eakr- ja esr-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ...€¦ · tiedonhankinta ja analyysit...

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ohjelmakaudella 2007–2013Väliraportti 30.11.2010Ilari Hylkilä/Infor OyOtto Heinonen/Infor Oy

1.12.2010 Väliraportti / Ilari Hylkilä 2

Sisältö1. Arviointiprojektin tavoitteet & tiedonhankinta2. Alustavia tuloksia

2.1 Suomalaisia yleisesti koskevat tulokset2.2 EU:n rakennerahastoista rahoitusta saaneiden

vastauksia koskevia tuloksia2.3 Viestintä hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden

näkökulmasta2.4 Media- ja julkisuusanalyysi

3. Alustavia päätelmiä


Arvioinnin tavoitteet

Tunnettuus

Mielikuvat

Kuva mediassa

Suunnitelmat & mittarit

Viestinnän toimivuus & teho

Hyvät käytännöt

Hyvä tunnettuus

Houkuttelevat mielikuvat

Hyvä mediakuva

Hyvät suunnitelmat & mittarit

Toimiva viestintä

Käytännöt hyviä

Nykytilan analyysi Tavoitetila

Suositukset


Tiedonhankinta ja analyysit

Viestinnän arviointi

Tunnettuus Mielikuvat

Kuva mediassaSuunnitelmat & mittarit

Viestinnän toimivuus & tehoHyvät käytännöt

TUNNETTUUS YLEISESTI

- Kysely: 1017 vastaajaa- 15-79-vuotiaat suomalaiset- Taloustutkimuksen Omnibus

MEDIA- JA JULKISUUSANALYYSI- 4kpl 3 kk:n otosta kultakin vuodelta- TEM:n mediaseurannasta- Kysely: 10 vastaajaa- 2 syvähaastattelua

HANKETOIMIJOIDEN/HAKIJOIDEN KÄSITYKSET- Kysely: 416 vastaajaa- Kiintiöotanta, 34% vastasi

- 10 syvähaastattelua

HALLINNON & RAHOITTAJAJIEN ARVIOT- Kysely: 157 vastaajaa

- 6 syvähaastattelua

MUITA KEINOJA- Internetin seurantadatan analysointi- Osallistujapalaute- Esitteiden käyttäjämäärät- Kansanedustajien arviot

- Kysely: 6 vastaajaa- Aiemmat tutkimustulokset- Viestinnän suunnitelmien ja seurannan arviointi


Arvioinnin toteutus• Arviointiprojekti alkoi elokuussa 2010• Arviointi päättyy tammikuussa 2011• Päätoteuttajana Infor Oy• Alihankkijoina

- Net Effect Oy - Taloustutkimus Oy- Intelligence Factory Oy


ALUSTAVIA TULOKSIA


2.1 Suomalaisia yleisesti koskevat tulokset


Logo tunnetaan heikosti• Vain 15% suomalaisista muistaa nähneensä logon jossakin• Selvästi eniten logoa on nähty lehdessä• Neljäsosa osaa yhdistää logon EU:n rakennerahastoihin,

kun annetaan vastausvaihtoehtoja. Enemmistö ei osaa sanoa tai veikkaa väärää vaihtoehtoa


Kysymys: Mistä logo mielestänne viestii?

Mitä Vipuvoimaa EU:lta logo viestii?


Käsitykset rakennerahastoista hatarat• Alle puolet ilmoittaa tietävänsä, että rakennerahastot

liittyvät alueiden työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittämiseen • Vahvimmin rahoitettavista toiminnoista muistetaan T&K-

toiminnan tukeminen• Vain harva uskoo, että rahoitusta voi saada naisten ja

miesten tasa-arvon lisäämiseen• Peräti 24% ei osannut nimetä vaihtoehdoista yhtään asiaa,

johon voi saada tukea EU:n rakennerahastoista. Heikoin tilanne on Pohjois-Suomessa

• Korkeasti koulutettu väestö tuntee rakennerahastoja ja rahoitusmahdollisuuksia selvästi muita paremmin


45 %

5 %

50 %

33 %

14 %

53 %

47 %

16 %

37 %

44 %

8 %

48 %

44 %

11 %

45 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

EOS

Ei

Kyllä

Kaikki vastaajatEtelä-SuomiLänsi-SuomiItä-SuomiOulu/Lappi

Kysymys: Tiedättekö, osallistuuko EU:n rakennerahastot alueiden työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittämiseen Suomessa?

Rakennerahastojen perustehtävän tietäminen


Käsitykset rahoitettavista toiminnoistaKysymys: Millaisia toimintoja EU:n rakennerahastoilla on mahdollista rahoittaa?


Arviot vaikuttavuudesta hajoavat• Runsas kolmannes suomalaisista kokee, että

rakennerahastot vaikuttavat heidän kotiseutunsa työllisyyteen ja taloudelliseen kehitykseen

• Itäsuomalaiset kokevat rakennerahoituksen merkityksen suuremmaksi kuin väestö muualla Suomessa

• Viisi vuotta sitten selvästi suurempi osa väestöstä arvioi rakennerahoituksella olleen vaikutusta kotiseudullaan


4 %

5 %

1 %

2 %

38 %

46 %

34 %

30 %

34 %

23 %

25 %

37 %

39 %

34 %

6 %

8 %

10 %

8 %

33 %

18 %

20 %

19 %

21 %3 %

2 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oulu/Lappi

Itä-Suomi

Länsi-Suomi

Etelä-Suomi

Kaikki vastaajat

Vaikuttaa merkittävästiVaikuttaa jonkin verranEi juuri vaikutaEi vaikuta lainkaanEOS

Kysymys: Mitä mieltä olette EU:n rakennerahastojen vaikutuksesta asuinalueenne työllisyyden ja talouden kehitykseen?

Arviot rakennerahoituksen vaikuttavuudesta


2.2 EU:n rakennerahastoista rahoitusta saaneiden vastauksia koskevia tuloksia


Rahoitusta saaneiden mielikuvia rakennerahastoista


Rahoitusta saaneiden mielikuvia

” Monimutkaisia. Rahan saannissa ja projekteissa tärkeintä on oikea byrokratia ei niinkään se, mitä tuloksia sillä voitaisiin saada aikaan. Raporttien oikeellisuus on tärkeintä.”

” EAKR rahoituksesta tulee ensimmäiseksi mieleen se, kuinka erinomainen instrumentti se on Suomessa kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämisen apuna. EAKR- rahoitus on hyvä apu kun pyritään pitämään koko maa elinkelpoisena. ESR-rahoitus on myös hyvä apu tässä. Sen merkitys on enemmän osaamisen kasvattajana, kun EAKR on mahdollistanut myös infran kehittämisen.”


Rahoitusta saaneiden mielikuvia• Ensimmäisenä rakennerahastoista mieleen tulevat

- Byrokraattisuus- Hankkeet mahdollistava raha- Kehittäminen

• Kysyttäessä hyödyistä useat kertoivat: - Välttämätön sille, että hanke ylipäätänsä toteutetaan- Hakuprosessiltaan työläs

• Kritiikistä huolimatta 77% on valmis hakemaan uudelleen ja 80% suosittelemaan rakennerahoitusta


Valmius suositella rakennerahoitusta

80 %

17 %

3 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Kyllä Ehkä Ei

Valmius hakea rakennerahoitusta uudelleen

77 %

17 %

6 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Kyllä Ehkä Ei

Kysymys: Oletteko kokemuksenne perusteella valmis hakemaan itse rahoitusta uudelleen?

Kysymys: Oletteko kokemuksenne perusteella valmis suosittelemaan rahoitusta muille?

Halu suositella ja hakea rakennerahoitusta


Rahoitusmahdollisuuksien tuntemus• Rahoitusta saaneet tuntevat varsin hyvin sekä EAKR- että

ESR-rahoitusmahdollisuuksia

• EAKR:stä parhaiten tunnetaan elinkeinojen toimintaympäristöjen kehittäminen. Heikoiten rahoitus sukupolvenvaihdoksiin

• ESR:stä parhaiten tunnetaan työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen. Heikoiten työperäisen maahanmuuton edistäminen

• Vain harva valitsi väärän vastausvaihtoehdon


48 %42 %

28 %

13 %

3 % 0 % 3 %8 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Yri

tyst

en

liik

ev

aih

toa

ja

työ

pa

ikk

oja

lis

ää

vie

nk

eh

ity

sid

eo

ide

nto

teu

tta

min

en

Na

isy

ritt

äjy

yd

en

ed

istä

min

en

Su

urt

en

ka

up

un

kis

eu

tuje

nk

eh

ittä

min

en

Yri

tyst

en

suk

up

olv

en

va

ihd

ok

sen

he

lpo

tta

min

en

Ma

ati

lan

ma

ito

kiin

tiö

nlis

ää

min

en

Yri

tyst

en

ve

lka

järj

est

ely

t

Jok

in m

uu

En

tie

dä

79 %70 % 70 %

65 % 62 % 61 %

48 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Elin

ke

ino

jen

toim

inta

ym

pä

rist

öje

nk

eh

ittä

min

en

Inn

ov

aa

tio

ide

n j

av

erk

ost

oit

um

ise

ne

dis

täm

ine

n

Alu

eid

en

saa

vu

tett

av

uu

de

np

ara

nta

min

en

Ym

pä

rist

öte

kn

olo

gio

ide

nk

eh

ittä

min

en

Tu

tkim

uk

sen

ja

tuo

tek

eh

ity

kse

nlis

ää

min

en

Osa

am

is-

jak

ult

tuu

rira

ke

nte

ide

nk

eh

ittä

min

en

Yri

tyst

en

ka

nsa

inv

älis

tym

ine

n

Mihin EAKR-rahoitusta voi saada?Kysymys: Millaisiin hankkeisiin voi saada EAKR-rahoitusta? Valitkaa mielestänne oikeat vaihtoehdot.


69 %63 % 60 %

51 %

4 % 4 % 1 % 3 %0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Am

ma

tilli

sen

ko

ulu

tuk

sen

laa

du

n j

a h

ou

ku

tte

lev

uu

de

ne

dis

täm

ine

n

Ty

öv

oim

an

ik

ää

nty

mis

en

va

iku

tuk

siin

va

rau

tum

ine

n

Ke

stä

vä

n k

eh

ity

kse

ne

dis

täm

ine

n

Ty

öp

erä

ise

n m

aa

ha

nm

uu

ton

ed

istä

min

en

Ku

nn

alli

sen

ve

sih

uo

llon

ke

hit

täm

ine

n

Va

rha

ise

läk

etu

kij

ärj

est

elm

än

ke

hit

täm

ine

n

Jok

in m

uu

En

tie

dä

87 % 85 %80 % 79 % 77 %

73 % 71 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %T

yö

llis

tym

ine

n j

aty

öm

ark

kin

oil

lap

ysy

min

en

Sy

rjä

yty

mis

en

est

äm

ine

n

Ty

öss

ä o

lev

an

työ

vo

ima

nk

eh

ittä

min

en

He

nk

ilö

stö

no

saa

min

en

ja

työ

org

an

isa

ati

oid

en

ke

hit

täm

ine

n

Mie

ste

n j

a n

ais

ten

vä

lise

n t

asa

-arv

on

ed

istä

min

en

Osa

am

isra

ke

nte

ide

np

ara

nta

min

en

Nu

ort

en

työ

llis

täm

ine

n

Kysymys: Millaisiin hankkeisiin voi saada ESR-rahoitusta? Valitkaa mielestänne oikeat vaihtoehdot.

Mihin ESR-rahoitusta voi saada?


Arvioita rakennerahastoviestinnästäRahoituksen saajien arvioita

• Parhaat arvosanat - Tiedon luotettavuudesta,- Tiedotusohjeen hyödyllisyydestä ja - Visuaalisen ilmeen toteutumisesta

• Heikoimmat arvosanat:- Media- ja kansalaisviestinnälle ja - Parhaiden hankeideoiden – ja toteuttajien tavoittamiselle


Viestinnän onnistuminen –väittämätKysymys: Arvioikaa seuraavia väittämiä, jotka koskevat rakennerahastojen viestintää.


Arvioita tietolähteistä• Hyödyllisimpiä tietolähteitä

- Rakennerahastot.fi- ELY-keskukset- Omat verkostot

• Rakennerahastot.fi-sivusto- Kiitosta tiedon hyödyllisyydelle- Toivotaan seikkaperäisempiä hanke-esittelyjä ja enemmän

ideoita hankkeiden ideointiin- Halukkuutta kertoa sivustolla omista hankkeista löytyy


11 % 10 % 8 % 6 % 4 % 7 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Mu

ilta

aih

ett

ak

äsi

tte

lev

iltä

ve

rkk

osi

vu

ilta

Esi

tte

est

ä t

ai

tie

do

tusl

eh

de

stä

Ku

nn

ast

a/k

au

pu

ng

ista

esi

m.

elin

ke

ino

asi

am

ieh

elt

äta

iy

rity

spa

lve

luy

ksi

kö

ltä

Me

dia

sta

Eu

roo

pp

ati

ed

otu

kse

sta

Mu

ust

a l

äh

tee

stä

,m

istä

71 % 69 %

51 %

39 %

29 %

18 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

ww

w.r

ak

en

ne

rah

ast

ot.

fi-v

erk

ko

siv

ult

a

TE

-ke

sku

kse

sta

ja

/ta

iE

LY-k

esk

uk

sest

a

Ve

rko

sto

jen

ka

utt

a j

ak

esk

ust

ele

ma

llatu

ttu

jen

ka

nss

a

Aih

ett

a k

äsi

tte

lev

äst

äta

pa

htu

ma

sta

ta

iti

lais

uu

de

sta

Ma

ak

un

talii

tost

a

Sä

hk

öp

ost

ista

Kysymys: Mistä olette saaneet kannaltanne hyödyllisintä tietoa ESR- EAKR-rahoituksesta? Valitkaa kolme hyödyllisintä.

Hyödyllisimmiksi koetut tietolähteet


Kysymys: Arvioikaa rakennerahastoviestintään osallistuvien onnistumista omien tiedontarpeittenne täyttämisessä rakennerahastoista. Olkaa hyvä ja arvioikaa vain niitä tahoja, joiden kanssa olette olleet tekemisissä tai joiden viestintää olette seurannut.

Onnistuminen tiedontarpeiden täyttämisessä


Arvioita Rakennerahastot.fi-sivusta

Kysymys: Arvioikaa rakennerahastot.fi-verkkosivuja koskevia väittämiä


KehittämiskohteitaRahoitusta saaneiden mielestä

TOIMINTA1. Vähemmän byrokratiaa - raportoinnin helpottaminen2. Selkeämmät ohjeet

VIESTINTÄ1. Viestinnän koulutusta viranomaisille ja hankkeille2. Aktiivisempaa viestintää – myös sosiaalinen media3. Selkeämpää viestintää


2.3 Viestintä hallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden näkökulmasta


Valtakunnalliset viestintäsuunnitelmatTunteminen ja käyttö• Vain kolmasosa hyödyntää suunnitelmia• Yli puolet tuntee heikosti tai ei ollenkaan tai ei käytä niitä

valtakunnallisten suunnitelmien ohjausvaikutusta voidaan kyseenalaistaa

Suunnitelmien laadusta• Ymmärrettäviä• Ei ilmene selkeästi, miten viestintää seurataan ja mitataan


44 %

12 % 14 %

27 %

4 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Tuntee heikosti,eikä ole käyttänyt

työssä

Ei tunnesuunnitelmien

sisältöjä

Tuntee hyvin,mutta ei ole

käyttänyt työssä

Tuntee hyvin, ohjaavat työtä jossain määrin

Tärkeä työkalu,joka ohjaa työtä

Valtakunnallisten viestintäsuunnitelmien hyödyntäminen

Kysymys:Kuinka hyvin tunnette valtakunnallisetviestintäsuunnitelmat EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmille kaudelle 2007-2013?


1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä

2,96

3,13

3,50

3,55

1 2 3 4 5

Suunnitelmistailmenee selkeästi,miten viestinnän

onnistumistaseurataan ja

mitataan

Suunnitelmat ovatkäytännöllisiä ja niitäon helppo soveltaakäytännön työssä

Viestinnälle asetetuttavoitteet ovat

selkeät

Suunnitelmat ovatymmärrettäviä

Kysymys:Arvioikaa Euroopan unionin rakennerahastojenkauden 2007–2013 valtakunnallisiaviestintäsuunnitelmia koskevia väittämiä.

Arvioita valtakunnallisista viestintäsuunnitelmista


Alueelliset viestintäsuunnitelmat ohjaavat vaihtelevasti toimintaaTunteminen ja käyttö• Alueelliset viestintäsuunnitelmat tunnetaan kohtalaisesti• 17% arvioi, että ne ohjaavat viestintää

Sisältö• Arvioidaan olevan linjassa valtakunnallisten kanssa• ei käy selväksi, miten viestintää seurataan ja mitataan• Viestintäsuunnitelmia päivitetään vaihtelevasti


6 %

13 %

35 %

28 %

17 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Ei tiedä EU-hankkeidenviestinnästäalueellisesti

mitään

Ei tiedä, miten EU-hankkeistaviestitään

alueellisesti

Tuntee sisällön, eitiedä, kuinka tulisi

soveltaa

Lisää EU-logon eripaikkoihin, se

riittää

Käyttää työssä,ohjaavat toimintaa

Alueellisten viestintäsuunnitelmien hyödyntäminen

Kysymys:Kuinka hyvin tunnette rakennerahastojensuuralueellisia ja maakunnallisia viestintäsuunnitelmiaja niiden linjauksia?


Arvioita alueellisista viestintäsuunnitelmistaKysymys:Arvioikaa tuntemianne rakennerahastojensuuralueellisia ja maakunnallisiaviestintäsuunnitelmia.


Yleisviestinnän tavoitteiden täyttyminen

• Itsearvioinnissa yleisviestinnän tavoitteiden täyttymisestä ei kovin korkea arvosanoja

Viestinnän ei katsota onnistuneen riittävän hyvin

• Paras arvonsana rakennerahastojen tunnettuuden lisäämiselle

• Erityisesti EU:n tuomisessa lähelle kansalaisia katsotaan onnistuneen heikosti


Viestinnän tavoitteiden toteutuminen

1=tä

ysin

eri

mie

ltä, 5

=täy

sin s

amaa

mie

ltä

2,612,

802,943,013,

12

12

34

5

EU:a

on

pyst

ytty

tuom

aan

lähe

mm

äs k

ansa

laisi

a

EU:ii

n ja

EU-

raho

ituks

een

liitty

viä m

ielik

uvia

on

pyst

ytty

muo

kkaa

maa

nm

yönt

eise

mm

iksi

Rake

nner

ahas

toto

imin

nan

avoi

muu

tta ja

läpi

näky

vyyt

tä o

npa

rann

ettu

Raho

ituks

en h

akija

t ova

tsa

anee

t hal

utes

saan

tarv

itsem

ansa

tied

otra

kenn

erah

oitu

kses

tayh

deltä

luuk

ulta

, yhd

estä

paika

sta

Rake

nner

ahas

toje

ntu

nnet

tuut

ta o

non

nist

uttu

nos

tam

aan

Kysymys:Arvioikaa, kuinka hyvin kauden 2007–2013yleisviestinnälle asetetut tavoitteet ovat tähänmennessä toteutuneet.


Alueellisen viestinnän tavoitteiden täyttyminen

• Itsearvio alueellisen viestinnän tavoitteiden täyttymisestäViestinnän ei katsota onnistuneen riittävän hyvin

• Paras arvosana tunnettavuuden lisäämiselle maakunnissa ja parhaiden hankkeideiden ja –toteuttajien tavoittamisessa

• Heikoimmin viestinnän arvioidaan onnistuneen hyvien käytäntöjen levittämisessä ja mediahuomion tavoittamisessa


Alueellisen viestinnän onnistuminen

1=tä

ysin

eri

mie

ltä, 5

=täy

sin s

amaa

mie

ltä

2,993,013,

143,163,203,22

12

34

5

Hyviä

käy

tänt

öjä

onon

nist

uttu

jaka

maa

nja

juur

rutta

maa

n

Rake

nner

ahas

toist

atu

etut

han

kkee

t ova

tol

leet

pal

jon

esillä

med

iass

a

Hank

keid

en v

älise

ssä

verk

osto

itum

isess

aon

onn

istut

tu

Vies

tintä

on

tuke

nut

raho

itettu

jen

hank

keid

enon

nist

umist

a

Vies

tinnä

llä o

nta

voite

ttu p

arha

atha

nkei

deat

ja -

tote

utta

jat

Rake

nner

ahas

toje

ntu

nnet

tuus

maa

kunn

issa

onka

svan

utKysymys:Arvioikaa rakennerahastojen alueilla/maakunnissatoteutetun viestinnän sekä hankkeita koskevanviestinnän tavoitteiden saavuttamista tähänmennessä.


Rakennerahastoteemojen viestinnän onnistuminen• Teemojen viestinnälle keskimäärin melko heikot arvosanat• Hakukriteerien viestimisessä arvioidaan onnistuneen

parhaiten• Rakennerahastojen tavoitteiden viestintään oltiin melko

tyytyväisiä• Tasa-arvon edistämistä koskevassa viestinnässä oli

vastaajien mielestä onnistuttu huonoiten


Teemojen viestinnän onnistuminen

1=hy

vin

heik

osti,

5=e

rittä

in h

yvin

2,672,71

2,72

2,732,

82

2,82

2,832,

953,123,

29

12

34

5

Tulo

kset

nai

sten

jam

iest

en v

älis

en ta

sa-

arvo

isuu

den

edis

täm

ises

sä

Tulo

kset

työt

töm

yyde

nal

enta

mis

essa

jasy

rjäyt

ymis

eneh

käis

emis

essä

Tulo

kset

yrit

yste

ntu

otta

vuud

en ja

kilp

ailu

kyvy

npa

rant

amis

essa

Tulo

kset

alu

etal

oude

nke

hitt

ämis

essä

Tulo

kset

uus

ien

yrity

sten

ja ty

öpai

kkoj

ensy

nnyt

täm

ises

sä

Tulo

kset

kou

lutu

stas

onno

stam

ises

sa

Tulo

kset

ym

päris

töst

ähu

oleh

timis

essa

jake

stäv

än k

ehity

ksen

edis

täm

ises

sä

Tulo

kset

tutk

imus

- ja

inno

vaat

ioto

imin

nan

lisää

mis

essä

Rake

nner

ahas

toto

imin

nan

tavo

ittee

t

Rake

nner

ahoi

tuks

enha

kukr

iteer

it

Kysymys:Arvioikaa, miten hyvin EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien viestinnässä on onnistuttutuomaan esille seuraavia teemoja.


Viestinnän väittämät• Hallinnoijat katsovat, että tiedotusohjeista on ollut todellista

hyötyä hanketoimijoille• Visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuuteen ollaan tyytyväisiä• Ongelmana pidetään vaihtelevaa viestinnän osaamista ja

kapulakielisyyttä• Onnistuminen suurelle yleisölle viestimisessä vaihtelevaa


Arvioita viestinnästä - väittämätKysymys:Arvioikaa EAKR:n ja ESR:n ohjelmakauden 2007–2013 toimenpideohjelmien viestintää koskevia väittämiä.


Eri rakennerahastotoimijoiden viestinnän onnistumisen arviointi• Kaikki rahoittajatahot katsoivat itse onnistuneensa

viestinnässään• Muiden tahojen viestintää pidettiin vähemmän onnistuneena• Järjestöjen viestintä sai huonoimmat arvosanat• Rahoitusta saaneiden hankkeiden viestintään oltiin melko

tyytyväisiä• Hankkeiden hyvien käytäntöjen jakamisen tehokkuuteen ei

oltu tyytyväisiä


Viestinnän kanavat ja keinot• Vastaajien mukaan eniten käytetty viestintäkanava

rakennerahastoviestinnässä on tilaisuudet ja tapahtumat • Myös verkko/internet on paljon käytetty viestintäkanava• Uutta viestinnän aluetta, sosiaalista mediaa hyödyntää 8 %

hallinnoijista/rahoittajaorganisaatioiden edustajista• Itä-Suomen vastaajat kertoivat melko laajasta sosiaalisen

median hyödyntämisestä (17 %) kun taas Etelä-Suomen vastaajista kukaan ei kertonut hyödyntävänsä sosiaalista mediaa (0 %)


76 %73 % 71 % 70 % 69 %

65 % 64 %

52 %

35 %

8 %3 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Tilaisuudet,tapahtumat

Verkkosivut Infotilaisuus Henkilökohtaisettapaamiset

Tiedote Sähköpostiviestintä Lehti-ilmoitus/mainos

Esitteet, oppaat Haastattelujenantaminen

aiheesta medialle

Sosiaalinen media Jokin muu

Kysymys:Mitä käytännön viestinnän toimenpiteitä/kanaviaolette hyödyntäneet viestiessännerakennerahastoista?

