Espoon palveluvisio 202024.4.2010

Aleksi Neuvonenwww.demos.fi

2

Nykyiset palvelukonseptit ovat historiallisen kehityksen tulosta, eivät paras tai ainoa tapa vastata tarpeisiin.

3

Käyttäjän kokemuksessa julkiset ja yksityiset palvelut ovat samalla jatkumolla: odotuset molemmille ovat pitkälti samat

Yksityisellä puolella kysymys tuottavuudesta on itsestään selvä: jos et pärjää tuottavuudessa, et pärjää ollenkaan

5

Julkisen sektorin palveluiden tuottavuus mitataan vaikuttavuudessa.

Voiko muutos tapahtua ilman kriisiä?

Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos

9

Osaava kysyntä: Ruotsi

Olemme siirtyneet niukkuuden mallista runsauden malliin. Mallien pelisäännöt ovat erilaiset.

Vuodesta 2003 luottamus ryhmää “people like me” kohtaan on noussut merkittävästi. Luottamus on huomattavasti laajempaa kuin lainsäätäjiä ja yritysjohtajia kohtaan. Myös informaation lähteenä ystävät, perheenjäsenet ja kollegat ovat luotettavimpia.

Edelman Trust Barometer

Teollinen vallankumous erotti tuottajan ja käyttäjän.

Informaatioaika purkaa tämän eron ja luo uudenlaisen ”prosumerin”.

Vertaistoiminta mahdollistaa uudenlaisia palvelukonsepteja

Sektori Esimerkit ja toimijat Vertaistuotantoon ajava tekijä

KoulutusTietotaitotalkoot / oma ryTyöuran uurtaja / TTLTutkimusparvi / omaa toimintaa

Uusien välineiden käyttöönottoVaikea, uusi teemaTarve uusille metodeille

TerveysÄitiryhmät / neuvolat ja omaa toimintaaAA-kerhot / AA ryPainonvartijat / yksityinenLääkäripalstat / yksityinen ja julkinen

Uusi elämäntilanne, tuen tarveOngelmatilanne elämässäHalu elämäntapamuutokseenAmmattilaisten saatavuus ja vaikea kieli

SosiaaliTyttöjen talo / kuntaMummon kammari / oma ryKohtaamispaikka asunnottomille / VVA ryYstävätoiminta / SPR

Tarve hyväksyntään sellaisena kuin onErityisryhmäErityisryhmäErityisryhmän tarve kontakteihin

Liikenne Fillarikanava / kunta, yksityinen ja Helsingin polkupyöräilijät ry

Vaikeasti tavoitettava ryhmä, pienet resurssit

Turvallisuus VPK:t / omat ry:tTilannehuone / yksityinen

Kallis palvelu, paljon odottamistaErityiskiinnostus

Asuminen Loppukiri / Aktiiviset seniorit ry Uudenlainen palvelutarveErityisryhmä

Epidemologisen aineiston valossa tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa on vähemmän pahoinvointia kuin jyrkän taloudellisen epätasa-arvon yhteiskunnissa. (Richard Wilkinson&Kate Pickett: The Spirit Level)

Pelkkä hyvinvointipalvelujen tarjonta ei kuitenkaan luo tasa-arvoa tai edes estä syrjäytymiskierrettä.

Olennaista on saada ihmiset löytämään mielekästä tekemistä ja osallisuutta rakentavia yhteisöjä.

Uude haasteet edellyttävät uudenlaista kumppanuutta.

Valmiita instituutioita niihin ei ole.

Niukkenevat luonnonvarat

Muuttuva väestörakenne

Teknologinen planetarismi

Globaali talous

Minä, me ja yhteiskunta

Kunta

Valtio

Yritykset

Kv. markkinat

ME

Suomen Lontoon instituutin ja Suomen yrittäjien vuonna 2009 tekemän kyselyn mukaan...

30% vastaajista arvio, että...”yrityksemme toiminnan tavoitteet liittyvät yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen ongelman ratkaisuun”

Kansalaisten muutos tarkoittaa väistämättä muutosta ammattirooleissa ja yhteistyön muotojen tarpeessa.

Perinteinen hyvinvointivaltio

Suoritetalous Osallistuva tuotanto

Palveluiden tavoitteet

Poliitikkojen ja asiantuntijoiden määrittelemä

Asiakastutkimukset ja kyselyt kertovat

Dialogi palveluntarjoajien, käyttäjien ja rahoittajien välillä määrittää

Suorituskykyä mitataan

Panosten hallinnalla, hyvän hallinnon periaatteilla

Tehokkuudella, panosten ja tuotosten suhteella

Käyttäjäkokemuksen laadulla ja palvelun yhteiskunnallisella arvolla

Johtavien tavoitteet

Miellyttää poliittisia hallitsijoita

Urakoiden tehokkuustavoitteista huolehtiminen

Käyttäjätyytyväisyys, laajempi yhteiskunnallinen hyöty

Käyttäjä Auktoriteettia kunnioittava

Itsepalveluun tottunut kuluttaja

Osallistuva käyttäjä ratkaisemassa ongelmia ammattilaisen kanssa

Innovaatiot Institutionaalisia ja rakenteellisia

Keskittyvät suorituskyvyn parantamiseen

Ruohonjuuritason arkisia innovaatioita

Eetos Teknokraattinen, elitistinen

Markkinoiden ohjaama Demokraattinen, personalisoitu, käyttäjäkeskeinen

Suoritetaloudesta osallistuvaan tuotantoon (Leadbeater 2004, Mokka & Neuvonen 2006)

1.Palvelujärjestelmä on syntynyt osin satunnaisesti, historiallisen kehityksen tuloksena. Nykyisten ja tulevien käyttäjien tarpeisiin vastaamiseen tarvitaan jatkuvia kokeiluja.

2.Kunnallisen päätöksenteon keskeisin haaste on kokeilujen vaikuttavuuden seuraaminen ja ohjaaminen.

3. Espoon suurin voimavara on asukkaissa, yrityksissä ja järjestöissä. Vaikuttavuutta on vaikea saavuttaa ilman vahvaa kumppanuutta.

Palveluvisio 2020 mielessä...