epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

26
Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Menetelmiä työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen marraskuu 2014

Upload: tjs-opintokeskus

Post on 18-Jul-2015

31 views

Category:

Healthcare


0 download

TRANSCRIPT

Reilun Pelin työkalupakki:Epäasiallinen käyttäytyminen

puheeksi

Menetelmiä työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen

marraskuu 2014

● TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

● Toimintamme perustuu yhdessä tekemiseen ja asiantuntijuuden jakamiseen.

● Autamme liittoja ja yhdistyksiä vahvistamaan järjestötoimintaa, työsuojelua ja edunvalvontaa.

● www.tjs-opintokeskus.fi

TJS Opintokeskus

● TJS Opintokeskus on tuottanut Reilun Pelin työkalupakin työpaikkojen hyvinvoinnin kehittämiseen.

● Tämä diasarja antaa konkreettiset etenemisohjeet psykososiaalisten riskien kartoitukseen kuormitusanalyysin avulla.

● Reilun Pelin työkalupakkiin kuuluu yhteensä 11 menetelmää.

www.tjs-opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman-kehittaminen/reilu-peli

Reilun Pelin työkalupakki

● Työkalupakin pohjana ovat TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -käsikirja ja Reilu Peli -koulutukset, jotka tähtäävät epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisemiseen ja ristiriitojen selvittämiseen.

● Työkalupakin välineitä kehiteltiin ja testattiin työpaikoilla kehittämishankkeessa, johon saatiin valtionavustusta Työelämän kehittämisohjelmasta. Hankkeessa yhteistyökumppaneina olivat mukana Palkansaajajärjestö Pardia, Erityisalojen Toimihenkilöliitto Erto ja Vakuutusväen Liitto sekä 11 työpaikkaa.

Reilun Pelin työkalupakki

● Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla tai kun halutaan ehkäistä epäasiallista kohtelua.

● Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä, mikä on epäasiallista käyttäytymistä.

● Samalla sovitaan yhdessä, miten työpaikalla toimitaan, jos epäasiallista käyttäytymistä ilmenee.

Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi, menetelmän tavoitteet

● Epäasiallisen käyttäytymisen määrittelyyn tarvitaan työyhteisön jokaista jäsentä. Kaikki siis osallistuvat!

● Määrittelystä on hyvä tehdä organisaation sisäinen hanke, jolla on vastuullinen vetäjä sekä työryhmä. Vetovastuu on esimiehellä tai esimiehen nimeämällä henkilöllä.

● Koko henkilöstön yhteistä aikaa tarvitaan noin kaksi tuntia. Työskentelyyn tarvitaan fläppipaperia ja tusseja, sinitarraa tai maalarinteippiä.

● Suurella työpaikalla voidaan työskentely toteuttaa riittävän suuren, koko työyhteisöä edustavan ryhmän työpajana.

Työskentelyaika ja osallistujat

● Määritellään epäasiallinen käyttäytyminen:

– Keskustellaan ja kirjataan yhdessä, mikä on epäasiallista käyttäytymistä työpaikalla. Seurataan diojen ohjeistusta, jotta kaikki paikalla olijat rohkaistuvat antamaan panoksensa työskentelylle. Työstetään ryhmissä asiallisen käyttäytymisen kuvaus.

– Käydään läpi lainsäädännön, viranomaisten ja tutkijoiden määritelmiä.

– Mitä laki sanoo esimiehen ja työntekijöiden velvollisuuksista.

● Sovitaan, miten toimitaan, jos epäasiallisuuksia ilmenee.

Toimintamallin eteneminen

● Esimies, henkilöstön edustajat ja viestivät yhdessä koko työyhteisölle

1. etukäteen työskentelyn käynnistämisestä

2. laaditusta asiallisen käytöksen mallista ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen mallista ja uusien toimintatapojen käyttöönotosta.

● Esimies ja työsuojeluvaltuutettu seuraavat, tuleeko valituksia epäasiallisesta käyttäytymisestä. Henkilöstön edustaja on mukana, jos näin sovitaan.

