus .................................................................................. 12

2.3 YHTEEN SOVITTAVA JA VERKOSTOJOHTAMINEN LAPSI-, NUORISO- JA PERHEPALVELUISSA -KOULUTUSTA SYKSYLLÄ 2018 .............................. 13

3. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO JA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUJEN VAHVISTAMINEN ................ 14

3.1 MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSKEHITTÄMINEN JA LÄHTÖTILANTEEN KARTOITUS ................................................................................ 15 3.2 LAPSIPERHEPALVELUIDEN KOKOAMINEN ALUEILLA – PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO, PERHEKESKUS- JA NEUVOLAKIERROKSET 16

3.2.1. Hankkeessa laadittu perhekeskuskortti alueiden kehittämistyön tueksi ................................................................... 17 3.3 MAAKUNNAN YHTEISTEN TOIMINTAMALLIEN LUOMINEN – YDINPROSESSIEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY ......................................................... 17

3.3.1. Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin maakunnallinen yhdenmukaistaminen .................................................. 17 3.3.2. VIPU-pilotti liittyen matalan kynnyksen vahvistamiseen palvelutarpeen arvioinnissa .............................................. 18 3.3.3. Lapsiperheiden perhetyön maakunnallinen yhdenmukaistaminen ........................................................................... 18 3.3.4. Keskeisten perhekeskustoimijoiden maakunnallinen kokoaminen ja verkostoiminen .............................................. 19

3.4 KASVUN TUKI: IHMEELLISET VUODET VANHEMMUUSRYHMÄ- JA RYHMÄNHALLINTAMENETELMÄ KOULUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLE ......... 20 3.5 VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUEN VAHVISTAMINEN, EROAUTTAMISEN PALVELUILLA KOHTI YHTEISTYÖVANHEMMUUTTA .................... 20

3.5.1. Monialaiset Eron edessä -illat Etelä-Pohjanmaalle ................................................................................................... 21 3.5.2. Perheoikeudellisten palvelujen maakunnallinen yhdenmukaistaminen osana eropalveluiden kehittämistä ........... 22

3.6 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN, MAAHANMUUTTAJIEN JA MONIKULTTUURISUUDEN HUOMIOIMINEN KEHITTÄMISTYÖSSÄ ................................... 22 3.6.1. Ammattilaisten tietoisuuden lisääminen ................................................................................................................... 22 3.6.2. Yksin maahan tulleille maahanmuuttajille yhteisöviikonloppuja yhteistyössä PeLa:n kanssa .................................. 23

3.7 SÄHKÖISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN ..................................................................................................................................... 23 3.8 OSALLISUUS OSANA PERHEKESKUSKEHITTÄMISTÄ ........................................................................................................................... 24

4. ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUJEN KEHITTÄMINEN ............................................................................................ 25

4.1 ERITYISTASON PALVELUJEN UUDISTAMINEN .................................................................................................................................. 25 4.1.1. Horisontaalista integraatiota vahvistamassa ............................................................................................................ 25 4.1.2. Monitoimijainen arviointi ja jalkautuvat palvelut – Kohti vertikaalista integraatiota .............................................. 26

4.2 LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN ............................................................................................................................................... 27 4.2.1. Sijaishuollon kehittäminen sekä ohjaus ja valvonta .................................................................................................. 27 4.2.2. Lastensuojelun laitoshoidon kehittäminen ................................................................................................................ 28 4.2.3. Perhehoidon kehittäminen......................................................................................................................................... 28 4.2.4 Sosiaalihuollon porrasteisuus ja OT-keskuskehittäminen ........................................................................................... 29

4.3 KOKEILEMALLA TUUMASTA TOIMEEN: ERITYISPALVELUIDEN PILOTOINNIT ............................................................................................ 30 4.3.1. Verkoston suunnitelma osana monitoimijaista arviointia otettu kokeiluun .............................................................. 30 4.3.2. Monitoimijainen lastensuojelun ja psykiatrian perhekuntoutus-pilotti ..................................................................... 30 4.3.3. Systeemisen lastensuojelun pilotointi viidessä lastensuojelutiimissä ........................................................................ 31 4.3.4. Uuden lastensuojeluyksikön kehittäminen, käsikirja ja laitoshoidon kehittämisiltapäivä ......................................... 33

4.4 TIEDOLLA JA TOISEN TYÖN YMMÄRTÄMISELLÄ VAHVEMMAKSI AMMATTILAISEKSI .................................................................................. 34 4.5 OSALLISUUS KANTAVANA VOIMANA ERITYISPALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ ......................................................................................... 35

5. SEURAAVAT ASKELEET ..................................................................................................................................................... 36

Kuviot

Kuvio 1. LAPE-muutosohjelman ohjaus ja toimeenpanon tuki 4

Kuvio 2. Käynnissä olevat toimenpiteet yhteistoiminta-alueittain 6

Kuvio 3. Työryhmärakenne 7

Kuvio 4. Perhekeskuksen palveluverkosto 15

Kuvio 5. Integratiivisen työskentelyn perusmalli 25

Kannen kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää (STM)

Liite 1. Hankkeen itsearviointi joulu-tammikuu 2017–2018 37

4

1. Hankkeen käynnistymisen ja yhteistyöverkoston kuvaus

Väliraportti kuvaa Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen (LAPE-hanke)

4/2017–1/2018 välisenä aikana toteutunutta kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä ja LAPE-

muutosohjelman sisältöjen jalkauttamista maakuntaan. Väliraportti on laadittu sosiaali- ja terveysministe-

riölle ja Lounais-Suomen aluehallintovirastolle osana valtionavustuksen maksatushakemusta.

Väliraportti on hyödynnettävissä myös kehittämistyössä mukana oleville toimijoille kuvauksena tähänasti-

sesta yhteisestä työstä. Hankkeesta laaditaan erillinen loppuraportti valtionavustuskauden lopussa joulu-

kuussa 2018.

1.1 Hankkeen organisoituminen ja kytkeytyminen osaksi sote- ja maakuntavalmistelua

LAPE-muutosohjelman tavoitteena on lasten ja perheiden palveluiden uudistaminen tulevien maakuntien

ja uudistuvien kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelman keskeisiä, palvelujen saavutettavuuteen ja

kustannustehokkuuteen vaikuttavia tavoitteita ovat palveluiden osaamis- ja tietoperustan sekä perusta-

son palveluiden vahvistaminen, perus- ja erityispalveluiden horisontaalisten ja vertikaalisten integraatiora-

kenteiden, sivistys–sote-palveluiden yhteistyörakenteiden sekä tulevilla yhteistyöalueilla toimivien Osaa-

mis- ja tukikeskusten (OT-keskus) toimintamallien luominen. LAPE-muutosohjelman toimeenpanoa toteute-

taan STM:n, OKM:n ja THL:n ohjauksessa. LAPE-muutosagentti ja LAPE-hanke raportoivat toiminnastaan

LAPE-muutosohjelmaa ohjaaville ministeriöille kahden kuukauden välein.

Kuvio 1. LAPE-muutosohjelman ohjaus ja toimeenpanon tuki

Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden (LAPE) kehittämishankkeen hallinnoijana toimii Seinä-

joen kaupunki. Hanke on liitetty tiiviisti osaksi Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmiste-

lua. Hankkeeseen palkattu hankekoordinaattori ja neljä hanketyöntekijät sekä LAPE-muutosagentti työs-

kentelevät sote-muutosjohtajan alaisuudessa. Hankkeen sisällöt ja teemat ovat suoraan osa tulevan

maakunnan sosiaali- ja perhepalvelujen rakentamista ja kehittämistä. Maakunnalliset LAPE-työryhmät

ovat osa sote-valmisteluun sisältyvää monialaista työryhmätyöskentelyä. LAPE-muutosagentin ja hank-

5

keen suora kansallinen ohjaus tuo uusimman tiedon ja toimintamalleja huomioitavaksi maakunnan sote-

valmistelussa.

Etelä-Pohjanmaa sai valtionavustusta kolmeen kehittämiskokonaisuuteen:

• Lapsen oikeuksia ja tietoperustaa vahvistava toimintakulttuurin muutos

• Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

• Erityis- ja vaativan tason palvelujen uudistaminen.

Kehittämisosioiden eteneminen esitellään erillisissä luvuissa. Hankkeen toiminnallisen perustan muodosta-

vana ensisijaisena kehittämiskokonaisuutena on koko maakunnan kattavan perhekeskusmallin luominen,

mihin on sisällytetty erityistason palvelujen uudistaminen. Toimintakulttuurin muutos toimii kehittämishank-

keen läpileikkaavana periaatteena. Vaikka Etelä-Pohjanmaa ei saanut rahoitusta hakemaansa Varhais-

kasvatus, koulu ja oppilaitos lasten hyvinvoinnin tukena -kehittämiskokonaisuuteen, koulu ja varhaiskasva-

tus ovat mukana esim. maakunnallisessa LAPE-ohjausryhmässä, lapsiystävällisen toimintakulttuurin piloteis-

sa, perhekeskusten, monitoimijaisen arvioinnin ja sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin

kehittämistyössä sekä Kasvun tuki -työkalupakin tuomisessa maakuntaan (menetelmäkoulutukset).

1.2 Hankkeen käynnistyminen: talous, sisäinen organisoituminen ja toimenpiteiden laajenemi-

nen

Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke etenee hyvin. Hankkeen hyväksytty

kokonaisbudjetti vuosille 2017–2018 on 739 200 euroa, josta valtionavustuksen osuus on 591 360 euroa.

Hankkeen talouden tilanne on hyvä vuoden 2017 toteutuman perusteella ja vuodelle 2017 talousarvioon

varattuja varoja siirtyy vuodelle 2018 yhteensä 128 441,09 euroa. Vuoden 2017 kokonaismenot olivat 209

858,91 euroa, josta kuntien yhteenlaskettu omarahoitusosuus on 41 971,78 euroa (20 %) ja haettava valti-

on korvaus (80 %) 167 887,13 euroa. Raportointijaksolla kustannukset ovat syntyneet pääosin henkilöstö-

menoista, Perheystävällinen työpaikka -pilotoinnin asiantuntijapalveluhankinnoista, erilaisten tilaisuuksien

järjestämisestä, toimistotilan kalustamisesta ja vuokrista.

Muutosohjelman tavoitteiden kokonaisvaltaiseksi toteuttamiseksi ja muutostyön syventämiseksi sen toi-

meenpanoon on – laajentamisen aiheuttamista riskeistä huolimatta – lähdetty osittain alkuperäistä han-

kesuunnitelmaa laveammin. Esimerkkeinä tästä ovat lastensuojelun ja lasten-/nuorisopsykiatrian yhteis-

työssä toteuttama perhekuntoutuksen pilotti (integraation syventäminen) ja lastensuojelulaitosten toimin-

nan tueksi laadittava käsikirja, jolla yhdenmukaistetaan ja kehitetään toimintaa (lasten, nuorten ja per-

heiden osallisuuden vahvistaminen). Edellä mainittujen lisäksi on perustettu työryhmät yhdenmukaista-

maan mm. perhetyötä ja palvelutarpeen arviointia lapsiperheiden palveluissa, minkä tarve nousi esille

kevään 2017 perhekeskustyöryhmän esiselvitysvaiheessa. LAPE-tavoitteita mukailevat toimintamallit, jossa

on huomioitu THL:n määrittelemät palvelutehtäväkohtaiset prosessit, mallinnetaan ja otetaan käyttöön

1.1.2019 alkaen (viimeistään 1.1.2020). Samasta ajankohdasta maakunnassa otetaan käyttöön yhtenevä

sosiaalihuollon tietojärjestelmä.

Hanke on käynnistynyt tavoiteaikataulusta hieman viiveellä suurimman osan työntekijöistä aloittaen työs-

kentelyn huhtikuussa 2017. Syyskuussa 2017 hankkeeseen palkattiin vielä yksi hanketyöntekijä, mistä alka-

en hankkeessa on työskennellyt neljä päätoimista hanketyöntekijää ja hankekoordinaattori. Työtehtävät

ovat jakaantuneet siten, että kullekin kehittämiskokonaisuudelle on nimetty siitä vastaava hanketyönteki-

jä. Perhekeskuskehittämisessä on nimettynä kaksi hanketyöntekijää. Hankekoordinaattori osallistuu myös

käytännön työhön (mm. systeeminen lastensuojelu -toimintamallin kouluttaminen) hankkeen hallinnointiin

liittyvien tehtävien lisäksi. LAPE-muutosagentti toimii tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa ja varmistaa

LAPE-muutosohjelman kytkeytymisen sote ja maakunta- sekä yhteistyöalueelle sijoittuvaan OT-keskus

valmisteluun. Lisäksi muutosagentti varmistaa LAPE-muutosohjelman kansallisen ohjauksen välittymistä

hankkeen toimintaan.

Perheystävällinen työpaikka -toimintamallin pilotointi on laajentunut STM:n kesäkuussa 2017 tekemän

aloitteen perusteella koskemaan myös yksityisiä yrityksiä sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ohella

myös muita maakuntaan siirtyviä organisaatioita.

6

Kuvio 2. Käynnissä olevat toimenpiteet yhteistoiminta-alueittain (täydentyy, muutokset mahdollisia).

Etelä-Pohjanmaalla perhekeskuksia kehitetään ja jo olemassa olevia vahvistetaan kahdeksalla alueella,

jotka etenevät kehittämistyössään LAPE-hankkeen tukemina kukin omaan tahtiinsa. Etelä-Pohjanmaan

maakunnassa on yhteensä 18 kuntaa, joista Seinäjoki ja Lapua vastaavat itse sosiaali- ja terveydenhuol-

lon palvelujen järjestämisestä. Muiden kuntien osalta palvelujen järjestäminen on siirretty PARAS-lain tar-

koittamille yhteistoiminta-alueille, poikkeuksena Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2019 alka-

en siirtyvä Isokyrö, jotka vastaavat itse sosiaalipalvelujen järjestämisestä (JIK vastaa myös Ilmajoen ikäih-

misten palveluista).

1.3 Yhteistyöverkoston sekä kehittämisrakenteen kuvaus

Kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat ja yhteistoiminta-alueet, mukaan lukien Isokyrö, ovat mukana kehittämis-

työssä. Hankekonsortioon osallistuvat omalla osahankkeellaan Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä,

Autismisäätiö, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA yhteistyössä sitä hallinnoivan Seinäjoen ammatti-

korkeakoulun kanssa, MLL Pohjanmaan piiri ja Verso Kuntoutus. Osatoteuttajat ovat laatineet kukin oman

väliraporttinsa. Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen yhteistyökumppaneina ovat raportointijaksolla lisäksi

toimineet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Työterveyslaitos, Väestöliitto, WeALL-tutkimushanke, Pelas-

takaa Lapset ry, Etelä-Pohjanmaan Monikkoperheet ry, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun hallin-

noima Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa, Kansaneläkelaitos, Yhden vanhemman perheiden liitto, Etelä-

Pohjanmaan Ensi- ja turvakoti, Kriisikeskus Mobile, Rikosuhripäivystys, 4H-liitto, Etelä-Pohjanmaan perhehoi-

tajat sekä Nuorten Ystävät ry ja sen hallinnoima Komiasti opintiellä -toiminta. Yhteistyötahoihin lukeutuvat

myös I&O- ja Arvokas tieto (päät. 31.12.2017) -kärkihankkeet, PRO SOS-hanke (ESR), Neuvokas perhe-

hanke, Yhteisöjen Yhdistys ry.:n hallinnoima Järjestö 2.0 Etelä-Pohjanmaan osahanke, Lasten kaltoinkohte-

lun riskinarviointi -hanke sekä maakunnassa toimivat lastensuojelun sijaishuollon palveluja tuottavat yrityk-

set sekä alueiden maahanmuuttajatoimijat ml. Suomen Punainen Risti Länsi-Suomen piiri.

7

Kaikissa kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla on toiminnassa kunnan LAPE-ryhmä. Maakunnallinen LAPE-

ryhmä (45 jäsentä) toimii myös päähankkeen ja osatoteuttajien hankkeiden ohjausryhmänä. Siinä on

edustus myös kaikista kuntien LAPE-ryhmistä. Maakunnan LAPE-ryhmä on kokoontunut vuoden 2017 aika-

na kuusi kertaa, lisäksi suunnitelma ja aikataulu sen toiminnalle vuonna 2018 on tehty. Ohjausryhmässä

toimii myös nuorisovaltuuston edustaja. Lisäksi hankkeen osatoteuttajat kokoontuvat säännöllisesti keskus-

telemaan kehittämistoimenpiteiden ja kokonaisuuden tarkastelun puitteissa. Yhteistyötä tehdään osato-

teuttajien kanssa myös näiden tapaamisten välissä, minkä lisäksi osatoteuttajat osallistuvat omalla asian-

tuntijapanoksellaan Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeen koor-

dinoimiin maakunnallisiin kehittämisryhmiin.

Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke on koonnut maakunnan toimijoita

yhteen niin alueellisissa kuin maakunnallisissa kehittämistyöryhmissä. Maakunnallisesti koottuihin työryhmiin

osallistuu yli 200 yksittäistä henkilöä, jotka edustavat kuntien viranhaltijoita, järjestöjä, seurakuntia, varhais-

kasvatusta, koulua, erikoissairaanhoitoa, neuvoloita sekä yksityistä sektoria ja kokemusasiantoimijoita.

Tämän lisäksi kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla toimii alueiden kehittämistyöryhmiä. Yhteenlaskettuna

maakunnan alueella toimii eri työryhmien jäsenenä yli 400 henkilöä (tilanne 12/2017). Määrä tulee kas-

vamaan huomattavasti eri toimenpiteiden ja menetelmäkoulutusten laajentuessa. Määrässä ei ole huo-

mioitu toiminnassa mukana olevien verkostojen, kuten perheneuvola- tai sivistystoimen johdon henkilös-

töä, eikä myöskään kehittämistoimenpiteiden kohteena olevia toimijoita (esim. EPSHP 3000 työntekijää).

Muutosagentti, hankekoordinaattori ja hanketyöntekijät vastaavat erilaisten lasten ja perheiden palvelui-

ta kehittävien ja pilotoivien työryhmien koordinoinnista, valmistelusta ja toteuttamisesta osana sote- ja

maakuntauudistusta. Lisäksi mm. kuntien sivistysjohtajien ja neuvolatyön esimiesten ja hoitotyön johtajien

kanssa on käynnistetty säännölliset tapaamiset.

Kuvio 3. Työryhmärakenne.

8

LAPE-hankkeen kehittämiskokonaisuuksia vastaavissa päätyöryhmissä (Toimintakulttuurin muutos, Perhe-

keskustoimintamalli ja Erityis- ja vaativan tason palvelut) on kevään 2017 aikana tehty osana sote-

valmistelua nykytilan kartoitus ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Kuvauksissa ja jatkotoimenpiteissä on

huomioitu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kansallinen ohjaus. Raportit ovat luettavissa

alla olevista linkeistä:

Toimintakulttuurin muutos -raportti

Perhekeskustoimintamalli-raportti

Erityis- ja vaativan tason palvelut -raportti

1.4 Asiakaskehittäjät, kokemusasiantuntijat ja kuntalaiset kehittämistyössä mukana

Kuntalaisia, asiakaskehittäjiä ja kokemusasiantuntijoita osallistuu maakunnallisiin työryhmiin. Etelä-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jo pitkään järjestänyt kokemusasiantuntijakoulutusta ja maakunnan sosi-

aali- ja terveydenhuollon kunta- ja kuntayhtymäorganisaatiot ovat jo varsin kattavasti tehneet toimielimis-

sään päätökset kokemusasiantuntijoiden sopimus- ja palkkiokäytännöistä.

Sote- ja maakuntauudistuksen sivuille on avattu lasten ja perheiden palveluja koskeva kysely syyskuussa

2017. Osa kunnista on liittänyt omille nettisivuilleen linkin kyselyyn. Vuoden 2017 loppuun mennessä kyse-

lyyn oli saatu 74 vastausta, joiden teemat koskivat eroauttamista, vanhemmuuden tukea, lapsiperhepal-

veluita sekä erityispalveluita. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijat toteuttavat tähän

saakka kertyneiden vastausten analysointia osana Sosiaalialan tutkimusmenetelmät -kurssia (5op). Kyse-

lyn tuloksista laaditaan kooste, jota hyödynnetään osana kehittämistyötä. Parhaillaan käydään keskuste-

luja AMK-opinnäytetyön tekemisestä hyödyntäen kyselyn vastauksia. Kyselyn markkinointia tulisi kuitenkin

tehostaa ja alkuvuodesta 2018 on tarkoitus pyytää oppilaitoksia jakamaan kyselyä Wilma-viesteissä.

Asiakasosallisuutta on raportointijaksolla toteutettu lisäksi niin lapsiystävällisen kunta pilottikunnan (Lapua)

perhekeskuskehittämisessä kuin erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittämisessä. Perhekeskuskehittämi-

seen liittyen hankkeesta on esimerkiksi jalkauduttu esikouluun ja kouluille, ja kysytty lapsilta näkemyksiä

liittyen perhekeskukseen. Hankkeesta on tehty katugallupia liittyen lapsivaikutusten arviointiin ja perhe-

keskuksiin, johon pohjautuva blogi on luettavissa uusiep.fi-sivustolla. Kuntalaisten mukaan ottaminen per-

hekeskusten kehittämiseen on toteutunut toistaiseksi vain vähäisessä määrin huolimatta hankkeen tähän

tarjoamasta ohjauksesta. Alueille on viety hankkeesta viestiä eri osallisuudenkanavista ja alueilla on tähän

liittyen paljon tietoa, joten kyse on enemmän toimintakulttuurin muutokseen liittyvistä tekijöistä. Alueilla

osallisuutta on vahvistettu kuitenkin muulla tavoin. Esimerkiksi Seinäjoen koulu‐ ja opiskelijaterveydenhoita-

jat ovat perustamassa yhteistä asiakasraatia, mihin liittyen hanketyöntekijä on konsultoinut työryhmää ja

on mukana ideoimassa asiakasraadin aloittamista. JIK Kurikan perhekeskuksessa toimii lapsiperheneuvos-

to.

