KAUPUNKIKAAVA

Vuonna 2050 Helsinki on metropolialueen urbaani ydinVirpi Mamia

28.1.2014

HELSINGIN YLEISKAAVA

Helsingin yleiskaavaVisio 2050

Yleiskaavan VISIOhyväksyttiin KSLK:ssa 3.12.2013

KaupunkirakennemallinaRaideliikenteen verkostokaupunkija laajeneva kantakaupunki

Uusia mittavampia maankäyttöpotentiaaleja

- kattamalla, tunneloimalla tai muuttamallamoottoriteitä kaupunkibulevardeiksi

- tiivistämällä raideliikenteen solmukohtia,asemien ja merkittävien pysäkkien ympäristöjä

Elinkeinoelämän toimintaedellytystentukeminen

-Väestö kasvaa - Helsinkiin 260 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä-Kaavavaranto loppumassa:,jäljellä oleva merkittävä varanto nykyisillä projektialueilla jaÖstersundomissa (vuonna 2012 asumisen asema- yleiskaavavarantoa yht. noin 8 milj. k-m2 ,josta Östersundom vastaa noin puolta)

Vuoteen 2050 mennessä tulisi asemakaavoittaa Östersundomin ja nykyisten osa-yleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. k-m2, mikäli asuntokysynnän oletetaanpysyvän suhteellisen vakaana

- Yleiskaava 2002 vanhentunut tilavarauksiltaan

- Yleiskaavassa mahdollista näyttää kaupungin vahva tahtotila elinkeinoalueidensakehittämiseen

Visiotyöskentely kahdella tasolla loppusyksyn 2012ja kevään 2013 aikana

Maankäytön tarkastelut ja selvityshankkeet

Visiotyöskentely: tiimit, mukana tiiviisti myös virastonmuut osastot, erityisesti liikenteenliikennejärjestelmätoimisto.

VuorovaikutusLaiturin teemaseminaarit, kaupunkisuunnittelumessutsekä Yleiskaavakahvit 22.5, asukastilaisuudet,Sidosryhmätapaamiset, Internet-sivut: www.yleiskaava.fi

Maija Mattila

Kuvat Teina Ryynänen

Visiotyön alkuvaiheessa tehtiin skenaariotarkastelu –vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista valittiintoivottavin. Työ raportoitiin.

Päädyttiin tarkastelemaan visiota seitsemän eri teemankautta.

Jokaista arvioitiin kaupunkitalouden, saavutettavuuden,ekotehokkuuden, energian ja ilmastonmuutoksen, hyvänkaupunkielämän sekä hyvän ympäristön, kulttuuriarvojen jaluontoarvojen näkökulmasta - eräänlaisten läpileikkaavienteemojen kautta.

Seitsemän eri teemaa ovat:AsuminenElinkeinot ja keskuksetLiikenneVirkistysMerellinen HelsinkiKansainvälinen HelsinkiUrbaanius

Kuva Christina Suomi

Kaupunkitalous vahvana läpileikkaavana teemana koko yleiskaavatyön ajan

Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutusyleiskaavan visioon 2050:

Yritystoiminnan keskittyminen (agglomeraatioetu)Asumisen hajaantuminen

Työpaikkamäärän tulisi kasvaa korkean tuottavuuden alueilla keskustassaja sen laajennusalueilla. Kasvun ja kilpailukyvyn edellytys ontyöpaikkojen pysyminen ja lisääminen Helsingissä, agglomeraatioeduntäysimääräinen hyödyntäminen

Myös asumista tulee löytää paljon samoilta alueilta

Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisenmahdollisuudet yleiskaavassa:

Maankäytön suunnittelu voi tukea ja mahdollistaa niin energiansäästöön kuin uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseen vaadittaviatoimia

Tärkeimmät:-kaupunkirakenteen tiivistäminen-liikenne ja liikkuminen-kestävä palveluiden mitoitus ja sijainti

Väestönkasvun ilmastovaikutuksetpääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelunnäkökulmasta (Oy Eero Paloheimo Oy Ecosity Ltd)

Alpo Tani

Energia ja ilmastonmuutos

Saavutettavuus

Hyvin saavutettavat alueet ovat vetovoimaisia jakilpailukykyisiä

Nykytilanteessa saavutettavuus henkilöautolla onylivoimainen julkiseen liikenteeseen nähdenpääkaupunkiseudulla

Maankäyttöä tulisi tehostaa merkittävästi poikittaistenjoukkoliikenneyhteyksien tukemiseksi

Saavutettavuustarkastelut keskeisellä sijallayleiskaavatyössä-saavutettavuus on yksi mittari, jolla yleiskaavanvaikutuksia arvioidaan

Raportit:

Arjen saavutettavuus - liikumme, jotta saavumme

Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan

Susa Tulikoura, Sakari Jäppinen, Salla Ahokas

Ympäristö - puitteet hyvällekaupunkielämälle

Virkistys, viihtyisyys - Hyvä kaupunkiympäristö

Kaupunkikuva

Ympäristöarvot, kulttuurihistorialliset arvot

Luonto

Hyvä kaupunkielämä

Palvelut

Sosiaaliset tekijät

Kulttuurihistoria

Kaupunkikulttuuri - urbaanius

Oikean kaupungin lisääminen on noussut tärkeäksiteemaksi visiotyössä-Urbaanin tavoittelu nousi esiin kaikissa 7:ssä eri visionteemassa

Se nousi myös nettikeskusteluissa ja Laiturintilaisuuksissa: ”Miksi sanotte tekevännekaupunkimaista, sanokaa tekevänne kaupunkia”

– oikealle kaupungille on ”tilaus”

Helsinki on urbaani, elämää sykkivämetropoli

Asumisen visiossa on nostettu esiin kymmenenkaupunginosakokonaisuutta:-isompien keskustojen ympärille muodostuupienemmistä naapurustoista koostuviakaupunginosakokonaisuuksia

Kaupunginosa- ja lähikeskustat tarjoavat erilaisiapalveluja – lähipalvelut löytyvät aidosti läheltä

Asumisen kehityksen painopistealueethyödyntävät nykyisiä raideyhteyksiä ja tukevatuusien poikittaisten raideyhteyksiensyntymistä

Palvelut turvataan ja asuntokantaa monipuolistetaantäydennysrakentamisella

-Innovatiivisia asumismahdollisuuksia: alueita,rakennustyyppejä ja asumismuotoja

J

J

Ideasuunnitelma Tapani Rauramo

Myllypuronpuukaupunkirakentumassa

Länsi-Herttoniemi

Helsingin kantakaupunkia tuottavuudenhuippualueena vahvistetaan ja laajennetaan

Myös muita keskustoja vahvistetaan jakehitetään sekoittuneiden toimintojen: palvelujen,työpaikkojen ja asumisen keskittyminä

Keskeiset elinkeinoalueet – tärkeimmät jasuurimmat työpaikkakeskittymät sekäelinkeinorakenteen monipuolisuuden kannaltakeskeiset alueet säilytetään ja niitä vahvistetaan

Tietyt elinkeinoalueet nähdään potentiaalisinatuottavuuden huippualueina: esimerkiksi Itä-Helsingissä Herttoniemi-Roihupelto ja Vuosaarensataman yritysalueKantakaupunki laajenemisalueineen (Pasila- Vallila-Kalasatama), Pitäjänmäki, Käpylä, Malmi, ViikkiKoivusaari

Elinkeinoelämän toimintaedellytystenturvaaminen

Väestönkasvuun suhteutettuna vuonna 2050 Helsingissä on180 000 työpaikkaa nykyistä enemmän.

Uudet tilatarpeet karkeasti arvioiden ovat noin 5 -5,4 milj. k-m², josta toimistotilaa 2,2 - 2,5 milj. k-m²,liiketilaa noin 1,7 milj. k-m² ja valmistus, varasto- ja muutatilaa (julkiset palvelut, pienyritykset) noin 700 000 k-m² -1,5 milj.k-m²

Yhdyskuntarakenteen, kaupunkitalouden, kilpailukyvyn sekäkaupungin vetovoiman näkökulmasta tämä tulisimahdollistaa

Yleiskaavalla voidaan näyttää vahva tahtotila Helsinginelinkeinoalueiden kehittämiseen

600 000 asukkaan kasvu seudulla edellyttää moninverroin parempiajoukkoliikenneyhteyksiä – rakennetaan kattava verkostomainen raideliikennejärjestelmä,jossa pikaraitiotiet täydentävät raskasta raideliikennettä

Kaiken perusta on saavutettavuus -hyvin saavutettavat paikat ovat vetovoimaisimpia

Yleiskaavassa keskeisiä ratkaistavia asioita:

Poikittaiset raideyhteydet:Jokeri 1 Ja Jokeri 2

Ns. Tiederatikka Otaniemestä Viikkiin ja Myllypuronkampukselle, mahdollisesti Itäkeskukseen saakka

Töölön metro jatkeineen tai pikaraitiotie

Pääliikenneverkon maanalaiset osuudet – mitävarauksia nykyisestä yleiskaavasta varataan myösuudessa yleiskaavassa

Keskeistä

Laajat yhtenäiset seudulle jatkuvat vihersormet japoikittaiset viheryhteydet muodostavat verkoston

Metsäverkosto, luonnonsuojelualueet ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ovat osavirkistysverkostoa

Helposti saavutettavat lähipuistot, kaupunginosapuistot,liikunta- ja virkistyspalvelut

Merellinen virkistysvyöhyke nykyistä saavutettavammaksi –sisälahtien virkistyskokonaisuudet ja rantareitti

Keskustassa urbaanit historialliset puistot ja julkisetkaupunkitilat

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Simo Karisalo

Keskeisimpiä toimintalinjauksia:

Kehitetään urbaaneja rantoja varaamalla enemmäntilaa ihmisille ja toiminnoille, vähemmän liikenteelle.

Rakennetaan koko kaupungin kattava rantareitti

Saaristoratikka Vuosaaresta Laajasalon kauttakantakaupunkiin

Kartoitetaan uusia merellisen asumisen paikkoja.Tulevaisuuden mahdollisuutena Melkkiympäristöineen?

Laajennetaan vesiliikennemahdollisuuksia

Avataan uusia saaria virkistyskäyttöön

Luodaan satamiin tehokkaat raideliikenneyhteydet.-Vuosaaren sataman metroasema

Edistetään tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia

Huomioidaan Suomenlahden haavoittuvuus

Raisa Kiljunen-Siirola

Markku Siiskonen

Keskeistä:

Ydinkeskustan vahvistaminen elinkeinotoiminnan keskuksenaja matkailun keskittymänä.Laajentuvan kantakaupungin vetovoimaisuus

Kasvavat investointivyöhykkeet, jotka houkuttelevat tärkeitäkansallisia ja kansainvälisiä investointeja

Itäinen kasvukäytävä: Porvoon kehityssuunta

Suomenlahden kehityskolmion (Helsinki-tallinna-Pietari)vahvistaminen jaHelsinki-Tallinna-Baltia-Keski-Eurooppa-raideyhteydet

Logistiikkaverkostojen kehittäminenE18 logistiikkakäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari,Tallinna

-Etelä-Suomen kaupunkiverkosto

-Toimiva lentoliikenne ja satamat ja niidenliikenneyhteydet (metro Vuosaaren satamaan)

Kuva Kaupunkimittaus

Kuva Helsingin satama

KAUPUNKIKAAVA

Vision toteutumisen toimenpiteitä

Maankäyttötarkastelujen painopistealueita ovat raideliikenteen solmukohdat,asemien ja keskeisten pysäkkien ympäristöt sekä moottoritiemäiset alueet

Heikki Salmikivi

Lahdenväylä

Kantakaupungin laajentaminen – maan vetovoimaisimmantuottavuuden huippualueen kasvun mahdollistaminen

Väylät vievät valtavan määrän tilaaArpeuttavat kaupunkirakennettaToimivat fyysisinä esteinä jopa samankaupunginosan sisälläHaittaavat palvelujen saavutettavuuttaVaikuttavat jopa kaupunginosieneriarvoistumiseen

Moottoritiet eivät voi ulottua uuden kantakaupunkirakenteen sisään

Kuva Kaupunkimittaus

Moottoritiemäiset alueet

Turunväylän jaVihdintienkaupunkibulevardit

Hämeenlinnanväylänkaupunkibulevardi

Tuusulanväy-län kaupunki-bulevardi Lahdenväy-

länKaupunkibulevardi

ItäväylänkattaminenKulosaaressa+Herttoniemenlaajennus

Laajasa-lonkaupunki-bulevardi

Vuosaarenkaupunki-Bulevardi

Länsiväylänkaupunkibulevardi

Lahdenväylän tarkastelua

Jaakko Kaarala

Kuva Kaupunkimittaus

Ideasuunnitelma ”Mannerheim-bulevardilta”Tapani Rauramo

Kuva 3dRender

Kuva 3dRender

Rakeisuuskuva Tuusulanväylän ympäristöstä nykytilanteesta ja vuonna 2050ideasuunnitelma Virpi Mamia

Länsiväylä

Länsiväylä

Lauttasaarentie

Kuva Kaupunkimittaus

Lauttasaaren pohjoisreuna/Valtteri HeinonenLauttasaaren pohjoisosaan uutta kerrosalaa yhteensä 290 000 k-m2 , josta asuntoja 170 000 k-m2

Itäväylälle kaupunkibulevardi soveltuu huonosti Itäkeskuksesta länteen metroraiteen takia,kyseeseen tulee pääasiassa erilaiset tunnelointi- ja kattamisratkaisut

Havainnekuva Kulosaaren tunnelista 2000-luvun alusta (NCC/B&M) (n. 200 000-250 000 k-m2) jaHerttoniemen kattamisesta 2013 /IRA-projekti/ Tuukka Linnas (250 000 k-m2)

Itäväylä

Tähänastiset moottoritiemäisiä alueita koskevat tarkastelut onkoottu raporttiin ”Helsingin kantakaupungin laajentaminen -Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen jamuuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi”

Hankkeessa on arvioitu lisäksi kaupunkitaloudellisia vaikutuksia jaliikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia:

Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutostenkaupunkitaloudelliset vaikutukset (Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy14.2.2013)

Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutustenarviointi, OSA A (Strafica 7.10.2013) - keskeiset tulokset

Ongelmaksi muodostui kummassakin lähtötietojen keskeneräisyys, muttaraporteista saatiin hyvää tietoa jatkosuunnittelun pohjaksi

Virpi Mamia

Suunnittelua jatketaan jaarvioidaan vaikutuksia kokojatkosuunnittelun ajan

Kaupunkibulevardien maankäyttöpotentiaali on suuri

Kaupunkibulevardit tuottavat asuntokerrosalaa arvioltanoin 6 milj. k-m2 (työpaikkakerrosalaa tämän lisäksi noin puolettästä).

Kyseessä on merkittävä maankäyttöpotentiaali ja se kattaa noinpuolet tarvittavasta kerrosalasta, joka yleiskaavassa tuleelöytää.

Vuoteen 2050 mennessä tulisi asemakaavoittaa Östersundominja nykyisten osa-yleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. k-m2.

Uusia projektialueita on mahdollista muodostaa näiltä alueilta

Turunväylä- Vihdintie/Ideasuunnitelma Tapani Rauramo

Malmin kehittämisperiaatteet ja maankäyttötarkastelut

Salla Ahokas, Crista Toivola

Kristian Kere

Ideasuunnitelmia Latokartanontielle

Oulunkylä-Käpylä- Pohjois-Pasila

Christina Suomi

Oulunkylä -Käpylä –Pohjois-Pasila

Ideasuunnitelma Christina Suomi

Ideasuunnitelma Tapani Rauramo

Roihupelto-Herttoniemi-Lounais-Myllypuro

Myllypuron puinenkaupunkikylärakentumassa

Täydennysrakentamista tutkitaan kaikkialla kaupungin alueella

Laajasalo, PuuskaniemiideasuunnitelmaaHanna-Maaria Kiema

Laajasalon tarkasteluaTerhi Kuusisto

Kaupungille edullista, taloyhtiöille lisärakentamisesta rahaa korjauksiin

Haasteena pysäköinnin vaatima tila ja kustannukset

Taloudellinen yhtälö täytyy saada yhtiöille kannattavaksi

Yleiskaavan toteutusohjelmassa ”täydennysrakentamisentyökalupakki”

Täydennysrakentamiseen liittyy paljon ratkaistavia asioita

Kuvat Simo Karisalo

Erityisesti 1960-70 –luvun rakennuskanta esikaupungeissa-Rakennusten kunnossapidon laiminlyöminen vaikutukset lähialueisiin-Rakennuskannan tekninen kunto ei kuitenkaan ole niin huono kuin mielikuvatantavat olettaa.

Paljon arvoristiriitojaYmpäristön arvojen mittaaminen absoluuttisesti? Sosiaaliset verkostot?

Kansallisvaranto, resurssitAsuntorakentamisen paineet valtavan haasteellista korvata puretut asunnotja rakentaa vielä merkittävä määrä niiden lisäksi.

TaloudellisuusJotta purkava saneeraus olisi taloudellisesti kannattavaa, tuleerakennusoikeutta nostaa todella reilusti. Uuden rakennusoikeuden arvon onkatettava rakennuksen jäljellä oleva arvo (käytännössä As.Oy:ssä markkina-arvo) ja purkukustannukset sekä uudet, usein kalliimmat pysäköintipaikat.

Milloin purkavan saneerauksen keinot käyttöön?Purkava saneeraus voisi toimia laajamittaisemmin alueella tai rakennuksissa,joiden tekninen arvo on täysin romahtanut ja sijainti kaupunkirakenteessa onhyvä.

Olemassa olevan rakennuskannan muokkaaminen jalisärakentaminen on kestävän kaupunkirakentamisennäkökulmasta laajamittaista purkamista järkevämpää

Täydennysrakentamiseen liittyy myös raportti ”Uudistava täydentäminen –purkava saneeraus”

Crista Toivola

Kaavan rakenne

-Yleiskaava 2002:n rajaukset tarkkoja

Ajatus on, että kaava ei ole rajauksiltaan niin tarkka kuinyleiskaava 2002.

