Emerald Leaves

Salla Leppänen, Hanna Liljendahl ja Nea Vesalainen

Raportti

Viestintä 1 COS1RM0011

Matkailun liiketoiminnan

rakentaminen BES1RM001

22.3.2012

Tiivistelmä

Raportin palautuksen tai esityksen päivämäärä

Koulutusohjelma

Tekijä tai tekijätSalla Leppänen, Hanna Liljendahl ja Nea Vesalainen

Ryhmätunnus tai aloitusvuosiM2

Raportin nimiEmerald Leaves

Sivu- ja liitesivumäärä47 + 12

Opettajat tai ohjaajatJohanna Heinonen ja Hannele Hillu-Kuitunen

Tämä raportti esittelee Päijänteen kansallispuiston alueelle

suunniteltua matkailualan yritystä Emerald Leavesia. Ideana on

perustaa ympärivuotisesti toimiva, monipuolisia

ohjelmapalveluja tuottava yritys. Raportissa käydään ensin läpi

yritysidean luonnetta, kenelle se on suunnattu, miten yritys

toimii ja mikä sen imago on. Sitten käsittelyyn otetaan sisäiset

analyysit. Tarkempaan syyniin joutuvat muun muassa yrityksen

rakenne, taloudelliset resurssit sekä suunnittelemamme

tuotteet. Sisäisissä analyyseissä käydään läpi myös yrityksen

käyttämiä markkinointikanavia sekä sidosryhmiä. Sisäisistä

analyyseistä siirrytään ulkoisiin analyyseihin. Analyysi kattaa

muun muassa Emerald Leavesiä koskevan lainsäädännön ja

asetukset, toimialan tilan, rakenteen ja trendit sekä teknologian.

Ulkoiset analyysit päättyvät riski- ja SWOT-analyysiin.

Seuraavaksi raporttimme siirtyy käsittelemään täsmentynyttä

liikeideaa. Viidennessä luvussa käymme uudestaan läpi

yrityksemme perusteita sekä pohdimme yrityksemme

tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteena raportin tekemisen aikana

on oppia yrityksen perustamisesta ja sen toiminnasta. Raportin

teon aikataulutus löytyy raportin lopusta liitteenä.

Tiivistelmä

Raportin palautuksen tai esityksen päivämäärä

Koulutusohjelma

AsiasanatLuontomatkailu, yritystoiminta

Abstract

Date of presentation

Degree programme

AuthorsSalla Leppänen, Hanna Liljendahl ja Nea Vesalainen

Group or year of en-tryM2

The title of thesis Emerald Leaves

Number of pages and appendices47 + 12

Supervisor(s)Johanna Heinonen ja Hannele Hillu-Kuitunen

This report presents a made up company called Emerald Leaves,

which offers program services in Päijänne National Park. The

report starts with a business idea, and then follows by the clien-

tele, business methods and image of the company. Then the re-

port moves on to the company’s internal analysis, which in-

cludes information about the company's structure, planned fi-

nancial resources, as well as products offered to the clientele.

After that the internal analysis goes through some marketing

channels and stakeholders used by the company. From internal

analysis the report moves on to external analysis. The external

analysis will cover laws and regulations Emerald Leaves follows,

state and structure of the industry and also some trends and

technology important to Emerald Leaves. The external analysis

ends to risk and SWOT analysis. Next the report will deal with

focused business idea. In the fifth chapter we go through the ba-

sics once more and think about the future aims of Emerald

Leaves. During the making of this report the aim is to learn how

to start a business and how to keep it going. Find the group’s

schedule attached.

Abstract

Date of presentation

Degree programme

Key wordsNature-based tourism, business

Sisällys

1 Johdanto 1

2 Yritysidea 3

2.1 Mitä 3

2.2 Kenelle 3

2.3 Miten 3

2.4 Millä imagolla 4

3 Sisäiset analyysit 5

3.1 Tarvittava organisaation ja henkilöiden määrä 5

3.2 Henkilöiden osaaminen ja tietotaito 5

3.3 Olemassa olevat ja tarvittavat taloudelliset resurssit

sekä rahanlähteet 6

3.4 Olemassa olevat ja tarvittavat koneet ja laitteet 7

3.5 Suunnitellut tuotteet 8

3.6 Markkinointiviestintä 8

3.7 Hinnoitteluperiaatteet 9

3.8 Olemassa olevat ja tarvittavat sidosryhmät 10

3.9 Yritysmuoto 11

4 Ulkoiset analyysit 12

4.1 Mikroympäristö 12

4.1.1 Kilpailijat ja kilpailun lajit 12

4.1.2 Kysyntä 17

4.1.3 Ostokäyttäytyminen 18

4.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut 19

4.2 Makroympäristö 19

4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne 20

4.2.2 Lait, asetukset ja luvat 22

4.2.2.1 Markkinointi 22

4.2.2.2 Ohjelmapalvelut 23

4.2.2.3 Kansallispuisto 24

4.2.3 Kulttuuri & trendit 27

4.2.4 Teknologia 28

4.3 Riskianalyysi 30

4.3.1 Tuoteriskit 30

4.3.2 Taloudelliset riskit 31

4.4 SWOT 32

4.4.1 Vahvuudet 33

4.4.2 Heikkoudet 33

4.4.3 Mahdollisuudet 33

4.4.4 Uhat 33

5 Liikeidean täsmennys 35

5.1 Mitä 35

5.2 Kenelle 35

5.3 Miten 35

5.4 Millä imagolla 36

5.5 Asiakassegmentti 36

5.6 Lopullinen yritysmuoto 38

5.7 Yrityksen tavoitteet40

Lähteet 41

Liitteet 48

Liite 1. Aikataulutus

Liite 2. Emerald Leavesin tarjoamia ohjelmapalveluja

Liite 3. Kuvia Päijänteen kansallispuistosta

Liite 5. Ensiaputarvikkeet

1 Johdanto

Ryhmämme tehtävä oli perustaa matkailualan yritys, joka olisi

jollain tavoin tekemisissä kulttuurin kanssa. Opintojakson

tavoitteena meillä on ymmärtää liiketoiminnan lainalaisuuksia

sekä soveltaa niitä omassa elämässä. Lisäksi aiomme oppia

aikataulutuksen ja delegoinnin salat. Tarkoituksena olisi myös

tulevan lukukauden aikana hallita matemaattiset

peruslaskutoimitukset sekä tutustua yrityksen tuloslaskelmaan

liittyviin laskentatapoihin.

Ensin yritysideanamme oli perustaa ulkomailla toimiva asuntoja

välittävä yritys. Kuitenkin huomasimme, että yritysidea ei ollut

realistinen ja vaadittavan tiedon hankkiminen olisi ollut liian

vaikeaa. Matkamessuilta käteen tarttui toinen, ensimmäistä

toimivampi yritysidea; perustaisimme ohjelmapalveluita

kansallispuistossa tarjoavan yrityksen. Kansallispuistot ovat

tärkeä luontomatkailukohde Suomessa monipuolisen tarjonnan,

puhtauden sekä nousevan trendin, hiljaisuuden, takia. Päijänteen

kansallispuiston valitsimme siitä syystä, että sen sijainti on

keskeinen. Päijänteen kansallispuisto sijaitsee osittain sekä

Padasjoen, Asikkalan että Sysmän kuntien alueella.

Kansallispuistossa vuonna 2008 tehdyn kävijätutkimuksen

mukaan siellä on tarvetta laadukkaille ohjelmapalveluille. Selkeä

markkinarako siis löytyy. (Metsä 2008.) Ryhmämme laatima

aikataulu kevätlukukaudelle löytyy liitteistä. (Liite 1.)

Yritysidean esittelystä siirrymme seuraavaksi sisäisiin

analyyseihin. Näissä käymme läpi tarkemmin muun muassa

organisaatiomme rakennetta sekä henkilöstöltämme vaadittavaa

osaamista. Taloudellisista resursseista sekä yrityksemme

tarvitsemista välineistä siirrymme suunnittelemiemme tuotteiden

1

esittelyyn. Samalla pohdimme mikä tekee tuotteestamme

ainutlaatuisen. Sisäisten analyysien lopuksi esittelemme Emerald

Leavesin käyttämiä markkinointikanavia päättäen analyysin

sidosryhmiemme esittelyyn. Liitteiksi olemme lisänneet listan

tarjoamistamme palveluista sekä kuvia Päijänteen

kansallispuistosta (Liitteet 2 ja 3).

Sisäisten analyysien jälkeen ovat vuorossa ulkoiset analyysit.

Pohdimme muun muassa yleisesti matkailu- ja ohjelmapalvelualan

kilpailutilannetta, kysyntää sekä potentiaalisten asiakkaidemme

ostokäyttäytymistä. Myös yhteiskunnan taloustilanne,

toiminnassamme huomioon otettavat lait, trendit sekä teknologia

käydään perusteellisesti läpi. Ulkoisissa analyyseissä on myös

tekemämme riskianalyysi, jossa käymme läpi niin

tarjoamastamme palvelusta kuin taloudellisista seikoistakin

johtuvia riskejä. Riskianalyyseistä siirrymme SWOT-analyysiin,

joka kokoaa yrityksemme vahvuudet ja heikkoudet, tulevaisuuden

mahdollisuudet sekä uhat.

Ulkoisista analyyseistä raportti siirtyy takaisin perusteisiin: mitä,

kenelle, miten ja millä imagolla. Näiden peruskysymysten avulla

palaamme täsmentämään liikeideaamme. Päivitämme luvussa 5

siis jo luvussa 2 kirjattuja tietoja yrityksestä. Osa tässä raportissa

aikaisemmin mainitsemistamme tiedoista päivittyy ajan tasalle,

osa pysyy samanlaisena kuin se on aiemmin raportissa ollutkin.

Peruskysymysten lisäksi pohdimme tässä luvussa yrityksemme

lopullista yritysmuotoa ja perustelemme tarkemmin, miksi jo

aikaisemmin valitsemamme avoin yhtiö on meille paras valinta.

Lopuksi käymme vielä yhdessä läpi yrityksemme tulevaisuuden

tavoitteita.

2

2 Yritysidea

Yritysidealla tarkoitetaan yrityksen oivallukseen tai havaintoon

perustuvaa markkina-, taito- tai palveluideaa, jonka varassa

voidaan käynnistää yritystoiminta (Viitala & Jylhä 2006, 388).

2.1 Mitä

Suunnittelemamme ohjelmapalveluita tarjoava yritys toimii

Päijänteen kansallispuiston alueella. Yritys tarjoaa ohjelmaa

ympäri vuoden. Keväästä syksyyn tarjotaan kanoottiretkiä,

kalastusta, lintubongausta, marjastusta, sienestystä sekä

luontoretkiä, joihin kuuluu majoittuminen teltoissa tai laavussa.

Talvikuukausina tarjolla on hiihtoretkiä, lumikenkäilyä,

pilkkireissuja sekä muita talviaktiviteetteja. Ohjelma on vaihtuva

vuodenajan ja kysynnän mukaan. Teemapäiviä järjestetään ympäri

vuoden. Yrityksen ohjelmapalveluiden avulla pääsee nauttimaan

suomalaisista aktiviteeteista ja kokemaan ainutlaatuisen

hiljaisuuden.

3

2.2 Kenelle

Yrityksen palvelut ovat suunnattu sekä suomalaisille että

ulkomaalaisille. Suomalaisille yrityksellä on tarjota irtiottoja

arjesta ja siksi se onkin loistava vaihtoehto kalliille ulkomaan

matkoille. Ulkomaalaisille kokemus Päijänteen kansallispuistossa

antaa uusia elämyksiä ja tutustuttaa heidät paremmin Suomen

kauniiseen luontoon ja perinteikkääseen kulttuuriin. Pyrimme

järjestämään ohjelmaa kaikenikäisille vauvasta vaariin ottaen

huomioon liikuntarajoitteiset. Ohjelmaa löytyy niin aktiivisille kuin

rauhaa rakastavillekin, kaikille, jotka nauttivat raittiista

ulkoilmasta ja luonnon läheisyydestä.

2.3 Miten

Yritykselle perustetaan kotisivut, mitä kautta ihmisillä on

mahdollisuus sekä tutustua tarkemmin yrityksemme toimintaan

että saada tietoa lukuisista aktiviteeteista. Sivusto on

katseltavissa useilla kielillä, jotta myös ulkomaalaisten

tavoitettavissa. Sivustolta löytyvästä kalenterista on nähtävissä

järjestettävät retket ja teemapäivät. Lisäksi esimerkiksi seuroilla

ja järjestöillä on mahdollisuus tiedustella yksilöllisesti räätälöityä

ohjelmapakettia. Kotisivuilta löytyy yhteyshenkilön

puhelinnumero sekä sähköpostiosoite. Sitä kautta on

mahdollisuus kysellä lisätietoja sekä varata itse ohjelmapalveluita.

Yritys toimii kotoa käsin, erillistä toimistoa ei perustusvaiheessa

tarvita.

2.4 Millä imagolla

Imago tarkoittaa kuvaa, jonka asiakas saa yrityksestä. Yritys

pyrkii tekemään tästä kuvasta itselleen suotuisan, niin että

asiakkaille tulee yrityksestä mahdollisimman hyvä mielikuva.

4

(Aula & Heinonen 2002, 47–48.) Etenkin Suomessa hiljaisuudesta

on tullut kasvava trendi, varsinkin ulkomaalaisten keskuudessa.

Yrityksemme tukee kestävää kehitystä. Ohjelmapalveluiksi on

valikoitunut aktiviteetteja, jotka eivät ole haitaksi ympäristölle.

Meidän vastuullamme on kertoa asiakkaillemme ympäristössä

liikkumiseen liittyvistä toimintamalleista. Suomalainen luonto on

puhdas ja siksi me haluamme toiminnassamme korostaa sen

tärkeyttä. Ohjelmapalveluidemme kautta asiakkaamme pääsevät

luonnon keskelle ja oppivat lisää suomalaisesta luonnosta. Tänä

suurkaupunkikulttuurin aikana nuori sukupolvi on yhä vähemmän

tekemisissä luonnon kanssa ja siksi tarjoamamme palvelut ovat

monille aivan uusi elämys. Koska tarjoamamme ohjelma on

monipuolista, löytyy jokaiselle varmasti jotain mielekästä

tekemistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan imagoamme

kuvastavat hiljaisuus, kestävä kehitys, puhtaus, luonnonläheisyys

sekä elämyksellisyys.

3 Sisäiset analyysit

Sisäisissä analyyseissä käsittelemme muun muassa yrityksen

tavoitteita työntekijöiden määrän ja osaamisen suhteen.

5

Erittelemme siis minkälaisia rooleja työntekijöillä on ja mitä heiltä

vaaditaan. Otamme huomioon yrityksen taloudellisen puolen

tarkastelemalla taloudellisia resursseja, rahoituslähteitä sekä

palveluiden hinnoittelua. Muita läpi käymiämme aiheita ovat

yrityksen omistajat ja vuokraamat välineet, tuotteen

erilaistaminen kilpailijoista sekä yritysmuoto.

3.1 Tarvittava organisaation ja henkilöiden määrä

Yrityksemme lähtee liikkeelle neljän työntekijän kokoonpanosta.

Tarkoituksena on, että toimimme itse työntekijöinä. Yksi

työntekijöistä on töissä täyspäiväisesti ja hänen tehtäviinsä

kuuluvat erityisesti sihteerin työt, kuten palkanmaksu ja

varausten hoitaminen. Samalla hän toimii yrityksen

toimitusjohtajana. Asiasta ilmoitamme kaupparekisteriin.

(Yrityssuomi 2008.) Toinen yrityksessämme työskentelevä

työntekijä on suunniteltu olemaan yrityksen palveluksessa

ympärivuotisesti. Hän ei kuitenkaan ole täyspäiväinen työntekijä

vaan hänet kutsutaan tarvittaessa. Ajatuksena on palkata tämä

työntekijä yrityksen perustajien ulkopuolelta. Hänelle kuuluvat

esimerkiksi teemapäivien ja aktiviteettien järjestys ja opastus.

Kausityöntekijöitä yrityksellämme on kaksi. Toinen heistä

työskentelee talvikautena ja toinen kesäkautena. Heidän

toimenkuvaansa kuuluvat samanlaiset työtehtävät kuin ympäri

vuoden työskentelevällä työntekijällä.

Työntekijöiden määrän valintaa perustelemme sillä että olemme

toimintaansa vasta aloitteleva yritys. Yrityksellämme ei ole aluksi

varaa palkata suurta määrää työntekijöitä ja uskomme, että

kaltaisellamme pienen kokoluokan yrityksellä ei ole tarvetta

suunnattomaan määrään työntekijöitä. Kun kysynnästä ei ole vielä

varmuutta, työmäärää on hankala määritellä tässä vaiheessa.

6

3.2 Henkilöiden osaaminen ja tietotaito

Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme täysi-ikäisyyttä ja sujuvaa

suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa. Englannin kielen

taidon pitää myös olla hyvä, jotta pystymme palvelemaan

ulkomaalaisia asiakkaita. Koska tarjoamme ohjelmapalveluita,

erilaisten kausiaktiviteettiemme tuntemus on pakollista.

Työntekijän, joka on palveluksessamme ympäri vuoden, pitää

tuntea molempien kausien aktiviteetteja. Kausityöntekijöille

riittää vain oman kautensa aktiviteettien tuntemus. Työntekijät

joutuvat käyttämään autoa työaikanaan, joten heillä pitää olla

ajokortti.

Jos työntekijällä ei ole ensiapukoulutusta tai hygieniapassia,

koulutus järjestetään yrityksemme puolesta ennen työsuhteen

alkua. Ensiapukoulutuksen vaadimme vaaratilanteiden varalta.

Hygieniapassia taas tarvitaan niissä työtehtävissä, joissa ollaan

kosketuksissa ruoan kanssa. Pidämme lisäksi pikakurssin

työntekijöitä varten, jossa käydään läpi erätaitoja,

turvallisuusasioita, luonnontuntemusta sekä oppaan

vuorovaikutustaitoja. Tämä kurssi on välttämätön asiakkaiden

turvallisuuden, luonnossa oikein toimimisen sekä asiakkaiden

nautinnollisten elämysten takaamiseksi.

Vuorovaikutustaidoilla tarkoitamme sosiaalista luonnetta ja kykyä

toimia asiakkaiden kanssa erilaisissa tilanteissä. Järjestämme

työnhakijoille haastattelun, jossa meillä on mahdollisuus arvioida

hakijan sosiaalisia taitoja. Eduksi luemme työtä haettaessa opas-

tai muun matkailualan koulutuksen. Muu kielitaito katsotaan

hyväksi. Esimerkiksi venäläisten matkailu on kasvanut Päijänteen

kansallispuiston ympäristössä, muun muassa Padasjoella. Venäjän

kielen käyttö asiakastilanteissa luo heille miellyttävän

kokemuksen ja he näkevät, että panostamme heidän 7

viihtymiseensä. Sihteeriltä edellytetään atk-taitoja sekä

vaadittavaa osaamista palkanlaskussa, työvuorolistojen

tekemisessä ynnä muissa asiaankuuluvissa toimissa.

3.3 Olemassa olevat ja tarvittavat taloudelliset

resurssit sekä rahanlähteet

Yrityksellä ei ole olemassa valmiina taloudellisia resursseja.

Päätimme siksi hakea lainaa tai muuta rahallista avustusta

rahoittaaksemme yrityksen toiminnan alkuvaiheessa. Kaksi

yritykselle sopivaa rahoitustapaa ovat naisyrittäjälaina sekä

pienlaina. Naisyrittäjälainan voivat saada yritykset, joiden

osakkaista enemmistö on naisia. Työntekijöitä yrityksessä saa olla

korkeintaan viisi. Naisyrittäjälainaa voi saada enintään 35 000

euroa. (Finnvera 2012 a.) Pienlainan saamiseen saa yrityksellä

olla enintään viisi työntekijää, mutta lainanhakijoiden

sukupuolella ei ole merkitystä, kunhan yrityksen perustaja

työskentelee itse yrityksessä (Finnvera 2012 b). Yrittäjälainaa

emme harkinneet, sillä emme halua ottaa henkilökohtaista lainaa,

vaan jakaa kaiken osakkaiden kesken. Lisäksi se vaatisi omaa

investointia.

Päädyimme lopulta hakemaan naisyrittäjälainaa. Syitä tähän

olivat ne, että enemmistö osakkaista on naisia sekä meillä on

päätoiminen johtaja. Yrityksen työntekijämäärä on juuri sopiva

tähän lainatyyppiin eikä lainan käyttötarkoitusta ole tarkasti

määritelty. Voimme siis käyttää lainarahoja tilanteen mukaan.

Lainasumma riittää yrityksemme hankintoihin eikä

naisyrittäjälainan saaminen estä meitä hakemasta tarvittaessa

lisärahoitusta Finnveralta.

Pienlaina olisi ollut myös hyvä vaihtoehto yrityksellemme, onhan

se melkein samanlainen kuin naisyrittäjälaina. Ajattelimme 8

kuitenkin, että voimme hyödyntää naisenemmistöä

yrityksessämme. Pienlainaa voivat hakea sekä mies- että

naisvoittoiset yritykset, joten pienlainan saaminen voisi olla

hankalampaa, sillä kilpailisimme kaikkia vastaan. Tarvitsemme

yrityksemme toimintaa varten monia laitteita ja välineitä, jotka

rahoitamme lainalla. Yrityksellä täytyy olla alkupääomaa

aktiviteetteihin tarvittavia välineitä varten. Yhteistyökumppanuus

vuokraamon kanssa voi katketa, jos emme pysty heti maksamaan

välineiden vuokrauksesta. Suurimpia kuluja ovat yritykselle

ostettavat autot, työntekijöiden palkat, lisäkoulutus ja taitojen

ylläpito sekä mainonta. Pienempiin kuluihin luokittelemme

kotisivujen teon ja ylläpidon sekä työntekijöille hankittavat

työpuhelimet. Kansallispuistossa toimimisesta kuluja tulee

erilaisista lupamaksuista sekä mahdollisesti laavun ynnä muiden

kokoontumispaikkojen vuokraamisesta retki- ja teemapäiviä

varten.

3.4 Olemassa olevat ja tarvittavat koneet ja laitteet

Yrityksellä ei ole perustamisvaiheessa omistuksessaan tarvittavia

laitteita tai koneita. Sihteerin työhön tarvittava tietokone ja

internet-yhteys löytyvät häneltä itseltään, mutta yrityksen

omaisuudeksi niitä ei voi lukea. Tarvittavia koneita ja laitteita

ovat työpuhelimet, puhelinliittymät sekä työautot.

Aktiviteettivälineitä hankimme aluksi vuokraamalla. Niiden

hankkimista harkitsemme myöhemmin, jos bisnes alkaa luistaa.

3.5 Suunnitellut tuotteet

Tuotteisiimme kuuluvat erilaiset ohjelmapalvelut. Järjestämme

teemapäiviä sekä erikseen asiakkaiden toiveiden mukaan

räätälöityjä retkiä ja urheilullisia aktiviteetteja. Tarjoamistamme

palveluista löytyy lisätietoa liitteistä. (Liite 2.) Uniikin

9

yrityksestämme tekee Päijänteen kansallispuiston

henkeäsalpaavan kaunis ja puhdas suomalainen luonto.

Kansallispuisto on sijainniltaan loistava, vain parin tunnin

ajomatkan päässä Helsingistä. Kesäasukkaiden määrä on

kasvanut Päijänteen kansallispuistoa ympäröivissä kunnissa, joten

heistä saamme potentiaalisia asukkaita.

Pyrimme luomaan asiakkaita houkuttelevan tuotemerkin.

Haluamme asiakkaiden myös tunnistavan yrityksemme brändeiksi

luotettavuuden sekä korkean laadun. Yrityksemme vahvuutena on

tarjoamiemme aktiviteettien monipuolisuus. Aktiviteetteja on

useita sekä talvi- että kesäkaudelle, ja niistä jokainen löytää

itselleen varmasti sopivan. Talvikauden aktiviteettejä meillä ovat

hiihto- ja lumikenkäretket sekä pilkkiminen. Kesäkauden

ohjelmatarjontaan kuuluvat melonta ja kalastus, luontoretket sekä

opastettu marjastus ja sienestys. Aktiviteeteiksi siis olemme

valinneet sekä rauhallisia että toiminnallisia lajeja. Siitä syystä

suuntaamme toimintamme kaikenikäisille. Yksilöllisesti

räätälöityjen ohjelmapakettien lisäksi toimintamme perustuu

teemapäiviin. Toteuttamiamme teemoja ovat eräruokailukurssit

sekä koko perheen kisailupäivät.

3.6 Markkinointiviestintä

Käytämme markkinoinnissa mahdollisimman monia tehokkaita

markkinointikanavia. Näistä esimerkkinä ovat internet ja

lehtimainonta. Internetmainonnassa pääosassa on oma

kotisivumme. Kotisivultamme asiakkaat löytävät tarvitsemansa

tiedon tarjoamistamme aktiviteeteista ja tietävät, kuinka meidät

tavoittaa. Tavoitteemme internetin kautta tapahtuvassa

markkinoinnissa on hyödyntää uusimpia trendejä, kuten

Facebookia ja muuta sosiaalista mediaa. Siten luomme

yrityksestämme modernin, aikaansa seuraavan toimijan. Lisäksi 10

tarkoituksemme on luoda blogi, johon päivitämme säännöllisesti

yrityksen ja kansallispuiston kuulumisia. On yhteydenottokanava

asiakkailla mikä tahansa, pidämme huolen, että tiedusteluihin

vastataan mahdollisimman nopeasti. Olemme myös menossa

markkinoimaan yritystä alan tapahtumiin, kuten erämessuille.

Toinen tapamme markkinoida yritystä ovat esitteet.

Tarkoituksena on levittää niitä mahdollisimman laajalle eikä vain

paikallisesti. Kaikki asiakkaamme eivät välttämättä ole

kosketuksissa internetin kanssa eivätkä siten ole tietoisia

tuotteistamme. Esitteiden avulla myös näillä henkilöillä on

mahdollisuus ottaa yhteyttä yritykseen. Olemme ajatelleet

toimittaa esitteitä erikseen koulujen tai päiväkotien

ilmoitustauluille, joista oppilaat voivat kehittää hyvän luokkaretki-

idean ohjaajan avustuksella. Haluamme lasten ja nuorten oppivan

arvostamaan suomalaista luontoa sekä nauttimaan yhdessä

tekemisestä. Aina ei tarvitse huvipuistoja pitääkseen hauskaa.

Lehtimainoksia laitamme isoimpiin valtakunnallisiin lehtiin sekä

Päijänteen kansallispuiston lähikuntien kesälehtiin. Kesälehtiin

ilmoitukset tulevat monella kielellä, sillä ulkomailta tulevat

matkailijat lukevat niitä usein. Isot valtakunnalliset lehdet

valitsemme mainoskanaviksi alueellisten lehtien sijaan, sillä niillä

on suurempi levikki.

Asiakkaan mieluisan kokemuksen parantamiseksi entisestään

voimme antaa heille muiston kanssamme vietetystä päivästä.

Asiakkaat voivat halutessaan pyytää työntekijää ottamaan heistä

valokuvia esimerkiksi aktiviteetin aikana tai sen jälkeen. Kuvat

lähetämme heille sähköpostitse. Lisäksi harkitsemme antavamme

alennuskuponkeja palveluita käyttäneille asiakkaille. Näin

pyrimme luomaan pitkäkestoisen asiakassuhteen ja saamaan

asiakkaat levittämään tietoa yrityksestä eteenpäin.

11

3.7 Hinnoitteluperiaatteet

Palveluiden hinta määräytyy tarjottavan palvelun kulujen sekä

asiakkaiden iän mukaan. Hinta pyritään pitämään kohtuullisena,

jotta se houkuttelee useampia asiakkaita sekä asiakasryhmää

pystytään laajentamaan. Markkinarako olisi aika pieni, jos vain

varakkailla olisi varaa ostaa palveluja. Hinta on pidettävä sopivan

alhaisena, sillä useat kuluttajat etsivät halvempia hintoja kuin

kilpailevilla yrityksillä. Yrityksemme ottaa kuitenkin huomioon,

että tuotteen on maksettava itsensä takaisin ja saamme voittoa.

Tämä on yksi yrityksen tärkeimmistä edellytyksistä. Teemapäivillä

ja räätälöidyillä tuotteilla hinta määräytyy eri tavalla.

Teemapäivien hinta pyritään pitämään alhaisempana kuin

räätälöityjen palveluiden, sillä teemapäiviä ei voi järjestää jos

osanotto on alhainen. Halvoilla hinnoilla takaamme, että

osallistujia riittää. Teemapäiviin sovellamme porrastettua

hinnoittelua. Porrastettu hinnoittelu tarkoittaa sitä, että tuotetta

myydään eri hintaan erilaisille asiakasryhmille. Hinnan

porrastamisen edellytyksenä ovat asiakasryhmien selkeät erot,

joten jokainen kuuluu johonkin tiettyyn ryhmään. Hintaa voi

esimerkiksi porrastaa asiakkaiden, paikan tai ajan mukaan.

(Virtuaalimerkonomi 2012.)

Tarkoituksena on hinnoitella palvelu asiakkaan iän mukaan.

Lapset pääsevät osallistumaan tapahtumiin halvemmalla hinnalla

kuin aikuiset.

Räätälöity hinta muokkautuu palvelun tuottamisen kuluista.

Tarkkailemme myös kilpailevien yritysten hinnoittelua, jotta

saisimme hintamme mahdollisimman kilpailukykyisiksi.

Vaadimme asiakkailtamme maksun palvelusta ennen palvelun

saamista. Näin varmistamme, että asiakkaat varmasti maksavat ja

pystymme maksamaan välineitä vuokraavalle 12

yhteistyökumppanille ajallaan. Asiakkaan peruessa varauksensa,

veloitamme heiltä peruutusmaksun. Mitä myöhempään asiakas

ilmoittaa peruutuksesta, sitä suurempi summa on. Perustelumme

tälle on se, että olemme jo vuokranneet välineet asiakasta varten

ja tehneet suunnitelman aktiviteetin järjestämisestä juuri

kyseiselle asiakkaalle. Suurin tavoitteemme on siis pitää hinnat

kilpailukykyisinä, mutta samaan aikaan yritykselle tuottoisina.

3.8 Olemassa olevat ja tarvittavat sidosryhmät

Yrityksemme keskittyy tekemään yhteistyötä yksityisten yritysten

kanssa, jotka tarjoavat tarvitsemiamme välineitä aktiviteetteihin.

Suosimme yksityisyrittäjiä, sillä Päijänteen kansallispuiston

lähiympäristössä on tuskin suuria välinevuokrausketjuja. Sen

kautta saamme myös tarvitsemaamme yksilöllistä palvelua

esimerkiksi asiakkaan peruessa varauksen. Muutenkin

erikoistilanteissa on yksityisen yrittäjän kanssa helpompaa

neuvotella. Pyrimme aktiiviseen vuorovaikutussuhteeseen

metsähallituksen kanssa, jotta olemme perillä kansallispuiston

asioista, kuten laeista ja asetuksista. Olemme miettineet yrityksen

mahdollisuuksia toimia yhteistyössä paikallisten matkailuun

liittyvien yritysten kanssa. Esimerkiksi voisimme tehdä

yhdistettyjä retkiä, joissa ensin tarjoaisimme

ohjelmapalvelujamme ja sen jälkeen asiakkaat siirtyisivät

paikalliselle maatilalle nauttimaan aterian.

3.9 Yritysmuoto

Avoin yhtiö tarkoittaa yhtiötä, jossa kaikki yhtiömiehet ovat

yhdenvertaisia. He siis tekevät yhdessä päätökset ja jokainen

heistä vastaa myös mahdollisista veloista. Avoimen yhtiön

perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi ihmistä. (Yrityssuomi

2008a.)

13

Kaksi yrityksellemme sopivinta yritysmuotoa ovat avoin yhtiö ja

kommandiittiyhtiö. Valitsimme avoimen yhtiön niillä perusteilla,

että haluamme pitää sen pienen perheyrityksen kaltaisena tiiviinä

yhteisönä sekä kaikki osakkaat ovat samanveroisia. Kukaan ei siis

joudu yksinään vastaamaan esimerkiksi veloista, vaan kaikki

tehdään yhdessä. Pääoman rakentamiseen ei tarvita rahallista

panosta, työpanos riittää. Yrityksellämme ei ole suurta

alkupääomaa, joten on tärkeää, ettemme joudu investoimaan

rahallisesti yrityksen perustamiseen.

Kommandiittiyhtiötä perustamassa tulee olla vähintään kaksi

henkilöä. Toisen heistä pitää toimia vastuunalaisena

yhtiömiehenä. Hän osallistuu päätöksentekoon ja hoitaa yritystä

koskevia asioita, mutta yritykseen sijoittaminen ei ole

välttämätöntä. Yhtiöllä pitää olla myös äänetön yhtiömies, joka

nimensä mukaisesti jättäytyy pois päätöksen teosta ja antaa

panoksensa sijoituksen muodossa. (Yrityssuomi 2008b.)

Päätimme, ettemme perusta kommandiittiyhtiötä, sillä meillä ei

ole äänetöntä yhtiömiestä sijoittamassa yritykseemme. Lisäksi

emme pidä ajatuksesta, että kaikki yhtiömiehet eivät ole

yhtäläisesti vastuussa veloista.

14

4 Ulkoiset analyysit

Ulkoiset analyysit olemme jaotelleet neljään osaan: mikro- ja

makroympäristöön, riskianalyysiin sekä SWOT-analyysiin. Ensin

mikroympäristössä käymme läpi alan kilpailutilannetta, kysyntää

sekä potentiaalisten asiakkaidemme ostokäyttäytymistä.

Mikroympäristön käsittelystä siirrymme makroympäristön

tarkasteluun, johon kuuluvat muun muassa yhteiskunnan

taloustilanne, toiminnassamme huomioon otettavat lait sekä

trendit. Tarkastelemme myös yrityksemme tekemiä hankintoja

teknologia-osiossa. Teknologian jälkeen huomio siirtyy

riskianalyysiin, jossa on otettu huomioon sekä tuoteriskit että

taloudelliset riskit. Riskianalyyseistä on hyvä siirtyä SWOT-

analyysiin, joka kokoaa yrityksemme vahvuudet ja heikkoudet,

uhat sekä mahdollisuudet.

4.1 Mikroympäristö

Mikroympäristöllä tarkoitetaan yritystä lähellä olevia voimia,

jotka vaikuttavat sen kykyyn palvella asiakkaitaan – yritys itse,

markkinointi- ja kysyntäkanavat, kilpailijat ja muut sidosryhmät.

Mikroympäristöön luokitellaan kysyntä, kilpailu sekä verkostot ja

kumppanit (Bergström & Leppänen, 2009).

4.1.1 Kilpailijat ja kilpailun lajit

Yrityksemme vastaa parhaiten jäljittelijän roolia. Nimittäin

tuotteemme ovat samantyyppisiä kuin markkinajohtajalla, mutta

pyrimme parantamaan heidän epäkohtiaan ja siten saamaan

suosiota. Esimerkiksi tarjontamme on laajempi kuin useiden alalla

olevien yritysten, panostamme ekologisuuteen toiminnassamme

eli meiltä ei valikoimista löydy moottoriveneitä jne. Olemme

ottaneet asiaksemme hoitaa sekä räätälöityjä että

15

valmispalveluita, joka lisää ennestään monipuolista

tuotevalikoimaamme. Pyrimme myös pitämään yrityksen

persoonallisena houkuttelevilla ja omanlaisilla mainoksillamme ja

esimerkiksi sillä, että annamme asiakkaille heidän halutessaan

kuvia heidän kokemuksestaan tai päivästään asiakkaanamme.

Kilpailussa aiomme panostaa tuotteen laatuun mutta myös

tuotteen kilpailukykyiseen hintaan. Jos hinta on alempi tai sama

kuin markkinajohtajalla, voimme saada uusia asiakkaita

kokeilemaan meidän palveluitamme. Huolehdimme, että tuote on

mahdollisimman turvallinen, laadukas ja asiakkaille

mahdollisimman elämyksellinen eli pyrimme luomaan

mahdollisimman hyvän tuotteen. Asiakaspalvelu on hyvin tärkeää

meille, sillä siitä riippuu monen asiakkaan ostopäätös. Niinpä

huolehdimme, että asiakkaat saavat selkeää, tehokasta ja

ystävällistä palvelua eikä asiakkaan tarvitse udella uudelleen ja

uudelleen haluamiaan tietoja. Omista kokemuksistamme

tiedämme, kuinka hermoja raastavaa on kun yritykselle lähettää

sähköpostia eikä vastausta kuulu tai se tulee viikon päästä.

Haluamme huomioida asiakkaat mahdollisimman nopeasti

yhteydenoton jälkeen ja näin saada heidät vakuuttumaan

yrityksen ammattimaisuudesta.

Markkinointiviestinnän osa-alueella olemme käyttämässä

muutamaa eri kanavaa, sillä asiakasryhmämme luultavasti

käyttää sähköisiä palveluita, mutta lukee myös lehtiä ja esitteitä.

Yhden ryhmämme jäsenen yrityshaastatteluista kävi ilmi, että

alan yritykset ovat siirtyneet suurimmaksi osaksi mainostamaan

verkkoon. Tämä avaa meille mahdollisuuden tehdä

mainoksistamme näkyvämpiä ja sitä myöten saada ihmisiä

kiinnostumaan yrityksestämme yhä enemmän.

16

Mielestämme tärkeimmät kilpailijamme ovat kansallispuistojen

ohjelmapalveluyritykset Päijät-Hämeessä, mutta myös

naapurimaakuntien läheisimmissä ja suosituimmissa

kansallispuistoissa. Päijät-Hämeen naapurimaakuntia ovat Kanta-

Häme, Uusimaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-

Savo (Suomi.fi 2012). Tarkastelemme siis samanlaisten yritysten

palveluita ja vertaamme niitä omiimme sekä mietimme etäisyyttä

Helsingistä. Mainostammehan me läheistä sijaintia Helsinkiin,

joten yritämme keskittyä myös sijainnin määrittelemiin

kilpailijoihin.

Tuotteemme olemme suunnanneet sekä suomalaisille että

ulkomaalaisille. Ulkomaalaiset kävijät hakevat yleensä jopa

hieman ylellisiäkin elämyksiä, joten tarjoamme sekä kalliimpia

erikoisaktiviteetteja sekä halvempia palveluita suomalaisen

vaatimattomuuden tyyliin. Ulkomaalaisten rahankulutus

Suomessa on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2010 noin 19 %

(MEK 2010). Siksi meidän kannattaakin yrittää houkutella heitä

eksoottisilla ohjelmapalveluille sekä ottaa töihin erittäin

ammattitaitoista, kielitaitoista sekä vastuuntuntoista

henkilökuntaa. Ulkomaalaiset ovat kasvava asiakasryhmä eivätkä

kaikki kilpailijamme ole välttämättä ottaneet heidän tarpeitaan

huomioon. Lisäksi huolehdimme myös kotimaisista asiakkaista,

jotta asiakasryhmämme on riittävän suuri yrityksen toiminnan

pyörittämiseen.

Meillä on etunamme myös sijainti. Ulkomaalaisten ei tarvitse

matkustaa Lappiin kokeakseen elämyksiä ja saadakseen palveluja

useilla kielillä. Lappi on nimittäin saanut ohjelmapalveluilla

tunnettavuutta ulkomaalaisten keskuudessa, mutta olisi hyvä, jos

saisimme siirrettyä tätä keskusta muuallekin Suomeen.

Esimerkiksi tarkastellessamme Isojärven kansallispuiston

17

ohjelmapalveluyrityksiä huomasimme muutamia yrityksiä, joilla ei

ollut kotisivuja kuin Suomen kielellä. (Eräopaspalvelu Talvi 2012

& Meola Oy 2012.) Miten sitten ulkomaalaiset asiakkaat pystyvät

varaamaan itsenäisesti haluamiaan ohjelmapalveluja juuri tuolta

alueelta? Se vaikuttaa melko hankalalta. Siksi panostammekin

yrityksessämme palvelemaan ulkomaalaisia yhtä hyvin kuin

suomalaisia matkailijoita.

Aktiviteettimme ovat sellaisille ihmisille, jotka pitävät

suomalaisesta luonnosta ja siellä harrastamisesta sekä

ajanvietosta. Emme siis määrittele tarkkaa ikää, tosin

turvallisuustoimien takia esimerkiksi nuoria lapsia emme voi

laittaa kanoottiin, sillä he voivat pudota sieltä. He voivat kuitenkin

osallistua esimerkiksi hiihto- tai luontoretkillemme, joten

kaikenikäisille on siis jotain. Päijät-Hämeen alueella ei ole muita

kansallispuistoja kuin Päijänteen kansallispuisto (Luontoon 2012).

Heinolassa sijaitsee Paistjärven luonnonsuojelualue, mutta emme

usko sen luovan kilpailutilannetta välillemme. Se alue on

enemmänkin omatoimikäytössä eikä ohjelmapalveluja tarjoavia

yrityksiä ole toiminnassa mukana ainakaan näkyvästi. Melkein

kaikki tarkkailemamme ohjelmapalveluyritykset Päijänteen sekä

Päijät-Hämeen lähistöllä ovat pyrkineet luomaan yrityksellensä

huikeita elämyksiä tarjoavan, suomalaista luontoa arvostavan,

rauhallisuuden sekä turvallisuuden varmistavan imagon. Olemme

itsekin korostaneet näitä samoja ominaisuuksia omaa yritystämme

mainostaessa.

Kanta-Hämeessä sijaitsee Liesjärven ja Torronsuon

kansallispuistot. Lisäksi alueella on muutamia kohtuullisen

merkittäviä virkistys- tai ulkoilualueita, kuten Evo. Tosin

Liesjärven kansallispuiston sekä Evon retkeilyalueen kävijämäärät

ovat laskeneet metsähallituksen tutkimuksen mukaan. Liesjärven

18

kansallispuiston kävijämäärä on yli 20 000, mutta se on laskenut

noin 30 prosenttia. Evolla oli vuonna 2011 noin 60 000 kävijää,

mutta sen kävijämäärä on laskenut noin 20 prosentilla. Toisaalta

Torronsuon kansallispuiston kävijämäärä on kasvanut vajaaseen

20 000 kävijään, mutta emme usko näiden vaikuttavan omaan

toimintaamme. Meidän toimipaikallamme on kuitenkin hieman

erilainen toimintaympäristö, kuten kauniit järvimaisemat, kun

taas Evolla on eniten metsä-aluetta. (Yle 2012.)

Mainitsemistamme retkeilyalueista Liesjärven kansallispuiston

alueella toimii noin 5 ohjelmapalveluita tarjoavaa yritystä eli

kilpailua siis löytyy kohtalaisesti. Huomattavaa on kuitenkin se,

että vain yhdet sivut sai käännettyä englannin kielelle. Tällaisessa

tilanteessa meidän yrityksellämme on tilaisuus tehdä vaikutus

kielitaidolla ja ulkomaalaisten huomioimisella, jotta saisimme

heistäkin asiakkaita. Torronsuolla toimivat samat

ohjelmapalveluyritykset kuin Liesjärvelläkin, ovathan ne hyvin

lähellä toisiaan. Evolta löytyy muutamia ohjelmapalveluyrityksiä,

mutta retkeilyalue on enemmänkin omatoimisille matkailijoille.

Vaikka siellä ei olekaan lukumäärällisesti monta

ohjelmapalveluyritystä, näillä on laaja valikoima juuri siihen, mitä

matkailija tarvitsee. Meillä ei siis Evolla olisi järkeä haastaa siellä

jo olevia yrityksiä, vaan keskittyä sellaiseen paikkaan jossa ei ole

kansallispuiston sisäistä kilpailua ja kysyntää sekä

kasvumahdollisuuksia löytyy. (Luontoon 2012.)

Uusimaalta Helsingin läheisyydestä voi löytää Nuuksion ja

Sipoonkorven kansallispuiston. Vaikka näiden kansallispuistojen

sijainti on erittäin keskeinen Helsinkiin matkustaville, uskomme,

että matkailijat haluavat mennä kauemmaksi kaupungeista

kokeakseen todellisen suomalaisen metsän puhtauden ja

hiljaisuuden. Tämä on siis hyvä etu meille, sillä olemme silti

19

sopivalla etäisyydellä Helsinkiin sekä esimerkiksi Lahteen, mutta

emme kuitenkaan sijaitse niiden liepeillä. Lisäksi

mainitsemiemme kansallispuistojen sijainnit ovat melko kaukana

omastamme, joten tässä tapauksessa ei ainakaan synny

Päijänteen alueen sisäistä kilpailua. Nuuksion kansallispuistossa

on noin 15 ohjelmapalveluyritystä, joten heti jo tässä vaiheessa

voimme todeta, että kansallispuiston kilpailutilanne ei olisi

meidän kaltaisellemme aloittelevalle yritykselle ihanteellinen.

Kävijämäärä liikkui 32 000 paikkeilla vuonna 2007, mutta on koko

ajan kasvamassa. Eteläisen Suomen kansallispuistojen

kävijämäärien kasvusta voi tehdä sen johtopäätöksen, että myös

meidän käyttämämme kansallispuisto sijoittuu suosiota

kasvattavaan alueeseen. (Erälehti 2007.) Sipoonkorven

kansallispuistossa toimivista ohjelmapalveluyrityksistä ei ole

mainintoja, vaikka kansallispuiston kävijämäärä oli vuonna 2011

noin 75 000 (Luontoon 2012).

Kymenlaaksossa sijaitseva Repoveden kansallispuisto on

kävijämäärältään merkittävä, mutta sijaitsee hiukan kauempana

Helsingistä kuin Päijänteen kansallispuisto. Kävijöitä on

kyseisessä kansallispuistossa ollut vuoden 2008 aikana 75 000

(Repojotos 2012). Tosin sillä on ehkä parempi sijainti venäläisiä

turisteja ajatellen, jos he haluavat pysyä lähellä oman maansa

rajaa. Pyrimme kuitenkin luomaan paremmat tuotteet ja

asiakasystävällisemmän palvelun kuin sillä, jotta sijainnille ei sen

jälkeen jäisi enää niin suurta merkitystä. (Luontoon 2012).

Suomen karttaa katsottaessa on sijaintimme joka tapauksessa

parempi. Olemme eteläisessä Suomessa, jonne Suomen väestö on

keskittynyt (Nordia 2010). Meillä on melkein yhtä pitkä matka

joka puolelle eteläiseen Suomeen, kun taas Repoveden

kansallispuistosta on reilusti pitempi matka esimerkiksi Länsi-

Suomeen (Google Maps 2012a). Repoveden kansallispuistossa

20

toimii useita ohjelmapalveluyrityksiä, joilla on yhtä hyvä

aktiviteettitarjonta omaan yritykseemme verrattuna (Luontoon

2012).

Pirkanmaalla on kaksi kansallispuistoa, Helvetinjärvi sekä

Seitseminen. Niiden sijainti ei ole omaamme verrattuna niin hyvä,

mutta ohjelmapalveluja näillä alueilla on melko runsaasti.

Kävijämäärät Seitsemisen sekä Helvetinjärven kansallispuistoissa

ovat 30–40 000 luokkaa (Metla 2012 & Metsä 2012). Emme voisi

kuitenkaan itse suunnata kyseiselle alueelle, sillä aloittelevalla

yrityksellä olisi tuskin helpot ajat edessä. Vaikka Helvetinjärvellä

ja Seitsemisellä ohjelmapalveluyritykset näyttävät erikoistuneen

vain tiettyihin lajeihin, näemme paremman

menestymismahdollisuuden Päijänteen kansallispuistossa. On siis

paljon järkevämpää sijoittua alueelle, jossa on tilaa perustaa

yritys ja kysyntääkin on. (Luontoon 2012.)

Keski-Suomen alueelta löytyy neljä kansallispuistoa, mutta

totesimme niistä vain yhden olevan sopivalla etäisyydellä kilpailun

kannalta. Tämä kansallispuisto on Isojärvi. Siellä ongelmana on

se, ettei noin puolella yrityksistä ole palveluita muulla kun

suomen kielellä. Lisäksi heidän kotisivunsa internetissä ovat

erittäin epäselkeät, eikä niistä saa ensinnäkään selvää, missä

kaikkialla he järjestävät tiettyjä aktiviteetteja. Tämä antaa meille

hyvän mahdollisuuden saada heidän potentiaaliset asiakkaansa

tulemaan Päijänteen kansallispuistoon ostamaan omia

palvelujamme. (Luontoon 2012.) Isojärven kansallispuisto

sijaitsee kuitenkin kohtuullisen lähellä meidän toimipaikkaamme,

noin 50 kilometrin etäisyydellä (Google Maps 2012b).

Kansallispuiston kävijämääräkin on melko mitätön, noin 10 000

kävijän luokkaa. Tämä tilastotieto on vuodelta 2010. (Keskisuomi

2011.) Etelä-Savon kansallispuistot sijaitsevat maakunnan toisella

21

laidalla eli nämä kansallispuistot tuskin ovat suurena uhkana

omalle yritystoiminnallemme (Luontoon 2012).

Kun tarkastelemme Päijänteen kansallispuiston alueella toimivia

ohjelmapalveluyrityksiä Asikkalassa, Sysmässä sekä Padasjoella,

on helppo todeta, että ohjelmapalveluyritysten määrä on pieni

eikä tarjonta ole kovin laajaa. Asikkalan kunnan sivuilta löytyi

vain yksi ohjelmapalveluyritys, jolla on olemassa kotisivut.

(Asikkala 2012.) Sysmän alueella ohjelmapalveluyrityksiä on

kaksi. Itse suuntaudumme Padasjoen ja Asikkalan alueilla

sijaitseville kansallispuiston osille, joten emme kiinnitä

sysmäläisiin palveluihin niin suurta huomiota. Nämä

ohjelmapalvelut eivät vaikuta muutenkaan kovin

kilpailukykyisiltä. (Sysmä 2012.) Toinen näistä yrityksistä,

Päijänne Recreation Oy on tehnyt tappiota viime vuosina, joten

senkin takia haluamme suunnata toimintamme toiselle alueelle

Päijänteellä. (Yritys-taloussanomat 2012.) Padasjoella ei

verkkosivujen mukaan ole ohjelmapalveluyrityksiä, joka jättää

meille hyvän tilan toimia.

4.1.2 Kysyntä

Vuoden 2009 taantuman jälkeen ohjelmapalvelut ovat muiden

matkailutoiminnan ohella pystyneet parantamaan

kannattavuuttaan. Taantuman aikana suomalaiset panostivat

erityisesti vapaa-ajan aktiviteetteihin, mikä nosti

ohjelmapalveluyritysten liikevaihtokäyrää. Tänä talvena myös

ulkomaalaisten odotetaan palaavan Suomen

matkailumarkkinoille. Liikevaihto on yleisesti ollut matkailualalla

laskussa kuitenkin lukuun ottamatta

liikuntakohteita. Niin Padasjoen kuin Asikkalankin kasvava

kesäasukkaiden määrä luo tietenkin kysyntää monipuolisille

kesäaktiviteeteille. Niistä on kuitenkin ollut puutetta. 22

Myös kielitaito on tuottanut jokseenkin ongelmia, kun muun

muassa venäläisten määrä Padasjoella on lisääntynyt, mutta

kielimuuri on estänyt palveluiden sujuvan välittämisen.

Luontoaktiviteettien kysyntä Venäjältä on ollut vahvassa nousussa

koko

Suomessa ja uusia markkinoita odotetaan Kiinasta. Tosin vielä

ulkomaisen kysynnän pääpaino on Lapissa. Sekin tulee varmasti

muuttumaan tulevaisuudessa, kun esimerkiksi ilmastonmuutos

lyhentää Lapin talvisesongin kestoa. Ja hiljaisuuden ollessa trendi

on Suomi kokonaisuudessaan silloin vahvoilla, etenkin maaseutu,

jonne Päijänteen

kansallispuistokin sijoittuu.

4.1.3 Ostokäyttäytyminen

Ostokäyttäytyminen tarkoittaa kulutuskysynnän tarkempaa

tuntemista, joka vaikuttaa muun muassa ostajaan. On tärkeää

tuntea asiakkaan ostokäyttäytyminen. Kuluttajista puhuttaessa

käytetään sanaa kuluttajakäyttäytyminen. Asioiden tunteminen on

perustana yrityksen markkinoinnin kohderyhmien

segmentoinnille eli asiakasryhmittelylle sekä tuotteiden ja

palveluiden kehittämiselle vastaamaan markkinoilla olevia

tarpeita. Ostokäyttäytyminen ohjaa henkilön valintojen tekemistä

ostotilanteissa sekä vaikuttaa siihen mitä, mistä ja miten henkilö

ostaa ja kuluttaa. (Viitala & Jylhä 2006, 85.)

Kulttuuriset tekijät vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Näitä

tekijöitä ovat sosiaalinen luokka, kuluttajan viiteryhmät,

sosiaaliset yhteisöt ja alakulttuurit sekä yhteiskunnassa vallitseva

kulttuuri. Ostokäyttäytymistä ohjaavat ulkoiset tekijät ja

ärsykkeet (yritysten markkinointitoimenpiteet, vallitseva kulttuuri

ja taloudellinen tilanne) sekä henkilökohtaiset ominaisuudet 23

(tarpeet, toiveet ja elämäntyyli). Kuluttajien ostopäätöksiin

vaikuttavat ostokyky (varat, tulot, säästäminen, luotonsaanti,

maksuehdot, hintakehitys ja aika), ostohalu ja ostotavat.

Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli,

asuinpaikka ja -muoto, perheen elinvaihe ja -koko, tulot,

varallisuus, ammatti, koulutus, kieli, uskonto ja rotu. (Viitala &

Jylhä 2006, 86.)

Tyypillinen kansallispuiston kävijä on keski-ikäinen suomalainen,

joka tulee puistoon ainutlaatuisen luonnon ja upeiden maisemien

takia. Tärkeimmät syyt kansallispuistokäyntiin ovat maisemat ja

luonnon kokeminen. Muita syitä ovat rentoutuminen, poispääsy

melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi. Päiväkävijät

viipyvät yleensä noin 4 tuntia kansallispuistossa ja yöpyjät 3,5

vuorokautta. (Metsä 2010.) Kansallispuistossa kävijät pitävät

yleensä kalastuksesta, ja he arvostavat luonnonrauhaa ja

hiljaisuutta. Syy, miksi ihmiset lähtevät kansallispuistoihin, on se,

että he pitävät hiljaisuudesta ja haluavat pois kaupungin melusta

ja ruuhkasta.

4.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut

Tarpeet ovat asiakaslähtöisen markkinoinnin ydin. Se on

puutetila, jota ihminen yrittää muuttaa. Halut ovat kulttuurin ja

persoonallisuuden muokkaamia tarpeita. Ostohaluihin voidaan

vaikuttaa markkinoinnilla, joten asiakkaiden tarpeiden ja halujen

tutkiminen tarjoaa arvokasta tietoa, jolle pohjata

markkinointistrategia. Ostohalu muuttuu kysynnäksi, joka on

ostovoimalla tuettua halujen toteuttamista, jos asiakkailla on

ostokykyä, eli taloudellinen mahdollisuus ostamiseen.

Perustarpeet ovat välttämättömiä ja lisätarpeiden sekä

johdettujen tarpeiden tyydytys ovat ei-välttämättömiä tarpeita,

jotka tekevät elämän mukavammaksi. Tarpeet luokitellaan 24

yleensä fysiologisiin, turvallisuuden, sosiaalisuuden arvostuksen

ja itsensä kehittämisen tarpeisiin. Motiivit saavat ihmisen

toimimaan ja suuntaavat käyttäytymistä tiettyyn toimintaan.

Ihmiset tyydyttävät tarpeensa ja halunsa tuotteilla ja palveluilla

eli markkinoinnin tarjonnalla. (Viitala & Jylhä 2006, 86.)

Ostomotiivit selittävät ihmisen ostokäyttäytymistä. Arvot ovat

tuotteita, jotka ohjaavat ihmisen ajattelua, valintoja ja tekoja.

Asenteet tarkoittavat ihmisen taipumusta suhtautua tietyllä

tavalla johonkin asiaan. Arvot ovat tärkeitä kuluttajien

ostopäätöksen tekemisessä. (Viitala & Jylhä 2006, 87.) Luonto-

ohjelmapalveluiden ostajat haluavat päästä nauttimaan luonnosta

ja sen rauhasta. He haluavat kokea jotain uutta ja kokeilevat

erilaisia aktiviteetteja, joita luontokeskukset tarjoavat. He

haluavat nähdä kaunista luontoa ja hienoja maisemia, joita

kansallispuistot tarjoavat. He haluavat päästä pois arjesta vähäksi

aikaa ja nauttia elämästä sekä kokea jotain uutta.

4.2 Makroympäristö

Makroympäristö on laaja sosiaalinen konteksti, joka vaikuttaa

koko mikroympäristöön. Siihen luokitellaan poliittinen ja

yhteiskunnallinen, taloudellinen, teknologinen, demografinen,

ekologinen sekä sosiokulttuurinen ja kansainvälinen ympäristö

(Bergström & Leppänen 2009).

4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne

Yhteiskunnan taloustilanne on ollut lähiaikoina erittäin paljon

esillä mediassa. Siitä voi jo päätellä, etteivät asiat Suomessa ja

muualla Euroopassa ole menneet niin kuin kaikki olisivat

halunneet. Aina tulee nousukausia ja laskukausia sekä taantumia

ja lamoja. Nousukaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin talous kasvaa

25

nopeammin kuin yleensä. Taantuma on taas hieman negatiivinen

käsite, ja se tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin talouskasvu on

normaalia hitaampaa. Lama on kaikkein vaikein taloustilanne,

sillä silloin talous ei saata kasvaa juuri ollenkaan ja tämä

ajanjakso saattaa kestää useita vuosia. Sinä aikana monia

yrityksiä menee konkurssiin, kun kuluttajat alkavat rajoittamaan

omia ostoksiaan. (Valt.Helsinki 2012.)

Tämänhetkistä ajanjaksoa kuvataan taantumana. Suomi ei ole

ainoa maa Euroopassa, joka on kärsinyt heikosta talouskasvusta,

vaan myös monet maat kuten Kreikka ja Irlanti ovat ryhtyneet

anelemaan tukipaketteja. Sama ilmiö siis näyttää olevan levinnyt

EU:n sisälle, ei tosin kaikkiin maihin. Tunnetumpi nimi tälle

ilmiölle on eurokriisi. Kaikki lähti liikkeelle vuonna 2008, kun

amerikkalainen pankki ajautui konkurssin. Kriisi kasvoi koko ajan,

kun pankit sijoittivat huonoihin kohteisiin, antoivat liian helposti

lainaa sekä pääoma alkoi loppua. Yritysten toiminta huononi, kun

pankit alkoivat säännöstellä antamiaan lainoja. Yritykset jättivät

siis sijoittamisen myöhemmäksi odottaen, että ajat paranevat.

Yksi merkittävimmistä seikoista talouden tämänhetkiseen tilaan

on budjetin leikkaus. Kaikesta pitää säästää, mutta sitä myöten

muita rahaa vieviä ongelmia syntyy. (Taloussanomat 2011.)

Suomen kuntien taloustilannekaan ei näytä hyvältä

tilastokeskuksen vuodelle 2011 tehdyn taloustilannetutkimuksen

mukaan. Kunnat saivat valtiolta lisää rahaa palvelujen ynnä muun

järjestämiseksi, mutta kustannukset olivat silti liian suuret

alittaakseen kunnilla käytettävissä olevan rahamäärän. Vuonna

2010 jokaista kuntalaista kohti oli keskimäärin käytettävissä 461

euroa kun se vuonna 2011 laski 390 euroon. Tästä voi huomata

kuntien suuret säästöyritykset, jotta kaikki tarvittava voitaisiin

26

saada hankituksi. Se ei silti ainakaan tilastojen mukaan näytä

riittäneen. (Tilastokeskus 2011.)

Euroopan unionin sisällä on järjestetty tukipaketteja

romahduksesta kärsiville, rahapulaisille maille eli tällä hetkellä

Kreikalle, Portugalille sekä Irlannille. Pelkona on, ettei noita

maita saada pelastettua tai yhä useampi maa vajoaa samalle

tasolle. Mahdollisuutena on myös se, että EU hajoaa kokonaan.

(Taloussanomat 2012.) Tämä vaikuttaa yritykseemme ehkä siten,

että sääntöjä voidaan muuttaa. EU:n toimiessa pitää huomioida

heidän direktiivinsä, mutta jos EU hajoaisi, samanlaisia tarkkoja

kriteerejä tuskin pidettäisiin. Toki on mahdollisuus, että EU:n

tilalle perustetaan jokin muu maiden välinen järjestö, joka alkaa

taas kehitellä uusia säännöstöjä tai ottaa niitä EU:lta. Tällainen

olisi kuitenkin monimutkaista ja ainakin Suomessa poliitikot

näyttävät uskovan EU:n tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden taloustapahtumista on myös tehty ennusteita. Ne

on tehty kuitenkin aika varovaisella kädellä, ettei tule suuren

luokan virheitä. Kasvua on kokonaisuudessaan arvioitu kertyvän

0,4 prosenttia. Tässä luvussa on otettu huomioon taantuman

mahdollisuus. Tulevaisuuden taloustilanteen kehittymisessä yhä

suurempaan rooliin nousee kotimainen kaupankäynti.

Epävarmuuden uskotaan kuitenkin kasvavan kuluttajien

keskuudessa ja heidän kulutuksensa on aikaisempia vuosia

vähäisempää. Inflaatio tulee kasvamaan lähiaikoina suuremmaksi.

(Valtiovarainministeriö 2011.) Yritysten vientiluvun ovat laskeneet

taloustilanteen huonontuessa. Tämän ei pitäisi vaikuttaa omaan

yritykseemme, sillä emme myy tuotettamme ulkomailla.

Uskomme, että voimme menestyä taantumasta huolimatta ihan

mukavasti, kunhan vain saamme kotimaiset asiakkaat

suurentamaan rahankäyttöään. Toki huono tilanne ulkomailla voi

27

johtaa siihen, että matkustus Suomeen vähenee ja sitä myöten

ohjelmapalveluja ei tarvita vaan elämyksiä pyritään kokemaan

vähällä rahalla omatoimisesti. Tuskin taloustilanne on niin

vakava, että asiakkaiden menetykset olisivat hyvin merkittävät.

Aina löytyy kuluttajia, joilla on kapasiteettia käyttää paljon rahaa.

(Valtioneuvosto 2012.)

Toinen vaikuttava asia on öljyn hinnan nousu. Lisäksi on otettava

huomioon, että kauppa käydään dollarihinnoissa ja dollarin suhde

euroon on kohentunut. Euromaiden öljyn hinta on siis korkeampi

kuin esimerkiksi dollaria käyttävissä maissa. Tilannetta kuvaa

hyvin tieto siitä, että vuoden 2012 helmikuussa öljyn hinta oli

korkeimmillaan euroissa laskettuna kuin koskaan aikaisemmin.

(Öljyalan keskusliitto 2012.) Onneksi emme tarvitse yrityksemme

toiminnassa paljoakaan öljyä. Tarvitsemme sitä vain yrityksen

autoihin, mutta nekin bensat työntekijä maksaa itse ja laskemme

hänelle siitä kilometrikorvauksen. Aloittelevalla yrityksellä ei

välttämättä ole varaa maksaa suuria laskuja öljynkäytöstä, joten

olemme tyytyväisiä, että voimme hyödyntää saamaamme lainaa

paljon hyödyllisempiin asioihin.

4.2.2 Lait, asetukset ja luvat

Jokaisen toimintaansa aloittelevan yrityksen tulee olla hyvin

perillä toimialaansa liittyvistä laista ja asetuksista. Lainsäädännön

hyvin huomioimalla Emerald Leaves varmistaa sekä oman

selustansa että yrityksen palveluita käyttävien asiakkaiden

oikeudet ja turvallisuuden. Näin vältytään lakisyytteiltä ja

erilaisten onnettomuuksien todennäköisyys

pienenee huomattavasti.

Ohjelmapalveluita kansallispuistossa tarjoavana yrityksenä

Emerald Leavesin tulee ottaa toiminnassaan huomioon useita eri 28

lakeja ja asetuksia. Kuluttajansuojalaki tulee ottaa huomioon

esimerkiksi yrityksemme markkinoidessa asiakkaille erilaisia

aktiviteetteja ja muita ohjelmapalveluita. Koska yrityksemme

tarjoaa ohjelmapalveluiden ohessa mahdollisuutta yöpymiseen

kansallispuistossa, tulee valmismatkalain noudattaminen

kyseeseen. Elintarvikelaki on myös otettava huomioon muita

aktiviteetteja koskevien säännösten ohella, koska ohjelmaamme

kuuluu muun muassa makkaran paistoa. Lisäksi

jokamiehenoikeudet ja Päijänteen kansallispuiston omat

järjestyssäännöt tuovat luonnonsuojelulain ohella lisää

rajoituksia, joista Emerald Leavesin tulee olla hyvin perillä.

4.2.2.1 Markkinointi

Kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luku 1 § kieltää markkinoimasta

yritystä hyvän tavan vastaisesti eikä se tosin ole yrityksemme

tarkoituskaan. Ohjelmapalveluyrityksenä meidän on

markkinoinnissa välitettävä asiakkaille tieto esimerkiksi

aktiviteettien haastavuudesta. Niin asiakkaiden terveys ei

vaarannu siitä syystä, että olisimme jättäneet asian mainitsematta

ja asiakkaan kunto ei vastaisikaan aktiviteetin suoritukseen

vaadittavaa

tasoa. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:ssä sanotaan myös, että

”markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa

totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja”. Olemme

kanssakilpailijoidemme toiminnassa huomanneet selvän puutteen

epäselvässä ja puutteellisessa markkinoinnissa.

Emerald Leaves aikoo panostaa korkeatasoiseen markkinointiin,

jolloin asiakas saa helposti kaikki tarvitsemansa tiedot

tarjoamistamme tuotteista ilman väärinkäsitysten syntymisen

mahdollisuutta. Kaikki kotisivuillamme ja mainoksissamme

esiintyvät kuvat tullaan ottamaan aktiviteettien todellisilta 29

suorituspaikoilta kuluttajansuojalain mukaisesti. Annamme

ohjelmapalveluistamme ennakkotietoja jo

markkinointimateriaalissamme, mutta varmistamme myös, että

ohjelmapalvelun varattuaan asiakas ymmärtää turvallisuuden

kannalta tarpeelliset seikat. Ennakkotiedot pyrimme antamaan

mahdollisimman monella kielellä kotisivujen ja toiminnan

laajentuessa, mutta näin aluksi tiedot annetaan ainakin suomeksi

ja englanniksi.