Erityis- ja vaativan tason palveluissa on asiakasosallisuus huomioitu sijaishuollon kehittämisessä, jossa on

asiakaskehittäjäryhmä nuorille ja vanhemmille. Alkuvuodesta 2018 mahdollisesti käynnistyy perhekuntou-

tuksen asiakaskehittäjäryhmä vanhemmille, johon on haettu asiakaskehittäjiä Seinäjoen lähikuntien sosi-

aalityöntekijöiden kautta. Perhehoidossa olevien lasten osallisuutta lisääviä toimenpiteitä selvitetään par-

haillaan. Osallisuutta tukevia toimenpiteitä kuvataan tarkemmin perhekeskus- sekä erityis- ja vaativan

tason kehittämisosioiden kuvauksissa.

Lisäksi raportointijakson aikana osallisuus-teemaan liittyen yhteistyötä on toteutettu tulevan maakuntaor-

ganisaation osallisuussuunnitelmasta vastaavan vastuuvalmistelijan sekä Nuva ry:n kanssa. Etelä-

Pohjanmaan LAPE-muutosagentin kanssa on keväällä 2017 käyty kertomassa Seinäjoen nuorisovaltuustol-

le sote- ja maakuntavalmistelusta sekä LAPE-muutosohjelmasta. Etelä-Pohjanmaan maakunta on ko-

koamassa maakunnallista nuorisovaltuustoa vuoden 2018 kuluessa, missä myös hanke on mukana.

9

1.5 Monikanavaista viestintää

Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen viestintää on raportointijaksolla toteutettu monipuolisesti. Hankkeen

koordinoimat työryhmät ovat keskeinen viestintäkanava kattaen merkittävän määrän maakunnan toimi-

joita. Viestinnässä keskeisessä asemassa on tiedon siirtyminen muutoksessa mukana oleviin yksiköihin, ja

tässä työryhmien jäsenet ja esimiehet ovat avainasemassa. Hankkeen tuotokset ja materiaalit ovat kaik-

kien valmistelussa mukana olevien käytössä yhteisessä SharePoint-työtilassa. Tämä mahdollistaa tiedonku-

lun myös niiden kehittämistoimenpiteiden osalta, joissa henkilö ei mahdollisesti ole kiinteästi mukana, mut-

ta on kiinnostunut seuraamaan kehittämistyön etenemistä.

Hankkeen nettisivut ovat Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä uusiep.fi-sivustolla.

Hanke on julkaissut raportointijaksolla neljä blogikirjoitusta, jotka löytyvät nettisivuilta. LAPE Etelä-

Pohjanmaa Facebook-sivu toimii niin päähankkeen kuin osatoteuttajien yhteisenä tiedotuskanavana.

Hanke on julkaissut Facebook-sivustolla 109 kertaa ajalla huhtikuu–joulukuu 2017. Hankkeen Facebook-

sivuilla seuraajia on yli 400. Julkaisujen sivunäyttöjä on katsotuimmassa julkaisussa ollut yli 2200. Myös Twit-

ter on aktiivisessa käytössä muutosagentilla ja osalla hankkeen työntekijöistä.

Hankkeessa on laadittu myös lehdistötiedote. Hanke on toteuttanut seminaarien sarjaa, joissa käsitellään

keskeisiä LAPE-muutosohjelman sisältöjä. Raportointijaksolla on järjestetty kolme koko päivän seminaaria

25.4.2017, 3.11.2017 ja 9.2.2018 (suunnitteilla seminaarit 17.5.2018 ja 4.10.2018). Tämän lisäksi on toteutettu

koko päivän tai puolen päivän mittaista työpajatyöskentelyä lastensuojelun kehittämiseen liittyen

1.9.2017, 31.10.2017 (THL ja SONet Botnia) ja 15.1.2018. Hanke on julkaissut raportointijaksolla yhteensä

kaksi uutiskirjettä (uutiskirje 1 ja uutiskirje 2). Kolmas uutiskirje ilmestyy 2/2018. Uutiskirjeen tilanneita on 74

(1/2018), mutta sitä jaetaan huomattavasti laajemmalla levityksellä mm. työryhmien jäsenille.

1.6 Arvioinnissa hyödynnetään dialogista lähestymistapaa

Hankkeen arviointi perustuu jatkuvaan reflektoivaan itsearviointiin. Joulu-tammikuussa 2017–2018 hanke-

tiimi on toteuttanut yhteistyössä LAPE-muutosagentin kanssa itsearvioinnin hyödyntämällä SWOT-analyysiä

(Liite 1). Osana työryhmätyöskentelyä 1.1.2018 alkaen on aloitettu käyttämään reaktiopaperia ja lisäksi

hankkeen arviointia tullaan toteuttamaan erillisen aikataulun mukaisesti arviointiakvaario-menetelmää

hyödyntäen. Reaktiopaperin avulla eri työryhmien kokouksiin osallistuvilla on välittömästi kokouksen jäl-

keen mahdollisuus kommentoida asiasisällön herättämiä ajatuksia ja sitä, mitä koki tilanteessa oppineen-

sa. Koulutustilaisuuksista pyydetään perinteinen palaute webropol-kyselyä käyttäen. Menetelmien valin-

nan taustalla on tavoite vuorovaikutteisesti toteutettavasta arviointiprosessista, mikä antaa mahdollisuu-

den osallistujien kokemuksiin perustuvaan nopeaan reagointiin hankkeen toiminnoissa. Arviointiakvaariot

on sovittu toteutettaviksi kevätkaudella 2018 seuraavan aikataulun mukaisesti:

- Perhekeskusavainhenkilöt-työryhmä 18.5.2018 klo 8.30–11.30

- Erityis- ja vaativan tason palvelut -työryhmä 25.5.2018 klo 12–15.00

- Toimintakulttuurin muutos -työryhmä alustava aikaehdotus 28.5.2018 klo 12–15.00

- Maakunnallinen lape-ryhmän kokouksessa tulkintatyöpaja 12.6.2018 klo 12.30–15.30

Analysoidut tulokset käsitellään 12.6.2018 maakunnallisessa LAPE-ryhmässä järjestettävässä tulkintatyöpa-

jassa, jossa laaditaan suuntaviivoja tulevaan ja hankkeen jälkeiseen aikaan. Hankkeen arvioinnissa tul-

laan hyödyntämään myös alueilla täytettävää perhekeskuskorttia sekä mahdollista loppukyselyä painot-

tuen tiettyihin osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa kansallisen kärkihankearvioinnin vuoden

2018 lopussa. Lisäksi osatoteuttajien kanssa yhteisiä kehittämisteemoja, kuten osallisuus, työstetään yhtei-

sissä hankekonsortion kokouksissa.

10

2. Toimintakulttuurin muutos -kehittämisosio

2.1. Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavan toimintakulttuurin jalkauttaminen

Tavoite: Lapsiystävällisen toimintakulttuurin esille tuominen ja jalkauttaminen.

Lapsiystävällinen toimintakulttuuri pitää sisällään mm. lapsivaikutusten arviointia sekä lapsibudjetoinnin

hyödyntämistä päätöksenteossa. Lapsiystävällisen toimintakulttuurin jalkauttamista toteuttaa Toimintakult-

tuurin muutos -työryhmä, jossa on edustettuna hankkeen henkilöstön lisäksi sivistystoimen (varhaiskasva-

tus, erityisopetus, koulun oppilashuolto, nuorisotoimi), terveydenhuollon, sosiaalityön, sosiaalialan osaa-

miskeskuksen, ammattikorkeakoulun ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilan (EPSHP) asiantun-

temus sekä JYTY:n edustus.

Työryhmän työskentely on keväällä 2017 keskittynyt nykytilan kuvaukseen. Työskentelystä ja keskeisistä

jatkotoimenpiteistä laadittu raportti on valmistunut osana sote- ja maakuntavalmistelun esiselvitysaineis-

toa kesäkuussa 2017. Kuvauksissa ja jatkotoimenpiteissä on huomioitu Toimintakulttuurin muutos ‐

kehittämisosion kansalliset kehittämistavoitteet. Syksyllä 2017 työryhmän kokoonpanoa on laajennettu

siten, että huomioiduksi tuli maakunnan eri alueet sekä järjestöt ja hiippakunta. Syksystä 2017 alkuvuoteen

2018 työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja työskentely on painottunut LAPE-hankkeen pilottien sekä

SeAMK ja SONet BOTNIA:n yhteisen osahankkeen toiminnan esittelyyn. Kokouksissa on avattu lapsen oi-

keuksia, lapsilähtöisyyttä ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria, mutta myös Luo luottamus-

ta – suojele lasta -verkkokoulutusta. Toimintakulttuurin muutos -työryhmän työskentelyn lisäksi lapsiystävälli-

sen toimintakulttuurin kokonaisuutta on tuotu esille hanketyöntekijän toimesta alueellisilla perhekeskuskier-

roksilla sekä muutamien kuntien Lape-ryhmissä (Kaksineuvoinen, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Järvi-

Pohjanmaa).

Raportointijaksolla hanke on järjestänyt kaksi toimintakulttuurin muutokseen ja lapsivaikutusten arviointiin

liittyvää koko päivän seminaaria. Seinäjoella pidettiin ”Yhdessä eteenpäin! Monialainen toimintakulttuurin

muutos” ‐seminaari ﴾90 osallistujaa﴿ lasten ja perheiden parissa toimiville 25.4.2017. Iltapäivän työpajassa

﴾22 osallistujaa﴿ harjoiteltiin LAVA‐menetelmää case‐esimerkkien avulla. Lisäksi hanke järjestää 9.2.2018

seminaarin ”Toimintakulttuurin ”tomutus” – kohti uudistuvia lasten ja perheiden palveluja kunnissa ja

maakunnassa”. Seminaarissa LAPE-hankejohtaja Maria Kaisa Aula (STM) tuo esille vaikuttavuutta ja tieto-

pohjan vahvistamista, psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm ja sairaanhoitaja, perheterapeutti Marja

Jokiaho monialaista vaikuttavaa työskentelyä lähellä perhettä, lakimies ja erityisasiantuntija Kirsi Pollari

sekä ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta kertovat lapsen oikeuksista myös johta-

misen näkökulmasta, strategiajohtaja Markku Rimpelä Hämeenlinnasta puhuu lapsiystävällisestä kunnas-

ta ja maakunnasta, kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupungista lapsibudjetoinnista

sekä projektipäällikkö Kati Honkanen lapsivaikutuksen arvioinnista. Seminaariin on kutusuttu kuntien ja

kuntayhtymien lapsiperhepalveluista vastaavia luottamushenkilöitä, kuntajohtoa (kun-

nan/kaupunginjohtajat, hallintojohtajat, talousjohtajat) sekä maakuntahallinnon johtoa sekä muita lapsi-

perhepalveluiden ammattilaisia. Seminaarin ohjelma on löydettävissä täältä.

Toimintakulttuurin muutos -työryhmässä on laadittu alkukartoitus lapsen näkökulmaan päätöksenteossa

sekä lapsivaikutuksen arviointiin liittyen keväällä 2017, jonka vastaajat (n=22) olivat terveydenhuollosta,

sosiaalitoimesta ja sivistystoimesta. Kartoituksessa nousi esille se, että lapsen näkökulma päätöksenteossa

huomioidaan kunnan/kaupungin strategiassa, hyvinvointikertomuksessa sekä lasten ja nuorten hyvinvoin-

tisuunnitelmassa ja että lapsiperheet ovat paikoitellen osallisina esim. lapsiperhepalvelujen käyttäjäneu-

vostossa tai nuorisovaltuustoilla on edustus eri lautakunnissa. Lapsiystävällistä kuntamallia vastaajien taus-

taorganisaatiot eivät juuri käyttäneet, eivätkä myöskään lapsivaikutuksen arviointia. Siihen toivottiin maa-

kunnallista yhteistä toimintamallia.

UNICEFin kanssa käytiin alustavia neuvotteluja kesän 2017 alussa mahdollisesta osallistumisesta kansalli-

seen Lapsiystävällinen maakunta -pilottiin. Tässä vaiheessa maakunnasta ei ole vielä ollut valmiutta läh-

teä mukaan tähän kehittämistoimintaan.

11

Lisäksi raportointijaksolla on levitetty Luo luottamusta – Suojele lasta -verkkokoulutusta erilaisissa tilaisuuk-

sissa (mm. sivistysjohto, neuvolan esimiehet, äitiysneuvolan ja lastenneuvolan työntekijät, kouluterveyden-

hoitajat), sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä. Tässä vaiheessa on keskitytty kyseisen materiaalin mark-

kinointiin, joten vielä ei ole käytettävissä tietoa siitä, missä verkkokoulutusta on lähdetty hyödyntämään.

2.1.1. Lapsiystävällisen toimintakulttuurin pilotit (lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi)

Tavoite: Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallin (mm. lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi) käyt-

töönottaminen osaksi kunnallista päätöksentekoa pilottialueilla.

Kuntia sekä yhteistoiminta‐alueita on haettu lapsiystävällisen toimintakulttuurin luomiseen syksyllä 2017

Facebookin, verkostojen ja hankkeen nettisivujen kautta. Lapsiystävällisen toimintakulttuurin pilotoinnista

kiinnostuivat neljä kuntaa/yt‐aluetta: Ilmajoki, Lapuan kaupunki ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

﴾Kauhava, Lappajärvi ja Evijärvi﴿ sekä Järvi‐Pohjanmaan yhteistoiminta‐alue ﴾Alajärvi ja Vimpeli﴿. Hanke-

työntekijä on yhdessä alueen kanssa tehnyt pilotin etenemisestä alustavaa suunnitelmaa, jonka toteutus

rakentuu alueen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Menetelminä on päädytty käyttämään työpajoja ja

kokeiluja. Yhteistä taustainformaatiota ja koulutusta saadaan 9.2.2018 järjestettävässä seminaarissa. Han-

ketyöntekijä on avustanut tähän mennessä pilottialueita esimerkiksi pilotin käynnistymistä koskevan tie-

dotteen laadinnassa.

Lapuan kaupunki: Koulujen suunnittelu ja lasten osallisuus päätöksenteossa

Lapuan kaupungin sivistyslautakunnan päätöksen mukaan Lapualla lapsiystävällinen toimintakulttuuri -

pilotin avulla kehitetään oma toimintamalli, jonka myötä lapualaisilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus

osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä vaikuttaa muu-

tenkin heille itselle tärkeisiin asioihin. Tähän liittyen pilotti aloitettiin toteuttamalla oppilaiden vaikutusmah-

dollisuuksien vahvistamisella osana koulun tilaohjelma-/-rakennusprojektia. Hankkeesta on oltu myötävai-

kuttamassa oppilaiden näkemysten ja ideoiden selvittämisessä Liuhtarin ja Ritavuoren uusien koulujen

ulko- ja sisätilaratkaisuiksi. Tämä toteutettiin luokkien, oppilaskuntien ja koulun henkilöstön kanssa ideointi‐/suunnittelupäivässä lokakuussa 2017. Oppilaiden esitysten pohjalta oppilaskunnat esittivät 4-5 kpl tärkein-

tä ehdotusta huomioitavaksi sisä‐ ja ulkotiloja suunniteltaessa. Myös Hautasen erityisopetusyksikössä toteu-

tettiin jokaisessa luokassa ﴾ala-, keski- ja yläluokka﴿ ideointipäivä marraskuussa, joita osa oppilaista oli työs-

tänyt jo edellisinä päivinä. Edellä mainituista ideoista tehtiin yhteenveto ja kooste Lapuan kaupungin sivis-

tystoimen johdolle huomioon otettavaksi ja hyödynnettäväksi tilaohjelmassa. Näistä koulujen tilaohjel-

maan liittyvä lehtijuttu julkaistiin Lapuan Sanomissa 10.10.2017.

Tämän lisäksi hanketyöntekijä oli alustajana ja esitteli hankkeen toimintakulttuurin muutoskokonaisuutta

marraskuussa 2017 Lapuan nuorisotoimen järjestämässä nuorisovaltuuston kuulemistilaisuudessa, jossa

paikalla oli nuorisovaltuuston jäseniä, viranhaltijoita, koulujen rehtorit, lautakuntien, kaupunginhallituksen

ja lautakuntien jäseniä, yhteensä 64 osallistujaa. Lapuan osalta tarkennetaan tämän vuoden toiminta-

suunnitelmaa hankeajalle tammikuussa 2018.

Ilmajoki: Sivistystoimen palveluverkon suunnittelu ja LAVA. Ilmajoelle on koottu alkusyksystä 2017 koordi-

naatiotyöryhmä, jonka kanssa on tavattu kaksi kertaa. Ryhmän kanssa sovittiin, että työskentely aloite-

taan vuoden 2018 alkupuolella toteuttamalla lapsivaikutuksen arviointi sivistystoimen palveluverkon osal-

ta varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa. Palveluverkon LAVA-pilotointia suunnitellaan ja tarkennetaan

helmikuun alussa 2018. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Perhekeskustoiminta (?) ja LAVA. Kaksineuvoisessa

on tavattu syyskuussa 2017 johtoryhmää, jolle on esitetty pilotin eri mahdollisuuksista. Johtoryhmä päätyi

esittämään lapsiystävällisen toimintakulttuurin laajentamista myös alueen kunnille, joten pilotin mahdolli-

suuksia esitettiin alueen LAPE‐ryhmälle marraskuussa 2017. Tässä päädyttiin siihen, että pilotoinnin kohde

olisi mahdollisesti perhekeskustoiminta, johon lapsivaikutuksen arviointi kytketään. Tarkempaa keskustelua

tähän liittyen jatketaan tammi-helmikuulla 2018. Järvi-Pohjanmaa: esiopetuksen ja perusopetuksen toi-

minta- ja toimitilaverkkoselvitys sekä LAVA. Järvi‐Pohjanmaalla pilotointi käynnistyi marraskuun lopussa

2017. Tuolloin sovittiin, että pilotointi käynnistyy toteuttamalla lapsivaikutuksen arviointi esiopetuksen sekä

alakoulujen toiminta- ja toimitilasuunnittelun osalta. Tarkoituksena on vertailla kokemuksia Ilmajoen vas-

taavan pilotin kanssa. Pilotin etenemistä tarkennetaan ja suunnitellaan tammikuulla 2018.

12

2.2 Perheystävällinen työpaikka -toimintamalli

Perheystävällinen työpaikka -toimintamallia jalkautetaan maakuntaan vahvasti Etelä-Pohjanmaan sai-

raanhoitopiirin (EPSHP) koko 3000 työntekijän organisaatiossa yhteistyössä Väestöliiton ja WeAll-

tutkimushankkeen kanssa. Kokonaisarvioinnin ja toteutettujen kehittämistoimenpiteiden jälkeen sairaan-

hoitopiirin on mahdollista hakea Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia. Lisäksi yrityksille ja maakun-

taan siirtyville organisaatioille tarjotaan yhteistyössä maakuntavalmistelun kanssa Työterveyslaitoksen to-

teuttamaa Työ@Elämä -esimiesvalmentajien koulutusta, jossa koulutetaan valmentajapari pitämään

esimiesvalmennusryhmiä työpaikkansa esimiehille. Kevään ja syksyn 2018 aikana on tarkoitus yhteistyössä

maakuntavalmistelun kanssa laatia suunnitelma siitä, miten toimintamallin jatkuvuutta maakunnassa tur-

vataan hankkeen päätyttyä. Alla kuvataan hankkeessa raportointikauden aikana Perheystävällinen työ-

paikka -kehittämis-toimenpiteet. Perheystävällinen työpaikka -puimala -tilaisuus tullaan järjestämään yh-

teistyössä STM:n ja THL:n kanssa Seinäjoella toukokuussa 2018 (päivä tarkentuu).

2.2.1. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin pilotti Väestöliiton ja WeAll-tutkimushankkeen kanssa

Tavoite: Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskeinen sote-organisaatio on ollut mukana suunnitelmallises-

sa kehittämisessä ja toteutuksessa perheystävällisten työpaikkojen luomisessa.

Perheystävällinen työpaikka ‐toimintamallia pilotoidaan Etelä‐Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa

työskentelee 3000 työntekijää. Pilotointi on edennyt vahvasti. Pilotointiin liittyvä aloituskokous on pidetty

huhtikuussa 2017 sairaanhoitopiirin, WeAll:in sekä Väestöliiton edustajien kanssa. Hanke osallistuu pilotoin-

tiin liittyviin kustannuksiin 100 %:sti. WeAll:n asiantuntija on haastatellut (n=14) esimiehet osana alkukartoi-

tusta. Väestöliitto on toteuttanut sairaanhoitopiirissä syksyllä 2017 työn ja perheen yhteensovittamiseen

liittyvän kyselyn, jonka kustannuksiin Etelä-Pohjanmaan LAPE-hanke osallistui 50% osuudella. Tulosten ra-

portointikokous on pidetty Väestöliiton ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kesken lokakuussa 2017,

jonka jälkeen tuloksia on käsitelty sairaanhoitopiirissä marraskuulla luottamushenkilöiden kanssa, johto-

ryhmässä ja esimiesten kanssa sekä tyhy-työryhmässä. Tulokset on julkaistu myös loppuvuodesta intranetis-

sä koko henkilöstölle. Marraskuussa alkukartoituksen, kyselyn tulosten ja käytyjen keskustelujen pohjalta

laadittiin sairaanhoitopiirin kehittämissuunnitelma. Sovittujen toimenpiteiden työstäminen on käynnistynyt

muun muassa ohjeistusten päivityksen osalta.

Yhtenä osa-alueenaan sairaanhoitopiiri on suunnitellut koulutuskokonaisuuden ja lähtee toteuttamaan

Perheystävällinen työpaikka -koulutuksia omana toimintana yhteistyössä WeAll-tutkimushankkeen kans-

sa. Helmikuun alussa (2.2.2018) käynnistyvään koulutukseen osallistuu vähintään jokaisesta 150:sta yksikös-

tä esimies. Koulutusta tarjotaan 300 työntekijälle. Koulutus pitää sisällään kolme erillistä koulutuskertaa,

joita toteutetaan samansisältöisenä useampia. Koulutuksen vastuuhenkilöt ovat henkilöstöjohtaja, palve-

lusuhdepäällikkö, työhyvinvointisuunnittelija sekä tiedottaja. Teemoina ovat muun muassa perheystäväll i-

syys työpaikalla, perheystävällisyyden huomioiminen esimiestyössä, työvuorosuunnittelun ja muiden työ-

aikajoustomahdollisuuksien hyödyntäminen omalla toiminta-alueella ja hyvät toimintamallit jakoon. Val-

mennukseen sisältyvänä kehittämistehtävänä laaditaan kussakin yksikössä pelisäännöt perheystävällisyy-

den mahdollistamiseen työyksikössä. Kehittämistehtävän organisoinnista ja toteutuksesta vastaa esimies

yhdessä yksiköstä nimettyjen työntekijäedustajien kanssa.

2.2.2. Työterveyslaitoksen toteuttama esimiesvalmentaja-koulutus

Tavoite: Perheystävällinen työpaikka -toimintamallin levittäminen alueiden yrityksille (5) sekä maakuntaan

liittyville organisaatioille (15). Valmennukseen osallistujat saavat valmiuden valmentaa työpaikkoja.

Sosiaali‐ ja terveysministeriö on kesäkuulla 2017 esittänyt alkuperäisen hankesuunnitelman laajentamista

koskemaan myös yrityksiä. Asiaa on käsitelty kesäkuulla 2017 hankkeen projektiryhmässä, jossa päädyttiin

yritysten mukaan ottamiseksi tarjoamaan esimiesvalmennusta yrityksille ja ulottamaan sama valmennus

koskemaan myös maakuntaan siirtyviä organisaatioita. Näin maakuntaan siirtyvät myös muut kuin sote-

organisaatiot, kuten pelastuslaitos, voivat osallistua jo tässä vaiheessa perheystävällinen työpaikka -

toimintamallin juurruttamiseen liittyviin tilaisuuksiin. Tämä helpottaa tulevaisuudessa toimintamallin levit-

13

tämistä ja mahdollistaa sen, että maakunnassa voisi asteittain syntyä ymmärrys perheystävällinen työ-

paikka -toimintamallin kulttuureista. Yritysten rekrytoimiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on palkannut Ete-

lä-Pohjanmaalle yrityssparraajan, jonka tehtävänä on löytää viisi yritystä mukaan maakunnassa toteutet-

taviin Perheystävällinen työpaikka -toimintamallin esimiesvalmennuksiin.

Esimiesvalmennuksen kilpailutuksen voitti Työterveyslaitos, joka tarjoaa kevään 2018 aikana yrityksille ja

maakuntaan siirtyville esimiehille Työ@Elämä-esimiesvalmentajien koulutusta. Valmennusta tarjotaan 15

maakuntaan siirtyvälle esimiehelle ja viidelle yrityksen edustajalle. Esimiesvalmentajien koulutukseen on

tulossa mukaan pelastuslaitokselta sekä sosiaali- ja terveystoimesta esimiehiä JIKky:stä, LLKY:stä; KuusSo-

testa, Järvi-Pohjanmaalta, Lapualta ja Kaksineuvoisesta sekä Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Yri-

tyssparraaja on kartoittanut toimintamallista kiinnostuneet yrityskumppanit ja mukaan valmennukseen

ovat lähtemässä Mäkelä Alu (Alajärvi), Unic-palvelut (Seinäjoki), S-Market Kivistö (Seinäjoki), Riima Consul-

ting (Lapua), Keskisen kyläkauppa (Alavus). Maakuntaan siirtyvien organisaatioiden osalta hanke on teh-

nyt koulutuksen osalta yhteistyötä maakunnan henkilöstön vastuuvalmistelijan kanssa. Maakunta on myös

lupautunut osallistumaan pienellä osuudella esimiesvalmentajakoulutuksen kustannuksiin, jotta esimies-

valmennettavat saavat myös Perheystävällinen työpaikka -toimintamallin kouluttajapätevyyden. Koulut-

tajapätevyys nähdään merkityksellisenä asiana toimintamallin jatkuvuuden ja laajentamisen näkökulmas-

ta koko maakuntaa ajatellen. Koulutus käynnistyy alkukartoituskyselyllä, joka on auki 5.-20.2.2018. Kyselyn

palautetilaisuus on ti 6.3.2018 klo 14–15.30. Seinäjoella järjestettävän esimiesvalmennusten aikataulu on

sovittu seuraavanlaiseksi: 1. kerta: to 5.4.2018 klo 8.30–15.30 (koko päivä), 2. kerta: to 12.4.2018 klo 12.30–

15.30, 3. kerta: to 3.5.2018 klo 12.30–15.30. Tavoitteena on, että valmennettavat kouluttavat työpareina

omassa työyhteisössään valmennuksen jälkeen.

2.3 Yhteen sovittava ja verkostojohtaminen lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluissa -koulutusta syk-

syllä 2018

Tavoite: Yhteen sovittavan johtamisen ja verkostojohtamisen edistäminen lapsi- ja perhepalveluissa.

Raportointijaksolla hankkeessa on kartoitettu aikaisempien eri hankkeiden Etelä‐Pohjanmaalla tekemää

laajaa monialaista kehittämistyötä, jossa on huomioitu yhteen sovittavan johtamisen kehittämisen kohtia.

Näitä ovat olleet mm. aikaisemman ELLA-hankkeessa (KASTE-osahanke) Etelä-Pohjanmaalla yhteen sovit-

tavan johtamiseen rakenteet ja koulutussarja sekä JIKky:n alueella toteutettu PALMIKKO-hankkeen ver-

kostodialogisen johtamisvalmennus.

Aikaisemman yhteen sovittavan johtamisen koulutusten kartoitusten lisäksi raportointijaksolla on päädytty

kytkemään johtamiseen liittyvä koulutuksen suunnittelu osaksi sote- ja maakuntavalmistelua ja siihen liitty-

vää henkilöstön muutoskoulutuksia koordinoivan työryhmän työskentelyä, jonka koordinoinnista vastaa

henkilöstön vastuuvalmistelija. Yhteistyössä sote- ja maakuntavalmistelun kanssa syksyllä 2018 tullaan tar-

joamaan sivistys-sote-järjestö-sektoreille koulutusta liittyen yhteen sovittavaan ja verkostojohtamiseen.

Tarkemmat suunnitelmat tämän osalta tarkentuvat kevään 2018 kuluessa yhteistyössä maakuntavalmis-

telun kanssa.

14

3. Perhekeskustoimintamallin käyttöönotto ja matalan kynnyksen palvelu-

jen vahvistaminen

Tavoite: Verkostoidaan lapsi- ja perhepalvelut, otetaan käyttöön perhekeskustoimintamalli (tai vahviste-

taan jo olemassa olevaa) sekä kehitetään matalan kynnyksen tukea. Jalkautetaan kansallista ohjausta

maakuntaan.

Perhekeskustoimintamallia kehitetään maakun-

nassa kahdeksalla alueella kuntien ja yhteistoi-

minta-alueiden pohjalta. Karttaan on merkitty

perhekeskukset, mutta kevään 2018 aikana alu-

eet kartoittavat perheasemiaan ja kohtaamis-

paikkojaan, jotka tullaan lisäämään kartalle.

Lapsille ja perheille suunnattuja matalan kynnyk-

sen sosiaali- ja terveyspalveluja, varhaiskasvatus-

ta, kouluja, seurakuntien ja järjestöjen toimintoja

yhteen kokoavan perhekeskusmallin tulee olla

kaikkien maakunnan lapsiperheiden tavoitetta-

vissa.

Alueellisten perhekeskus-työryhmien työskentely

on käynnistynyt hyvin kansallisen ohjauksen tuel-

la. Ohjausta on suunnattu erityisesti työryhmien

monimuotoiseen organisoitumiseen ja yhteistyön

täsmentymiseen perhekeskustoimintamallin ke-

hittämiseksi. Perhekeskus-työryhmissä ja maakun-

nallisissa sisällön kehittämiseen tähtäävissä työ-

ryhmissä on kansallisen ohjauksen pohjalta keski-

tytty vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, ero-

auttamisen, monikulttuurisuuden ja kohtaamispaikkojen kehittämiseen. Työryhmien ohella ohjausta on

toteutettu erilaisissa yhteistyötilaisuuksissa ja seminaareissa. Maakunnasta on osallistuttu myös perhekes-

kuskehittämisen maakunnallisiin työpajoihin Helsingissä ja hanke kannustaa toimijoita tähän edelleen.

Etelä-Pohjanmaalla perhekeskuskehittäminen toteutuu samanaikaisesti sekä alueellisesti että maakunnal-

lisesti. Perhekeskusten edustajista koottu avainhenkilötyöryhmä kokoaa alueiden kehittämistyön yhteisen

maakunnallisen pöydän ääreen. Työryhmän tarkoitus on koordinoida maakunnassa tehtävää perhekes-

kuskehittämistä, mallintaa maakunnallista, kansalliseen ohjaukseen perustuvaa perhekeskustoimintamal-

lia Etelä-Pohjanmaalle ja levittää hyviä toimintamalleja koko alueelle. Työryhmä mahdollistaa hyvän alus-

tan myös toimintojen yhtenäistämiselle. Hankkeen puolivälissä painopiste on kuitenkin vahvasti ollut alu-

eellisessa perhekeskuskehittämisessä ja maakunnallisen perhekeskustoimintamallin mallintaminen on

vasta käynnistymässä.

Perhekeskusavainhenkilöiden työryhmiin alueiden nimeämät jäsenet ovat enimmäkseen sosiaalityön vi-

ranhaltijoita, mutta mukana on myös edustajia terveydenhuollosta ja sivistystoimesta. Työryhmään on

kutsuttu lisäksi järjestöjen ja seurakunnan edustajat sekä monikulttuurisuutta edustava asiakaskehittäjä ja

EP Ohjaamon edustaja. Työryhmään osallistuvat edustus maakunnan vastuuvalmistelijoista ja LAPE-

työntekijöistä. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11.2017 ja seuraava kokous on 13.2.2018.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vieraili Etelä-Pohjanmaalla lokakuussa 2017. Saarikko antoi

hyvää palautetta asiakasosallisuuden huomioimisesta osana hankkeen kehittämistyötä. LAPE-

kehittäminen on otettu vahvasti myös osaksi yhteisen Etelä-Pohjanmaan rakentamista, mikä on tärkeää,

koska LAPE kehittää vahvasti palveluiden sisältöjä erilaisissa rakenteissa. Saarikko sai maakuntavierailulla

tutustua Kurikan perhekeskukseen, jossa perhekeskuskehittämistyötä on tehty kymmenen vuoden ajan.

Lisätietoa THL:n ja JIK Kurikan yhteistyönä laatimassa kehittämisprosessin raportissa.

15

3.1 Maakunnallinen perhekeskuskehittäminen ja lähtötilanteen kartoitus

Tavoite: Mallinnetaan maakunnallinen, kansalliseen ohjaukseen perustuva perhekeskustoimintamalli. Sovi-

taan perhekeskustoimintamallin toimintaperiaatteista ja -tavoista sekä määritellään palveluiden kokonai-

suus ja sen sisältämien ydinprosessien sisällöt.

Perhekeskustoimintamalli‐kehittämisosiossa toimi kevään 2017 aikana osana sote-valmistelua perhekes-

kus-työryhmä. Kolmesti kokoontunut ryhmä koostui neuvolan, perheneuvolan, sosiaalityön, varhaiskasva-

tuksen, erikoissairaanhoidon, seurakunnan ja järjestöjen edustajista. Perhekeskustyöryhmän ja myöhem-

min alatyöryhmiin jakautuneiden työryhmien kaikki kokoontumiset saatiin päätökseen toukokuun 2017

aikana. Kesäkuussa 2017 valmistui työryhmän raportti nykytilasta ja linjattavista asioista osana sote-

valmistelun esiselvitysaineistoa. Kuvauksissa ja jatkotoimenpiteissä on huomioitu Perhekeskustoimintamalli‐

kehittämisosion kansalliset toimenpiteet.

Perhekeskus-työryhmässä toteutettiin keväällä 2017 alkukartoitus Webropol‐kyselynä perhekeskustoimin-

tamallin kehittämisen lähtötilanteesta Etelä‐Pohjanmaalla. Kyselyn mukaan Etelä-Pohjanmaalla on neljäl-

lä alueella perhekeskustoimintaa, joista osassa jo useiden vuosien ajan. Maakunnallisen perhekeskustoi-

mintamallin mallinnusta on käynnistetty alueiden kehittämistyön käynnistymisen jälkeen. Toimintaperiaat-

teita ja toimintatapoja sovitaan sekä alueellisissa perhekeskustyöryhmissä että maakunnallisia toiminta-

malleja kehittävissä ja yhdenmukaistavissa sisällön kehittämiseen tähtäävissä työryhmissä (ml. maakun-

nan LAPE-ryhmä). LAPE-hankkeessa kehitetyn perhekeskuskortin (luvussa 3.2.1.) täyttäminen on yksi kes-

keinen toimenpide maakunnallisen toimintamallin rakentamisessa.

Kuvio 4. Perhekeskuksen palveluverkosto (THL).

Hankesuunnitelman mukaisesti raportointijaksolla on toteutettu yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan monikko-

perheet ry:n kanssa informoiden äitiys- ja lastenneuvolan työntekijöitä tulevista monikkovalmennuksista,

levitetty E-P:n monikkoperheiden materiaalia sekä markkinoitu yhdistyksen toimintaa ja tulevia monikko-

valmennuksia hankkeen Facebook-sivulla. Etelä-Pohjanmaan monikkoperheiden toiveena on laajentaa

yhdistyksen monikkovalmennusten kävijöitä koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Yhdistyksen edustajan mu-

kaan valmennukset ovat jatkuneet ennallaan. Monikkovalmennuksiin on saatu mukaan lasta odottavia

pariskuntia maakunnan etäisemmistäkin nurkista, joten tietoisuuden valmennuksesta on voitu todeta le-

vinneen. Lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä Ohjaamo Etelä-Pohjanmaan kanssa osallistuen hankkeen

16

tilaisuuksiin ja sopimalla yhteistyön toteuttamisesta jatkossa. Ohjaamo EP:n edustaja osallistuu maakunnal-

liseen Perhekeskusavainhenkilöt-työryhmän työskentelyyn varmistaen Ohjaamotoiminnan kytkeytymisen

perhekeskus-kehittämiseen niin alueilla kuin maakunnallisesti.

3.2 Lapsiperhepalveluiden kokoaminen alueilla – perhekeskustoimintamallin käyttöönotto, per-

hekeskus- ja neuvolakierrokset

Tavoite: Otetaan käyttöön 8 alueella (JIK ky, Lapua, Seinäjoki, KuusSote, Isokyrö, Ky Kaksineuvoinen, Järvi-

Pohjanmaa, Suupohja) perhekeskustoimintamalli tai vahvistetaan jo olemassa olevaa tehtyä kehittämis-

työtä. Hanke tukee alueiden kehittämistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä alueiden perhekeskuskierroksilla

(hankeaikana yhteensä 4-5 aluekierrosta). Varmistetaan perhekeskusverkoston toimintaedellytykset neu-

vottelemalla alueilla johtamisesta, organisoitumisesta ja yhteensovittamisesta. Viedään kohtaamispaikka-

toiminnan kansallinen ohjaus alueille. Alueiden kehittämistyön tukena alueet täyttävät hankkeessa laadit-

tua perhekeskuskorttia.

Etelä-Pohjanmaan kahdeksaa aluetta pyydettiin kesän ja syksyn 2017 aikana kokoamaan oman alueen

perhekeskustyöryhmä, jossa on huomioitu keskeiset perhekeskustoimijat: terveydenhuolto, sosiaalityö,

var-haiskasvatus, sivistystoimi, nuorisotyö, seurakunnat ja järjestöt. Tämä toteutui jokaisella alueella vähitel-

len ja työryhmien kokoonpanot ovat muodostuneet kansallisen ohjauksen mukaisiksi. Alueiden perhekes-

kustyöryhmät ovat rakentuneet kuntien LAPE-ryhmien ympärille ja asiakasnäkökulman vahvistamista tul-

laan vielä tarkentamaan tulevien perhekeskuskierrosten yhteydessä.

Alueiden perhekeskuskehittäminen käynnistyi syksyn 2017aikana hankkeen toteuttamalla maakunnan

neuvolakierroksella. Maakunnassa tavattiin viikkojen 35 ja 36 (8–10/2017) aikana sekä kuntien että yhteis-

toiminta‐alueiden äitiys‐ ja lastenneuvolan sekä koulu‐ ja opiskelijaterveydenhuollon työntekijöitä (yh-

teensä 112 terveydenhoitajaa). Tapaamisilla esiteltiin LAPE‐muutosohjelman tavoitteita, lapsiystävällistä

toimintakulttuuria ﴾lasten oikeudet ja osallisuus﴿ ja perhekeskustoimintamallia, sekä sen edelleen rakenta-

mista jo olemassa olevan toiminnan pohjalta. Mukana neuvolatapaamisissa oli Autismisäätiön osahank-

keen työntekijä. Jokaisen alueen ensimmäinen perhekeskustyöryhmätapaaminen toteutettiin ajalla

13.9.–9.11.2017. Hankkeen toinen kierros perhekeskuksiin toteutetaan tammi-helmikuussa 2018 ja tavoit-

teena on toteuttaa vuoden 2018 aikana kaikkiaan kolme-neljä kierrosta. Yksi alueista on kutsunut hanke-

työntekijät mukaan kaikkiin perhekeskustyöryhmänsä kokouksiin ja palkannut myös perhekeskuskoor-

dinaattorin kehittämistyön tueksi.

Ensimmäisellä kierroksella kansallisen ohjauksen ohella alueiden perhekeskustyöryhmissä kartoitettiin kun-

kin alueen toiminnan nykytilaa. Toisella kierroksella keskeisenä tehtävänä on alueen perheasemien ja

kohtaamispaikkojen kartoittaminen ja kuvaaminen perhekeskusten oheen. Erityisen tärkeä on huomioida

palveluiden alueellinen ulottuvuus ja saavutettavuus. Alueilla on kohtaamispaikkoja pääsääntöisesti jär-

jestöjen toimintana. Kohtaamispaikkoihin halutaan jatkossa kiinnittää huomiota ja vahvistaa niiden ole-

massaoloa. Myös sisällöllisiin teemoihin (kasvun tuki, vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen

sekä monikulttuurisuus) paneudutaan alueen kehittämistyön vaihe huomioiden. Kolmannen kierroksen

teemoiksi on suunnitteilla johtaminen, erityispalvelujen integroituminen perhekeskukseen sekä sisältötee-

moista väkivallan ehkäisy. Perhekeskustoimintamallin asemoituminen kunnan ja maakunnan palveluihin

on myös tärkeä teema viedä perhekeskustyöryhmiin pohdittavaksi. Yksi kevään 2018 perhekeskuskier-

roksista suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sote-muutosjohtajan, sosiaali- ja terveydenhuollon asi-

antuntijan ja vastuuvalmistelijoiden kanssa.

Muistiot perhekeskustyöryhmien tapaamisista lähetetään sähköpostitse työryhmien jäsenille ja tavoittee-

na on tallentaa ne myös yhteiseen Sharepoint-työtilaan, josta alueet voivat seurata myös toisten aluei-

den etenemistä ja saada ideoita oman kehittämistyön tueksi. Kierroksilla on korostunut, että perhekeskus-

ajattelu ei ole millään alueella täysin uusi asia vaan kehittämistyötä on jo tehty sen suuntaisesti joko fyysi-

sesti samoissa tiloissa tai verkostomaisesti toimien.

17

3.2.1. Hankkeessa laadittu perhekeskuskortti alueiden kehittämistyön tueksi

Tavoite: Täytetään jokaisella alueella hankkeessa kehitetty perhekeskuskortti, jonka avulla selkeytetään

sekä maakunnallisesti että alueellisesti rakenteet, toimijat tehtävineen ja vastuineen, toiminta- ja peli-

säännöt, kohtaamispaikat sekä tehdään tarvittavat sopimukset myös yhdyspinnoilla.

Etelä-Pohjanmaan Lape-hankkeessa alueiden kehittämistyön tueksi on laadittu perhekeskuskortti loppu-

vuodesta 2017. Kortin avulla alueet pystyvät etenemään konkreettisin askelin ja kansallisen ohjauksen

mukaisesti kohti perhekeskustoimintamallia. Alueet voivat toistensa kortteihin tutustumalla jakaa hyviä

toimintamalleja maakunnan sisällä. Perhekeskuskortti voi myös toimia apuna uusien työntekijöiden pe-

rehdyttämisessä. Täytetyt perhekeskuskortit tullaan tallentamaan yhteiseen Sharepoint-työtilaan.

3.3 Maakunnan yhteisten toimintamallien luominen – ydinprosessien sisällön määrittely

Tavoite: Sovitaan perhekeskustoimintamallin perusperiaatteet, yhteiset toimintatavat ja sovitut yhteiset

prosessit, peilaus myös alueellisiin työryhmiin/työpajoihin (perhekeskustoimintamallin perusperiaatteita

käsitellään mm. maakunnan LAPE-ryhmässä, perhekeskusavainhenkilöt-työryhmässä, alueiden perhekes-

kustyöryhmät, palveluja yhdenmukaistavat työryhmät, vanhemmuuden ja parisuhteen tuen ja eroautta-

misen työryhmä, monitoimijainen arviointi -työryhmässä). Varmistetaan keskeisten lapsiperhepalvelujen

saatavuutta ja yhdenmukaisten toimintakäytänteiden muotoutumista LAPE-muutosohjelman sisältöjä

mukaillen (matalan kynnyksen tuki, osallisuus, palveluohjaus, monitoimijaisuus,).

Etelä-Pohjanmaan sote-valmistelun esiselvitysvaiheessa keväällä 2017 on kiinnitetty erityistä huomiota

maakunnan alueen sosiaalihuollon palvelujen erilaisiin käytänteisiin, joiden yhtenäistäminen nähdään

ensisijaisena tasavertaisten palvelujen turvaamiseksi maakunnan aloittaessa toimintansa. Käytäntöjen

yhdenmukaistamiseksi on perustettu mm. palvelutarpeen arviointia ja perhetyötä yhdenmukaistavat työ-

ryhmät ja maakunnassa kokeillaan myös uusia toimintamalleja.

Maakunnallisten työryhmien lisäksi kootaan keskeisiä perhekeskustoimijoita yhteen sekä varmistamaan

vuoropuhelua kuntiin jäävien toimijoiden ja maakunnan kesken.

3.3.1. Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin maakunnallinen yhdenmukaistaminen

Tavoite: Mallinnetaan LAPE-tavoitteita mukailevat tasavertaiset ja yhdenmukaiset lapsiperheiden palvelu-

tarpeen arvioinnin toimintamallit, joissa on huomioitu THL:n määrittelemät palvelutehtäväkohtaiset pro-

sessit.

Etelä-Pohjanmaalle on perustettu maakunnallinen matalan kynnyksen tuki ja monitoimijainen palvelutar-

peen arviointi -työryhmä, jonka ensimmäiset kokoontumiset ovat toteutuneet loka- ja joulukuussa 2017.

Keväälle 2018 on suunnitteilla 4 kokousta. Työryhmässä on mukana maakunnan lasten ja perheiden pal-

veluiden sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, kaksi kokemusasiantuntijaa, neuvolan terveydenhoitaja,

kuraattori ja opettaja. Varhaiskasvatuksen edustaja ja lääkäri on kutsuttu työryhmään, mutta ei ole vielä

saatu mukaan.

Työryhmässä on kartoitettu maakunnan erilaiset käytännöt palvelutarpeen arviointi ‐prosessia koskevalla

kyselyllä sekä käynnistetty keskustelu toimintamallien yhdenmukaistamiseksi matalan kynnyksen ja asiak-

kaan näkökulmasta käsin. Kartoitus keskittyi sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton ja lastensuojeluil-

moituksen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen, palvelutarpeen arvioinnin käynnistymiseen, arvioinnin

toteuttamiseen ja palvelutarpeen arvioinnin päättämiseen liittyviin käytäntöihin. Kyselyn tulokset nostavat

esiin ne tekijät, joihin yhdenmukaistamista erityisesti tarvitaan. Työryhmässä keskitytään aluksi asian vireille

tulon jälkeisten 1–7 arkipäivän aikaisiin käytäntöihin. Huomiota kiinnitetään myös palveluohjaukseen pal-

velutarpeen arvioinnissa, mutta myös jo aikaisemmissa vaiheissa, minkä vuoksi yhteistyötahojen mu-

kanaolo työryhmässä on tärkeää. LAPE-hengen mukaisesti palvelun pitäisi toteutua lähellä lasta, hänen

toimintaympäristössään.

18

3.3.2. VIPU-pilotti liittyen matalan kynnyksen vahvistamiseen palvelutarpeen arvioinnissa

Tavoite: Toimintamallin kehittäminen välittömään reagointiin asian vireille tulon jälkeen, asiakkaan oman

toimijuuden tukeminen ja monialaisen työskentelyn kehittäminen.

Seinäjoen kaupungin lapsiperheiden sosiaalityössä on lokakuusta 2017 alkaen käynnistynyt Espoossa kehi-

tettyä Team Ahma -mallia mukaileva Vipu-pilotti (VIPU=viranomaispuhelin). Pilotointivaihe kestää puoli

vuotta. Etelä-Pohjanmaan LAPE-hanke on pilotoinnin suunnittelussa ja raportoinnissa mukana siitä huoli-

matta, että pilotointia ei ole mainittu hankesuunnitelmassa. Pilotin kautta saadaan kuitenkin tietoa sille

asetetun tavoitteen toteutumisesta ja mallin mahdollisuuksista laajentua koko maakuntaan.

Pilotin aikana yksi lapsiperheiden sosiaalityössä toimiva työpari on päivystysvuorossa viikon kerrallaan ja

ottaa arviointiin sen kuluessa tulleet ilmoitukset. Uuden toimintatavan vaikutuksia kuvataan keräämällä

tilastot puoli vuotta ennen kokeilua ja puoli vuotta sen aloittamisen jälkeen. Tilastotiedossa huomioidaan:

Ilmoituksien määrät, käynnistyneet palvelutarpeen arvioinnit, paljonko arviointeja on valmistunut lain

määräämässä ajassa, asiakasmäärien siirrot sosiaalihuoltoon ja lastensuojeluun sekä käyttöönotosta al-

kaen ilmoituksista aiheutuneet tapaamiset, jotka eivät ole johtaneet palvelutarpeen arviointiin. Pilotin

kuluessa kerätään kokemuksia työntekijöiltä, yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta. Hanke koostaa kerty-

neestä tiedosta raportin.

Vipu-viikolla päivystävä työpari ei tee palvelutarpeen arviointeja, vaan ottaa vastaan vain päivystyksenä

tulleet toimeksiannot. Vipu-viikolla työntekijä ottaa saapuneen yhteydenoton/ilmoituksen myötä puheli-

mitse yhteyttä perheeseen. Arviointi sisältää lapsen tapaamisen tarpeen mukaan. Perhettä informoidaan

lapsen tapaamisesta. Vipu-pilotoinnista tähän mennessä kertyneen kokemuksen mukaan yhteydenotot

tulevat joko Vipu-sähköpostilla tai viranomaispuhelimeen. Pilotoinnin tässä vaiheessa työntekijät ovat ko-

keneet hyvänä sen, että yhteydenotto asiakkaaseen ja ilmoittajaan tapahtuu nopeammin. Myös asiak-

kailta on tullut kiitosta tästä. Toimintamallin toteutusta on saattanut vaikeuttaa se, että päivystysaikana

on tullut työllistävä asiakastilanne.

Vipu-pilotti on parantanut myös palvelutarpeen arvioinnin piirissä olevien asiakkaiden tilannetta, koska

sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ovat pystyneet keskittymään arviointiprosesseihin, kun Vipu-työntekijä on

seulonut palvelutarpeen arviointia edellyttäviä yhteydenottoja ja kiireelliset tai ainoastaan ohjausta edel-

lyttävät tehtävät ovat siirtyneet Vipu-päivystäjille. Pilotoinnin on todettu lisänneen työparitoimintaa yli hal-

lintorajojen. Tästä on yhtenä esimerkkinä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden sosiaaliohjaajan osallistumi-

nen lastenpsykiatrian perhetutkimukseen. Myös asiakkaan oman toimijuuden huomioiminen on lisäänty-

nyt Vipu-pilotin ansiosta. Asiakas tulee kuulluksi nopeammin, mikä vaikuttaa myös työntekijän arvioon

tilanteesta. Toisinaan nopea yhteydenotto on johtanut siihen, että palvelutarpeen arviointi on käynyt

kokonaan tarpeettomaksi.

Seuraava Vipu-pilotin kokous on helmikuussa 2018. Tuolloin tarkoituksena on sopia tiedon keräämisestä

yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta. Pilotti päättyy maaliskuun lopussa ja toimintamalli jää voimaan, mi-

käli Seinäjoen lapsiperheiden sosiaalipalveluissa se todetaan asiakkaita palvelevaksi toimintamalliksi.

3.3.3. Lapsiperheiden perhetyön maakunnallinen yhdenmukaistaminen

Tavoite: Mallinnetaan LAPE-tavoitteita mukailevat tasavertaiset ja yhdenmukaiset perhetyön toimintamal-

lit, joissa on huomioitu THL:n määrittelemät palvelutehtäväkohtaiset prosessit.

Raportointijaksolla on perustettu maakunnallinen matalan kynnyksen tuki ja monitoimijainen perhetyö -

työryhmä, jossa yhdenmukaistetaan toimintamalleja ja pohditaan, miten palvelujen saatavuuden kynnys-

tä voitaisiin entisestään madaltaa. Maakunnallinen matalan kynnyksen tuki ja monitoimijainen perhetyö‐ työryhmä on kokoontunut kolmesti; loka-, marras- ja joulukuussa 2017. Keväälle 2018 on suunniteltu 4 ko-

kousta. Työryhmässä on perheohjaajien ja perhetyön tiimivastaavien lisäksi mukana myös asiakaskehittä-

jät.

Ensimmäisissä kokouksissaan työryhmä on keskittynyt pohtimaan lapsiperheiden kotipalvelua matalan

kynnyksen oikea‐aikeisena palveluna. Toimintakäytännöissä on eroja maakunnan sisällä. Tavoitteena on

palvelun täsmentäminen ja kohdentaminen, kriteeristön yhdenmukaistaminen sekä asiakkaaksi ohjautu-

19

minen lain hengen mukaisesti. Työryhmä keskittyy varhaiseen tukeen, ensisijaisesti yhdenmukaistamaan

sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua ja perhetyötä, ja myöhemmissä vaiheissa myös lastensuojelun

perhetyötä. Työryhmä tekee yhteistyötä lastensuojelun monitoimijainen perhekuntoutus -työryhmän kans-

sa. Monitoimijaisen näkökulman varmistaminen toteutuu rinnalla toteutettavan lastensuojelun ja psykiatri-

an yhteisen perhekuntoutus-pilotoinnin myötä (4.3.2).

Maakunnallinen perheoikeudellisia palveluita yhdenmukaistavan työryhmän työskentely on kuvattu lu-

vussa 3.5.2. osana eropalvelujen kehittämistä.

3.3.4. Keskeisten perhekeskustoimijoiden maakunnallinen kokoaminen ja verkostoiminen

Tavoite: Verkostoidaan ja kootaan maakunnan keskeisiä perhekeskustoimijoita ja käsitellään LAPE-

muutosohjelman teemoja. Varmistetaan vuoropuhelua kuntiin jäävien toimijoiden ja maakunnan kesken.

Hanke on pyrkinyt jalkautumaan mahdollisimman kattavasti maakuntaan vieden tietoa kehittämistyön

etenemisestä eri sektoreille ja erilaista työtä tekeville ammattilaisille. Hanke kokosi yhteen maakunnan

ammattilaisia Seinäjoella 3.11.2017 järjestetyssä Sopivaa tukea oikeaan aikaan -seminaariin (175 osallis-

tujaa), jossa alustajina toimivat mm. LAPE hankepäällikkö Hanne Kalmari (STM), johtava asiantuntija Arja

Hastrup (THL) ja LL ja psykoterapeutti VET Pekka Aarninsalo. Kuntalaisten ja kokemustoimijoiden äänen

seminaariin toivat projektipäällikkö Aleksi Koivisto Nuva ry:stä sekä Minna ja Jukka Lammi Kasvatus- ja

perheneuvonta ry:n VOIKUKKIA-toiminnasta. Linkki seminaarin ohjelmaan.

Kattavan työryhmätyöskentelyn lisäksi raportointijaksolla on toteutettu yhteistyötä erilaisten perhekeskus-

toimijoiden kanssa. Hankkeessa pyritään kokoamaan maakunnallisten työryhmien lisäksi keskeisiä perhe-

keskustoimijoita yhteen sekä varmistamaan vuoropuhelua kuntiin jäävien toimijoiden ja maakunnan kes-

ken. Esimerkkejä tästä:

Hanke on koonnut raportointijaksolla maakunnan kasvatus- ja perheneuvolatoimijoita yhteen maalis- ja

kesäkuussa 2017 osana THL:n etäyhteydellä seurattavia kasvatus- ja perheneuvoloiden kokouksia. Osana

tätä työskentelyä on käynnistynyt Kasvatus‐ ja perheneuvoloiden kansallisesti ohjattu työrukkanen ﴾THL﴿.

Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteistyöalueen yhteinen nimetty edustaja tulee Pir-

kanmaalta. Hanke on raportointijaksolla varmistanut tiedonkulkua maakuntien välillä välittämällä yhteys-

henkilön materiaalit maakunnan perheneuvoloihin.

Hanke on osallistunut seurakunnan lapsiperhetyön maakunnalliseen tapaamiseen toukokuussa 2017 ja

vienyt LAPE-muutosohjelman sen hetkisiä terveisiä seurakuntien työntekijöille. Lisäksi tilaisuudessa on ollut

mahdollista kuulla eri alueilla toteutuneita hyviä käytäntöjä, joissa seurakunta on ollut vahvasti mukana.

Maakunnan koulukuraattoreille on esitelty LAPE-muutosohjelman sisältöjä ja keskeisimpiä kehittämistoi-

menpiteitä kuraattorien kesäpäivillä kesäkuussa 2017 Kauhavalla. Seinäjoen kuraattoreita on tavattu ra-

portointijaksolla myös erikseen ja kuultu heidän näkemyksiään. Viestinä saatiin se, että kuraattorit tekevät

jo paljon työtä koulussa. Tämä tieto tulisi ottaa myös käyttöön ja välttää päällekkäistä arviointia.

Maakunnan lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöiden työpajapäivä toteutui 15.1.2018

Seinäjoella. Aikaisemmin oman kunnan alueilla on kokoonnuttu suppeammin kokoonpanoin, näihin ta-

paamisiin hanketyöntekijät ovat osallistuneet kahdesti toukokuussa ja marraskuussa 2017. Tapaamisilla on

käsitelty LAPE-muutosohjelman sisältöjen lisäksi muun muassa sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkuu-

den kriteerejä pientyöryhmätyöskentelyn muodossa. Tammikuun tapaamisessa ehdotettiin maakunnallis-

ten kokoontumisten juurruttamista ja asiaan palataan helmikuussa 2018.

Maakunnan sivistysjohdon kanssa käynnistettiin säännönmukaiset tapaamiset 10.1.2018. Johdon tapaa-

misissa oli esillä ajankohtaiskatsaus Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntavalmistelusta, LAPE-

muutosohjelman etenemisestä sekä maakunnallisen ja alueellisen kehittämisen tilanteesta. Tavoitteena

on eri sektoreiden välisen yhteistyön kehittäminen. Seuraavan kerran vastaavanlainen tilaisuus järjeste-

tään huhtikuussa 2018. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien terveyssosiaalityöntekijöiden tapaaminen

toteutui tammikuun lopussa 2018 ja tällöin sovittiin myös heidän asiantuntemuksensa hyödyntämisestä

mm. monitoimijaisessa arvioinnissa integraation näkökulmasta.

20

Maakunnan neuvola- ja hoitotyön esimiehet koottiin yhteen 30.1.2018 ja sovittiin säännöllisistä tapaamisis-

ta jatkossa ja mm. hyvien käytäntöjen jakamisesta. Alueiden neuvolakierrosten (kuvattu luvussa 3.2) lisäksi

maakunnan äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon verkostotapaaminen

toteutuu 2.2.2018. Verkostotapaamisessa käydään läpi mm. neuvolapalvelujen keskeistä roolia osana

perhekeskustoimintamallia sekä esitellään Luo Luottamusta – Suojele lasta ‐verkkokoulutus. Tapaamisella

kerrotaan myös kansallisen ohjauksen mukaisesta kehittämistyöstä vanhemmuuden ja parisuhteen tuke-

miseksi sekä eroauttamisen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn lisäämiseksi.

3.4 Kasvun tuki: Ihmeelliset vuodet Vanhemmuusryhmä- ja Ryhmänhallintamenetelmä koulu-

tukset Etelä-Pohjanmaalle

Tavoite: Tarjotaan ja koordinoidaan yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran ja Kasvun tuki -hankkeen

kanssa maakunnan toimijoille menetelmäkoulutuksia, joilla tuetaan vanhemmuutta, lapsen kasvua ja

kehitystä. Implementoidaan maakunnallisiin lasten ja perheiden palveluihin yhteneviä näyttöön perustu-

via työmenetelmiä. Tuetaan ammattilaisten osaamista lasten ja perheiden kunnioittavaan kohtaamiseen

ja vuorovaikutukseen.

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki on osa LAPE-muutos-

ohjelmaa. Kasvun tuki ‐hankkeen menetelmäkoordinaattorit ovat vierailleet raportointijakson aikana Ete-

lä-Pohjanmaalla kahdesti ja kertoneet näyttöön perustuvan vanhemmuuden työkalupakin menetelmä-

koulutuksista ja menetelmien käyttöönotosta, minkä lisäksi maakunnassa valmistelutyöryhmissä käytyjen

keskustelujen kautta on kartoitettu tarvetta ja mielenkiintoa koulutuksiin. Työkalupakin toimeenpanosta

vastaavat valtakunnallisesti Kasvun tuki -hanke, ITLA, Suomen Mielenterveysseura ja THL. Koulutuksen to-

teuttamisesta vastaa Suomen Mielenterveysseura. EP LAPE -hanke ja osallistujaorganisaatiot vastaavat

kustannuksista tilojen ja muiden käytännön järjestelyjen osalta. Osallistujaorganisaatioiden vastuulle jää

menetelmän käyttöön vaadittavan materiaalin hankinta. Menetelmien saaminen maakuntaan edellyt-

tää Kasvun tuki -johtoryhmän nimeämistä, jonka tehtävänä on vastata menetelmien käytön tuesta ja

koulutusten organisoinnista. Etelä-Pohjanmaalla tätä tehtävää hoitaa hankeaikana kuntien ja kuntayh-

tymien johtavista viranhaltijoista ja asiantuntijoista koostuva, LAPE-hankkeen ohjausryhmässä 8.6.2017

nimetty Kasvun tuki -työryhmä. Maakuntaorganisaation käynnistyttyä tehtävä liitetään lapsiperhepalve-

luissa toimivan johtoryhmän tehtäviin.

Etelä-Pohjanmaalle on haetut ja saadut koulutukset ovat Ihmeelliset vuodet Ryhmänhallinta- ja Van-

hemmuusryhmämenetelmä. Ryhmänhallintamenetelmän työpajakoulutus toteutetaan kevään 2018 ai-

kana (18.1., 6.2., 8.3., 4.4., 3.5. ja 30.5.) Seinäjoella, koulutukseen osallistuu 16 varhaiskasvatuksen erityis-

opettajaa ja kiertävää/konsultoivaa lastentarhanopettajaa. Näistä koulutettavista syksyllä 2018 neljä

ammattilaista osallistuu menetelmän kolmipäiväiseen ohjaajakoulutukseen ja tavoitteena on, että he

työpareina järjestävät maakunnassa vielä syksyn 2018 aikana kaksi omaa koulutusta (2 x 16 koulutetta-

vaa). Kouluttajaosaamisen mahdollistaa menetelmän levittämisen ja juurruttamisen kattavasti koko maa-

kuntaan. Vanhemmuusryhmämenetelmä -koulutukseen Etelä-Pohjanmaalle on tarjolla 25 koulutuspaik-

kaa, joihin on hakeutumassa ammattilaisia maakunnan perheneuvoloista, lapsiperheiden sosiaalityöstä ja

perhetyöstä. Koulutettavat valitaan sitoutuneisuuden perusteella helmikuussa 2018.

Osana Kasvun tuki -työryhmän työskentelyä on tulevaisuudessa tavoitteena elävöittää Lapset puheeksi -

menetelmä, johon Etelä-Pohjanmaalla on kouluttajaosaamista. Etelä-Pohjanmaalla olisi ollut mahdollisuus

myös MDFT-menetelmäkoulutukseen, mutta resurssikysymysten takia päädyttiin pohdinnan jälkeen siihen,

ettei menetelmää tuoda tässä vaiheessa maakuntaan.

3.5 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen, eroauttamisen palveluilla kohti yhteis-

työvanhemmuutta

Tavoite: Kootaan eroauttamisen palvelut maakunnassa. Varmistetaan tuen kattavuus ja laaditaan suun-

nitelma katvealueiden kattamiseksi. Varmistetaan, että alueen lapsi- ja perhepalveluissa tunnetaan tar-

jolla olevat palvelut. Kootaan samaa työtä tekevät ammattilaiset yhteen, jaetaan perheille, ammattilaisil-

le ja opiskelijoille tietoa eroon liittyen hyvin monipuolisesti. Mallinnetaan eroauttamisen polku ja tuodaan

21

Pirkanmaan MLL:ssä kehitetty Eron edessä -konsepti Etelä-Pohjanmaalle. Otetaan käyttöön vanhem-

muussuunnitelma.

Raportointijaksolla on perustettu maakunnallinen vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen ja

lähisuhdeväkivallan ehkäisy -työryhmä. Työryhmässä on edustettuna perheneuvola, perheoikeudelliset

palvelut, MLL Pohjanmaan piiri, Yhden vanhemman perheiden liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, kirkon per-

heasiain neuvottelukeskus, Kriisikeskus Mobile, käräjäoikeus sekä kokemusasiantuntija. Vanhemmuuden ja

parisuhteen tuen, eroauttamisen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä työskentelee tehokkaasti eri-

tyisen hyvässä, monialaisessa yhteistyössä. Työryhmän vahvuutena nähdään myös mahdollisuus jatkaa

työskentelyä hankkeen päätyttyä.

STM:n laatimaa Vanhemmuussuunnitelmaa on levitetty koko maakunnan perheneuvolan työntekijöille ja

lastenvalvojille ja sitä tullaan esittelemään keväällä 2018 järjestettävässä Eron edessä -illassa (3.5.1.). Tark-

kaa tietoa suunnitelman hyödyntämisestä ei vielä tässä vaiheessa ole. Vanhemmuussuunnitelman käyt-

töä on ainakin alustavasti pohdittu kokeiltavan myös perhetyössä. Vanhemmuussuunnitelma on huomioi-

tu hankkeessa laaditussa perhekeskuskortissa, joka osaltaan ohjaa vanhemmuussuunnitelman levittämi-

seen alueiden perhekeskuksissa. Lisäksi vanhemmuussuunnitelmaa esitellään Eron edessä -illoissa perheoi-

keudellisten palveluiden luennolla.

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen, eroauttamisen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn palveluita Etelä‐

Pohjanmaalla kartoittava kysely toteutettiin syyskuussa 2017 ja siihen saatiin hyvin ja monipuolisesti vasta-

uksia. Tuloksia hyödynnetään vanhemmuuden, parisuhteen sekä eropalvelujen kokoamisessa sekä kat-

vealueiden havaitsemisessa. Kyselyn pohjalta oli alustavasti suunnitelmana mallintaa eropalveluiden pol-

ku. Työryhmän prosessoinnin tuloksena on kuitenkin päätetty muuttaa tavoitetta ja pyrkiä kokoamaan

yhteen maakunnan palvelut vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen sekä eroauttamiseen liittyen. Tee-

mat halutaan kuljettaa rinnakkain huomioiden myös se, että eroprosessin vaiheissa on aina läsnä myös

mahdollisuus muuttaa suuntaa. Jo lähtökohtaisesti vanhemmuuden ja sen tuen esille tuominen eropalve-

lujen rinnalla koetaan tärkeänä, koska vanhemmuus jatkuu riippumatta parisuhteesta.

3.5.1. Monialaiset Eron edessä -illat Etelä-Pohjanmaalle

Tavoite: Tuodaan Pirkanmaan MLL:ssä kehitetty Eron edessä -konsepti Etelä-Pohjanmaalle. Kootaan

eronneiden parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita yhteen ja tarjotaan eroa

pohtiville kuntalaisille, ammattilaisille ja opiskelijoille matalan kynnyksen info-iltoja eroon liittyen.

Maakunnallinen vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroauttaminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy -

työryhmä on raportointijaksolla tutustunut MLL Tampereen osaston kehittämään Eron edessä ‐konseptiin

ja päätynyt toteuttamaan pilottina kaksi luentosarjaa vuoden 2018 aikana. Konsepti on integraatiota

parhaimmillaan saattaen yhteen niin ammattilaiset, kokemusasiantuntijat, eroasioiden kanssa toimivat eri

viranomais- ja järjestötahot, opiskelijat sekä eroa pohtivat aikuiset. Matalan kynnyksen palveluna Eron

edessä ‐illoilla voidaan tavoittaa niin eroprosessin eri vaiheissa olevia ihmisiä, heidän läheisiään sekä am-

mattilaisia ja opiskelijoita. Konseptissa erityinen huomio kiinnitetään lapsen näkökulmaan ja kokemuksiin

perheen eroprossissa. Ensimmäinen viiden iltaluennon sarja toteutetaan 17.4.–15.5.2018 välisenä aikana

Seinäjoella perhetalo Kivirikossa. Luentoja ovat toteuttamassa laajasti työryhmässä mukana olevat toimi-

jatahot, eri järjestöjen sekä julkisen sektorin ammattilaiset.

Eron edessä -illoissa käsiteltävät teemat, jotka tulevat tarkentumaan helmikuun työryhmän kokouksessa:

­ Parisuhteen päättäminen, miten erota entisestä puolisosta tunnetasolla Luennosta vastaa: Etelä-Pohjanmaan

perheasiainneuvottelukeskus (ti 17.4.2018 klo 18–20)

­ Muuttuva vanhemmuus; isyys ja äitiys. Miten tukea lasta/nuorta vanhempien erossa? Miten lapsi/nuori koke-

vat eron? Luennosta vastaa: kahden eri organisaation perheneuvolatoimijat (perheterapeutti-

sosiaalityöntekijä ja psykologi) (Kaksi päivävaihtoehtoa vapaana to 26.4./ ti 15.5.)

­ Väkivalta parisuhteessa ja erotilanteessa: Uskalla puhua, uskalla kysyä! Luennosta vastaavat: Kriisikeskus

Mobile, Ensi- ja Turvakoti sekä kokemusasiantuntija (pe 4.5.2018 klo 18–20).

­ Mistä erossa sovitaan? Mitä jos ei pystytäkään sopimaan? Perheoikeudelliset palvelut eroperheiden tukena.

Vanhemmuussuunnitelma apuna yhteistyövanhemmuuden rakentamisessa. Luennosta vastaa: asianajaja

sekä lastenvalvojat (Kaksi päivävaihtoehtoa vapaana to 26.4./ ti 15.5.)

22

­ Uusperheilta Luennosta vastaa: Uusperheneuvojakoulutuksessa oleva sosiaalityöntekijä-perheterapeutti (ma

21.5.2018 klo 18–20).

3.5.2. Perheoikeudellisten palvelujen maakunnallinen yhdenmukaistaminen osana eropalveluiden kehit-

tämistä

Tavoite: Mallinnetaan LAPE-tavoitteita (vanhemmuuden tuki ja eroauttamisen toteuttaminen perheoi-

keudellisissa palveluissa) mukailevat tasavertaiset ja yhdenmukaiset perheoikeudellisten palvelujen toi-

mintamallit, jossa on huomioitu THL:n määrittelemät palvelutehtäväkohtaiset prosessit.

Raportointijaksolla on perustettu maakunnan perheoikeudellisten palveluiden työntekijät (sosiaalityönteki-

jä-lastenvalvojat) kokoava työryhmä, jossa on mukana myös Seinäjoen kaupungin lakimies. Ryhmä on

aloittanut työskentelynsä toukokuussa 2017 ja se on kokoontunut syksyllä 2017 kuukausittain. Vuoden 2018

aikana työryhmä kokoontuu 10 kertaa. Työryhmässä on aloitettu työstämään maakunnallista palveluku-

vausta perheoikeudellisista palveluista. Tavoitteena työskentelylle on yhtenäistää sekä käytänteitä että

luoda yhteistä ohjeistusta asiakastyöhön, jolloin maakunnan alueella asiakkaiden tasavertainen tukemi-

nen lisääntyy. Nykytilan kartoituksen perusteella käytännöt ovat teknisesti samanlaisia. Variaatiota ilme-

nee muun muassa siinä, toimiiko alueella yksi vai useampi työntekijä. Yhtenä kehittämiskohteena on luo-

da koko maakunnassa sovellettava, yhtenäinen tapa elatussopimusten laatimiseen.

Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja huomioida vanhemmuuden haasteet erotilanteissa

sekä tuoda lapsen näkökulma entistä paremmin näkyväksi lapsia koskevissa vanhempien välisissä sopi-

mustilanteissa. Uutena työmenetelmänä on maakunnallisesti otettu osaksi työskentelyä Vanhemmuus-

suunnitelma-toimintamalli lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevissa asiakkuuksissa ja niihin liitty-

vissä sopimustilanteissa. Työryhmän jäsenet osallistuivat marraskuussa 2017 SONet BOTNIA:n järjestämään

koulutustilaisuuteen, jossa käsiteltiin myös tulevia muutoksia lapsenhuoltolakiin. Perheoikeudellisten palve-

lujen työryhmä antoi myös oman lausuntonsa lakiluonnokseen.

THL:n kokoamaan kansalliseen olosuhdeselvittäjien ja perheoikeudellisten palvelujen työrukkaseen on

nimetty Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan yhteinen edustaja Etelä-Pohjanmaalta. Edus-

taja varmistaa kansallisesti käsiteltävien teemojen jalkauttamisen myös osaksi maakuntien kehittämistyö-

tä. Lisäksi raportointijaksolla on käynnistelty yhteistyössä YAMK-opiskelijan kanssa isän palvelukokemusta ja

asiointia lastenvalvojalla tarkastelevaan opinnäytetyötä, joka osaltaan tukee Etelä-Pohjanmaan maa-

kunnan perheoikeudellisten palvelujen kehittämistä ja asiakaslähtöistä näkökulmaa. Sähköistä ajanvara-

usta lastenvalvojalle on tarkoitus pilotoida kevään 2018 aikana Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perheoi-

keudellisissa palveluissa. Ratkaistavana on kuitenkin vielä tietosuojan toteutuminen: ajanvaraus toimii Hy-

vis-alustan kautta, jolla ei vielä toimi eriteltyinä sosiaali- ja terveydenhuollon ajanvaraukset. Pilotointia vie-

dään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa eteenpäin, kun tietosuojaky-

symykset saadaan kevään 2018 aikana ratkaistua.

3.6 Turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen kehittä-

mistyössä

3.6.1. Ammattilaisten tietoisuuden lisääminen

Tavoite: Vahvistetaan ammattilaisten tietoisuutta ja osaamista liittyen turvapaikanhakuun, pakolais- ja

muihin maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin sekä yhdenvertaisuuden toteutumiseen sosiaali- ja tervey-

denhuollossa, koulutusjärjestelmässä, varhaiskasvatuksessa ja järjestötoimijoiden parissa. Varmistetaan

poikkihallinnollista koordinaatiota ja tiedonkulku sekä positiivista ja osallistavaa asenneilmapiiriä sekä ver-

taistuen mahdollisuuksia.

Raportointijaksolla on perustettu Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja monikulttuurisuus ‐työryhmä,

joka on kokoontunut elokuussa ja joulukuussa 2017. Työryhmä koostuu työntekijöistä, jotka työskentelevät

edellä mainittujen asiakasryhmien parissa. Lisäksi työryhmä on toteuttanut lokakuussa 2017 tutustumis-

käynnin Kauhavan vastaanottokeskukseen. Tapaaminen nosti esiin monia maahanmuuttoon liittyviä yh-

teistyötarpeita ja myös ideoita näihin vastaamiseksi.

23

Työryhmän alustavissa suunnitelmissa on toteuttaa toukokuussa 2018 monikulttuurisuus-teemaa käsittele-

vä koulutustilaisuus, jossa hyödynnetään ns. Open Space -menetelmää. Siinä luodaan tilaisuuden alussa

osallistujien toiveiden pohjalta esityslista, jolle nousseiden aiheiden ympärille varsinainen koulutustilaisuus

rakentuu. Aiheet kumpuavat niistä arjen tilanteista tai kysymyksistä, joiden kanssa ammattilaiset päivittäin

työskentelevät. Tarkoituksena on se, että jokainen osallistuja oppii jotakin uutta ja pystyy viemään tietoa

eteenpäin omaan työhönsä. Tilaisuuden kohderyhmänä ovat erilaisissa toimipisteissä maahanmuuttajien,

turvapaikanhakijoiden tai monikulttuuristen perheiden parissa työtä tekevät ammattilaiset sekä opiskeli-

jat.

Lisäksi monikulttuurisuuden huomioimisen vahvistamiseksi hankkeessa on kannustettu alueiden perhekes-

kustyöryhmiä kutsumaan työryhmiin myös monikulttuurisuuden parissa toimivia henkilöitä tai kuntalaisia.

Maakunnalliseen perhekeskusavainhenkilöt-työryhmän työskentelyyn osallistuu jatkossa romaniedustaja,

joka on aloittamassa hankkeessa myös työssäoppimisjakson osana sosionomi AMK -opintoja helmikuusta

2018 alkaen. Hänen osaamistaan tullaan hyödyntämään tarjoamalla kevään 2018 aikana alueiden per-

hekeskuksiin ja terveydenhuollon toimipisteisiin romanikulttuuria käsitteleviä osastotunteja positiivisen

asenneilmapiirin vahvistamiseksi.

3.6.2. Yksin maahan tulleille maahanmuuttajille yhteisöviikonloppuja yhteistyössä PeLa:n kanssa

Tavoite: Kehitetään yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa maahanmuuttajataustaisille lapsille, nuori l-

le ja perheille suunnattua tukiviikonlopputoimintaa.

Etelä-Pohjanmaan LAPE-hanke ja Pelastakaa lapset ry:n Jyväskylän aluetoimisto ovat yhteistyössä teh-

neet suunnitelman toimintamallista, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden pal-

veluja kehitetään järjestämällä lyhytaikaista lasten ja nuorten perhehoitoa sekä maahanmuuttajanuorille

yhteisöllistä ryhmätoimintaa. Pelastakaa Lapset ry rekrytoi ryhmätoimintaa tarjoavat Green Care -yrittäjät

ja LAPE-hanke osallistuu palvelun markkinointiin yhdessä Pelastakaa lapset ry:n kanssa. Kunnat kartoitta-

vat palvelunkäyttäjät ja vastaavat palvelun kustannuksista. Pela on kartoittanut kuntien tarvetta kysei-

seen palveluun. Alueet ovat vastanneet kyselyyn heikosti ja tähän mennessä vastanneiden osalta kiinnos-

tusta kyseiselle palvelutoiminnalle ei ole ollut.

Asiaan palataan helmi-maaliskuussa 2018 ja arvioidaan, onko kehittämistoimenpide tarkoituksenmukaista

saattaa loppuun alueiden vähäisen kiinnostuksen vuoksi.

3.7 Sähköisten palvelujen kehittäminen

Tavoite: Sähköisen perhekeskuksen suunnittelu. Varmistetaan, että alueen lapsi- ja perhepalveluissa tun-

netaan tarjolla olevat palvelut sekä digitaalisten palveluiden ja vertaistuen muodot, ns. ”sähköinen per-

hekeskus”.

Raportointijaksolla on osallistuttu sairaanhoitopiirin tietohallinnon Hyvis-portaalin kehittämistyöhön ja käyty

keskustelua Kersanet-nimeä kantavan aikaisempina vuosina kehitetyn sähköisen perhekeskuksen tulevai-

suudesta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei enää jatkossa päivitä Kersanet-alustaa, jonka vuoksi tie-

tojen siirto yhdelle yhteiselle, päivittyvälle alustalle on sovittu toteutettavaksi hankkeen kautta vuoden

2018 kuluessa. Sähköisen perhekeskuksen suunnittelutyö jatkuu ja sen ympärille on yhteistyössä sairaanhoi-

topiirin tietohallinnon kanssa muodostettu monialainen työryhmä, jossa on myös järjestöjen edustus. Työ-

ryhmän tavoitteena on vuoden 2018 aikana miettiä sähköiseen perhekeskukseen vietävät materiaalit.

Työntekijöiden tietoisuutta sähköisistä palveluista tullaan vahvistamaan sitä mukaa, kun maakunnallinen

ja kansallinen ohjaus ja työskentely etenevät. Luvussa 3.5.2. on kuvattu perheoikeudellisten palveluiden

sähköinen ajanvaraus -pilotti.

24

3.8 Osallisuus osana perhekeskuskehittämistä

Perhekeskus‐kehittämistyössä on asiakasosallisuutta toteutettu raportointijaksolla muun muassa toteutta-

malla kesällä 2017 katugallup sekä huomioitu lasten äänen esille saattaminen Ähtärin esikouluryhmässä ja

Isonkyrön Valtaalan koulun 6.-luokkalaisten ryhmässä syksyllä 2017. Molemmissa ryhmissä asiantuntijana

toimivat lapset, joista esikoululaiset tuottivat piirtämällä mukavan ja kivan palvelupaikan liittyen perhe-

keskukseen. Alakoululaiset taas tuottivat ryhmätyönä tehtävän, jossa vastasivat muutamaan hanketyön-

tekijän asettamaan kysymykseen perhekeskuksesta. Vastaukset viedään keväällä 2018 hyödynnettäväksi

Isonkyrön ja KuusSoten alueen perhekeskuskehittämisen työryhmissä.

Alueiden perhekeskusten ensimmäisillä kierroksilla on kannustettu asiakasosallisuuden vahvistamiseen

paikallisessa kehittämistyössä. JIK Kurikan perhekeskuksessa toimii lapsiperheneuvosto. Kuntalaisten mu-

kaan ottaminen perhekeskusten kehittämiseen on toteutunut toistaiseksi vain vähäisessä määrin huoli-

matta hankkeen tähän tarjoamasta ohjauksesta. Alueille on viety hankkeesta viestiä eri osallisuuden-

kanavista ja alueilla on tähän liittyen paljon tietoa, joten kyse on enemmän toimintakulttuurin muutok-

seen liittyvistä tekijöistä. Myös Arvokas tieto -hankkeen tarjoamaa mahdollisuutta Innokylä-alustan Aktiivi-

sen kohtaamisen foorumiin on tarjottu. Perhekeskuskehittäjät eivät kokeneet tätä yhteistyötä ajankohtai-

sena.

Alueilla osallisuutta on vahvistettu kuitenkin muulla tavoin. Esimerkiksi Seinäjoella pilotoidaan neljässä kou-

lussa koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien koordinoimaa asiakasraatitoimintaa. LAPE-hanketyöntekijä on

ollut konsultoimassa työryhmää ja ideoimassa heidän kanssaan asiakasraadin organisoitumista. Perhekes-

kuskehittämisessä asiakasraatitoiminta käynnistyy Järvi‐Pohjanmaalla SeAMKin opiskelijoiden toimesta.

Toiminnan sisällöllinen suunnittelu ja toiminnan käynnistyminen jatkuu keväällä 2018.

25

4. Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen

4.1 Erityistason palvelujen uudistaminen

Tavoite: Erityis- ja vaativan tason palvelujen uudistamiseen liittyvän kansallisen ohjauksen jalkauttaminen

maakuntaan sekä erityispalveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio.

Erityispalveluiden kehittämisen päätavoitteina on monitoimijaisen arvioinnin ja systeemisen lastensuojelu-

mallin jalkauttaminen osaksi erityispalveluiden toimintaa. Tavoitteena on, että monitoimijaisuus läpäisee

tulevaisuudessa horisontaalisesti ja vertikaalisesti koko palvelukentän. Erikoissairaanhoidon lapsille ja nuo-

rille suunnatut palvelut, lastensuojelu ja vammaispalvelut muodostavat uudessa palvelurakenteessa eri-

tyispalveluiden kokonaisuuden, jonka keskinäiseen integraatio- sekä peruspalvelujen toimintaa tukevan

konsultaatiorakenteen luomiseen kiinnitetään erityistä huomiota (vrt. kuvio 4, s. 15). Osana sote-

valmistelua on kevään 2017 työryhmätyöskentelyssä laadittu nykytilan kartoitus ja ehdotukset jatkotoi-

menpiteiksi. Erityis- ja vaativan tason palveluja koskevaan loppuraporttiin pääset tästä. THL:n kokoamat

Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin mallinnusraportit on luettavissa täältä.

Kuvio 5. Integratiivisen työskentelyn perusmalli (THL).

4.1.1. Horisontaalista integraatiota vahvistamassa

Erityispalveluiden kehittämisen tueksi raportointijaksolla on perustettu Erityis- ja vaativan tason palveluiden

työryhmä osana sote-valmistelua keväällä 2017. Tuolloin työryhmässä tehtiin nykytilan arvio jakautumalla

teemoittain alatyöryhmiin. Työryhmä koostuu lastensuojelun, erikoissairaanhoidon (lasten- ja nuorisopsy-

kiatria ja somatiikka), vammaispalveluiden edustajista, sote-vastuuvalmistelijoista sekä Kansaneläkelaitok-

sen edustajasta. Työryhmässä pohditaan erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja vammaispalveluiden

yhteensovittamista sekä eritellään eri palveluiden erityispiirteitä. Raportointijaksolla erityis- ja vaativan ta-

son päätyöryhmä on kokoontunut yhteensä 6 kertaa. Syksyn 2017 aikana päätyöryhmässä on käyty läpi

eri kerroilla lastensuojelun sijaishuollon, vammaispalveluiden ja psykiatrian erityiskysymyksiä. Näillä jokaisel-

la kerralla on työstetty muiden palveluiden linkittymistä kuhunkin erityispalveluun.

Vaikka erilaisia kokeiluja on jo käynnistynyt teemakohtaisissa alatyöryhmissä, on myös päätyöryhmän ta-

voitteeksi asetettu kevään 2018 osalta konkreettisten kokeilujen aloittaminen erityispalveluiden yhteenso-

26

vittamiseksi. Työryhmissä on alustusten lisäksi työpajat kokeilujen suunnittelemiseksi ja jokaisella kerralla

valitaan konkreettiset kokeilut ja vastuuhenkilöt niiden läpiviemiseksi. Teemoiksi on valittu: lastensuojelun

ja psykiatrian yhteistyö ja yhdessä tekeminen, vammaispalveluiden, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon

yhteistyö ja yhdessä tekeminen ja Komplisoituneet huoltoriidat. Lisäksi LAPE-hanke on hankesuunnitelmas-

sa kuvatun mukaisesti toiminut yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toteuttaman Nepsy-

hankkeen kanssa osallistumalla sen työpajoihin ja palvelupolkujen työstämiseen sekä käynnistämällä yh-

teistyön Eskoon osahankkeen Nepsy-hankkeen kanssa. Yhteistyön tuloksena toteutetaan erityis- ja vaati-

van tason työryhmälle teemakerta helmikuussa 2018.

Erityispalveluissa on päästy työryhmätoiminnassa eteenpäin horisontaalisen integraation ajattelussa. Eri-

tyis- ja vaativan tason työryhmän johtavat viranhaltijat ovat saaneet tietoa LAPE-muutosohjelman tavoit-

teista, toistensa erityisaloista sekä asiakkaiden näkemyksistä. Piloteissa on kuitenkin tullut esille, etteivät

kaikki työntekijät ole kuitenkaan tietoisia integraation näkökulmasta erityispalveluissa. Työtä jatketaan

tietoisuuden lisäämiseksi.

4.1.2. Monitoimijainen arviointi ja jalkautuvat palvelut – Kohti vertikaalista integraatiota

Monitoimijaista arviointia ja jalkautuvia palveluja kehitetään keväällä 2017 perustetussa Monitoimijainen

arviointi ja jalkautuvat palvelut -työryhmässä. Ryhmä koostuu maakunnan erityis- ja perustason työnteki-

jöistä: sivistystoimen, vammaispalvelujen, lastensuojelun, sosiaalihuollon, päihdehuollon ja erikoissairaan-

hoidon edustajista sekä kokemusasiantuntijoista. Hanketyöntekijä yhdessä Eskoon osatoteuttajan kanssa

vastaa työryhmän valmistelutyöstä ja kokonaisuudesta. Työryhmän puheenjohtajana toimii erityisopetuk-

sen rehtori.

Monitoimijainen arviointi

Tavoite: Kehitetään monitoimijaista arviointia ja kokeillaan ylisektorista Yhteinen suunnitelma -

toimintamallia. Työskentelyssä huomioidaan kansallisen si-sote -rajapintoja selvitelleen (ad. 31.12.2017)

työryhmän helmikuussa 2018 ilmestyvän raportin suositukset.

Keväällä 2017 työryhmässä toteutuneessa nykytilan arviossa todettiin, että monitoimijaisuutta hyödynne-

tään lapsiperhepalveluissa ja käytetyin yhteistyön muoto on verkostoneuvottelut, jolloin tieto saavuttaa

useat toimijat. Asiakkaan näkökulmasta tämä saattaa kuitenkin olla raskas tiedonvaihdon muoto. Työpa-

rityöskentelyä ja olemassa olevaa tietoa yli hallintokuntien hyödynnetään satunnaisesti, eikä monitoimijai-

suus aina tue asiakkaan omaa toimijuutta. Asiakkaan mielipide kuitenkin jo nostetaan esiin ja kirjataan.

Tavoitteeksi asetettiin asiakkaan toimijuuden ja yhdessä tekemisen lisääminen eri palveluissa.

Raportointijaksolla on esitelty työryhmälle Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma ‐raportin sisältöä. Hanketyönte-

kijä on yhdessä Eskoon osatoteuttajan kanssa laatinut raportointijaksolla verkostosuunnitelmapohjan hyö-

dynnettäväksi pilotoinneissa. Aiheeseen liittyvä pilotointi kuvattu tarkemmin luvussa 4.3.1. Lisäksi THL:n

monitoimijaista arviointimallia on viety maakunnallisiin perhekeskusryhmiin.

Jalkautuvat palvelut

Tavoite: Erityispalveluiden liittäminen osaksi perustason palveluja varmistetaan jalkautuvien palveluiden

kehittämisellä lapsen ja perheen tavanomaisessa ympäristössä. Katve-alueiden kartoittaminen. Konsul-

taation kehittäminen.

Erityispalveluiden konsultaatio- ja jalkautuvan työn toimintamallien luominen on yksi tärkeimmistä kehit-

tämistavoitteista. Sen toteuttamisella on ratkaiseva merkitys perustason palveluiden (perhekeskustoimin-

tamalli) vahvistamisen näkökulmasta. Aihetta tullaan käsittelemään sekä erityispalveluiden työryhmässä

että maakunnallisessa Perhekeskusavainhenkilöt-työryhmässä. Joitakin jalkautuvia palveluita on jo käytös-

sä, mm. jalkautuva nuorisopsykiatrian lääkäri useilla eri alueilla, Eskoossa ja aikuispsykiatrialla jalkautuvia

sairaanhoitajia, kuntoutusohjaus ja jalkautuva päihdelääkäri. Konsultaatiorakenteista on esimerkkinä sosi-

aalihuollon viranomaispuhelin, tapauskohtainen konsultaatio ammattilaisten kesken sekä sosiaalihuollon

varhaiskasvatus- ja koulukiertueet.

Erityispalveluiden vertikaalisen integraation edistäminen vaatii vielä paljon työstämistä. Muun muassa

perhehoidon työryhmässä tullaan kuulemaan Pesäpuun Sisukas-mallista ja ryhmässä pohditaan sitä, mil-

27

laisia mahdollisuuksia Sisukas-toiminnalla olisi Etelä-Pohjanmaalla sijaishuollon ja sivistystoimen välisenä

yhteistyörakenteena.

4.2 Lastensuojelun kehittäminen

Tavoite: Kehitetään lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoa perhetyön, perhekuntoutuksen, systeemisen las-

tensuojelun toimintamallin, lastensuojeluyksiköiden, perhehoidon sekä sijaishuollon valvonnan osalta.

Osallistutaan OT-keskuskehittämiseen.

LAPE-hankkeessa lastensuojelun avohuollon kehittämisen painopisteinä ovat perhetyön ja perhekuntou-

tuksen käsitteiden yhtenäistämisen sekä systeemisen lastensuojelun pilotointi maakunnassa. Perhetyön

työryhmä toimii perhekeskus -osion alla, jolla kehittämistyön kuvaus on luettavissa luvussa 3.3.3. Perhekun-

toutuksessa on oma pilotti ja pilotin yhteyteen suunnattu työryhmänsä, joka ohjaa pilottia ja samalla työs-

tää perhekuntoutuksen sisältöjä maakunnallisesti. Systeeminen lastensuojelu -pilotti on käynnistynyt kah-

della paikkakunnalla ja koulutukset etenevät seuraaviin kuntiin. Piloteista on oma kuvauksensa luvussa

4.3.3. Systeemisyys läpäisee koko lastensuojelun kehittämisen kokonaisuuden. Lastensuojelun avohuollos-

sa käynnistyneiden pilottien lisäksi systeemisyys on läsnä myös sijaishuollon kehittämisessä. Lastensuojelun

perhehoidon työryhmästä tullaan koostamaan lapsi ja perheet keskiöön nostava, ihmissuhdeperusteinen

ja systeemistä lähestymistapaa hyödyntävä esitys toimintojen järjestämisestä sote-valmistelua varten,

jossa lasten ja perhehoitajien ääni nostetaan keskiöön. Seinäjoelle perustettavan lastensuojelulaitoksen

ympärillä on systeeminen kehittämisen rakenne: asiakaskehittäjät, ammattilaiset ja tutkijat tuovat oman

panoksensa kehittämistyöhön.

Raportointijaksolla on järjestetty Maakunnallinen sosiaalihuollon ja lastensuojelun kehittämispäivä

15.1.2018. Tilaisuudessa laadittiin työpajatyöskentelyä ja alustuksia hyödyntämällä kansallisen ohjauksen

mukaisesti maakunnallisia suuntaviivoja sote-valmistelua varten sosiaalihuollon ja lastensuojelun palvelui-

den järjestämisestä. Tilaisuudessa työntekijät nostivat esiin siirtymävaiheiden minimoimisen asiakasnäkö-

kulman ja suhdeperustaisen työskentelyn varmistamiseksi. Suurin osa osallistujista nosti esiin tulevan maa-

kunnan lastensuojelun organisointiin liittyen sosiaalihuollon ja lastensuojelun eriyttämisen. Työpajatyösken-

telyssä nousi esiin esitys, että palvelutarpeen arviointi ja sosiaalihuollon asiakkuuden aikainen työskentely

toteutuisi saman työntekijän toteuttamana ja lastensuojelun sosiaalityö (sisältäen avo- ja sijaishuolto) sa-

man työntekijän toteuttamana. Lisäksi tilaisuudessa jaettiin tietoa lastensuojelun systeemisen mallin käyt-

töönotosta sekä pohdittiin yhdessä edellytyksiä mallin käyttöön Etelä-Pohjanmaalla.

4.2.1. Sijaishuollon kehittäminen sekä ohjaus ja valvonta

Tavoite: Vahvistetaan sijoitettujen lasten mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi omissa asioissaan ja

kasvuyhteisöissään. Valvontaviranomaisten roolien selkiyttäminen, yhtenevän maakunnallisen perhehoi-

don toimintamallin rakentaminen sekä laitos- ja perhehoidon laatukriteerien määrittely, lasten ja nuorten

yhteydenottotavoista sopiminen sosiaalityöntekijään ja valvoviin viranomaisiin, asiakaspalautteiden sys-

temaattisuus, kokemusasiantuntijuuden lisääminen. Käsitellään eri toimijoiden kanssa LAPE-

muutosohjelman keskeiset sijaishuollon, perhehoidon sekä sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan periaat-

teet.

Raportointijaksolla hanke on ollut vahvasti mukana uuden lastensuojelulaitoksen suunnittelussa (tarkempi

kuvaus kehittämistoimenpiteistä luvussa 4.3.4.) sekä julkisessa omistuksessa olevien lastensuojeluyksiköi-

den, Pajurinteen ja Vanamon toiminnan kehittämisessä. Lisäksi yksityiset palveluntuottajat on koottu yh-

teen sekä laitos- että perhehoidon sisällön kehittämisen osalta (lisää luvussa 4.2.2. ja 4.2.3.). Näiden kehit-

tämistoimenpiteiden lisäksi on perustettu maakunnallinen perhehoidon työryhmä perhehoidon mallia

suunnittelemaan. Kokemusasiantuntijuus on kehittämistyössä mukana. Sijaishuollon teemoja on raportoin-

tijaksolla käsitelty ja tullaan käsittelemään useissa eri työryhmissä ja eri toimijoiden kanssa: perhehoidon

työryhmät, yksityisten lastensuojeluyksiköiden tapaamiset, julkisten lastensuojeluyksiköiden kehittämispäi-

vät, jne. Ohjauksen ja valvonnan osalta odotetaan kuitenkin vielä tässä vaiheessa kansallista ohjausta.

Sijaishuollon valvontaan liittyen 1.1.2020 aloittaa toimintansa monialainen virasto nimeltä LUOVA, johon

kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Tehtävien kokoamisen myötä myös aluehallintoviras-

tot ja Valvira päättävät toimintansa.

28

Sijaishuollon osalta nykytilan arviossa (kevät 2017) todettiin, että suurin osa sijaishuollon palveluista oste-

taan yksityisiltä palveluntuottajilta sekä perhehoidossa että laitoshoidossa. Seinäjoella sijaitsee seitsemän-

paikkainen lastensuojeluyksikkö, ja Eskoolla on 14-paikkainen neuropsykiatrisiin häiriöihin erikoistunut yksik-

kö. Lisäksi Seinäjoelle perustetaan uusi 14-paikkainen yksikkö. Ainoastaan Seinäjoella koulutettiin omana

toimintana perhehoitajia. Muissa kunnissa koulutus ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tai läheisverkos-

tosijoituksiin voi olla oma yksilökohtainen valmennus. Nykytilan arviossa valvonnan osalta todettiin, että

asiakassuunnitelmien tekeminen toteutuu pääsääntöisesti kerran vuodessa. Kaikki lapset eivät tienneet

sosiaalityöntekijäänsä, eikä selkeitä yhteydenottokanavia ja palautejärjestelmää ole.

Hankkeesta on osallistuttu sijaishuollon kansalliseen kehittäjäryhmään, joka jatkuu keväällä 2018. Kehittä-

järyhmän ohjauksen mukaisesti aloitetaan ohjauksen ja valvonnan muutosten jalkauttaminen lastensuoje-

luun. Ensimmäinen laajempi tilaisuus on paikalliset lastensuojelupäivät helmikuussa 2018, jolloin aiheista

käydään keskustelua ja LAPE-hanke on tilaisuudessa edustettuna. Lisäksi sijaishuollon ohjauksen ja val-

vonnan osalta on suunnitteilla sisältöjen jalkauttaminen Pajurinteessä ja Vanamossa kehittämispäivin ja

yksityisille palveluntuottajille työryhmissä. Harkinnassa on vielä, tarvitaanko uusi työryhmä keväälle sijais-

huollon ohjaukselle ja valvonnalle kokoamaan tarvittavia käytäntöjä ja resursseja sote-valmistelua varten.

4.2.2. Lastensuojelun laitoshoidon kehittäminen

Tavoite: Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan toimintamallin sekä muiden laitoshoitoa koskevien sisältöjen

jalkauttaminen kansallisen ohjauksen mukaisesti

Hankkeessa laitoshoidon kehittämistyötä on toteutettu vahvasti heti hankkeen käynnistymisestä alkaen.

Raportointijaksolla on osallistuttu uuden lastensuojelulaitoksen kehittämistyöhön sekä järjestetty julkisille

lastensuojeluyksiköille erillistä koulutusta laitoshoidon kehittämisteemoihin liittyen. Näistä lisää luvuissa

4.3.4. (Uuden lastensuojelulaitoksen kehittäminen) ja 4.4. (Pajurinteen ja Vanamon kehittämispäivät).

Hanke on koonnut elokuussa 2017 yksityiset sijaishuollon toimijat Etelä-Pohjanmaalla omaksi työryhmäk-

seen. Raportointijaksolla työryhmä on kokoontunut kerran ja toiminta jatkuu kevään 2018 aikana. Toimijoil-

le on annettu tehtäväksi tutustua THL:n Terapeuttinen lastensuojelulaitos -raporttiin ja kevään aikana jär-

jestetään opintopiiri raportin aiheista.

4.2.3. Perhehoidon kehittäminen

Tavoite: Yhdenmukaistetaan maakunnassa perhehoidon toimintakäytänteitä ja suunnitellaan perhehoi-

don sosiaalityön ja perhehoidon tukitiimin toimintamalli.

Raportointijaksolla hanke on perustanut kaksi perhehoitoa kehittävää työryhmää. Elokuussa 2017 käynnis-

tyneessä Maakunnallisessa perhehoidon kaikki muodot (ikäihmiset, vammaiset, lastensuojelu) kokoavassa

työryhmässä pohditaan ikäihmisten, vammaispalveluiden ja lastensuojelun perhehoitoa ja sen järjestämis-

tä. Työryhmän jäsenet edustavat organisaatioita, joissa perhehoitoa järjestetään tällä hetkellä tai tullaan

järjestämään tulevaisuudessa.

Perhehoidon maakunnallisessa, rakenteisiin keskittyvässä työryhmässä varmistetaan, että toiminta on

yhtenäistä ja se on saatavilla erilaisille palvelun käyttäjille LAPE-muutosohjelman periaatteiden mukaisesti.

Tavoitteena on myös luoda perusta ja rakenteet maakunnalliselle perhehoidolle Etelä-Pohjanmaalla.

Työryhmä on kokoontunut raportointijaksolla kerran. Tällä kerralla päätettiin, että LAPE-hanke toteuttaa

kyselyn perhehoidosta maakunnassa, joka sisältää ikäihmisten, vammaispalveluiden ja lastensuojelun

perhehoidon. Kysely on toteutettu ja tulokset analysoidaan yhteistyössä Eskoon osahankkeen kanssa.

Tulokset esitellään seuraavassa kokouksessa 23.2.2018 ja tulosten perusteella lähdetään luomaan pohjaa

maakunnalliselle perhehoidolle.

Toinen perhehoidon työryhmistä on maakunnallinen lastensuojelun perhehoidon sisältöä kehittävä työ-

ryhmä, ja se on perustettu joulukuussa 2017 kokoontuen raportointijaksolla kerran. Työryhmän jäsenet

ovat osallistuneet THL:n ja SONet Botnian yhteistyössä LAPE-hankkeen kanssa järjestämään perhehoidon

yhteiskehittämispäivään lokakuussa 2017 (osallistujia 57), jonka pohjalta työryhmän toimintaa lähdettiin

suunnittelemaan. Tilaisuuden tallenteet, materiaalit ja mm. hienon perhehoitajan luennon löydät täältä.

29

Työryhmän toimintasuunnitelma laadittiin ensimmäisellä kokoontumiskerralla THL:n perhehoitoa koskevan

kehittämissuunnitelman mukaisesti. Teemoiksi sovittiin: koulunkäynnin tukeminen, sijaissisaruus, perhehoita-

jan tuki, syntymävanhemman tukeminen sekä lasten, nuorten ja perhehoitajien osallisuuden vahvistami-

nen. Kokoontumiskertoja on sovittu 5 kpl vuodelle 2018. Teemoja käsitellään alustuksin ja niiden pohjalta

tehdään suositukset sote-valmistelua varten perhehoidon osalta.

Perhehoidon osallisuus-teemaa käsitellään luvussa 4.3. Perhehoidon kehittämistä ajatellen huomio kiinnit-

tyy THL:n tilastoihin (2016), jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalla perhehoidon osuus on pienin koko maan

vertailussa laitoshoitoon nähden.

4.2.4 Sosiaalihuollon porrasteisuus ja OT-keskuskehittäminen

Tavoite: Osana LAPE-muutosohjelmaa kaikkein vaativinta erityisosaamista sisältävät palvelut sekä tutki-

mus- ja kehittämisrakenteet kootaan viidelle yhteistyöalueelle muodostettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin.

Terveydenhuollossa keskittämisasetus, sosiaalihuollon porrasteisuudesta tullaan säätämään asetuksella.

Raportointijaksolla on osallistuttu OT-keskusrakenteen kansalliseen ja Tampereen OT-aluetta koskevaan

valmisteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamassa aloituskokouksessa kesäkuussa 2017 Helsingissä

määriteltiin kullekin OT-alueelle kehittämistehtävä. Tampereen OT-alueen osalta yhteistyössä Helsingin OT-

alueen kanssa toteutettavaksi tuli sosiaalihuollon porrasteisuuden mallintaminen. LAPE-muutosagentti,

hankekoordinaattori ja erityispalveluiden hanketyöntekijä sekä Eskoon osahanke osallistuvat sosiaalihuol-

lon porrasteisuutta työstävän työryhmän toimintaan Tampereen OT-alueella. Socca-osaamiskeskus on

toteuttanut kansallisen sosiaalityöntekijöille suunnatun kyselyn, jolla on pyydetty sosiaalityöntekijöiltä ku-

vauksia erityisen vaativista asiakastilanteista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään sosiaalihuollon porrasteisuut-

ta koskevan asetuksen valmistelussa sekä tammikuussa käynnistyneessä kansallisessa lastensuojelun uudis-

tusprosessissa (Aulikki Kananojan työryhmä). Lisäksi on osallistuttu myös muihin kansallisiin OT-keskus -

valmistelua koskeviin työkokouksiin.

LAPE-muutosagentti ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri ovat jäseninä Tampereen OT-aluetta valmistelevassa

ohjausryhmässä ja lisäksi työryhmän käynnistymisen valmisteluvaiheeseen on osallistunut myös EP SOTE:n

sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija. Valtion koulukodit liitetään osaksi OT-keskusrakennetta. Helsin-

gin kaupungin ja pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen 16.1.2018 järjestämään koulukotikehittämistä kos-

keneeseen työkokoukseen on osallistuttu. Raportointikauden loppuvaiheessa OT-keskuskehittämiseen

liittyvä keskustelu on painottunut entistä vahvemmin rakenteen ja toimintamallien luomiseen niitä palvelu-

tarpeita varten, joissa edellytetään vahvaa monialaista erityisosaamista. Kyse on usein tilannekohtaisesta

arvioinnista ja uuden tyyppisistä palvelutarpeista sekä näihin liittyvästä tutkimuksen tarpeesta.

OT-keskusalueen tutkimus- ja kehittämisrakenteita valmisteleva työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran

23.1.2018, johon Etelä-Pohjanmaan edustajat on nimetty. Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu 15.1.2018

sosiaalihuollon ja lastensuojelun työntekijöille suunnattu työkokous/työpajapäivä, joka koski OT-keskus- ja

maakunnallisten lasten ja perheiden palvelurakenteiden valmistelua sekä systeemisen lastensuojelun im-

plementointia. Työkokouksia tullaan jatkamaan ja niiden tulokset liitetään OT-alueen ja maakunnalliseen

sote-valmisteluun.

Sosiaalihuollon porrasteisuutta ajatellen huomio kiinnittyy sote-valmistelua varten tehtyyn nykytilanteen

arvioon (kevät 2017). Siinä vertailtiin sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkuuksia suhteessa koko alaikäis-

ten määrään eteläpohjalaisissa kunnissa. Avohuollon asiakkuudessa oli 1,8–8,4 % lapsista ja nuorista eri

kunnissa. Lukuja on tulkittava siten, että kunnissa ei ole vielä siirretty asiakkaita sosiaalihuollon asiakkaiksi ja

kriteerit vaihtelevat. Kriteerien yhtenäistämisen työstäminen aloitettiin Sosiaalihuollon ja lastensuojelun

työpajapäivässä 15.1.2018. Kriteerien työstäminen jatkuu Pirkanmaan OT-alueen toimijoiden kanssa. Sys-

teeminen lastensuojelu -pilotointien myötä lastensuojelun asiakkuuksia on systemaattisesti tarkasteltu niis-

sä pilottitiimeissä, joissa sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua ei ole eriytetty. Tämän myötä on saatu siirrettyä

asiakkuus sosiaalihuollon asiakkuuteen, mikä on ensisijainen asiakkuuden muoto.

30

4.3 Kokeilemalla tuumasta toimeen: erityispalveluiden pilotoinnit

Eri työryhmissä on käynnistynyt kokeiluja, joiden avulla on tarkoituksena edistää palveluiden integraation

syntymistä. Kun yhteistä pohjaa ja kieltä on haettu hankkeen alkumetreillä erilaisten keskusteluiden ja

esittelyjen avulla, nyt ammattilaisia haastetaan konkreettisiin toimiin. Yhteisen pohjan hakeminen eri pal-

veluiden edustajien kesken on vaatinut aikaa. Hankkeen edetessä on havaittu, että ilman huolellista val-

mistelua ja yhteistä keskustelua kokeilut ja pilotit eivät ole käynnistyneet aina toivotulla tavalla. Hanke-

työntekijöiden näkökulmasta nyt alkaa näkyä valmiutta yhteiseen ideointiin erilaisille kokeiluille. Erityis- ja

vaativan tason työryhmässä lähdetään keväällä 2018 kokeilemaan työryhmän tuottaman ideoinnin poh-

jalta palveluiden integraatiota edistäviä kokeiluja. Monitoimijainen arviointi ja jalkautuvat palvelut -

työryhmässä lähdetään konkreettisesti kokeilemaan Verkoston suunnitelmaa. Työryhmän jäsenet tekevät

kokeilut ja niistä saatua tietoa hyödynnetään kaikkien työryhmien käyttöön. Käynnissä on parhaillaan

useita pilotti-hankkeita. Perhekeskusosiossa on kerrottu palvelutarpeen arviointiin liittyvästä Seinäjoen

kaupungin Vipu-pilotista (3.3.2.). Muita käynnissä olevia erityispalveluiden pilotteja esitellään seuraavissa

alakappaleissa.

4.3.1. Verkoston suunnitelma osana monitoimijaista arviointia otettu kokeiluun

Tavoite: Kokeillaan yhteistä monialaista asiakassuunnitelmaa ja levitetään asiakassuunnitelman käyt-

töönottoa maakuntaan. Paljon palveluita käyttävien lasten ja nuorten palvelupolkujen selkeyttäminen

(yhteistyössä Eskoon, Verso Kuntoutuksen ja Autismisäätiön osahankkeiden kanssa) osana monitoimijaista

arviointia asiakastapausten kautta.

Osana Monitoimijainen arviointi ja jalkautuvat palvelut -työryhmän työskentelyä (4.1.2.) hanketyöntekijä

on muokannut yhteistyössä Eskoon osatoteuttajan kanssa työryhmälle LAPE Etelä-Pohjanmaa verkoston

suunnitelman. Mallin pohjana on käytetty kansallista ohjausta Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma ‐raportista.

Lisäksi on koottu työryhmälle askelmerkit verkoston suunnitelman kokeiluille. Hanketyöntekijä yhdessä Es-

koon osatoteuttajan kanssa tekee soittokierroksen helmikuussa 2018 työryhmän jäsenille kokeiluihin liittyen.

Seuraava työryhmän kokous on huhtikuussa 2018, jolloin kokeiluista syntyneitä kokemuksia käsitellään.

4.3.2. Monitoimijainen lastensuojelun ja psykiatrian perhekuntoutus-pilotti

Tavoite: Mallinnetaan EPSHP:n psykiatrian ja lastensuojelun yhteinen (Kuntayhtymän kaksineuvoisen per-

hetyö) kotiin päin tuotettava perhekuntoutus yhteiskehittämisen keinoin (asiakas-ammattilainen-tutkija)

sekä laaditaan käsikirja toimintamallin jalkauttamiseksi.

Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteinen perhekuntoutuspilotti on käynnistynyt syksyllä 2017.

Pilotointi on kolmiulotteinen:

1. Lasten/nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun yhteinen pilotointi on käynnistynyt ja perhekuntoutuk-

sen järjestämistä pilotoidaan 2–3 asiakasperheen kanssa (syksy 2017–syksy 2018).

2. Pilotoinnin rinnalla järjestetään asiakaskehittäjien oma ryhmä alkuvuodesta 2018 (ei saatu osallistu-

jia syksyllä 2017). Asiakkaat kootaan lastensuojelun asiakkaista (Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja La-

pua).

3. Kaikkien asiakkaiden ja ammattilaisten tieto kootaan yhteen ja raportoidaan. YAMK-opiskelija

koostaa pilotista käsikirjan. Pilotin aikana perhekuntoutusmallia voidaan muuttaa kertyvän tiedon

mukaisesti.

Ennen pilotin käynnistymistä, siitä on keskusteltu erityis- ja vaativan tason työryhmässä ja pilotoinnin suun-

nittelukokoukset olleet 17.8.2017, 18.9.2017, 19.9.2017 ja 28.9.2017. Pilottityöryhmään kuuluvat LAPE-

hankkeen työntekijöiden lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian edustajat, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen henki-

lökuntaa sekä YAMK:in opinnäytetyön tekijä, jolla on pitkä työkokemus lastensuojelusta ja perhekuntou-

tuksesta. Pilotti suunniteltiin THL:n monitoimijaisen arvioinnin -mallin sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen

perhekuntoutuksen pohjalle. Tavoitteeksi asetettiin eri toimijoiden yhteinen arviointi. Erityisesti tavoiteltiin

asiakkaan toimijuuden lisäämistä sekä lastensuojelun ja psykiatrian yhteistä arviointia. Ensimmäinen asia-

kasperhe aloitti pilotissa syyskuussa 2017. Opinnäytetyön tekijä haastattelee asiakkaat ja ammattilaiset, ja

tieto kerrotaan Perhekuntoutus -työryhmässä, jonka tehtävänä on ohjata pilottia jatkossa. Tavoitteena on

31

saada pilottiin 3 perhettä. Ennakkotietojen mukaan pilotti on osoittanut sen, että lasten- ja nuorisopsykiat-

rian sekä lastensuojelun yhteisessä toiminnassa on haasteita eikä yhteinen arviointi ole vielä sujuvaa. Ny-

kytilanne tulee siis esille ensimmäisen pilottiperheen kohdalla. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhekuntou-

tuksen malli on kuitenkin osoittautunut jo aikaisemmin hyväksi toimintamalliksi työntekijöiden saaman pa-

lautteen ja asiakkaiden elämäntilanteiden kohentumisen valossa. Eri toimijoiden yhteisen arvioinnin edis-

tyminen on mahdollista toistojen ja harjoittelun avulla.

Perhekuntoutuspilottiin on suunniteltu myös asiakaskehittäjäryhmä perhekuntoutuksessa olleille van-

hemmille. Alueiden sosiaalityöntekijöitä on pyydetty lähestymään asiakaskehittäjäryhmässä mukana

olemisesta mahdollisesti kiinnostuneita vanhempia. Perheestä voivat osallistua molemmat vanhemmat.

Ryhmään voivat osallistua sekä kotiinpäin tehtävään että laitoskuntoutukseen osallistuneet vanhemmat.

Ryhmän koko on noin 8 vanhempaa. Ryhmään otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmän

vetäjät ja osallistujat ovat vaitiolovelvollisia. Ryhmässä tuotettu tieto kirjataan ja tarkistetaan yhdessä

ryhmäläisten kanssa. Asiakaskehittäjäryhmän tietoa kerätään hankkeen perhekuntoutuspilotissa ja tietoa

tullaan viemään sote-valmisteluun. Kuntiin on lähetetty infokirje asiakaskehittäjäryhmistä. Hankkeen kah-

den hanketyöntekijän sekä opiskelijan vetämän asiakaskehittäjäryhmän piti alun perin käynnistyä marras-

kuussa 2017, mutta ryhmään ei saatu osallistujia. Ryhmä siirrettiin tammikuulle, mutta vieläkään ei saatu

osallistujia. Ryhmästä tiedotettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien maakunnallisessa työpajapäi-

vässä 15.1.2018 ja kaikille osallistujille lähetettiin vielä uudet kokoontumisajat. Ryhmän kokoamisen vaikeus

tuo esiin, ettei ryhmämuotoinen toiminta lastensuojelun asiakkaille ole vielä maakunnassa kovin tuttu

työskentelyn muoto.

Perhekuntoutuksen asiakaskehittäjäryhmä tulee kokoontumaan Toimintojen talossa Seinäjoella klo 18–20

seuraavasti: 4.4.2018 (tutustuminen), 11.4.2018 (perhekuntoutuksen alkaminen), 18.4.2018 (kuntoutuksessa

oleminen), 25.4.2018 (kuntoutuksen päättyminen). Perhekuntoutuksen työryhmä kokoontuu seuraavan

kerran helmikuun lopulla 2018 ja silloin käydään läpi ensimmäisen pilotoinnin kokemukset.

4.3.3. Systeemisen lastensuojelun pilotointi viidessä lastensuojelutiimissä

Tavoite: Koulutetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijä-perheterapeutti -kouluttajapari/pareja maakuntaan

ja pilotoidaan systeeminen lastensuojelu -toimintamallia lastensuojelun tiimeissä.

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnistynyt kansallisen ohjauksen mukaisesti systeemisen lastensuo-

jelun toimintamallin pilotointi, jossa keskiössä on lapsen suojelu, perheen tuki, asiakkaan oman toimijuu-

den korostaminen sekä ihmissuhdeperustaisen työskentelyn vahvistamisen lastensuojelun sosiaalityössä.

Systeeminen lastensuojelu -toimintamallin pilotointi toteutuu hankesuunnitelmaan kuvattua laajemmin.

THL:n toteuttamaan Systeeminen lastensuojelu -kouluttajakoulutukseen osallistuneet kouluttajaparit (las-

tensuojelun sosiaalityöntekijä ja terapeutti) kouluttavat vuosien 2017–2018 aikana maakunnan viisi pilo-

tointiin halukkuutensa ilmoittanutta lastensuojelun tiimiä (JIK Kurikka, Seinäjoki, KuusSote, Lapua, 1 vahvis-

tamatta). Pitkällä tähtäimellä tarkoituksena on, että kaikki maakunnan lastensuojelutiimit tullaan koulut-

tamaan.

Etelä-Pohjanmaalta kouluttajakoulutukseen valikoitui yhteensä viisi koulutettavaa: kaksi sosiaalityönteki-

jää, kaksi terapiakoulutuksen omaavaa sekä yksi sosiaalityöntekijä-terapeutti. Osa koulutettavista osallistui

toukokuussa ja osa syksyllä 2017 käynnistyneeseen seitsemänpäiväiseen kouluttajakoulutukseen. Koulutta-

jakoulutus päättyy maaliskuussa 2018, kun viimeiset työnohjauskerrat (yhteensä 3) ovat kouluttajien osalta

toteutuneet. Kouluttajakoulutus on loppusuoralla ja tällä hetkellä kouluttajat osallistuvat vielä viimeisille

työnohjauskerroille. Kouluttajat ovat käynnistäneet koulutuksen aikana koulutukset mallia pilotoivissa tii-

meissä. Koulutettavat lastensuojelutiimit osallistuvat kahteen kolmen päivän koulutusmoduuliin ja kolmeen

työnohjauskertaan. Ensimmäisessä vaiheessa loka-marraskuussa 2017 pilotoinnit ovat käynnistyneet Sei-

näjoen lastensuojelun avohuollon tiimissä sekä JIK Kurikan lasten ja perheiden palveluiden tiimissä.

Seinäjoen lastensuojelutiimissä toteutuvat viimeiset työnohjauskerrat tammikuussa 2018 ja Kurikan lasten ja

perheiden palveluiden tiimissä työnohjauskerrat saadaan päätökseen huhtikuussa 2018. Molemmissa

pilotoivissa tiimeissä on lähtötilanteessa 55–60 asiakasta työntekijää kohden. Pilotoinnin arvioinnista vas-

taa THL ja lisäksi kouluttajat keräävät osallistujilta palautteet.

32

Seinäjoen avohuollon pilotointi (saatettu valmiiksi)

Raportointijaksolla puolet Seinäjoen lastensuojelun avohuollon tiimistä osallistui Systeeminen lastensuojelu

-koulutukseen. Koulutuksen 1. moduuli toteutui 3.–5.10. ja 2. moduuli 6.–8.11.2017. Pilottitiimin muodostaa

neljä sosiaalityöntekijää, esimies (konsultoiva sosiaalityöntekijä), perheneuvolan perheterapeutti-

sosiaalityöntekijä (kliinikko) sekä perheohjaaja (koordinaattori). Seinäjoella lastensuojelu ja perhesosiaali-

työ on eriytetty, joten asiakaskunnan läpikäymistä ennen pilotoinnin alkamista ei siltä osin tarvinnut. Ra-

portointijaksolla Seinäjoki on vahvistanut peruspalveluja: perhesosiaalityöhön on perustettu raportointijak-

son aikana kaksi uutta sosiaalityötekijän virkaa. Lisäksi yhteistyössä si-sote-sektorien kesken vuodelle 2018

on palkattu perhekeskuskoordinaattori vahvistamaan peruspalveluita. Tiimin työntekijäkohtaisia asiakas-

määriä ei ole tässä vaiheessa onnistuttu vähentämään. Koulutettu tiimi kokoontuu tällä hetkellä kerran

viikossa käsittelemään systeemisen mallin mukaisesti asiakasperheiden tilannetta.

JIK Kurikan lasten ja perheiden palveluiden tiimin pilotointi (työnohjaukset kesken)

JIK Kurikan lastensuojelutiimin pilotointi on toteutui 1. moduuli 13.11., 16.11. sekä 17.11.2017 ja 2. moduuli

tammikuussa 17.–19.1.2018. Lasten ja perheiden palvelujen sosiaalityöntekijät osallistuivat koko tiimillä

koulutukseen. Koulutukseen osallistui 7 sosiaalityöntekijän lisäksi kaksi johtavaa sosiaalityöntekijää (joista

toinen on tiimin konsultoiva sosiaalityöntekijä), perheneuvolan perheterapeutti (kliinikko) sekä vastaava

perheohjaaja (koordinaattori). JIKissä sosiaalityöntekijät tekevät sekä sosiaalihuollon että lastensuojelun

sosiaalityötä koulutuksen aloitusvaiheessa mukaan lukien palvelutarpeen arvioinnit. Vuoden alusta 2018

sosiaalityöhön on perustettu kaksi sosiaalityöntekijän virkaa. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun sosiaalityö

tullaan näiden resurssien myötä eriyttämään lapsiperheiden sosiaalityöhön ja lastensuojeluksi. Tämä tulee

vaikuttamaan pilottitiimin asiakasmäärään laskevasti sitten, kun uudet työntekijät aloittavat tehtävissä.

Parhaillaan työntekijät harjoittelevat tiimikokouksia yksikössään säännöllisesti. Pilotoinnin täysimääräinen

käyttöönotto on tarkoitus aloittaa lisäresurssin myötä alkuvuodesta 2018. Uudella resursoinnilla lastensuoje-

lun asiakasmäärä tulee olemaan 20 asiakasta työntekijää kohden. Toimintamallia tullaan hyödyntämään

osana perhetukiyksikön kehittämistyötä, ja systeeminen lastensuojelu -toimintamalli on tarkoitus viedä

organisaation strategisiksi tavoitteiksi.

KuusSotessa ja Lapualla on käynnistymässä seuraavat pilotoinnit alkuvuodesta 2018. Kesäkuussa 2018

käynnistyvään koulutukseen on parhaillaan haku käynnissä, koska aikaisempi tiimikoulutus peruuntui or-

ganisaation senhetkiseen työntekijätilanteeseen liittyen. Koulutukseen halukkaita tiimejä on ilmoittautunut

useita. JIK Kurikan lastensuojelutiimi sekä muita lapsiperhepalveluiden työntekijöitä kävi koulutuksen aika-

na tutustumassa Mäntsälän lastensuojeluun, jossa kyseistä toimintamallia on toteutettu jo pitkään. Myös

KuusSoten tuleva koulutettava tiimi on käynyt tutustumassa Mäntsälässä loppuvuodesta 2017.

Kertyneen kokemuksen mukaan toimintamalli luo edellytyksiä integratiivisille toimintatavoille jo kouluttaja-

rakenteen (sosiaalityöntekijä-terapeutti) kautta. Kouluttajien tähänastinen kokemus sosiaalityöntekijä-

terapeutti-yhdistelmästä on lisännyt kouluttajien valmiuksia tiedostaa yhteisen kielen merkitystä. Eri työ-

ryhmien systeemiseen lastensuojeluun liittyneen keskustelun lisäksi 15.1.2018 järjestettiin toimintamallia

esittelevä tilaisuus lastensuojelun ja sosiaalihuollon sosiaalityöntekijöille ja esimiehille, johon osallistui noin

50 henkilöä. Tilaisuuden tarkoituksena oli varmistaa maakunnan tiimien tietoisuutta kyseisestä menetel-

mästä ja nostaa esiin asioita, miten tiimit voivat jo tässä vaiheessa lähteä itsenäisesti orientoitumaan ky-

seiseen menetelmään. Tilaisuudessa puhujina olivat alueilla toimintamallia pilotoineet Seinäjoen kaupun-

gin ja JIK Kurikan lastensuojelutiimien esimiehet sekä sosiaalityön tulosaluejohtajat. Tilaisuus tarjosi mahdol-

lisuuden kuulla kahden eri kokoisen organisaation tavoista viedä kyseistä toimintamallia heidän yksikössä

eteenpäin. Tilaisuuden tuotoksia hyödynnetään osana lastensuojelun järjestämistä ja organisointia maa-

kuntavalmistelussa.

Systeeminen lastensuojelu -toimintamallin juurruttamisen tueksi on perustettu työryhmä, joka on kokoon-

tunut kerran ennen kouluttajakoulutuksen käynnistymistä huhtikuussa 2017. Työryhmään osallistuu pilotti-

organisaatioiden (nykyisten ja tulevien) esimies, kouluttajat sekä koulutukseen osallistunut työntekijä. Seu-

raavassa kokoontumisessa 7.2.2018 tullaan käsittelemään koulutusten ja 15.1.2018 järjestetyn systeeminen

lastensuojelu -työpajan palautteita, arvioidaan toimintamallin toimivuutta tämän hetken tiedon varassa

ja valmistellaan alustavaa ehdotusta toimintamallin käyttöönottamiseksi maakunnassa (valmistelussa

oleva kansallinen lastensuojelun tiekartta ja siinä jatkossa esitettävät asiat huomioiden). Systeemisen las-

tensuojelun toimintamallin pilotointi on koulutusten jatkumisesta huolimatta loppusuoralla ja linjausta

edellyttävät asiat saatetaan tiedoksi sote-valmisteluun kevään 2018 aikana.

33

4.3.4. Uuden lastensuojeluyksikön kehittäminen, käsikirja ja laitoshoidon kehittämisiltapäivä

Tavoite: Uuden lastensuojelulaitoksen kehittäminen yhteiskehittämisen keinoin (asiakas-ammattilainen-

tutkija) sekä käsikirjan laatiminen yksikön toimintamallia ohjaamaan.

Seinäjoelle perustetaan uusi lastensuojeluyksikkö syksyllä 2018. Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden

palveluiden kehittämishanke on ollut vahvasti mukana uuden lastensuojelulaitoksen suunnittelussa ja ke-

hittämisessä, vaikka tätä kokonaisuutta ei ole kuvattu hankesuunnitelmaan. Kehittämistyössä huomioi-

daan asiakkaan ja ammattilaisten tieto sekä tutkimustieto ja kehittämisessä on käytäntötutkimuksen

orientaatio. Hanketyöntekijä on ollut mukana prosessin kaikissa vaiheissa.

Kehittämisen prosessi:

1. Kevät 2016: Johtavat viranhaltijat, luottamusmiehet ja asiantuntijajäsen: laitoksen perustamisen pohti-

minen

2. Syksy 2016: Valtuuston päätös laitoksen perustamisesta

3. Kevät 2017: Asiakaskehittäjäryhmät (vanhempien ja nuorten ryhmä)

4. Syksy 2017: Moniammatillisen tiedon kerääminen (laitoksen työntekijät kehittämispäivä - tutkijoiden ja

eri ammattikuntien yhteiskehittämispäivä)

5. Kevät 2018 Sijoitetun lapsen/nuoren subjektiivinen hyvinvointi (työstäminen sijaishuollon työryhmässä)

6. Syksy 2017-kevät 2018 Käsikirjan kirjoittaminen uuden laitoksen toiminnan pohjaksi

7. Kevät 2018 tutustumiskäynnit muihin lastensuojeluyksiköihin

8. Syksy 2018 Uuden lastensuojelulaitoksen avaaminen ja toimintatapojen juurruttaminen uudessa lasten-

suojelulaitoksessa ja olemassa olevissa laitoksissa ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa (mm. seminaa-

rin järjestäminen mukana olleille kehittäjille)

Hanketyöntekijä on järjestänyt yhteistyössä Pajurinteen ohjaajan ja johtajan kanssa sijoitettujen nuorten ja

vanhempien asiakaskehittäjäryhmän, jossa kerättiin tietoa uuden lastensuojeluyksikön toimintaa varten.

Kokoontumisia oli molempien ryhmien kanssa neljä keväällä 2017 ja ne on saatettu loppuun. Kokoontu-

misten aiheet: 1. kerta tutustuminen, 2. kerta laitokseen tuleminen, 3. kerta laitoksessa oleminen, 4. kerta

laitoksesta lähteminen. Ryhmät nostivat esille mm. yksilöllisten ratkaisujen tärkeyden, tiedon kulun ja kriisin

huomioimisen tärkeinä lastensuojeluyksikön toiminnassa.