● 3-6 kuukauden kuluttua tehdään kysely ja pidetään seurantatilaisuus.

Viestintä, arviointi ja seuranta

● Esimies osoittaa sitoutumisellaan, että arvostaa hanketta ja haluaa edistää päämäärään pääsyä.

● Esimies varmistaa, että suunnitellut toimet toteutetaan sovitulla tavalla.

● Organisaation johto takaa työryhmälle ja esimiehelle tarvittavat resurssit.

Esimiehen vastuu

1. Varataan aluksi tunti yhteistä työskentelyaikaa henkilöstölle ja esimiehille.

2. Nimetään työryhmä: esim. esimies ja henkilöstön edustajat, jotka

kokoavat työpajan tulokset:

– Kuvaus (lista) asiallisen käyttäytymisen mallista työpaikalla ja

– laativat mallin siitä, kuinka toimitaan, jos epäasiallisuuksia ilmenee.

3. Varataan tunti yhteistä aikaa henkilöstölle ja esimiehille ja käsitellään

työryhmän laatimaa listaa ja toimintamalliehdotusta.

4. Hyväksytään epäasialliseen kohteluun puuttumisen toimintamalli

yhteistoimintamenettelyn mukaisesti.

Toteutus

● Pohdi aluksi 5 min. itseksesi ja kirjaa asiat paperille.

● Keskustelkaa 3-4 hengen ryhmissä 5-10 min kirjaamistanne asioista.

● Kirjataan kaikki asiat fläpille siten, että jokainen ryhmä kertoo yhden asian kerrallaan.

Mikä mielestäsi on epäasiallista käyttäytymistä työpaikalla?

Käännetään epäasialliset asialliseksi käyttäytymiseksi.

● Keskustelkaa ryhmässä epäasiallisen käytöksen muodoista.

● Muuntakaa edellä keskusteltu epäasiallinen käytös asialliseksi käytöksesi.

Mikä on asiallista käyttäytymistä?

● Jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma näkemyksensä siitä, mikä on epäasiallista käyttäytymistä.

● Näistä muodostuu työyhteisön yhteinen näkemys.

● Seuraavissa dioissa käsittelemme viranomaisten ja tutkijoiden esittämiä määritelmiä epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Työyhteisön määritelmistä viranomaisten määritelmiin

● ”Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa

toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista

ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä.”

● ”Usein häirintä kohdistuu toisen persoonaan tai yksityiselämään,

esimerkiksi ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin, ulkomuotoon, harrastuksiin,

perhesuhteisiin jne. Se voi ilmetä mm. väheksyvänä, alistavana,

nöyryyttävänä, pilkkaavana tai syyllistävänä puheena, perättömien juttujen

levittelynä, epäasiallisina käskyinä, sopimusehtojen laittomina muutoksina,

uhkailuina, sosiaalisena taikka fyysisenä toisista eristämisenä jne. Yhteistä

kaikessa häirinnässä on, ettei toista hyväksytä sellaisena jollainen hän on.”

Työsuojeluhallinto, Internet-sivut 22.5.2014

Työsuojeluviranomaisten määritelmä

”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.”

Työturvallisuuslaki 28 §

Työturvallisuuslaissa epäasiallisesta kohtelusta

1. Kiusaaminen sisältää negatiivista tai vihamielistä käyttäytymistä, joka ilmenee säännöllisesti, jatkuvasti ja toistuvasti.

2. Uhri kokee puolustautumisen vaikeaksi.

3. Kiusaaminen ilmenee ihmisten välisenä vuorovaikutuksena kahden henkilön välillä tai yhden ja useiden henkilöiden tai ryhmän välillä tai ihmisryhmää kohtaan. Useimmiten työyhteisön sisäinen ilmiö, mutta joissakin tutkimuksissa myös ulkopuoliset henkilöt kuten asiakkaat tai oppilaat työpaikkakiusaajina.