Viestinnän kanavat ja keinot


Viestinnän seuraaminen• Viestinnän seuranta näyttää rahoittajatahojen vastausten

perusteella olevan erittäin vaihtelevaa• Vain joka neljäs arvioi, että tuloksia on seurattu aktiivisesti

ja tuloksia on hyödynnetty• Viestinnän seuranta on tuloksien valossa yksi selkeä

kehittämiskohde


13 %

35 %

25 % 27 %

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Ei seurattu lainkaan Seurattu aktiivisesti,toimintatapoja ei

muutettu, tai tuloksia eihyödynnetty

Seurattu aktiivisesti,tuloksia hyödynnetty

toiminnassa

EOS

Kysymys:Miten organisaatiossanne on seuratturakennerahastojen viestinnän tavoitteidentoteutumista ja miten seurantaa on hyödynnetty?

Arviot viestinnän tuloksien seuraamisesta


Viestinnän kehittämistoiveitaHallinnon ja rahoittajaorganisaatioiden edustajien mielestä• Toimintaa kehitettävä sellaiseksi, että siitä on helpompi

viestiä• Viestintä tulee räätälöidä paremmin eri kohderyhmien

tarpeisiin• Tiedotteista tulee tehdä ammattimaisempia• Rakennerahastotoiminnalle tulisi antaa kasvoja• Sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää• Paremmin onnistuneita hankkeita esille, myös viemällä

ihmisiä paikanpäälle• Rakennerahastojen julkisuuskuvaan tulisi vaikuttaa

aktiivisemmalla mediaviestinnällä


2.4 Media- ja julkisuusanalyysi


Mitä juttujen analysointi kertoo?• Rakennerahastojen tarkoitus välittyy jutuissa heikosti• Useimmin uutinen rahoituspäätöksestä• Rahoittajat (EU) jätetään usein vähäiselle huomiolle • Uutisoinnin sävy on keskimäärin enemmän myönteinen kuin

kielteinen- Negatiivisia teemoja: ”Tuen jako myöhästyy”- Positiivisia teemoja: ”Meidän alueelle tulee rahaa”

• Itä-Suomessa uutisointi on muita alueita positiivisempaa


Juttujen määrä

Kuvan tarkastelussa mukana oleva aineisto• Neljä 3 kuukauden mittaista otantaa TEM:n

mediaseurannasta• Tarkastelussa alueelliset ”päälehdet” (Kaleva,

Turun Sanomat, Ilkka, Helsingin Sanomat jne.)

• Tulosta voi pitää enintään suuntaa-antavana


Toimittajien näkemyksiä• Ensimmäisenä mieleen byrokraattisuus ja rahan jakaminen

Kiinnostaa:- Konkreettiset muutokset ihmisten elämään - Väärinkäytökset- Työpaikkojen määrää koskevat uutiset

Ei kiinnosta:- Verkostoituminen- Hakukriteerit ja tavoitteet

Uutiskriteerit vaihtelevat – maakunnallista mediaa kiinnostavat oman maakunnan uutiset


Asioiden kiinnostavuus toimittajien mielestä 1/2

3,703,

803,90

3,904,

004,20

4,20

4,504,

60

4,60

01

23

45

Yrity

sten

kans

ainv

älist

ymin

en

Verta

ilutie

dot

raho

ituks

en m

ääris

täSu

omes

sa ja

EU-

mai

ssa

Päät

ökse

t rah

oitu

ksen

saaj

ista

Case

-esim

erkit

yrity

sten

tuot

tavu

uden

ja k

ilpai

luky

vyn

para

ntam

isest

a

Maak

unni

ssa

synt

ynee

tke

ksin

nöt j

ain

nova

atio

t

Raho

itust

a sa

anei

den

koke

muk

set h

yödy

istä

Oiva

lluks

et ja

hyv

ätkä

ytän

nöt

Vaike

asti

työl

liste

ttävie

nty

öllis

täm

inen

Uusie

n yr

ityst

en ja

työp

aikk

ojen

luom

inen

Väär

inkä

ytök

set

Kysymys: Arvioikaa seuraavien EU:n rakennerahastoihin liittyvien asioiden kiinnostavuutta edustamanne median kannalta


