ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT–

HANKKEEN TULOKSET

KESTÄVÄN ALUESUUNNITTELUN TYÖKALUT KÄYTTÖÖN

03.10.2013

Kimmo Lylykangas

• Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. rakentamis-

määräyksista

Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia

Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön

• Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi

suunnittelun eri tasoilla

• Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan

merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

CO2e-PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN

OHJAUSKEINONA

YLEISKAAVA

ASEMAKAAVA

RAKENNUSSUUNNITTELU

KÄYTTÄJÄN VALINNAT

KESKIMÄÄRÄISET

CO2e -PÄÄSTÖT

KORKEAT

CO2e -PÄÄSTÖT

MATALAT

CO2e-PÄÄSTÖT

MAAKUNTAKAAVA

YLEISKAAVA

ASEMAKAAVA

RAKENNUSSUUNNITTELU

KÄYTTÄJÄN VALINNAT

MATALAT

CO2e-PÄÄSTÖT KORKEAT

CO2e-PÄÄSTÖT

KESKIMÄÄRÄISET

CO2e-PÄÄSTÖT

MAAKUNTAKAAVA

• Alueellinen päästölaskenta on yleensä hyödyntänyt rakennustason

laskentamenetelmiä ja se on kohdennettu kokemusperäisesti

merkittävimmiksi tiedettyihin kasvihuonekaasupäästötekijöihin

LIIKENNE

MATERIAALIT

ENERGIANKÄYTTÖ

• Päästölaskentamallissa on noudatettu rakennustason päästölaskentaa

harmonisoivien EN-standardien lähestymistapaa

• Tarkasteluihin on lisätty

MAANKÄYTÖN MUUTOS

• Mittayksikkönä tCO2e/(asukas, a)

ASEMAKAAVATASON PÄÄSTÖLASKENTA

• Excel-pohjaiset laskurit

HENKILÖLIIKENTEEN CO2e-PÄÄSTÖJEN ARVIOINTIIN

RAKENNUSTEN JA INFRASTRUKTUURIN ELINKAAREN

HIILIJALANJÄLJEN ARVIOINTIIN

• Konkretisoivat raportin kuvaaman päästölaskentamallin

• Vapaasti ja veloituksetta käytettävissä asemakaavoituksen

yhteydessä tehtävää CO2e-päästöjen arviointia varten

HANKKEESSA VALMISTUNEET TYÖKALUT

PÄÄSTÖLASKENTAMALLI

YKSINKERTAISTETTU

CO2e-LASKENTA

• Kaikki asuinkerrostalot

kuvataan yhtenä ryhmänä

• Kaikki rivi- ja ketjutalot

kuvataan yhtenä ryhmänä

• Kaikki erilliset pientalot

kuvataan yhtenä ryhmänä

• Käytetään oletusarvoja

YKSITYISKOHTAINEN

CO2e-LASKENTA

• Vain keskenään täysin

samalaiset rakennustyypit

kuvataan yhtenä ryhmänä

• Periaatteessa yksi ryhmä voi

olla yksi rakennus

• Mallinnetaan tyypillinen

rakennus ryhmittäin

• Lasketaan pinta-ala- ja

määrätiedot mallista ja

lasketaan energiankulutus

OLEMASSA OLEVA

RAKENNUSKANTA

• Voidaan sisällyttää laskentaan

asuinrakennusten osalta

• Voidaan käyttää tutkimukseen

perustuvia oletusarvoja tai

määritellä aluekohtaisesti

kerättävän tiedon perusteella

TUOTEVAIHEEN HIILIJALANJÄLKI:

PÄÄRAKENNUSOSIEN HIILIJALANJÄLKI EN 15804 mukaisiin ympäristöselosteisiin perustuen

Synergia-laskuri

Ilmari-laskuri

KÄYTTÖVAIHEEN CO2e-päästö:

ENERGIANKULUTUSTASOT RakMK D3:n ja D5:n mukainen laskenta (ostoenergia)

Alueellinen kaukolämmön päästökerroin

LASKENTATAPOJEN YHDENMUKAISUUS • EN 15978 -standardi

• GBC Finland – Rakennusten elinkaarimittarit (2013) –

laskentaohje: rakennuksen hiilijalanjälki

• Rakentamismääräyskokoelman mukainen ostoenergian

laskenta

MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN CO2e-päästö:

HAKATTAVAN PUUSTON TILAVUUS Metsän inventointitiedot

OLETUSARVOJA TARKEMMAT LÄHTÖTIEDOT

LASKENTAMALLI

SIJAINTIVALIKKO Rakennusten ja infrastruktuurin CO2e-päästö

• Sijainti määritellään kunnan tarkkuudella

→ Lämmitysenergian kulutustason normitus

Lämmitystarveluvut, Ilmatieteen laitos

→ Kaukolämmön päästökertoimet

Motiva

→ Aurinkoenergian tuotto

Ilmastovyöhyke, RakMK D3

→ Hakattavan puuston tilavuus

Metsän kasvuvaiheen mukaan, Metsätilastollinen vuosikirja

Laskentamalli:

• Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne

► alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain

• Huomioidaan paikalliset erityispiirteet

• Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien

avulla

• Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset) valintamahdollisuuksia on käytännössä lukemattomia (esimerkki alla), työkalussa on päädytty hyvin

yksinkertaiseen/realistiseen ”valikkoon”, joka pohjautuu vaikutuksiin, joihin todellisuudessa on voitu päästä

-4 -2 -1 +1 +2 +4

toimenpide 1: kävelyn osuus 16 18 19 21 22 24

toimenpide 2: pyöräilyn osuus 6 8 10 12 16 24

toimenpide 3: henkilöautoilun osuus 25 30 40 50 60 75

toimenpide 4: lähijunien osuus 0 2 4 6 8 10

toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus 22 26 29 33 38 48

toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus 0 2 4 6 8 10

toimenpiteen voimakkuusaste

toimenpiteen jälkeen muuttunut

kulkutapajakauma toimenpiteen

voimakkuuden mukaan (%-osuus)

LIIKENNE

Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja:

• Laadukkaat jalankulkuympäristöt

• Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat

• Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan)

• Lähijunien tai metron asema alueella

• Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä

• Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat

LIIKENNE

RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT

KUVAT: Ahonen, Mika: Suunnitteluohjeet. Hyvinkään Hangonsillan alueen ideakilpailu 18.4. – 19.10.2012. Esitys

ideakilpailun seminaarissa Hyvinkäällä 29.5.2012. [viitattu 31.10.2012]

http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto_rakentaminen/Hangonratapiha-uudistuu/Hangonsillan-alueen-ideakilpailu/

Ruuska et al 2013:

Pohjarakenteiden osuus jopa n. 37 % rakennuksen materiaaleista johtuvista

päästöistä; merkittävät päästöt mm. maa-aineksen stabiloinnista

ENERGIA

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100 ENERGIANKÄYTÖN CO2e-PÄÄSTÖJÄ VÄHENTÄVÄ OSUUS+ VERKKOON SYÖTETTÄVÄOSUUSTUULITURBIINIIN PERUSTUVATUOTTO: CO2e-PÄÄSTÖJÄVÄHENTÄVÄ OSUUS

AURINKOPANEELIT + AKKU +DSM: CO2e-PÄÄSTÖJÄVÄHENTÄVÄ OSUUS

AURINKOPANEELIT ILMANAKKUA: CO2e-PÄÄSTÖJÄVÄHENTÄVÄ OSUUS

UUSIUTUVAN

OMAVARAISENERGIAN

LASKENNALLINEN TUOTTO-

ODOTUS kWh/a

UUSIUTUVA OMAVARAISENERGIA

SUHTEUTETTUNA

ENERGIAMUODOITTAIN

OSTOENERGIAAN %

OSTOENERGIAA (CO2e-PÄÄSTÖJÄ)

VÄHENTÄVÄ OSUUS

MITOITUSPERUSTE

SKAFTKÄRR

PORVOO

KRUUNUVUORENRANTA

HELSINKI

HARMAAKALLIO

LOVIISA

SIIRLAAKSO

MÄNTYHARJU

Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana

päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööri-

tieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit –hanke.

45 kgCO2 / brm2 a

Lähde: Fortel Components Oy

ALUEKOHTAINEN

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI

• Vaihtoehtojen asettaminen

tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella

saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö,

rakennusmateriaalit)

vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia

• Kehitettävän vaihtoehdon valinta

laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna

myös kustannukset arvioitava

• Ratkaisumallin kehittäminen

laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi

• Suunnitteluprosessin dokumentointi

kaavaehdotuksen perustelut

• Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet

vaatimusten / suositusten perustelut

PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN

KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA

Kimmo Lylykangas, Pekka Lahti & Tuukka Vainio:

Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus

JULKISTUS vko 41/2013

RAPORTTI JA LASKURIT

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE