elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa · nh3 eläinperäiset...
TRANSCRIPT
Elinkaariarviointi kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa
Ruokateollisuus – elämyksillä energiaa 5.11.2014, Espoo
Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikköMTT V t lli k k tj h i i k l tt jMTT, Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja
Laadukas ruoka,puhdas ympäristö –hyvinvoiva ihmineny
1.1.2015 lähtien L k k
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusLuonnonvarakeskus
Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja
Miten kehitetään ruokaketjun kestävyyttä, vastuullisuutta ja resurssitehokkuutta sekä miten edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia?j j yKeskeiset tutkimusteemat/tavoitteet• Ruokaketjun vastuullisuuden ja kestävyyden edistäminen• Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen• Ruokaketjun resurssitehokkuuden kehittäminen• Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen• Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen• Kansanterveyden parantaminen
www.mtt.fi/vastuullisuus
Todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristö‐vaikutusten jakaumat tarveryhmittäin
Asuminen• Alkutuotanto
a utuste ja au at ta e y ttä
24 %Ravinto
Alkutuotanto• Teollisuus• Kauppa• Ravintolat
39 %Vapaa‐aika
H i
• Ostosmatkat• Ruoan valm. ja säilytys
Hyvin‐vointi
Vaatetus
Koulutusja työ
Ilmastovaikutusja työ
Muut Muut ympäristövaikutukset
Lähde: Seppälä et al. 2009, 2011
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45%
Planetary boundaries. (Rockström et al. 2009.)
5
Elinkaari- ja ketjuajattelu ruoan tuotannon ja kulutuksen vastuullisuudessa, esim. jalanjälkien ja niiden pienentämisessäHyvä mittari:• Tavoitteellinen, mitattava,
mahdollisuus parantaa• Olennainen avoin ja
toiminnan ja ketjun kehittäminen, ohjaaminen ja johtaminen, optimointi Jätehuolto
Kuluttaja
• Olennainen, avoin ja läpinäkyvä
• Sidosryhmä- ja ketjulähtöinen
tietoa vastuullisten tuote-valintojen javiestinnän pohjaksi
Kauppa
j
Kuljetus
ElintarviketeollisuusElintarviketeollisuus
KotieläintuotantoE i t t t
Pakkaus-teollisuusketju
ViljelyRehuteollisuus
Energiantuotanto
PanosteollisuusViljely
Lähde: MTT, Katajajuuri et al. 2008
Ympäristön ja yhteiskunnan kestävyyden ongelmat ovat todellisia Vastuullisuus on yritysten keino edistää kestävyyttä kehittämällä ja johtamalla systemaattisesti vastuullisuutta yritykset kehittämällä ja johtamalla systemaattisesti vastuullisuutta yritykset voivat luona tästä merkittävän kilpailutekijän!
Ympäristö Toiminta yrityksen ja tuotteen aiheuttamien =>
Tuoteturvallisuus
Ympäristö y y jympäristövaikutusten vähentämiseksi
Toiminta tuoteturvallisuuden sekä raaka-aineiden jäljitettävyyden edistämiseksi
=>
=>
Ravitsemus Ravitsemuksellisten asioiden huomioiminen tuotekehityksessä sekä ravitsemustiedon informoiminen kuluttajille
jäljitettävyyden edistämiseksi
=>
Työhyvinvointi Suomalaisen ruokaketjun toimijoiden vastuullinen toiminta työsuhteissa sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä
=>
Eläinten hyvinvointi Tuotantoeläinten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen=>
Paikallisuus Yritysten vuorovaikutus vaikutus alueensa toimijoiden kanssa sekä tavoite edistää paikallista hyvinvointia
Y it t k k i lt i t lli kä t
=>
Talous Yritysten kokonaisvaltainen vastuullisuus sekä omasta yritystoiminnastaan että oman toiminnan vaikutuksesta sidosryhmien toimintaan
=>
Lähde: Forsman-Hugg, S., ym. 2009. Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisen sisällön rakentamisen prosessista. Maa- ja elintarviketalous 140. MTT.
Käsitys ympäristöasioidenhallinnasta ja yritysvastuusta muuttunut
Reagoiva Vanha: KustannuksiayritysvastuuVanha: Kustannuksia
E k i I t i tiEnnakoiva yritysvastuuUusi: Investointi
tulevaisuuteen
OMAN TUOTANNON YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAAN TYYTYMINEN EI ENÄÄ TÄTÄ PÄIVÄÄ! KOKO KETJU!!!
Mukaillen, Kuisma 2011
Primäärienergiatarve - Kariniemen hunajamarinoitubroilerin fileesuikale -ketjubroilerin fileesuikale ketju
12000ot
etta
Uusiutumaton
8000
1000000
kg
tuo Uusiutumaton
Uusiutuva
4000
6000
rgia
a/10
0
0
2000
mää
riene
rM
J pr
im
Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development
Ilmastonmuutos - Kariniemen hunajamarinoitubroilerin fileesuikale -ketjubroilerin fileesuikale -ketju
1600a N2O
L kä itt l
Pellon prosessit ja typpihapon valm.
1200
kg tu
otet
ta
CH4CO2
Lannankäsittelyn
khk-päästöt
400
800
kv./1
000
k
0
400
g C
O2-
ekk
3,6 kg CO2-ekv/kg tuotettaLähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development
Happamoituminen - Kariniemen hunajamarinoitubroilerin fileesuikale -ketju
10ta NH h ihd
6
8kg
tuot
ett
NH3SO2NOx
NH3-haihdunta lannasta
4
6
kv./1
000
k NOx
0
2
kg A
E-ek
k
Lähde: Katajajuuri et al. 2008/ Foodchain-hanke
Broilerketjun keskeiset ympäristövaikutuksiin vaikuttavat tekijätj y p j
Rehunkulutus ja -tuotanto
Broilerikasvattamon energiankulutus
Vähittäiskaupan sähkönkulutus
Ketjun kokonaistehokkuus
Lanta, ammoniakki-ym. ,päästöt
Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksia:
Ruokinnan kehittäminen
Viljojen satotason nosto Sähkön toimittajan
Vaihto kotimaiseen polttoaineeseen (hake, pelletti)
Panosten käytön optimointi
Viljelymenetelmien AmmoniakkipäästöjenRodun
jalostaminen Uudet
Tilan oma vs. tehdasrehu
vaihto (ekoenergiaan)Läpivirtauksen tehostaminen
Lämmön talteenotto
Umpinaisten kylmä-Viljelymenetelmien kehittäminen
p jvähentämiskeinot
Uudetvalkuaislähteet
Lannan hyötykäyttö- vaihtoehdot
Lintutiheyden muutosten vaikutukset
Lanta-viljapoolin perustaminen
Ravinnehuuhtoumien vähentäminen
p yaltaiden käyttöönotto
vaihtoehdot vaikutuksetperustaminen
Broileriketjun ekotehokkuuden kehittäminen (skenaariot)
Emmental juustotonnin ilmastonmuutosvaikutusEmmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus
6000
7000CH4märehdintä
4000
5000
-ekv
.
N2OCO2
2000
30004000
kg C
O2-
0
10002000k
0
1 kg juustoa vastaa 60 km henkilöautolla ajoa (2003)
Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2007, Voutilainen 2003
Kesäpöytä Juustokermaperunat-gratiinin 10 000 kotitaloudessa valmistettua annosta (a’ 750 g) kohden: ( g)rehevöityminen
7
läi äi
5
6
NH3
eläinperäiset kastikeraaka-aineet
3
4
O43
--ek
v. NOxN (aq)P (aq)
2
3
kg P
0
1
n n y e o s n a a a
anno
ittei
den
tuot
anto
Mui
den
ntop
anos
ten
uota
nto
runa
n vi
ljely
us te
htaa
lle
tiker
aaka
-de
n tu
otan
to
Jalo
stus
Pakk
aust
enva
lmis
tus
lulo
gist
iikka
Kau
ppa
ypse
nnys
jasä
ilyty
s
La Mtu
otan tu
Pe
Kul
jet u
Kas
aine
i d P
Jake
l
Ky
Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003
Juustokermaperunat-gratiininilmastonmuutosvaikutus (100 annosta 2 henkilöä)ilmastonmuutosvaikutus (100 annosta, 2 henkilöä)
250
300N2OKaupan pakasteallas
200
250v.
