erkki liikanen bank of finland...viennin kehityksessä ei käännettä vienti 3.11.2016 erkki...

Unrestricted

Bank of Finland

Ajankohtaista taloudesta

Rakennuskonepäivät 03.11.2016

13.11.2016

Erkki Liikanen

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Unrestricted

Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat

3.11.2016 Erkki Liikanen 2


USA

- Rahapolitiikan

asteittainen

normalisointi

- Tuottavuuden

heikko kehitys

Eurooppa

Deflaation riski

Nousevat taloudet

- Taseiden kunto

- Raaka-aineiden hinnat

Kiina

Talouskasvun

hidastuminen ja

rakennemuutos

Öljy ja muut raaka-aineet

Hintakehitys

Osa epävarmuustekijöistä on taloudellisia…

3Erkki Liikanen3.11.2016


Yhdysvallat

Politiikan

polarisoituminen

Eurooppa

BREXIT

Terrori-iskut

Pakolaistilanne

Globaali

Ilmastonmuutoksen

seuraukset

Lähi-itä

Geopoliittiset riskit

Turkin kehitys

… mutta joidenkin riskien taloudellisen

merkityksen arviointi on vaikeaa

Yhdysvallat ja Eurooppa

Vapaakaupan vastustaminen

Riski käpertymisestä sisäänpäin



Brexit lisännyt epävarmuutta

Miten Britannian kauppasuhteet Eurooppaan

järjestetään jatkossa?

Eri malleja väläytelty– Vapaa-kauppasopimus EU:n kanssa?

– Euroopan talousalue, ETA?

– Maailmankaupan yleiset säännöt?

Keskeisiä kysymyksiä – Britannian pääsy sisämarkkinoille

– Lontoon Cityn asema suhteessa EU-maihin

– Työvoiman liikkuvuus



Euroalueen talous elpymässä



Euroalue koki kaksoistaantuman,

nyt talouden elpyminen laaja-alaista


90

95

100

105

110

115

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Euroalue KLL* GIIPS*

Indeksi, 2005 = 100

Lähteet: Eurostat, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat. patu32425@BKTGiips

*GIIPS: GR,IT,IR,PO,SP. KLL:GE,FR,NL,BE,AT,FI.

BKT


Suomen Pankin

kansainvälisen talouden ennuste



Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste:

BKT ja maailmankauppa


Prosenttimuutos edellisvuotisesta

(suluissa edellinen ennuste)

BKT 2015 2016e 2017e 2018e

EU22 2,0 (1,7) 1,7 (1,6) 1,3 (1,8) 1,6 (1,8)

Yhdysvallat 2,6 (2,4) 1,6 (2,2) 2,3 (2,3) 2,2 (2,2)

Japani 0,6 (0,5) 0,4 (0,4) 0,9 (0,7) 1,0 (1,2)

Kiina 6,9 (6,9) 6,5 (6) 6 (6) 5 (5)

Venäjä -3,7(-3,7) -1 (-3) 1 (0) 1,5 (1)

Maailma 2,9 (2,8) 2,8 (2,8) 3,1 (3,2) 3,1 (3,2)

Maailmankauppa 2,3 (1,4) 1,5 (2,7) 3,2 (3,8) 3,5 (4,0)

e = ennnuste

E22 = euroalue, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska.


Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste:

inflaatio


Prosenttimuutos edellisvuotisesta

(suluissa edellinen ennuste)

Inflaatio 2015 2016e 2017e 2018e

EU22 0,0 (0,0) 0,4 (0,2) 1,4 (1,2) 1,5 (1,6)

Yhdysvallat 0,1 (0,1) 1,1 (1,0) 2,1 (2,3) 2,2 (2,2)

Japani 0,8 (0,8) -0,1(0,2) 0,6 (1,5) 1,0 (1,4)

e = ennuste

E22 = euroalue, Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska

Unrestricted

Bank of Finland

Rahapolitiikasta

Erkki Liikanen

3.11.2016 11


Rahapoliittisen keskustelun suuria

kysymyksiä kesällä 2016

Pitkään hitaana jatkuva kasvu (secular

stagnation) ja sen syyt

Hitaan kasvun vaikutukset ja alentunut

luonnollinen korko

Rahapolitiikan harjoittaminen uudessa

ympäristössä

– Inflaatiotavoite – tulisiko sitä nostaa?

– Keskuspankin taseen koko – onko suuri tasekoko pysyvä?

– Negatiiviset rahapolitiikkakorot – kuinka alas korkoja voidaan

laskea ilman merkittäviä haittavaikutuksia?

– Ovatko negatiiviset korot ja laajamittaiset arvopaperiostot

pysyvästi mukana rahapolitiikan välineistössä?

