erikoistutkija, tkt, dos. heikki lehtonen [email protected] , puh. 09-56080
DESCRIPTION
Ilmastonmuutoksen vaikutukset elintarvikesektorilla Suomen viljateknikkojen seuran seminaari 22.10. 2008. Erikoistutkija, TkT, dos. Heikki Lehtonen [email protected] , puh. 09-56080 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Taloustutkimus Luutnantintie 13 00410 Helsinki. Sisällys. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Erikoistutkija, TkT, dos. Heikki [email protected], puh. 09-56080
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTTTaloustutkimusLuutnantintie 1300410 Helsinki
Ilmastonmuutoksen vaikutukset elintarvikesektorilla
Suomen viljateknikkojen seuran seminaari 22.10. 2008
Sisällys
• Ilmastonmuutos ja globaalitalous purevat jo nyt: Mistä johtuvat voimakkaasti nousseet tuote- ja panoshinnat?
• Miten ilmastonmuutos muuttaa maataloutemme suhteellista asemaa?• ilmasto suhteessa muihin olosuhdehaittoihin?
• Miten Aasian ja kehittyvien talouksien kasvu vaikuttaa Eurooppaan ja maataloussektoriin pitkällä aikavälillä?
• Mihin nämä johtavat?
Viljojen hintakehitys Suomessavuosina 1995-2008
1995 96 97 98 99 2000 01 02 03 04 05 06 07 2008
€/tonni
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
Ohra
Vehnä
€/tonni
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
1995 96 97 98 99 2000 01 02 03 04 05 06 07 2008
Kaura
Ruis
Mikä ruoan hintaa nostaa?- samat tekijät voivat myös muuttua ja johtaa hintojen laskuun!
• Epäedulliset sääolot ja vähentyneet varastot• Kustannusten nousu (esim. öljy, rahtikustannukset)• Väestönkasvu• Aasian elintason ja lihankulutuksen kasvu• Bioenergiaohjelmat• Muu maankäyttö• Sijoitustoiminta ja keinottelu• Ulkomaankaupan rajoitukset• Ilmastonmuutos
Maatalouden yleinen hintakehitys
80
90
100
110
120
130
140
150
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Maatalouden tuottajahintaindeksiMaatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelutMaatalouden investointeihin käytetyt tavarat ja palvelut
Indeksien lähde 1995-2007:
Kasvinviljelyn tuotantopanokset
8090
100110120130140150160170180190200210220230
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Siemenet ja taimet
Lannoitteet ja maanparannusaineet
Kasvinsuojelutuotteet ja torjunta-aineet
Indeksien lähde 1995-2007:
Rehut ja energiakustannukset
5060708090
100110120130140150160170180190200210220230
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Eläinten rehut
Sähkö
Moottoripolttoaineet
Indeksien lähde 1995-2007:
Investointihyödykkeet
80
90
100
110
120
130
140
150
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Koneet ja laitteet
Maatalousrakennukset
Indeksien lähde 1995-2007:
Suomen maatalous - tehoton raaka-aineen tuottamisessa mutta kilpailukykyinen kaupan hyllyllä?
• Kalliisti tuotetuista raaka-aineista on toistaiseksi kyetty valmistamaan tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa
• Kilpailuasetelmaa alhaisen kustannusten tuotantoalueisiin tasoittavat tuotantosidonnaiset maataloustuet ja kuluttajien mieltymykset• EU:n tukijärjestelmää täydentävät kansalliset tuet
• Kauppa on tehostanut toimintojaan ja lisännyt Suomen ulkopuolella tuotettujen kaupan merkkien määrää ja osuutta valikoimassa
• → kilpailu on kiristynyt pysyvästi ja raaka-ainekustannus korostuu kun kauppa ja teollisuus keskittävät tuotantoa!
• Maatalouspolitiikan uudistukset vaikuttavat samansuuntaisesti• tuki ei kannusta tuottamaan vaan jopa luopumaan tuotannosta• voivat osaltaan keskittää tuotantoa yhä harvempiin käsiin
Mitkä ovat kuluttajien valintojen perusteet?
• Kotimaisuus jo sinällään?• laskeva trendi koska valveutunut kuluttaja vaatii perusteluja
• Tuotteiden turvallisuus ja jäljitettävyys?• eläintaudit• torjunta-ainejäämät ja lisäaineet vähäisempiä kotimaisessa?• jäljitettävyys korostuu jos esim. dioksiinia tuotteissa
• Lähiruuan suosiminen ekologisin perustein ja ilmastoseikkojen perusteella?• pärjäävätkö suomalaiset tuotteet jos tuotteittain lasketaan ”hiilijalanjälki” eli
hiilivaikutus ilmakehään?• parantaako tämä kriteeri maataloutemme kilpailuasetelmaa?• http://extranet.vatt.fi/climatebonus/; MTT mukana
• Eläinten hyvinvointi?• Maku?• Hinta!
Miten ilmastonmuutos muuttaa maataloutemme suhteellista asemaa?
• Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikeuttavan maanviljelyä suuressa osassa maailmaa, mutta parantavan ainakin joidenkin kasvien viljelyolosuhteita Pohjois-Euroopassa
• Satotason keskiarvon ja varianssin odotetaan kasvavan myös Suomessa kasvukauden lämpösumman ja sateisuuden sekä niiden vaihtelun kasvaessa
• Muutokset ovat kuitenkin todennäköisesti hyvin erilaisia eri kasveille ja tuotannonaloille, myös kasvitaudit, tuholaiset ym. lisääntyvät
• Näitä kasvibiologisia muutoksia tutkitaan MTT:ssä ottaen huomioon auringonvalon intensiteetti
• Sateisuus aiheuttaa myös muita sopeutumiskustannuksia, esim. kustannuksia peltojen peruskuivatukselle ja teiden ylläpidolle
Eräät kansainväliset tutkimukset puoltavat näkemystä, jonka mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa mm. Suomessa
”Change in area under intensive agriculture until 2050”
• = A1FI• = A2• =B1• =B2
Lähde: Berry, P.M., Rounsevell, M.D.A., Harrison, P.A. and Audsley, E. (2006). Assessing the vulnerability of agricultural land use and species to climate change and the role of policy in facilitating adaptation. Environmental Science and Policy, 9, 189-204.
HadCM3 ilmastomalli; IPCC:n SRES-skenaarioiden mukaiset sosio-ekonomiset, teknologiset, poliittiset (policy) oletukset
Kirjallisuudessa useita arvioita Suomen maatalouden kovasta kasvusta ilmaston muuttuessa…
p. 158, scenario output: “One might think that Sweden and Finland would showcomparable behaviour. However, studying the climate and thus the crop yields, the south of Sweden is very similar to Denmark and good for agriculture whereas the north is coldand remains quite cold even in the A1FI scenario. Finland although appearing well north of much of Sweden has a much warmer summer and, although barely suitable for winterwheat currently, a huge area of Finland gives higher yields of wheat than the south of Sweden in the A1FI climate. Therefore, whereas the agricultural area in Sweden doubles,the area in Finland increases 10-fold. In the future if arable agriculturebecomes very profitable, there will be pressure to change.”
p. 160, conclusions: “Where land is not suitable for other uses at present, it may ormay not be protected. Not changing might be good for the environment (is 10% lossof Finnish forests significant?), whereas changing to a substantial exporter of cereals might be good for the Finnish economy. EU-wide this might represent a surplus of cereals. In fact several of the scenarios indicate that although feasible in Finland, low product prices due to thehigher level of production, mean that cereals are not grown in Finland.”Source: E. Audsley, K.R. Pearn, C. Simota, G. Cojocaru, E. Koutsidou, M.D.A. Rounsevell, M. Trnka, V. Alexandrov 2006. What can scenario modelling tell us about future European scale agricultural land use, and what not? Environmental Science and Policy Vol. 9. Issue 2: 148-162.
Merkittävää maatalouden laajenemista Suomessa on syytä epäillä, koska…• Arviot koskevat enempi tuotantopotentiaalia kuin sen rajoitteita• Ilmasto on vain yksi, joskin merkittävin, luonnonhaitta Suomen
maataloudelle• esim. peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus merkittävä kustannushaitta • pellon raivaaminen metsämaasta mahdollista vain tietyissä tilanteissa
• Maatalous on Suomessa voimakkaasti politiikkavetoista: Kustannukset ylittivät markkinatuotot 1,51-kertaisesti 2007 (1,67-kertaisesti 2006)• tuotannon kasvu ei markkinaehtoisesti ole todennäköistä tai edes
mahdollista ilman tuotanto- tai investointitukien kokonaismäärän kasvua• tuen tarve voi vähentyä jos tuottavuus kasvaa Suomessa nopeammin
kuin muualla• Ilmastonmuutos johtaa paitsi maataloustuotteiden, myös panoshintojen
nousuun • esimerkkinä energian ja lannoitteiden hinnat 2006-2008!
