Download - VERKKO OPETUKSEN SUUNNITTELU - Microsoft …247oppia.azurewebsites.net/wp-content/uploads/2017/11/...oppiminen osana asiantuntijayhteisöä (mielikuvaoppiminen) Tutkimus Lindh 1998

KAIKKIALLA Informaatioteknologian tiedekunta – Jyväskylän yliopisto

Leena Hiltunen

Jyväskylän yliopisto

OSA 1

VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU

Millä mielellä olette tänään liikkeellä aiheen tiimoilta?

5


Puheenaiheina tänään

Verkko-opetuksen suunnittelun periaatteet

Suunnitteluprosessin mallintaminen

Tausta-analyysi ja osaamistavoitteiden asettaminen

Mitä asioita pedagogisessa suunnittelussa kannattaa huomioida?


Suunnittelun periaatteita

Suunnittelussa pedagogiikka ja tekniikka käsikädessä

Ideaalia olisi suunnitella pedagogiikka edellä, mutta käytännössä kuitenkin mahdotonta

Eri oppilaitoksilla ja yksiköillä käytössä eri alustoja, joilla verkko-opetus toteutettava

Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteinen kehittäminen

Harvemmin kannattaa tehdä ns. kertakäyttöistä verkkototeutusta

Kerralla ei tarvitse saada tehtyä maailman parasta verkkokurssia

Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen

Mikä verkko-opetuksen suunnittelussa on tähän mennessä ollut haasteellisinta?

1. En ole aiemmin suunnitellut verkko-opetusta,

joten kaikki on uutta.

2. Vaikea hahmottaa mistä lähteä liikkeelle.

3. Aikaa suunnittelulle on vaikea löytää muun työn

ohessa.

4. Sopivien pedagogisten ideoiden kehittely tai

sisällön suunnittelu ja rajaaminen.

5. Tekniset haasteet Moodle Roomsin kanssa. 5


Suunnitteluprosessi

Tausta-analyysi

Sisällön-suunnittelu

Pedagoginen suunnittelu

Tekninen suunnittelu

Toteutus ja testaus

Jatko-kehitys

Toistava ja täydentävä suunnitteluprosessi

Voit aloittaa pienemmällä osalla ja täydentää sitä ajan kanssa

Voit toistaa sykliä niin monta kertaa kuin on tarpeen

Hiltunen (2005, 2010)


TAUSTA- ANALYYSI


Tausta-analyysi

Syyt verkkototeutukselle

Verkkototeutuksen edut perinteiseen toteutukseen verrattuna

Verkon käyttö ja rooli

Opintojakson rakenne

Tuleva kohderyhmä tai mahdolliset opiskelijat ja heidän tiedot ja taidot erilaisten oppijoiden huomioiminen

Käytettävissä oleva aika ja resurssit

Opintojakson perusidea, keskeisimmät käsitteet ja tavoite osaamistavoitteet

Tekijänoikeudet sekä muut sisällöntuotantoon liittyvät sopimusasiat

Muut toteutusta rajoittavat tekijät

Riskianalyysi

Suunnitellun

opintojakson

toteutettavuuteen ja

käyttökelpoisuuteen

vaikuttavien

taustatekijöiden

kartoittaminen


Opintojakson rakenne

Sisällön jäsentämisellä voimme ohjata oppijaa käymään sisältöä läpi tietyssä, haluamassamme järjestyksessä.

ei aina tue oppijan omaa ajattelumaailmaa ja saattaa siten jopa estää oppimista

toteutetaan yleensä opetussuunnitelmamallien avulla

Miten jäsennämme kurssia ja millaisia pedagogisia malleja toteutamme?

Lineaarisesti etenevä opetussuunnitelmamalli

Haaroittuva opetussuunnitelmamalli

Hypertekstiin perustuva opetussuunnitelmamalli

Opiskelijajohtoinen opetussuunnitelmamalli

Aihe 1 Aihe 2 Aihe 3 …


Kohderyhmä

Kohderyhmä vaikuttaa suurelta osin mm. seuraaviin seikkoihin: mikä on opiskelijoiden lähtötaso

mitä opiskelijoiden odotetaan oppivan

millaista sisältöä opintojaksolla kannattaa opettaa

millaisia oppimistehtäviä opintojaksolla kannattaa tehdä

millaisia pedagogisia lähestymistapoja opintojaksolla kannattaa käyttää

kuinka paljon ohjausta tarvitaan

miten opintosuoritukset kannattaa arvioida

millaista palautetta kannattaa/täytyy antaa ja kuinka paljon

miten opintojakson laatua arvioidaan

Mieti kenelle oman verkkokurssisi suuntaat ja pitäydy siinä; kaikkea kaikille –periaatteella on todella vaikea suunnitella hyvää verkkokurssia

