1

TEEMANA maaseutuYRITTÄJYYS

Kymijoen Kyläkuitu23

Ideasta toteutukseen -yritysrahoitus yrittäjän apuna

13

Mistä kylille liiketoimintaa?14

Parikkalan patsaspuisto17

Metsän monet kasvotLuontokuvaaja Hannu Siitonen8

Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n, Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n

ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteinen tiedotuslehti

Mikä ihmeen LEADER?2

Nuorta voimaa25

2

6 Paikallinen kehittämisote vahvemmaksi Professori Eero Uusitalo

Tässä lehdessä mm:

Metsän monet kasvotLuontokuvaajat Hannu Siitonen, Mikko Pöllänen ja Rainer Rajakallio

6 Sanasampo loi uutta

8

viestiMUUNTAJA • Kaakkois-Suomen viestintähanke toteuttaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n, Kehittämisyhdis-tys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen ja Pohjois-Kymen Kas-vu ry:n yhteistä tiedotusta.Jaetaan Kaakkois-Suomen maaseutualueille.Päätoimittaja Anne Mettälä • Toimittajat Ulla Hoikkala, Veijo TervonenIlmestyy kaksi kertaa vuodessa. 1/2012 Painos 115.000 kpl • 2/2012 Painos 120.000 kpl

Lehden kannen kuva Ulla Maria Hoikkala

Kun aloitin tiedottajan työni Kaakkois-Suomen viestintä-hankkeessa, olin toki kuul-lut Leader-toiminnasta. Olin löyhästi ollut mukana muuta-massa tätä kautta rahoitetussa hankkeessa, mutta syvällisem-min en asiaa tuntenut.

Ajan kuluessa monta asiaa on selvinnyt. Olen oppinut ar-vostamaan Leader-toiminta-ryhmien työtä aluekehittäjinä, ja yhtenä kehitystyön merkit-tävänä rahoituskanavana.

Mutta kuinka moni niin sanotusti ”kentällä” tuntee tämän toimintatavan? Kuinka moni tietää, että esimerkiksi Kaakkois-Suomen Leader-ryhmillä on tänäkin vuonna jaossa miljoonia euroja maa-seudun kehittämiseen?

Kirjainlyhenne LEADER tulee ranskankielisistä sanois-ta Liaison Entre Actions du Développement de I’Économie Rural, eli suomeksi maaseu-dun taloudellisen toiminnan yhdyssiteiden vahvistamista.

Leader-toimintaryhmät ovat rekisteröityjä, yleishyö-dyllisiä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita oma-ehtoiseen maaseudun kehit-tämiseen, viihtyisyyden lisää-miseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Suomessa toimii kaikki-aan 56 toimintaryhmää, jois-ta Kaakkois-Suomessa neljä - Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry, Kehittämisyhdistys Sepra ry, Länsi-Saimaan kehittämis-yhdistys ry ja Pohjois-Kymen Kasvu ry.

Kaakkois-Suomen viestin-tähanke ja viestiMUUNTAJA -lehti ovat alueen toimintaryh-mien sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteinen tie-dotuskanava tarjolla olevista aluekehittämisen rahoitus-mahdollisuuksista.

Ole heihin reilusti yhtey-dessä, yhteystiedot löydät tästä lehdestä sivulta 5. Myös yrit-täjillä on mahdollisuus hakea tukea.

Toiminnan taustalla on paikallinen aluekehittäminen asukkaiden lähtökohdista. Kehittämisessä pyritään arvi-oimaan ja parantamaan maa-seutua asuinpaikkana.

Yrittäjyys edustettuna hallitustyöskentelyssäLeader-toimintaryhmien hal-litusten erityispiirre on niin sanottu kolmikantaperiaate. Hallituksen jäsenistä kolmas-osa edustaa julkista hallintoa (seurakunta, kunta, viranhal-tijat), kolmannes yhdistyksiä ja muita yksityisiä yhteisöjä, ja kolmannes tavallisia alueen asukkaita.

Kolmikantaperiaatteella halutaan varmistaa se, että hallituksen jäsenillä on laaja-alainen osaaminen, ja että kokoonpano on alueellisesti edustava. Toisaalta halutaan estää se, ettei yksittäinen int-ressiryhmä pääse liikaa vai-kuttamaan päätöksiin.

Leader-toimintaryhmien hallituksissa istuu myös yrittä-jiä ja yrittäjähenkisiä aktiiveja. Mikä saa yrittäjän mukaan tällaiseen toimintaan?

–Pohjois-Kymen Kasvu on ollut vahvasti mukana tuke-massa erilaisia yrityshankkei-ta. Yrittäjänä katson Kasvun toiminnan tärkeäksi alueke-hitystyössä, painottaa Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Kari Jokinen.

Erityisesti yrittäjät painot-tavat verkostoitumisen mer-kityksestä tällaisessa työssä. Yrittäjien laajat toimijaver-kostot hyödyntävät molempia osapuolia.

?Mikä ihmeen LEADER?Tekstin toimittanut Ulla Hoikkala

10 Puutarhaunelmia ja mielenrauhaa11 Nuoriso mukaan Etelä-Karjalassa12 Vipelen Talli13 Ideasta toteutukseen - yritysrahoitus yrittäjän apuna Kaakkois-Suomen ELY-keskus, yritysasiantuntijat14 Mistä kylille liiketoimintaa?15 Maaseutufoorumi ja maaseutumarkkinat16 Minä poljen, sinä ohjaat17 Parikkalan patsaspuisto18 Luomua lautasella19 Uutta puhtia ammattikalastukseen20 Tervarummun tarinoita21 ProAgria - Asiakkaan apuna solmukohdissa Maaseutuneuvontaa Kaakkois-Suomessa22 Edistyksellisiä viestintäpalveluja maaseudulle23 Kymijoen Kyläkuitu24 Bioenergialla lämpöä Kymenlaaksoon25 Nuorta voimaa26 Mihin yritystukea myönnetään?

Kaakkois-Suomen Viestintähanke MUUNTAJAc/o Pohjois-Kymen Kasvu ry

Kyminasemantie 10 A 2, 45610 KoriaUlla Hoikkala, tiedottaja

gsm 040 586 1210 • ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi

Painopaikka Punamusta, Joensuu • Jakelija Itella Oyj

Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n,

Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n

ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteinen tiedotuslehti

3

ANNE METTÄLÄtoiminnanjohtaja

Pohjois-Kymen Kasvu ry

Pääkirjoitus

Viestimuuntaja nostaa esiin maaseudun mahdollisuudet ja tulokset

Kädessäsi on ensimmäinen Viestimuuntaja-lehti. Se on Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-sen (ELY-keskus) ja kaakkois-suomalaisten maaseudun ke-hittämisyhdistysten eli Lea-der-toimintaryhmien yhtei-nen työväline.

Tässä ja tulevissa numerois-sa kerrotaan selkokielellä, mil-laisia rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla maaseudun pienille yrityksille sekä maaseudun eri yhteisöille. Keskeinen tehtävä on myös kertoa, mitä Manner-Suomen maaseudun kehittä-misohjelman rahoituksella on saatu aikaiseksi.

Viestimuuntaja-lehti jae-taan kahdesti vuodessa joka kotitalouteen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maaseutu-alueella. Kaksi teemanume-roa jaetaan teeman mukaisille kohderyhmille. Lisäksi Kaak-kois-Suomen viestintähank-keessa julkaistaan nettisivus-toa (www.viestimuuntaja.fi), sähköistä uutiskirjettä sekä tuotetaan maaseutuaiheisia videoita.

Törmäät Viestimuuntajaan myös Facebookissa ja Twit-terissä. Sosiaalinen media on otettu mukaan tapahtuma- ja uutisviestinnän työkaluiksi sekä lisäämään epämuodol-lista vuorovaikutusta kentän ja rahoittajien välillä. Samalla pyritään tavoittamaan myös nuorisoa, jota ei painettu lehti aina jaksa kiinnostaa.

Emme lupaa hoitaa maa-seutuohjelmasta rahoitettujen hankkeiden omaa viestintää. Mutta lupaamme antaa näissä

tuotetuille tiedotteille ja ta-pahtumille palstatilaa kaikissa mahdollisissa Viestimuunta-jan julkaisuissa. Erityisesti toi-vomme, että saamme nettisi-vuston tapahtumakalenteriin koko Kaakkois-Suomen maa-seutualueen tapahtumakirjon.

Tiedottaja Ulla Hoikka-la saa suoraan rahoittajilta juttuvinkit hyvistä hanke- ja yritystukien esimerkeistä. Tarkoitushan on esitellä koko maaseutuohjelman rahoitus-repertuaari lehdissä ja nettisi-vustolla. Hyviä vinkkejä han-ke- ja yritystuista voivat toki lähettää myös tuen saajat itse tiedottajalle.

Etelä-Karjalan Kärki-Lea-der, Kehittämisyhdistys Sepra, Länsi-Saimaan kehittämis-yhdistys ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskus ovat viestintä-hankkeen tärkeitä yhteistyö-kumppaneita (ja ELY-keskus vieläpä hankkeen rahoittaja). Vaikka Viestimuuntajan toi-mintoja hallinnoi Pohjois-Kymen Kasvu, on hankkeessa kyse neljän Leader-toiminta-ryhmän ja ELY-keskuksen yh-teisestä voimanponnistukses-ta. Näin saadaan voimavarat koottua yhteen ja päästään en-tistä parempaan vaikuttavuu-teen myös viestinnän osalta.

Viestimuuntajan tuotoksis-sa tärkeää sisältöä ovat myös maaseutupolitiikkaan liittyvät ajankohtaiset aiheet. Emme sekaannu puoluepolitiikkaan, mutta kaakkoissuomalaisen maaseudun puolestapuhujia olemme. Emme myöskään harjoita kaupungin ja maa-

seudun vastakkain asettelua. Kaupunkialueiden rajaami-nen ulos johtuu yksinkertai-sesti rahoitusvälineestä: maa-seuturahaston varoja voidaan käyttää vain maaseutualuei-den kehittämiseen, ei kaupun-kikeskustojen.

Tulevalla ohjelmakaudel-la tähän voi tulla muutos. Paikalliskehittämistä ollaan mahdollisesti laajentamassa rakennerahastoihin. Näin saa-taisiin Leader-rahoitusta myös kaupunkialueiden asukkaiden ja yritysten käyttöön. Luonte-vimmin tämä ta-pahtui-si, kun nykyiset L e a d e r -t o i m i n -t a r y h mät laajentaisi-vat toiminta-aluettaan kau-punkeihin.

A luekeh it-tämisessä kes-keistä on katsoa kauemmas tu-le v a i suute en . Viestimuuntaja tarjoaa hyvän alustan myös tulevan ohjelma-kauden valmis-telulle. Yhteinen areena on mei-dän jokaisen käy tet täv issä . Meistä itses-tämme riippuu, kuinka hyvin tarjotun tilai-suuden hyö-dynnämme!

Anne Mettälä ja POLKU-nalle edelliseltä

ohjelmakaudelta (Pohjois-Kymen

Lastenkulttuurihanke POLKU)

4

Suomalaisessa yhteiskun-nassa ja työkulttuurissa on tapahtunut murros. Yhä har-vempi toimija on vakituisessa työsuhteessa. Tilalle on synty-nyt uusi tapa tehdä työtä - pät-kätyö, projektityö, hanketyö, apurahat, freelancer, amma-tinharjoittaja, osuuskunta...

Yrittäjyyteen ajava kehi-tyskulku on erityisen näkyvä maaseudulla, jossa palveluja on aiemmin tuotettu kuntave-toisesti ja julkisin varoin sub-ventoituna. Millainen yrittä-jyys olisi omiaan sijoittumaan maaseudulle?

Filosofi Pekka Himanen nosti 2000-luvun alussa esiin ajatuksen luovasta taloudes-ta. Sen rinnalle on sittemmin noussut termi kulttuuriyrittä-jyys - tai paremminkin kult-tuurisidonnainen yrittäjyys.

Ovatko luovuus ja yrittä-jyys toisensa poissulkevia vai voidaanko ne nähdä myös toi-siaan tukevina?

Nykyajan yrittäjyys ei ke-hity pelkästään laatuun, hin-taan ja luotettavuuteen pe-rustuvalla toiminnalla. Näitä pidetään tämän päivän liike-toiminnassa itsestäänselvyyk-sinä, joten nyt luodaan elä-myksiä.

Kulttuurin vaikutus ihmi-sen yleiselle hyvinvoinnille on todistettu. Kulttuuriyrittäjä tuottaa elämyksiä symbolein, tukeutumalla historiaan ja pe-rinteisiin, tuomalla esiin elä-mänkatsomusta, ympäristöä ja luontoa - toteuttaa yrittäjyyttä pehmein arvoin.

Miten tästä muodostetaan

kannattavaa liiketoimintaa ni-menomaan maaseudulle, siinä on villakoiran ydin. Kyky uu-distaa ajattelua, ottaa riskejä ja viedä näin kehitystä eteenpäin on ensiarvoisen tärkeää tule-vaisuuden maaseudun kehit-tämisessä, kuin muussakin ke-hitystyössä.

Työtä tehdään usein pa-lavasti, kiihkeästi, ympäristö unohtaen.  Tämä on toisaalta suuri etu - vahva sisällöllinen osaaminen takaa sen, että  tuo-te tai palvelu on loppuun asti harkittu ja ammattitaidolla to-teutettu.

Suurin plussa yrittäjyydes-sä on itsensä työllistäminen. Tässä mallissa Kiina-ilmiö ei ole ensimmäisenä kolkutta-massa ovelle, sillä  suomalai-sen kulttuurin tekemistä ei voida ulkoistaa.

FT Tarja Cronberg toteaa muutaman vuoden takaisessa selvityksessään ”Taiteeseen ja kulttuuriin pohjautuva luovan työn tekijöiden toimeentu-loedellytysten parantaminen” seuraavaa:

– Suomen kilpailukyky ei riipu vain teollisuuden ener-giansaannista vaan - ja ennen kaikkea - Suomen henkisestä luovasta ilmapiiristä ja siihen liittyvästä luovasta kasvusta.

Nyt siis tuntosarvet töröl-leen ja nenä haistelemaan uu-sia, luovia tuulia. Vain taivas on kattona mielikuvitukselle.

Manner-Suomen maaseu-turahoituksen kautta myön-nettävien yritystukien avulla näillä unelmilla on suuri mah-dollisuus toteutua!

Luovaan toimialaan luetaan kuuluvaksi mm. seuraavat alat: Arkkitehtipalvelut, elokuva- ja videotuotanto, kuva-taide ja valokuvaus, kustannus- ja julkaisutoiminta, mai-nonta, musiikki ja ohjelmapalvelut, muotoilupalvelut ja käsityö, pelit ja sähköinen kustannustoiminta, radio- ja tv-tuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri.

Unelmista totta!

ELY:stä tukea kilpailukykyyn

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tu-kee maaseudun yrittäjyyttä Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelmalla.

Rahoituksella tuetaan maaseudun yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista.

Tavoitteena on saada monipuolisempi elinkeinorakenne maa-seudulle ja näin parantaa työllisyyttä.

Investointi-, käynnistys- ja kehittämistukea myönnetään alle 10 henkilön mikroyrityksille, maatiloille ja maataloustuotteiden ja-lostajille.

Lisätietoja tukiasioista ja tukialueiden rajauksista:Jukka Saarni, puh. 040 717 1269Kaisa Holma, puh. 040 717 1271

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusSalpausselänkatu 22, 45100 Kouvola.

Kauppakatu 40 D, 53100 LappeenrantaPL 1041, 45101 Kouvola

Puhelinvaihde: 020 636 0090

Työrukkasen kynästäUlla HoikkalatiedottajaKaakkois-Suomen viestintähankeulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi

5

Leader-toimintaryhmät asiakkaita varten

Tukena myötä- ja vastamäessä

Etelä-Karjalan Kärki-Leader ryImatran kaupungin maaseutualueet, Parikkala, Rautjärvi, RuokolahtiRantatie 1659310 SÄRKISALMIPuh. 050 5969 489Fax. 05 483601Sähköposti: karki.leader@co.inet.fihttp://kylat.ekarjala.fi/karki-leader/

Lappeenrannan kaupungin maaseu-tualueet sekä Lemin, Luumäen, Savi-taipaleen, Suomenniemen ja Taipal-saaren kunnatViljelytalo 2. krsRaatimiehenkatu 17 C 1553100 LAPPEENRANTASähköposti: toimisto@lansi-saimaa.euhttp://www.lansi-saimaa.eu/

Kukin organisaatio pohtii aika ajoin oman olemassaolonsa oikeutusta. Mitä varten olemme olemassa? Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisyhdistykset ovat viime kuukausina pohtineet asiaa syvällisesti toimintaryhmien laatukoulutuksessa. Takana seisomassa: Heikki Heimala, Markku-Pekka Antikainen, Kari Jokinen. Istumassa vas. Riitta Kiuru, Riitta Bagge, Anne Mettälä, Sirpa Onttinen, Teemu Europaeus, Marjo Lehtimäki, Kirsi Pohjankoski, Tiina Sirppiniemi. Kuva Ulla Hoikkala.

Leader-toimintaryhmien asiakkaita ovat maaseutu-alueiden asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt ja vapaa-ajan asukkaat.

Tekstin toimittanut Ulla Hoikkala • Kuva Ulla HoikkalaGrafiikka Mikko Lemola

Maaseutu ei pysy elävänä, jos siellä ei ole yritystoimintaa ja sitä kautta elinkeinomahdol-lisuuksia.

Kaakkois-Suomen Leader-toimintaryhmien tavoittee-na on tukea pieniä ja alkavia yrityksiä, kannustaa innova-tiivisuuteen ja uskaliaisiinkin kokeiluihin. Asiakkaita ovat maaseutualueiden asukkaat, yritykset, järjestöt ja vapaa-ajan asukkaat.

Toimintaryhmät aktivoi-vat, neuvovat ja rahoittavat toiminta-alueilta esiin nouse-via asukaslähtöisiä hankkeita, sekä myöntävät yritystukea maaseudun mikroyrityksille.

Lisäksi Leader-toiminta-ryhmät tuovat maaseudun asukkaiden äänen kuuluviin muussa aluekehittämisessä se-kä yhteiskunnallisessa päätök-senteossa.

Keskeistä Leader-toiminta-tavassa on, että ne elävät mu-kana hanke- ja yritystukien hakijoiden arjessa, ja joskus myös juhlassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kädestä pitäen tapahtuvaa opastusta byro-kratian viidakossa, toisinaan taas teetä ja sympatiaa ja jopa sielunhoitoa. Tämä on se lisä-arvo, mitä Leader-toiminta-ryhmät tuottavat alueidensa asukkaille ja yrityksille.

Jatkuva yhteistyö varmistaa toimintatavan yhtenäisyyden ja laadun. Toimintaryhmien laatukoulutus on viimeisten viikkojen aikana tuonut toi-mintaryhmät entistä lähem-mäs toisiaan.

Asiantuntija apunasi

”Emme lupaa tehdä pa-pereita asiakkaiden puo-lesta. Mutta lupaamme pitää huolen siitä, että asiakkaat saavat kaikki tarvittavat paperit kasaan avustuksellamme. Aina-kin toistaiseksi olemme pystyneet palvelulupauk-semme täyttämään.”

Anne MettälätoiminnanjohtajaPohjois-Kymen Kasvu ry

”Sepran tavoitteena on tukea pieniä ja alkavia yrityksiä, kannustaa in-novatiivisuuteen ja uska-liaisiinkin kokeiluihin.”

Marjo LehtimäkitoiminnanjohtajaKehittämisyhdistys Sepra ry

Kehittämisyhdistys SEPRA ry

Hamina - Kotka - Miehikkälä - Pyh-tää - Loviisa - Virolahti sekä Kouvo-lassa entisen Anjalankosken alue Helsingintie 1 A (B-porras), 49460 HAMINAPuhelin: (05) 230 4514Sähköposti: toimisto@seprat.nethttp://www.seprat.net

Pohjois-Kymen Kasvu ry

Kouvolan maaseutualueet ja Iitti (poislukien entinen Anjalankoski)Kyminasemantie 10 A 245610 KoriaPuh. (05) 322 0042Faksi (05) 322 0442toimisto@pohjois-kymenkasvu.fiwww.pohjois-kymenkasvu.fi

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry

Ennen kaikkea Leader-toi-mintaryhmät haluavat tukea pienten yritysten toiminta-edellytysten turvaamista ja niiden kehittymistä, sekä tuo-da esiin maaseudun monipuo-lista yrittäjyyttä kaksituhatlu-vulla.

Ohjelmakautta ja rahaa on vielä runsaasti jäljellä, ja uu-sia ohjelmakausia on tulossa. Nyt on hyvä hetki miettiä,

millaisia kehittämisideoita on noussut esiin toiminta-alueen kylissä ja yrityksissä.

Ja ennen kaikkea: Mitä itse kukin voi tehdä, jotta nämä ideat jalostuvat käytännön toi-minnaksi.

6

EERO UUSITALOprofessori, Maaseutupolititikanyhteistyöryhmän pääsihteeri

PAIKALLINEN KEHITTÄMISOTE VAHVEMMAKSI

Joulun alla 2011 alkaa olla jonkinlainen kuva siitä, mitä Euroopan unionin seuraava ohjelmakausi tuo tulles-saan. Alueelliseen kehittämistyöhön se tuo vähemmän varoja ja sama riski on maaseuturahojen kohdalla. Pitkä tie on kuitenkin kuljettu, kun komissio painottaa pai-kallisuutta takavuosien innovaatiohömpän ja keskusjar-gonin sijasta.

On hyvin tärkeää, että komissio on kirjoittanut eri rahastojen pelisäännöt niin, että tähdennetään mahdolli-simman samantapaista pai-kallisen kehittämisen otetta. Tässä ei sinänsä ole uutta, sillä Suomen ensimmäisellä ohjel-makaudella kaikki kolme ra-kennerahastoa olivat Leaderin käytössä. Sen sijaan yhden ra-haston syrjähypyn jälkeen tä-mäkin asia vaikuttaa uudelta.

18.000 hanketta antaneet kokemusta tulevaanSuomessa on analysoitu Lea-derin toteuttamisen välttä-mättömiä ehtoja ja saatuja ko-kemuksia, kun takana on 15 toiminnan vuotta ja 18 000 hanketta.

Ohjeeksi tuleviin vuosiin on saatu muun muassa seuraa-via painotuksia: • Pidetään huolta siitä, että

Leader metodina säilyttää periaatteensa

• Leader soveltuu hyvin monialaiseen työhän ja monille erilaisille alueille

• Kolmikanta Leaderin hal-

linnossa eliminoi ylilyön-nit ja aktivoi laajaan vas-tuunottoon

• Yritysrahoitus Leaderin välineenä lisää selväs-ti uusien yritysaihioiden määrää

• Toiminta-alueiden nykyi-nen keskimääräinen koko noin 45 000 asukasta on osoittautunut toimivaksi, joskin avustuksen tiheys voi nostaa määrää selväs-tikin .

Kannattaako tavoitella Leaderille koko maan katta-vuutta syntyneessä uudessa tilanteessa? Vastaus on ilmi-selvästi kyllä. EU:n linjaukset, hallitusohjelman painotukset ja käynnissä oleva raju raken-nemuutos palvelu- ja kunta-verkossa merkitsevät kansa-laistoiminnan merkityksen välttämätöntä kasvattamista. Siihen ei ole monia välineitä. Leader on yksi toimivimmista ja konkreettisimmista kaiken-laisissa yhdyskunnissa.

Toinen loistava perustelu on se, että jo kauan on oival-lettu kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen liittyvät mahdollisuudet. Sen sijaan niiden käytäntöön saaminen on erilaisten ohjelmarajo-jen ja rahoitukseen liittyvien sääntöjen takia ollut hyvin vaivalloista. Kun Leader rik-koo maaseudun ja kaupungin

Kurjien kokemusten kautta on tunnustettu asia, joka on totta aina, eli kehitystä saadaan ai-kaan, mikäli ihmiset, yrityk-set ja järjestöt yhdessä julki-sen vallan kanssa tätä tekevät. Pohjimmiltaan luokkakantai-set kuvitelmat siitä, että tietyt alueet ovat kaikkien muiden alueiden vetureita tai maaseu-dun ykkösasia on maatalous, eivät kanna.

Harhakuvitelmat ovat yksi syy Euroopan unionin käp-ristelyyn talousvaikeuksissa. Tietysti pääsyyt ovat muuta-mien maiden vastuuton poli-tiikanteko ja pankkisektorin avuttomuus vastustaa yletöntä ahneutta.

Käytännössä paikallinen kehittämistyö tarkoittaa Suo-meen sovellettuna kylätoi-minnan vahvistamista, niin kuin hallitusohjelmassakin todetaan. Leader-toiminta on osoittautunut erittäin soveli-aaksi Suomeen, eikä sitä tar-vitse määrittää vain maaseu-dulle tai pienten hankkeiden välineeksi. Se voidaan ottaa käyttöön koko maassa - mikäli halutaan.

rajan, siitä muodostuu erin-omainen väline vuorovaiku-tuksen vahvistamiseksi.

Kaupunkien urbaanit Leader-alueetUseimmat Suomen kaupun-geista ovat kokonaisuutena jo Leaderin piirissä, koska ne ovat eurooppalaisia kyliä. Osa ulkopuolella olevista keskus-tojen kaava-alueista voidaan liittää olemassa olevaan Lea-der-alueeseen.

Suurimmissa kaupungeis-sa tarvitaan omia urbaaneja Leader-alueita. Siten näköpii-rissä on tilanne, jossa hetken päästä Suomessa on 70–80 toimintaryhmätyötä harjoit-tavaa kehittämisyhdistystä ja useimmat niistä käyttävät mo-nia rahoitusmahdollisuuksia. Jotkut ovat Maaseutu-Leade-reitä, jotkut sekä Maaseutu- että Kaupunki-Leadereitä.

Aivan uudeksi ryhmäksi tulevat Kaupunki-Leaderit. Kuvaamani harjoitus vaatii avaraa mieltä sekä kaupunki-en hallinnolta että kaupunki-en asukasyhdistyksiltä. Kaikki alueet kattava Leader on suuri mahdollisuus niin yritystoi-minnan kehittämisen, yhtei-söllisyyden vahvistamisen kuin kaupunkien ja maaseu-dun vuorovaikutuksen hyö-dyntämisen kannalta.

Tarttukaamme siihen!

Asiantuntija-puheenvuoro.

7

Teksti Veijo TervonenKuva Auli Terävä

Tuen myöntäjä: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

Tuen hakija ja tukimuoto:Kirjailijayhdistys Paltta ry – Alueiden välinen yleishyödyllinen kehittämishanke Budjetti 53 370,00 eJulkinen rahoitus 42 696,00 eYksityinen rahoitus 10 674,00 eTukiprosentti 80 %

Sanasampo on... ...hanke, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisuus harrastaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti sanataidet-ta, jolla tarkoitamme mm. luovaa kirjoittamista, luke-mista, sanoilla leikkimistä ja esimerkiksi nukketeatte-rin tekemistä. Sanataidetta harrastamalla rikastuvat sekä kieli että mielikuvitus, tapa ilmaista itseään löytyy ja itsetunto vahvistuu.

Sanasampo oli kaksivuoti-nen (2010-11) Etelä-Karjalan Kärki-leader ry:n ja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n rahoittama hanke. Sitä hallinnoi Kirjailijayhdistys Paltta ry, jonka puheenjohtaja on imatralainen Marja Huuh-tanen. Hanke työllisti koordi-naattorin sekä useita sanatai-deohjaajia.

Tavoitteeseen pyrittiin pe-rustamalla 9-12 -vuotiaille suunnattuja sanataidekerhoja hankealueelle. Kerhot kokoon-tuivat kouluilla, kirjastoissa ja kylätuvilla, viikottain, kaksi tuntia kerrallaan. Kerho-oh-jaajia koulutettiin hankkeen ’ensimmäisessä vaiheessa’, Sa-narummussa, josta vastasi kir-

jailija, kouluttaja Sirkka Laine. Sanasampo-hankkeen ai-

kana syntyi kaikkiaan 12 sa-nataidekerhoa Etelä-Karjalan maakuntaan akselille Ylämaa - Parikkala / Saaren kylä. Yk-si näistä, Uukuniemen koulun kerho, toimi pilottikerhona, jota pidettiin hankkeen suun-nittelun aikana.

Kerhojen sisällöt vaihteli-vat, osassa painotettiin draa-makasvatusta, yhdessä pereh-dyttiin lehtityöhön. Tärkeintä kaikissa kerhoissa oli ilmai-sun vapaus ja kirjoittamisen riemu,  lukemisen ihanuutta unohtamatta!  Toimintaan osallistui kaikkiaan yli 60 iältään 9-12 -vuotiasta lasta. Kerhotyön ohella järjestettiin

kolme sanataideleiriä, joista viimeisin toteutettiin mar-raskuussa 2011 (yhteistyössä Jaakkiman kristillisen opiston kanssa).

Opetuksen lisäksi kerho-laiset tekivät useita omia ker-hojulkaisuja ja sekä painettua kirjaa. Sampolaiset perusti-vat blogger-palveluun oman ”Sampolaiset” -blogiryhmän (http://sampolaiset.blogspot.com/), jonka kautta tietoa toi-minnasta jaettiin ja kirjoituk-sia saatettiin toisten ulottuville ja kommentoitaviksi.

Suomen sanataideopetuk-sen seura myönsi ensimmäi-sen Vuoden sanataideteko 2009 -tunnustuksen Sanasam-po-hankkeelle heti tuoreeltaan vuoden 2010 alussa. 

Kaakkois-Suomen taidetoi-mikunta ehdotti vuoden 2011 Lapsenpäivä-palkinnon saa-jaksi Sanasampo-hankkeel-laan uraanuurtavaa sanatai-detyötä lasten parissa tehnyttä Kirjoittajayhdistys Paltta ry:tä Kaakkois-Suomesta. Kahden vuoden Sanasampo-hank-keella Paltta on saanut juur-rutettua sanataiteen siemenen aiemmin kovin kuivaan Etelä-Karjalan sanataidemaaperään.

Siemen on saatu suurella innolla itämään yli 60 iältään 9-12-vuotiaan lapsen mielessä, mutta nyt tarvitaan jatkoa.

Keskeinen kysymys taide-toimikunnan mielestä on tie-toisuuden lisääminen sanatai-teen merkityksestä.

SANASAMPO LOI UUTTA

"Miimiryhmä oli mielestäni kiva.

Myös oman näytelmän käsikirjoittaminen ryhmän

kanssa oli mukavaa”. -Emma-

Kerholaiset rakentavat sanataidepuuta.

8

Metsän monet tarinatLuontokuvaajien yhteistyötä

Metsä kertoo monta tarinaa. Sen tietävät Simpelejärven kahta puolta asuvat kuvaajat Hannu Siitonen ja Mik-ko Pöllänen. Vuoden lopussa miesten kuvaamat tarinat nähdään elokuvana. Investointiavustuksella kuvaajat ovat päivittäneet kalustoaan.

misiltä.Mikko Pöllänen haki avus-

tusta teräväpiirtokuvaa otta-vaan kameraan ja laajakulma-objektiiviin ja Hannu Siitonen päivitti kameransa moderniin 16:9 kuvasuhteen laitteeseen.

MRP Mattila Röhr Produc-tionin tuottama elokuva Met-sän tarina valmistuu vuoden 2012 lopussa. Käsikirjoituksen on tehnyt Ville Suhonen (mm. Poika ja ilves) ja elokuva on 75 minuutin mittainen. Kuvaaji-na ovat siis Pöllänen ja Siito-nen.

Teksti Veijo TervonenKuvat Hannu Siitonen, Rainer Rajakallio (omakuva ja sen kuvankäsittely)

Hannu Siitonen Mikko Pöllänen Rainer Rajakallio

–Siinä mielessä tämä on han-kala ala, että tekniikka kehit-tyy nopeasti ja kalusto muut-tuu. Aina on investointitarpei-ta ja muutaman vuoden kulut-tua välineistö taas vanhenee, miehet tuumivat.

- Itselläni on ainakin niin, että kun sitä keskittyy tuohon tekemiseen, ei kyllä huomaa-kaan noita avustusmahdolli-suuksia. Kyllä niitä on jäänyt hakemattakin, Hannu Siito-nen pohdiskelee.

Oma hommansa on avus-tuspaperien täyttäminen, sii-hen on onneksi apua saatu Leader-toimintaryhmän ih-

9

Luonto kiehtooRautjärven kunnan vapaa-ajan ohjaajan virasta eläk-keelle jäänyt Hannu Siitonen muistetaan myös keihäänheit-täjänä. Metsäluonto on kieh-tonut miestä aina, kuvaami-nenkin pikkupojasta lähtien. 90-luvun alusta kuvaaminen vei vakavammin mennessään.

Mikko Pöllänen työskenteli Simpeleen paperitehtaalla, jos-ta irtisanoutui –95.

Yhteistyötäkin on elävän kuvan parissa tehty jo vuosia. ”Kaakkuri – huuto lammelta” luontodokumentti valmistui 2008 ja se oli kuvaajien yh-teistyön tulos. Dokumentti ensiesitettiin TV1:ssä 6.1.2009. Hannu Siitosen kuvaama ”Kuukkeli – metsän emäntä” valmistui 2004 ja sen ensi-ilta tv1:ssä oli 27.10.2004.

Paitsi elävää kuvaa, still-otoksia kertyy myös luontoret-killä.

HuippuhetkiäHannu Siitosen ei tarvitse kau-aa miettiä suosikkiaihettaan metsäluonnosta: kuukkelihan se on. Mikko Pöllänen nimeää valkoselkätikan, jonka touhui-hin hän on uppoutunut viime aikoina. – Kun oma osuuteni Metsän tarinan kuvauksista on jo tehty, hän toteaa.

Huippuhetkiä luonnossa on koettu paljon, mutta yksi Mi-kolle nousee nopeasti mieleen.

–Olin kuvaamassa kala-sääskiä, kun äkkiä näin meri-kotkan syöksyvän alas joutse-nen kimppuun. Siinä tähystin videokameran etsimen läpi enkä kunnolla oikein tajun-nutkaan mitä tapahtuu, hän muistelee.

Hannulle on painunut elä-västi mielee eräs marjapaikan etsimistehtävä:

–Vaimoni Eeva-Liisa tokaisi aamulla, että etsipä nyt hänelle hyvä marjapaikka tänään kun metsään menet. Erään kallion kupeella sitten puussa vilahti jotakin ja äkkiä kaksi silmäpa-ria tuijotti rungon eri puolilta minua: ilveksen poikaset! Sii-nä niitä kuvasin ja kohta soitin Mikolle, Hannu kertoo.

Mikko puolestaan oli lai-naveneellä järvellä. Siinä tuli kiire, eikä moottori lähtenyt käyntiin. Vastatuuleen sou-taen mies repi venettä kohti rantaa ja sitten kiiruhti autolla ilveksiä jahtaamaan.

- Ne tulivat vielä uudelleen paikalle, miehet nauravat.Metsän antimista marjat ja sienet tulee poimittua talteen. Metsästyksen pariin näitä luonnossa liikkujia ei ole saatu houkuteltua. Kameralla am-puminen riittää.

Luonnonlumo kartoittaaRainer Rajakallio Simpeleeltä kirjoittaa, valokuvaa, opettaa ja opastaa. Toiminimi Luon-nonlumo Rajakallion työllis-tävät pääasiassa luontokartoi-tukset.

Rajakallio kartoittaa eri ympäristöissä lintujen, suden-korentojen, liito-oravien ja le-pakoiden esiintymistä.

–Kun esimerkiksi suunni-tellaan rakentamista tietyl-le alueelle, pitää sieltä tehdä luontokartoitus, hän selvittää.

Etelä-Karjalan Kärki-Lea-der ry:n kautta Rainer Raja-kallio haki investointiavusta kaluston uusimiseen, kartoi-tuksessa tarvitaan mm. gps-

Tukien myöntäjä: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

Tukimuoto kaikilla: Investointituki Tukiprosentti kaikilla 35 %

Tukien hakijat:Mikko Pöllänen 2 019,50 eInvestointituki uuden teräväpiirtokuvaa ottavan kameran ja laajakulmaobjektiivin hankkimiseen. Luonto-opastus Botaurus: Kaakon kamera 1 435,00 eInvestointituki kameraan, jolla voidaan kuvata 16:9 formaatin kuvaa televisioon.

Luonnonlumo Tmi Rajakallio 1 750,00 eUuden, ajanmukaisen laitteiston hankkiminen.

paikanninta.–Leader-ryhmän kanssa

kaikki sujui hyvin eikä pape-reiden täyttäminen tuota mi-nulle ongelmia entisenä elin-keinoasiamiehenä, Rajakallio toteaa.

Tukia hakeville hän vink-kaa, että kaikki riippuu yleen-sä yritysideasta.

–Täytyy miettiä loppuun saakka asiat ja pitää muistaa myös, että yrittäjyys ei sovi kaikille, se vaatii tietynlaista ihmistyyppiä. Ja minun mie-lestäni yritystoiminnan tavoit-teena ei tarvitse olla ainainen kasvu, vaan tavoitteeksi riittää saada yrittäjälle sopivan niuk-ka toimeentulo, Rajakallio sa-noo.

10

Ahvenkoskella, pienessä punaisessa tuvassaan, elää onnellinen nainen. Ulkopuolella avautuu onnen syy – englantilaistyyppinen puutarha, jonka Eija Klaucke on suunni-tellut, perustanut ja melkein rakentanutkin omin käsin. Mikä saa naisen vaihtamaan alaa trendikkäältä mainos- ja markkinointialalta multa-sormeksi maalle?

–Rakkaus englantilaiseen puu-tarhaan, sanoo Eija Klaucke, joka itse löysi tämän rakkau-den 1980-luvun lopussa, ensi visiitillään tuohon puutarho-jen luvattuun maahan.

Puutarha vei naisen men-nessään ja ammatti meni vaih-toon. Vuodesta 1985 yrittäjänä toiminut Klaucke on kirjoitta-nut puutarha-aiheisia kirjoja ja tehnyt televisioon Pioni-puu-tarhaohjelmaa kuuden tuotan-tokauden ajan. Hän opiskeli

Teksti ja kuvat Ulla Hoikkala

Eija’s Garden pitää sisällään vie-hättäviä yllätyksiä jokaisen pen-saan vieressä ja alla.

puutarhuriksi ja ihan pihalle Eija Klaucke joutui vuonna 1997, kun hän perusti Ruot-sinpyhtäälle puutarhasuunnit-teluyrityksen Pihalla Oy.

Vuonna 2008 Eija Klaucke alkoi toteuttaa omaa pitkäai-kaista unelmaansa.

Vanhan 1800-luvun torpan pihapiiriin alkoi pikkuhiljaa rakentua “puutarhahuoneita”, tunnelmaltaan vaihtelevia ti-loja. Englantilainen Cottage Garden–tyyppinen elämys-puutarha alkoi muotoutua.

Eija’s Garden on ainutlaa-tuinen projekti, sillä se on Suo-messa ensimmäinen yleisölle rakennettu puutarhakokonai-suus. Konseptia laajennetaan koko ajan ja viimeisin lisäys on puutarhan japanilainen osio, johon Klaucke haki ja sai ke-hittämisrahaa Kehittämisyh-

distys Sepra ry:stä. –Suunnitteilla on vielä ja-

panilaiseen puutarhaan laa-jennusosa sekä Viktoriaani-sen ajan lasipaviljonki, Eija Klaucke kertoo.

Alku aina hankalaa- Kun ensin suunnittelin tätä puutarhaa, hain Kehittämis-yhdistys Sepra ry:ltä inves-tointitukea yrityksen perus-tamiseen. Teetin kustannus-laskelmat viimeisen päälle ja sain Sepralta lausunnon, että hanke oli innovatiivisin kaut-ta aikojen. Kaikki puolsi sitä, että saan rahan, Eija Klaucke muistelee perustamisvaihetta.

Pettymys oli suuri, kun mo-nien yhteensattumien summa-na tuki meni sivu suun.

–Tällaisen hankkeen vetä-

minen yhden naisen voimalla on suhteellisen rankkaa ja tuo summa olisi ollut tarpeen pe-rustamisvaiheessa, Klaucke sanoo.

Samaan hengenvetoon hän korostaa, että hän on pärjän-nyt hyvin ja siitä kertoo ym-pärillä levittäytyvä upea “huo-neisto”. Retriitti, japanilai-nen puutarha, “juhlahuone”, englantilainen muurin sisään rakennettu puutarha. Lista jat-kuu ja puutarha kehittyy koko ajan.

Eija Klaucke liputtaa EU:n ja yritystukien puolesta. Hän kokee rahan oikeutetuksi ja kohdentuvan parhaiten juuri itsensä kaltaisiin pieniin yrit-täjiin, jotka haluavat laajentua ja kehittyä.

–Kun meillä yrityksen ke-hittäjillä on mahdollisuus

PUUTARHAUNELMIA JA MIELENRAUHAAHankerahalla potkua unelmille

”On hyvä, että on olemassa

Leader-toimintaryhmien kaltaisia organisaatioita, joilta saa tukea ja apua

tarvittaessa.”

-Eija Klaucke-

11

Tuen myöntäjä: Kehittämisyhdistys Sepra ry

Tuen hakija ja tukimuoto:Pihalla Oy – investointi- ja kehittämistuki

Koneet ja laitteet 1 284,00 eAineeton käyttöomaisuus 250,00 eRakentaminen 18 777,80 eYritystoiminnan kehittäminen 1 516,50 eYhteensä 21 828,30 e

tällaiseen upeaan EU-rahan tukeen, minusta on hienoa ja tärkeätä että on myös sellaisia ihmisiä, jotka auttavat meitä yrittäjiä selviytymään raskaas-ta hakuprosessista.

–Pienyrittäjä tekee työtä yksin, hän ei pysty irrotta-maan itsestään tarpeeksi aikaa vaativiin selvityksiin. Siksi on hyvä, että on olemassa Leader-toimintaryhmien kaltaisia or-ganisaatioita, joilta saa tukea ja apua tarvittaessa.

Eija Klaucken mielestä hyvä keskusteluyhteys on rakentava ja näin saadaan oikeanlainen käsitys siitä, mitä ollaan teke-mässä.

Tulevaisuus?Tässä vaiheessa vuotta viri-ää jo ensi kesän suunnittelu. Talvella tehdään markkinoin-tia ryhmille ja ideoidaan uusia houkuttimia asiakkaille. Lup-poaikaa ei juurikaan jää, mut-ta välipaloiksi Eija Klaucke te-kee pihasuunnitteluja mm. Ve-näjälle.

–Se on kivaa vaihtelua ar-kisen puurtamisen välissä.

Eija Klaucke ja Alma-koira.

Päässä muhii jo uusi kirja, mutta yritän työntää sen vielä syrjään.

Kahdesta tyttärestä van-hempi ei ole pätkääkään kiin-nostunut puutarhasta, mutta nuorin tytär Beatrice valmis-tuu puutarhuriksi. Hän vastaa myymälästä, ja haluaa kehittää toimintaa myös sillä puolella. Jouluksi piharakennukseen rakentui joulupuoti.

–Ensi keväänä haluan eh-dottomasti mennä Euroop-paan hakemaan itselleni ins-piraatiota ja innoitusta. Olen onnellinen siitä, että ammen-nettavaa entisestä elämästä on riittänyt näinkin monta vuot-ta. Nyt pitäisi saada taas oma malja täyteen, että voi antaa siitä taas eteenpäin.

Erityisen lämmittävänä ja kannustavana Eija Klaucke kokee erään asiakkaan kom-mentin.

–”Sie tyttö olet rakentanut itsellesi helvatin hienon puu-tarhan.” Vaikka rakastankin tätä, itselleni riittää toki vä-hempi. Kyllä suurin ilo tulee siitä, kun näkee että ihmiset tykkäävät ja tulevat takaisin.

Maaseudun kehittämisessä on monia hyviä käytäntöjä ja ideoita, joiden monistaminen ei ole kenel-täkään pois.Suomen maaseutuverkostossa on juuri alkamassa sarjassaan toi-nen, Parhaat käytännöt -kilpailu maaseudun toimivista käytän-nöistä.

Maaseudun kehittäminen on sydämen asia

Kehittämistyön helmiä etsitään

Valtakunnallisella kilpailulla viestitään Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteis-sa syntyneestä, suomalaises-ta maaseutuyrittäjyydestä ja maaseudun elinvoimaisuutta lisäävistä kehittämishankkeis-ta. Näin hyviksi havaitut ideat ja toimintatavat siirtyvät eri puolille Suomea.

Vuoden 2012 kilpailuun voivat osallistua ehdokkaat, jotka ovat saaneet rahoitus-päätöksen Manner-Suomen tai Ahvenanmaan maaseudun ke-hittämisohjelmasta 2007–2013.

ELY-keskukset ja toiminta-ryhmät arvioivat toukokuun loppuun mennessä alueeltaan tulleet kilpailuehdotukset.Alueiden parhaiksi arvioidut rahoitetut toimet osallistuvat valtakunnalliseen kilpailuun.

Ehdotukset arvioidaan tietokannassaMaaseudun toimijat voivat jät-tää kilpailuehdotuksensa hel-mikuun alussa Maaseutu.fi-si-vustolla avautuvaan tietokan-taan. Myös toimintaryhmät ja ELY:t voivat jättää tietokantaan ehdotuksensa alueensa hyvistä käytännöistä. Tietokanta löy-tyy Maaseutu.fi-sivuston etu-sivulta.Vuoden 2012 parhaista käy-tännöistä kisataan kuudessa kilpailusarjassa:1) Leader – oiva paikallisteko2) Onnistunut kehittämishanke 3) Edistyksellinen maaseutu-yritys 4) Mainio maaseutuoivallus5) Esimerkillinen ympäristö-panostus

6) Vaikuttavin Leader-toimin-taryhmä.

Valmistelu laajassa yhteistyössäParhaat käytännöt 2012 -kil-pailua on valmistellut työryh-mä, joka koostuu ELY-keskus-ten, Leader-toimintaryhmien, ProAgria Keskusten liiton, Maaseutuviraston, tutkimus-laitosten sekä maa- ja metsä-talousministeriön maaseudun kehittämisyksikön ja maaseu-tuverkostoyksikön edustajista.

Työryhmä valitsee kesä-kuussa kunkin sarjan ehdok-kaiden parhaimmiston eli nel-jä parasta ehdokasta kustakin sarjasta. Lopullisen valinnan voittajista tekee maaseutuver-koston ohjausryhmän nimeä-mä raati.

Kuudennen kilpailusarjan voittajan, eli vaikuttavimman Leader-toimintaryhmän, va-litsee ELY-keskusten esitysten perusteella Parhaat käytännöt -työryhmä.

TutustuAiemman kilpailun ideat ja innovaatiot ovat katsottavissa Maaseutu.fi-sivuston Parhaat käytännöt -tietokannassa. Ar-kistotietokanta löytyy kilpai-lubannerin 2010 takaa Maa-seutu.fi-sivuston etusivulta.

Parhaat käytännöt -kilpailu käydään seuraavaksi vuonna 2014.

Lisätietoja kilpailusta löytyy Maaseutu.fi-sivustolta osoit-teesta http://www.maaseutu.fi/parhaat kaytannot 2012

Kirsi Hakoniemi, tiedottajaMaaseutuverkostoyksikkö, Maa- ja metsätalousministeriö

12

Tuen myöntäjä:Länsi- Saimaan kehittämisyhdistys ry

Tuen hakija ja tukimuoto:Vipelen Talli – Yritystoiminnan käynnistystuki

Julkinen rahoitus 30 000,00 eYksityinen rahoitus 30 000,00 eKokonaisrahoitus 60 000,00 eTukiprosentti 50 %.

Hevostalliyrittäjä Päivi Kärhä perusti Vipelen Tallin Joutsenon Rauhaan vuonna 1996 toimittuaan sitä ennen Imatralla 12 vuotta kriminaalihuollossa johtavana sosiaalityöntekijänä.

Vipelen Talli toimii harras-teratsastajien keitaana, mut-ta tukee ja valmentaa myös ratsastajia kilpaurheilulajis-sa. Talli sijaitsee lähes 14 heh-taarin maatilalla, joten ympä-ristössä on myös erinomaiset maastot viedä asiakkaita vael-lukselle Saimaan rannoille.

Tallin Kärhä perusti yhdes-sä yhtiökumppaneiden kanssa vuonna 1996. Hän jatkoi yksin vuonna 1997 ja lunasti tilan sairaanhoitopiiriltä omaksi. Kun Kärhä jäi pois vakituises-ta virastaan tuli tarpeelliseksi miettiä yrityksen kehittämis-tä.

Päivi Kärhä haki ja sai ensimmäisen kerran rahaa Kaakkois-Suomen ELY-kes-kukselta (silloinen TE-keskus) varusteiden hankkimiseen. Tuki oli 2700 euroa.

Kehittämisen ensimmäi-seksi laajemmaksi vaiheeksi nousi maneesin rakentaminen vuonna 2004. Kärhä päätti hakea yritykselle investointi-

tukea ja kääntyi jälleen Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen puoleen. Yhdessä mietittiin vaihtoehtoja ja maneesin ra-kentaminen todettiin järke-väksi siinä vaiheessa.

- Nykypäivän ihmiset ovat mukavuushaluisia. Katettu ratsastushalli ei ehkä lisää asi-akkaita, mutta sillä saa pidet-tyä olemassaolevat asiakkaat ympärivuotisesti.

Investointitukea myönnet-tiin 34 580 euroa ja maneesi valmistui vuonna 2006.

– Oli hyvä, että uskalsin lähteä tähän kehittämiseen. Puitteet kohenivat ja uusia rat-sastajia tuli mukaan. Maneesi on kylmä, mutta sen muutta-minen lämmitetyksi ei ole on-gelma.

Jokainen päivä tallilla on erilainen. Hevoset tarvitsevat kuitenkin huolenpitoa ja lii-kuntaa joka päivä, vaikka ei olisi ensimmäistäkään asia-kasta. – Yrittäjyys vaatii aikaa ja pa-

neutumista. Yrittäjäksi ei kan-nata ryhtyä, jos haluaa päästä helpolla, Päivi Karha miettii. Kun tallissa tekee ensin tak-ki märkänä fyysistä työtä vii-den tunnin päivän, pitää illalla hoitaa asiakkaat.

Uuden muutoksen paikkaPäivi Kärhä väsyi. Jostakin oli saatava rahaa liiketoimin-nan pyörittämiseen. Edessä oli kaksi vaihtoehtoa - laittaa lap-pu luukulle tai panostaa uu-siin vaihtoehtoihin, joilla saisi homman toimimaan.

Tallille tarvittiin ratsastus-alan ammattilainen, hevos-miestaidot omaava henkilö, joka hoitaisi myös asiakaspal-velun. Länsi-Saimaan Kehit-tämisyhdistys ry ja maaseutu-koordinaattori Heikki Heima-la tulivat tällä kertaa mukaan kuvioon. Yritystoiminnan käynnistystuella tallille pal-kattaisiin henkilö kahdeksi

Sisäänheittäjä kehiin vuodeksi. Milla Mättölä aloitti Vipe-

len tallissa lokakuun alusta 2011. Hänen vastuullaan on ratsastuskoulun organisointi ja asiakaspalvelu ratsastuk-sen osalta. Lyhyesti sanottuna Milla on asiakkaiden ”sisään-heittäjä” ja vetää läpi koko sen vaatiman prosessin.

Kun työntekijä tuli mukaan toimintaan, Päivi Kärhä moti-voitui uudelleen työhönsä.

–Millan aikana asiakas-määrä on jo tuplaantunut, ja suunnitelmissa on erilaisia kuukausittaisia tapahtumia uusasiakashankintaan.

Entä tulevaisuus?Tulevaisuuden Päivi Kärhä näkee valoisana. Hänellä on jo tuntosarvet ulkona liiketoi-minnan kehittämiseksi edel-leen ja ympäristön kohentami-seksi.

–Jotain äksöniä pitää taas saada käyntiin.

Teksti ja kuvat Ulla Hoikkala

13

Tavoitteena on hakea vuon-na 2012 uutta investointitukea kaluston uusimiseksi ja uuden hevostallin rakentamiseksi. Tarpeen mukaan palkataan myös lisää henkilöstöä, riippu-en siitä kuinka paljon asiakas-virtaa saadaan sisään.

–Täytyy ajatella sitä, että joskus tarvitaan vapaapäiviä ja lomia. Itselläni viimeinen kuukauden loma oli vuonna 1987.

Päivi Kärhä on erittäin tyy-tyväinen sekä ELY-keskuksen että Leader-rahoituksen mah-dollistamaan kehitykseen. Hän myöntää, että paperityötä on paljon mutta “ottaahan sitä vaikka turpiinsa, jos siitä saa tarpeeksi rahaa”.

Kaikelle työlle on saatava taloudellinen vastine. Yrittä-jän pitää itse olla mukana te-kemässä suunnitelmia, sillä se auttaa kristallisoimaan myös omaa yritysideaa. Omia ideoi-ta kannattaa laittaa ylös pape-rille suunnitelmien edetessä. Sekä Leader-toimistosta että ELY-keskuksesta saa sparraus-apua, jos ja kun sitä tarvitsee.

Hevosyrittäjyyteen tarvi-taan muitakin hevosiin liitty-viä palveluja kuin pelkkä rat-sastus. Suunnitteilla on yhteis-työn rakentaminen viereisen Holiday Club Saimaa -hotellin kanssa. Toimintaa on suunni-teltava ympärivuotiseksi ja sitä varten tarvitaan kalustoa.

Yrittäjyyden kannalta on järkevää, että tukirahan mak-satus on vasta jälkikäteen. Kun itse joutuu investoimaan jo-tain, yrittäjyyteen lähtee ihan eri tavalla. On pakko miettiä yrittäjyyden kannattavuuslas-kelmat todella perusteellisesti.

– Minullakin halli oli jo 25 % valmiina ennen ensim-mäistä maksatusta. Oli pakko miettiä, kestävätkö henkselit sen epämääräisen ajan toivot-tuun tavoitetasoon.

IDEASTA TOTEUTUKSEEN – YRITYSRAHOITUS ON YRITTÄJÄN APUNA

Monia menestyneesti toimivia yrityksiä yhdistävä piirre on suunnitelmallisuus. Yrityksis-sä on selkeä ajatus siitä, mitä tavoitellaan ja miten tavoittei-siin pyritään. Päätöksenteon pohjaksi on hankittu riittäväs-ti tietoa etenemistavan valin-taan.

Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel-man 2007-2013 yritystuet voi-vat olla auttamassa suunnitel-mien toteuttamista - koskevat ne sitten investointeja, liike-toiminnan kehittämistä tai ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista.

Suunnitelmasta on hyötyäYritystukea haetaan etukä-teen, joten myös tuen hakemi-seksi tarvitaan suunnitelma. Sen laatiminen tarjoaa yrittä-jälle mahdollisuuden tarken-taa käsitystä tarvittavista toi-menpiteistä ja hankinnoista sekä niiden kustannuksista eri vaiheissa.

Huolellisesti laaditun suun-nitelman avulla tarjoutuu lisäksi mahdollisuus harkita uudelleen vaikkapa toteutus-tapaa. Parhaimmillaan hyvä suunnitelma säästää monin-kertaiselta työltä sekä joskus isojakin kustannuksia aiheut-tavilta yllätyksiltä.

Jos yrittäjää askarruttaa, millaiset onnistumismahdol-lisuudet liiketoiminnan aloit-tamisessa tai laajentamisessa on, voi vielä ottaa aikalisän.

Onnistumisen arvioimi-seksi tarvitaan ehkä tarkem-paa tietoa markkinoista, kil-pailijoista ja hinnoittelusta. Toisaalta saatetaan tarvita tietoa edullisimmasta toimin-tatavasta, teknologiasta tai

tuotannon muista kustannuk-sista.

Aloittamisen ja laajentami-sen yhteydessä kehittämistuel-la voidaan tukea myös tämän-kaltaista toimintaedellytysten selvittämistä. Näin saadaan tarkempaa tietoa päätöksente-on taustaksi. Järjestelmällises-ti hankitun tiedon perusteella ratkaisuja on helpompi tehdä.

Tuen hakua yksinkertaistettuYritystuen hakemista on ko-ko ajan yksinkertaistettu. Tä-nään yritystukea hakeva saa käyttöönsä lyhyemmän lo-makkeen kuin ohjelmakauden alussa 2007. Hakemukseen tarvittavien liitteiden määrää on myös vähennetty. Niiden tarve riippuu toteutettavasta toimenpiteestä ja haettavasta tukimuodosta.

Pääosa hakemukseen tar-vittavista liitteistä tuen haki-joilla on yleensä jo muutoin-kin. Tällaisia ovat liiketoimin-tasuunnitelma, tilinpäätöstie-dot tai rakennushankkeissa rakennuspiirustukset.

Investointitukihakemuk-seen tarvittavat laskelmat taas palvelevat yrittäjää samalla kuin tuen myöntäjääkin. Jo-kainen yrittäjä on kiinnostu-

nut siitä, millaiseksi kannat-tavuus muodostuu, riittääkö rahoitus ja millaisin oletuksin suunniteltuun tulokseen pääs-tään.

Jos tukea haetaan yritys-toiminnan aloittamista kos-kevaan toimintaedellytysten selvittämiseen, hakemuksen liitteeksi riittää kuvaus suun-nitellusta liiketoiminnasta ja selvitys hankittavista asian-tuntijapalveluista hintoineen. Usein kaikki nämä tiedot käy-vät ilmi asiantuntijapalvelua koskevasta tarjouksesta. Kyn-nys tuen hakemiseen ei tuol-loin ole kovin suuri.

Yhdessä eteenpäinYritystuet on tarkoitettu maa-seutualueilla toimiville yrityk-sille ja yritystoimintaa suun-nitteleville.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yritysasiantuntijat ja toimintaryhmien yritys-neuvojat suosittelevat yritys-rahoituksesta kiinnostuneita ottamaan aktiivisesti yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

Mitä aikaisemmassa vai-heessa suunnitelmista voidaan keskustella, sitä paremmin maaseutuohjelman mahdol-lisuuksia pystytään yleensä hyödyntämään.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysasiantuntijat Kaisa Holma ja Jukka Saarni

Asiantuntijapuheenvuoro.

”Parhaimmillaan hyvä suunnitelma

säästää moninkertaiselta työltä sekä joskus isojakin

kustannuksia aiheuttavilta yllätyksiltä.”

14

Suomessa on noin 4000 kylää ja niissä asuu – ja tulee asumaan ihmisiä. Palvelusuunnittelussa pe-räänkuulutetaan innovatiivisuutta ja ennakkoluu-lottomuutta.

Juha Kuisma on kiertänyt puhumassa kylien liiketoiminnasta myös Kaakkois-Suomessa järjestetyissä Voimistuvat Kylät -tapahtumissa.

Maaseutu elää rajua muutos-ta. Kuntaliitosten myötä pie-net taajamat taistelevat ole-massaolon oikeutuksestaan. Kun istuva hallitus vielä jat-kaa kuntarakenteen muutok-sia ja suunnittelee satojen mil-joonien leikkauksia kuntien rahoitukseen, varmaa on, et-tä kuntaliitokset ja palvelujen järjestämisen tehostamistoi-met jatkuvat.

Kylien liiketoiminta-asia-mies Juha Kuisma muistuttaa, että kylissä asuu ja aikoo edel-leen asua ihmisiä. Paikallisten palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen ei ole ollenkaan merkityksetöntä, kun ajatel-laan Suomen yli 4000 kylää.

–Kunnilla on velvollisuus järjestää heille lähipalvelut oli kuntarakenne mikä tahansa. Innovatiivisuus ja ennakko-

luulottomuus ovat tulevaisuu-dessa avainasemassa, kun pal-velumalleja suunnitellaan.

Tässä on selkeä palveluyri-tystoiminnan aukko, johon on sopimusteitse luotavissa rat-kaisuja, lähinnä kylän ja kun-nan kesken. Kuisma patistaa-kin yrittäjiä olemaan aktiivisia ja ottamaan rohkeasti yhteyttä kuntiin tämä aukon tukkimi-seksi.

–Talkootyö ei ole ratkai-su ongelmaan, sillä ketään ei voida velvoittaa normaalia naapuriapua enemmän kan-tamaan vastuuta toisen kylä-läisen terveydestä tai arjessa selviytymisestä.

Kyläyhdistys ei ole yritysKaikki kylään juurtuva liike-toiminta on yhteisöllistä oli muoto mikä tahansa. Kyläyh-

Kylien bisneskeissit -hanke on kolmivuotinen (2011-2013), koko maan alueella toimiva hanke kylien liiketoiminnan edistämiseksi. Hanke toimii osana Suomen Kylätoimintaa (SYTY ry). Kylien liiketoiminta tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkea kylissä tapahtuvaa liiketoimintaa.Hankkeen vetäjänä eli kylien liiketoi-minta-asiamiehenä toimii tal.kand. Juha Kuisma. Liiketoiminta-asiamies ei laskuta tehtäviinsä kuuluvista alustuksista, puheista, matkoista tai muusta avusta.Kylien liiketoiminta parantaa kylän hyvinvointia tavalla, joka järjestyy osaksi koko kansantaloutta. Kylien liiketoiminnan yleisimmät muodot ovat:• Kylätalot (4000-6000 kpl)• Kylien vesihuolto-osuuskunnat (1400 kpl)• Kesäteatterit (noin 300 kpl)• Tanssipaikat (alle 100 kpl)Kylien kehitysyhtiöitä tai vastaavia kehitysosuuskuntia on noin 10 kpl.Merkittävää liiketoimintaa on arviolta 10 prosentissa kylistä. Liiketoiminta voi olla yksityistä, yhteisöllistä tai yleishyödyllistä. Ratkaisevaa ei ole toiminnan juridinen muoto tai se, onko järjestäjänä kyläyhdistys ta jokin muu taho.

Kylien liiketoiminta-asiamiesJuha Kuisma

Suomen Kylätoiminta ryjuha.kuisma@kylatoiminta.fi

www.kylatoiminta.fi

pitämisen pakon, sen ympäril-le syntyy toimintaa ja vuokra-tuottoja ja lopulta laajempaa-kin liiketoimintaa.

Tällaiseen kylätaloon on helppo sijoittaa kunnalle tuo-tettuja ostopalveluja.

–Älkää kunnat myykö kou-luja yksityisille kesäasunnoiksi tai yrityksille varastotiloiksi. Sellaiset kiinteistöt ovat yhtei-söllisesti kuollutta tilaa ja ky-län kehittymisen este, kehot-taa Juha Kuisma.

Maaseutu nimittäin kehit-tyy ja uudistuu vain kylä kyläl-tä. Uudistumiskyky on kylien todellista elinvoimaa. Uudis-tumiseen tarvitaan yhteinen tila, kokoontumispaikka, ky-lätalo.

Mistä kylille liiketoimintaa?

?

?

Tekstin toimittanut Ulla HoikkalaKuva Ulla Hoikkala

distysten tehtävä ei kuiten-kaan ole itse toimia yrittäjä-nä, vaan sitä tarvitaan ennem-minkin ilmaisemaan paikalli-nen tarve.

Ongelmana on monin pai-koin se, että kysyntää ja tar-jontaa ei ole organisoitu. Tä-mä johtaa usein ei-toivottuun lopputulokseen, kun palvelui-ta kilpailutetaan ja katsotaan pelkkiä numeroita paperilla.

–Tarjouspyynnöt pystyy kyllä kirjoittamaan ja pisteyt-tämään siten, että ne mah-dollistavat menestyvän pai-kallisen tarjouksen, vaikkei paikallisuutta saakaan käyttää kriteerinä.

Juha Kuisma muistuttaa Nobel-palkinnon saaneen Oli-ver E. Williamsonin pantti-vanki-teoriasta. Tarjouskilpai-lussa kerran voittanut yritys saa sopimuskaudella niin suu-ren tehtävää koskevan tiedolli-sen ylivoiman, että se helposti voittaa seuraavankin tarjous-kierroksen ja sen jälkeen ai-noana tarjoajana pystyy kiris-tämään hinnan mieleisekseen.

Näin kävi Kesälahden Hummovaarassa, jossa kan-sainvälinen yhtiö voitti kun-nan kotipalvelujen kilpailu-tuksen 300 euron hintaerolla. Palvelua aiemmin tarjonnut oma palveluntuottaja oli käyt-tänyt tuon summan koko ky-läyhteisöä hyödyttävien palve-lujen tuottamiseen. Tämä toi-minta on nyt hiipunut ja aiem-mat työntekijät ovat siirtyneet uuden yhtiön palvelukseen.

–Hyvinvointipalvelujen kil-pailuttaminen ei voi tarkoittaa olemassa olevan tai orastavan kilpailuasetelman tuhoamista. Näin tapahtuu, jos kansainvä-listen omistajien ketjut voitta-vat tarjouskilpailut.

Lahjoita kylätaloKunnan kannalta helpoin tapa virkeyttää kyläyhdistys on tu-puttaa tai lahjoittaa lakkautet-tu kyläkoulu kyläyhdistyksel-le. Kiinteistö tuottaa kunnossa

15

Vuodesta 2007 Kymenlaaksossa on järjestetty Maaseutufoorumi vuorovuosina eteläisessä ja pohjoises-sa Kymenlaaksossa. Vuonna 2012 järjestelyvastuussa on Pohjois-Kymenlaakso ja teemana on Maaseudun lähi-matkailu.

MaaseutumarkkinatPaikallisten tuotteiden ja tuottajien kavalkadi

Kymenlaakson Maaseutufoo-rumi kerää vuosittain yhteen maaseudun yrittäjyydestä ja kehittämisestä kiinnostuneet.

Vuoden 2011 teema "jokos nyt on markkinat" kokosi lä-hes parisataa kiinnostunutta osallistujaa. Tapahtuma toi esille maaseutuyrittäjyyttä sekä sitä, millaisia palveluja ja mahdollisuuksia maaseutu tarjoaa kuluttajille ja matkai-lijoille.

Tätä teemaa lavennetaan vuoden 2012 Maaseutufoo-rumissa asukasnäkökulmasta katsoen, sillä teemaksi on vali-koitunut lähimatkailu. Se täy-dentää mukavasti Kymenlaak-

son kulttuurivuoden 2012 tee-maa "Katse Kymenlaaksoon".

Tapahtuma soveltuu myös alueen yrityksille verkottumis-foorumina kuin myös matka-toimistoille omien tuotepalet-tiensa kehittämiseksi.

Puheenvuoroja käyttävät asiantuntijat kulloiseenkin teemaan liittyen. Tärkeä osa tapahtumaa on myös standi-tori, jossa esitellään paikal-lista lähimatkailua yrittäjien, hankkeiden ja yhdistysten toi-mesta.

Tutustu tarkemmin:www.pohjois-kymenkasvu.fi

Maaseutumarkkinat haluaa vakiinnuttaa asemansa Ky-menlaaksolaisten maaseudun tuottajien, yhdistysten ja mui-den toimijoiden yhteisenä foo-rumina esitellä ja myydä tuot-teitaan.

Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi noin 4000 kävijää. Kä-vijöiltä ja näytteilleasettajilta kerätyn palautteen perusteella tapahtumaa pidettiin onnistu-neena ja sille toivottiin jatkoa.

Ensimmäinen vuosi on aina kokeilua niin järjestäjille kuin näytteilleasettajille. Puutteis-ta otetaan opiksi ja seuraavat maaseutumarkkinat ovat jär-jestäjien mukaan paremmat ja toimivammat.

Näytteilleasettajien ja myy-jien uskotaan vastaavan toivei-siin saada esille lisää valikoi-maa.

–Kyselyitä on jo tullut sel-

Lisätietoja Maaseutumarkkinoista antaatoiminnanjohtaja Marjo Lehtimäki

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA ryHelsingintie 1 A (B-porras), 49460 HAMINA

Puhelin: (05) 230 4514Sähköposti: toimisto@seprat.net

www.seprat.net

Mahdollisuus yrittäjälleHyviä kohtaamisia markkinoilla

Jalon Mylly Liikkalasta osal-listui Maaseutumarkkinoil-le Kotkassa 2011. Terhi Jalon mukaan tarkoitus on osallis-tua myös 2012 markkinoille.

–Viime vuoden markkinat olivat positiivinen kokemus ja ylitti ne odotukset, joita meil-lä markkinoille oli, Terhi Jalo kiittelee. Hän ilahtui suuresta väkimäärästä, jonka yrittäjänä näkee aina suurena mahdolli-suutena.

Mitkä tahansa markkinat ovatkaan kyseessä, se on aina yhteispeliä näytteilleasettajien ja kävijöiden kesken. Osastolla on hyvä olla jotain toimintaa ja maistiaisia ihmisten hou-kuttelemiseksi. Jalon Myllyn ruisuutispuuro otettiin erit-täin hyvin vastaan vuoden

2011 markkinoilla.Yrittäjälle markkinat anta-

vat ennenkaikkea näkyvyyttä. Ihmiset oppivat tuntemaan tuotteet ja tietävät, missä yri-tys sijaitsee. Jalon Myllyn pää-asiallinen asiakassegmentti ovat leipomoasiakkaat, mutta pienpakkausmyyntiä kehite-tään kuluttajille.

laisilta yrittäjiltä, jotka halusi-vat ensin katsoa miten tapah-tuma otetaan vastaan, iloitsee järjestelyvastuussa olevan Ke-hittämisyhdistys Sepra ry:n toiminnanjohtaja Marjo Leh-timäki.

Kerätystä kävijäpalauttees-ta kävi myös ilmi, että kevät on parasta aikaa markkinoille (98 %), kuten myös ajankohta keskellä viikkoa. Tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, et-tä päällekkäisyydet muiden markkinatapahtumien kanssa eliminoidaan.

–Markkinoiden kiinnosta-vuudesta kertoo, että haasta-telluista markkinavieraista 32 % oli muualta kuin Kotkasta tai Haminasta. Kävijät koki-vat, että paikalle oli helppo tulla -oli kulkuneuvo mikä ta-hansa- ja pysäköinti sujui hel-posti, Lehtimäki kiteyttää.

Katse Kymenlaaksoon lähimatkaillen

16

(vas.) Tuuli Nikkarinen: ”Ei mikään yrittäjäkoulutus valmista sellaisiin on-gelmiin, joiden kanssa olen paininut yökausia. Olen oppinut toimimaan jopa atk-tukena.”(kesk.) Jarna Saloranta: ”Julkisella sek-torilla aika menee paljon muuhun kuin asiakastyöhön. Kontaktit asiakkaisiin ja heidän perheisiinsä ovat vähäiset”, osastonhoitajana työskennellyt Saloran-ta toteaa.(oik.) Bea Harjamaa: ”Me olemme mo-niammatillinen työryhmä. Vaikka yksi meistä on tekemisissä asiakkaan kanssa, pystymme hyödyntämään koko työryh-män ammattitaidon.”

Kouvolan Myllykoskella aloitti elokuussa sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksilöllisiä palveluja tuottava Tandemi Oy. Se tarjoaa asiantuntevaa ja joustavaa tukea erityishuollon ja muiden erityisryhmien asiakkaille ja perheille erityisesti lapsille ja nuorille.

Teksti ja kuva Ulla Hoikkala

MINÄ POLJEN, SINÄ OHJAATYksilöllisiä palveluja erityisryhmien asiakkaille

Tuen hakija ja tukimuotoTandemi Oy - käynnistystuki

Julkinen tuki enintään 43 200,00 eYksityinen rahoitus 43 200,00 eKokonaisrahoitus 86 400,00 eTukiprosentti 50 %.

Tuen myöntäjä:Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Tandemi Oy toimii julkisten palvelujen ja asiakkaiden vä-limaastossa tarjoten matalan kynnyksen palveluja täyden-tämään nykyistä palveluvali-koimaa.

Yrittäjä Tuuli Nikkarinen on nuorisopsykiatriaan eri-koistuva terveydenhuollon erikoislääkäri.

Mikä sai lääkärin vaihta-maan virkatyön yrittäjän ar-keen?

–Lääkäri ei virkatyössään pysty tekemään esimerkiksi terapiatyötä tai paneutumaan perheen kokonaisvaltaiseen tukemiseen, vaan päivät täyt-tyvät paljolti muusta. Pienyrit-täjänä minulla on mahdolli-suus vaikuttaa siihen, että työ on juuri sitä mitä sen pitää olla.

Tuuli Nikkarinen tiesi mitä lähti tekemään, sillä hän on ol-lut kehittämässä pääkaupun-kiseudulla HUSille välimaas-ton palveluja. Toimintamalli oli siis entuudestaan tuttu.

Toiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa tutuksi tulivat niin Finnvera, Kaakkois-Suo-men ELY-keskus kuin myös Kouvola Innovationin yritys-neuvonta.

–Kesäkuussa hain Finnve-ralta yrityslainaa yrityksen pe-rustamiseen. Sieltä minut oh-

jattiin ELY-keskukseen. Kun hakemus oli sisällä ELY-kes-kuksessa, vain yhteen kohtaan tuli tarkennuspyyntö. Myön-teinen päätös tuli elokuussa, iloitsee Nikkarinen.

Henkilöstöä lisääTandemi Oy sai käynnistystu-kea henkilöstön palkkaami-seen. Psykiatrinen sairaanhoi-taja Jarna Saloranta ja sosio-nomi Bea Harjamaa aloittivat lokakuun alusta.

Kaikilla kolmella on yhtei-nen tavoite - oman osaamisen hyödyntäminen maksimaa-lisesti ja joustavasti. Heillä on laaja ja monipuolinen ko-kemus alalta ja yhteistyössä suunnitellaan ja kehitetään toiminnan konsepteja.

–Kun me puhumme asia-kaslähtöisyydestä, lähdemme rakentamaan palvelupakettia siitä, mikä on asiakkaan tar-ve. Lähiverkoston ja perheen tapaaminen avaa silmiä, mutta jos asiakkaalla ei ole motivaa-tiota, ei hoidostakaan ole hyö-tyä, Nikkarinen muistuttaa.

Perusongelmana on se, että kaikki katsovat asiaa omalta näkökannaltaan - lastensuo-jelu, koulu, mielenterveys, so-siaalipuoli jne. Nykyisellään

erityisryhmien tuki jakautuu niin monelle sektorille, että kukaan ei pysty tarjoamaan kokonaisvaltaista tukea.

Erityisenä kohderyhmänä Tuuli Nikkarinen näkee syr-jäytyneet ja syrjäytymisvaa-rassa olevat nuoret. Ongelma on maanlaajuinen ja näitä nuoria on arvioitu olevan jopa 45.000. Hallitusohjelmassakin pohditaan, miten asiantunti-juus voidaan jalkauttaa ongel-maryhmien pariin.

– Heillä ei ole sairautta tai vammaa, joka oikeuttaisi tä-män tyyppiseen tukeen.

Tulevaisuuden haasteetTandemi Oy:n tulevaisuus on jatkuvaa oman tuotteistuksen miettimistä ja tarkistamista. Koska konsepti on pilottihan-ke, referenssejä aiemmasta toi-minnasta ei ole.

Suunnitelmissa on ympä-rivuorokautisen yksikön to-teuttaminen. Tandemilla on kaksi yksiötä, joihin on tulos-sa vuokralle asiakkaita. Heille tarjotaan perusarjen hallintaa ja lääkäripalveluja sekä kaik-

kea sitä väliltä.Tandemi tulee osallistu-

maan alan julkisiin kilpailu-tuksiin, mutta se vaatii pit-käjänteistä työtä ja opiskelua, sillä sekä prosessi että ohjelmat täytyy hallita.

Kiinnostavana haasteena Tuuli Nikkarinen näkee uu-distuneen Kouvolan tulevat palvelut sosiaali- ja terveyspal-velujen alueella. Hyvinvointi-palvelujen tarve tulee kasva-maan valtavasti seuraavan 10 vuoden aikana. Yli organisaa-tion rajojen ylittävä toiminta tulee olemaan kova sana myös täällä. Tässäkin mielessä pilot-tihankkeen onnistuminen on tärkeää.

Moni ulkopuolinen on ol-lut kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan. Myös he hauaisivat kehittää omaa työ-tään vapaammin ja itsenäi-semmin.

- Kunhan toimintamme on vakiintunut ja varmalla poh-jalla, sitten voimme miettiä uusien työntekijöiden palk-kaamista, Tuuli Nikkarinen toteaa.

17

Parikkalan kuuluisin nähtävyys on pääsiäisen alla 2010 kuolleen Veijo Rönkkösen viidensadan patsaan ITE-taideko-koelma 6-tien varrella. Rönkkösen kuoleman jälkeen puisto oli vaarassa jäädä retuperälle ränsistymään. Monen mutkan kautta puistolle löytyi uusi omistaja, kauppaneuvos Reino Uusitalo. Nyt Maaseudun Sivistysliitto vetää kaksivuotista hanketta puiston toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

AINUTLAATUISTA ITE-TAIDETTA KAAKOSSAParikkalan Patsaspuiston patsaat kertovat tarinaansa

Ihmisiä vältellyt, omaperäinen taiteilija loi kotitalonsa 6000 neliön puutarhaan ainutlaa-tuisen taidekokoelman, jota tullaan katsomaan kaukaakin.

Ensimmäiset betonipatsaat Rönkkönen teki jo 1960-luvul-la ja viimeiset syntyivät kesällä 2009.

–Ihan ensimmäisen Irvi-kuvamainen mies tein vuon-na 1961 betoniin valamalla, mutta parantelin tekniikkaa ja seuraavan, Kaislahamehame-tytön, tein ohuista sementti-kerroksista kerros kerrokselta, Rönkkönen muisteli kesällä 2009.

Patsaissaan Rönkkönen käytti kaikkea läheltä löytä-määnsä ja lahjoituksin saa-maansa. Tekohampaita hän sai lehtiartikkelin perusteella

valtavat määrät, niinpä hy-myilevillä patsailla on ”aidot” tekohampaat.

Kaislahametytön kaislaha-me lahosi muutamassa vuo-dessa ja Rönkkönen korvasi hameen ruosteisilla lehmän riimuilla, joilla oli lapsena ta-luttanut perheen lehmää laitu-melle.

Veijo Rönkkönen ei elä-mänsä aikana juuri liikkunut kotinurkkia kauemmaksi, työpaikkakin löytyi läheisestä paperitehtaasta, josta Rönkkö-nen myös jäi eläkkeelle.

Rönkkönen oli säännölli-nen liikkuja. Hän hiihti, ui ja joogasi jo paljon ennen kuin siitä tuli trendilaji. Puhuvat päätPatsaat ovat myös puhuneet.

Tekstin toimittanut Ulla HoikkalaKuvat Päivi Arvonen ja Veijo Tervonen

Tuen hakija ja tukimuoto: Maaseudun Sivistysliitto - yleishyödyllinen kehittämishanke

Julkinen rahoitus 132 800,00 eYksityinen rahoitus 21 950,00 eTalkootyö 11 250,00 eKokonaisrahoitus 166 000,00 e Tukiprosentti 80 %

Tuen myöntäjä: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

–Patsaiden vatsassa oli pii-lossa mikrofoni. Suomen luon-to ei vain oikein suosi tekniik-kaa ja siksi luovuin patsaiden puheesta, Rönkkönen sanoi.

Patsaiden ilmeikkäät kasvot ja eleet puhuttelevat vahvasti myös äänettöminä. Rönkkö-sen puistossa on vähintäänkin tuhat ja yksi tarinaa.

Veijo Rönkkönen karttoi julkisuutta ja ihmisiä, mutta oli kuitenkin utelias puistonsa vieraista, joita usein tarkkai-li salaa sisältä talosta. Monet puistossa kymmeniäkin ker-toja vierailleet eivät koskaan nähneet taiteilijaa edes vilauk-selta.

Puistoon ei koskaan ollut pääsymaksua.

–En halua rahaa, nimi vieraskirjaan on ainoa pää-symaksu, jonka toivon. Vali-tettavasti moni jättää senkin maksamatta, Veijo Rönkkö-nen sanaili pieni hymynkare suupielessä.

Vieraskirjoja ehti kuitenkin kertyä yli sata.

MSL:n suunnitelmatMaaseudun Sivistysliitto ha-ki ja sai Etelä-Karjalan Kärki-

Leader ry:ltä kehittämisrahaa patsaspuiston toiminnan jat-kuvuuden turvaamiseksi ja ke-hittämiseksi.

Patsaspuiston vetovoimai-suus on ollut yksi Parikkalan ja ympäristön matkailuvaltte-ja. Vuotuinen kävijämäärä on yltänyt jopa lähes 30.000 kävi-jään.

Suunnitelmissa on muun muassa Veijo Rönkkösen elä-mäntyötä ja työtapoja esitte-levä näyttely. Nuorten mieleen ovat työpajat, jotka innostavat omatoimiseen tekemiseen.

Eritoten suunnitelmissa on patsaspuiston kunnostaminen ja toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen. Puisto kytkeytyy vahvasti paikka-kunnan paikallishistoriaan, ja Rönkkösen patsaiden tarinoi-ta voidaan taltioida puistoon suunniteltavien näyttelyiden yhteydessä esiteltäviksi.

Hankkeen tavoitteena on myös löytää ne toimintamuo-dot, joilla toiminnan jatku-vuus turvataan. Pohjoismai-den merkittävintä ITE-koh-detta ei pelasteta vain yhden hankkeen ajaksi.

Veijo

Ter

vone

n

18

Tuen myöntäjä:Pohjois-Kymen Kasvu ry

Tuen hakija ja tukimuoto:KUHILAS ry - Kymen Luomulaakso -esiselvityshanke

Julkinen rahoitus 32 947,00 eTukiprosentti 100 %

Sekä lähiruoka että eetti-sesti tuotettu ruoka löytä-vät yhä useammin tiensä suomalaisten kuluttajien ostoskoriin. Tieto ruoan alkuperästä ja tuotantota-voista nousee entistä tär-keämmäksi valintakritee-riksi.

Luomua lautasellaMikä on luomun tilanne Kymenlaaksossa?

Ruoka on noussut Suomes-sa arvokeskusteluun. Erilaiset ruokaan liittyvät ääri-ilmiöt herättävät intohimoja puoles-ta ja vastaan. Kun vapaa-aika lisääntyy, myös ruokaan pa-nostetaan enemmän. Yhtei-söllisyyttä lisäävät erilaiset ryhmät, kuten karppaajat ja vegaanit, vegetaristit. Valinta tehdään kuitenkin yksilölli-sesti.

Helsingissä pidettiin tam-mikuussa Teknologian ja innovaatioiden kehittämis-keskuksen Tekesin seminaari Sapuskaa, jossa muun muassa keskusteltiin ruuasta ja ruoka-valioista.

Markkinatutkija Juuli Sep-pälä elintarvikealan asiantun-tijayritys Foodwestistä arvioi, että yksi selittävä tekijä kiin-nostukselle on ihmisten he-

Teksti ja kuva Ulla Hoikkala

rääminen elintasosairauksien yleisyyteen. Toisaalta ruoka on se yksi ainoa asia, jota ihmi-nen voi itse hallita. Seppälän mukaan tätä hallintaa tarvi-taan muuten niin kaoottisessa maailmantilanteessa.

Seminaarissa puhui myös tähtitieteen professori Es-ko Valtaoja, joka on pitkään tutkinut maailman trendejä nimenomaan pitkällä aika-välillä. Valtaoja kategoroi esi-merkiksi lähiruuan luksus-tuotteeksi, jonka arvo tulee nousemaan tulevaisuudessa.

Valtaojan mukaan lähiruo-ka on maatiloilta tulevaa käsi-työtä ja sitä tulee arvostaa sen mukaisesti. Hän myös uskoo, että kuluttajat ovat ruuan suh-teen tulevaisuudessa entistä eettisempiä.

Luomua KymenlaaksossaKymenlaaksossa toimiva luo-muyhdistys KUHILAS ry va-kiinnuttaa toimintaansa hi-taasti ja varmasti. Osallistu-minen erilaisiin tapahtumiin ja messuille tuo näkyvyyttä ja lisää toiminnan tunnettuutta.

Kuhilas on osallistunut näyttävillä osastoilla Elimäen

Ruokamessuille. Alueen tuot-tajat ovat olleet yhteisosastol-la esittelemässä ja myymässä tuotteitaan.

Kuhilas ry aloitti kesällä 2011 esiselvityshankkeen ”Ky-men luomulaakso” Kymen-laakson luomutuotannon ja -markkinoiden tämän hetki-sen tilanteen selvittämiseksi.

Hankkeen aikana selvite-tään muun muassa luomu-tuotannon kehittämistarpeet. Keskustelut luomutuottajien kanssa  ovat antaneet paljon hyvää tietoa hankkeen aineis-toon.

Kohderyhmänä ovat pai-kalliset kuluttajat sekä luomu-toimijat: tuottajat, jatkojalos-tajat ja kauppiaat.

Puheenjohtaja Kristiina Terhemaa Kuhilas ry:stä kiit-tää toimijoiden aktiivisuutta.

-Toimintaa on viety eteen-päin pitkälti talkoovoimin, joskin olemme myös ostaneet yritysneuvontapalveluja muun muassa ProAgrialta.

Hanke on toteuttanut kyse-lyitä toimijoille ja kuluttajille ja selvityksestä riippuu, ryh-dytäänkö varsinaiseen hank-keeseen.

Terhemaan mukaan hank-keessa kartoitetaan myös op-pilaitosten luomutietoutta ja kehitellään yhteistyöverkosto-ja niiden kanssa.

19

Teksti Ulla HoikkalaKuva Sepra ry:n arkisto

UUTTA PUHTIA AMMATTIKALASTUKSEEN

Kun Etelä-Suomen ran-nikolla oli vielä rapiat 20 vuotta sitten 400 päätoi-mista ammattikalastajaa, on heitä tänä päivänä enää noin 150. Määrä on dra-maattisesti pudonnut, kun nuoria kalastajia ei saada innostumaan ammatis-ta. Jäljelläolevien määrä puolittunee seuraavien 5-7 vuoden aikana, kun ka-lastajien elinikä tulee vas-taan.

Elävä saaristo ja kestävä kala-talous ovat Etelä-Suomen ka-latalousryhmä ESKOn päätee-mat, joiden avulla toteutetaan EU:n ohjelmakauden 2007-2014 kalatalousohjelmaa. Suo-menlahden rannikolla toimiva ryhmä on Kehittämisyhdistys Sepra ry:n hallinnoima ja sen projektipäällikkönä toimii Es-ko Taanila.

Kalastajien keskimääräinen ikä on tällä hetkellä noin 57,8 vuotta. Nuorin alalle tullut ja alalla pysynyt on 42-vuotias, vanhin 80-vuotias. Vanhim-man ikää on kuitenkin vaikea määrittää, sillä ikänsä merellä ollut kalastaja ei osaa pysyä poissa sorvinsa ääreltä.

–He kalastavat sen, minkä eläkeukkona jaksavat, vaikka-kin sitten vähän vähemmän. Mutta näin he pysyvät ammat-tikalastusrekisterissä mukana.

AsennekasvatustaErittäin hälyttävää on, että nuoria ei saada eläköityvien ti-lalle. Asialle pitää tehdä jotain ja pian, toteaa Esko Taanila. Uusia ammattikalastajia ei ole tullut alalle juurikaan yhtään viimeisten 15 vuoden aikana.

Taanilan työ ESKOssa on pitkälti asennekasvatusta. Nuorten puuttuminen alalta johtunee suurimmaksi osaksi ammatin kannattamattomuu-desta. Siihen taas vaikuttaa se, että ulkomailta tuodaan edul-lista kalaa.

–Tosin viesti kotimaisen kalan eduista alkaa pikku hil-jaa levitä, Taanila iloitsee. Hän itse syö mieluusti paikallisesti pyydystettyä kalaa.

Kaakkois-Suomen toinen kalatalousryhmä, Itä-Suomen Kalatalousryhmä Etelä-Karja-lassa, keskittyy sisävesikalas-

tukseen. Vaikka ympäristöt ovat erilaisia, yhteistyötä on tehty erilaisten selvitysten ja tutkimusten muodossa. Nii-den avulla pyritään kehittä-mään kalatalousmatkailua.

–Kun venäläiset harrastus-kalastajat lähtevät liikkeel-le, he useimmiten hyppäävät Suomen yli ja menevät suoraan Ruotsiin tai Norjaan, Taani-la pahoittelee. Ongelma on tuotteistamisessa sekä mark-kinointiresurssien puutteessa.

Tilaa olisi siis kalastusmat-kailun yrittäjyydelle ja mark-kinointiosaamiselle.

YrittäjyyskoulutustaEsko Taanila kantaa huolta ammattikalastajien pärjäämi-sestä. Työ on entistä enemmän kokonaisvaltaista yrittäjyyttä. Usealla kalastajalle riittää, kun hän tuo kalan rantaan. Taani-la hymähtääkin, että kalastus on erittäin hyvää bisnestä siitä lähtien, kun kala irtoaa kalas-tajalta.

Ongelma on kalastajien korkea ikä. He eivät halua dra-maattisia muutoksia eli eivät halua panostaa muuhun kuin itse kalastamiseen.

ESKO:n tehtävänä on ensi-sijaisesti toimia rahoittajana.

Kun hankkeita ei synny sor-mia napsauttamalla, Taanila sparraa ja ehdottaa vaivihkaa vaihtoehtoja.

Perinteiden säilyttämistäESKO rahoittaa myös perin-teisten kalastusmenetelmi-en säilyttämiseen tähtääviä hankkeita. Esimerkkinä perin-teisten kalastuskylien ja am-mattikalastukseen liittyvien rakenteiden kuten laitureiden säilyttäminen.

Innovatiivisille hankkeille on aina tilaa, painottaa Taani-la. Esimerkiksi kalastusmuseo olisi tarpeen alueen kalastus-perinteiden säilyttämiseksi. Niin kauan kuin ammattika-lastajia on vielä olemassa, on korkea aika kerätä talteen hei-dän hiljainen tietonsa.

ESKO on vuosina 2009-2011 rahoittanut 30 erilaista ammattikalastuksen ja kalas-tusmatkailun kehittämis- ja investointihanketta. Tukea on myönnetty lähes 700.000 e eli keskimäärin 15.200 e per han-ke.

Tukea voi hakea erilaisiin ammattikalastuksen ja ka-lastusmatkailun kehittämis-hankkeisiin.

”Tilaa olisi kalastusmatkailun

yrittäjyydelle ja markkinointi-osaamiselle.”

ESKO –kalatalousryhmä

• toteuttaa toimenpide IV Alueellista yhteistoimin-taa Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjel-masta (rahoitus muodostuu Euroopan kalatalous-rahaston ja valtion osuuksista)

• päävastuu ohjelman toteuttamisesta ja ammatti-kalastuksen kehittämisestä on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa (kalatalouspalvelut -ryhmä)

• Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee kalatalousoh-jelmaan liittyvät tukipäätökset.

20

Teksti ja kuvat Veijo Tervonen

Tervarummun kylä jäi puolustusvoimien Pahkajärven ampuma-alueen sisälle 1950 -luvulla. Repovalkea Oy:n yrittäjät Marika ja Sami Hänninen haluavat tuoda Ter-varummun kyläyhteisön ja vanhat tarinat Repoveden kansallispuiston retkeilijöiden ulottuville.

Tuen hakija ja tukimuoto: Repovalkea Oy - Investointituki

Julkinen rahoitus 19 492,00 e

Sami ja Marika Hänninen tekevät läheistä yhteistyötä Repovedellä jo pitkään toimineen KymiSunin Riitta Noriola-Eskolan (oik.) kanssa.

Tuen myöntäjä:Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Tervarumpu rakentuu kansal-lispuiston pohjoisen sisääntu-lon, Saarijärven pysäköintialu-een ympärille.

”Kolmen vuoden savotak-si” ristitty hanke on nyt ollut käynnissä vuoden päivät. Ke-sän ajan Tolosen talolla puis-ton sisäänkäynnin tuntumas-sa on toiminut Korpikahvila, joka talvikaudella on avoinna tilauksesta. Kahvila tarjoaa myös internet-yhteydet ensim-mäisenä ja toistaiseksi ainoana kahvilana kansallispuistossa.

Sami Hänninen paljastaa, että suunnitelmissa on todella nopea nettiyhteys uusilla tek-nisillä ratkaisuilla. Myöhem-min kahvila tulee toimimaan aamiaishuoneena savottakäm-pässä majoittujille.

Savottakämppä– Viime syksynä UPM ilmoit-ti, että kaikki heidän virkistys-kämppänsä menevät myyn-tiin. Marika oli haaveillut monta vuotta tukikohdasta Repovedellä, majoitustilasta ja saunomismahdollisuuksista, retkeilyvälineiden vuokrauk-sesta, paikasta josta saisi myös evästä, Sami kertoo.

– Otin heti yhteyttä Hel-sinkiin ja siitä se lähti, monen mutkan kautta ja tarkat suun-nitelmat piti tehdä, Sami tote-aa.

– Jännä sattuma oli vielä se, että kaksi viikkoa aikaisem-min olin käynyt Samille näyt-tämässä ulkopuolelta tuota sa-vottakämppää.

Vuokrasopimus syntyi puo-len vuoden väännön jälkeen, saunarakennus Saarijärven rannassa oli jo kesällä käytös-sä ja kämppäkin kokeilumie-lessä.

Kämppä pitää sisällään ”kympin” huoneen, emännän huoneen, keittiön, ja savotta-miesten puolen. Kympin huo-netta ja emännän huonetta voidaan vuokrata perheille ja pariskunnille. Jätkien puolel-la majoitutaan yhteistilassa kerrossängyissä. Kämpässä säilytetään vanha tunnelma ja sisustukseen on tarkoitus sisällyttää kuvia entisaikojen elämästä.

Kämpälle ei tule sähköä. Kesäkeittiö on suunnitteilla kämpän luokse, siellä pääsee omia eväitä laittamaan.

Rooliopas MarikaMetsuri, metsätalousinsinööri sekä erä- ja luonto-opas Mari-kan juuret ovat syvällä Repo-veden metsissä. Nuolniemen kylä Kouvolan ja Mäntyharjun rajalla on ollut kotikylä. Iso-äiti ja isotäti ovat molemmat toimineet savottakämpillä emäntinä, isoäiti Kivisilmän kämpällä ja isotäti Saarijär-ven kämpällä, joka nyt on siis vuokrattu Repovalkea Oy:n käyttöön.

– Isoisä on ajanut Kymiyhti-öllä veneitä ja äiti on viettänyt lapsuutensa Kivisilmän käm-pällä, Marika jatkaa luetteloa.

– Ihmiset ikääntyvät, mo-net tarinat alkavat jäämään unholaan. Tervarummun esil-lenostamisella halutaan säi-lyttää niitä tarinoita ja myös savotta-ajan kulttuuria. Tuo-daan esille mennyttä kulttuu-

ria tarinoina ja kuvina. Voi tulla tänne fiilistelemään niitä aikoja ja muistella vaikka mil-laista on ollut isoisän aikaan. Ja mikäs sen parempi kuin liittää se luonnossa käymiseen, Sami tuumaa.

Marika sanoo olevansa koukussa vanhoihin Repove-den kylien ja perämetsien tari-noihin. Niinpä hänelle luontuu mukavasti kämppäemännän rooli. Savottakämpälle majoit-tujat saavatkin kuulla emän-nän tarinoita vaikka Kuntun kulta-aarteesta, Löppösestä, Kirnuhuokon korpikuusen kyyneleistä tai Tervarummun tanssimatkoista.

Investointituki ja avainperiaatteetKaakkois-Suomen ELY-kes-kuksen kanssa Repovalkea Oy on myös asioinut investointi-tukea hakiessaan.

– Minusta asiointi heidän kanssaan sujui ihan suoravii-vaisesti. Tottakai siellä edel-lytetään, että on tarkat suun-nitelmat toiminnasta, mutta nehän meillä oli jo valmiina, Sami Hänninen kertoo. In-vestointitukea saatiin alkuvai-heen kalustohankintoihin.

– Se on tietenkin haasteel-lista, että tuki maksetaan in-vestointeihin jälkikäteen, Sa-mi toteaa.

Tervarummun yrittäjät ovat kirjanneet ylös viisi avainperi-aatetta, joihin toiminta nojaa. 1) Tarinat entisajasta muis-

Tervarummun tarinoitaRepoveden vanhat tarinat tähän päivään

21

Teksti ja kuva Ulla Hoikkala

tuttavat meitä juuristamme, 2) Ihminen on aina osa luon-toa ja yhteisöä, 3) Ekologisesti kestävä toiminta menestyy, 4) Kohtuus kaikessa, 5) Pitkäjän-teisyys luo vahvaa ja kestävää arvoa.

YhteistyötäYhteistyö toisten Repoveden kansallispuistossa toimivien yrittäjien kanssa on tärkeää. Marika luettelee ensimmäise-nä Orilammen majan, Link-kumyllyn ja Hillosensalmen aseman. Myös muiden yrittäji-en kanssa tehdään yhteistyötä mm. välinevuokrauksessa.

Repovedellä kansallispuis-tossakin perustamisesta läh-tien toiminut, veneretkiä ja maastoruokailuja järjestävä KymiSun toimii yhteistyö-kumppanina suurempien ryh-mien ruokailuissa.

Sami Hänninen vetää toi-mitusjohtajana Aptual Oy:tä Kouvolassa. Aptual on mark-kinointiviestintäkonsepteja ja teknologiaratkaisuja yrityksel-le tarjoava, 12 työntekijää työl-listävä yritys.

- Sami on kuitenkin aina ollut luontohenkinen ja suorit-ti myös melontaohjaajatutkin-non, Marika huomauttaa.

Tervarummun internet-si-vuista vastaa Aptual ja Samin mukaan sivut toimivat myös kokeilufoorumina uusille rat-kaisuille.

Asiakkaan apuna solmukohdissaMaaseutuyritys-neuvontaa Kaakkois-Suomessa

Jo 2000 –luvun alussa Poh-jois-Kymenlaaksossa jär-jesteltiin maksuttomia yri-tyspalveluita uudelleen.

Vuonna 2004 käynnistyi puolestaan YritysSuomi-uu-distamishanke, jossa yhtenä elementtinä olivat seudulli-set yrityspalvelut. Silloisen Kouvolan seudun seitsemän kuntaa tekivät yhteistyösopi-muksen yrityspalveluja tarjoa-vien organisaatioiden kanssa. Samana vuonna solmittiin samansisältöinen sopimus ete-läisessä Kymenlaaksossa.

Yhtenä toimintamallina tästä kehittämistyöstä muo-toutui Yrittämisestä moneksi -hanke vuonna 2007. Siinä sitouduttiin auttamaan Kaak-kois-Suomen maaseudulle sijoittuvaa yritystoimintaa ja yrittäjiä sekä edistämään kaikin tavoin YritysSuomen seudullisten yrityspalveluiden kehittämistä.

ProAgria nähtiin luontai-sesti sopivana yhteistyökump-panina maaseudun yrityspal-veluiden suunnittelemisessa ja kehittämisessä sekä toteutta-misessa.