2,602,

803,00

3,403,

503,60

3,60

3,603,70

01

23

45

Yrity

sten

ver

kost

oitu

min

en

Rake

nner

ahas

tora

hoitu

ksen

haku

krite

erit

EU:n

rake

nner

ahas

toto

imin

nan

tavo

ittee

t

Nais

ten

ja m

iest

en v

älis

enta

sa-a

rvon

par

anta

min

en

Tulo

kset

ihm

iste

nko

ulut

usta

son

para

ntam

ises

sa

Rake

nner

ahoi

tush

akem

uste

nm

äärä

ja la

atu

Suom

essa

Alue

talo

uden

ja v

etov

oim

anke

hitt

ämin

en

Kest

ävän

keh

ityks

ened

istä

min

en ja

ympä

ristö

tekn

olog

ioid

enke

hitt

ämin

en

Alue

iden

väl

iset

vert

ailu

tiedo

t myö

nnet

ynra

hoitu

ksen

mää

ristä

Kiinnostavuus toimittajien mielestä 2/2


KehittämiskohteitaToimittajien toiveita: • Konkreettiset uutiset rakennerahoituksen tuloksista• Hyvät tiedotteet, joissa kärkenä uutinen• Kiinnostavat hankkeet paremmin esille• Toimitusvierailut yksi hyvä keino – kunhan ei liian usein


Yhteenvetoa tuloksista• Kansalaisviestinnässä haasteita – tuntevat heikosti• Rahoitusta saaneet tuntevat rahastoja melko hyvin• Paljon hyviä(kin) arvosanoja viestinnästä esim.

tiedontarpeiden täyttämisestä• Visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuudessa onnistuttu• Hyvin käytäntöjen levittäminen haaste• Byrokraattisuus haaste• Mediaviestinnässä yhä haasteita. Medianäkyvyys Itä- ja

Pohjois-Suomessa muuta maata parempaa• Rahoittajaviranomaiset vain melko tyytyväisiä viestinnän

tuloksiin• Viestinnän suunnitelmien hyödyntämisessä ja mittareissa

kehitettävää


Alustavia päätelmiä

”Toimintaa pitäisi kehittää sellaiseksi, että siitä on helpompi viestiä”


Alustavia päätelmiä• Byrokraattisuus suurimpia haasteita – ei ratkea pelkällä

viestinnällä

• Viestinnän kehittämisen ohella mietittävä: miten EU:n rakennerahoituksesta tehdään parempi tuote

• Vaikuttavuustiedolle kysyntää – miten vaikuttavuuden mittaamista kehitetään?


Näkemys toiminnan ja maineen yhteydestäLiikaa velvoitteita

• Rahoittajaviranomaiset kuormittuvat

• Hitaat hanke- ja rahoituspäätökset• Ylisuuri raportointi- ja

selvitystaakka rahoituksen saajilla• Hankkeiden tavoitteet eivät vastaa

muuttuvia markkinatilanteita• Luovuudelle ei tilaa• Riskirahan hyödyt laskevat• Hankkeiden hyödyt laskevat • Byrokraattisuus heijastuu viesteihin• Suosittelu vähenee

Liian vähän velvoitteita

• Epäselvyydet rahoituksen kriteereistä ja linjasta

• Hyödyttömien hankkeiden määrä kasvaa

• Hyödyttömien hankkeiden hakemukset kuormittavat rahoittajaviranomaisia

• Hyödyttömät hankkeet saavat paljon mediatilaa

• Myönteisiä vaikutuksia ei tiedetä, joten niistä ei voida kertoa

Pelkkää byrokratiaa -maine

Kehitysraha ei houkuta- Negatiivinen kierre

Järkevät velvoitteet

• Virnaomaisten hanke- ja rahoituspäätökset ovat nopeita

• Velvoitteet tukevat luovuutta ja tulosten syntymistä hankkeissa

• Tavoitteet viilattavissa uuden markkinatilanteen vaatimuksiin

• Hankkeiden hyödyt kasvavat• Vaikutukset mitataan

helppokäyttöisellä menetelmällä• Tulokset tiedetään ja niistä on

helppo viestiä• Suosittelu lisääntyy

Kankkulan kaivo -maine

Legimiteettikriisi- Negatiivinen kierre

Vipuvoimaa EU:sta -maine

Kehitysraha houkuttelevaa- Positiivinen kierre


Arvioinnin lopulliset tulokset sekä suositukset viestinnän kehittämiseksi esitellään tammikuussa 2011 valmistuvassa loppuraportissa.

eakr- ja esr-toimenpideohjelmien viestinnän arviointi ...€¦ · tiedonhankinta ja analyysit...

Documents