Eko- ja lähiruokailta 23.11.2011Jyväskylän kaupunginkirjasto

Pentti Seuripentti.seuri@mtt.fi

Maatalouden ympäristövaikutukset

• maankäyttö (maisema, eliölajit, avoimet näkymät)• eroosio (vesi, tuuli, kasvipeitteisyys)• luonnonvarat (kasvinravinteet, energia)• kasvihuoneilmiö (fossiilinen energia, viljelymaa,

kotieläimet) • maatalouskemikaalit (pinta- ja pohjavedet)• ravinnekuormitus (pinta- ja pohjavedet, Itämeri)• GMO (evoluutio, biodiversiteetti)

Ravinteet kiertävät; energia virtaa

Keskeinen ero ravinteiden ja energian välillä: • Ravinteet noudattavat aineen häviämättömyyden lakia ja ovat näin

ikuisessa kiertokulussa; ravinteet eivät voi koskaan loppua• Energia noudattaa entropialakia, minkä mukaan energian

hyödyntämisessä tapahtuu aina tappioita, joiden seurauksena ennen pitkää kaikki energia on muuttunut hyödyttömäksi (lämpöenergiaksi); ellei energiaa saada jatkuvasti lisää, se loppuu ennen pitkää; ekosysteemin ainoa kestävä energialähde on auringon säteilyenergia

Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot

Luonnonekosysteemi:• Aineen kiertokulku• Auringon valoenergia• Biodiversiteetti (vapaa kilpailu)Maatalousekosysteemi:• Lineaarinen ravinnetalous• Apuenergiaa (fossiilista)• Monokulttuurit, puhdaskasvustot

Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero

ulkopuolinentuotantopanos

KASVI

tuotos

jäte(kuormitus)

ulkopuolinen tuotantopanos

KOTIELÄIN

tuotos

jäte(kuormitus)

1)

2)

Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero

KASVI

RAVINTEET

KASVINSYÖJÄ

PETOELÄIN

HAJOTTAJAT

3)

Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaerot

• periaatekaaviot 1 ja 2 kuvaavat maatalouden kasvituotantoa (1) ja kotieläintuotantoa (2)

• koska tuotannossa merkittävä osa tuotantopanoksista, esim. ravinteista, tulee tilan ulkopuolelta sekä kasvintuotanto ja kotieläintuotanto tapahtuvat erillään, syntyy varsinaisen tuotannon lisäksi huomattava ympäristökuormitus

• luonnon ekosysteemissä (3) ravinteet ovat ikuisessa kiertokulussa -> ei tarvita systeemin ulkopuolisia ravinteita eikä aiheuteta ympäristön ravinnekuormitusta

Puutteellisen ravinteiden kierron seuraukset

Puutteellinen ravinteiden kierto on ehkä tärkein syy maatalouden aiheuttamiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin; useimmat maatalouden ympäristövaikutukset aiheutuvat puutteellisesta ravinteiden kiertokulusta joko suoraan tai välillisesti

• Ravinnekuormitus • Maaperän köyhtyminen • Kasvihuonekaasupäästöt (menetettyjen ravinteiden korvaaminen)• Kasvinsuojeluongelmat, torjunta-aineiden haitat (yksipuolinen viljely)• Uusiutumattomien resurssien kuluttaminen (fosfori, energia)• Biodiversiteetin köyhtyminen (yksipuolinen viljely, heikko viljavuus

tarvitaan enemmän viljelymaata

Maatalouden ympäristövaikutukset

Maatalouden ympäristövaikutukset kulminoituvat globalisaatioon, joka on ihmisten rakentama poliittinen toimintatapa

Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei voida

poliittisilla päätöksillä muuttaa mihinkään!

Maatalouden ympäristövaikutukset

• Maatalous on ihmisen keskeisin ravinnonlähde • Globaali maailmantalous merkitsee ravinnon

tuotannon ja kulutuksen irtautumista toisistaan

• Uusien tuotantoteknologioiden ja maailmankaupan avulla on voitu ”unohtaa” ihmisen riippuvuus ekologisesta kantokyvystä

Maatalouden ympäristövaikutukset

Luonnonekosysteemit toimivat AINA paikallisesti (toki globaalissa vuorovaikutuksessa).

YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT GLOBAALI ONGELMA,

MUTTA RATKAISUT PAIKALLISIA!

Kantokykymatematiikkaa

Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on n. 300 RY (1 RY = 1 kg ohraa)

Keskimääräinen hehtaarisato on 3000 RYÞ1 ha elättää 10 ihmistä

Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 % energiahyötysuhteella ihmisravinnoksi

=> Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –kertainen määrä

Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä?

kg kg kg kg % % % % kg

Tila lannoitepanos

lanta korjattu sato

tuotoskasvi kotiel.

Pel Portt Kar Pri kuormitu

A 100 - 80 80 - 80 80 - 80 20

B 100 100-40=60 100 - 40 62 40 40 100 60

C 100 120-20=100 120 - 20 60 20 17 120 80

Ravinnetalouden tehostaminen

• Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon integrointi• Paikallinen kulutus => synnyttää monipuolista paikallista

tuotantoa• Kulutuksen ja tuotannon välille luotava vuorovaikutus

(ravinteiden kierrätys)• Kotieläintuotteiden kulutuksessa pitäydyttävä

kohtuudessa• Olemassaolevista ruokajärjestelmistä luomutuotanto

korostaa em. seikkoja, mutta luomussakin paljon kehitettävää

• Paikallisuus ymmärrettävä välttämättömyytenä ympäristön tilan hallinnassa

Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002)

Typpeä maatalouteen 100

Tappiot pellosta 58

SATO70

Kasvi-tuotanto

REHU57 + 7

Kotieläin-tuotantoLANTA

50

Lannan varastotappiot 15

Lanta peltoon

Pellolle35 + 93 = 128

Tuontirehu 7

Kotieläin-tuotteet 14

RUOKA27 (13 +14)

Kasvi-

tuotteet

13

35

PrimäärityppitaseSato Primääri-

typpiPrimääri-typpitase

Taseen ylijäämä

N kg/ha N kg/ha % N kg/haKoko maatalous

74 100 74 78

Kasvinvil-jelytilat

60 90 67 40

Kotieläin-tilat 88 110 80 116

Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla = primäärityppitase ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnanprimäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen

Seitsemän luomutilan typpitalous (Seuri 2005)

kg/ha kg/ha kg/ha % % % - kg/ha

Farm Tuot.-suunta

Primääri N-panos

N pellolla

N-sato primääritase

Pelto-tase

Portti-tase

Kierrätys-kerroin

N-ylijäämä

1 maito 60 92 69 115 75 34 1,53 402 maito 68 108 75 111 69 30 1,6 493 maito 53 83 56 106 68 30 1,56 444 Naud.-

liha 69 113 84 122 74 18 1,64 60

5 Naud.-liha 65 113 73 113 65 20 1,74 53

6 Naud.liha/vilja 52 89 50 106 62 17 1,7 48

7 Vuohi/vihannes

56 73 45 80 62 30 1,3 55