Rakenne määräytyy sen mukaan, mitä asioita ontarpeen määrätä tässä kaavassa ja mitkä asiatvaativat joustovaraa.

-Volyymikartta (kartan esitystapaan malliaÖstersundomista?), johon lisäksi kytketty paikkatieto ja jotatäydentää selittäviä detaljikarttoja ja havainnollistavia kuvia?

Aikadimension yhdistäminen kaavaan esim. paikkatietona-jatkosuunnittelun toteuttamisjärjestys:strategisesti tärkeimmät kohteet asemakaavoitetaan ensin?

Liikennejärjestelmän merkitsemistapa?

Moottoritiemäisten alueiden tavoitteisto? – mitä merkitäänkaavaan, mitä toteutusohjelmaan?

Keskustatoimintojen alueet – kaupan lainsäädäntö

Uuden yleiskaavan rakenne

1. Visio 2050

2. Yleiskaava+Selostus taustaselvityksineenhavainnollistavine kuvineen javaikutusarviointeineen

3. Toteuttamisohjelma(myös paikkatietonaKartassa?)

Yleiskaava 2002 ”volyymikarttana”

AINEISTO

Vision pääraportti visiokarttoineen:Liiteraportit:

• Helsingin kantakaupungin laajentaminen - Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytöntehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi•Kohti urbaanimpaa Helsinkiä• Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille• Keskustan rooli yleiskaavan visiossa• Jokeri 2 - Maankäytön kehittämisperiaatteet• Tiederatikan vaikutusalueen maankäytön kehittämisperiaatteet• Esikaupunkien asemanseutujen kehittämisen edellytykset• Uudistava täydentäminen - purkava saneeraus• Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050• Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisen mahdollisuudet yleiskaavassa• Arjen Saavutettavuus - Liikumme jotta saavutamme• Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan• Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutus yleiskaavan visioon 2050• Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto•Kansainvälinen Helsinki• Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa• Meri-Helsinki yleiskaavassa•Skenaarioista visioihin - Pitkän aikavälin vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja alustavia visionelementtejä yleiskaavaan• Vuorovaikutusraportti• Yleiskaavan alkumetrit kaupunkilaisten kanssa- yhteenveto visiovaiheen keskustelusta•Viranomaisneuvottelumuistio

Visioon liittyvä oheismateriaali:

Toimitilavarannot pääkaupunkiseudullaHelsingin yritysalueiden markkinalähtöinen tulevaisuus (Newsec)Yritysalueet Helsingissä (sis. Helsingin Yleiskaava 2002 työpaikka-alueiden profiilit)Pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymät-klustereitako?Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutosten kaupunkitaloudelliset vaikutukset(Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy 14.2.2013)Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten arviointi, OSA A(Strafica) - keskeiset tuloksetVäestönkasvun ilmastovaikutukset pääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelunnäkökulmasta (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd)Vihreä ja merellinen Helsinki 2050 - VISTRA osa I: lähtökohdat ja visio(Kaupunkisuunnitteluvirasto 2013)Automaattisen liikenteen metropolivisio ( Sovelto, Automaattisen liikenteen metropolivisio-työryhmä 17.5.2013)Elinkeinoelämän liikennetarpeet - Helsingin citylogistiikan ja asiakasliikenteenkehittämistarpeet -esiselvitys (Sito Oy, 2013)

Visioon kiinteästi liittyvä kehittämisohjelmaHelsingin Liikkumisen kehittämisohjelma (WSP Finland)

Liiteraporteissa mainitut selvitykset ja lähteet

20.11.2012Työohjelma Kslk/OAS

Aikataulu

Viestintä ja vuorovaikutus: kaupunkilaiset, elinkeinoelämä, sidosryhmät

Työohjelman valmistelu

11/2014Kaavaluonnos/Kslk

suunnittelu, jatkoselvitykset, vaikutusarvioinnit

Suunnittelu- jaselvityshankkeet:tarkasteluja erimittakaavatasolla kokoHelsingin alueella

Teemaryhmätyöskentely

Kevät 2012Teemaryhmien jatyöpajojenyhteenveto

2016Kaupunginvaltuusto

Tavoitteenasettelua,lähtökohtien kartoitusta

Yleiskaavatoimisto/Marja Piimies

2013 loppusyksyVISIO 2050 Kslk

2015Kaavaehdotus Kslk

2013 alkutalviKslk-seminaariLaiturin seminaarit

Kaavaluonnosnähtävillä