4. Kielteinen käyttäytyminen on tarkoituksellista.

5. Kiusaamiseen sisältyy kielteisiä menettelytapoja: uhrin mainetta, työsuorituksia ja kommunikointia muiden työntekijöiden kanssa manipuloidaan.

Tutkijoiden määritelmien yhteenveto

Lähde: Maarit Vartia-Väänänen, 2003

● Työkäskyt ja -määräykset.

● Työhön liittyvien päätösten ja erilaisten tulkintojen käsittely ja näkemyserot näissä.

● Työhön liittyvien ongelmien käsittely ja ratkaisuyritykset.

● Huomautukset tai perusteltu kurinpidollinen rangaistus.

● Työntekijän ohjaaminen työkykyä koskevaan tutkimukseen, kun siitä on ensin keskusteltu asianomaisen kanssa.

Epäasiallista kohtelua ei ole

Oikeus ja velvollisuus, joka kuuluu esimiehelle.

● Asiat, joita lait ja sopimukset eivät säätele. (vrt. työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työehto-/virkaehtosopimus, työsopimus/virkaehdot)

● Koskevat työtapaa, laatua, laajuutta ja menettelytapoja

– Työtä koskevien ohjeiden ja määräysten antaminen.

– Työtehtävien jakaminen.

– Töiden ja työvuorojen suunnittelu.

– Työajan ja -vuorojen sijoittelusta päättäminen. (jatkuu…)

Työnjohto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus)

● Koskevat työtapaa, laatua, laajuutta ja menettelytapoja

– Työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen.

– Työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolosta päättäminen.

– Työskentelypaikan määrääminen.

– Velvollisuus antaa työntekijälle tietyt lepoajat ja huolehtia työturvallisuudesta.

Työnjohto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus)

Työnjohtomääräyksen tulee olla:

● lain, TES:n ja työsopimuksen mukainen

● syrjimätön

● hyvän tavan mukainen (alakohtaisia eroja)

● ammattipätevyyden mukainen

● kohtuullinen

● yhdenvertainen

Työnjohto-oikeuden rajat

Seuraavaksi sovitaan yhdessä

1. Toimintatapa, jos epäasiallisuuksia ilmenee.

2. Sovitaan yt-menettelyssä.

3. Kirjataan.

4. Talletetaan paikkaan, josta henkilöstö löytää sopimuksen.

5. Liitetään toimintamallin kuvaus perehdytysaineistoon.

6. Käydään läpi henkilöstön kanssa ja tiedotetaan.

Seuraava toimenpide

● Sovitaan yhdessä keskustelemalla, miten toimimme,

jos epäasiallista käyttäytymistä ilmenee.

● Määritellään oma rooli: miten toimit, jos koet, että

sinua kohdellaan epäasiallisesti.

● Sitten määrittelemme, miten toivomme työkaverin

toimivan, jos hän huomaa epäasiallista

käyttäytymistä.

● Määrittelemme myös, mikä on esimiehen tehtävä.

● Lopuksi määrittelemme työsuojeluvaltuutetun ja

luottamusmiehen tehtävät näissä tilanteissa.

Miten epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan

Työturvallisuuslaki 8 §:

● ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

● Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön, samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat”

→ Laki sisältää fyysisen ja henkisen turvallisuuden ja terveyden!

Esimiehen velvollisuudet määrittelee laki

● ”Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa” (18 §).

● Työntekijällä on myös velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan vaarakohdista työnantajalle, mikäli ei itse pysty vaaraa poistamaan. (19 §).

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä

● Halutessasi voit pyytää TJS Opintokeskuksesta vetäjän työhyvinvoinnin kehittämiseen.

[email protected], puh. (09) 229 3030

● Yhteystiedot henkilöittäin:

www.tjs-opintokeskus.fi/yhteystiedot

● Reilu Peli -verkkosivu:

www.tjs-opintokeskus.fi/kehittamispalvelut/tyoelaman-kehittaminen/reilu-peli

Yhteystiedot

Yhdessä tekemällä saamme yhteisen työpaikkamme toimimaan!