Laki määrää, että ohjelmapalveluista annettavien ennakkotietojen

tulisi yrityksemme sisällyttää ainakin yleinen kuvaus toiminnan

luonteesta, ohjelman kesto, vaatimustaso sekä edellytykset

aktiviteettiin osallistumiseksi, olosuhdemuutosten aiheuttamat

seuraukset sekä asiakkaiden tarvitsema varustus. Asiakkaidemme

turvallisuuden takaamiseksi yrityksemme on tiukka alkoholin

käytön suhteen eikä päihteiden vaikutuksen alaisia päästetä

osallistumaan vesiaktiviteetteihin kuten melontaan ja veneellä

kalastukseen. Joudumme siis myös ilmoittamaan asiakkaille

annettavissa ennakkotiedoissa, että näissä aktiviteeteissa voimme

testata osallistujien toimintakunnon ennen aktiviteettiin

osallistumista.

4.2.2.2 Ohjelmapalvelut

Emerald Leaves tulee etukäteen määrittämään jokaiseen

ohjelmapalveluun osallistuvien asiakkaiden enimmäismäärän sekä

heidän kunto- ja taitotasonsa, sekä ottaa huomioon asiakkaiden

iän sekä esimerkiksi liikuntarajoitteet. Nämä tiedot merkitään

yritykseltä vaadittuun turvallisuusasiakirjaan. Tietenkin ohjelmien

suorittamiselle asetamme jonkinlaiset olosuhderajat, eli

esimerkiksi melomaan ei lähdetä ukkosella. Samoin keväällä

seuraillaan jään sulamisaikaa eikä esimerkiksi ohjattuja

hiihtoretkiä järjestetä enää heikkojen jäiden aikaan.30

Tavoitteemme on pitää yrityksemme turvallisuustaso korkealla,

onhan turvallisuus myös osa imagoamme. Turvallisuusasiakirjaan

merkitään myös yrityksemme työntekijöille toimintaohjeet siltä

varalta, että olosuhteet muuttuvat kesken tarjotun aktiviteetin.

Nämä ohjeet ovat koko henkilökunnan nähtävillä. Kouluilla ja

oppilaitoksilla on omalta osaltaan vastuu opiskelijoidensa

turvallisuudesta, kun he ovat tilanneet ohjatun toiminnan ja

aktiviteetit kauttamme. Joka tapauksessa Emerald Leaves on aina

vastuussa tarjoamistaan palveluista. Turvallisuustekijöihin

vaikuttavat muun muassa toimintaympäristö, tarjoamamme

välineet, yrityksemme henkilökunta sekä itse asiakkaat.

Yrityksemme palveluhenkilökunnan määrään vaikuttavat ryhmän

koko, aktiviteetin kesto ja luonne, kuitenkin henkilökuntaa on

aina paikalla vähintään säännösten ohjaama vähimmäismäärä.

Esimerkiksi maastohiihdossa ja luontoliikkumisessa ryhmän

jokaista 10 henkilöä kohden on 1 opas, samoin vesiaktiviteetteihin

kuuluvissa melonnassa ja kalastuksessa. Seikkailu ja

elämystoiminnoissa ryhmän mukana liikkuu aina vähintään 2

ohjaajaa.

Koska muiden aktiviteettien ohessa voimme retkestä riippuen

myös esimerkiksi paistaa makkaraa yhdessä nuotiolla, tulee

meidän ottaa huomioon elintarvikelaki (23/2006). Sen

tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn

turvallisuus. Ruokamyrkytys ei ole leikin asia eikä yrityksemme

halua sen takia myöskään huonoa mainetta. Emerald Leaves pitää

kiinni lain asettamista elintarvikkeiden käsittelyä, säilytystä ja

kuljetusta koskevista vaatimuksista. Vaadimme esimerkiksi

kaikilta työntekijöiltämme hygieniapassin, koska tarjoamme

asiakkaillemme ohjelman lomassa eväitä ja näin varmistumme,

että työntekijät tietävät elintarvikkeiden käsittelyä koskevat

31

määräykset. Koska Päijänteen kansallispuisto on hieman hankalan

matkan päässä eikä paikalla ole kylmäkoneita, joissa

elintarvikkeita säilyttää, tulee yrityksemme erityisesti kiinnittää

huomiota säilytystä koskeviin vaatimuksiin. Meidän tulee pitää

huoli, että elintarvikkeiden kylmäketju ei katkea missään

vaiheessa.

4.2.2.3 Kansallispuisto

Kansallispuisto tuo ympäristönä mukanaan liudan lakeja ja

säädöksiä, joita on velvollisuus seurata luonnon suojelemiseksi

parhaalla mahdollisella tavalla. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 3

luvun 10 §:n 1 momentin mukaan Päijänteen kansallispuisto

luetaan luonnonsuojelualueeksi ja näin luonnonsuojelulain

alaiseksi alueeksi. Lisäksi Päijänteen kansallispuisto kuuluu

Natura 2000 -verkostoon, minkä vuoksi alueelle suunnitelluissa

toiminnoissa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta alueen

luonnon vaalimiseksi. Natura 2000 -verkosto toimii Euroopan

unionin alueella ja sen tarkoituksena on siis turvata

luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien

elinympäristöjä. (Ympäristö-ministeriö 2009.)

Kansallispuistossa on siis voimassa tiukat rauhoitussäännökset ja

ihmisten sallittu toiminta rajoitetumpaa kuin tavallisessa

metsässä. Luonnonsuojelulaki menee metsälain (1093/1996)

edelle, joten metsälaki ei vaikuta yrityksemme toimintaan siitä

huolimatta, että metsälaki edistää metsien ekologisesti kestävää

käyttöä. Metsälakia ei siis käytetä luonnonsuojelulain nojalla

muodostetuilla suojelualueilla, kuten Päijänteen

kansallispuistossa. Luonnonsuojelulakiin perustuen ovat

Päijänteen kansallispuistossa voimassa esimerkiksi rajoitetut

jokamiehenoikeudet sekä erikseen kyseiseen kansallispuistoon

laaditut järjestyssäännöt.32

Jokamiehenoikeudet takaavat yleisesti luonnossa vapaan

liikkumisen jalan, hiihtäen ja pyöräillen. Jokamiehenoikeuksien

nojalla myös tilapäinen majoittuminen on sallittua. Marjoja, sieniä

ja kukkia saa vapaasti poimia sekä vesistössä vapaasti uida ja

jäällä liikkua. Myös onkiminen ja pilkkiminen on sallittu.

(Ympäristöministeriö 2011.) Kuitenkin

kansallispuistojen alueella ovat voimassa ns. rajoitetut

jokamiehenoikeudet. Päijänteen kansallispuistoissa saa liikkua

vapaasti omin lihasvoimin rajoitusosia lukuun ottamatta.

Leiriytyminen, esimerkiksi teltan pystytys, on sallittu vain

tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. Marjastus, sienestys,

onkiminen ja pilkkiminen on sallittu. Sellaiset jokamiehen-

oikeuteen kuuluvat liikkumismuodot kuin ratsastus, pyöräily ja

koiravaljakkoajelu on yleensä sallittu vain siihen tarkoitukseen

osoitetuilla reiteillä. Esimerkiksi Kelventeen saarta kiertää 8 km

pitkä luontopolku, jota voi vapaasti kulkea. (Metsähallitus 2012.)

Päijänteen kansallispuistoon erikseen laadittujen

järjestyssääntöjen mukaan sallittua on soutaminen, melominen,

uiminen, hiihtäminen sekä jalan liikkuminen, marjojen sekä

ruokasienien poimiminen, onkiminen ja pilkkiminen. Virvelillä

tapahtuvaan kalastukseen tarvitaan erikseen Etelä-Suomen läänin

lupa sekä valtion kalastuksenhoitomaksu. Kuten muillakin

suojelluilla luontoalueilla, Päijänteen kansallispuistossa

avotulenteko ja leiriytyminen ovat sallittuja vain niille osoitetuilla

paikoilla. Makkaranpaistolle sopivista paikoista tulee

yrityksemme siis ottaa selvää. Yrityksemme toiminnan ei ole

tarkoitus sijoittua koko kansallispuiston alueelle, esimerkiksi

järjestyssääntöjen rajoittamissa

paikoissa ei tulla järjestämään minkäänlaisia aktiviteetteja.

Tällaisia paikkoja ovat Kelventeen pohjoisosa sekä

33

Hinttolanhiekan eteläpuoleinen rantakaistale, Papinsaari sekä

Huhtsaari. Lisäksi otamme toiminnassamme huomioon lintujen

pesimisajat, jolloin rajaamme toimintamme pois väliaikaisesti

maihinnousu- ja liikkumiskiellon käsittäviltä alueilta 15.4. ja 31.7.

välisenä aikana. (Metsähallitus 2012.) Liitteestä 4 voi löytää

kartan Päijänteen kansallispuistosta.

Koska kansallispuistoissa on myös paljon kiellettyjä asioita,

ilmoitamme näistä erikseen sekä kotisivuillamme, kerromme

näistä asiakkaan varatessa ohjelmapalveluita kauttamme sekä

kerromme vielä kansallispuiston alueelle saavuttaessa yleiset

muistisäännöt. Metsäpalovaroituksen aikana ei avotulta saa tehdä

alueella lainkaan, mikä yrityksemme pitää ottaa huomioon

esimerkiksi eväiden sisällössä. Tällöinhän emme voi esimerkiksi

paistaa makkaraa ollenkaan. Koska kansallispuiston alueella ei

ole kahvila- tai kauppa-palveluita eikä vesipisteitä, muistutamme

tällöin asiakkaita omien lisäeväiden mukaan ottamisesta. Omat

eväät ja juomaveden voi esimerkiksi kätevästi hankkia ennen

kansallispuiston alueelle saapumista matkan varrella olevista

useista kaupoista tai kioskeista.

Roskaaminen on kansallispuistoissa aina kiellettyä, mitä

painotamme myös asiakkaillemme. Pidämme itse yrityksemme

puolesta jätesäkkiä mukana roskien keräämiseksi ja alueelta pois

kuljettamiseksi. Samoin lemmikkieläinten vapaana pitäminen on

kielletty (Metsähallitus 2012). Tästä tulee keskustella asiakkaan

kanssa tarkkaan ohjelmapalveluita varatessa, sillä itse emme

järjestä minkäänlaista pet sitting -palveluita aktiviteettien ajaksi.

Suosittelemmekin lemmikkien jättämistä hoitoon

kansallispuistoreissun ajaksi.

34

Kasvien ja puiden vahingoittaminen ja ottaminen on kielletty,

samoin maa- ja kaivoskivennäisten. Luonnossa liikkuvia eläimiä ei

saa pyydystää, häiritä, tappaa eikä niiden pesiä hävittää.

Moottoriajoneuvoilla ajo siihen tarkoitettuja teitä lukuun

ottamatta on myös kielletty. (Metsähallitus 2012.)

Aktiviteettitarjontaamme ei kuulu minkäänlaisia

moottoriajoneuvoja ja yrityksemme autotkin ovat tosiaan

tarkoitettuja vain sallituilla teillä ajettaviksi. Kesäaikana asiakkaat

pääsevät puistoon helposti esimerkiksi matkustajalaiva M/s

Elbattarella Padasjoen Laivarannasta. Padasjoen laivarannasta

löytyy laaja pysäköintialue, jonne asiakkaamme voivat autonsa

jättää. Talvella kansallispuistoon pääsee mukavasti myös jään yli

hiihtämällä, jolloin tarjoamamme aktiviteetit voidaankin jo alkaa

ennen kansallispuistoon pääsyä. Osaan kansallispuistoa on toki

pääsy autollakin pienimpiä saaria lukuun ottamatta. Yleinen

periaatteemme on, että kansallispuisto jätetään siihen tilaan,

missä se olikin sinne saavuttaessa. Hätätilanteen sattuessa pystyy

yrityksemme hälyttämään apua yleisestä hätänumerosta 112.

4.2.3 Kulttuuri & trendit

Trendi tarkoittaa kysynnän kehityssuuntaa useiden vuosien ajalta.

Sitä käytetään ennustemenetelmänä arvioitaessa jonkin alan

tulevaa kehitystä. Kysynnän lyhytaikaisiin vaihteluihin kuuluvat

muotivaihtelut, joilla tarkoitetaan tuotteen laatuun tai ulkonäköön

liittyviä seikkoja. Muoti muuttuu nopeasti ja siitä johtuen

tuotteiden yleistyttyä kysyntä laskee nopeasti ja hinnat putoavat.

(Bergström & Leppänen 2009.)

Kulttuurinen ympäristö käsittää instituutiot ja voimat, jotka

vaikuttavat tietyssä yhteisössä asuvien perusarvoihin, käsityksiin,

mieltymyksiin ja käyttäytymiseen. Samassa yhteisössä asuvat

jakavat samat arvot ja uskomukset, jotka vaikuttavat ihmisen 35

käyttäytymiseen ja asenteisiin. Ihmisten toissijaiset arvot ja

uskomukset eroavat samassa yhteisössä asuvilla enemmän ja

muuttuvat helpommin. Markkinoijilla on suuri mahdollisuus

vaikuttaa näihin arvoihin. Yhteiskunnan sosiaaliset arvot

vaikuttavat ihmisten käsityksiin itsestään, yrityksistä, yhteisöstä,

luonnosta ja maailmankaikkeudesta. Alakulttuuri tarkoittaa

ihmisten ryhmää, joilla on samat arvot, jotka perustuvat samaan

elämäntilanteeseen ja elämänkokemukseen.

Luontomatkailu ja hiljaisuus ovat kasvavia trendejä matkailussa.

Ihmiset haluavat nauttia hiljaisuudesta ja päästä pois kaupungin

melusta ja saasteista luonnon hiljaisuuteen ja rauhaan. Sen takia

he käyvät paljon kansallispuistoissa, koska ne tarjoavat rauhaa ja

hiljaisuutta. Kansallispuistossa voi nauttia luonnon kauneudesta

ja hiljaisuudesta. Ihmiset arvostavat nykyään enemmän luontoa ja

sen takia he haluavat pitää siitä hyvää huolta. Kansallispuistojen

takia he oppivat arvostamaan hiljaisuutta ja luontoa. (Lapinliitto

2012.)

4.2.4 Teknologia

Teknologian merkitys ei ole yrityksellemme kovin suuri, koska

emme käytä juurikaan minkäänlaisia moottorikelkkoja tai muita

aktiviteeteille olennaisia välineitä, joiden pitäisi olla uusimman

teknologian mukaisia. Tietenkin voimme harkita erilaisia

mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi nanosuksien hankkimista, jos

se vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja asiakkaiden määrään

olennaisesti. Uskomme kuitenkin, että tarjoamissamme

aktiviteeteissa ei ole kovinkaan suurta väliä, onko kaikki

välineistö uusinta uutta vaan niin, että elämyksen kokeminen silti

onnistuu ja asiakas nauttii olostaan. Tuotteita, joissa voisimme

ottaa huomioon teknologian kehittymisen, ovat yrityksen

36

puhelimet, tietokone, työntekijöiden käyttöön tulevat autot,

kamera kuvien ottamiseen sekä aktiviteettivälineet.

Yrityksemme ostaa kaikille työntekijöille työpuhelimen. Tällä

hetkellä käytössä on kosketusnäyttöpuhelimia ja niissä on useita

erikoistoimintoja, kuten säätietojen näkeminen ja

viestittelymenetelmät (Apple 2012). Esimerkiksi Nokia Lumia -

puhelimessa on uusimpia mahdollisia sovelluksia ja

ominaisuuksia, kuten Facebook, Twitter, Chat, Bing, Wi-Fi sekä

kamerassa LED-salama ja teräväpiirtotallennin (Nokia 2012).

Päätimme yrityksen sisällä, että puhelimessa ei tarvitse olla

mitään näistä ominaisuuksista, pääasia on, että puhelimella voi

soittaa ja lähettää viestejä. Totta kai esimerkiksi säätiedot olisi

kätevä nähdä puhelimesta, mutta ilmankin pärjää. Ostamme siis

yrityksen työntekijöille hyvin yksinkertaiset ja peruskäyttöiset

puhelimet.

Tietokoneena käytämme toimitusjohtajan tietokonetta, joten sen

ominaisuuksiin emme kiinnitä kovinkaan paljon huomiota.

Perusominaisuudet täytyy toimia ja tietokoneen täytyy olla nopea.

Hitaasti toimivalla koneella on hankala vastata asiakkaille ja

kaikki toiminnot vievät yhä enemmän hyödyllistä aikaa, jos aina

pitää odottaa jonkin aikaa ennen kuin pääsee tositoimiin.

Tulevaisuudessa suosituksi on ennustettu tulevan tablettimalliset

tietokoneet sekä uudet sirut tietokoneen suorituskyvyn

parantamiseksi tulevat markkinoille. Siruista on pyritty myös

tekemään energiatehokkaita. (Tietokone 2011.)

Olemme suunnitelleet hankkivamme yrityksen nimiin kaksi autoa.

Nykyajan autoissa on paljon erilaisia toimintoja. Esimerkiksi

Fordin autoista löytyy törmäyksenestojärjestelmät,

vakionopeudensäätimet, säädettävät nopeusrajoittimet,

kaistavahdit, automaattiset valot, ajajan vahtitoiminto, avaimeton

lukitusjärjestelmä ja lapsilukko sekä peruutuskamera ja

37

mobiilinavigaattori. Autoista on myös kehitteillä hiljaisempia

malleja, joka sinänsä sopisi hyvin yrityksemme rauhalliseen

toimintaympäristöön. (Auto 2011.) Uskomme kuitenkin, että

tällaiset autot tulisivat ehkä kalliimmiksi kuin yleisemmät

automallit ja tuskin saisimme lisää asiakkaita vain hiljaisen auton

takia. Yleistymässä ovat myös hybridiautot, joissa on sekä

sähkömoottori että polttomoottori. Hybridiautot ovat

ekologisempia vaihtoehtoja kuin polttomoottorilliset autot, mutta

maksavat enemmän. Hybridiauto sopisi imagollemme, mutta

sellaisen ostaminen olisi aika suuri investointi tällaiselle

aloittelevalle yritykselle. (Autot oikotie 2010.)

Kameran käytössä meillä on samanlainen vaatimus kuin

muissakin sähköisissä laitteissa. Sen pitää siis sisältää

perustoiminnot ja olla yksinkertainen käyttää, jotta koko työaika

ei kulu ongelmien ratkaisemiseen. Yrityksemme päätyi tutkimaan

erilaisia järjestelmäkameroita. Olimme yksimielisiä siitä, että

kameraan meidän kannattaisi käyttää enemmän rahaa, koska

muuten meidän ei ole järkeä ottaa asiakkaista kuvia. Jos ostamme

perustasoisen kameran, jolla saa otettua kohtuullisen laatuisia

kuvia se olisi sitten ihan sama otammeko me ne kuvat vai ottaako

asiakas ne itse. Se ei enää olisi yksi meidän erikoisuuksistamme.

Aktiviteetteihin tarvittavilla välineillä ei ole meille merkitystä

muuten kuin, jos asiakkaat toivovat jotakin erityistä. Tietenkin

niiden pitää olla peruskuntoisia ja vuokraltaan kohtuuhintaisia.

Mieluiten tarjoamme asiakkaille tunnetumpia merkkejä kuin

kaikille tuntemattomia, epäilyksiä herättäviä välineitä.

Kalastuksessa panostamme laadukkaisiin välineisiin, jotta

asiakkaillamme olisi parempi mahdollisuus nauttia ja kokea se ilo,

kun kala tarttuu koukkuun. Pilkkimisessä kiinnitämme huomiota

tuotteiden kestävyyteen, sillä jos vuokraamme esimerkiksi

halvimman mahdollisen kairan, hajoaa se todennäköisimmin

38

jäähän reikää porattaessa. Laadukkuus on siis avainsanamme.

Tarkoituksenamme on vuokrata vene kalastusta varten. Emme

ainakaan halua käyttää puuvenettä sen helpon

pilaantumismahdollisuuden takia ja sen huoltoon täytyy käyttää

enemmän aikaa. Emme aio tällä hetkellä ostaa omaa venettä,

mutta kyllähän meidän pitää huolehtia, että se on

palautushetkeen asti hyvin hoidettu.

Uusin kehitys suksissa on nanosuksien tuleminen markkinoille.

Niissä ei tarvitse laittaa voidetta pohjaan. (Tekniikan maailma

2012.) Päädyimme kuitenkin valitsemaan ihan perinteiset sukset,

sillä kaikki eivät välttämättä halua käyttää nanosuksia eli teemme

turvallisen valinnan.

Kävelysauvoja on kehitetty monia malleja, mutta eniten olemme

nähneet ihmisten käyttävän tavallisia suoria ja joustamattomia

kävelysauvoja, joten vuokrauksemme perustuu niihin ainakin näin

aluksi. Olemassa on erikoisempiakin kävelysauvoja, esimerkiksi

kävelysauvat, joihin on yhdistetty jumppanauhat (NetAnttila

2012) sekä kävelysauvat, joissa on jouset tehoharjoittelua varten

(Trekki 2012).

Pyrimme ottamaan erityisesti huomioon ensiapu- ja

turvallisuusvälineet. On parempi pitää asiakkaat turvassa ja

tarjota heille paras mahdollinen ensiapu, kuin hankkia

mahdollisimman halvat välineet, jotka voivat sitten pahassa

paikassa esimerkiksi rikkoutua. Liitteestä 5 voi löytää

yrityksemme hankkimia ensiapuvälineitä.

4.3 Riskianalyysi

Riskianalyysiin eivät löydy kaikki riskit yhdellä menetelmällä. On

hyvä tarkastella taloudellisia riskejä erillään esimerkiksi

tuoteriskeistä. Tuoteriskeissä tarkastelemme siis, minkälaisia

39

vaaroja liittyy järjestämiimme aktiviteetteihin. Taloudellisissa

riskeissä otamme huomioon kaikenlaisia kuluja, joita voi tulla ihan

yllättäen sekä rahallisia menetyksiä, joita yrityksemme voi

kohdata.

4.3.1 Tuoteriskit

Tarjotessamme monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja, on myös

mahdollisilla riskeillä suurempi kirjo. Se, että asiakas satuttaa

itsensä tavalla tai toisella, on varmasti yleisin riski kaikista. Sen

vakavuusaste tosin vaihtelee ihan tapauskohtaisesti. Meillä on

mukana aina ensiapupakkaus, jotta pienimmät naarmut ja ruhjeet

saadaan hoidettua saman tien.

Nestehukka on mahdollinen kuumina kesäpäivinä, kun

mielenkiintoiset aktiviteetit tempaavat mukaansa. Oppaamme

yrittävät ohjelman lomassa pitää huolen, että asiakas juo

tarpeeksi. Tämä varmistetaan esimerkiksi pitämällä tarpeeksi

taukoja.

Hypotermia ja paleltumat ovat mahdollisia riskejä, kun ollaan

talvella liikkeellä. Tietenkin yritämme varmistaa jään

kestävyyden, mutta vahingon sattuessa on hypotermian riski

suuri. Varustuksestamme löytyy hypotermiapussi kaiken varalta,

koska kansallispuiston syrjäisyyden vuoksi ulkopuolisen avun

tulossa voi mennä kauankin.

Palovammat ovat mahdollisia esimerkiksi makkaraa paistettaessa.

Eksyminen ei ole kovin todennäköistä ottaen huomioon pienet

ryhmäkoot esimerkiksi vaellettaessa pitkin luontopolkuja oppaan

johdolla. Pieni eksymisen mahdollisuus on kuitenkin olemassa,

esimerkiksi sieniretkellä joku voi lähteä seikkailemaan omille

teilleen.40

Hukkuminen on aina riskinä, kun ollaan tekemisissä

vesiaktiviteettien parissa. Yrityksemme panostaa kuitenkin

turvallisuusvälineisiin sekä laadukkaisiin vesiaktiviteettien

suoritusvälineisiin, joten riski pienenee. Esimerkkeinä

turvallisuusvälineistä ovat pelastusliivit. Alkoholia nauttineita

yrityksemme ei edes päästä osallistumaan aktiviteetteihin, joten

humalaisetkaan eivät pääse vaarantamaan omaa henkeään.

Oppaat ovat valvomassa kaikenaikaa toimintaa, mikä ehkäisee

vahinkojen sattumista ja hätätilanteessa paikalla on sitten joku

ensiaputaitoinen. Talvella yrityksemme seuraa jäätilannetta eikä

heikoille jäille ole yrityksemme kautta asiaa.

Olosuhteiden vaihtelut ovat hyvin mahdollisia, säästä kun ei mene

koskaan takuuseen. Tosin säätiedotuksia seuraamalla voi

tilanteesta saada jonkinlaisen käsityksen etukäteen. Meillä on

aktiviteeteissa mahdollinen olosuhdevaraus, ilmoitamme

esimerkiksi kanoottiretkeläisille jo retken ennakkotiedoissa, että

retki saattaa peruuntua ja siirtyä uuteen ajankohtaan jos

ukkostaa.

4.3.2 Taloudelliset riskit

Yrityksemme on yrittänyt minimoida taloudelliset riskit.

Lähdemme aluksi pienestä liikkeelle siitä kysynnän mukaan

toimintaamme laajentaen. Emerald Leavesin ei ole aluksi

tarkoitus ostaa omia aktiviteettivälineitä ollenkaan vaan aluksi

vuokraamme välineitä yksityisiltä henkilöiltä. Näin vältymme siltä

riskiltä, että ostaisimme kalliit välineet yrityksen nimiin ja sitten

kysyntä hiipuisikin. Emme sijoita omaa pääomaa yritykseen

ollenkaan ja lainaakin pyrimme ottamaan hillitysti. Riski on aina

uusilla yrityksillä se, että toiminta ei lähdekään pyörimään

41

toivotulla tavalla. Näin olemme kuitenkin pyrkineet minimoimaan

taloudelliset menetykset.

Myös asiakkaiden valitukset ovat taloudellinen riski. Jos emme

noudata lakia, voi siitä seurata iso lasku yritykselle ja

pahimmillaan konkurssi ja toimintakielto alalla. Lakiasioiden

kanssa yrityksemme on siis erittäin tarkkana. Myös työntekijän

sairastuminen aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yritykselle,

varsinkin kun olemme liikkeellä näin pienellä työntekijämäärällä

eli sairaan tuuraaminen ei välttämättä tule kysymykseen.

Yritämmekin pitää työntekijämme tyytyväisinä ja terveinä

järjestämällä erilaisia virkistyspäiviä sekä ryhmähenkeä

kohottavaa yhteistoimintaa, jotta kaikista olisi mukava saapua

töihin.

4.4 SWOT

SWOT-analyysilla tarkoitetaan sisäisten tekijöiden (vahvuuksien ja

heikkouksien) sekä ulkoisten tekijöiden (mahdollisuuksien ja

uhkien) analysointia yrityksen perustamisen tai esimerkiksi

strategian päivittämisen vaiheessa (Viitala & Jylhä 2006, 386).

Vahvuudet

- Kausittaiset työntekijät

- Osaaminen

- Tuote

- Aluetuntemus

- Sijainti

- Trendit

- Kilpailutilanne

Heikkoudet

- Kulkuyhteydet

- Koulutus

Mahdollisuudet

- Laaja kohderyhmä

Uhat

- Lainsäädäntö

42

- Mainonta

- Sidosryhmät

- Markkinat

- Teknologian kehitys

- Taloustilanne

- Kysyntä

- Teknologian kehitys

- Taloustilanne

- Kysyntä

- Trendien muutokset

4.4.1 Vahvuudet

Kausittaiset työntekijät ovat meidän vahvuutemme, koska

säästämme palkkakuluissa ja koulutuskustannuksissa.

Kausittaisten työntekijöiden erikoistuminen tiettyihin

aktiviteetteihin luo meidän yrityksellemme ammattimaisen kuvan.

Tarjoamme monipuolisesti aktiviteetteja, joista jokainen voi löytää

omansa. Yrityksemme työntekijöillä on hyvä aluetuntemus, jota

yrityksemme käyttää aktiivisesti hyödykseen toiminnassaan.

Sijainti yrityksellemme on loistava. Ei tarvitse lähteä Lappiin asti

etsimään kunnon luontokokemusta. Lisäksi alueella ei ole muita

samalla kapasiteetilla toimivia yrityksiä ja niistä vähäisistäkin on

tarjolla huonosti tietoa. Hiljaisuus on tämän hetkinen trendi.

4.4.2 Heikkoudet

Kulkuyhteydet ovat heikkous, koska esimerkiksi Kelventeelle

pääsee parhaiten vesiteitse ja tällä hetkellä yhteydet ovat vielä

jokseenkin rajoitetut kulkuaikataulujen mukaan. Katsomme

saammeko jonkinlaista yhteistyötä aikaan yksityisten toimijoiden

kanssa asian korjaamiseksi. Joka tapauksessa Kelventeelle pääsee

myös autolla, mutta reitti ei ole yleisessä tiedossa/ kartoissa.

Tämän aiomme ratkaista kotisivuillamme julkaistavalla kartalla

sekä paremmalla reittiviitoituksella. Yrityksemme työntekijöillä ei

vielä ole kaikkea tarvittavaa koulutusta ja siksi se on vielä

43

yrityksemme heikkous. Koulutus on kuitenkin käännettävissä

vahvuudeksi.

4.4.3 Mahdollisuudet

Yrityksemme tarjoaa aktiviteetteja laajalle kohderyhmälle, mikä

lisää mahdollista asiakkaiden määrää. Markkinoimme yritystä

paremmin kuin kilpailijamme, joten myös ulkomaalaisilla

asiakkailla on parempi mahdollisuus löytää tietoa yrityksestämme

kotisivujemme kautta. Alueella toimii monia yksityisiä tahoja,

joilla on tarjota meille palveluita. Yrityksemme menestyessä on

meillä mahdollisuus laajentaa toimintaamme muihin

kansallispuistoihin sekä lisätä tarjoamiemme aktiviteettien

määrää.

4.4.4 Uhat

Lainsäädäntö luo monia rajoitteita toiminnallemme ja edellyttää

meiltä monia toimia turvallisuuden takaamiseksi. On mahdollista

että nykyinen lainsäädäntö muuttuu ja voimaan tulee uusia lakeja,

jotka meidän tulee huomioida ja muokata toimintaamme sen

mukaan. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja uusien keksintöjen

tullessa markkinoille tulee yrityksemme päättää lähteäkö mukaan

kehityksen kelkkaan vaiko jatkaa toimintaa entiseen malliin. Joka

tapauksessa kehityksestä tulee olla perillä. Taloustilanteen

muuttuessa myös asiakasmäärät muuttuvat, millä on vaikutusta

yrityksemme tuottoon. Esimerkiksi laman aikana kun ihmisillä ei

ole varaa matkustaa ulkomaille panostamme erityisesti kotimaan

markkinointiin. Hiljaisuus on nyt trendi, mutta koska trendit

muuttuvat ei ole taetta että se on sitä aina. On siis mahdollista,

että tulee jaksoja jolloin asiakkaita ei yksinkertaisesti

yrityksemme palvelut kiinnosta.

44

5 Liikeidean täsmennys

Tässä luvussa on otsikon mukaisesti tarkoitus täsmentää

liikeideaamme. Käymme uudestaan lävitse luvussa 2

kirjoittamaamme yritysideaa ja palaamme kysymyksiin mitä,

kenelle, miten sekä millä imagolla. Yritysidean ajan tasalle

päivittämisen lisäksi pohdimme tarkemmin myös yrityksemme

lopullista yritysmuotoa. Luvussa 4.4 tehdyn SWOT-analyysin

pohjalta määrittelemme myös yrityksellemme tavoitteet

ensimmäiselle toimintavuodelle sekä viiden vuoden tähtäimellä.

45

5.1 Mitä

Yrityksemme tarjoama tuote on pysynyt kutakuinkin samanlaisena

kuin mitä se luvussa 2.1 on esitetty. Kuitenkin jonkinlaisia

tarkennuksia olemme sen jälkeen tehneet tarjoamiimme

palveluihin. Olemme esimerkiksi päättäneet rajata

toimialueemme Päijänteen kansallispuistossa vain Padasjoen sekä

Asikkalan alueelle. Sysmän alueen olemme näin päättäneet rajata

kokonaan pois. Kuitenkin niin kuin alkuperäisissä suunnitelmissa,

yrityksemme on tarkoitus järjestää ohjelmapalveluita ja

aktiviteetteja ympäri vuoden. Liitteestä 2 on luettavissa

yrityksemme järjestämiä aktiviteettimahdollisuuksia.

5.2 Kenelle

Olemme edelleen sitä mieltä, että mitä suuremmalle

kohderyhmälle yrityksemme aktiviteetteja mainostamme, sitä

enemmän potentiaalisia asiakkaita meillä on. Kappaleessa 2.2

määrittelemämme kohderyhmä on siis meille hyvä ja tarpeeksi

laaja. Ensimmäisenä toimivuotena toimintamme pääpaino on

luultavasti enemmän suomalaisissa asiakkaissa, mutta kun

saamme toimintamme kunnolla pyörimään ja kotisivumme

käännettyä muille kielille, ulkomaalaisten asiakkaiden osuus

kasvaa huomattavasti. Ja koska haluamme tarjota aktiviteetteja

kaikenikäisille, pyrimme ottamaan toiminnassamme huomioon eri-

ikäisten tasovaatimukset aktiviteetteja järjestettäessä. Luvusta

5.5 voi lukea tarkemmin yrityksemme asiakassegmentistä.

5.3 Miten

Kuten jo luvussa 2.3 olemme todenneet, kotisivut ovat

yrityksemme päätoimintaväylä. Lisäksi sosiaalisen median

merkitys tulee varmasti kasvamaan yrityksen markkinoinnissa.