Näillä elementeillä on pääs-ty vuoteen 2011, kun Yrittämi-sestä moneksi -hanke päättyy. Kaikki mukana olevat tahot (Lappeenrannan, Imatran, Kotkan ja Kouvolan elinkei-noyhtiöt) sekä Kaakkois-Suo-men ELY-keskus ovat tyyty-väisiä saavutettuihin tuloksiin ja mieluusti näkisivät tämän tyyppisen toiminnan jatku-van.

Suunnittelun solmukohdissaJukka Ikonen ProAgriasta on ollut mukana alusta asti. Yrit-täjyydestä moneksi -hanke tarjoaa maksuttomia asian-tuntijapalveluita maaseutu-yrittäjyyttä harkitseville. Maa-seudun yritykset tarkoittavat tässä kaikkea yritystoimintaa, joka sijoittuu maaseudulle ja työllistää alle 10 henkilöä.

Työkenttä on melkoinen, kun asiakas miettii yrittäjyy-teen liittyviä asioita - yritys-muoto, investoinnit, rahoi-tusmahdollisuudet, verotus, ansaintalogiikka.

–Nämä ovat yrittäjälle vält-tämättömiä miettiä etukäteen, Jukka Ikonen painottaa. Asi-akkaalle tarjotaan maksutonta asiantuntijapalvelua noin yk-si työpäivä projektia kohden vuodessa.

Ikonen näkee asiakkaan avuntarpeen kohdentuvan yrittäjyyden elinkaaren sol-mukohtiin. Perustamisen on-gelmat, rahoitusvaihtoehdot, laajentuminen, mahdollinen yrityksen alasajo - näissä neu-voja ohjaa.

–Päätös on kuitenkin aina yrittäjän itsensä tehtävä, me annamme vain vaihtoehtoja, Ikonen painottaa.

Joissain tapauksissa ide-at saattavat muhia pitkään ja prosessi saattaa kestää vuosia. Eräs ketjun muutamaan ker-taan läpikäynyt yrittäjä kehot-taa yrittäjyyttä suunnittelevia olemaan reilusti yhteydessä asiantuntijoihin ja miettimään etukäteen itseään askarrutta-

via kysymyksiä. Yhden tun-nin palaverissa yritysneuvojan kanssa voi voittaa kahden päi-vän työt.Millainen tulevaisuus?Kaakkois-Suomen elinkeino-rakenne on muuttunut erittäin voimakkaasti viime vuosina. Samanaikaisesti maaseutu on kohdannut monia uusia haas-teita.

EU:n mukanaan tuoma ke-hitys kasvattaa maataloudessa yksiköiden kokoa. Tuotanto-suunnat muuttuvat ja monella maatilalla tarvitaan jokin muu elinkeino toimeentulon tur-vaamiseksi.

Jukka Ikosen mukaan maa-seutuneuvonnan erityispiir-teenä on se, että asiakkailla on jo ollut yritys eli maatila. Kokemuksia muusta yritystoi-minnasta ei kuitenkaan ole ja tähän saumaan asiantuntija-palveluita tarvitaan.

Keskusteluissa kartoitetaan henkilöiden osaaminen ja mietitään muun muassa, mi-ten olemassa olevaa maatilaa, sen kalustoa ja rakennuskan-taa voidaan hyödyntää mah-dollisessa yritystoiminnassa.

Ikonen miettii monialais-ten maatilojen tulevaisuutta. Kun noin 35 % kaikista alueen maatiloista on jo nyt moni-alaisia, seuraavat 5-10 vuotta tulevat olemaan erittäin haas-teellisia. Erityisen haasteellise-na ja tärkeänä kehittämiskoh-teena Ikonen näkee maatilojen johtamisen kehittämisen sekä yritystoiminnan koko elinkaa-ren huomioimisen ja yrittäjän rinnalla kulkemisen.

22

Kansallinen Laajakaista kaikille (Laajakaista 2015) – ohjelma käynnistyi Liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston ohjauksessa vuonna 2009, jolloin maakuntaliitot ja kunnat laa-tivat maakunnilleen laajakaistarakentamisen hankeohjelman.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto ovat mu-kana hankkeessa EU-rahoi-tuksen osalta. Ensimmäiset pilottihankkeet käynnistyivät kesällä 2010 ja hankkeiden to-teutus jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka.

Hankkeiden rahoittajina toimivat kunnat ja joko Vies-tintävirasto tai ELY-keskukset. Kunnan rahoitusosuus voi olla 8, 22 tai 33 prosenttia tukikel-poisista kustannuksista.

Investointi tulevaisuuteenOhjelman tavoitteena on luo-da julkisella rahoituksella tu-etut tietoliikenneyhteydet, jot-ka mahdollistavat edistykselli-set viestintäpalvelut kaikkein harvimmin asuttuun osaan maastamme.

Ainoastaan valokuitu pys-tyy tarjoamaan toimintavar-man, turvallisen ja riittävän nopean tavan edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjoami-seksi. Valokuituverkoissa on myös kasvunvaraa tulevaisuu-den tarpeita ajatellen. Yhteys-nopeudet eivät tule olemaan ongelma, vaikka verkossa liik-kuvan tietomäärän kasvu olisi valtavaa myös tulevaisuudes-sa.

Kyseessä on investointi pit-källe tulevaisuuteen. Työnteko ja asiointi nykyisillä yhteyksil-lä on monin paikoin edelleen-kin lähes mahdotonta, vaik-ka langattomien yhteyksien

tarvitsemia uusia tukiasemia perustetaan ja vanhoja päivi-tetään maassamme vuosittain satamäärin.

Valokuidulla toteutetun tie-toverkon tarjoamia palveluita ovat mm. koti- ja vanhuspal-velut, yhteydenpito omaisiin, etäopetus- ja etävalvonta sekä viihdepalvelut. Ne voidaan toteuttaa yhä paremmin valo-kuidun avulla.

Operaattorit eivät kiinnostuneitaHankeohjelman toteuttami-nen ei ole toistaiseksi kiin-nostanut riittävästi perinteisiä operaattoreita. Heidän näkö-kulmastaan liiketoimintahyö-tyjä ei ole katsottu saavutetta-van mahdollisista tuista huo-limatta riittävästi. Myös tuen hakemiseen liittyvät lisävaiva ja –kustannus saattavat aihe-uttaa epäröintiä.

Pilottihankkeet (esim. Lieksa-Nurmes pilotti ja Per-tun kuitu) ovat olleet tukipro-sessin opettelun kannalta niin suuria, että nopeisiin arvioin-teihin olisi kyetty. Julkisen tuen edellytykset ja lakien soveltaminen ovat vaatineet tuenhakijoilta ja myös viran-omaisilta ennakoitua enem-män opettelua.

Pohjanmaalta oppiaKoska perinteiset operaattorit eivät ole kiinnostuneet hank-keista riittävästi, on eri puo-lilla Suomea perustettu tieto-

verkkoyhtiöitä. Pohjanmaalla on käytetty EU-rahaa valokui-tuverkkojen rakentamiseen jo noin kymmenen vuoden ajan, joten kokemusta verkkojen to-teuttamiseksi maassamme on olemassa.

Verkkojen rakennuttaji-na ovat olleet joko seudulliset yhden kunnan, tai yhden tai useamman kylän kattavat osa-keyhtiö- tai osuuskuntamuo-toiset verkkoyhtiöt. Myös ve-siosuuskunnat ovat toimineet valokuituverkon rakennuttaji-na. Ajankohtaista keskustelua on käyty myös sähköjohtojen kaivamisesta maahan.

Energiayhtiöitä tulisi mo-tivoida myös valokuituverk-kojen rakentamiseen, mikäli sähkökaapeleita ryhdytään kaivamaan maahan runsain määrin. Perinteisiä operaat-toreita tarvitaan tarpeellisten palveluiden tuottajina erillis-ten verkkoyhtiöiden verkkoi-hin ja myös kumppanina verk-kojen suunnittelu- ja rakenta-misvaiheessa.

Tukiprosessi tärkeäUusien verkkoyhtiöiden haas-teena on riittävän rahoituksen saaminen verkon elinkaaren eri vaiheissa. Myös toimiva ja selkeä tukiprosessi on hank-keiden rahoituksen kannalta erittäin tärkeää.

Verkkosuunnitelmien laa-tuun kannattaa panostaa valit-semalla osaavat suunnittelijat, jotta Viestintäviraston lausun-

tojen valmistelut/verkko-ana-lyysit sujuvat ilman ylenmää-räisiä lisäselvityspyyntöjä.

Maakuntaliitot ovat va-linneet 44 sellaista hanketta, joihin rahoitusta haetaan ELY- keskuksista. Hankkeista 20 si-joittuu Pohjois-Savoon, jonka kaikki hankkeet ovat jo saa-neet tuenhakijan. Toistaiseksi vain kahdesta hankkeesta on tehty tukipäätös.

Maakuntaliittojen järjes-tämiä uusia tuenhakijoiden kilpailutuksia on käynnissä. ELY- keskukset voivat tehdä tukipäätöksiä vuoden 2013 loppuun saakka nykyisen oh-jelmakauden aikana ja hank-keet on toteutettava viimeis-tään vuoden 2014 aikana.

Kesä 2012 tulee olemaan ratkaiseva valokuituhank-keiden etenemisen kannalta. Hankkeet tulisi saada runsain määrin toteutukseen heti kun valokuidun upottaminen on maan sulettua mahdollista.

Hallinnollinen hitaus syö myös kuluttajien luottoa hank-keiden toteuttamiseen, jos ensi kesänä ei päästä todenteolla työhön. Viestintäviraston tu-lisi tehostaa verkkoanalyysien tekoa ja läpimenoajan tulisi ol-la ennustettavissa, jotta verk-koanalyyseistä ei muodostu pullonkaulaa koko Laajakaista 2015 –ohjelman toteutumisel-le.

Toivottavasti rakentamis-kausi jatkuu pitkään tulevana-kin syksynä.

Edistyksellisiä viestintäpalveluita harvaan asutuille alueilleValtakunnallinen laajakaista-asiantuntija Antero Kauppinen

Asiantuntijapuheenvuoro.

23

Valokaapeli tulee, oletko valmis?Elinvoimaisuuden mahdollistaja maaseudulla

Miten saada nuoret muutta-maan takaisin maaseudulle? Mistä löytää yritystoimintaa maaseudulle? Miten järjestää kunnalliset palvelut? Paljon kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia.

Samanaikaisesti ulkoiste-taan yhä useampia palveluja it-seohjautuviksi. Terveys- ja so-siaalipalvelut, opetus, asiointi - kaikki sähköistyvät entistä enemmän.

Toteutuuko tasa-arvoisuu-den periaate, kun kaikilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin?

Valtakunnallinen Laaja-kaista 2015 -ohjelma haluaa toteuttaa tätä tasa-arvoisuu-den periaatetta ja saada maa-seudulla asuville ja yrittäville palvelut samalle tasolle kuin kaupunkien keskustoissa.

Löytyykö tästä viisasten ki-vi, jolla nuoret saadaan muut-tamaan takaisin maaseudulle? Tämä on syytä huomioida, kun kunnat pohtivat valokui-tuverkon rakentamisen myyn-tiargumentteja.

Kun puhutaan investoinnin useiden vuosikymmenten vai-kuttavuudesta, hinta ei tunnu niin korkealta. Valokuitu on pitkäikäinen sijoitus ja kestää isältä pojalle. Kun myyntiar-gumentiksi otetaan lisäksi toimintavarmuus, kiinnostus nimenomaan yrityspuolella kasvaa.

Kunnissa pitäisi ehkä vielä rohkeammin nostaa omassa markkinoinnissaan valokui-tuverkko esille. Myydä jo tu-

levaisuutta, joka mahdollistaa samat palvelut kuin pääkau-punkiseudulla.

Vanhempi sukupolvi ei eh-kä näe tietoliikenneyhteyksi-en merkitystä kovin suurena, mutta nuoremmille sukupol-velle se on elinehto, ovathan he syntyneet ”näppäimistö sormissa”.

Kun kaikki maaseudun kiinteistöt ovat valokuituver-kon piirissä, kiinteistöt pysy-vät asuttuina ja elinvoimai-suus säilyy.

Vielä ei ole konkreettisesti pystytty nostamaan esille, mi-tä kustannussäästöjä sähköi-sen asioinnin kautta hoidetut palvelut tuovat kunnille. Esi-merkiksi terveydenhoito sekä vanhusten hoito- ja turvapal-velut verkossa mahdollistavat kotona asumisen pidempään, lisäävät turvallisuuden tun-netta ja vähentävät turhia tar-kistuskäyntejä.

Kyläkuitu KymenlaaksossaKymenlaaksossa kyläkuitu-hanke lähti liikkeelle vuoden 2010 keväällä, kun kävi selväk-si, että suuret operaattorit ei-vät ole kiinnostuneita kyläkui-dun rakentamisesta kattavasti maaseudulle.

Perustettiin verkko-osuus-kunta Kymijoen kyläkuitu, jo-ka päätti ottaa rakennuttajan roolin. Osuuskuntamallia oli jo menestyksekkäästi toteu-tettu esimerkiksi vesiosuus-kuntien toiminnassa, joten sen valinta tuntui luonnolliselta.

Poikkeuksellista tähän osuuskuntaan on se, että taus-talla ei ole kuntia eikä suurem-pia yhteisöjä. Muualla Suo-messa verkko-osuuskuntia on toteutettu kuntavetoisina.

Osuuskunta Kymijoen Ky-läkuidun hallituksen puheen-johtaja Esa Vigren Valkealasta pohtiikin kuntien osallistu-misen roolia, kun kyseessä on kuitenkin yleishyödyllinen ke-hittämistyö.

–Myös suuri osa kuntien palveluista tukeutuu entistä enemmän tietoliikenteeseen, joten se tuntuisi luonnolliselta.

Olipa toimintamalli sitten elinkeinoyhtiövetoinen tai osuuskuntamalli, selkeä tavoi-te on kuitenkin se, että tietolii-kenneasiat saadaan nykyaikai-selle tasolle.

Markkinointi tärkeääEteneminen tapahtuu suunni-telmien mukaan ja yhteistyö eri tahojen kanssa on sujunut mallikkaasti. Kaikkien toimi-joiden panosta tarvitaan, että hanke saadaan vietyä kunni-alla läpi.

- Olemme toimineet erään-laisena latujen avaajana val-takunnallisestikin, joten toi-mintaa vasta opetellaan viran-omaisten kanssa.

Osuuskunnalle on palkattu asiamies Lauri Mäkinen, jon-ka työpanos tulee näkymään ennenkaikkea myynnissä ja markkinoinnissa. Myös toi-mitusjohtajan hakuprosessi on käynnissä. Sitä kautta saadaan vahvistettua osuuskunnan

voimavaroja ja luodaan yrityk-selle uskottavuutta. Panostus tulevaisuuteenEsa Vigren vannoo valokui-dun nimeen, vaikka arvostaa myös langatonta verkkoa. Hä-nen mielestään molempia tar-vitaan tukemaan toinen toisi-aan.

Yrityksen sijaintipaikalla ei ole enää konkreettista merki-tystä. Omassa liiketoiminnas-saan Vigren mieluusti hyödyn-täisi verkkoa toisella tavalla ja viettäisi enemmän aikaa kak-kosasunnolla, tekisi työtään sieltä käsin.

Valokuituverkko pitää liit-tää valtakunnan verkkoon. Kymijoen Kyläkuitu tulee te-kemään yhteistyötä valtakun-nan verkon operaattoreiden kanssa, joilta ostetaan liityntä maailmanverkkoon.

Vigren painottaa, että juuri nyt on aika toimia tehdä pää-töksiä tulevaisuuden suhteen.

Yhteistyö on maaseudun voimaEsa Vigren uskoo maaseutuun ja sen voimaan. Hän kiittää kaikkia hankkeen vastuulli-sessa toteuttamisessa mukana olevia.

Yhteistyötä on tehty ky-läyhdistysten ja muitten kylillä toimivien kyläaktiivien kans-sa. Luotettava naapuri on pal-jon parempi myyntimies kuin tuntematon - ja kustannuste-hokkaampi.

Toteutuuko tasa-arvoisuuden periaate, kun kaikilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin?

Teksti Ulla Hoikkala

24

Uuniin mars, risut ja männyn kävyt

Bioenergialla lämpöä Kymenlaaksoon

Fossiilisen polttoaineen hinnan kallistuessa kotimaisten uusiutuvien energioiden käyttö lisääntyy ja kilpailuky-ky paranee. Korialla haketetaan bioenergiaa ja lämpöä Kymenlaaksoon.

