esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen

Pekka Lukkarinen, arkkitehti

Esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen

Vellamo 23.3.2011

Esteettömyyteen velvoittavat säännökset

Esteettömyyttä vauhdittavat muut tekijät

Kehittämistä edellyttävät toimenpideohjelmat

Säännösten tulkintoja ja esimerkkejä ratkaisuista (hyviä ja huonompia)

Kehittämistarpeita

Rakentamisen ketjun virittäminen

Pekka Lukkarinen EV21.03.20112

Sisältöä

Maankäyttö- ja rakennuslaki

MRL 117§ 3 mom:

"Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava,

korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä,

sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää,

soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön,

joiden kyky liikkua tai toimia on rajoitettu."



MRL 166§ :

"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa,

että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja

käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai

rumenna ympäristöä.”

MRL167§ :

"Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenne-

väylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut

ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset.

Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä

ja turvallisina.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki / kunnossapito

Maankäyttö- ja rakennusasetus

MRA 53 § :

Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.

Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon.


YK:n vammaisyleissopimus(UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities)

YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006

Suomi allekirjoittanut sopimuksen 2007 mutta ratifiointi vielä kesken

Sopimus sisältää runsaasti velvoitteita vammaisten henki-löiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, mm:

Artikla 2: Kaikille sopiva suunnittelu (“universal design”) Artikla 9: Esteettömyys rakennetussa ympäristössä Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä


EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi(COUNCIL DIRECTIVE on implementing the principle of equal treatment

between persons irrespective of religion or belief, disability, age or sexual orientation)

Direktiivin valmistelu parhaillaan käynnissä

Sen artikla 4 “Vammaisten yhdenvertainen kohtelu” tulee laajentamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia

Erimielisyyttä siitä, miten laajasti tulee koskemaan yleisiä alueita

Tulkinnanvaraisia käsitteitä, kuten "kohtuullinen mukautus”

Lyhyt siirtymäaika tulossa uudisrakennuksille ja peruskorjattaville rakennuksille, muille pidempi (ehdotettu 10-20 v.)


Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO

ohjelma vuosille 2010-2015 valmistui 26.8.2010

työkalu YK:n sopimuksen toimeenpanemiseen

taustana hallitusohjelma:

"Hallituksen tavoitteena on esteetön yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet.”

YM:n rooli: esteettömyys ja saavutettavuus liittyen asumiseen, rakentamiseen ja lähiympäristöön

– Haasteena olemassa olevien rakennusten ja lähiympäristöjen korjaaminen


Esteettömyyttä edellyttävät muut tekijät

Väestörakenteen muutos

– eläkeikäisten osuus nousee 15%:sta 25%iin

– asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden tarve korostuu

Rakennuskannan peruskorjausvaihe

– valtaosa 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloista tulossa peruskorjausikään

– tässä yhteydessä harkintaan tulevat mm. hissirakentaminen, liikkumisesteiden poistaminen sekä muut turvallisuutta parantavat ratkaisut

Täydennysrakentaminen

– mahdollisuus parantaa myös olemassa olevaa ympäristöä



Käyttäjät ikääntyvät

Väestörakenne Suomessa; Tilastokeskus 2004

*ennuste

Esteettömyys on yksi korjausrakentamisen strategian 2007-2017 painopisteistä

– ”Suomi satavuotisjuhlakuntoon!”

– Selvitys rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta

MRL luo väljät puitteet

– kirjavat tulkinnat rakennusvalvonnassa

– selkeyttämistä tarvitaan mm. seuraavissa: luvanvaraisuus rakennussuojelukysymykset käyttötarkoitusten muutokset

KORVO-hanke


Esteettömyys korjausrakentamisessa


F1 Esteetön rakennus / keskeisiä kohtia

KulkuyhteydetF1 2.1

• autopaikat• kulkuväylät ja –aukot

TasoerotF1 2.2

• hissit /nostolaitteet• luiska• portaat• käsijohteet

HygieniatilatF1 3.2

• pyörätuolimitoitetut hygieniatilat• molemminpuolisesti käytettävät hygieniatilat• uima-altaat ja saunatilat

KokoontumistilatF1 3.3

• soveltuvuus liikkumis- ja toimimisesteisille• äänensiirtojärjestelmä• pyörätuolipaikat

Majoitustilat F1 3.4

• pyörätuolimitoitus ”tarpeen mukaan”

F1 Esteetön rakennus


G1 Asuntosuunnittelu /keskeisiä kohtia PientaloPieni

kerrostaloKerrostalo

Tilat ja varustusG1 3.2.3

Käymälä ja pesutila varustettavissa myös pyörätuolin käyttäjälle

X

Ovet ja kulkuaukotG1 3.3.1

Kulkuaukkojen vapaa leveys 800 mm X X X

Kulkuyhteydet G1 4.2.1

Hissi X

Myös ulkoisten kulkuyhteyksien esteettömyys O X X

G1 4.2.2 Portaan luonnonvalo ja välitasanne X

G1 4.2.3 Henkilökuljetus portaissa O X X

G1 Asuntosuunnittelu

Tulkintoja eri kaupungeissa

Helsingin rakennusvalvontavirasto (31.8.2010)

– ehdottomasti sitovat määräykset

– tapauskohtaista harkintaa sisältävät määräykset

– suositukset

– kuvaliite

Vantaa (29.11.2005)

– tulkintaohjeita

– suosituksia

Espoo– tulkintaohje esteettömästä pientalosta

Lahti (1.5.2008)


Lahti


Esteettömän rakennuksen suunnittelu- ja tarkastusasiakirja

Vaaditaan rakennusluvan yhteydessä

Julkisten ja palvelurakennusten yhteydessä tarvitaan vammaisneuvoston lausunto

Käytetään myös mm. Espoossa ja Oulussa


Hissittömiä taloja on rakennettu runsaaasti

Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksisetAsuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan (Jukkola 1990)

Asuinrakennuksia kpl

hissi

ei hissiä


Jälkiasennushissin reunaehtoja

Hissin sijoittamisen porrashuoneeseen tulee palvella tarkoitustaan: parantaa rakennuksen käytettävyyttä helpottamalla kaikkien kulkua ja mahdollistamalla ikääntyvien asuminen entistä pitempään.

Hissin sijoittaminen porrashuoneeseen ei saa heikentää käytettävyyttä; kalusteiden kuljettaminen asuntoon ja sieltä pois on edelleen oltava mahdollista.

Turvallisuutta ei myöskään saa heikentää; paarikuljetuksen on oltava edelleen mahdollista.

Hissi voidaan sijoittaa myös rungon ulkopuolelle tai asuntovyöhykkeelle, jolloin mitoitus voi olla väljempi.

Kaikki alkaa suunnittelusta!

Rakentamismääräysten kehittäminen

Johtopäätöksiä rakentamisen normitalkoista esteettömyyden osalta

– Muuntojoustavuus tärkeää– F1 ja G1 esteettömyysmääräyksiä tarkistettava tai ainakin

kirjoitettava selkeämmiksi

Rakentamismääräyksistä VAMPOn kannalta keskeisiä:– F1, F2, E1, G1– Mm. rakennuksen, rakennuspaikan ja tontin

käyttöturvallisuus, paloturvallisuus, hissit, esteettömät kulkuyhteydet

EU-direktiiveistä johtuvat muutokset


Esiin nousseita muita kehittämistarpeita Määräykset liian hajallaan - vai ovatko? Vaikutelma erillisestä

asiasta. ”Jaaha, siirrytäänpäs tarkastelemaan esteettömyyttä”

Määräyksissä liikaa tulkinnanvaraa ja kiertomahdollisuuksia?

Lisää kuvitusta määräyksiin

Ohjeita ei noudateta

Selkeämpiä mitoitusohjeita

Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet huomioon

Portaissa parantamisen varaa, helpot portaatkin ovat esteettömyyttä

Käsijohteita tarvitaan lisää

Suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä


Esimerkki kehityssuunni-telmasta


HS 6.3.2011

Esimerkkejä erilaisista toteutuksista




Mitähän kaikkea tässä on pielessä?

1)Esteettömyys2)Käyttöturvallisuus

1) Suunnittelu2) Ylläpito

3)Kauneus1) Suhteet2) Viimeistely



Vakavaa yritystä esteettömyyteen:Mitoitus niukkaa, mutta liikkeen sisään pääsee!

Esimerkki tärkeästä yksityiskohdasta, joka turmelee hyvän pyrkimyksen


Pihan viimeistelyssä on jätetty liikaa tilaa jalkaharpulle



Tahtoa oli, vaan hiukan jyrkkä ja kapea tuli.



Luiskat jälkikäteen tehtyinä vaativat enemmän pohtimista kuin alun perin olisi tarvinnut.



Valveutunut suunnittelija ottaa huomioon myös pihamaan painumisen.

Stabiloidaan pihamaan kulkuväylät rakentamisen yhteydessä, ei sitten tarvitse jälkeenpäin rypistää.



Näistä pyrimme eroon

Rakentamisen ketju

Lopputulokseen vaikuttaa (myös esteettömyyteen):– Rakennuttajan ymmärrys (valita osaava joukkue) ja tahto

tavoitella hyvää ympäristöä

– Suunnittelijoiden ymmärrys, asenne ja osaaminen

– Rakentajan ymmärrys, asenne ja osaaminen

– Käytön aikaisen huoltojoukkueen ymmärrys, asenne ja osaaminen

– Puuttuuko jotakin?

– Rakennusvalvonnan ymmärrys, asenne ja osaaminen sekä yleisiä ulkotiloja valvovan elimen (usein rava, MRL167.2§) ymmärrys, asenne ja osaaminen?


Rakennusvalvonnan vaikutus

Suoraan suunnitelmiin: Suunnittelijan kanssa pidettävässä suunnittelun aloituskokouksessa käydään läpi muutamia painopistealueita esimerkiksi esteettömyyttä

Rakennusvalvonnan vaikuttavuutta voisi lisätä vaikkapa teemavuosilla tai kuukausilla. Otetaan teemaksi esimerkiksi rakennuksen huolto- ja käyttöturvallisuus sekä esteettömyys; julkistetaan teemat lehdistötiedotteella, paikallislehdet mielellään ottavat asiat esiin. Tuetaan julkistusta laittamalla rakennus-valvonnan verkkosivuille ohjeita ja linkkejä.


Vielä esimerkki toteutuksesta


Nyt on jo aika lähellä!

Vielä esimerkki toteutuksesta


Nyt on jo aika lähellä!Sisään pääsee oikeasti tasossa!

Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Hyvää kevättä!Pekka Lukkarinen EV21.03.201133

esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen

Documents