Esteettömyys, korkeakoulujen arvot ja arki

Alustus ESOK-hankkeen Esteettömyyden edellytykset työryhmän kokouksessa 04.04.07

HP/JY

Esteettömyys

• Termi perustuu englanninkielisiin accessibility, barrier free -termeihin.

• Suomessa ovat käytössä esteettömyys, saavutettavuus, pääsy jne., ei vakiintunutta määrittelyä.

• Esteettömyys on yhdenvertaisuuden toteuttamista.

• Esteettömyys perustuu käsitteisiin ja normeihin, joiden sisältö ja tulkinnat vaihtuvat

Esteettömyys

• Laajasti tunnetuin esteettömyyttä koskeva ohjeistus lienee YK:n Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet (1993)

• Suomessa Yhdenvertaisuuslaki (2004) edellyttää koulutuksen tarjoajan ryhtyvän kohtuullisiin toimiin vammaisen työhön tai koulutukseen pääsemiseksi.

• Opetusministeriö on ottanut työjärjestykseensä opiskelun esteettömyyden arvioinnin ja edistämisen (ks. Laaksonen 2005).

Esteettömyys”buumin” taustat

• Vammaisuuskäsitysten kehittyminen– biomedikaalinen/yksilön tragedia tai patologia– sosiaalinen/yhteisön patologia– Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus

• Demografinen muutos ”yhteiskuntien harmaantumineen”, työn ja työvoiman liikkuvuus

• Globalisaation tuoma taloudellisen kilpailun kiristyminen ja kulttuurinen moninaistuminen

Esteettömyyden suhteellisuus

• Käytännössä esteettömyys on aina suhteellista, joten se, mitä esteettömyys tarkoittaa, riippuu siitä, mitä asiaa ja kenen kannalta tarkastellaan (ks. O´leary 1992; United Nations 2004).

Esteettömyyden suhteellisuus

• Esteettömyys jokaiselle vammaiselle ihmiselle mahdollisena ideaalitilana on utopiaa. Jos poistetaan ympäristön esteet tietyllä tavalla toimintarajoitteiselta henkilöltä, saatetaan tuottaa esteitä jollekin toiselle. (Shakespeare & Watson 2002)

Esteettömyyden suhteellisuus

• Kaikki esteet eivät ole poistettavissa koska jotkin esteistä ovat toimintarajoitteen piirteitä eivätkä aiheudu ympäristöstä. (Shakespeare & Watson 2002)

Korkeakoulujen arvot ja arki

• Tilannekuva Iso-Britanniasta

• Organisaation oppimisvaikeudet

Tilannekuva Iso-Britanniasta

• Ridell ym. (2004) tutkivat 150 brittiläistä korkea-asteen oppilaitosta vammaisten opiskelijoiden kannalta

• 1985-95 opiskelijamäärän lisäys yli 100%, rahoitus laskenut suhteessa kolmanneksen

• Tiukat lain ja laatukriteerien vaatimukset ohjaavat korkeakoulujen toimintaa

Tilannekuva Iso-BritanniastaTutkijoiden mukaan oli edistytty paljon, vammaiset

opiskelijat oli huomioitu strategioissa ja

oppilaitoksissa oli nimetty vastuuhenkilöt, mutta

opiskelijakyselyjen mukaan:• Monet vammaiset opiskelijat olivat eristyneet ja

heiltä puuttui sosiaalisia verkostoja, joissa suuri osa epävirallisesta oppimisesta tapahtuu.

• He ponnistelivat suostutellakseen vastahakoisen henkilöstön tekemään kohtuullisia mukautuksia.

Tilannekuva Iso-Britanniasta

• Joidenkin yliopistojen ja oppiaineiden kulttuuri oli vihamielinen henkilöstön ilmaistessa pelkonsa tason heikkenemisestä seurauksena tarpeesta mukautua vammaisiin opiskelijoihin.

• Monien opiskelijoiden käsitykseen itsestään ei sopinut ”vammainen” leima, joka opiskelijoiden on omaksuttava, että he saisivat vammaisten opiskelijoiden tuen (DSA) ja lain mukaiset oikeudet. (Riddell, Tinklin & Wilson 2004)

Tilannekuva Iso-Britanniasta

• Tulosten perusteella näyttää, että painopiste on liiaksi henkilökohtaisen tuen tuottamisessa vammaisille opiskelijoille institutionaalisten esteiden kiertämiseksi perusteellisen muutoksen sijasta.