Erilaisten oppijoiden huomioiminen; tarjoa vaihtelevasti tukea erilaisille oppijoille


Osaamistavoitteet (1)

Mitä oppija osaa, ymmärtää ja/tai tietää opintojakson suoritettuaan

Mitä hänen on opintojakson aikana tarkoitus oppia, osata, ... pohjana myös tehtävien asettelussa ja

oppimisen arvioinnissa (tavoitetasot)

tärkeitä myös oppijalle, sillä ne antavat paremman kokonaiskuvan opiskeltavasta asiasta ja ne vaikuttavat oleellisesti myös oppijan motivaatioon, aktiivisuuteen sekä opiskelustrategioihin

Voidaan koota tavoitelauseiksi

Tulisi kirjata mahdollisimman konkreettisessa ja kuvaavassa muodossa

Bloomin taksonomia ja osaamista kuvaavat verbit

Millaiset tavoitteet oppimiselle asetetaan?

Taustalla opetussuunnitelma tai opintojakson tavoite ja sisältö, jotka sanelevat raamit myös oppimisen tavoitteille

perus-

osaaminen

soveltaminen

uuden

luominen

Osaamistavoitteet verbeinä

Millaisia oppimistekoja opiskelijat tekevät

oppiakseen?

Opintojaksokuvaus tai ammattitaitovaatimukset

Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa

suunnittelemalla, toteuttamalla,

visualisoimalla ja tulostamalla …

Opiskelija pääsee opiskelemaan …

Opiskelijalla on mahdollisuus …

Pääset perehtymään kahvilan

ruoka- ja juomavalikoimaan

Suorittamalla … Lisäksi saat

ohjeet …

Opiskelija osallistuu kansainväliseen

liiketoimintaan, jolloin hän

• suunnittelee kansainvälisiä …

• palvelee kansainvälisiä …

• tekee yhteistyötä …

• hyödyntää alakohtaista …

• arvioi omaa työtä …

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

• tehdä ehostuksia arkeen, juhlaan …

• tehdä ripsien ja kulmien …

• tehdä pohjameikin …

• peittää ehostuksella …

Opintojakson tai tutkinnon suoritettuaan

opiskelija osaa

• tunnistaa ja pystyy nimeämään …

• selittää …

• ratkaista …

• analysoida …

• vertailla …

• suunnitella ja tuottaa …

vs. osaamistavoitteet

Tehtävä 1

Kirjaa opintojakson ja/tai tutkinnon osan

osaamistavoitteet käyttämällä Bloomin

taksonomian mukaisia aktiivisia verbejä.

Opintojakson/tutkinnon osan suoritettuaan opiskelija • tunnistaa … • osaa valmistaa … • osaa vertailla … • osaa määritellä …


PEDAGOGINEN SUUNNITTELU

Verkkokurssin perusidea

Yksin vai yhdessä? Pareittain vai ryhmässä?

Opettaja- vai opiskelijalähtöisesti?

Ohjatusti vai itsenäisesti?


Verkko-oppimista edistävät tekijät (1)

oppimisen transfer: käytännön hyöty, hyödyntäminen muissa yhteyksissä, ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen

yhteistoiminnallisuus: keskustelu muiden kanssa auttaa oppimaan, sitoutuminen toimimaan yhdessä, palautteen antaminen muille

intentionaalisuus ja aktiivisuus: oman aikataulun suunnitteleminen, oman opiskelun ohjaaminen, omaan tahtiin eteneminen, omat henkilökohtaiset tavoitteet

5.6.2017


Verkko-oppimista edistävät tekijät (2)

opettajan palaute ja tuki: opettajan palaute edistymisestä, yksilöllinen palaute oppimisesta, opiskelijoiden aktiivisuuden tukeminen

konstruktiivisuus: uusien asioiden liittyminen aiemmin opiskeltuun tietoon, aikaisempien tietojen hyödyntäminen, käytännön kokemuksen soveltaminen

yksilöllinen oppimisympäristö: opiskelijan yksilöllisen tai erilaisen lähtötason huomioiminen


Verkko-oppimista estävät tekijät (1)

Eristyneisyys ja yksinäisyys: opiskelutovereihin tutustumisen puuttuminen, etäisyys muista opiskelijoista, toisen ilmeiden näkemisen puuttuminen

ajanhallinnan vaikeudet: vaikeuksia löytää aikaa opiskelulle, vaikeuksia suunnitellun aikataulun noudattamisessa, vaikeuksia opintojen liittämisessä muuhun elämäntilanteeseen

5.6.2017



verkkokeskustelun outous: vaikeudet ilmaista itseään tuntemattomille sekä kirjoittamalla, yhteiseen keskusteluun osallistuminen vaikeaa

henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puute: palaute oppimisesta sekä opintojen ohjaaminen puutteellista, opettaja vaikeasti tavoitettavissa

oppisisältöjen liian vaativa taso: tiedon suuri määrä, liian suuri vastuu omasta oppimisesta



verkko-oppimisympäristön hahmottamisen vaikeus: linkkipolkujen hahmottaminen ja linkkien hyödyntäminen puutteellista

tietotekniikan ongelmat: tehtävien tallentaminen, keskusteluihin osallistuminen, tarvittavien ohjelmien asentaminen


Mielekkään oppimisen periaatteet (1)

aktiivisuus: opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita osallistuen opittavan tiedon tuottamiseen; opiskelijat itse vastuussa omasta oppimisestaan

konstruktiivisuus: opiskelija on aktiivinen tietojen ja taitojen rakentaja; opiskelija rakentaa uutta tietoa aikaisemman tiedon pohjalta; luo keskustelemalla yhteistä ymmärrystä uusista asioista ja siten rakentaa uutta tietoa

4.6.2017


Mielekkään oppimisen periaatteet (2)

yhteistoiminnallisuus: opiskelijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja; muodostavat oppijayhteisön, jossa keskistä vuorovaikutus ja yhteinen toiminta; yhteisten keskustelujen ja tehtävien hyödyntäminen; tavoitteena dialogisuus

intentionaalisuus eli tavoitteellisuus: opiskelija määrä ja asettaa itse omat tavoitteensa; vastuu tavoitteiden saavuttamisesta opiskelijalla itsellään; opiskelijat yrittävät aktiivisesti ja halukkaasti saavuttaa asettamansa tavoitteet


Mielekkään oppimisen periaatteet (3) kontekstuaalisuus eli tilannesidonnaisuus: oppimistehtävät

liittyvät opiskelijan todelliseen elämään tai ne ovat todellisen elämän simulaatioita; opiskeltavat asiat nivoutuvat muihin elämänalueisiin, jolloin opitut asiat siirrettävissä myös muille elämänalueille, kuten työhön ja vapaa-aikaan

reflektiivisyys eli itseohjautuvuus: opiskelijat ilmaisevat mitä he ovat oppineet ja tarkastelevat oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä; opiskelijat analysoivat itse omaa oppimistaan ja ottavat siitä yhä enemmän vastuuta; apuna erilaiset itsearviointimenetelmät, kuten oppimispäiväkirjat tai itsearviointitehtävät

4.6.2017


Mielekkään oppimisen periaatteet (4) yksilöllisyys: mm. opiskelijan aiemmista tiedoista, taidoista,

osaamisesta ja motivaatiosta johtuvien erojen huomioiminen toteutuksessa

siirtovaikutus eli transfer: opittavan asian soveltaminen muihin opittaviin tai jo opittuihin asioihin; opitun asian käyttäminen uusissa yhteyksissä


Antoisien oppimiskokemusten määrittely (1)

Emotionaalinen sitoutuminen oppimistapahtumaan: Oppimiskokemuksen relevanttius tulee esiin emotionaalisena sitoutumisena, joka saattaa voimakkaimmillaan ilmetä "rakkautena" opittavaa asiaa kohtaan tai kiukustumisena ja turhautumisena siihen, että itse tärkeäksi kokemastaan asiasta ei saanut oppimistilanteessa asianmukaista ja riittävää tietoa.

Reflektio: Mahdollisuus pysähtyä analysoimaan ja tutkimaan opiskelijan omia olettamuksia opittavasta asiasta.

4.6.2017



Mahdollisuus tarkastella asioita erilaisista näkökulmista: Tietoisuus erilaisten näkökulmien olemassaolosta tulee esiin mm. siten, että oppimistilanteessa saattaa toimia erilaisissa rooleissa, ei pelkästään tiedon vastaanottajana.