• Mm. Brasilian ja Kaakkois-Euroopan maatalous voi vastata hintojen nousuun kasvattamalla tuotantoa ilman tukia
• Monissa kehitysmaissa suuri tuottavuuspotentiaali (matala lähtötaso)
2 toisiinsa liittyvää tavoitetta MTT:n ilmastonmuutostutkimuksessa: (1) arvioi satotason kasvun ja vaihtelun vaikutuksia maataloustuotantoon ja maatalousmaan käyttöön Suomessa (2) ottaen huomioon satotason ja sen vaihtelun muutokset, arvioi kuinka maataloustuotannon potentiaali ja kilpailukyky muuttuvat ilmastonmuutoksen ja globaalien elintarvikemarkkinoiden skenaarioilla
Our study is related to a larger research project (ILMASOPU) which examines the climate change adaptation potential of the Finnish agriculture
and food economy. The consortium of MTT, Finnish Meteorological Institute, Finnish Environment Institute and Boreal Plant Breeding Ltd provides comprehensive, regional future estimates of Finnish field and horticultural crop production, competitiveness and environmental effects in changing climate and global markets. Part of ISTO program: http://www.mmm.fi/en/index/frontpage/environment/ilmastopolitiikka/researchprogrammeonadaptationtoclimatechange.html
Climate models Climate impact crop response and adaptation measures
ProductionDemand
Trade
Finnish food system in global and EU context
Liberalization of world trade
Shifts in food consumption patterns
Shifts in productivity
MTT:n ILMASOPU –projektissa arvioidaan maataloustuotannon kehitystä Suomessa ilmastonmuutoksen ja globaalin sosioekonomian eri skenaarioilla (vihreä laatikko)
Global economy and agri-food system
Population growth
Finnish national economy
Miten voimme arvioida näin monialaisen muutoksen vaikutuksia?
• Ongelma: suurin osa ilmastonmuutoksen sosioekonomiasta on Suomen ulkopuolella• panosten ja tuotteiden hinnat määräytyvät globaaleilla markkinoilla• näistä määräytyy paljolti se, miten Suomen kansantalous muuttuu rakenteellisesti ja
kuinka maatalous pärjää kilpailussa tuotantoresursseista kuten työvoima, pääoma ja maa
• Tutkittaessa ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia on tarve systemaattisesti seurata tärkeimpiä kansainvälisiä tutkimuksia globaalin talouden ja ruokasektorin sopeutumisesta ilmastonmuutokseen• koska ei ole resursseja globaalin skaalan tutkimusongelmiin, panos- ja tuotehinnat
otettava muista tutkimuksista• ongelmana se, että maataloustuotannon sidonnaisuutta luonnonolosuhteisiin ja
politiikkaan ei ole Pohjois-Euroopassa riittävästi huomioitu, ts. tuloksina usein suuri tuotannon kasvu
• Maataloustuotantoa rajoittavat luonnonhaitat ja riippuvuus yhteiskunnan tuesta ja ohjauksesta otettava huomioon
Alustavia arvioita satopotentiaalistaPerustuu Ilmasopu-hankkeen vetäjän prof. Pirjo Peltonen-Sainion esittämiin alustaviin arvioihin lokakuussa 2008 (ACCLIM-seminaari 17.10. 2008)http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/acclim_esitelma7_10102008.pdf
• Nykyiset viljalajikkeet eivät hyötyisi ilmastonmuutosmallien ennustamista kasvukauden pidentymisistä• hyödynnettävissä oleva kasvukauden pidennys osuisi kevääseen, ei syksyyn!• käyttökelpoinen ja sadon rakentumisen kannalta kriittinen sademäärä voi jopa pienentyä
(kuivien kesien ja rankkasateiden lisääntyminen)• kasvukauden sadanta per potentiaalinen biomassa vähenee oleellisesti vaikka sademäärä
sinällään kasvaisikin• Teoreettinen kasvukauden pidentymisestä johtuva satopotentiaalin kasvu
tuntuva, jos uhat voitetaan• pitkään kasvukauteen sopeutetuilla viljakasveilla jyväsato mahdollista nousta parhaassa
tapauksissa jopa 7-8 tonniin vuoteen 2085• rypsillä ja rapsilla siemensatopotentiaali 3 500 – 4 300 kg /ha vuoteen 2085
• Edellyttää haasteelliseksi muuttuvan kasvinvuojelun onnistumista kohtuukustannuksin!• nykyiset taudit hankalammiksi, tulokaslajit ja taudit…• uudet kasvilajit, kuten maissi, voivat olla erittäin hyviä tautien ja tuholaisten levittäjiä!
• Puutarhatuotannossa mahdollisuuksia!• energian kulutus vähenee oleellisesti, kasteluvettä Suomessa riittää (Etelä-Eurooppa kuivuu)• hedelmäpuut pystyvät hyödyntämään paremmin pitenevän kasvukauden!
Sadontuottokyvyn tulevaisuus
• Kasvien käytettävissä oleva fysiologisesti tehokas kasvukausi pitenee• Pidentymä kohdistuu kasvukauden alkuun• Viljelykasvien sadon ja biomassan tuottokyky kasvaa merkittävästi• Jalostus x ilmastonmuutos x kasvukauden pidentyminen• Kuivuus ankaroituu• Kasvustomassa x lämpötilan nousu x kuurojen yleistyminen• Lajikkeisto vaihtuu – merkittävästi jo 2025!• Päivänpituus- ja lämpötilaherkkyys• Talvehtimisolot vasta haasteiden kautta leudoiksi• Huuhtoumariski kasvaa
• Lämpötila x maaperäprosessit x talvisadanta x kasvipeitteisyys x ravinteiden käyttö
• Kasvinsuojelutarpeet kansainvälistyvät
Kasvinsuojelutarpeet kansainvälistyvät
• Tuhoojasukupolvien lukumäärä kasvaa• Ongelmat ankaroituvat nykyalueilla• Tuhoojat siirtyvät uusille alueille• Uudet lajit rantautuvat• Uusien kasvilajien ja talvimuotojen tulo tuo mukanaan
uudet tuhoojat• Heinämäiset rikkakasvit yleistyvät• Lähde: MTT / Kasvinsuojelun ILMASOPU-tutkimukset 2008 / Kari Tiilikkala
Sopeutuminen?
• Lajikkeisto vaihtuu, lajisto tätä maltillisemmin• Palkoviljat, rapsi, syysvehnä, ruisvehnä, syysohra, syyskaura, nurmiheinät, syysrapsi
……….säilörehumaissi• Viljelyn yksipuolistumisen riski kasvaa• Kastelujärjestelmien laajamittainen käyttöönotto myös peltokasvien
tuotannossa?• Suomella makean veden varoja tulevaisuudessakin!• Edellyttää investointeja, kalusto auttamattomasti vanhentunut• Vettä johdettava myös kauempaa
• Lannoituksen jakaminen • tuotantopanosten käytön tehokkuuden lisäämiseksi• Ympäristöhaittojen välttämiseksi
• Kemiallisen ja biologisen torjuntatarpeen lisääntyminen• Biologisten torjuntamahdollisuuksien käyttöönotto edellyttää merkittävää
kehittämispanostusta• GM:n suomien menetelmien hyödyntäminen• Kaikki menetelmät otettava käyttöön myös Euroopassa?• Peltobioenergian istuttaminen tulevaisuuskuvaan?
Entä globaalimuutos pitkällä aikavälillä?
• Martin, W. & al. (2008). Economic Development in emerging Asian markets: Implications for Europe. European Review of Agricultural Economics vol. 35, Nr. 3 (September 2008).
• "love of variety" -> tuotannon arvo kasvaa• lisäarvotuotteiden kulutus kasvaa nopeasti tulojen noustessa• raaka-aineiden hinnat säilyvät korkeina koska tulot kasvavat • hintaheilahtelut kasvavat kun tulot kasvavat ja kulutuksen tulojousto
pienenee!• energian hinta nousee jatkuvasti• työvoiman osuus maatalouden ja elintarvikkeiden tuotantokustannuksista
alenee• ilmastonmuutoksen haittoja voidaan torjua GMO-lajikkeilla• Aasian ja kehitysmaiden tuottavuuspotentiaali kotieläintuotteissa erittäin
merkittävä, jää silti alle Eurooppalaisen tason.• => Eurooppalaisen maatalouden tuotannon arvo reaalisesti säilyy, varsinkin
jos keskitytään vahvoihin lisäarvotuotteisiin• Vahvoja eurooppalaisia vientituotteita viinit, viskit, konjakit, muut alkoholijuomat, juustot!• Tuotannon arvon säilyttäminen edellyttää vahvaa osaamisen kehittämistä ja myös
rakennemuutosta Euroopassa• ”jokerina” puutarhatuotanto; ruokatrendit. paikallisuus, ilmastonmuutos…
Riskinsietokyvyn merkitys kasvaa
• Sekä tuote- että panoshintojen voimistuneet vaihtelut vaativat maatiloilta ”syviä taskuja”, ts. riskinsietokykyä• vaikeiden vuosien (voimakas kustannusnousu – matalat tuotehinnat)
lisäksi on myös hyviä vuosia (voimakas tuotehintojen nousu – viiveellä nousevat tai jopa alenevat panoshinnat)
• riskiä sietävät pysyvät tuotannossa, panostavat parempiin suhdanteisiin jo huonojen suhdanteiden aikana; ”raha menee rahan luokse”
• levinneessä kannattavuusjakaumassa on myös positiivinen puoli!
• Syklisyys ja kannattavuuden vaihtelu kasvaa erityisesti maidontuotannossa • sikatalous ollut aina syklinen ja kannattavuudessa on ollut voimakkaita
vaihteluita• kuitenkin maidontuotanto hidasliikkeistä -> hyvät ja huonot suhdanteet
voivat olla selvästi pidempiä kuin sikataloudessa
Kannattavuuskerroin
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007e 2008e
Viljanviljely Lypsykarja Muu nautakarja Sikatalous Kaikki tilat
Tuotantokustannus
Lähde:
0
20
40
60
80
100
120
140
160
2008E2007E200620052004200320022001200019991998
1000
EU
R /
yrit
ys
0,0
0,4
0,8
1,2
1,6
2,0
2,4
2,8
3,2
1000
EU
R /
ha
Tuotantokustannus, EUR/yritys Tuotantokustannus, EUR/ha
Maatalouden tuotot ja kustannukset vuonna 2007, milj. euroa- panoshintojen nousu erittäin ongelmallinen Suomen maataloudelle! – mitä tarkoittaa 10 % nousu kustannuksissa verrattuna 10 % nousuun tuotoissa?
Tuet1 868
Kasvinviljely456
Kotieläimetilman maitoa634
Maito858
yht. 4 265 milj. euroa
Muut tuotot 75Puutarha 374
TUOTOT
Lannoitteetja kalkki 205
Energia423
Rehut372Palkat ja
sivukulut 252
Koneet ja kalusto 685
Rakennukset366
Korot ja vuokrat 198 Muut
kustannukset 775
yht. 3 277 milj. euroa
KUSTANNUKSET
24 %
6 %
11 %13 %8 %
21 %
11 %6 %
43 %
11 %20 %
15 %
9 %2 %
Tuottavuuskehitys eri tuotantosuunnissavuosina 1987–2006
Viljatilat
Maitotilat
Sikatilat
95 97 99 01 03 0587 89 91 93 070,50
1,00
0,75
1,25
1,50
1,75
2,00
Vuoden 1987 taso merkitään luvulla 1
Tuottavuuden kehitys ratkaisee pitkän päälle maatilan kannattavuuden
• Tuottavuuden avulla maatalouden tulisi periaatteessa pystyä korvaamaan lopputuotteiden reaalihintojen aleneminen (panoshintojen nousu ollut pitkään tuotehintoja voimakkaampaa)
• Kotieläintalouden tuottavuuskehitys on ollut jatkuvaa• Huolestuttavaa on viljatilojen tuottavuuden hidas kasvu
• keskimääräinen hidas kehitys ei tarkoita etteikö tuottavuus olisi parantunut monilla yksittäisillä tiloilla
• Jos keskeisenä syynä viljatilojen keskimäärin hitaaseen tuottavuuden kasvuun on pinta-alaperusteinen tukipolitiikka, merkittäviä muutoksia voi tapahtua (myös tilamäärissä ja peltomaan markkinoilla) odotettavissa jos peltoalasidonnaisuutta joskus puretaan!
Mitä tästä seuraa?
• Tähän asti kehitys on johtanut tilarakenteen polarisoitumiseen: Päätoimisia kotieläintiloja on yhä vähemmän ja sivutoimisten kasvitilojen suhteellinen osuus kasvaa• vielä ei ole näköpiirissä muutosta siihen, etteikö kotieläintilojen lukumäärä
vähintään puolitu 10 vuodessa• Erikoistuminen, tuottavuuspotentiaali ja kasvinsuojelun haasteet
voivat osaltaan keskittävät tuotantoa harvempiin käsiin? • peltoviljelyn ulkoistamiseen ja kasvinviljelytilojen lukumäärän lasku?• erikoistuminen parantaa tuottavuutta mutta on usein riskialtista siksi, että
investointien käytettävyys heikko muissa tarkoituksissa• esim. viljan viljely on ollut vähemmän riskialtista tukien vuoksi kuin erikoistunut
kotieläintalous• karsitaanko jossain vaiheessa peltoalatukia tai niiden kytkentää pellon hallintaan?• nykyisellään tuet ovat pääomittuneet pellon hintaan mikä vaikeuttaa tilojen
laajentamista ja hidastaa tuottavuuskehitystä!• Edelleen on mahdollista, että ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen
maatalouteen enemmän kotieläintalouden ja globaalien hintasuhteiden muutoksien kautta kuin suoraan kotimaisen tuottavuuspotentiaalin kautta