• Vammaisuus pysyy selvästi erillisenä politiikan alueena, johon puuttuvat lähinnä opiskelijan tukipalvelujen työntekijät. (Riddell, Tinklin & Wilson 2004)

Tilannekuva Iso-Britanniasta

•Tilanteen muuttaminen, etenkin opetuksen ja opiskelun osalta, vaatii voimakasta sitoutumista kaikissa oppilaitoksissa.•Korkea-asteen poliittisen ja käytännön tason toimijoiden tulisi tutkia jännitteitä ja sisäisiä ristiriitoja, joita aiheutuu samanaikaisista pyrkimyksistä avartaa opiskelemaan pääsyä ja kasvavasta valikoivuudesta varoja myönnettäessä.(Riddell, Tinklin & Wilson 2004)

Organisaation oppimisvaikeudet

Organisaation oppimisvaikeudet

Ohjaavattekijat

Toiminta Seuraukset ristiriita

Kaksisilmukkainen oppiminen

Yksisilmukkainen oppiminen

onnistuminen

Argyris & Schön 1996

Organisaation oppimisvaikeudet

• Monissa tilanteissa yksisilmukkainen oppiminen on riittävää, mutta toisinaan toimintaympäristön muutokset edellyttävät arvojen tarkistamista.

Organisaation oppimisvaikeudet

• Esimerkki riittämättömästä yksisilmukkaisesta oppimisesta ”Koulujärjestelmän muuttamisen sijasta korjataan retoriikkaa korostamaan enemmän yhteisopetuksen periaatetta, jolloin erityisopetus jatkaa laajenemistaan samalla, kun puhetta tasa-arvosta lisätään”. (Saloviita 2001,160)

Organisaation oppimisvaikeudet

Esimerkki 2 Näyteluennon arviointi• "Luennoija käytti esityksessään alan ammattilaisesta

ilmaisua, oliko se nyt jätkä tai hemmo, joka selvästi kuvasi professionaalin miespuoliseksi ja jätti luennolla olleet naisopiskelijat ulkopuolisiksi.

• Meidän tiedekunnassamme puhutaan monissa yhteyksissä, miten tärkeää on saada enemmän myös tyttöjä opiskelemaan ja pohditaan, miten siinä nyt onnistuttaisiin.

• Esitin luennon jälkeen, että tämä opetuksen yhteydessä tapahtunut eriarvoistaminen olisi otettava huomioon luennon arvioinnissa. Muut arvioitsijat eivät kuitenkaan olleet huomanneet koko tapausta ja minun kritiikkiäni kummasteltiin ja asiaa vähäteltiin.” (Puupponen 2006)

Organisaation oppimisvaikeudet

• Organisaatio-oppiminen jää sitoutumisteorian kauniiksi sanoiksi, eikä muuta kasvattajien käyttöteoriaa ja arjen toimintaa.

• Kilpailevien tulkintojen ja haasteiden vuoksi esteettömyys ja yhdenvertaisuus eivät muodostu häiriöiksi tai ne torjutaan.

Organisaation oppimisvaikeudet

Esteettömyyden tulkinnat• Rakennetun ympäristön esteettömyys

pyörätuolilla liikkumiselle• Rakennetun ympäristön esteet

liikkumisesteiselle (väliaikaisesti - pitkäaikaisesti)• Yhteiskunnan esteettömyys vammaisille ihmisille• Yhteiskunnan kaikkien toimintojen

saavutettavuus kaikille yhdenvertaisesti• Design for All, Universal Design, Inclusive

Design

Organisaation oppimisvaikeudet

Vammaisuuden tulkinnat

• Teoria ja käytäntö, yksilö ja yhteisö

• Biomedikaalinen

• Sosiaalinen (ks. Shakespeare & Watson 2002)

• ”Biopsykososiaalinen” (ks. ICF 2004)

Organisaation oppimisvaikeudet

Eettinen pohdiskelu ja vuorovaikutus– Arvot: yliopiston, ryhmien ja yksilöiden– Oikeudenmukaisuudet– Tasa-arvotulkinnat– Eettiset ohjeet– Realismi

Organisaation oppimisvaikeudet

Yliopistokulttuurit Yliopistodoktriinit

• Autonominen yliopisto

• Massayliopisto

• Markkinayliopisto (Kivinen, Rinne ja Ketonen 1993)

Organisaation oppimisvaikeudet

Yliopistokulttuurit • Tutkimus: ansio, vapautta, kv-juttu.• Opetus: velvollisuus ja paikallinen juttu • Hallinto: ”Siinä missä opetus paikantuu viime kädessä

tutkimuksen juureen hyvän alueelle, hallinnolle jää pelkkä hyljeksityn konnan rooli.”

Tiedekulttuurit• Akateemista eliittiä ovat perustutkimusta tekevät

luonnontieteet ja alinna hierarkiassa soveltavat humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet (Ylijoki 1998) vrt. professiot ja työelämän alakohtaiset arvostukset (Ylijoki 1998)

Organisaation oppimisvaikeudet

Yliopistojen monet haasteet • Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään

(UPJ), • Kaksiportainen tutkinnonuudistus, • Laadunvarmistusjärjestelmien

kehittäminen, • Tuottavuusohjelma, • Korkeakoulujen rakenteellinen

kehittäminen…

Organisaation oppimisvaikeudet

Kehittämisen rajoja • ”Pyrkimyksenne ja asianne on hyvä ... itsekin

laatuasioita opettavana pidän näitä asioita tärkeänä ... mutta ajoitus koko yliopiston tilannetta ajatellen on [hankkeellenne] ollut todella huono. Opetussuunnitelman työstäminen näin mittavassa muodossa + uuden palkkausjärjestelmät jne. ovat todella vieneet kaiken laitostehtäviin varatun ajan ja ylikin. Ihminen on rajallinen. Ei riitä paukkuja miettiä [hankkeenne] kysymyksiä. Mitäpä, jos vähän hidastaisitte vauhtia.”

Lähteet

Argyris, C. & Schön D. A. 1996. Organizational Learning II. Theory, Method and Practice. Massachusetts: Addison-Wesley Publishing Company. USA.

ICF. 2004. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Helsinki: Stakes. Ohjeita ja luokituksia 2004:4.

Kivinen, O., Rinne, R. & Ketonen, K. 1993. Yliopiston huomen. Helsinki: Hanki ja jää.

Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/esteeton_opiskelu_yliopistoissa

O’Leary, J. 1992. Barrier-Free Design. The ideal is becoming a reality – but slowly. Arthritis-News-Magazine..3(9)..Tulostettu-19.09.2005 http://www.arthritis.ca/programs%20and%20resources/news%20magazine/1992/barrier/default.asp?s=1

Puupponen, H. 2006. Aivan arkisia asioita. ESOK-hanke. Artikkelit 2006. http://esok.jyu.fi/artikkelit/puuppo/

Puupponen, H. 2006. Esteettömyys yliopistojen verkkosivuilla. Vammaisen henkilön tiedonsaanti www-sivuilta opiskelujärjestelyjen arvioimiseksi. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos. http://esok.jyu.fi/luonnos/ESOK2007/GM4enx.doc/

Lähteet

Riddell, S., Tinklin, T. & Wilson, A. 2004. Disabled Students and Multiple Policy Innovations in Higher Education. Final Report to the Economic and Social Research Council.-Tulostettu-11.02.2005 http://www.ces.ed.ac.uk/PDF%20Files/Disability_Report.pdf

Shakespeare, T. & Watson, N. 2002. The social model of disability: an outdated ideology? Research in Social Science and Disability. Volume 2, pp. 9–28. Tulostettu-11.02.2005.-http://www.leeds.ac.uk/disability-studies/archiveuk/Shakespeare/social%20model%20of%20disability.pdf

United Nations. 2003-2004. The Standard Rules on the Equalization of Opportunities for-Persons-with-Disabilities.-Viitattu-15.11.2005. http://www.un.org/esa/socdev/enable/dissre00.htm

Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet. YK:n yleiskokous 20.12. 1993. Teoksessa A. Haapea (toim.) Ihmisoikeudet 2000-luvulla – sopimuksia ja asiakirjoja. Helsinki: Ihmisoikeusliitto/Edita, 512–525.

Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021

Ylijoki, O.-H. 1998. Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino. 4. painos.