Ennen yrityksen toiminnan aloittamista on tarkoituksemme 46

mainostaa yritystä mahdollisimman montaa eri kanavaa käyttäen.

Näin yrityksen toiminnan käynnistyessä potentiaaliset asiakkaat

ovat jo ehtineet kuulla meistä. Kuten jo aiemmin mainitsimme, on

yrityksemme tarkoitus näin aluksi toimia kotoa käsin. Yrityksen

toiminnan lähdettyä kunnolla käyntiin, voimme harkita

jonkinlaisen toimistotilan vuokraamista tarpeen niin vaatiessa.

5.4 Millä imagolla

Luvussa 2.4 mainittujen imagoksemme mainittujen hiljaisuuden,

kestävän kehityksen, puhtauden, luonnonläheisyyden sekä

elämyksellisyyden lisäksi haluamme luoda yrityksellemme

erityisen turvallisen kuvan. Perehdyttyämme ulkoisissa

analyyseissä tarkemmin kaltaistamme ohjelmapalveluyritystä

koskeviin lakeihin ja säädöksiin, olemme huomanneet kuinka

tärkeässä asemassa turvallisuusasiat ovat. Koska

kohderyhmäämme kuuluu myös paljon lapsia, on esimerkiksi

vanhempia vaikea saada tekemään ostopäätöstä, jos he epäilevät

lastensa turvallisuuden vaarantuvan aktiviteettien aikana. Niinpä

lisäämme imagoamme kuvastamaan myös turvallisuuden.

5.5 Asiakassegmentti

Itä-Suomen yliopiston ja Metsähallituksen helmikuussa 2012

julkaiseman tutkimuksen mukaan kansallispuistojen kävijät

voidaan luokitella neljään ryhmään sen mukaan, mikä heidän

virkistysmotiivinsa on. Nämä neljä ryhmää ovat sosiaaliset itsensä

kehittäjät, henkistä hyvinvointia hakevat nostalgikot, kuntoilevat

luontoseikkailijat ja luontosuuntautuneet rentoutujat. Nämä neljä

edellä mainittua asiakassegmenttiä voidaan vielä tiivistää kahteen

ryhmään sen mukaan, ketkä ovat alueuskollisia ja ketkä haluavat

löytää itselleen mieluista toimintaa. Sosiaaliset itsensä kehittäjät

sekä henkistä hyvinvointia hakevat nostalgikot ovat uskollisia

47

tietylle alueelle ja saapuvatkin sinne yhä uudestaan. Kuntoilevat

luontoseikkailijat sekä luontosuuntautuneet rentoutujat taas

hakevat tiettyjä aktiviteetteja ja palveluita laittamatta turhaa

painoarvoa itse retkikohteelle. (Metsähallitus 2012.)

Tutkimukseen vastasi 35 000 henkilöä vuosina 2000–2010

(Metsähallitus 2012). Tämän tutkimuksen tulokset ovat

yrityksemme kannalta erittäin myönteisiä, sillä tutkimus vahvistaa

esimerkiksi sen, että kansallispuistojen ympärille kannattaa luoda

monipuolisia matkailupalveluja. Se on yksinkertaisesti

taloudellisesti kannattavaa. Asiakasuskollisuuden

muodostumisessa avainasemassa ovat siis Päijänteen

kansallispuistossa koetut elämykset. Kansallispuistoissa kun

vierailtiin esimerkiksi vuoden 2011 aikana noin 2,1 miljoonaa

kertaa (Metsähallitus 2012).

Sosiaalisten itsensä kehittäjien tärkeimpiä motiiveja mennä

kansallispuistoon ovat muun muassa aikaisemmat muistot

alueelta, omien taitojen testaaminen ja kehittäminen, uusien

ihmisten tapaaminen sekä jännityksen kokeminen. He

matkustavat muita useammin suurissa ryhmissä, mikä on

tietenkin hyvä asia yrityksemme kannalta, sillä näin maksavia

asiakkaita tulee kerralla enemmän. Yrityksemme myös panostaa

tähän asiakassegmenttiin erityisesti antamalla erilaisia

ryhmäalennuksia palveluistamme. Suurin osa sosiaalisista itsensä

kehittäjistä on 45–65-vuotiaita ja vieläpä 59 %:sti miehiä.

Ulkomaalaisten osuus on tässä ryhmässä vain noin 6 %.

Helmikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan tähän

asiakassegmenttiin kuuluvat harrastavat

kansallispuistokäynnillään muita asiakassegmenttejä useammin

esimerkiksi kalastusta. (Metsähallitus 2012.)

48

Henkistä hyvinvointia hakeville nostalgikoille tärkeimmiksi

retkimotiiveiksi nousevat muun muassa henkinen hyvinvointi,

aikaisemmat muistot alueelta sekä mahdollisuus myös itsekseen

oleskeluun. Tähän asiakassegmenttiin kuuluvat matkustavat

useimmiten oman perheen kesken tai vaihtoehtoisesti yksinään.

Suurin ikäryhmä on tässäkin 45–65-vuotiaat. Miehiä ja naisia

kuuluu tähän ryhmään likimain yhtä paljon. Ulkomaalaisten osuus

on tässäkin ryhmässä pieni, vain 6 %. He harrastavat muita

segmenttejä useammin käynnillään muun muassa marjastusta,

sienestystä sekä hiihtoa. Muita segmenttejä useammin he myös

aikoivat vierailla alueella uudelleen, joten palautteen saaminen

näiltä asiakkailta on ensisijaisen tärkeää. (Metsähallitus 2012.)

Kuntoilevat luontoseikkailijat arvostavat

kansallispuistoretkessään eniten itse kuntoilua, luonnossa

toimimista, omien taitojen kehittämistä sekä jännityksen

kokemista. He eivät niinkään välitä uusien ihmisten tapaamisesta

vaan retket tapahtuvat useimmiten perheen kesken tai pienissä

ryhmissä. Yleisin ikäryhmä luontoseikkailijoille on 45–54-vuotiaat,

mutta myös 35–44-vuotiaat on merkittävä ikäryhmä. Kuntoilevista

luontoseikkailijoista miehiä on hieman naisia suurempi osuus.

Joka tapauksessa tästä ryhmästä lähes puolet on ensimmäistä

kertaa alueella vierailevia. Ulkomaalaisten osuus tästä ryhmästä

on 11 %. Tämä ryhmä on selvästi muita asiakassegmenttejä

enemmän kiinnostunut melonnasta, vaeltamisesta, yöpymisestä

maastossa sekä luontopolkuihin tutustumisesta. (Metsähallitus

2012.)

Luontosuuntautuneet rentoutujat hakevat

kansallispuistoreissuiltaan ennen kaikkea luonnon kokemista,

rentoutumista, yhdessäoloa oman seurueen kanssa sekä pääsyä

pois melusta ja saasteista. He ovat myös motivoituneita

49

tutustumaan tarkemmin itse alueeseen uusien ihmisten sijaan.

Tämä ryhmä matkustaa useimmiten oman perheen tai ystävien

kesken 1–4 hengen ryhmissä. Muista asiakassegmenteistä

poiketen tähän ryhmään kuuluu naisia hivenen enemmän kuin

miehiä. Ryhmään kuuluu myös muita enemmän alle 35-vuotiaita,

vaikka keski-ikä onkin 42 ikävuoden tuntumassa. Reilusti yli

puolet heistä vierailee alueella ensimmäistä kertaa. Ulkomaalaisia

ryhmästä on noin 10 %. Ryhmä harrastaa muita segmenttejä

enemmän patikointia ja eväsretkeilyä. He nauttivat leppoisasta

menosta intensiivisten aktiviteettien sijasta. (Metsähallitus 2012.)

Tämä ryhmä on mitä luultavimmin asiakasryhmistämme pienin,

sillä he kaikista suurimmalla todennäköisyydellä menevät

itsenäisesti Päijänteen kansallispuistoon eväsretkelle.

Periaatteessa yrityksemme siis tarjoaa palveluitaan henkilöille,

jotka eivät itse pysty järjestämään kaikkea tai haluavat valmiin

aktiviteettipaketin. Koska yrityksemme tarjoaa laaja-alaisesti

aktiviteetteja, on isossa ryhmässäkin mahdollista löytää kaikille

mielekästä tekemistä saman palvelun tarjoajan valikoimasta. Näin

helpotamme asiakkaan ostotilannetta. Koska Emerald Leaves

haluaa myös kehittää palveluitaan asiakkaiden tarpeiden mukaan,

on asiakkaiden antama palaute ensiarvoista. Tätä varten

pyydämme asiakkaitamme aina täyttämään palautelomakkeen

retken päätteeksi. Näin saamme tietää mihin asiakkaamme ovat

erityisen tyytyväisiä ja missä taas olisi jotain parannettavaa.

5.6 Lopullinen yritysmuoto

Olemme edelleen samaa mieltä kuin luvussa 3.9, että

yrityksellemme sopii parhaiten yritysmuodoksi avoin yhtiö.

Avoimessa yhtiössä perustajia tulee olla vähintään kaksi

(Yrityssuomi 2008a). Yrityksellämme perustajia on kolme. Lisäksi

vähintään yhdellä yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka ETA-50

alueella (PRH 2011). ETA eli Euroopan talousalue käsittää

Euroopan unionin jäsenmaat sekä Islannin, Liechtensteinin että

Norjan. Suomi on ollut EU:n jäsen jo vuodesta 1995. (Tulli 2010.)

Koska kaikki yhtiömiehemme asuvat Suomessa, täyttyy kriteeri

yhtiömiestemme asuinpaikasta. Avoimen yhtiön yhtiömiehiltä ei

vaadita rahallista panosta ollenkaan vaan pelkkä työpanos riittää

(Yrityssuomi 2008a). Tämä on yksi painavimmista syistä, miksi

päädyimme avoimeen yhtiöön, sillä yhdelläkään

yhtiömiehistämme ei ole varaa laittaa yritykseemme rahallista

panosta.

Koska halusimme yhtiömiehillemme mahdollisimman yhtäläiset

oikeudet, tuli avoimen yrityksen valinta myös kyseeseen.

Avoimena yhtiönä kaikilla yhtiömiehellämme on oikeus edustaa

Emerald Leavesiä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan

kuuluvissa asioissa. Vaikka avoimessa yhtiössä ei ole pakollisia

toimielimiä (Yrityssuomi 2008a), päätimme kuitenkin nimetä Nea

Vesalaisen yrityksemme toimitusjohtajaksi. Vesalaisella on näin

oikeus edustaa Emerald Leavesiä asioissa, jotka liittyvät yrityksen

juoksevan hallinnon hoitoon. Toimitusjohtaja on ilmoitettava

kaupparekisteriin ja sen jälkeen on vielä tehtävä kirjallinen

yhtiösopimus. Yhtiösopimusta laaditaan yleensä vielä useana

kappaleena, yksi jokaiselle yhtiömiehelle ja yksi kaupparekisteriä

varten. (Yrityssuomi 2008a). Olemme myös sopineet pitävämme

säännöllisesti yhtiömiesten kokouksia, vaikka ne eivät ole

välttämättömiä avoimessa yhtiössä.

Koska avoimen yhtiön toiminimessä tulisi olla sanat ”avoin yhtiö”,

on meidänkin yrityksemme virallinen nimi Emerald Leaves Ay.

Yrityksemme jokaisella yhtiömiehellä on oikeus itsenäisesti

päättää Emerald Leavesiä koskevista asioista. Luotamme

toisiimme ja siihen, että kukaan meistä ei tee suuria yritystä

51

koskevia päätöksiä itsenäisesti. Yhtiösopimuksessa sovimme, että

taloudellisesti merkittäviin päätöksiin tarvitaan määräenemmistö

tai yksimielinen päätös riippuen tilanteesta ja sen taloudellisesta

merkityksestä. Avoin yhtiö mahdollistaa yritysmuotona sen, että

meillä on myöhemmin mahdollisuus lisätä yhtiömiesten määrää

tarpeen niin vaatiessa. Koska muutos vaatisi kuitenkin kaikkien

osapuolten hyväksynnän, ei kukaan voi juonitella yritykseen

esimerkiksi omaa tuttuaan ilman toisten suostumusta.

Yrityksellämme ei näillä näkymin ole tarkoitus lisätä yhtiömiesten

määrää.

5.7 Yrityksen tavoitteet

Ensimmäisenä toimivuotenamme on tarkoituksenamme panostaa

erityisesti yrityksemme tunnettavuuteen. Mainontamme pääpaino

on ensimmäisenä vuonna selvästi suomalaisilla asiakkailla.

Olemme arvioineet ensimmäisen toimintavuotemme liikevaihdoksi

noin 40 000. Liikevaihto on nopeasti kasvava, mutta tuskin

määrällisesti suuri vielä näin alkuvaiheessa. Olemme verranneet

omaa liikeideaamme sekä sijaintiamme muihin vastaaviin alan

yrityksiin ja todenneet liikevaihtoarvion olevan kohdallaan. Ja

koska trendit ovat vielä puolellamme, voimme odottaa normaalia

hieman suurempaa asiakaskuntaa jo heti toiminnan vasta alettua.

Viiden vuoden tähtäimellä odotamme liikevaihtomme kasvavan

200 000:een. Tämä on mahdollista, kun saamme tavoitettua

monikielisten kotisivujemme kautta myös yhä enemmän

ulkomaalaisia asiakkaita. Monet kilpailevat

ohjelmapalveluyritykset kuuluvat myös tuohon samaiseen

liikevaihtoluokkaan oltuaan toiminnassa viitisen vuotta.

Esimerkiksi Elämyksen Taika on ollut toiminnassa vuodesta 2007

lähtien ja sen liikevaihto on vielä alle 200 000 (Yritystele.fi 2012).

Taloustilanne helpottuu tulevaisuudessa, joten matkailun voi 52

odottaa kasvavan, kun ihmisille jää enemmän rahaa käytettäväksi.

Matkailu on kuitenkin huonoinakin aikoina ollut yksi parhaiten

selviytyvistä aloista. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2012.) Tulevaisuuden näkymät yrityksellämme ovat siis

positiiviset.

Emerald Leavesin tavoitteena on tasaisesti kasvattaa

asiakaskuntaa ja saada enemmän tunnettavuutta myös Päijänteen

kansallispuistolle. Ulkomaalaisissa aiomme panostaa erityisesti

venäläisiin matkailijoihin ja heidän tarpeidensa tyydyttämiseen.

Venäläiset ovat tällä hetkellä suurin Suomeen matkustavien

joukko ja Päijänteen kansallispuistonkin ympäristössä heitä on

paljon ympäri vuoden.

Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa voimme tarjota

asiakkaillemme lisää aktiviteettejä, ostaa välineitä yrityksen

nimiin ja ehkäpä myös hankkia jonkinlaisen toimitilan.

Laajentaminen muihin kansallispuistoihin sekä entistä

tehokkaampi yhteistyö muiden alueen yritysten kanssa tulee myös

kyseeseen tulevaisuudessa. Kun toimintamme lähtee hyvin

käyntiin, voimme alkaa kilpailemaan tosissaan hinnoilla

palvelusta tinkimättä, lisätä työntekijöidemme määrää sekä

mainostaa entistä näkyvämmin.

Lähteet

Asikkala 2012. Matkailu. Luettavissa:

http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/matkailu.

Luettu:4.3.2012.

Apple 2012. Siri. The intelligent assistant that helps you get

things done. All you have to do is ask. Luettavissa:

http://www.apple.com/iphone/features/. Luettu: 1.3.2012.

53

Aula, P, Heinonen, J. 2002. Maine. Menestystekijä. WS Bookwell

Oy. Porvoo.

Auto 2012. Etusivu. Luettavissa: http://auto.fi.msn.com/page.php?

page_id=4&news_id=201001485. Luettu: .3.2012

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 2012. TEM

Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen

tulevaisuuden näkymistä, kevät 2012. Luettavissa:

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1460/Toimialojen_tulevaisu

uden_nakymia_2012f.pdf. Luettu: 21.3.2012.

Elintarvikelaki 13.1.2006/23. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023?

search[type]=pika&search[pika]=elintarvikelaki.

Erälehti 2007. Puistoissa 17 miljoonaa. Luettavissa:

http://eralehti.fi/ajankohtaista/puistoissa-17-miljoonaa.aspx.

Luettu: 4.3.2012.

Eräopaspalvelutalvi 2012. Etusivu. Luettavissa:

http://www.eraopaspalvelutalvi.fi/. Luettu: 4.3.2012.

Finnvera 2012a. Naisyrittäjälaina. Luettavissa:

http://www.finnvera.fi/Lainat/Naisyrittaejaelaina. Luettu:

6.2.2012.

Finnvera 2012b. Pienlaina. Luettavissa:

http://www.finnvera.fi/Lainat/Pienlaina. Luettu: 6.2.2012.

54

Google Maps 2012a. Repovesi. Luettavissa:

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&q=repoveden

%20kansallispuisto&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.r_qf.,cf.osb&biw=140

8&bih=635&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=il. Luettu: 4.3.2012.

Google Maps 2012b. Isojärvi. Luettavissa:

http://maps.google.fi/maps?hl=fi&tab=wl-. Luettu: 4.3.2012.

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 2004. Matkailun

ohjelmapalvelujen normisto (MoNo). Luettavissa:

http://www.kehy.fi/filebank/226-MoNoraportti.pdf. Luettu:

5.3.2012.

Joensuu 2012. Kuluttajamarkkinointi. Luettavissa:

http://joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkinointi.

Luettu: 1.3.2012.

Keskisuomi 2011. Metsähallituksen rooli virkistystoiminnassa.

Luettavissa: http://www.keskisuomi.fi/filebank/22095-

Metsahallituksen_rooli_virkistystoiminnoissa.pdf. Luettu:

4.3.2012.

Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038?

search[type]=pika&search[pika]=kuluttajansuojalaki.

Kuluttajavirasto 2003. Kuluttajaviraston ohjeet

ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Luettavissa:

http://www.phpela.fi/easydata/customers/phpela/files/Ohjeet_ja_lo

makkeet/

ohjeet_ohjelmapalveluiden_turvallisuuden_edistamiseksi_.pdf.

Luettu: 5.3.1012.

55

Lapinliitto 2012. Etusivu. Luettavissa: www.lapinliitto.fi. Luettu:

1.3.2012.

Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096?

search[type]=pika&search[pika]=luonnonsuojelulaki.

Luontoon 2012. Etusivu. Luettavissa: www.luontoon.fi. Luettu:

4.3.2012.

MEK 2012. Rajahaastattelututkimus. Luettavissa:

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678

b004e73ed/e5e8ca881428badec22578b0001d200a/$FILE/

A171%20Rajahaastattelututkimus%202010.pdf. Luettu: 4.3.2012.

Meola Oy 2012. Etusivu. Luettavissa: http://www.meola.fi/.

Luettu: 4.3.2012.

Metla 2012. Uutiskirje. Luettavissa:

http://www.metla.fi/uutiskirje/tuk/2009-1/uutinen-2.html. Luettu:

4.3.2012.

Metsä 2006. Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus.

Luettavissa:

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Asiakastie

to/Suojelujaretkeilyalueidenkavijatutkimukset/Helvetinjarvi/

Sivut/Helvetinjarvenkansallispuistonkavijatutkimus2006.aspx.

Luettu: 4.3.2012.

Metsä 2008. Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008.

Luettavissa:

56

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Asiakastie

to/Suojelujaretkeilyalueidenkavijatutkimukset/Paijanne/Sivut/

Paijanteenkavijatutkimus.aspx. Luettu: 24.1.2012.

Metsä 2010. Kansallispuiston tiedotteet. Luettavissa:

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/

Tiedotteet2010/sivut/kansallispuistotyota.aspx. Luettu: 8.3.2012

Metsähallitus 2012. Päijänteen ohjeet ja säännöt. Luettavissa:

http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/paijanne/ohje

etjasaannot/Sivut/Default.aspx. Luettu: 28.2.2012.

Metsähallitus 2012. Uutta tietoa kansallispuistojen kävijöistä ja

talousvaikutuksista: luontomatkailuun panostaminen kannattaa.

Luettavissa:

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/tiedotteet2012

/Sivut/Luontomatkailuunpanostaminenkannattaa.aspx. Luettu:

21.3.2012.

Netanttila 2012. Tuotteet. Luettavissa:

http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisp

lay?

productId=412588&storeId=1444&catalogId=1444&shopId=100

06&compartmentId=10045&categoryId=3144910. Luettu:

1.3.2012.

Nordia 2010. Raportit. Luettavissa:

http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/raportit/nordia-1-2010.pdf.

Luettu: 1.3.2012.

57

Oikotie 2012. Lataus kruunaa hybridin. Luettavissa:

http://autot.oikotie.fi/uutinen/lataus-kruunaa-hybridin/18882.

Luettu: 1.3.2012.

PRH 2011. Avoin yhtiö/kommandiittiyhtiö ja luvan tarve.

Luettavissa:

http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/avoinyhtiojaky/perustaminen/

avoinyhtiojakylupa.html. Luettu: 21.3.2012.

Repojotos 2012. Kansallispuisto. Luettavissa:

http://www.repojotos.fi/kansallispuisto.htm. Luettu: 4.3.2012.

Suomi.fi 2012. Kunnat ja maakunnat. Luettavissa:

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kun

nallishallinto/kunnat_ja_maakunnat/index.html. Luettu: 1.3.2012.

Sysmä 2012. Matkailu. Luettavissa:

http://www.sysma.fi/index.php?

PAGE=139&NODE_ID=24&LANG=1. Luettu: 4.3.2012.

Taloussanomat 2011. Talouskriisi. Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/11/talous-rikki-

jo-yli-tuhat-paivaa/201112697/294. Luettu: 4.3.2012.

Taloussanomat 2012. Eurokriisi. Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/juttusarjat/eurokriisi/.

Luettu:4.3.2012.

Tekniikanmaailma 2012. Pitopohjasukset. Luettavissa:

http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/muut/tm-testi-

pitopohjasukset. Luettu: 1.3.2012.

58

Tilastokeskus 2011. Tilastot. Luettavissa:

http://www.stat.fi/til/kttp/2011/kttp_2011_2012-02-

08_tie_001_fi.html. Luettu: 4.3.2012.

Trekki 2012. Bungypump. Luettavissa:

http://www.trekki.fi/product/2189/bungypump-sauvat. Luettu:

1.3.2012.

Tulli 2010. EU-, Eta-, Efta- ja Schengen-maat. Luettavissa:

http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/tulli_tutuksi/termit_selviksi/

EU_Eta_Efta_Schengen/index.jsp. Luettu: 21.3.2012.

Valtioneuvosto 2012. Tiedotteet. Luettavissa:

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?

toid=2213&c=0&moid=2208&startDate=5.1.2012&oid=351565.

Luettu: 2.3.2012.

Valtiovarainministeriö 2011. Taloudelliset katsaukset.

Luettavissa:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_t

aloudelliset_katsaukset/20111220Suhdan/name.jsp.

Luettu:2.3.2012.

Viitala, R., Jylhä, E. 2006. Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän

liiketoiminnan perusta. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Virtuaalimerkonomi 2012. Markkinointisuunnittelu. Luettavissa:

http://instituutti.yritysnet.com/virtuaalimerkonomi/markkinoinnin

_suunnittelu.htm#_Toc102195080. Luettu: 9.2.2012.

Yle 2012. Evo ja Liesjärven kansallispuisto eivät enää kiinnosta.

Luettavissa:

59

http://yle.fi/alueet/hame/2012/02/evo_ja_liesjarven_kansallipuisto_

eivat_enaa_kiinnosta_-_torronsuo_vetaa_3295544.html. Luettu:

4.3.2012.

Ympäristöministeriö 2009. Natura 2000 -verkosto. Luettavissa:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2439. Luettu:

28.2.2012.

Ympäristöministeriö 2011. Jokamiehenoikeudet. Luettavissa:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=390528&lan=FI.

Luettu 29.2.2012.

Yrityssuomi 2008a. Avoin yhtiö. Luettavissa:

http://www.update.yrityssuomi.fi/ysforms/default.aspx?

nodeid=15575. Luettu: 3.2.2012.

Yrityssuomi 2008b. Kommandiittiyhtiö. Luettavissa:

http://www.update.yrityssuomi.fi/ysforms/default.aspx?

nodeid=15603. Luettu: 3.2.2012.

Yritys-taloussanomat 2012. Päijänne Recreation Oy. Luettavissa:

http://yritys.taloussanomat.fi/y/paijanne-recreation-oy/sysma/1109

045-1/. Luettu: 4.3.2012.

Yritystele.fi 2012. Elämyksen Taika. Luettavissa:

http://www.yritystele.fi/node/180626. Luettu: 20.3.2012.

Öljyalan keskusliitto 2012. Öljyalan keskusliitto. Luettavissa:

http://www.oil.fi/index.php?id=38&m=4. Luettu:2.3.2012.

60

Liitteet

Liite 1. Aikataulutus

AIKATAULUTUS

Viikko 4

Aloitusohjelma, yritysidean suunnittelu, esseeaiheiden jako,

tiedon hakeminen sekä liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen

Viikko 5

Myyntipuhe, sisäiseen analyysiin perehtyminen ja

liiketoimintasuunnitelman päivittäminen

Viikko 6

Vierihoito sisäisistä analyyseistä, ryhmän jäsenten itsenäistä

esseen työstöä, kehittämispäivänä tarpeen vaatiessa

liiketoimintasuunnitelman hienosäätöä sekä esseesirkus

Viikko 7

Haastattelu ja esitys sisäisistä analyyseistä, luento ja

liiketoimintasuunnitelman täydentäminen

Viikko 9

Vierihoidot ulkoisiin analyyseihin, liiketoimintasuunnitelman

kirjoitus

Viikko 10

Jatkoa ulkoisten analyysien vierihoitoihin,

liiketoimintasuunnitelman työstö sekä ulkoisten analyysien

esitelmään valmistautuminen

Viikko 11

61

Esitelmä ulkoisista analyyseistä, liikeidean täsmentäminen ja

luento, liiketoimintasuunnitelman muokkaus

Viikko 13

Liikeidean esittely nykyisessä muodossa, paneeli ja luento, esseen

kirjoittaminen sekä esseesirkus

Viikko 14

Vierihoito toimenpiteistä sekä tarvittava liikeidean hiominen

Viikko 15

Liikeidean työstäminen

Viikko 16

Ruotsinkielisen esityksen valmistelu

Viikko 17

Esitelmä ruotsiksi, vierihoidot

Viikko 18

Liiketoimintasuunnitelman työstö, luento vastuusta ja

aikataulusta sekä kannattavuuden esitykset ja niihin

valmistautuminen

Viikko 19

Liiketoimintasuunnitelman viime hetken työstöä ja

valmistautuminen lopulliseen esitykseen sekä lehdistötilaisuuteen

Viikko 20

Lopulliset esitykset ja lehdistötilaisuus

62

Liite 2. Emerald Leavesin tarjoamia ohjelmapalveluja

OHJELMAPALVELUT

KESÄKAUDEN AKTIVITEETTEJA

Melonta

Kesäkaudella Emerald Leaves tarjoaa asiakkailleen

mahdollisuutta päästä nauttimaan Päijänteen ainutlaatuisesta

vesistöstä järjestämällä eritasoisia melontaretkiä kansallispuiston

kupeessa. Asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityyn

ohjelmapakettiin voi siis kuulua aloittelijoille melonnan

alkeisopetusta ja sitten kokeneemmille melojille esimerkiksi

kierros kansallispuiston saaresta toiseen.

Kalastus

Tarjoamme mahdollisuuden perinteikkääseen mato-ongintaan

laiturilta sekä kokeneemmille kalamiehille veneen ja

kalastusvälineiden vuokrausta. Tarkoitus on, että asiakkailla on

myös mahdollisuus kokata saamastaan kalasaaliista itselleen

ateria luonnon keskellä.

Luontoretki

Asiakkaillamme on oiva mahdollisuus nauttia luonnon

hiljaisuudesta ja kansallispuiston kauniista maisemista

patikoimalla Kelventeen saarta kiertävää kahdeksan kilometriä 63

pitkää luontopolkua. Reitti on pääosin tasaista kangasmaastoa,

jossa lastenkin on helppo kulkea. Välillä harjuillakin pistäytyvä

luontopolku tarjoaa myös kaivattua vaihtelua tasaiseen menoon.

Polun varrelta löytyy useita levähdyspaikkoja, joilla asiakkailla on

mahdollisuus nauttia esimerkiksi evästauosta tai vaikkapa

pulahtaa uimaan vilvoittelemaan.

Marjastus & sienestys

Kun kesä vaihtuu syksyyn, tulevat marjastus ja sienestys

ajankohtaisiksi. Tarjoamme oppaan neuvomaan syötävien sienien

etsinnässä sekä niiden valmistamisessa herkulliseksi ateriaksi

luonnon keskellä.

TALVIKAUDEN AKTIVITEETTEJA

Talvella kun kävelypolut ovat melkeinpä kokonaan lumen

peitossa, saavat asiakkaamme kauttamme käyttöönsä niin sukset

kuin lumikengätkin, joiden avulla luonnonpuistossa liikkuminen

helpottuu huomattavasti. Jään ollessa tarpeeksi paksua,

harkitsemme myös latujen tekemistä kansallispuiston saaresta

toiseen. Sekä hiihtäminen että lumikengillä meno ovat

esimerkkejä tarjoamistamme aktiviteeteista, joita on mukava

tehdä yhdessä perheen kesken. Hiihtoreissun jälkeen on mukava

istua nuotion ääreen paistamaan makkaraa ja kertaamaan päivän

tapahtumia kaikessa rauhassa.

Pilkkiminen

Kun tasainen jääkerros peittää Päijännettä, tarjoaa yrityksemme

asiakkaillemme mahdollisuutta kokea pilkkimisen riemu.

Vuokraamme siis asiakkaillemme tarvittaessa välineitä pilkeistä

kairaan. Opastamme myös asiakkaitamme parhaiksi todetuille

kalapaikoille.

64

65

Liite 3. Kuvia Päijänteen kansallispuistosta

66

67

68

69

70

Liite 4. Kartta Päijänteen Kansallispuistosta

71

Liite 5. Ensiaputarvikkeet

ENSIAPUTARVIKKEET

Tässä ovat esimerkit niistä ensiaputarvikkeista, joita aiomme

hankkia.

Kuva 1. Ensiapuryhmän päivystyslaukku

Ensiapuryhmän päivystyslaukku tarvikkeineen kuuluu

hankkimiimme tuotteisiin. Se on kattava paketti erilaisia välineitä,

eli jokaiseen onnettomuuteen löytyy varmasti jokin hoitoväline.

Lisäksi tällaista laukkua on helppo kuljettaa tukevien

kantokahvojen avulla. Laukku sisältää yhteensä 30 erilaista

tuotetta, muun muassa ensiapusiteitä, kolmioliinoja, haavasprayta

sekä elvytyssuojan. Hinta on noin 170 euroa ostopaikasta ja

laukun sisällöstä sekä koosta riippuen. (Tammed 2012a.)

72

Kuva 2. Kylmähaude

Meidän olisi myös hyvä hankkia yksittäisiä pakkauksia

esimerkiksi kylmähaudetta- tai geeliä sekä pieni

palovammanhoitorasia retkille ynnä muihin aktiviteetteihin

mukaan otettavaksi. Isoa ensiapulaukkua ei voi aina pitää

tarvittavan lähellä, joten esimerkiksi opas voisi ottaa reppuunsa

tällaiset tuotteet aktiviteetista riippuen. Esimerkiksi nuotioiltaa

viettäessä suurin riski liittyy tuleen, joten palovammanhoitorasia

voisi olla paikallaan ja asiakas voisi saada heti hoitoa. (Tammed

2012b&c.)

Vähän kalliimpi, mutta erittäin hyödyllinen hankinta

yrityksellemme olisi paarit. Jos joku loukkaantuu, hänet on helppo

siirtää jatkohoitoon niiden avulla ja ilman minkään ruumiinosan

vahingoittumista. Aktiviteeteissa voi usein esimerkiksi nyrjähtää

nilkka tai tapahtua jotain muuta, jolloin asiakas ei pääse itse

kävelemään. Varmasti tällaisen tilanteen sattuessa saisimme

negatiivista palautetta tärkeän ensiapuvälineen puuttumisesta.

Kyseisten kevytpaarien hinta on noin 230 euroa. (Tammed

2012d.)

Pelastusliivit pitää ehdottomasti hankkia melontaa, kalastusta

sekä kaikenlaista veneilyä varten. Ne kuuluvat

perusturvallisuustarvikkeisiin veden äärellä liikkuessa. Meidän on

tarkoitus hankkia pelastusliivejä muutamat eri kokoa kohden ja

73

sitten kysynnän mukaan miettiä jos tarvitsemme esimerkiksi lisää

jotain tiettyä kokoa. Perushinta pelastusliiveille liikkuu 35–40

euron paikkeilla, tietenkin se kasvaa jos haluaa panostaa

laadukkaampaan tuotteeseen. (Venepori 2012.)

Tulipaloa ajatellen meillä pitää olla jokin sammutusväline.

Olemme ajatelleet vaahtosammutinta tai sammutuspeitettä.

Jauhesammutin on melko painava, mutta tehokas sammuttamaan

paloja. Sammutuspeite olisi hyvin kätevä ottaa mukaan tuleen

liittyvissä aktiviteeteissä tai tapahtumissa suhteellisen pienen

kokonsa ja keveytensä ansiosta. Toki voimme ostaa molemmat

varmuuden vuoksi. Sammutuspeite maksaa suunnilleen 30 euroa

eli se on puolet halvempi kuin jauhesammutin. (Palovaruste

2012.)

74