Autonomia: Autonomia merkitsee prosessina tapahtumasarjaa, jossa opiskelijat asettavat itse oppimisen tavoitteet ja saivat mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa oppimistaan. Lopputuloksena autonomia tarkoittaa oppimiskokemuksen synnyttämää tunnetta siitä, että oppija on vähemmän riippuvainen auktoriteeteista ja samalla vahvistaa uskoa selviytyä itsenäisesti vaativimmistakin tehtävistä.



Yhteistoiminta vertaisten tai asiantuntijan kanssa: Ongelmien ja ymmärtämisvaikeuksien jakaminen vertaisten kanssa rohkaisee ponnistelemaan ja luottamaan omiin mahdollisuuksiin. Asiantuntijan kanssa tapahtuva yhteistoiminta noudattaa mestari-oppipoika -asetelmaa. Asiantuntija on fasilitaattorin roolissa, joka toimi taustatukena.

Dialogi: Keskustelu tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuden tarkastella ja tutkia omaa käsitystä suhteessa toisten näkemyksiin. Dialogiin kietoutuivat sekä yksilölliset tuntemukset että muiden osallistujien uudet ideat, jotka auttavat oppijaa ymmärtämään vaikeita teoreettisia käsitteitä ja ratkomaan käytännöllisiä ongelmia.

Muuttiko edelliset tutkimustulokset ajatuksianne verkkototeutuksen perusideasta?

Yksin vai yhdessä? Pareittain vai ryhmässä?

Opettaja- vai opiskelijalähtöisesti? Ohjatusti vai itsenäisesti?

Toimintastrategian valinta

materiaalikeskeinen

asiantuntijakeskeinen

vuorovaikutuskeskeinen vertaistyöskentelykeskeinen

tehtäväkeskeinen

ongelmakeskeinen


Pedagogisen mallin valinta

Pedagogisen mallin valinta voi olla joskus haastava tehtävä. Mallia valittaessa tulisi pohtia seuraavia kysymyksiä:

Edellytetäänkö opiskelijoilta itseohjautuvaa (autonomista) työskentelyä vai onko kyseessä ennemminkin ohjattu (kontrolloitu) toiminta?

Tapahtuuko oppiminen yksilöllisesti vai ryhmässä?

Onko opetus tiedon jakamista vai edellytetäänkö oppijoilta tiedon konstruointia ja oman tiedon tuottamista?

Kuinka oppimista arvioidaan?

Tutkiva oppiminen

Ongelmalähtöinen oppiminen

Käänteinen oppiminen Käsiteltävää asiaa tai ilmiötä taustoittavaan teoreettiseen taustamateriaaliin, esim. videoihin tai kirjallisuuteen tutustuminen

Käsiteltävää asiaa tai ilmiötä jäsentävät vuorovaikutteiset oppimistehtävät

Käsiteltävän asian tai ilmiön soveltaminen, esim. harjoitustyössä tai käytännön harjoitteessa

synkronisesti

asynkronisesti

Jaettu / hajautettu

asiantuntijuus

(Distributed cognition)

Oatley 1990

Kognitiivinen koflikti

Alamäki & Luukkonen 2002

Ankkuroitu

opetus

(Anchored instruction)

CTGV 1993

Syventyvä

osallistuminen

(Legitimate peripheral

participation)

Lave & Wagner 1993

Vastavuoronen

opettaminen

(Recipocal teaching)

Palinscar & Brown 1984

Aktivoiva

opetus

(Activating instruction)

Lonka & Lonka 1991

Simulaatio ja simulaatiopelit

oppimisessa

Ruohomäki 1994; Lehtonen 2005

DIANA-malli

(DIalogic Authentic

Netlearning Activity)

Aarnio & Enqvist 2001

Ongelmalähtöinen

oppiminen

(Problem-based learning)

Boud & Feletti 1999;

Poikela 2002

Kognitiivinen

oppipoikamalli

(Cognitive apprenticeship)

Collins, Brown & Newman 1989;

Järvelä 1996

Suggestiopohjainen

oppiminen

(mielikuvaoppiminen)

Lindh 1998

Tutkimus- ja

seikkailumatka


Case-oppiminen

(Case-based learning)

Silander 2002;


Tutkiva oppiminen

(Discovery learning)

Hakkarainen, Lonka &

Lipponen 1999, 2004;

Scardamalia & Bereiter 1994

Projektioppiminen

(Project-based learning)

Lifländer 2003; Tynjälä 1999

Pedagogiset menetelmät

Verkko-opetuksen pedagogisia malleja

noviisista asiantuntijaksi kehittyminen

osana asiantuntijayhteisöä

oppijat mukana opetuksen

suunnittelussa, kysymysten asettalussa

ja yhteenvetojen laadinnassa

oppijakeskeinen oppiminen

aktivoivien menetelmien avulla

yhteistoiminnallisuus

Designin kautta

oppiminen

(Design-based learning)

Lehrer, Erickson & Connell 1994 aktiviteetit

sidottu

reaalimaailman

tilanteisiin


Tiedon omaksumiseen tähtäävät mallit

Pääpaino ennalta määrätyn tiedon ja tietämyksen omaksumisessa sekä yksilöllisessä oppimisessa

metakognitiivinen (ajattelu ja oppimisen suunnittelu)

kognitiivinen (aktiivinen osallistuminen oppimisprosessiin)

sosiaalinen/tunnepitoinen (vuorovaikutusta muiden kanssa ja tunteiden hallintaa)

Omaksumiseen, opiskelijan ymmärryksen ja ongelmanratkaisukyvyn kehittymiseen tähtääviä malleja ovat mm. seuraavat suuntaukset:

tutkiva ja ongelmakeskeinen oppiminen

oppimisprosessiperustainen opetus (oppimistilanteiden suunnittelu)

kokemuksellinen, elämyksellinen ja toiminnallinen lähestymistapa


Osallistumiseen tähtäävät mallit

Osallistumiseen tähtäävissä malleissa keskeisessä roolissa on dialogi ja vuorovaikutus. Tavoitteena on tulla osaksi oppivaa yhteisöä, oppia osallistumalla ja antaa oma panostuksensa yhteiseksi hyväksi. Osallistuvaa lähestymistapaa tukevia suuntauksia ovat mm.

dialoginen oppiminen: DIANA-malli

yhteistoiminnallinen oppiminen

verkkoperustainen yhteisöllinen oppiminen (CSCL)


Pedagoginen suunnittelu (1)

Millaisia pedagogisia valintoja käytetään?

Miten tiettyä sisältöä kannattaa opettaa?

Mitä lisäarvoa TVT tuo juuri ko. oppimis- tai opetustilanteeseen?

Miten oppijat toimivat yhteisönä?

Miten ryhmän saa työskentelemään yhteistyössä annettujen tai esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi?

Tuetaanko TVT:llä ryhmän vai yksilön työskentelyä?

Miten tuetaan ns. älykästä aktiivisuutta; ts. ryhmän voimavarojen hyödyntämistä ja jaettua asiantuntijuutta?

Tehtävä 2

Millaiset pedagogisen perusratkaisut omaan

toteutukseenne valitsette?

Kysyttävää?

”It is what we know already that often prevents us from learning”

- Claude Bernard -


Lähteitä Hiltunen, L. (2005). Web course

design with topic-case driven methodology. Jyväskylä licentiate theses in computing, 1

Hiltunen, L. (2010). Enhancing web course design using action research. Jyväskylä studies in computing, 125

Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2001). Tutkiva oppiminen: Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY

Portimojärvi, T. & Donnelly, R. (2006). Ongelmaperustaista oppimista verkossa. Teoksessa Portimojärvi, T. (toim.), Ongelmaperustaisen oppimisen verkko. Tampere University Press

AT21CS (2010). Draft White Paper 1, Defining 21st century skills. http://cms.education.gov.il/NR/rdonlyres/19B97225-84B1-4259-B423-4698E1E8171A/115804/defining21stcenturyskills.pdf

Norrena, J. (2013) Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä - ”Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse”, Jyväskylä studies in computing, 169

Norrena, J. (2012), Oppimistehtävien ulottuvuudet - LEAP21 Learning Educators, Advancing Pedagogy for the 21st century –opas työpajakoulutuksiin osallistuville https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41742

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41742

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41742

Download - VERKKO OPETUKSEN SUUNNITTELU - Microsoft …247oppia.azurewebsites.net/wp-content/uploads/2017/11/...oppiminen osana asiantuntijayhteisöä (mielikuvaoppiminen) Tutkimus Lindh 1998

Top Related