3.11.2016 12Erkki Liikanen


Hitaamman kasvu ja matalampien

korkojen taustatekijöitä



1. Työikäisen väestön määrän kasvu

hidastunut kehittyneissä talouksissa

3.11.2016 14

-0,6

-0,4

-0,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

15-64-vuotiaiden määrän vuotuinen muutos, %, 5 v. liukuva keskiarvo

*) Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia, Uusi-Seelanti ja Japani.Lähde: YK. 33899

Kehittyneet taloudet*

Erkki Liikanen


2. Työn tuottavuuden kasvu hidastunut

kehittyneissä maissa jo pidemmän aikaa

3.11.2016 15

-2

0

2

4

6

8

10

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Saksa Ranska Iso-Britannia Yhdysvallat Japani Suomi

Työn tuottavuuden* vuotuinen muutos, 5 vuoden liukuva keskiarvo %

*) Tuotanto työtuntia kohti. 33899

Lähde: Conference Board.

Erkki Liikanen


Samaan aikaan pitkät reaalikorot ovat

laskeneet

3.11.2016 16

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Saksa Ranska Iso-Britannia Yhdysvallat Japani Suomi

10 v. valtionlainan reaalinen* korko, %

*) Nimellisen koron ja toteutuneen 12 kuukauden inflaatiovauhdin erotus.Lähteet: Macrobond ja OECD. 33899

Erkki Liikanen


Luonnollinen korko on laskenut

Luonnollinen korko = reaalikorko, joka vallitsee, kun talouden tuotanto on potentiaalissaan, tuotanto-mahdollisuudet ovat täydessä käytössä ja hintakehitys on vakaata

Luonnollinen korko on laskenut euroalueella kun potentiaalinen tuotanto on laskenut– Normaalin rahapolitiikan teho on saattanut alentua minkä vuoksi

keskuspankit ovat turvautuneet epätavanomaisiin rahapolitiikan välineisiin korkopolitikan ohella

Muistettava: – Arviot luonnollisen koron tasosta ovat epävarmoja ja

mallikohtaisia, niitä korjataan pitkään jälkikäteen

– Keskuspankin rahapolitiikka ei vaikuta suoraan luonnollisen koron tasoon taloudessa



Arvioita luonnollisen koron tasosta eri

maissa



Keskuspankit ovat laskeneet

ohjauskorkojaan jopa negatiivisiksi

-1

-0.5

0

0.5

1

1.5

2

2.5

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Euroalue Ruotsi Tanska Japani Sveitsi

Efektiiviset ohjauskorot, % %

Lähde: Macrobond. patu32422@efokorotEfektiiviset ohjauskorot: Euroalue:deposit rate; Japani: deposit rate; Ruotsi: repo rate; Tanska: certificates of deposit rate; Sveitsi: 3kk libor target



.

.

.

Aika

Ohjauskoron alentaminen laskee lyhyitä markkinakorkoja …

%Eoniafutuurien muutos ohjauskoron

laskun seurauksena

Nykyhetki

Odotettu lyhyt markkinakorko

203.11.2016 Erkki Liikanen


2019 …2017 2018 Aika

… ennakoiva viestintä lykkää rahapolitiikan odotettua kiristämistä …

2016

%

Eoniafutuurien muutos ennakoivan

viestinnän seurauksena

Odotettu lyhyt markkinakorko



10 …2 5 Maturiteetti, v.

… ja pidempiä korkoja voidaan alentaa myös osto-ohjelmilla

1

%

Pitkän valtionlainakoron lasku

osto-ohjelman seurauksena

Markkinakorko



10 …2 5 Maturiteetti, v.1

%

Markkinakorko

Yhteisvaikutus: koko tuottokäyrä laskee



EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa

EKP:n neuvosto piti keskeiset päätökset ennallaan

kokouksessaan torstaina, 20.10.2017

Voimassaolevat toimet

– Rahapoliittiset korot matalat

– Laajennettu arvopaperien osto-ohjelma

– Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Ennakoiva viestintä

– Rahapolitiikka tulee pysymään kevyenä pitkään



USA:n korko-odotukset ovat nousseet

kesän pohjilta



Valuuttakursseissa muutokset

pienempiä kuin koroissa



Talouspolitiikan kokonaisuus

kehittyneissä talouksissa

Rahapolitiikan hyödyt riippuvat yhä enemmän

toimista muilla politiikan aloilla

Rakenneuudistukset tärkeitä pitkän aikavälin

kasvumahdollisuuksien parantamiseksi

Talouden elpymistä voidaan tukea myös

finanssipolitiikalla (EU:ssa vakaus- ja

kasvusopimusta noudattaen)– Finanssipoliittiset toimen tulisi valita niin että ne tukevat kasvua

pitkällä aikavälillä

– Investoinnit infrastruktuuriin voivat olla osa



Julkiset investoinnit infrastruktuuriin

IMF: vaikutukset talouskasvuun suotuisat, jos

1. Toteutetaan tehokkaasti

2. Infrastruktuurin tila nyt merkittävä kasvun

pullonkaula

3. Taloudessa nyt tavallista enemmän

käyttämättömiä resursseja, jotka voidaan

työllistää elvyttämällä

Kritiikkiä:

– Riski väärästä kohdentumisesta

– Riski myöhästymisestä (suhdanteen kannalta)

– Ei ole estänyt Japanin talouden surkastumista



Suomen talous nyt vaatimattomalla kasvu-

uralla



BKT:n kasvu vaimeaa – vaikka vasarat

heiluivat

Suomen talous vaimeassa kasvussa kotimaisen

kysynnän vetämänä

– Yksityinen kulutus ja rakentaminen kasvavat

– Viennin ja teollisuustuotannon kehitys edelleen vaatimatonta

Vaimea elpyminen näkyy työttömyysasteen

alenemisessa, kun mm. rakentaminen työllistää. – Työllisyyden paraneminen kuitenkin edelleen vaatimatonta

Luottamusindikaattorit ovat parantuneet viime

kuukausina kautta linjan



Työllisyys nousee hitaasti

työttömyysasteen laskusta huolimatta


6

7

8

9

10

11

2 300

2 350

2 400

2 450

2 500

2 550

2002 2007 2012

Työlliset, trendi (vasen asteikko)

Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko)

1 000 henkeä %

Lähde: Tilastokeskus.2.9.2016eurojatalous.fi24515@Työttömyysaste&työlliset trend


Viennin kehityksessä ei käännettä

Vienti


70

80

90

100

110

120

130

2007 2009 2011 2013 2015

Suomi Euroalue (ml. alueen maiden välinen kauppa)

Tavarat ja palvelut, määrän indeksi, 2008 = 100

Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat. 33852


Rakentamisen suhdanne sen sijaan

kääntynyt nopeasti

Pääkaupunkiseudulla

uusien asuntojen

aloitukset kasvaneet

7% vuoden takaa

Myös asuntojen

kysyntä on kasvanut

voimakkkaasti

Asuntotuotanto on

lisääntynyt myös koko

maan tasolla



Asuinrakennusinvestointien osuus BKT:stä

kuitenkin keskiarvotason alapuolella

2

4

6

8

10

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi

Investoinnit asuinrakennuksiin, % BKT:stä

Pitkän aikavälin keskiarvo

%

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Asuinrakennusinvestoinnit Suomessa



Viime vuosien aikana julkisten

maarakennusinvestointien merkitys kasvanut

1000

1400

1800

2200

2600

1975 1985 1995 2005 2015

Julkinen sektori Yksityinen sektori

Viitevuoden 2010 hinnoin

Lähde: Tilastokeskus.

Maa- ja vesirakentaminen



Kuntien infrarakentamisen merkitys

kasvanut

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1975 1985 1995 2005 2015

Valtio Kunnat

Lähde: Tilastokeskus.

Julkiset maa- ja vesirakennusinvestoinnit



Julkinen talous epätasapainossa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

2000 2005 2010 2015

Menot Tulot

Mrd. euroa

Lähde: Tilastokeskus.Neljän neljänneksen liukuva summa.

Julkisyhteisöt



Liikenneinfra säästökohteena

Viime vuosina perusväylänpito ei ole säästynyt

valtion menoleikkauksilta– Korjausvelka on kasvanut arviolta 2,5 miljardiin euroon

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu liikenneinfran

korjausvelan taittaminen– Ajoitus on toistaiseksi hyvä

Onko liikenneverkon yhtiöittäminen ihmelääke

krooniseen rahapulaan?



Kasvua tukevat julkiset investoinnit

Julkisilla investoinneilla talouskasvua

vauhdittava vaikutus– Suhdannevaiheella on merkitystä

Suomen reaalisen kilpailukyvyn yhtenä

vahvuutena on infrastruktuurin korkea taso– Syytä pitää huolta vahvuuksista

Kasvua tukeva finanssipolitiikka on mahdollista

myös nykyisissä rajoissa– Kasvua tukeva menorakenne

– Oikein kohdennetut infrastruktuuri-investoinnit



Kiitos!


erkki liikanen bank of finland...viennin kehityksessä ei käännettä vienti 3.11.2016 erkki...

Documents