Uusiutuvan energian osuus suhteutettuna energian lop-pukulutukseen on Suomes-sa noin kolmannes kokonais-energian kulutuksesta, arvioi Tilastokeskus. EU on asetta-nut tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan energian osuuden tulee Suomessa olla 38 pro-senttia vuoteen 2020 mennes-sä.

Suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan bioener-gialla ja Suomen uusiutuvat energiavarat sijaitsevat lähes kokonaan maaseudulla. Tule-vaisuuden kehitys bioenergia-sektorilla voikin olla merkittä-vä maaseudun työllistäjä, sillä ennusteiden mukaan alalle voi syntyä jopa tuhansia uu-sia työpaikkoja erityisesti pk-sektorille.

Biohaketusta KoriallaKorialaisen hakeurakoin-tiyrittäjän Mika Porvarin ajoi-tus murskaustoiminnan aloit-tamisesta osui nappiin. Vuon-

na 2003 perustettu yritys haki tosin alkuvuosina enemmän kassavirtaa muusta toimin-nasta, kuten esimerkiksi pora-kaivojen pesusta.

Vuonna 2007 Meotek Oy osti Korialta tontin, jolla on ai-emmin kompostoitu jätevesi-lietteitä. Tämä päättyi vuoden 2011 lopussa ja murskaamotoi-minnalle vapautuu lisää tilaa.

–Koko ajan on ollut tiedos-sa, että kompostointi loppuu jossain vaiheessa, Mika Por-vari selventää. Vaikka lietteen vastaanotto päättyikin, yhtiö myy myös jatkossa kompostoi-tua multaa. Tälle toiminnalle on Eviran laitoshyväksyntä.

Meotek Oy tekee alueella metsäenergian ja kierrätys-puun käsittelyä, vastaanot-toa ja varastointia. Suuri osa kierrätyspuusta tulee omilta purkutyömailta. Yhtiöllä on Kotkassa siirtokuormausase-ma ja sinne tulee tavaraa yh-teistyökumppaneilta ympäri Kaakkois-Suomea.

Tuen hakija ja tukimuoto:Meotek Oy - investointituki

Myönnetty tuki enintään 21 041,20 eYksityinen rahoitus 84 164,80 eKokonaisrahoitus 105 206,00 eTukiprosentti 20 %.

Tuen myöntäjä: Pohjois-Kymen Kasvu ry

Teksti ja kuvat Ulla Hoikkala

-Metsäenergiasta pieni osa nostetaan varta vasten metsäs-tä. Suurin osa tulee rakennus-työmailta, joilla rakentamises-ta jää kantoja ja risuja, Mika Porvari kertoo. Metsänomis-tajat ottavat jonkin verran myös suoraan yhteyttä ja ker-tovat, mistä kantoja ja risuja voi hakea.

Kierrätyspuu on valmis-ta haketukseen sellaisenaan, mutta kannot ja risut vaativat kuivattamista. Valmista murs-kaushaketta lähtee talvisin kaksi rekkakuormaa päivässä eri lämpölaitoksiin.

Yhtiöllä on itsellään yksi kaivinkone ja yksi pyöräkuor-maaja, mutta yhteistyötä teh-

dään myös paikallisten autoi-lijoiden ja kaivinkoneyrittäjien kanssa.

Investointitukea laajentamiseenMika Porvari haki ja sai in-vestointitukea Pohjois-Kymen Kasvu ry:ltä vuonna 2010 as-falttikentän laajentamiseen ja pohjarakentamiseen. Porvari on tyytyväinen tällaisen ra-hoituksen suomiin mahdolli-suuksiin.

- Aika vaivattomasti tämä meni läpi, Porvari hymähtää. Kasvulta sai hyviä neuvoja papereiden täyttämiseen ja ELY-keskuksen kanssa ei ollut ongelmia. Porvari painottaa, että pohjatyö kannattaa tehdä myös yrittäjän taholta hyvin ja perusteellisesti.

Meotek Oy aikoo laajentaa toimintaansa myös Tuusulaan. Sieltä on jo ostettu tontti ja neuvottelut sikäläisten rahoit-tajatahojen kanssa on käyn-nistetty. Tavoitteena on aloit-taa keväällä 2012 samanlainen toiminta kuin Korialla.

–Kokonaisuutena ottaen tämä rahoitusprosessi oli niin positiivinen kokemus ja sujui niin jouhevasti, että ei pelota lähteä uudelleen siihen mu-kaan, Porvari painottaa.

25

Mika Porvari viihtyy yrittäjänä. Matkan varrella on ollut sekä ylä- että alamäkiä, mutta alaa Porvari ei enää vaihtaisi.

Yrittäjyys ammattinaMatkan varrella Mika Porva-ri on käynyt varsinaisen yrit-täjyyskorkeakoulun. Auto- ja rekkakuskina ennen yrittäjäk-si ryhtymistä oli aikaa miettiä, mitä isona tekee. Lähipiirissä oli sekä menestystarinoita, et-tä niitä toisenlaisia tarinoita. Lisäksi autoiluharrastus nuo-rempana antoi valmiudet las-kentatoimelle – mihin rahat riittävät ja miten ne saadaan riittämään.

Paineensietokyky on kehit-tynyt huippuunsa matkan var-rella. Kun vaimokin on yrittä-jähenkinen, ja hoitaa yrityksen laskutuksen sekä toimisto-hommat, miehen leveään hy-myyn on syytäkin.

Mitä tulevaisuudessa? Mika Porvari myöntää, että tulevaisuuden suunnitelmia on. Ajatukset lentävät ja ke-hittelevät koko ajan uutta. Sen enempää mies ei suostu paljas-tamaan, mutta toteaa että pe-rästä kuuluu.

Hanketoiminnan puitteissa Meotekille tarjoutui mahdol-lisuus myös kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen. Ve-näläinen ryhmä vieraili yhtiön tontilla kesällä 2011 ja totesi, että toiminta on mallikkaasti hoidettu. He tarjosivat mah-dollisuutta puun ostamiseen sieltä, mutta Porvari ei siihen vielä innostunut.

-Jonkinlaista yhteistyötä voisin ajatella myöhemmin, Porvari miettii. Mutta aika ei ole sille vielä kypsä.

NUORTEN PÄÄTÖSTEN VUOROTehdään toiveista totta

Maaseudun kehittäminen tarvitsee aina uusia innovaa-tioita ja keinoja. Usein kuulee, että maaseutu autioituu ihmisten muuttaessa taajamiin tai kaupunkeihin, toi-minta kylillä katoaa aktiivisten toimijoiden kadotessa. Näitä uhkakuvia me innokkaat maaseudun puolesta puhujat pyrimme kumoamaan.

Vielä riittää kunnissa ja kylissä meitä nuoria tulevaisuuden te-kijöitä. Miten olisi, jos meidät otettaisiin mukaan toimintaan ja myös tekemään päätöksiä?

Yleensä päätöksillä on vai-kutus myös nuoriin, ovathan he kasvamassa yhteiskuntam-me vaikutusvaltaisiksi aikui-siksi. Miksi emme siis kuulisi myös heidän kantaansa asi-aan?

Etelä-Karjalan Kärki-Lea-der ry sai idean nuorten mu-kaan ottamisesta. ”Toivesta Totta” -nuorison koordinoin-tihankkeen alahankkeille pe-rustettiin nuorten oma seu-rantaryhmä.

Seurantaryhmän tarkoi-tuksena oli kartoittaa hank-keiden nuorisonäkökulma ja olivatko hankkeet aidosti nuo-risohankkeita. Niinpä han-ketoteuttajia haastateltiin ja kyseenalaistettiin heidän tar-koitusperänsä.

–Suurimmassa osassa hankkeita nuoret tulevat hyö-tymään, mutta eivät itse ole mukana esimerkiksi rakenta-massa tai muuta, Anna-Maa-ria Koiso-Kanttila seuranta-ryhmästä kertoo.

Nuorten tutustuttaminen yhteiskunnan asioihin on tu-levaisuutemme perustuskivi. Seurantaryhmässä olleita nuo-ria kiinnostavat yhteiskunnan asiat, vaikka tulevien vaalien ehdokkaat eivät olekaan tut-tuja.

Teksti Paula Pajari Hankevastaava, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

–Asiat, jotka liittyvät nuo-riin kiinnostavat, sanoo Reetta Kettunen, toinen seurantaryh-män jäsen.

Seurantaryhmässä mukana oleminen on tarjonnut nuoril-le mahdollisuuden saada ää-nensä kuuluviin, vaikuttaa ja arvioida hankkeita.

Anna-Maaria Koiso-Kant-tilasta prosessi vei valjon aikaa lukiolaisten illoista, mutta sen ei koettu haittaavan, kun pääsi oikeasti vaikuttamaan asioi-hin.

Nämä nuoret ovat nyt tu-tustuneet yhteen keinoon ke-hittää maaseutua hankemaail-man kautta. Kun he varttuvat, he voivat itsekin käyttää tätä kokemusta kotiseutunsa kehit-tämiseen.

–Toivottavasti on hyötyä tästä, ainakin jos itse joutuu vastaavaan, niin tietää kuin-ka toimia ja menetellä, sanoo Reetta Kettunen.

Kynnys osallistua tulevai-suudessa päätösten tekoon päättäjinä on nyt madaltu-nut, kun nuoret ovat saaneet kokeilla enismmäisen kerran päättäjän roolia.

Niin nämä nuoret kuin muutkin pystyvät mihin vaan, kun heille näytetään suuntaa ja tarjotaan mahdollisuus.

Heistä on kasvamassa tule-vaisuutemme tekijöitä. Ei rii-tä, että uskomme huomiseen, meidän tulee myös tehdä töitä paremman huomisen eteen.

”Oli kiva, kun pääsi etsimään

hankkeista epäkohtia, miettimään kannattavuutta ja samalla tuli tutuksi miten

hankkeet toimivat.”-Reetta Kettunen-

”Oli kiva kokemus, kun ei ollut aikaisemmin tälläistä

kokenut, pääsi niin sanotusti ”aikuisten

hommiin”.–Anna-Maaria Koiso-Kanttila–

26

EU-tarkastaja JekkuJekku teki erittäin tarkan ja analyyttisen tutkimusretken hankepapereihin. Pitkän

harkinnan, touhukkaan nuuskimisen ja hännän heilutuksen jälkeen kansio sai puhtaat paperit.

Mihin yritystukea

myönnetään?

INVESTOINTITUKIrakentamiseen, koneisiin ja

laitteisiin• rakennusinvestoinnit, remontoin-

ti, kiinteistön hankinta• kone-, kalusto- ja laiteinvestoinnit• muut käyttöomaisuusinvestoinnit

KEHITTÄMISTUKI asiantuntija-avun hankkimiseen• markkinoinnin kehittäminen• tuotannon ja tuotteiden kehittä-

minen• liiketoiminnan yleinen kehittä-

minen

KÄYNNISTYSTUKI ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen• max. 1 vuosi ja 2 henkilötyövuotta

(esim. 2 henkilöä yhdeksi vuodeksi)• vähintään 25 viikkotuntia käsit-

tävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen

TOIMINTAEDELLYTYSTEN selvitys • asiantuntijapalvelun hankinta

liiketoimintaedellytysten selvityk-seen

• aloittavalle tai toimivalle yrityk-selle (voi hakea myös henkilönä ennen yrityksen perustamista)

YRITYSRYHMÄN kehittäminen• vähintään kolmen yrityksen yhtei-

nen kehittämishanke, jossa kehite-tään yritysten yhteistä myyntiä, markkinointia tai tuoteperheitä

• kehittämishankkeen vetäjänä toimii kehittämisyhteisö (esim. elinkeinoyhtiö tai oppilaitos)

TUKI

jopa

35 %

TUKI

jopa

50 %

TUKI

jopa

50 %

TUKI

jopa

90 %

TUKI

jopa

75 %

27

OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmällä on taloudellinen val-vontavastuu hankkeen etenemises-tä hyväksytyn päätöksen mukaisesti. Ohjausryhmässä on kustakin toimin-taryhmästä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kaksi edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäset. Ohjausryhmän jäsenet (varajäsenet)Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ryHanna Ollikainen (Tea Usvasuo)Mari Voutilainen (Riitta Bagge)Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ryMarja Jussila (Olli-Pekka Lehtonen)Sirpa Onttinen (Tiina Sirppiniemi)Kehittämisyhdistys Sepra ryMarjo Lehtimäki (Marja Sorvo)Vesa Tylli (Arto Tilli)Pohjois-Kymen Kasvu ryKari Jokinen (Harri Tuominen)Anne Mettälä (Tuula Mikkola)Kaakkois-Suomen ELY-KeskusPirjo PöllönenTarja Räty (Sirpa Skippari)

TOIMITUSNEUVOSTOToimitusneuvostolla on kokonaisvas-tuu lehden kehittämisestä, linjauksista ja journalistisesta sisällöstä. Toimi-tusneuvostossa on edustaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen kustakin toimintaryhmästä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Toimitusneuvoston jäsenet (varajäsenet):Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ryNiina Tarvaskari (Sirkka Laine)Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ryTerttu Kivinen (Kalle Rapi)Kehittämisyhdistys Sepra ryMarjo Lehtimäki (Marja Sorvo)Pohjois-Kymen Kasvu ryAnne Mettälä (Anna-Leena Ilmarinen)Kaakkois-Suomen ELY-KeskusSirpa Skippari (Tarja Räty)

YHTEYSTIEDOTEtelä-Karjalan Kärki-LEADER ryRantatie 16, 59310 SÄRKISALMIPuhelin: (05) 483104S-posti: karki.leader@co.inet.fihttp://kylat.ekarjala.fi/karki-leader/Kehittämisyhdistys SEPRA ryHelsingintie 1 A (B-porras), 49460 HaminaPuhelin: (05) 230 4514S-posti: toimisto@seprat.netwww.seprat.netLänsi-Saimaan kehittämisyhdistys ryViljelytalo 2. krs, Raatimiehenkatu 17 C 1553100 LappeenrantaS-posti: toimisto@lansi-saimaa.euhttp://www.lansi-saimaa.eu/Pohjois-Kymen Kasvu ryKyminasemantie 10 A 2, 45610 KoriaPuh. (05) 322 0042S-posti: toimisto@pohjois-kymenkasvu.fiwww.pohjois-kymenkasvu.fiKaakkois-Suomen ELY-keskusSalpausselänkatu 22, Kouvola. Kauppakatu 40 D, 53100 LappeenrantaKaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusPL 1041, 45101 KouvolaPuhelinvaihde: 020 636 0090http://www.ely-keskus.fi/fi

TOIMITUS:Kaakkois-Suomen viestintähanke MUUNTAJAc/o Pohjois-Kymen Kasvu ryKyminasemantie 10 A 2, 45610 Koria

Vastaava päätoimittajaToiminnanjohtaja Anne MettäläPohjois-Kymen Kasvu ryanne.mettala@pohjois-kymenkasvu.fiwww.pohjois-kymenkasvu.fi

ToimittajatTiedottaja Ulla Maria HoikkalaKaakkois-Suomen viestintähanke040 586 1210ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fiwww.viestimuuntaja.fi

Grafita ViestintäVeijo Tervonenveijo.grafita@gmail.com

Pyydä Kaakkois-Suomen viestintähankkeen Tinta-mareski-kurkistustaulu veloituksetta tilaisuutesi veto-naulaksi! Asiakkaat voivat kuvata tai kuvauttaa itsensä Tintamareskin edessä.

Kysy lisää: ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fitai GSM 040 586 1210

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY VIIKOLLA 18

Lehden teemana on uusi ohjelmakausi ja toimintaryhmät.

Onko sinulla hyviä ehdotuksia onnistuneista hankkeista? Ota yhteys.

ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi

Aineistoa:

TINTAMARESKI-kurkistustaulu

viestiMUUNTAJA-postikortteja

viestiMUUNTAJAn hauskoja postikortteja on jaossa siellä, missä Kaakkois-Suomen Leader-toimintaryhmät ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittäytyvät. Käy katsomassa verkkosivustoltamme tapahtumia, jois-sa olemme mukana - www.viestimuuntaja.fi

Tai kysy lisää: ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi GSM 040 586 1210

Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n,

Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n

ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteinen tiedotuslehti

28

Maailma maalle.

Kehittämisyhdistys SEPRA rywww.seprat.net

Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ryhttp://kylat.ekarjala.fi/karki-leader/

Kaakkois-Suomen ELY-keskuswww.ely-keskus.fi/fi

Pohjois-Kymen Kasvu rywww.pohjois-kymenkasvu.fi

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys rywww.lansi-saimaa.eu

Kaakkois-Suomen viestintähankewww.viestimuuntaja.fi

Tietoa ja neuvontaa kehittämisen mahdollisuuksista maaseudulla.