[kg]
N2OCH4CO2
p p
100
150
CO 2
-eqv
uuni
50
100C
0
Ref: Foodchain-hanke, Katajajuuri et al. 2005, Voutilainen 2003
6.11.2014 16Lähde: Katajajuuri et al. 2014, Int. Journal of Sust. Development
Vertailuja muihin tutkimuksiintomaatti, kg CO2-ekv/t
Suomi
Suomi vanha
Britannia
Espanja
min
Hollanti
Britannia minmax
Ruotsi
Tanska
0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000
6.11.2014Ref: MTT/Yrjänäinen et al. 2013
Maaperän pilaantuminen
hiilijalanjälki Energiatehokkuuden parantaminen
’Otetaanpas tomaattimaaottelu’
TUOTE-TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ
pilaantuminen (torjunta-aineet, suolaantuminen)
Veden riittävyys jaVeden riittävyys ja pohjavesien pilaantuminen Torjunta-ainejäämät
RAVITSEMUSTALOUDEL-
LINEN VASTUU ELINTARVIKEKETJUN
VASTUULLISUUSKotimainen työllisyys Paikallis/aluetalous
TYÖHYVIN-VOINTIPAIKALLISUUS
Maku
VOINTIELÄINTEN HYVINVOINTI
Työntekijöiden työ- ja asuinolot sekä työhyvinvointi
Miten ala vastannut haasteeseen: Suomalaisten kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskurikasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskuri
• Omat välisivunsa eri tuotantovaiheille• Perustiedot, sähkö, lämpö, taimet, kasvualusta, lannoitteet, kuljetukset,Perustiedot, sähkö, lämpö, taimet, kasvualusta, lannoitteet, kuljetukset,
pakkaukset, jätteet• Tietojen syötön mahdollistaminen mahdollisimman monena eri yksikkönä
(esim energia: paino tilavuus tuotettu energia) tai laskurissa mukana(esim. energia: paino, tilavuus, tuotettu energia) tai laskurissa mukana muunnostaulukot
• Tuloksena kokonaisilmastovaikutus hiilidioksidiekvivalentteina sekä tuotantovaiheiden ilmastovaikutukset erikseentuotantovaiheiden ilmastovaikutukset erikseen• Yrityksen koko tuotannolle• Toiminnallista yksikköä kohden
• Erillinen laskuri sähkön- ja lämmönkulutuksen mallintamiseen• Saadut kulutustiedot voi siirtää tästä varsinaiseen laskuriin
• Julkaistu Kauppapuutarhaliiton ja SLC:n toimestapp p j• MTT laatinut tutkimushankkeen yhtenä tuotoksena vastaavia laskureita tarvittaisiin kaikille ruokaketjun aloille, kehitystä on
tapahtunut mutta ovat huomattavasti haastavampia naudanlihantapahtunut, mutta ovat huomattavasti haastavampia naudanlihan tuotannolle ollaan laatimassa tutkijakäyttöön 1. työkalua seur. tavoite kehittää tuottajille/toimijoille, rahoituksen hakeminen meneillään
Merkittävimmät elintarvikkeiden ilmasto-vaikutukseen vaikuttavat tekijät
• lannoituksen aiheuttamat viljelymaiden typpioksiduulipäästöt• peltojen kalkituksen aiheuttama maaperän hiilidioksidipäästöt• lannoitteiden valmistuksen päästöt• hiilen vapautuminen maaperästä
ilj l liitt ät kä tö t k i t ih t t ää töt• viljelyyn liittyvät maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt• rehunkulutus eläintuotannossa• lannankäsittelyn metaani ja typpioksiduulipäästöt• lannankäsittelyn metaani- ja typpioksiduulipäästöt• märehtijöiden ruoansulatuksen metaanipäästöt• maatalouden ja elintarvikkeiden jalostuksen energiankulutusaata oude ja e ta e de ja ostu se e e g a u utus• elintarvikkeiden jalostuksen raaka-aineen käytön hyötysuhde• kaupan kylmäketjut• raaka-aine- ja ruokahävikki ruokaketjun kaikissa vaiheissa• ruoan valmistus ja kylmäsäilytys
6.11.2014 20Lähde: mtt.fi/climatecommunication – Mikä on hiilijalanjälki?
Elintarvikkeiden ilmastovaikutukset vaihtelevat paljon dieettien ilmastoystävällisyys ei tästä pääteltävissäy yy p
Sekä tuoteryhmien välillä että sisällä hyvin suuria eroja
!Syynä tuotantotapa- ja olosuhde- sekäilmastovaikutuksen laskennan menetelmälliset erot!
Ref: Katajajuuri 2009 In: Government Foresight
6.11.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
21
Ref: Katajajuuri, 2009. In: Government Foresight Report on Long-term Climate and Energy Policy: Towards a Low-carbon Finland. Prime Minister’s Office Publications 30/2009
Taustaa: menetelmät kehittyneet, elintarvikkeille vertailukelpoiset hiilijalanjäljet integrointi p j j j gparannuskehitykseen ruokaketjussa
• Foodprint-hankkeessa kehitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen pilmastovaikutusten laskentasuositus (julkaistu 11/2012)
Tulos
Kaikille elintarvikeryhmille soveltuva, yhdenmukainen
Hyödyt
Yritykset tunnistavat tuotantoketjussa kohdat, joissa
Palaute
”Kuluttajille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa
laskentamenetelmä on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Kattaa koko elintarvike
päästöjä pitäisi vähentää.
Vastuulliset valinnat helpottuvat.
tuotteiden hiilijalanjäljestä.” SOK
”Parantaa merkittävästi mahdollisuuksia kehittää kokoKattaa koko elintarvike-
tuotantoketjun kaikki ilmastotekijät.
Perustuu elinkaariarvioinnin
Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailu-kykyä kansainvälisillä markki-noilla, joilla ympäristöasioiden
mahdollisuuksia kehittää koko elintarvikealan vastuullisuutta.” HK Ruokatalo
”Toimiva työkalu vastuullisille kansainvälisiin standardeihin.
, j y pmerkitys kasvaa koko ajan. edelläkävijäyrityksille.”
Stora Enso
© MTT Agrifood Research Finland24
Organic vs. Conventional production• MTT/SIK research work for Nordic Swan labellingMTT/SIK research work for Nordic Swan labelling
• Scientific work has not been able to prove that organic production would perform better than the conventional one with regard to traditional impact categories (climate, eutrophication, acidification, ozone depletion)
• Some results are disadvantageous and other advantageous for organic production – and large differences between studiesproduction and large differences between studies
• Usually organic performs better per ha, but it is not clear whether this also holds true for yield
IlmastonmuutosRehevöityminen
• BUT eco‐toxicity and often biodiversity in favour of organic production...
600700800900 conv
org8
10conv
org
200300400500
2
4
6
0100
Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)0
Wheat (UK 2006) Wheat (CAN 2007)
Kaupassa / ravintolassa kuluttajanäkökulmakuluttajanäkökulma
Läpinäkyvyys / viestintä
25
€?Fazer 2011
Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka10/2011
€?
26
Ylivoimaisesti eniten käytetty ympäristömerkintä-tyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintätyyppi elintarvikkeissa on hiilimerkintä
Climate Communication II -hanke (2011-13)• Hankkeen tavoitteet
• Määrittää elintarvikealan tahtotila ilmastoviestinnälle; useita työpajoja viime vuosina alan kesken
• Alan viestintäsuositus julkaistiin 2.10.2013 jatko 2014 lopullaAlan viestintäsuositus julkaistiin 2.10.2013 jatko 2014 lopulla• Taustaksi selvitetty kuluttajien käsityksiä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksiin
ja hiilimerkintöihin liittyen – muutama poiminta seuraavissa..• 2012 2013 toteutettu laaja kuluttajatutkimus:• 2012-2013 toteutettu laaja kuluttajatutkimus:
• Ryhmäkeskustelut (33 osallistujaa)• Kuluttajakyselypaneeli (1010 vastaajaa)• Fasilitoitu nettiryhmäkeskustelu (n. 100 osallistujaa tehtävineen
6.11.2014
Ilmastoviestintä ruokapakkauksissa SuomessaIlmastoviestintä ruokapakkauksissa Suomessa
Raisio 2011Fazer 2011
Potwell 9/2011 Kesko/Pirkka10/2011 Arvid Nordquist
2012
Raisio 2011
Saarioinen 2011
Hunajayhtymä 2011 Arvid Nordquist
2012 2011
Ref: Hartikainen et al. 2013
Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat elintarvikevalintoihisi?
5: erittäin paljon 4 3 2 1: ei lainkaan
HintaLaatu
Maku/nautinto
entti
100
%)
Monen kuluttajatutkimuksen pohjalta kuluttajia eniten kiinnostavat
TerveellisyysKotimaisuusTurvallisuus
asta
uspr
osekiinnostavat
vastuullisuuskysymykset:Tuoteturvallisuus, terveell.YmpäristöEläi t h i i ti
Lähellä tuotettuHelppous
Tuttu tuotemerkki/tuoteTerveellisyys
(vaEläinten hyvinvointi
Luomu
Lisäaineiden (e-koodien) välttämienYmpäristöystävällisyys
Lähellä tuotettu
LuomuKeveys
Eettisyys
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Vähähiilihydraattisuus
Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu?Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu? Avoin kysymys
(vastausprosentti 73 %)
6.11.2014 31
Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistäMillä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys
(vastausprosentti 73%)
Mikäli hinta/laatu ok
Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä
( p )
Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta
Asiasta tiedotettava
Muu
Merkintä pakkauksessa
EOS
Kotimaisuus/alkuperä merkitsee
Ei vaikuttaisi millään
Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita
0 % 10 % 20 % 30 %
Kuluttajatutkimusten yhteenvetoj y• Lähes 40 % kuluttajista ilmaisee ruoan ympäristöystävällisyyden
vaikuttavan erittäin tai melko paljon omiin elintarvikevalintoihinR k ä i tök tt itä i i ll tä tä k i äk i• Ruoka on ympäristökysymys, mutta sitä ei mielletä tärkeimmäksi oman ympäristökuorman synnyttäjäksi
• Kuluttajilla on tietoaukkoja:j j• Ruoan ympäristökuorma mielletään erityisesti ruoan kuljetusten
ja pakkausmateriaalin kauttaHiilij l jälki t iä i ä tä tä i• Hiilijalanjälki-termiä ei ymmärretä täysin
• Viestintä elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista nähdään positiivisena asiana ja viestinnälle on tilaustap j
• Kuluttajat haluavat vertailutietoa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista tuoteryhmän sisällä - myös tuoteryhmien väliselle vertailutiedolle on kysyntääväliselle vertailutiedolle on kysyntää
• Hiilimerkki pakkauksessa saa ylivoimaisesti laajimman kannatuksen viestintäkanavana• Eroja syntyy erityisesti halutun informaation määrässä ja kuinka
helpossa ja nopeassa muodossa merkin tarjoama informaatio on6.11.2014 33
Miten tästä eteenpäin?
Etenemissuunnitelma elintarvikkeiden ilmastoviestintään
C C ( )”Climate Communication 3 -hanke” (2014-)
www.mtt.fi/climatecommunicationwww.mtt.fi/climatecommunication
6.11.2014 34
KULTU-kokeiluhankeIlmastovalinta-aterian kriteerit1. Ilmastovaikutuskriteerit
• Ilmastovalinta: Vähintään 15 % pienempi kuin keskimääräisellä lounaalla
• Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % pienempi kuin p p pkeskimääräisellä lounaalla
• Kaksitasoinen, jotta sekasyöjille voidaan tarjota vähäpäästöisimpiäliharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensaliharuokia ja samaan aikaan konseptin säilyttää uskottavuutensa
• Ei haluttu, että valinnat jäävät pienen ryhmän jutuksi, mutta päästövähennysten haluttiin silti olevan merkittäviä.
• Raja arvo määriteltiin pääruualle lisäkkeelle salaatille ja keitto ja• Raja-arvo määriteltiin pääruualle, lisäkkeelle, salaatille ja keitto- ja salaattiaterioihin kuuluvalle ylimääräiselle leipäpalalle, koska muut aterian osa (yksi leipäpala ja maito/piimä) vakioita
2 R it STM 20102. Ravitsemus – STM 20103. Kalakannat – WWF Kalaopas
11/6/2014 35© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Ilmastovaikutusvaihtelut ateriatasolla suuria – Case Ilmastolounas (2013-2014)• Tausta:
• >100 lounasaterian ilmastovaikutukset arvioitu 2014 alkuvuodesta• Proteiinin ja energian määrää ei vakioitu mutta annoskoot eriProteiinin ja energian määrää ei vakioitu, mutta annoskoot eri
annostyypeille Ravitsemussuosituksen (2012) mukaiset
• Tulokset:• 5-kertaiset vaihtelut pienimmän ja suurimman kuormituksen välillä• 20-kertaiset kuormitusvaihtelut pääruoissa• 4-kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa4 kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa• Keskimääräinen osuus aterian kokonaiskuormituksesta:
• Pääruoka 45%S l i 30%• Salaatti 30%
• Maito 20%• Leipä 10%p
6.11.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
36
Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan?Mihin Ilmastovalintaa tarvitaan?• Ruuan ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa,
suurimmaksi osaksi biologisista prosesseistasuurimmaksi osaksi biologisista prosesseista• Merkittävät päästövähennykset alkutuotannossa esimerkiksi
teknologisilla ratkaisuilla eivät mahdollisia Il t ik t k i id äh tää t h kk ti
K l tt j t i ät l t t k i ti t il t j
Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti muuttamalla kulutustottumuksia, erityisesti raaka-ainevalintoja
• Kuluttajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa ilmasto- ja ympäristövaikutuksista1. Tietoaukot ja väärät luulot2. Vain harva tietää, että raaka-ainevalinnoilla on suurin
merkitys elintarvikkeen ympäristö- ja ilmastokuormaan3. Monet kuluttajat eivät tiedä mitä ilmastoystävällinen ja
terveellinen syöminen käytännössä tarkoittaaterveellinen syöminen käytännössä tarkoittaa Ilmastovalinta-ateria kertoo esimerkin kautta miten arjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliotaarjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliota
11/6/2014 37© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Seitiä purjosipulikastikeella
Esimerkkejä arvioitujen lounaiden ilmastovaikutuksista
KasviskeittoaTofua pinaattikastikkeessa
KasvispihvitSeitiä purjosipulikastikeella
Pääruoka
P j k ittBolognesepastaa 1
Broileria tomaattikastikeellaKasvispastaa Salaatti
Maito
UunilohtaSienirisotto
KotijuustosalaattiaPurjo-perunasosekeittoa Maito
Leipä
PorsaanleikeKaalilaatikko
Broilerin rintaleike 1Uunilohta
Kreikkalainen salaattiHärkäpataa
Broilerin rintaleike 2o saa e e
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0
Bolognesepastaa 2Lihakeittoa
11/6/2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
38
, , , , ,kgCO2-ekv./lounas
Esimerkkiaterioiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia
Seitiä purjosipulikastikeella
suuruusluokkia
Pääruoka
KasvispastaaKasviskeittoa
Salaatti
Maito
K tij t l ttiPurjo-perunasosekeittoa
Bolognesepastaa Maito
Leipä
B il i i t l ikUunilohta
Kotijuustosalaattia
LihakeittoaPorsaanleike
Broilerin rintaleike
0 1 2
Lihakeittoa
kgCO2 ekv /annos
11/6/2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
39
kgCO2-ekv./annos
11/6/2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
40
Ruoan ilmasto/ympäristövaikutuksetmerkittävätmerkittävät• Neljännes kulutuksen ilmastovaikutusta ja jopa 40% kulutuksen
muista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoan tuotannosta ja k l t k tkulutuksesta
• Merkittävät, n. 25-50% vähennykset ilmastovaikutuksessa näyttävät mahdollisilta (Ilmastopaneelin selvitys 2014, Roininen et al.)( p y , )
• Ruoan kulutuksen osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on 10-40% vaihdellen esimerkiksi muiden kulutustottumuksien, asumisen liikkumisen ja ruokavalion mukaanasumisen, liikkumisen ja ruokavalion mukaan
• Ympäristövaikutuksia ei voida merkittävästi vähentää teknologisin ratkaisuin, kuten esimerkiksi liikenteessä tai asumisessa –kuluttajien raaka-aine/ruokavalinnoilla isoin päästövähennyspotentiaali – TIETO / TARJONTA / VIESTINTÄ
• Alkutuotannon biologisista prosesseista tulevat vaikutuksetAlkutuotannon biologisista prosesseista tulevat vaikutukset määräävät elintarvikkeen ilmastovaikutuksen suuruusluokan• Alkutuotannon osuus yleensä 50-80%
• Teollisen jalostuksen, pakkausten tuotannon, jätehuollon ja kuljetusten ilmastovaikutukset ovat usein pienet.