Tiedon jakamiseksi ja ammattilaisten näkemyksien selvittämiseksi järjestettiin Laitos lastensuojelussa kehit-

tämispäivä 1.9.2017 (osallistujia n. 50). Alustajina toimivat Tampereen yliopiston professori Tarja Pösö ja

THL:n erikoistutkija Riitta Laakso. Asiakaskehittäjien nostamia kysymyksiä toivat esille ryhmän vetäjät. Tilai-

suuteen oli kutsuttu toimijoita sijaishuollosta, sosiaalihuollosta sekä lasten- ja nuorisopsykiatrialta. Tilaisuu-

dessa pohdittiin moniammatillisesti, miten tutkimustietoa sekä ammattilaisten ja asiakkaiden tietoa voi-

daan hyödyntää lastensuojelulaitoksen toiminnassa. Tilaisuuden työryhmätyöskentelyn tuotokset kerättiin

ja tieto tullaan kirjaamaan uutta lastensuojelulaitosta varten koottavaan Käsikirjaan.

Tähän mennessä sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkemyksinä ovat nousseet tärkeinä asioina yh-

teistyön lisääminen sijaishuollon ja muiden toimijoiden kesken, yksilölliset ratkaisut kunkin lapsen osalta

sekä kriisin huomioiminen asiakastyössä. Jatkossa lastensuojeluyksiköiden työryhmässä tullaan työstämään

tarkemmin arkeen pureutuvaa materiaalia uuden yksikön toimintaa varten sijoitetun lapsen/nuoren sub-

jektiivisen hyvinvoinnin mallia hyödyntäen. Tätä työtä tullaan tekemään kysymyksellä: Mitä työntekijä voi

tehdä tukeakseen lapsen/nuoren hyvää arkea sijaishuollossa? Lisäksi tullaan tekemään tutustumismatkoja

lastensuojeluyksiköihin, ainakin Vaasassa ja mahdollisesti pääkaupunkiseudulla.

Uuden lastensuojeluyksikön toimintaa suunnitellaan sekä viranomaistyönä että kehittämistoimintana.

Hanketyöntekijä osallistuu tarvittavin osin myös viranomaissuunnitteluun. Tärkeimpänä hankkeen tehtävä-

nä on luoda erilaisten tilaisuuksien ja ryhmien pohjalta käsikirja uutta lastensuojeluyksikköä varten. Se

tulee toimimaan perehdytys- ja koulutusmateriaalina uudessa yksikössä.

34

4.4 Tiedolla ja toisen työn ymmärtämisellä vahvemmaksi ammattilaiseksi

Erityispalveluiden osalta tärkeimpänä tavoitteena on integraation mahdollistaminen vertikaalisesti ja ho-

risontaalisesti. Tätä tavoitetta pyritään saavuttamaan työryhmien ja pilottien lisäksi erilaisin tapaamisin ja

koulutuksen avulla.

Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutuskokonaisuuksissa kouluttamiseen osallistuminen

Hanke on osallistunut LAPE-muutosagentin kanssa kouluttajana EPSHP:n hallinnoimiin Lanu-koulutuksiin.

Lisätietoa koulutuksista löytyy Voimaa Arkeen -sivustolta. Kyseessä on kolmen vuoden koulutuskokonai-

suus, jossa käsitellään viisi teemaa/vuosi. LAPE-muutosohjelmaa esitteleviä koulutustilaisuuksia oli kolme.

Maksuton koulutus toistui kolmena samansisältöisinä kahden tunnin aamu- tai iltapäiväluentoina ja se on

suunnattu lapsi- ja nuorisopsykiatrian henkilökunnalle sekä muulle EPSHP:n henkilöstölle, sosiaali- ja tervey-

denhuollon henkilökunnalle, kolmannelle sektorille ja yksityisille toimijoille. Koulutukset tavoittivat paikan-

päällä ja maakunnassa useita toimivia useita tiimejä etäyhteyksien kautta, yhteensä koulutettiin n. 60

pääosin terveydenhuollossa toimivaa ammattilaista ympäri maakuntaa. Näissä koulutuksissa on käsitelty

LAPE-muutosohjelman tavoitteita laajemmin sekä sosiaalihuollon porrasteisuutta. Lisäksi on kerrottu las-

tensuojeluun liittyvistä erityiskysymyksistä ja käyty läpi mm. huostaanottoon liittyvää tutkimusta. Muita

teemoja koulutuksissa olivat: häiriöiden varhaistunnistaminen, kehitysviiveet, vammaisuus psyykkisen kehi-

tyksen haasteena. Lisäksi koulutuksissa käsiteltiin mm. PikkuLaps ja Lapsi -arviointilomakkeet, Lasten mie-

lenterveystalo (Lasten osuus) ja nuorten hoidon kiireellisyyden arviointi ja hoidonporrastus sekä Nuorten

mielenterveystalon nettialustan mahdollisuudet.

Lastensuojeluyksikössä käynnissä oleva koulutusprosessi

Syksyllä 2017 aloitettiin koulutus lastensuojeluyksikkö Pajurinteessä liittyen sijaishuollossa olevan nuoren

subjektiiviseen hyvinvointiin. Koulutuskertoja oli kaksi. Koulutuskertojen yhteydessä todettiin, että henkilö-

kunta koki vaikeutta lähteä reflektiiviseen pohdintaan ja haastamaan nykykäytäntöjä. Keskustelun myötä

päädyttiin ottamaan konkreettinen case-työskentely avuksi työstämiseen. Tuloksia tullaan hyödyntämään

uuden perustettavan lastensuojelulaitoksen Käsikirjassa. Eskoon Vanamossa koulutukset käynnistyvät ke-

väällä 2018 ja niitä suunnitellaan Vanamon erityisyksikön kysymykset huomioiden yhteistyössä Eskoon osa-

hankkeen hanketyöntekijän kanssa.

Ketjulähettitoiminta

Raportointijaksolla on kannustettu toimijoita eri foorumeissa (Facebook, tilaisuudet) hyödyntämään sai-

raanhoitopiirin koordinoimaa Ketjulähettitoimintaa osana oman osaamisen vahvistamista, yhteistyötä ja

työyhteisöjen kehittämistä sekä toisen työn tuntemista. Ketjulähettitoiminnasta vastaava on 28.11.2017

käynyt kertomassa toimintamallista Erityis- ja vaativan tason palvelut -työryhmälle.

LAPE-hankkeen ansiosta (mm. tiedottaminen) toteutuneiden viikon mittaisten Ketjulähettijaksojen toden-

taminen on vaikeaa. Ketjulähettitoiminnasta vastaavan työntekijän varovainen arvio kuitenkin on, että se

on mahdollisesti nostanut halun tuoda esiin omaa toimintaa ja olla mukana Ketjulähettitoiminnassa. Uusia

tahoja on saatu mukaan toimintaan ja heräteltyä halua olla mukana jaksolistalla. Joka tapauksessa Ket-

julähettitoiminnan markkinointi on mahdollistanut viime vuonna 34 henkilön jakson toteutumisen. Vuodelle

2018 on jo tässä vaiheessa toteutumassa 10 jaksoa. Suurena saavutuksena voidaan pitää myös Eskoon

sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintaan mukaan lähtemistä. Edelleen kuitenkin olisi toivottavaa, että

halukkuus myös sosiaalityöstä Ketjulähetiksi lähtemiseen vilkastuisi. Uuden toimintamallin markkinoin-

ti vaatii kuitenkin aikaa.

Tilaisuudet: Lisäksi 1.9.2017 toteutunut Laitos lastensuojelussa -kehittämisiltapäivä on kuvattu 4.3.4. Uuden

lastensuojeluyksikön kehittäminen ja laitoshoidon kehittämisiltapäivä -luvussa. THL:n ja SONet Botnian yh-

teistyössä LAPE-hankkeen kanssa lokakuussa 2017 järjestämästä perhehoidon yhteiskehittämispäivästä

kerrotaan luvussa 4.2.3. Näiden lisäksi 15.1.2018 toteutunut Maakunnallinen sosiaalihuollon ja lastensuoje-

lun yhteiskehittämispäivän sisältöä on kuvattu luvuissa 4.2 (lastensuojelun kehittäminen), 4.2.4 (OT-keskus)

sekä 4.3.3. (systeeminen lastensuojelu).

35

4.5 Osallisuus kantavana voimana erityispalveluiden kehittämisessä

Erityispalveluiden kehittäminen on aloitettu heti LAPE-hankkeen alkumetreillä. Ensimmäisinä työryhminä

käynnistyivät keväällä 2017 vanhempien ja nuorten asiakaskehittäjäryhmät uuden lastensuojelulaitoksen

toiminnan kehittämistä varten. Ryhmien vetäjinä toimivat hanketyöntekijä sekä Seinäjoella toimivan las-

tensuojelulaitoksen johtaja ja ohjaaja. Perhekuntoutuksen tiimoilta on yritetty kahteen kertaan syksyllä

2017 aloittaa vanhempien kehittäjäryhmä. Tämä ei ole vielä onnistunut, koska ryhmään ei ole saatu asia-

kaskehittäjiä. Uusi, järjestyksessään kolmas yritys tullaan tekemään kevään 2018 aikana. Hanketyöntekijät

ovat osallistuneet paikalliseen Voikukkia-tapaamiseen keväällä 2017. Tämän tapaamisen ansioista koulu-

tettu kokemusasiantuntija on osallistunut paikalliseen Lape-seminaariin 3.11.2017 kertoen asiakkaan näkö-

kulmasta palveluiden kehittämistarpeista. Kokomusasiantuntija oli kerännyt laajemmin ryhmänsä näke-

myksiä käyttöön. Tärkeinä huomioina nousi esille mm. palveluiden oikea-aikaisuus, luukuttamisen välttä-

minen sekä ammattilaisen ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen laatu.

Perhehoidon kehittämisessä on ollut mukana ammatilliseen perhehoitoon sijoitettuja lapsia ja nuoria.

Heidän näkemyksiään on käsitelty THL:n ja SONet BOTNIAN yhteistyössä LAPE-hankkeen kanssa järjestä-

mässä perhehoidon yhteiskehittämisen päivässä 31.10.2017. Hanketyöntekijä työsti lasten, nuorten ja per-

hehoitajien kanssa yhteistyössä esityksen yhteiskehittämisen päiville. Näkemyksiä tullaan käsittelemään

myös lastensuojelun perhehoidon työryhmässä. Lapset ja nuoret näkivät tärkeänä mm. mahdollisuuden

tutustua uuteen kotiin rauhassa omaan tahtiin ja sen, että uuden perheen sisarukset kohtelisivat heitä

myös hyvin. Esille nousi myös tärkeänä seikkana se, että sijaisperheen vanhemmat kohtelisivat biologisia

vanhempia hyvin. Lastensuojelun perhehoidon työryhmässä on puheenjohtajana perhehoitaja ja ryhmän

jäseninä on perhehoitajia. Elokuussa 2017 hanketyöntekijä on tavannut Seinäjoen perhehoitajia. Valmis-

telussa on myös perhehoidossa olevien 6–10-vuotiaiden Salapoliisit-ryhmä tai vähintäänkin heille suun-

nattu kehittämispäivä. Mikäli hankkeen resurssit sallivat, perhehoitajille suunnattua kyselyä on tarkoitus

laatia yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa.

Erityis- ja vaativan tason työryhmään tullaan kutsumaan kevään teemakertoihin asiakaskehittäjiä. Seu-

raavalla kerralla teemana on erityisesti lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö. Kokemusasiantuntijat (van-

hempi ja nuori) kertovat videohaastattelun avulla työryhmälle kokemuksistaan ja kehittämisehdotuksis-

taan lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyöstä. Hanketyöntekijä haastattelee ja kuvaa videot. Asiakasosal-

lisuuden lisäksi työntekijäosallisuus nähdään erityispalveluiden kehittämisessä tärkeänä. Erityispalveluissa

toimii useita työryhmiä ja pilotteja. Ammattilaisten sitoutuminen työryhmätoimintaan on ollut hyvällä tasol-

la, mikä on näkynyt siten, että he ovat tulleet paikalle ja antaneet oman panoksensa työryhmälle. Tämä

lupaa hyvää erityispalveluiden kehittämiselle maakunnassa.

Lastensuojelun asiakaskehittämistoiminnan haasteena on järjestötoiminnan vähäisyys maakunnassa. Tä-

mä seikka aiheuttaa LAPE-hankkeelle haasteen. Lastensuojelun asiakaskehittäjät ovat löytyneet hanke-

työntekijän omien kanavien kautta. Osallisuuden vahvistamiseksi jatkossa tullaan käymään keskusteluja,

keitä toimijoita jatkossa maakuntaan tarvittaisiin ja mihin rakenteeseen lastensuojelun kokemusasiantun-

tijuus voisi kiinnittyä. Ilman asiakkaita palvelut eivät voi kehittyä. Järjestöt 2.0 -hankkeen tiimoilta on tavat-

tu alkuvuodesta 2018 järjestöagenttia sekä osallisuusagenttia. Myös tuolla tapaamisella käytiin keskuste-

lua siitä, että kokemusasiantuntijuudelle ei ole riittävästi toimijoita lastensuojelussa Etelä-Pohjanmaalla.

Tavoitteeksi syntyi aiheen vieminen eteenpäin valtakunnallisiin järjestöihin yhteistyössä osallisuus- ja järjes-

töagentin kanssa.

Systeemisen lastensuojelun piloteissa on mahdollista kokeilla asiakkaan mukanaoloa työntekijöiden työn-

ohjauksessa. Tämä ei ole vielä toteutunut, mutta tämän toteutumiseen hanke tulee vuoden 2018 kuluessa

kannustamaan.

36

5. Seuraavat askeleet

Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) hankemuotoinen toteutus jatkuu 31.12.2018

saakka. Muutosohjelman laajojen tavoitteiden saavuttamisen käytettävissä olevana hankeaikana voi

katsoa muodostavan hankkeen toteutuksen merkittävimmän riskin. Tästä lähtökohdasta on nähty vält-

tämättömänä kiteyttää keskeiset vuoden 2018 toimenpiteet seuraavasti:

Perhekeskusrakenteen ja toimintamallien vahvistaminen ja liittäminen osaksi sote-rakennetta.

Meneillään olevien pilottien loppuun saattaminen, tulosten raportointi ja päätös liittämisestä osak-

si maakunnan ja kuntien toimintamalleja.

Osana toimintakulttuurin muutos -kehittämiskokonaisuutta yhteen sovittavan ja verkostojohtami-

seen keskittyvän koulutuksen toteuttaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville yhteis-

työssä sote- ja maakuntavalmistelun kanssa (syksy 2018).

Horisontaalisen integraation syventäminen erityispalveluissa. Toimintamallien mallinnus.

Vertikaalisen integraation vahvistaminen erityis- ja perustason välillä, kytkeytyminen alueiden per-

hekeskuksiin (syksy 2018).

Yhteistyörakenteiden luominen kunta–maakunta yhdyspinnalle lapsille, nuorille ja perheille suun-

natuissa palveluissa.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistulosten juurruttaminen ja liittäminen osaksi maakun-

nan palvelurakenteita sekä kuntiin, seurakuntiin, järjestöihin ja yksityisiin toimijoihin suuntautuvien yhteistyö-

ja kumppanuusrakenteiden vakiinnuttaminen edellyttää valmistelu- ja muutostyön jatkamista edelleen

vuonna 2019, mikä tulee varmistaa ennen LAPE-hankkeen päättymistä 31.12.2018.

Hankkeessa laadittu itsearviointi on luettavissa seuraavalla sivulla.

37

Vahvuudet Hyvä yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa

Kansallinen ohjaus tiivistynyt v. 2018 alusta

Kytkeytyminen sotemaku-valmisteluun

Hankkeessa kehitetään maakunnallisia, yhtenäisiä malleja kaikkien hyödynnettäväksi (ml. yksityiset toimijat)

Toimenpiteet käynnistyneet (pl. ne, joissa odotetaan kansal-lista ohjausta tai on porrastettu resurssista johtuen), osa toimenpiteistä jo pitkällä: - Perheystävällinen työpaikka -toimintamalli etenee vahvasti ja monipuolisesti - Systeeminen lastensuojelu -koulutukset levinneet jo 4 tii-miin, pilotointi huomioitu myös organisaatiorakenteissa - Uuden lastensuojeluyksikön kehittäminen etenee vahvasti ja asiakaskehittäjäryhmät saatettu päätökseen - Alueet koonneet kuntiin LAPE-ryhmät ja niiden ympärille on muodostettu myös alueen perhekeskuskehittämistä oh-jaavat perhekeskusryhmät - Lastensuojelun perhekuntoutuksen pilotti yhteistyössä psykiatrian kanssa: vahva implementointirakenne - Ihmeelliset vuodet -koulutuksia saatiin maakuntaan katta-vasti - Monialaiset Eron edessä -illat käynnistyneet yli odotusten

Toimenpiteet käynnistyneet osin laajempina verrattuna hankesuunnitelmaan

Osallisuus huomioitu kehittämistyössä vahvasti (asiakaske-hittäjäryhmät, kokemusasiantuntijat työryhmissä)

Aikaisemmin maakunnassa tehty kehittämistyö

Kattava kehittämisrakenne ml. alueiden perhekeskustyö-ryhmien järjestäytyminen

Monikanavainen viestintä

Talouden tilanne hyvä

Heikkoudet Toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa!

Tiedon leviäminen yksiköissä: työntekijöiltä tulee viestiä, ettei organisaatiossa ole tiedotettu asioista

Tapahtuu paljon lyhyessä ajassa, maakunnallinen ja kansalli-nen ohjaus tapahtuu rinnakkain

Hankkeen työntekijäresurssi suhteessa toimenpiteisiin

Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toimijoiden vaikea irtautua tilaisuuksiin?

Maakunta ei lähtenyt tässä vaiheessa Unicefin Lapsiystäväl-linen maakunta pilotointiin. Miten lapsiystävällinen hallinto- ja toimintakulttuurimalli siirtyy maakuntaan?

Kuntalaisille suunnattua kyselyä ja uutiskirjeen tilaamista voisi markkinoida enemmän

Maakuntauudistuksen siirtyminen vuodella, ei rakennetta, mihin siirtää tehtyä työtä

Mahdollisuudet Onnistuessaan sote-integraatio luo edellytyksiä vaikuttaville

palveluille

Eron edessä -konsepti voi avata maakunnassa hallintorajat ylittäviä uudenlaisia yhteistyökäytänteitä sote-järjestöt-kokemusasiantuntijat

LAPE-muutosohjelman sisältöjen juurruttaminen uusiutuviin rakenteisiin

Myöhemmin käynnistyneet LAVA-pilotoinnit voivat bench-markata toisiltaan

Kahden harjoittelijan resurssi kevään 2018 aikana mm. vies-tintään ja monikulttuurisuuteen liittyen

Ihmeelliset vuodet -menetelmäkoulutusten myötä tukea mm. varhaiskasvatukseen

Alueiden perhepalvelut verkostoituvat hankeaikana tiiviim-min, vuoropuhelu käynnistyy ja jatkuu hankkeen jälkeen

Sähköinen perhekeskus kokoaa palveluita yhteen myös tie-dotuksen näkökulmasta, helpottaa myös palveluohjausta

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli toteuttaa jo par-haillaan piloteissa integratiivista työskentelyä (terapeutti tiimissä).

OT-keskus-kehittäminen ja sosiaalihuollon porrasteisuus jä-sentää sosiaalihuollon ja lastensuojelun kriteerejä

Uhat Joidenkin kehittämistoimenpiteiden sisältöjä on vielä kansal-

lisesti linjaamatta

Alueilla tapahtuu paljon muutakin kehittämistyötä, joista LAPE-kehittäminen on yhtenä kehittämistoimintana

Päästäänkö hankeaikana yhteiseen näkemykseen maakun-nallisista toimintamalleista esim. perhekeskustoimintamallin osalta?

Samojen keskeisten toimijoiden mukanaolo työryhmissä ajankäytöllisestä näkökulmasta katsottuna

Lapsibudjetointi käsitteenä monimutkainen. Se vaatii myös tahtotilaa eri sektoreiden kesken.

Maakunnassa toteutettaviin maksuttomiin koulutuksiin, mm. Luo luottamusta - Suojele lasta ja Kasvun tuki; saa-daanko esimiesten tuki, löytyykö aikaa työryhmissä, sitoudu-taanko koulutuksiin?

Horisontaalisen integraation tavoite erityispalveluissa suh-teessa käytettävissä olevaan aikaan

Saadaanko lasten somaattisten sairauksien hoito, äitiyshuol-to ml. päihdeäidit osaksi kehittämistä?

Sijaishuollon kehittäminen iso, rakenteista riippuvainen ko-konaisuus – uhkana ettei tule huomioiduksi riittävästi sote-valmistelussa

Systeemisessä lastensuojelussa osassa pilottitiimejä asia-kasmäärät edelleen suuret

Integraation toteuttamisessa työntekijöillä epävarmuuksia, kynnys kokeiluihin

Erityispalveluiden kytkeytyminen perhekeskuksiin koetaan ajallisesti haastavana – esim. monitoimijaista arviointia vasta pilotoidaan, jalkautuvat palvelut -kehittäminen käynnistyy kevät 2018

Maahanmuuttajanuorille suunnitellut yhteisöviikonloput yh-teistyössä Pelastakaa lapset ry:n kanssa ei todennäköisesti toteudu alueiden vähäisen kiinnostuksen vuoksi

Liite 1. Lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke itsearviointi joulu-tammikuu 2017–2018