ELINKEINOPALVELUT JA TYÖLLISYYS

työryhmäraportti 15.9.2014

Elinkeinopalvelut ja työllisyys työryhmä

Raportti 15.9.2014

Työryhmässä: Marko Järvenpää, Sirkka Köykkä, Jarmo Määttä (pj), Pauli Salminen (siht), Hannu

H. Saarinen (siht) Matti Setälä, Sami Sulkko, Miika Tuki

1. Nykytilan kuvaus

FSKK Oy:n tehtävät

• 19.3.1996 Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n perustava yhtiökokous: Perustuu kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, jossa tehtäväksi määritelty:

– Elinkeinopoliittisten kehittämishankkeiden suunnittelu, toteuttaminen ja

rahoituksen kokoaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Lounais -Hämeen

alueella

– Hallituksen lukumäärä 7, joista Forssan kaupunki nimeää 3 ja muut kunnat kukin

yhden. Hallituksen puheenjohtajan nimeää Forssan kaupunki ja

varapuheenjohtajan muut osakkaat

• 16.8.2002 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:

Toimintaa laajennetaan aluekeskustoiminnalla. Yhtiön tehtäviksi määritetty: Yhtiön

toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä

elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa

yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää

yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii

seudun matkailun kehittäjänä. Yhtiö markkinoi Forssan seutua ja toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan.

• 22.8.2011:

Seutukunnan hankesalkkuun sisältyvät hankkeet

rahoitetaan yhdessä, mutta hankkeisiin sisältyvät ja muut infrakustannukset maksaa

hankkeen sijaintikunta/-kunnat.

• 2.5.2014 hallituksen uudistaminen, edellytyksenä yrittäjyysnäkemys: yhtiön hallituksessa istuu kuntien nimeämät yrittäjätaustaiset jäsenet

• 2014 Rakenneselvityksessä mukana seudun kunnista neljä eli Forssa, Humppila,

Jokioinen ja Tammela, mukana myös Ypäjän edustaja

Forssan seudulla toimii kuntien ja yritysten lisäksi merkittäviä toimijoita: Eerikkilän Urheiluopisto, FAI & Faktia, Hamk, MTT, Ypäjän Hevosopisto.

Nykytila ja tulevaisuus:

Ylivoimaisesti alueen suurin hanke on Humppilan HEA (Humppila Eco Airport

logistiikkakeskus). Sen työllistävä vaikutus olisi tuhansia henkilöitä.

Forssan seudulle on kasvamassa biotalouden klusteri. Biojalostamon mahdollisuuksia

tutkitaan samalla kun rahoitus- ja kaavalliset valmiudet ovat tutkinnan alla. Kaavoittajat Sirkka

Köykkä ja Miika Tuki ovat tehneet hyvän muistion, jota käytetään tässäkin s oveltuvin osin.

Kaiken kaikkiaan Forssan seudun saavutettavuus Etelä-Suomen Turku-Tampere-Helsinki

kolmion keskellä on ihanteellinen. Joskin strateginen asema on heikentynyt lähistön muihin

vähän suurempiin kaupunkiseutuihin verrattuna. Esim. Riihimäen ympärille tullee uusi kunta.

Forssan seutu pyrkii olemaan energiaomavarainen vuoteen 2020 mennessä. Tällä saralla ns. vihreällä energialla on myös merkittävä brändiarvo.

Elinvoiman lisäämiseksi ja työttömyyttä vastaan taistelussa kaikki keinot on otettava käyttöön.

2. Palvelujen yhtäläisyydet ja erot

Nykytilanteessa kunnat ja FSKK hoitavat merkittävän osan elinkeinotoimintaa, siinä osana

maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä kiinteistöjen välitys. Elinkeinopalvelujen suhteen alue on

yhtenäinen ja elinkeinotoiminnan perusneuvonta ja yritysten kehittämisasiat hoidetaan

seudullisesti kuntien osalta 100% FSKK:n kautta. Seudun yrittäjäjärjestöt toimivat aktiivisesti ja

antavat tukea omille jäsenilleen kuntakohtaisesti.

3. Keskeiset huomiot yhdistymisen vaikutuksista (edut ja haitat)

Tilanteessa, jossa kunnat olisivat yhdistettyinä ei enää olisi välttämätöntä tarvetta erilliselle kehittämisyhtiölle.

Seutu tulee nähdä elinkeinojen kehityksessä jo nyt yhteisenä risteysalueena: vt2/vt9 –

vt2/vt10 – vt10/kt52

4. Mitä mahdollisuuksia saatavuuden, saavutettavuuden,

kustannustehokkuuteen ja tuottavuuden parantamiseksi on

löydettävissä

Sijainti ja työvoiman saatavuus on alueella hyvä. Seudun kilpailuetuna on tonttien ja asumisen

ym. edullisuus ja saatavuus. Yhteisenä kuntana neuvotteluasema vahvistuu päätöksenteossa

kun vastapuolella on yksi taho, jonka kanssa neuvotellaan (vrt. kuntarajat – byrokratia/joustavuus neuvottelussa).

Seudulla on mahdollisuus asua edullisemmin ja turvallisemmin, hyvin yhteyksien avulla

voidaan yhtenä kilpailutekijänä huomioida myös etätyönteon mahdollisuus. Pitkällä aikavälillä

etätyö tuo myös työhyvinvoinnin esiin. Toki kaikkiin ammatteihin ei voida etätyöntekoa

soveltaa.

Väestöön kohdistuvat indikaattorit antavat syytä huoleen. Mikäli seudun väestön määrän

vähenemistä ei saada pysäytettyä sekä ikärakennetta muuttoliikkeellä korjattua tulee

työvoiman saannista merkittävä kilpailun rajoite. Koska imu suuriin kasvukeskuksiin vie

etupäässä nuorta ja koulutettua väestöä, osaajia ja tekijöitä ei enää seudulla riitä. Tämä

puolestaan johtaa yritys sijoittumiseen alueille, joilla rekrytointi ei tuota ylimääräistä

ongelmaa. Yhtenä tarkasteltavana näkökohtana nousee väistämättä esiin työperäinen

maahanmuutto ja sen asettamat vaatimukset esim. nykyiselle koulutusjärjestelmälle. Meillä ei

ole varaa menettää nuorista ikäluokista yhtään tulevaisuuden osaajaa, jotenka

työllistämisasiat on pidettävä seudun omissa käsissä, tiiviissä yrityselämän ohjauksessa. Tältä osin tiiviimpi yhteys kehittämisyhtiöön olisi perusteltua

Pääoma on aina ollut elinkeinoelämän yksi keskeinen tekijä. Tulevaisuudessa osaamispääoma

nousee ratkaisevaksi ja sen kerääminen, liikuttelu ja hallinta ovat huomattavasti perinteistä rahaliikennettä haastavampaa.

Kilpailutekijänä voidaan myös mainita yksilön hiilijalanjäljen väheneminen, sillä kompaktilla

seudulla matkat eivät ole pitkiä ja asiointi on helppoa ja joustavaa. Kilpailutekijänä vaikuttaa yritysten hyvä sijoittuminen asiakkaiden lähelle.

Seudulla on vielä paljon mm. yritystonttitilaa. Mahdollisuudet toimia yhtenä tahona isojen

toimijoiden tonttivarauksissa ja kaavoituksessa. Seudulla on myös vahva agraarikulttuuri. Maaseutu pitäisi huomioida niin matkailun, asumisen kuin myös mm. lähiruuan tuottajana.

Joukkoliikenteen toimivuus mm. työasioinnissa erittäin tärkeää ja sen kehittäminen yhden

kunnan alueena tehokkaampaa.

5. Palvelujen organisointi ja järjestämistavat

Yhtenä kuntana ei ole tarvetta erilliselle kehittämisyhtiölle, vaan toiminnat voidaan johtaa

kaupungin toimintana. Myös maankäytön helppous, verkostojen merkitys ja ulkoisten

kumppanien merkitys kasvaa.

Järjestetään toiminnot sitten yhden tai useamman kunnan mallilla, tulee strategisen

johtamisen olla johdonmukaista. Se ei saa olla organisaatioriippuvaista, keskinäiseen kyräilyyn

meillä ei ole varaa. Monien palveluiden osalta tulemme tilanteeseen jossa yhteistyötä on

pakko tehdä nykyisen seudun ja maakunnan ulkopuolelle.

Yhtenäinen koordinointi, mutta paremmin ja tehokkaammin oikeita resursseja käyttäen.

Palveluja tuotetaan kustannustehokkaasti asiakkaille ja kuntien keskinäinen kilpailutilanne

palvelutuotannossa paranee yhden kunnan koordinoidessa tarvittavat palvelut.

Viestinnän ml. markkinoinnin tulisi olla nykyistä linjakkaampaa ja kohderyhmä tarkoin

mietittyä. Erityisesti sähköisiä järjestelmiä (some) hyödyntävää ja tarkkaan vaikuttavuudeltaan

seurattua. Seudullinen brändityö kuuluu kaikille, suuryrityksistä yksittäisille kansalaisille, ja

viestin tulee olla selkeä.

6. Palveluverkon rakenne ja lähipalvelujen järjestäminen suhteessa

nykyiseen

Suhteessa nykyiseen ei juurikaan muutu. Hyvinä esimerkkeinä jo kuntien yhteiset toimivat

kokonaisuudet eli hyvinvointikuntayhtymä ja kehittämiskeskus. Todennäköisesti uusi sote –

laki tulee muuttamaan palveluntuotantoa ja siihen liittyvää kehitystyötä siinä määrin, että

varmistaaksemme ”Forssan mallin” säilymisen ja kehittymisen tulee sekä

kehittämistoimenpiteet että alan koulutus integroida tiiviisti Forssan seudun

hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY, sosiaali- ja terveydenhuolto samassa organisaatiossa) ja

HAMKn yhteyteen. Näin voidaan varmistaa riittävä uudistuminen ja lisäarvon syntyminen,

mikä puolestaan tukee olemassaoloa. Yhtenä perusajatuksena tulee olla asiakkaiden

kuuleminen sekä tasavertaisuus asuinpaikasta riippumatta, mikä puolestaan edellyttää uusien

palvelumallien kehittämistä. Samoin yrittäjäksi aikovat ja jo toimivat yrittäjät ovat

tasavertaisessa asemassa toimipaikastaan riippuen kun neuvonta ja palvelu ovat yhden tahon

(ei viiden) järjestämää. Näiden esimerkkien valossa elinkeinotoiminnan suhteen palveluverkon

rakenteeseen ei olisi tulossa muutosta. On muistettava myös tulevaisuuden painopisteiden

muutos – palvelu ja neuvonta siirtyvät enemmän sähköiseen muotoon, jolloin yhden

tietoalustan hyödyntäminen tehokkaampaa kuin usean ei-yhteen toimivan. Lisäksi myös

palveluverkon rakenteessa pystytään resurssit käyttämään tehokkaammin hyödyksi, kun palvelu sähköistyy – varsinaiset paperityöt jäävät vähemmälle.

7. Kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelutuotannossa

Tärkeä huomioitava osa-alue, joka tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja sen merkitys nousee

joka tapauksessa – on sitten yksi tai monta kuntaa. Perinteinen yrittäjyys saa uusia muotoja

huolimatta kuntarakenteesta. Palvelusetelien hyödyntäminen auttaa yritystoiminnan

lisääntymiseen ja yhden kunnan ollessa kyseessä, kasvattaa monipuolista palvelutarjontaa,

lisää työllisyyttä ja hyvinvointia. Myös yhdistys- ja osuustoiminta laajenee ja palvelutarjonta

monipuolistuu.

8. Keskeisiä kehitysaihioita

Alla muutamia jo seudulla esiin nostettuja laajempia asiakokonaisuuksia kehitysideoiden pohjaksi:

Biotalous tai laajennettuna kiertotalous, resurssitehokkuuden näkökulmasta

Hajautettu energiantuotanto, vaihtoehtona suuryksiköille Vt2 –kasvukäytävä ajattelu, mahdollisuus seudulle, ratkaisu metropolialueelle Kehittyvää logistiikkaa, tietotekniikasta globaaliin rahtitoimintaan

Maaseudun tarjoamat mahdollisuudet esim. luontomatkailulle ja lähiruoalle Kasvuyritykset alueen vetureiksi, kohdennettua sparrausta

Kehittämishankkeiden allokointi niille organisaatioille, joiden perustehtävää hanketoimintatuke suoraan; hyvinvointihankkeet Hykylle, koulutushankkeet Hamkille,

työllisyyteen liittyvät hankkeet Fai/Faktia, Ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kehittämisresurssien yhteinen

käyttäminen seudun elinvoimaisuuden kasvattamiseen Työperäisen maahanmuuton edistäminen alueen asukaskadon ja työvoimapulan

vähentämiseksi

Moni näistäkin vaatii toteutuakseen pääomia, mikä myös tulee ottaa huomioon. Omat

kehittämispanokset tulee säilyttää sekä tarttua erityisellä innolla sellaisiin mahdollisuuksiin, joiden

rahoitus tulisi muualta sekä edesauttaa tällaisten toteutumista.

Yhteenveto vertailluista vaihtoehdoista elinkeinopalveluiden ja työllisyyden osalta

Nykyinen kuntarakenne Yhden kunnan -malli

Totutut toimintatavat, mikäli säilyvät Reagointinopeus Yhteisöllisyys luontaista

Yhtenevät palvelut, ei keskinäistä kilpailua Selvempi strateginen fokus Suuruuden ekonomiaa Edunvalvonnassa painoarvoa

Yrityskannan muutos 2013

-40

-20

0

20

40

60

80

100

Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Aloittaneitavuonna 2013

Lopettaneitavuonna 2013

Muutoslkm

-10,0 %

-8,0 %

-6,0 %

-4,0 %

-2,0 %

0,0 %

2,0 %

4,0 %

6,0 %

8,0 %

10,0 %

12,0 %

I/2012 II/2012 III/2012IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013IV/2013 I/2014

Pienten yritysten liikevaihdon kehitys I/2012-I/2014

Koko maa

Kanta-Hämeen maakunta

Hämeenlinnan seutukunta

Riihimäen seutukunta

Forssan seutukunta

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2005-2013

Yrityskannan kehitys 2005-2013

0

20

40

60

80

100

120

140

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

061 Forssa Aloittaneita

061 Forssa Lopettaneita

103 Humppila Aloittaneita

103 Humppila Lopettaneita

169 Jokioinen Aloittaneita

169 Jokioinen Lopettaneita

834 Tammela Aloittaneita

834 Tammela Lopettaneita

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Forssa Yrityskanta

Humppila Yrityskanta

Jokioinen Yrityskanta

Tammela Yrityskanta

T&K toiminta

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

T&k-menot Forssan seutukunta milj. €

T&k-menot Forssan seutukunta milj. €

0

100

200

300

400

500

600

700

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

T&k-henkilöstö Forssanseutukunta

Tutkimustyövuodet Forssanseutukunta

Tuotannon bruttoarvo

Tuotannon jalostusarvo

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

800000

900000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Forssa Tuotannon bruttoarvo

Humppila Tuotannonbruttoarvo

Jokioinen Tuotannonbruttoarvo

Tammela Tuotannonbruttoarvo

0

50000

100000

150000

200000

250000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Forssa Tuotannon jalostusarvo

Humppila Tuotannonjalostusarvo

Jokioinen Tuotannonjalostusarvo

Tammela Tuotannonjalostusarvo

Henkilöstö; kaikki toimialat

Liikevaihto; kaikki toimialat

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Henkilöstö Forssa

Henkilöstö Humppila

Henkilöstö Jokioinen

Henkilöstö Tammela

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Liikevaihto (1000 euroa)Forssa

Liikevaihto (1000 euroa)Humppila

Liikevaihto (1000 euroa)Jokioinen

Liikevaihto (1000 euroa)Tammela

Forssan seudun työpaikat; kahden toimialan vertailu

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

2007 2008 2009 2010 2011

C Teollisuus

G Tukku- ja vähittäiskauppa

LIITTEET

Elinkeinotyöryhmä

Sirkka Köykkä ja Miika Tuki

Isoa ja pientä sekä innovatiivista yhteistyötä.

Tiivistelmä:

Periaate: Monipuolinen teollisuus- ja tuotantorakenne -uusia toimialoja paikallisesta tuotannosta käsin.

- Lähiruoka (Etelä-Suomen lähiruoka) ja sen tuotteistaminen.

- Metsä raaka-aineena seudulla jalostettuna tuotteiksi esim. puurakennusteollisuuteen, puusepänteollisuuteen, puu- ja korjausrakentamiseen.

- Seudun pellolla viljellyn tuotannon jatkojalostus tuo työpaikkoja sekä keskustoihin että kyliin. (Vilja, juurekset, …)

- Paikallisista raaka-aineista energiateollisuus, isoja ja pieniä kokonaisuuksia tukeva rakenne - Ympäristöteollisuus: tuotteiden lisäksi puhtaan ympäristön osaaminen ja sen muuttaminen

koulutukseksi ja markkinoitavaksi tuotteeksi. - Seudun luonto- ja kulttuuriympäristön hyödyntäminen luonto- ja

”kulttuurimatkailuteollisuuden” alaksi. Kulttuuri- ja luontopaketit, reitit ja seudullinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden palveluntarjoajien kanssa

- ”Käsityöteollisuus uudeksi alaksi”. Puusepänteollisuus, korjausrakentaminen - Kaikille toimialoille kehittämis- ja tukiorganisaatio.

Olennaista on, mihin alueella halutaan profiloitua tulevaisuudessa. Elinkeinoelämässä seudulla on oltava

yhteiset tavoitteet ja etenkin suuriin hankkeisiin on saatava koko seudun tuki. Seudullisesti asioista

neuvottelemalla ja suurista linjoista sopimalla saadaan myös valmiudet nopeisiin ja kestäviin ratkaisuihin

esim. elinkeinoihin liittyen. Yksittäisten alojen kuten ympäristöteknologian lisäksi tulee nostaa esiin

kokonaisvaltainen puhdas asuminen ja ympäristö. Eri teollisuuden alat on hoidettava niin, ettei haittaa

muulle toiminnalle kuten asumiselle ole. Luonnonvaroista ja –arvoista on kehitettävä seudulle entistä

enemmän elinkeinoja niin metsä- ja maataloustuotteiden jalostamista ja logistiikkaa kehittämällä kuin kansallispuistoja ja muita luonto- ja kulttuurikohteita ja niiden palveluja kehittämällä.

ELINKEINOJEN NYKYTILA

Forssan seudun merkittävät elinkeino- ja osaamisalat ovat:

Maa- ja metsätalous: Loimijokilaakson peltoalaltaan suuret ja viljavat pellot ovat vielä nykyisinkin seudun

elinkeinoelämän keltaista kultaa, ja seudulla on alan merkittäviä oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia.

Metsätaloutta on erityisesti seudun itäosassa. Maatalouden sivuelinkeinot ovat viime vuosikymmeninä

kehittyneet erityisesti hevosharrastukseen sekä luonto- ja maaseutumatkailuun liittyen. Maataloustuotanto

on siirtynyt yhä suurempiin yksiköihin.

Teollisuus: Loimijokilaakso on maamme vanhimpia teollisuusvyöhykkeitä, joskaan 1800-luvullla syntynyttä

suurta tekstiiliteollisuutta ei enää ole. 1900-luvulla kehittyivät Forssan seudun rakennus- ja

elintarviketeollisuus sekä lasiteollisuus. Jätteidenkäsittelyyn ja sen hyötykäyttämiseen on Forssan

Kiimassuon alueelle kehittynyt oma elinkeinon osa-alue, joka on parhaillaan täydentymässä

energiantuotannolla tuulivoiman ja aurinkovoiman hyödyntämisen myötä. Yksi vahvimmista tulevaisuuden

uusista kehittyvistä teollisuuden aloista seudulla onkin ympäristöteknologia ja energiantuotanto, jonka

ydinaluetta on edellä mainittu Kiimassuon alue. Energiantuotannossa myös maaseudun luonnonvarojen hyödyntämisestä on kasvamassa elinkeinohaara maatalouteen liittyen.

Logistiikka: Forssan seutu on hyvän sijaintinsa vuoksi valinnut logistiikan yhdeksi kehitettävistä

avaintoimialoistaan. Kiimassuon jätehuoltoalue ja Helsingin Sanomien painotalo ovat tällä hetkellä

merkittävimmät logistista sijaintia hyödyntävät toimijat. Humppilan rata on hyödyntämättä.

Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen edellyttää huomattavia valtakunnallisen tieliikenneverkon parannuksia ja investointeja.

Matkailu ja elämysteollisuus: Forssan seudulla on jo nykyisin useita merkittäviä vapaa-ajan toimintojen

keskittymiä. Seudun hyvä sijainti suhteessa suuriin kaupunkikeskuksiin mahdollistaa monipuolisen vapaa-

ajan tarjonnan kasvattamisen merkittäväksi elinkeinoalaksi, kun otetaan huomioon nykyinen kehitystrendi kohti elämysyhteiskuntaa ja ”kulttuuriteollisuutta”.

Kauppa ja palvelut: Palvelualojen osuus elinkeinoista on Forssan seudulla kasvamassa muun Suomen

tapaan. Seutu on nykyisin kohtalaisen suuri kaupan ja palveluiden keskittymä Forssan toimiessa keskuskaupunkina.

Koulutuskeskittymät: Merkittäviä oppilaitoksia ovat Hämeen ammattikorkeakoulun yksiköt Forssassa ja

Tammelan Mustialassa ja Eerikkilän urheiluopisto. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Jokioisilla on alan johtava tutkimuslaitos Suomessa.

ELINKEINOT JA OSAAMINEN TAVOITTEET

Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan,

ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä.

Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän

elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten, että toimintoja ja yritysalueita

monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset,

määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset. Forssan keskustassa

teolliset toiminnot siirtyvät kauemmas keskustasta. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta parhaille paikoille

tulee tilaa asumiselle. Forssan kaupunkikeskusta on seudun asukkaille keskeiset kauppapalvelut tarjoava

viihtyisä ostosympäristö. Vastaavia pienempiä ympäristöjä kehitetään muissa taajamissa.

Forssan seudulla menestyvä maa- ja metsätalous on näkyvä osa ympäristöä ja kytkeytyy maankäytössä

teollisen tuotannon, tutkimuskeskusten ja oppilaitosten ympäristöihin. Oppilaitoksista ja

tutkimuskeskuksista pidetään kiinni ja niitä edelleen monipuolistetaan ja kehitetään. Niiden ympärille on

kehitettävissä osaamista hyödyntäviä käsityöläis- ja työpaikka-alueita.

Koulutus ja tutkimus tukevat seudulle tärkeitä elinkeinoaloja, ja merkittävien koulutus- ja

tutkimuskeskittymien alueet laajenevat (Eerikkilän urheiluopisto, MTT, Mustiala ja HAMK:n toimipisteet).

Luonnonarvoista, kulttuuriympäristöstä ja suojelualueista muodostetaan alueelle uusia ekologiseen

matkailuun ja asumiseen liittyviä elinkeinoja, joita varten seudulle muodostuu uusia kehittämisalueita esim.

kansallispuistojen ja Hämeen Härkätien yhteyteen. Forssan seudun maankäyttö tukee matkailun

elinkeinopoliittista kehittämistä aluevarauksin ja reitistöin (ympäristö ja luonto, urheilu ja liikunta, hevoset,

retkeily, ympäristökasvatus, suuret yleisötapahtumat). Humppilan Lasin ja Forssan Autokeitaan aluetta kehitetään ostosmatkailualueina.

ELINKEINOT JA OSAAMINEN KEHITTÄMINEN

Alueella on perinteisesti vahva maa- ja metsätalous. Seudulla tuotettujen raaka-aineiden jalostamiseen

perustuva teollisuutta kehitetään voimallisesti luoden uusia esim. lähiruokaan ja ”omalehmä”

periaatteeseen liittyviä konsepteja. Humppilan logistiikka-alueen kautta päästään viemään tuotteita

rautatietä pitkin ja saadaan paremmat jakelumarkkinat niin metsätalouden kuin elintarviketeollisuuden

tuotteille.

Seudulla kehitetään kahta elinkeinoelämän avainaluetta. Kiimassuon ympärille kasvatetaan monipuolinen

yritysalue, joka laajimmillaan voi ulottua kolmen kunnan alueelle. Toisena alueena kehitetään Humppilan

ekologistiikka-aluetta. Kiimassuolla on uusiutuvan energian, ympäristöteknologian ja teollisuuden alue, joka

lomittuu muuhun teollisuuteen sekä niihin liittyvään tutkimukseen. Humppilan lentokenttää ja siihen

liittyvää ekologistiikka- ja teollisuusaluetta kehitetään Suomen ja Euroopan raide- ja maantieliikenteen sekä

lentoliikenteen logistisena keskuksena sitä täydentävine palveluineen. Kehitystyö on kaksivaiheinen.

Humppilan rataa ja valtateitä hyödyntävää logistiikkaa voidaan kehittää ensimmäisessä vaiheessa radan

tuntumassa. Toisessa vaiheessa kokonaisuuteen liitetään myös lentokenttä. Molemmissa vaiheessa toimintoihin liittyy työpaikka-alueita. Kaavoituksessa huomioidaan kokonaisuus koko ajan.

Avainalueita täydentävät paikallisemmat, liikenteen solmukohtiin ja kuntien liikekeskustojen yhteyteen

rakentuneet työpaikka-alueet. Forssan keskustan tuntumaan 2-tien länsipuolelle teollisuusalueeksi

kaavoitetulle alueelle syntyy uusi tilaa vievän erikoistavarakaupan ja käsityöläisten ja niihin liittyvän kaupan

alue, joka laajenee sitä myöten kun teollisuus poistuu alueelta. Työpaikka-alueet profiloidaan

toiminnallisesti siten, etteivät ne kilpaile keskenään, vaan yhdessä muodostavat Suomessa kilpailukykyisen

seudullisen elinkeinoaluekokonaisuuden. Työpaikka-alueista kehitetään ekologisesti kestäviä ja vehreitä ja niiden sisälle sijoittuu myös luonnonmukaisia ja viheralueita.

Kulttuurihistoriallisten ympäristöjen, Kansallispuistojen ja Hämeen Härkätien matkailullista potentiaalia

hyödyntäviä palveluja kehitetään monipuolisesti. Ruostejärvelle Eerikkilän urheiluopistoon tukeutuen

kehitetään matkailuelinkeinojen aluetta. Tammelan metsäoppilaitokselle Liesjärvelle korjataan olemassa

oleviin rakennuksiin erähotelli ja kansainvälinen leirikoulukeskus. Forssan keskustan palveluista kehitetään

laajempaa kokonaisuutta joka muodostaa seudullisen elämysvyöhykkeen (luonto, liikunta, kulttuuri).

Kaupan rakenne on osoitettu jakautuvaksi kaupunki- taajama- ja kyläalueille. Kooltaan erilaiset yksiköt sijoittuvat sille luonteville alueille.

Maatalouden toimintarauha ja kehittymisedellytykset turvataan säilyttämällä maatalouden suuryksiköiden

ympärillä riittävät, asumattomat vyöhykkeet. Suuryksiköiden tuntumaan ei myöskään ohjata taajamamaista

rakentamista. Suuryksikön mahdollisesti väistyessä suojavyöhykkeen alueelle voidaan kehittää muuta maankäyttöä.

Seudun lukuisat oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja julkisten palvelujen keskittymät* täydentävät ja

monipuolistavat elinkeinoelämän keskittymien verkostoa. Työpaikka- ja koulutuskeskittymien ympäristöt

toteutetaan korkeatasoisiksi miljöiksi, joissa otetaan huomioon myös luonto ja maisema ja joissa toimintojen mahdolliset haitat on minimoitu innovatiivisin ratkaisuin.

* Oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja julkisten palvelujen keskittymät

1. MTT. Maatalouden tutkimus ja sitä tukevat alat

2. Mustiala. Maatalouden opetus ja sitä tukevat toiminnot

3. Eerikkilä. Liikunta, virkistys ja vapaa-ajantoiminnot sekä niihin liittyvä tutkimus

4. Forssan kehräämö. Koulut, oppilaitokset ja kulttuuripalvelut

5. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Terveydenhuoltopalvelut ja tutkimus

6. Forssan ammatti-instituutti. Ammattiopinnot ja niitä tukevat elinkeinotoiminnot ja tutkimus

7. Yrityspuisto ja uuden elinkeinotoiminnan alue. Tukemassa Faktian ammattiopinnot ja elinkeinotoiminnan

tutkimus.

8. Kehittämiskeskus. Yritystoiminnan kehittäminen ja tutkimus

9. Krematorio. Seudullisen toiminnan vaihtoehtoinen sijoituspaikka

10. Liesjärven luontoleirikeskus

Yhdyskuntarakenne työryhmä

Sirkka Köykkä ja Miika Tuki

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Maankäytön suunnittelun tehtävä

Maankäytön suunnittelu tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvan, kaikki lähtökohdat huomioivan

kaavoituksen ja maankäytön, jossa asuminen, kauppa, teollisuus ja luonnonympäristö sovitetaan hyväksi

ympäristöksi. Kokonaisuudesta käsin katsominen on kaikkien etu. Asukkaat viihtyvät, teollisuudella on

työntekijät, sekä asumisen että työpaikkojen imago on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti

kilpailukykyinen.

Aluetta kehitettävä seutukunnan omilla tunnistettavilla vahvuuksilla eli toisaalta Forssan pienen kaupungin

palvelujen laadulla ja saavutettavuudella ja toisaalta muiden alueiden väljällä ja luonnonläheisellä

maaseutuasumisella. Hyvä ympäristö on monipuolinen ja virikkeitä herättävä ympäristö, jossa historia ja

tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Luonnonmukainen kaupunki ja maaseutu tukevat ihmisten terveyttä ja

jaksamista antavat virikkeitä sekä varmistavat monimuotoisen luonnon säilymisen myös rakennetuilla

alueilla ja niiden tuntumassa. Luonto eri asteissaan on kaikkien saavutettavissa, myös matkailuteollisuuteen

liittyvien toimijoiden hyödynnettävissä.

Tammela kehittänyt kylien kaavoitusta - kehitystyötä jatketaan

Forssassa keskitytty keskustan kaavoitukseen – hyvään ja monipuoliseen kaupunkiympäristöön tähtääviä periaatteita hyödynnetään muiden taajama-alueiden kaavoituksessa

VE0: Ei tehdä mitään

Osassa kuntia ei ole kaavoittavaa organisaatiota, jolloin ne ovat konsulttien varassa. Kokonaisuuden

suunnittelu jää irralliseksi. Kaavoitusosaaminen jää ohueksi, jos siihen erikoistunutta henkilökuntaa ei ole.

Niillä kunnilla joilla on kaavoitettava organisaatio, Suunnitellaan kunnan kokoista kuntarajojen sisälle jäävää kokonaisuutta.

Päätöksenteko on jokaisessa kunnassa, jolloin kaavoituksen ohjaus tapahtuu myös kunnissa.

Kunnilla voi olla erilaiset periaatteet ja tavoitteet, jolloin voi syntyä ristiriitaisuuksia kuntien keskinäisten

toimien vaikutuksesta eikä päästä seudullisena kokonaisuutena kilpailemaan Suomen rajatuista resursseista.

Maankäytön suunnittelun asiantuntijat joutuvat hallitsemaan laajempia osa-alueita mitä vähemmän

henkilökuntaa on.

Ne kunnat joilla on kaavoittaja tarjoavat tarvittaessa apua muille kunnille. Tiettyjä asioita voidaan tehdä

yhdessä. Varsinkin rajan yli tapahtuvan maankäytön suunnittelua voidaan tehdä naapurikunnalle, kun se tulee resurssitehokkaasti. Muutoin kaavoittajien resurssit ovat yhteistyökuntien käytössä rajallisesti.

VE1: Syvempi yhteistyö

Myydään yhteistyösopimuksen perusteella enemmän palveluja esimerkiksi kaavoituksen kokonaisuuden

ohjaustyö ja joitain kaavoja, jolloin voidaan palkata sopimuksen pohjalta lisähenkilökuntaa. Etuna

suunnitteluorganisaation ja suunnitelmallisuuden saaminen kuntiin joissa ei ole tällä hetkellä omaa suunnitteluorganisaatiota.

Etuna kaavoituksen ja maankäytön osaaminen saadaan kaikkiin kuntiin.

VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi

Vaikka tekninen ja ympäristötoimi on yksi ja sama organisaatio, päätöksenteko on eri kunnissa

Ratkaisu edellyttää kuitenkin yhden keskeisistä periaatteista päättävän käytännön toimen ohjaukseen

kehitettävän yksikön, jolloin toiminta voi kuntarajoista riippumatta pysyä tasa-arvoisena ja loogisena eikä eriytettynä neljään osaan, muuten toimintaa ei pysty toteuttamaan.

VE3: Kuntaliitos

Ei ongelmaa ohjauksen määrittelyssä, sillä se tehdään yhdessä paikassa. Maankäytön suunnittelu kunnat yhtenä.

Resurssit yhdistämällä saadaan vahva asiantuntijuus maankäyttöön. Maankäytössä täytyy olla selkeät

periaatteet ja samat pelisäännöt, jotta saavutetaan paras mahdollinen tulos= elinvoimainen kokonaisuus, jossa teollisuus ja asukkaat viihtyvät.

Forssassa ja Tammelassa on nykyisin täysin työllistetyt kaavoittajat. Yhdistymisestä saatuna hyötynä

yhdessä toimivien asiantuntijoiden määrä lisääntyy, jolloin voidaan myös entistä laajemmin erikoistua

osaamisalueille. Muissa kunnissa saadaan maankäyttö asiantuntijoiden hoitoon. Organisaation tulee pysyä

sellaisena, että muut asiantuntijat voidaan hyödyntää edelleen suunnittelussa esim ympäristö ja rakennusvalvonta.

Asiantuntijat voivat keskittyä asiantuntijatehtäviin. Suurempi kokonaisuus voi myös rekrytoida

erityisalueille asiantuntijoita toisella tavoin kuin pieni yksikkö. Suuremman seudullisen yksikön tuottaman

palvelun toimipiste ei välttämättä ole yhtä lähellä kuntalaista kuin nykyisessä tilanteessa, mutta palvelu itsessään voi olla laadukkaampaa.

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU SEUDULLISESTI

Forssan seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen suurimpia haasteita ovat: liikenteen ja maankäytön

sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen tehostaminen siten, että kaupunki-, kunta- ja

kyläkeskusten toiminnallinen asema vahvistuu.

Taajamat

Alueen väestöstä 70 % asuu taajamissa. Alueen suurin taajama on Forssan, Tammelan ja Jokioisten

kuntakeskusten ja niiden ympärysalueiden muodostama itä-länsisuuntainen taajamarakenteen nauha

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen ympärillä. Nauhataajaman alueella asuu noin 2/3 Forssan seudun

asukkaista.

Kylät

Kohdealueen kylämäisen asutuksen alueet hahmottuvat viideksi kokonaisuudeksi: 1. Forssan

luoteispuolinen alue, 2. Forssan eteläpuolinen alue, 3. Tammelan Pyhä-järven itäpuolinen alue, 4. Jokioisten ja Ypäjän välinen alue sekä 5. Humppilan kolmen kompaktin kylän kokonaisuus.

Harva maaseutuasutus ja haja-asutus

Tarkastellun alueen itäosassa järvien rannoille rakentuneiden loma-asuntojen nauhat muodostavat

asutuksen taajuuden suhteen kyliin verrattavaa asutusta. Länsiosasta nämä mökkien muodostamat

tihentymät puuttuvat miltei kokonaan.

Lähes asumattomat alueet

Suurin osa Forssan seudun lähes asumattomista alueista tai ns. erämaista sijaitsee seudun itäosissa

Tammelan kunnan alueella. Erämaat ja loma-asutus on rinnan siten, että järvien rannoissa on mökkejä, suo-

ja metsäalueet ovat asumattomia. Itärajan alueet kuuluvat Hämeenlinnan ja Forssan seudun väliseen

laajaan Hämeen järviylängön alueeseen. Laajimpia yhtenäisiä erämaita Forssan seudulla ovat Forssan ja

Tammelan eteläpuoleinen Torronsuon-Liesjärven alue, Humppilan ja Ypäjän välinen Isorahkan suoalue sekä Tammelan pohjoispuolinen Saloistenjärven ja Särkijärven väl inen järvi- ja suoalue.

YHDYSKUNTARAKENNE

Yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet

Forssan seutua kehitetään Etelä-Suomen aluerakenteeseen kuuluvana kaupunkiseutuna, jonka menestys

perustuu toimeliaisuuden ohella keskeiseen sijaintiin ja ympäristön korkeaan laatuun.

Forssan, Loimaan ja Someron seudut muodostavat yhden toiminnallisen talous- ja työssäkäyntialueen,

jonka yhteen sovitettu liikennejärjestelmä ja maankäyttö vahvistavat alueellista kilpailukykyä yli

hallintorajojen. Nykyinen Forssan keskusta on kaupunkimainen keskustaajama, jolla on ympärillään

erikoistuneiden taajamien verkko, elinvoimaiset kylät, edustavat maaseutumaisemat ja laajat luontoalueet.

Forssan seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä mahdollistavat hyvin toimivan yhdyskuntarakenteen 40 000 - 50 000 asukkaalle vuonna 2050.

Yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet maankäytön suunnittelussa

Yhdyskuntarakenne rakentuu paikallisten ominaispiirteiden varaan. Forssan seutua kehitetään omaan

perinteeseensä tukeutuen, myös uusia seudullista yhdyskuntarakennetta parantavia maankäyttö- ja

liikennerakenteita kehitetään. Seudun perusrakenne on säteittäinen. Keskuksena Forssa, josta kehitettävät

rakentamisvyöhykkeet leviävät haaroittuvina oksina kohti seudun laidoilla olevia taajamakeskuksia ja kyliä.

Taajamia tiivistetään ja laajennetaan, tavoitteena on taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne ja

seudullisen joukkoliikenteen kannattavuus. Haja-asutusalueilla uutta rakentamista ohjataan ensisijaisesti

kyliin ja maaseutuasumisen vyöhykkeille, joi lle on mielekästä ja ehkä jopa kannattavaa järjestää

kunnallistekniikka ja liikennepalveluja. Julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät taajamiin ja

kaupunkikeskukseen, hyvien julkisen ja kevyen liikenteen yhteyksien päähän. Kaupunkikeskus tarjoaa

erikoispalvelut ja taajamakeskukset päivittäiset palvelut. Kaupunki- ja taajamakeskuksissa

päivittäisasiointiin liittyvät palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Seudullinen kokonaisrakenne

mahdollistaa modernin ekologisen viher- tai puutarhakaupungin ja –seudun periaatteiden soveltamisen

kaupunki-, taajama- ja kylärakentamisessa. Keskusten tuntumassa ja maaseutumaisilla alueilla etsitään

tapoja lomittaa korkeatasoinen asuminen ja luonto- ja maisema-arvot vetovoimaiseksi asuinympäristöksi.

Seudullista identiteettiä muodostavat rakennetun ympäristön identiteettikohteet* toimivat suunnannäyttäjinä seudun rakennetun ympäristön kehittämisessä.

*Rakennetun ympäristön identiteettikohteet

1. Ferrarian työväenasuinalue

2. Jokioisten kartanokulttuuri

3. Ypäjän hevosopisto

4. Forssan teollinen yhdyskunta

5. Kalliomäki

6. Uudenkylän asuinalue

7. Tammelan kirkonympäristö

8. Mustiala

9. Saaren kartano

10. Venäjän kartanoympäristö

11k. Alueen vanhat historialliset kyläympäristöt.

Rakennetun ympäristön identiteettikohteita kehitettäessä otetaan huomioon paikalliset ympäristön,

kylärakenteen, kartanokulttuurin, teollisen yhdyskunnan ja maiseman erityispiirteet. Esimerkkejä

kehittämistoimista kunnittain:

Forssassa Viksbergin asuin- ja teollisuusalueesta kehitetään viihtyisä ja tasokas asuinalue rakennuskantaa

kunnostamalla ja uusimalla. Ympäristöä ja pihapiirejä kehitettäessä hyödynnetään viherrakennetta ja

ympäristön muita rakenteita. Humppilan asemanseudusta kehitetään kunnan vetovoimainen yrityskeskus

hyödyntämällä olemassa olevaa 1900-luvun puolivälin keskustaa ja vanhoja teollisuusrakennuksia.

Jokioisilla Ferrarian alueesta kehitetään kunnan vetovoimainen jokirantakeskus, jossa tiilinen

teollisuusarkkitehtuuri ja jokilaakson luonto kohtaavat. Alueelle voidaan kehittää monimuotoista toimintaa:

liikunta, kulttuuri ja elinkeinoelämä toimivat samassa ympäristössä toisiaan vahvistaen. Tammelan

veistokoulun ympäristöä ja rakennuskantaa kehitetään siten, että mahdollistetaan alueen luonteva

uusiokäyttö. Aluetta voidaan kehittää perinteisen rakentamisen keskuksena sekä tutkimus- ja koelaboratoriona.

LIIKENNE JA INFRA

Liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet

Valtateitä vt 2, 9, 10 parannetaan koko yhteysväliensä mitalta, jolloin Forssan seutu muuttuu

varteenotettavaksi pääkaupunkiseudun kasvusuunnaksi. Forssan seudulta kehitetään nopeita valtatie- ja

rata- ja joukkoliikenneyhteyksiä nykyisiä väyliä pitkin Etelä-Suomen keskuksiin, satamiin, lentokentille.

Valtateiden estevaikutusta seudullisen ja paikallisen liikenneverkon näkökulmasta häivytetään uusilla ali- ja

ylikulkusilloilla. Taajamien ja merkittävimpien kehitettävien kylien välille luodaan seudullisen julkisen

liikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät, joiden vaikutusalueella on myös väljän maaseutuasutuksen sekä loma-asutuksen vyöhykkeitä.

Liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisperiaatteet maankäytön suunnittelussa

Humppilan ekolentokentän toteutumista edistetään maankäytön suunnittelun keinoin. Tavoitteena on että,

se välittää kansainvälistä tavaraliikennettä ja Sisä-Suomen kansainvälistä matkustajaliikennettä yhteistyössä

Tampere-Pirkkalan lentokentän kanssa. Helsingin ja Porin välisen radan toteutuessa seudulta on tunnin

junamatkat Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle sekä Poriin ja Raumalle. Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle,

Poriin ja Raumalle sekä Hämeenlinnaan on hyväkuntoiset ja nopeat valtatieyhteydet. Joukkoliikenteen

solmukohdat huomioidaan maanäytön suunnittelussa siten että matka-keskus, joukkoliikenteen

terminaalit, seisakkeet ja liityntäpysäkit saadaan luonteviin paikkoihin ja ne kytkevät toisiinsa

lentoliikenteen, raideliikenteen, linja-autoliikenteen, maaseudulle välttämättömän henkilöautoliikenteen ja

pyöräreitit. Forssan seudun pyöräilyverkostoa kehitetään huomioiden seudullinen, taajamien sisäinen ja matkailullinen näkökulma.

ELINKEINOT JA OSAAMINEN

Elinkeinoja ja osaamista koskevat tavoitteet

Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä.

Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän

elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten että, toimintoja ja yritysalueita

monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset, määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset.

Elinkeinojen ja osaamisen kehittäminen maankäytössä

Seudulla tuotettujen raaka-aineiden jalostamiseen perustuva teollisuutta kehitetään voimallisesti luoden

uusia esim. lähiruokaan ja ”omalehmä” periaatteeseen liittyviä konsepteja ja niiden toteutumista

edistetään tarvittaessa kaavoituksella esimerkiksi kyläkaavoissa.

Seudulla kehitetään kahta elinkeinoelämän avainaluetta. Kiimassuon ympärille kasvatetaan monipuolinen

yritysalue, joka laajimmillaan voi ulottua kolmen kunnan alueelle. Toisena alueena kehitetään Humppilan ekologistiikka-aluetta.

Avainalueita täydentävät paikallisemmat, liikenteen solmukohtiin ja kuntien liikekeskustojen yhteyteen

rakentuneet eri tavoin profiloidut työpaikka-alueet.

Kulttuurihistoriallisten ympäristöjen ja Kansallispuistojen ja Hämeen Härkätien matkailullista potentiaalia

hyödyntäviä palveluja kehitetään monipuolisesti. Maatalouden toimintarauha ja kehittymisedellytykset

turvataan säilyttämällä maatalouden suuryksiköiden ympärillä riittävät, asumattomat vyöhykkeet. Seudun

lukuisat oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja julkisten palvelujen keskittymät täydentävät ja monipuolistavat elinkeinoelämän keskittymien verkostoa.

ASUMINEN

Asumista koskevat tavoitteet

Forssan seudun maankäyttö mahdollistaa seudun kehittämisen monipuolisine asumismuotoineen, joka

houkuttaa tulomuuttajia ruuhka-Suomesta ja jonne ihmiset juurtuvat jäädäkseen. Eri tavoin erikoistuneet

Forssan seudun kunnat/ taajamat pystyvät tarjoamaan laadukkaita asuinympäristöjä kaikkiin ihmiselämän vaiheisiin ja elämäntapoihin kaupunkikulttuurista hiljaiseen maaseutuun.

Forssan seudun toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne mahdollistaa työn ja muun elämän luontevan

yhteensovittamisen lisäten yksilön, perheen ja yhdyskunnan hyvinvointia. Forssan seudulla vapaa-ajan asuminen on osa yhdyskuntarakennetta.

Asumisen kehittäminen maankäytössä

Maankäyttöä osoitetaan siten että uutta asuntorakentamista keskitetään eriasteisesti. Nykyisten taajamien

ja niiden laajennusalueiden lisäksi asumista kehitetään myös kylissä sekä taajamien ja kylien välisillä väljän

maaseutuasumisen vyöhykkeillä. Periaatteena on asumisen monimuotoisuus. Seudun eri osiin

mahdollistetaan erilaisia asumisen profiileja sekä tulevien asukkaiden että seudullisen asuntomarkkinoinnin

tarpeisiin. Esimerkiksi kaupunkimaista Forssaa esikaupunkialueineen, Jokioista ja Tammelan keskustaa

kehitetään modernina ekologisena viher- tai puutarhakaupunkina, Tammelaa luonnonläheisyyttä

kaipaavien ihmisten asuinpaikkana ja Humppilaa Turun ja Tampereen välisenä radanvarsi paikkakuntana.

Maaseutuasumisen osalta suositaan hallittua hajarakentamista. Loma-asumista kehitetään erityisesti

seudun pohjoisosissa, missä kehitetään myös luontovirkistyksen palveluja ja muita vapaa-ajan palveluja.

Asuinalueilla edistetään ja kehitetään hankkeita joissa tuetaan lukuisia modernin ekologisen viher- tai puutarhakaupungin ja uudenlaisen asumisen sekä korkeatasoiset luonnonarvot sovittavia ratkaisuja.

Asuinalueiden kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan

identiteetiltään omaleimaisia asumisen miljöitä. Alueiden sisällä on myös rakentamattomia alueita, kuten

historiallisia alueita, maisema-alueita, metsäalueita ja peltoja. Loma-asumista suunnataan etenkin vanhojen

kylien, vesistöjen ja virkistysalueiden yhteyteen. Kylien palveluja kehitetään loma-asumisen tarpeista käsin, mikä vahvistaa palveluiden säilymisedellytyksiä maaseudulla.

Kaupunkikeskustan alue on kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen alue. Alueelle sijoittuu sekoittuneena eri

toimintoja. Asuminen lomittuu muiden toimintojen kanssa. Asumisen muotoina ovat kerrostalo, rivitalo ja

pientalo. Viherrakentamisen pohjana käytetään historiallisten puistojen kerrostumaa ja Loimijoen rantoja, joita kehitetään asumisen viihtyisyystekijäksi.

Taajama-alue on pientalovaltainen. Taajamakeskuksissa voi olla myös kerrostalorakentamista. Alueen

kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia aluekokonaisuuksia.

Kyläalue on kylämäinen ja omakotitalovaltainen alue. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia asumisen miljöitä.

Väljän maaseutuasutuksen ja loma-asutuksen vyöhykkeellä tiivistetään ja täydennetään rakennuskantaa

siten, että syntyy pieniä kylämäisiä kokonaisuuksia.

Loma-asutuksen vyöhyke liittyy vapaa-ajan ja virkistyksen kannalta merkittäviin alueisiin sekä kyläalueisiin.

Loma-asutuksen alueita voidaan tiivistää, kunhan huolehditaan riittävien alueiden, erityisesti ranta-

alueiden säilyttämisestä vapaina virkistyskäyttöön. Tiiviit loma-asumisen alueet mahdollistetaan

kaavoituksella.

VAPAA-AIKA JA VIRKISTYS

Vapaa-aikaa ja virkistystä koskevat tavoitteet

Forssan seutu on merkittävä retkeilyn, urheilun, hevosharrastuksen, kulttuurin ja muiden vapaa-ajan

palvelujen keidas Etelä-Suomessa. Forssan seudun monipuoliset vapaa-ajan alueet, kulttuuriympäristöt ja

reitit palvelevat useita harrastusmuotoja ja ihmisryhmiä, ja suurten yleisötapahtumien näyttämöiksi on

tarjolla laadukkaita sisä- ja ulkotiloja. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen, Eerikkilän,

Hevosopiston, kansallispuistojen, Loimijoen rantojen ja majoitus- ja muu tukipalvelukapasiteetti on riittävä

ja saavutettavuus eri liikennemuodoilla eri etäisyyksiltä hyvä. Monimuotoinen luonto tarjoaa mielelle ja

keholle levähdys- ja virkistyspaikan jokaisen asuinalueen lähellä.

Vapaa-ajan ja virkistyksen kehittäminen maankäytössä

Kulttuuriympäristöä hyödynnetään määrätietoisemmin vapaa-ajan toiminnoissa. Loimijoen laakso on

taajamasta toiseen jatkuva maisema-, virkistys- ja matkailureitti, jonka varteen ovat sijoittuneet monet

koko seutukunnan kehityksestä ja historiasta kertovat merkittävät kohteet. Vapaa-ajan kohteina kehitetään

erityisesti Forssan seudun omaleimaisuutta korostavia kohteita ja reittejä. Kansallispuistoja täydentävät

uudet seudulliset virkistysalueet sijaitsevat kohtuullisen välimatkan päässä taajamista ja kylistä. Olemassa

olevaa verkostoa kehitetään edelleen. Erilliset alueet kytketään taajamiin ja toisiinsa laajojen yhtenäisten

metsäalueiden tai koko seudun kattavan, rengasreittejä muodostavan ulkoiluverkoston avulla. Reitistö

käsittää sekä patikointi- pyöräily, hiihto- että hevosvaellusreittejä ja yhdistyy seudun ulkopuolisiin muihin

reitteihin (mm. Hämeen järviylänkö). Luontovirkistykseen liittyviä uusia kehittämistoimia ohjataan

erityisesti alueen koillisosiin. Metsäalueiden lisäksi myös maaseutumiljöitä kehitetään virkistyksen ympäristöinä, jolloin voi kehittyä uusia matkailun palveluja ja maaseudun sivuelinkeinoja.

Maankäytön suunnittelussa huomioidaan Forssan seudun monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan tarpeet.

Kehitystyössä huomioidaan palvelut niin seudun omia asukkaille kuin matkailijoillekin. Maankäytöllä

pidetään huoli siitä, että nykyiset kärkituotteet luontovirkistys, hevoset, urheilu ja liikunta sekä teollisuus -

ja maatalousperintöön liittyvä kulttuuri sekä suuret yleisötapahtumat säilyttävät puitteensa. Tammelan

Ruostejärven tuntumassa kehitetään luonto- ja liikuntamatkailukeskusta ja Forssaa kulttuurimatkailun

keskuksena. Kansallispuistojen, Saaren kansanpuiston ja maakunnallisten virkistysalueiden muodostamaa

kokonaisuutta tuetaan mahdollistamalla muita palveluja niiden yhteyteen. Seudun pohjoisosien järvialuetta

ja kuuluisaa Koijärven aluetta kehitetään hiljaisen matkailun ja virkistyksen alueena. Myös kauniita

maalaismaisemia ja valmiita peltoteitä hyödynnetään virkistyksessä ja matkailussa. Eri liikkumismuotoja

palveleva ulkoilureittiverkosto mahdollistetaan koko seudulle. Reitistöjen risteyskohtia kehitetään retkeilyn

tukikohtina, joissa mahdollistetaan tauko- ja yöpymispalveluja. Hämeen Härkätien rinnalle kehitetään muita

Lounais-Hämeen kauniissa maisemissa kulkevia matkailuteitä. Jokioisten museorautatien varteen

rakentuneiden matkailukohteiden kokonaisuutta kehitetään. Pyörämatkailun rengasreitit huomioidaan

siten että, ne yhdistävät alueen matkailun ja vapaa-ajan keskeisimmät kohteet ja ulkoilun pääreitit risteävät suurten liikenneväylien kanssa turvallisesti eri tasossa.

YMPÄRISTÖ

Ympäristöä koskevat tavoitteet

Ympäristöt tukevat asukkaiden terveyttä ja tuottavat virikkeitä sekä toimivat kiinnekohtina. Forssan seudun

kansallispuistoja, suojelualueita, muita luonnon ydinalueita ja luontovirkistyksen alueita keskenään

yhdistävät ekologiset verkostot ovat luonteva osa yhdyskunta- ja taajamarakennetta. Forssan seudulla

mahdollisia ympäristöhaittoja aiheuttavat toiminnot ratkaistaan maankäytössä siten, että niistä ei tule

haittoja tai on sijoitettu riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista, joita ovat erityisesti asuminen ja

virkistysalueet. Loimijoen ja muiden Forssan seudun vesistöjen rannoilla on riittävästi luontovirkistyksen

mahdollistavia, rakentamisesta vapaita alueita ja riittävät suojavyöhykkeet rehevöitymisen estämiseksi.

Luonnon monimuotoisuus on huomioitu.

Ympäristön kehittäminen maankäytön suunnittelussa

Järkivihreällä Forssan seudulla maankäytön suunnittelu lähtee siitä, että rakentaminen on sopusoinnussa

maiseman ja luonnon kanssa. Ekologiset ja maisemalliset suurrakenteet pysyvät ennallaan ja havaittavina.

Näitä ovat jokilaaksot ja laajat yhtenäiset metsäylängöt, järvialueet sekä maaseudun edustavat

viljelymaisemat. Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet säilyvät.

Maankäytön suunnittelussa hyödynnetään maiseman seudullinen selkäranka, Loimijoki ja sen muodostama

jokilaakso siten että se kokoaa laajat maisemalliset alueet yhteen ja tuo viheralueen taajama ja

kaupunkirakenteen sisälle. Jokimaisemaa huomioidaan alueita kehitettäessä siten että sinne on kaikilla

pääsy. Maankäytössä huomioidaan luonnon ydinalueet ja niitä yhdistävät kapeammat käytävät siten, että

ne muodostavat ekologisen verkoston. Ekologisen verkoston kannalta merkittävimmän estevaikutusta

muodostaa kakkostien liikennekäytävä estevaikutusta lievennetään liikennekäytävän kanssa eri tasossa

kulkevalla leveällä vihersillalla Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistojen kohdalla.