Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi ? Matti Ruusunen Vuoden mehiläishoitaja 2016 Lisää viimevuoden lehdessä nro.1

Tautineuvojana Mukana SML:n kouluttamassa tautiryhmässä 2001-2014 ekm

tauti neuvojana. 2002-2004 saneerattiin Nakkilassa 300 pesää ja saatiin

näkyvä tauti pois. Tämä oli siihen mennessä suurin toteutunut saneeraus. Vuosittain tautiryhmän koulutuspäivänä nähtiin eriasteisia ekm tautitarhoja ympäri Etelä-Suomea. Silloin opin sen että tämä tauti hoitamattomana tappaa mehiläiset.

Minulle on jäänyt näistä vuosista pakkomielle saneeraukseen, joten sitä tehdään edelleen vaikkei näkyvää tautia olekaan.

Saneeraus ja siihen valmistautuminen Saneerauksen suunnittelu alkaa jo edeltävänä vuotena emojen

vaihdoilla Talven aikana varataan riittävä määrä kalustoa saneerauksia

varten. Saneerauksia aloitellaan toukokuun loppupuolella, kun pesä

tarvitsisi toisen osaston. Saneerauksista tarkempia ohjeita SML:n sivuilla. Saneeraus on helppo toteuttaa, saada hyviä tuloksia ja hyvä

hunajasato. Kolmen saneerauskierroksen jälkeen voi ottaa näytteet tietäen,

ettei tule suurempia ongelmia.

Saneerauksen yhdistäminen varroa punkin torjuntaan Pesien määrä ja käytettävissä oleva aika mitoitettava oikein. Mehiläishoidon työt täytyy tehdä aina ajallaan, koska tavoitteena on

mahdollisimman suuri hunajasato Saneerauksen jälkeen pesä käyttäytyy kuten parvi. Parvi kasvattaa

yhdyskuntaa talveutuskuntoon saakka. Kahdeksan päivää saneerauksen jälkeen oksaalihappotiputus. Sikiöistä kasatut pesät hapotettava viimeistään 3 viikon päästä, ennen kuin

uudet emot alkavat munimaan. Kun emo aloittaa munintaa, saneerataan sikiökasat. Näin saadaan luotua mahdollisimman suotuisat olot pesille.

Pesien hyvinvointi on suurin osa suurta hunajasatoa. Saneerauksessa on saatu pudotettua punkki- ja itiöpaine mahdollisimman

alas.

Varroapunkki on hoitajaa ovelampi ja vaatii jatkuvaa tarkkailua Ei ole verrattavissa esikotelomädän kanssa, vaan

huomattavasti haastavampi (Lounais-Suomi). Vaatii toistuvan torjunnan ja seurannan. Ei ole

itsestäänselvää että torjunnat onnistuvat, siihen vaikuttavat oma huolimattomuus ja kylässä käynti.

Vuosikymmenien saatossa on opittu huomaamaan varroa punkin muuntuminen ja käytösmuutokset.

Lehdessä nro.5 on kerrottu tarkemmin punkista

Hyvät puolet Huonot puolet

Yhteenveto saneerauksesta

Kakusto uusiutuu Punkki- ja itiöpaine pienenee Pesämäärä lisääntyy Tehokas parveilun esto Hunajasato kasvaa mehiläisten

hyvinvoinnin ansiosta Stressi poistuu, joten pesä

rauhoittuu Punkki ei tapa pesiä

Työmäärä lisääntyy, mutta maksaa itsensä takaisin parveilun estona.

Sitoo runsaasti pohjukkeita Ylimääräinen emonvaihto Saneerauksen yhteydessä

voi sattua tapaturma (emo). Kuluu ylimääräistä sokeria

26.10.2016 viisi päivää hapotuksesta

Toinen seula poistettu 10.11.2016

18.12.2016 levoton

26.1.2017 pallossa rauhallinen