36 Tieto&trendit 1/2012

Siirtoverkot avainasemassa

Eurooppa matkalla päästöttömään energiantuotantoon

Energy Roadmap 2050

Vesa Puoskari

” Tavoitteiden toteuttaminen edel-lyttää, että vähennämme fossiilis-ten polttoaineiden ja lisäämme uu-

siutuvien energialähteiden käyttöä sekä investoimme jakeluverkkoihin”, lin-jaa VUB:n (Vrije Universiteit Brussel) EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan eri-koistunut tutkija Claire Dupont.

”Uudistuvat energialähteet ovat paras tapa yltää päästöttömään energiantuotan-toon. Teknologia on osoittanut toimivuu-tensa. Se on puhdasta energiaa ja se käy yhä edullisemmaksi”, hän huomauttaa.

EU:n komission joulukuussa julkaisema Energy Roadmap

2050 viitoittaa tietä päästöttömään energiantuotantoon.

Tavoitteena on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla

seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana ja samalla turvata

energiantarjonta ja säilyttää teollisuuden kilpailukyky. ”Euroopalla

on käytössään riittävästi uusiutuvaa energiaa, mutta Euroopan

energiajärjestelmä ei voi toimia ilman mittavia investointeja

energiaverkostoon”, sanoo European Climate Foundationin

Brysselin toimiston johtaja Tom Brookes.

Tieto&trendit 1/2012 37

European Climate Foundationin Brys-selin toimiston johtaja Tom Brookes li-sää, että energiatehokkuuden parantami-nen on olennaista fossiilisten polttoainei-den käytön vähentämiselle.

”Meidän on luovuttava lähes koko-naan fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa ja kuljetussektoril-la. Käytännössä näiden on oltava pääs-töttömiä. Tämän seurauksena sähkön kysyntä lähes kaksinkertaistuu. Energia-tehokkuus on olennaista kaikkialla, mis-sä sähköä käytetään.”

Siirtoverkot ratkaisevassa roolissa

Uusiutuvista energialähteistä komissio nostaa esille etenkin tuulivoiman kas-vun. Pohjois-Euroopassa panostetaan tuuleen, kun etelässä energiaa tuotetaan auringon avulla.

Tuulen vaihteluiden vuoksi tuulivoi-man keskimääräinen syöttö on noin 25–30 prosenttia kapasiteetista. Aurinko-

energialla syöttö on tätäkin alhaisempi. Uusiutuvien energialähteiden tuotan-non vaihteluiden tasaamiseksi tarvitaan tehokas jakeluverkko.

”Aurinkoenergia on ympäristön kan-nalta paras vaihtoehto, mutta sen hyö-dyntäminen vaatii tehokkaan jakeluver-koston. Komission visiossa energiaver-kostojen rakentaminen on otettu hyvin huomioon”, huomauttaa Claire Dupont.

”Jos uusiutuvan energian osuus energi-an kokonaistarjonnasta yltää 80 prosent-tiin, tämä takaa täydellisen energiaturval-lisuuden. Euroopan energiajärjestelmä ei voi kuitenkaan toimia ilman mittavia in-vestointeja energiaverkostoon.”

”Esimerkiksi Saksa on päättänyt luo-pua ydinvoimasta. Hiilenkäytön lisäämi-nen olisi sille katastrofi, joten sen puu-te on korvattava uusiutuvilla energialäh-teillä. Saksa ei tähän yksin pysty, joten sen on katsottava rajojensa ulkopuolelle. Tähän tarvitaan maiden rajat ylittävä te-hokas siirtoverkko”, Brookes sanoo.

Kaasukapasiteetti riittävä

Komission suunnitelmissa kaasu on avainasemassa energiajärjestelmien muu-toksessa. Hiilen ja öljyn korvaaminen kaasulla auttaa vähentämään energiasek-torin päästöjä lyhyellä ja keskipitkällä ai-kavälillä.

Claire Dupont kuitenkin arvioi, että ilmastopoliittisin perustein kaasunkäy-tön lisääminen ei ole välttämätöntä.

”Kaasuputkiston ja -terminaalien ka-pasiteetti on riittävä nykyisellään. Ko-missio ajaa kaasuputkiston kehittämistä pikemminkin energiaturvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyvin perustein kuin ilmastopolitiikan näkökulmasta. Tavoit-teena on vähentää riippuvuutta Venä-jältä tuodusta kaasusta.”

”Ilmastopolitiikan näkökulmasta kaasua voidaan käyttää esimerkiksi tuu-livoiman varavoimana, mikäli meillä on käytössä toimiva hiilidioksidin varas-tointijärjestelmä. Näillä näkymin tämä tuskin on mahdollista”, arvioi Dupont.

"Ilmaston muutoksen ehkäisy on vain yksi pe-ruste kasvihuonekaasu-päästöjen leikkaamisel-le. Fossiilisista polttoai-neista luopuminen on järkevää myös taloudel-lisesti ja ihmisten tervey-den kannalta”, arvioi Eu-ropean Climate Founda-tionin Brysselin toimis-ton johtaja Tom Broo-kes.

" EU:n tiekartan uusiu-tuvaan energiaan liitty-vät tavoitteet voisivat ol-la vieläkin kunnianhimoi-sempia. Esimerkiksi vä-hentämällä kaasun osuut-ta energiantuotannosta voitaisiin lisätä uusiutuvi-en energialähteiden käyt-töä", arvioi EU:n ilmas-to- ja energiapolitiikkaan erikoistunut tutkija Claire Dupont.

Vesa Puoskari

38 Tieto&trendit 1/2012

Energy Roadmap 2050

Myös Tom Brookes epäilee hiilidiok-sidin talteenoton ja varastointijärjestel-män toimivuutta, joka sisältyy komissi-on linjauksiin.

”Uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta on oltava noin 60–80 prosenttia, muutoin hiilen talteen-oton varastoinnin osuus nousee liian suureksi. Etenkin kaasun käytöstä syn-tyvät hiilidioksidipäästöt olisi varastoi-tava kokonaisuudessaan. Tällä hetkel-lä meillä ei ole näyttöä siitä, että hiili-dioksidin varastointijärjestelmä voisi ol-la toimiva ratkaisu.”

Energiainvestoinneilla kiire

Energiasektorilla investoinnit tehdään 20–60 vuoden ajanjaksolle. Komissio kannustaa EU:n jäsenvaltioita miet-timään, miltä energiapaletti näyttää vuonna 2050 ja luomaan puitteet yksi-tyisille investoinneille.

Tom Brookes patistaa investoijia liikkeelle.”Aihe on esillä niin poliittisis-sa keskusteluissa kuin yritysten hallitus-ten tasolla, mutta käytännön investoin-tipäätöksissä tämä ei juuri näy.”

”Seuraavan 40 vuoden aikana kaikki voimalaitokset ja verkot vanhenevat, jo-ten meidän on rakennettava energiajärjes-telmä kokonaan uusiksi joka tapauksessa. Saastuttavan teknologian rakentamises-sa ei ole mitään mieltä. Olemme matkal-la hyvään suuntaan, sillä Euroopassa ei ole

tehty merkittäviä investointeja esimerkik-si hiilivoimaloihin viime vuosina.”

Brookesin mukaan haasteena on va-kuuttaa investoijille, että pääomasijoitus on kannattava. ”Säästämme energiakus-tannuksissa, kun öljyn, hiilen ja kaasun käyttö vähenee. Tämä sijoitetaan infra-struktuuri-investointeihin, jolloin kus-tannus on enemmänkin pääomakustan-nus kuin käytöstä aiheutuva kustannus.”

”Poliittiset päätökset säätelevät ener-giamarkkinoita, joten järjestelmän muu-toksen on tapahduttava lainsäädännön kautta”, hän sanoo.

Euroopan päästökauppajärjestelmä on luotu kannustamaan yrityksiä inves-toimaan energiatehokkuuteen ja uu-siutuvaan energiaan. Taloustaantuman seurauksena energian kysyntä ja samal-la päästöoikeuksien hinnat ovat pudon-neet merkittävästi. Käytännössä tämä on pysäyttänyt investoinnit vihreään energiaan.

”Päästökauppajärjestelmä ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä rahoi-tukseen ja talouteen liittyvät ongelmat ovat hidastaneet vihreään energiaan siir-tymistä huomattavasti”, Claire Dupont huomauttaa.

Tavoite mahdollinen

Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisen perimmäisenä tavoitteena on ilmaston-muutoksen pysäyttäminen. Komission

mukaan nykyistä politiikkaa jatkamalla päästöjä saadaan leikattua noin 40 pro-senttia vuoteen 2050 mennessä. Riippu-vuus tuontienergiasta kasvaa ja energia-kustannukset kohoavat fossiilisten polt-toaineiden hinnan nousun vuoksi.

Claire Dupontin mukaan EU:n tie-kartan uusiutuvaan energiaan liitty-vät tavoitteet ovat toimivia energiapo-litiikan kehittämiseksi. ”Ne voisivat olla vieläkin kunnianhimoisempia. Esimer-kiksi vähentämällä kaasun osuutta ener-giantuotannosta voitaisiin lisätä uusiu-tuvien energialähteiden käyttöä.”

Brookesin mukaan hiilen käytöstä luopuminen on aloitettava välittömäs-ti. Hän huomauttaa, että suunta on oi-kea, sillä tällä hetkellä Euroopassa ei ole merkittäviä uusia hiilivoimalahankkeita.

”Jos öljyn hinta nousee IEA:n en-nusteiden mukaan, käytämme vuonna 2050 pelkästään öljyyn noin 2,6 pro-senttia bruttokansantuotteesta. Ilmas-ton muutoksen ehkäisy on vain yksi pe-ruste kasvihuonekaasupäästöjen leik-kaamiselle. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on järkevää myös taloudel-lisesti ja ihmisten terveyden kannalta”, arvioi Tom Brookes. ■

Kirjoittaja on Brysselissä asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja.