Anu Pruikkonen

Etäopetuksella etua alueelliseen yhteistyöhön

6.10.2012Ivalo

Suomen koulut rutkasti jäljessä uuden tekniikan käytössä Valtiosihteeri Heljä Misukka, HS 27.3.2010

Suomi tipahti kelkasta opetusteknologian käytössä Tietoviikko 29.3.2010

Tietokoneluokat pölyttyvät kuin kotien pianotYLEn uutiset 17.5.2010

Koulujen tietotekniikka, edelläkävijyys ja uudet oppimistaidotHarto Pöngän blogipostaus 14.10.2011

Erityisen huonosti Suomi on pärjännyt vertailuissa, joissa julkisen hallinnon verkkopalveluita on arvioitu sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät perusinformaation lisäksi tarjoamaan erilaisia

konkreettisia vuorovaikutteisia palveluita ja työkaluja. YK:n toimesta tehdyssä vertailussa Suomi ei mahdu parhaiden 35 maan joukkoon, mutta naapurimaat Viro ja Ruotsi ovat kymmenen parhaan

joukossa ja parhaista maista 42%:ia on Euroopasta. (UN: From e-Government to Connected e-Governancy 2008, 58-60.

Saatavilla sähköisenä: http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/UN/UNPAN028607.pdf

1850 ->

1980 -2000

1990-2000

Virtuaaliluokka

Oppimisalustat

Sosiaalinen media

Etäopetus ennen ja nyt

Kuvat Wikimedia Commons

Suomen Kuvalehti 14.9.2012

Kansallinen kielistrategia kielivarannon laajentamiseksi“Yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, joka edellyttää hyvää ja monipuolista kielitaitoa. Kielten opiskelu peruskoulussa ja lukiossa on globalisaation vaatimuksiin nähden painottunut liiaksi englannin kieleen. Kielipohjan laajentaminen edellyttää opiskelijoiden suurempaa kiinnostusta muihin kieliin sekä riittävää ja alueellisesti kattavaa opetustarjontaa.”

Lähde: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016, 18

Tuntijako 2016->

• Vuonna 2016 voimaan tulevan tuntijaon mukaan– B1-kieli (ruotsi tai finska) aikaistuu 6. luokalle– A1-kielen oppimäärästä suurempi osa alaluokille– A2 ja B2 –kielien järjestämisen tukemiseksi

suunniteltu valtionavustusta– Valmisteilla suunnitelma A2-kielen tarjoamisen

tekemisestä pakolliseksi

Mahdollisuuksia perusasteella

• A2 ja B2 –kielien opetus– Osin tai kokonaan etänä– Tapahtuu virtuaaliluokassa, lisäksi hyödynnetään mm.

älytaulua – Opiskelijat omilla koneilla koululla TAI

samanaikaisopetus = lähiryhmä + etäosallistujia omilta koneilta

– Mahdollistaa sellaisen kielen opiskelun/tarjoamisen, jota ei olisi muutoin mahdollista opiskella/tarjota• Opetusta ”pääkoululta” sivukylien kouluille• Opetusta kuntien välillä

II asteella“Koulutuksen alueellisen saavutettavuuden ja laadun turvaamiseksi ja työelämän moninaisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi on tarpeen lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia hyodyntää eri oppilaitosten opetustarjontaa. Tämä edellyttää tutkinnoilta ja opetusjärjestelyiltä nykyistä suurempaa joustavuutta koulutusalojen sisällä ja välillä.” (KESU 2011-2016, 33)

Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. (KESU 2011-2016, 33)

Lukiokoulutus: Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myos etäopetusta hyodyntäen. (KESU 2011-2016, 35)

Etäopetuksen nykytila Lapin lukioissa• Infra kunnossa ja yhteiset etäopetusajat• Etäopetuksen aineita laidasta laitaan– Kieliä, reaaliaineita (erityisesti syventävät kurssit),

luonnontieteitä jne. • On samanaikaisopetusta = lähiryhmä +

etäosallistujia• Etäopetusta antaa reilu puolet lukioista– Mm.. Kolari, Pello, Ylitornio, Sodankylä, Ivalo

• Vuosittain n. 100-120 opiskelijaa = 3,8%• Suoritetaan n. 200 kurssia/vuosi• Lukioissa ”verkko-opot”• Uhkana polarisoituminen

Mahdollisuuksia II asteella

• Mahdollistaa erityisesti syventävien kurssien ja harvinaisten kielten tarjoamisen

• Joustavat opintopolut ja kurssien/modulien ottamisen toisesta oppilaitoksesta

• Ammatillisten tutkintojen ryhmien kokoamisen laajemmalta maantieteelliseltä alueelta, esim. SAKKin järjestämä perhepäivähoitajakoulutus

Korkea-asteella

• Korkeakoulujen osaamisen tuominen etäopetuksen avulla alueelle, tarvelähtöisesti– Esim. Giellagaksen tarjonta, Lapin yliopiston ja SAKKin

Davvi-hanke: 190 op alueen tarpeisiin räätälöityjä avoimia yliopisto-opintoja osin lähiopetuksena ja osin etäopetuksena

• Aikuisten AMK-tutkintokoulutukset ovat verkkopainotteisia– Esim. Pohjois-Lapin seutukunnasta näissä RAMKin ja

KTAMKin AMK-tutkintokoulutuksissa opiskelijoita tällä hetkellä n. 90

Etäopetuksella on mahdollista

• Lisätä tasa-arvoa (alueellista, yksilötasolla)• Monipuolistaa opintotarjontaa• Luoda joustavia opintopolkuja nuorille ja aikuisille• Lisätä kunta- ja seutukuntayhteistyötäLisäksi• Tehdä koulutusta läpinäkyvämmäksi alueen työelämään ja

osallistaa toimijoita koulun toimintaan (käyttämällä sosiaalista mediaa)

• Opettaa verkon hyötykäyttöä = tulevaisuuden työelämätaito • Hankkia tarvittaessa erikoisosaamista muualta

Mahdollisuuksista toteutukseen

• Vaatii strategisia linjauksia ja päätöksentekoa• Määriteltävä kunnan/kuntien/seutukunnan

painopistealueet ja kehittämiskohteet• Järjestettävä riittävä tekninen ja pedagoginen

tuki opettajille ja opiskelijoille”Paikallisen oppilaitosjohdon toimittava muutoksen sytytystulppana” (Opetusministeri,19.4.2012 ITK-päivillä)

Kiitos!

Anu.pruikkonen@tokem.fi