Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys -The Pension Adequacy Report 2015

Marjukka Hietaniemi5.10.2015

The Pension Adequacy Report (PAR), 2015

• Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Julkaistaan kolmatta kertaa- Eläkkeiden riittävyys huolestuttaa sillä viimeaikaiset kriisit ja uudistukset johtavat etujen leikkauksiin tulevaisuudessa

• Raportissa uusia tarkastelun kohteita ovat olleet mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot

• Aikaisemmin keväällä ilmestyi The Ageing Report 2015, (AWG) joka tarkastelee laajasti kaikkien ikääntymiseen liittyvien sosiaalimenojen kehitystä tulevaisuuteen

• EU julkaisee kolmen vuoden välein raportit eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä, eli tarkastelee kolikon molempia puolia

Eläketurvakeskus 2

Poimintoja raportista

• Seuraavissa dioissa joitain raportin kohtia on nostettu esille

• Yleisesti ottaen Suomi sijoittuu vertailuissa EU-maiden keskivaiheille– Vanhojen naisten suhteellinen pienituloisuus kuitenkin korkeaa

suhteessa suurimpaan osaan maista > yksinasuminen• Huomattava, että vuoden 2017 eläkeuudistuksen

vaikutukset eivät vielä ole mukana tämän raportin tulevaisuuslaskelmissa

Eläketurvakeskus 3

Pienituloisuus ja tulonjako

Eläketurvakeskus 4

Mediaanitulosuhde (65v.+/0-64v.)yhteensä ja sukupuolen mukaan, 2013

Eläketurvakeskus 5

Yli 65-v. pienituloisten osuudet erilaisilla pienituloisuusrajoilla, 2013

Eläketurvakeskus 6

Pienituloisuuden eri mittareita, 2013

Eläketurvakeskus 7

Muiden kuin eläketulojen vaikutus eläkkeensaajan toimeentuloon

Eläketurvakeskus 8

Asuntotulon huomioon ottaminen kasvattaa käytettävissä olevia tuloja

Eläketurvakeskus 9

Nettovarallisuus, 2013

Eläketurvakeskus 10

Eläkkeelle siirtyminen

Eläketurvakeskus 11

Työelämästä poistumisen reitit 55-64-vuotiailla, 2010

Eläketurvakeskus 12

Työuran pituus, 2013

Eläketurvakeskus 13

Naiset ja miehet

Eläketurvakeskus 14

Eläkkeiden sukupuolierot (Gender gap in Pensions), 2012

Eläketurvakeskus 15

Sukupuolierot pienituloisuudessa (AROPE), 2013

Eläketurvakeskus 16

Ostovoimakorjattu keskieläke, EU-27, 2012

Eläketurvakeskus 17

BG RO LV LT EE HR SK HU CZ PL MT SI EL PT ES BE DK CY EU-27

FI UK IE IT SE FR DE NL AT LU0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

MiehetNaiset

Euroa/kk

Teoreettiset korvausasteet

Eläketurvakeskus 18

Teoreettiset korvausasteet (TRR)

• Eläkkeen korvausaste = alkavan eläkkeen suhde viimeiseen palkkaan

• Kertoo sen, kuinka hyvin alkava eläke korvaa poisjäävää palkkatuloa

• Teoreettisia siksi, että perustuvat yhdessä EU-maiden kanssa sovittujen oletusten pohjalta tehtyihin esimerkkilaskelmiin, ei todellisiin tapauksiin

• Näitä laskelmia tehty runsaan 10 vuoden ajan EU:ssa jäsenmaiden ja OECD:n toimesta

• Kaikilla mailla ei ole mikrosimulaatiomalleja, joilla voisi tutkia yksilövaikutuksia tulevaisuudessa -> teoreettiset korvausastelaskelmat silloin ainoa mahdollisuus saada tietoa tulevaisuuden yksilövaikutuksista

Eläketurvakeskus 19

Raportissa korvausastelaskelmat nyt ja tulevaisuudessa

• Alkavat vanhuuseläkkeet pääosassa, brutto ja netto• Peruslaskelmat 40 vuoden työuralla

– Otettu huomioon nyt monien maiden muuttuvat eläkeiät– Kolmella eri tuloprofiililla– Vuosille 2013 ja 2053

• Tässä raportissa myös muita kuin täyden työuran jälkeisiä vanhuuseläkkeitä

• Tarkasteltu erilaisten sosiaalisten riskien vaikutusta (työttömyys, työkyvyttömyys) vanhuuseläketasoon

• Perhe-eläkkeistä yksi esimerkkitapaus• Antaa tietoa myös indeksin vaikutuksesta

eläkkeellesiirtymisen jälkeen

Eläketurvakeskus 20

Keskipalkkaisen nettokorvausasteet, 2013, miehet

Työura 25 v - eläkeikä

Eläketurvakeskus 21

EE LT CZ BG SI HR DE CY SK LV DK SE FI RO PL BE MT FR HU IE UK IT AT PT LU ES NL0

20

40

60

80

100

120

Maat

%

Keskipalkkaisen nettokorvausasteet, 2053, miehet

Työura 25 v - eläkeikä

Eläketurvakeskus 22

RO PL HR EL LV SE EE FI SI CZ FR SK LT IE MT DE BE CY UK DK HU BG LU PT AT ES IT NL0.00

10.00

20.00

30.00

40.00

50.00

60.00

70.00

80.00

90.00

100.00

Maat

%

Keskipalkkaisen nettokorvausasteiden muutos vuodesta 2013 vuoteen 2053

Eläketurvakeskus 23

10 vuoden eläkkeellä olon vaikutus korvaus-asteeseen – indeksiturvan merkitys, 2053

Eläketurvakeskus 24

Yhteenvetoa

Eläketurvakeskus 25

Yhteenvetoa

• Eläkkeensaajilla ei ole suurempaa pienituloisuuden riskiä kuin muulla väestöllä

• Eläkkeensaajilla enemmän omaisuutta ja omistusasuntoja kuin muulla väestöllä

• Vanhempien ikäluokkien työllisyys on parantunut• Sukupuolierot vaihtelevat huomattavasti eri maiden

välillä• Korvausasteet suureksi osaksi laskevat 40 vuotta

eteenpäin mentäessä• Julkiset pay-as-you-go järjestelmät tulevat pysymään

pääasiallisina eläkejärjestelminä• Eläkeikiä nostetaan monissa EU-maissa ja talouskriisin

jälkeisiä leikkauksia on tehty laajalti

Eläketurvakeskus 26

Suomen eläketurva EU-vertailussa

• Suomen eläketurvan taso Euroopan keskikastia• Vanhojen naisten köyhyys Ruotsin kanssa Euroopan

korkeimmassa päässä• Tulonjako tasaisemmassa päässä• Työuran pituus ja eläkkeelle siirtymisikä korkeammassa

päässä, vaikkakin muihin pohjoismaihin verrattuna alemmat

• Työelämästä poistutaan harvemmin kuin muualla suoraan vanhuuseläkkeelle

Eläketurvakeskus 27

Jatkossa…

• SPC tulee tarkastelemaan tarkemmin seuraavassa raportissaan ryhmiä, joilla pienituloisuuden riski suurin– Vanhat naiset, maahanmuuttajat, nuoret, matalapalkkaiset

• Pienituloisuuden estämisessä tärkeätä on mahdollisuus tehdä työtä, kiinnitetään huomiota työmarkkinoiden toimintaan ikääntyneillä

• Maissa, joissa lisäeläketurvalla suuri merkitys, kustannustehokkuuden lisääminen tarpeen

• Uudelleenjakoelementtien syvällisempi tarkastelu, erityisfokus on yksinasuvissa – maksun ja etuuden yhteys, vähimmäiseläkkeet, palkattomat ajat,

perhe-eläkkeet, työkyvyttömyyden ja työttömyyden vaikutus ennen eläkeikää

Eläketurvakeskus 28