6.11.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
41
Pakkaukset kestävyys/vastuullisuus-kysymyksenä
Case Kokolihaleikkeleen tuotehävikin ja pakkausten valmistuksen ja jätehuollon p j jilmastovaikutukset (ilman tuotetta)-> kotitalouksien hävikillä suurin osuus ilmastovaikutuksista
1000
1200Kotitalouksien hävikki, jätehuolto Pakkaus, jätehuoltoPakkauksen valmistus Kotitalouksien hävikki
600
800
1000
Tärkeintä on ettei200
400Tärkeintä on ettei
ruokahävikkiä synny!0
kgCO2-ekv/t lopputuotettaRef: FutupackEKO-hanke, Silvenius et al. 2011
Materiaalitehokkuus: Ruokahävikki ja sen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminenennaltaehkäiseminen ja vähentäminen
• FOODSPILL 1 ja 2 -hankkeet (2010-2014): ensimmäinen arvio ruokahävikin määrästä koko Suomalaisessa elintarvikeketjussaKURU (2011 2013) k hä ikki ääk ki d k tit l k i• KURU (2011-2013) – ruokahävikki pääkaupunkiseudun kotitalouksissa
• Stawastic (Eurostatin tilaus MTT:ltä, 2013-6/2014): (Suomen osalta) selvitetään ruokaa sisältävän jätteen määrää Suomessa koko ruokaketjussa ja k t it t hd lli k i til t id k jät ttä j tkkartoitetaan mahdollisuuksia tilastoida ruokajätettä jatkossa
• Lisäksi mm. pakkauksiin ja ruokahävikin suhteeseen liittyvä Tekes-rahoitteinen Ecopaf-hanke (2011-2013)
• FUSIONS/Pohjoismaisia ruokahävikkihankkeita (2012-2016): kartoitetaan kansainvälisesti yhtenäisiä määritelmiä ja tutkimusmenetelmiä ruokahävikkiselvityksiin (julkaistua tietoa jo saatavilla näistä)
Alkutuotanto
TeollisuusTeollisuus
Kauppa
Ravitsemuspalvelut
6.11.2014© MTT Agrifood Research Finland
p
Kotitaloudet
Calculated avoidable food waste in Finnishfood chain (exl primary production): 335 460food chain (exl. primary production): 335 – 460million kg per year = ca 10 - 15 % of the consumed food
H h ldFood industry
Households 120-160 million
kg
75-140 million kg
Retail 65-75 million kg
Restaurants and catering 75-85
million kg
g
Ref: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013
Results on household food wastef diff t t difrom different studies
90100
4050607080
g/ca
p/ye
ar
0102030kg
• Food waste research globally still in its beginningsR h th d h ff t th lt t iti• Research method has an effect on the results: waste composition analysis, literature studies and statistical data, food waste diary studies
• Samples in some studies too small or unrepresentative for reliable extrapolationextrapolation
The results are non comparable with each otherRef: Foodspill, Katajajuuri OECD meeting, June 2013
Eteneminen resurssitehokkuudessa – laajaa tutkimustal i t lt ht i t ö it t kvalmisteltu yhteistyöyritysten kanssa (MMM, YM, Tekes, Life+, EAKR)
Ennaltaehkäisyy
Vähentäminen
Uusiokäyttö
Kierrätys
Muu hyödyntäminen
LoppusijoitusLoppusijoitus
• Jätehierarkia taustalla tarkastelussa: • Ruokaketjussa ensisijaisesti pyritään siihen, että ihmisravinnoksi tarkoitettu
tuote/raaka-aine päätyy ihmisravinnoksituote/raaka aine päätyy ihmisravinnoksi• Jäte on viimeisin vaihtoehto tosin osa jätteestäkin saatetaan hyödyntää
jälleen ja sen tarkastelu on myös järkevää
6.11.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
– tietoa ja keskustelua jvastuullisesta ruoasta
Kansalaisille, yrityksille, ti d t tt jill j ti d
Tutkittuun tietoon perustuva tiedontuottajille ja tiedon välittäjille tarkoitettu verkkopalvelu.
pjulkaisukanava ruokaketjun toimijoille.
Uusinta tietoa vastuullisesta kuluttamisesta ja
Artikkelit, näkökulmat, kilpailut kuluttamisesta ja
liiketoiminnasta sekä niitä tukevista politiikkatoimenpiteistä.
ja keskustelut.
Myöhemmin myös kuluttajatutkimukset.
Tavoitteet: edistää kuluttajien tietoisuutta ruoantuotannon ja -kuluttamisen vastuullisuudesta ja tukea vastuullisia ruokavalintoja.
6.11.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Vastuuverkko.fi -portaaliavataan 7.11.2014
V lliVastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoanravitsevan ruoan asiantuntija
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus