VARHAISKASVATUKSEN YHTEISÖLLISYYSLasten yhteisöt ja vertaissuhteet varhaiskasvatuksessa

Janica Ahonen & Linda Majoinen14.3.2013

PIENTEN PIIRISSÄ – YHTEISÖLLISYYDEN MERKITYS LASTEN HYVINVOINNILLE (2013)

• Päivi Marjanen, Marjaana Marttila ja Marjo Varsa (toim.), eri kirjoittajien artikkeleita

• Tarkastellaan kasvuyhteisön merkitystä lapselle, annetaan aineksia hyvän kasvuyhteisön luomiseen

• Miten yhteisöllinen toiminta ja osallisuus tukevat lasten hyvinvointia – eri näkökulmia

• Lasten vertaissuhteet ja yhteisöllisyys

MIKSI YHTEISÖLLISYYS?• Varhaiskasvatuksen merkitys korostunut perheen

rinnalle yhteisön tarjoajana• 2009 lapsista 56,7% kunnallisessa päivähoidossa

(Sotkanet 2010)

> paikka kartuttaa sosiaalista alkupääomaa sekä luoda sosiaalisia suhteita (Pulkkinen 2000)

• Yhteisöillä ja niissä koetuilla kokemuksilla merkitys persoonallisuuden ja maailmankuvan kehitykselle (Kaipio 2000)

• Tietoa lasten yhteisöllisyydestä on vähän > vaikea aihe tutkia (Koivula - Lasten yhteisöllisyys ja yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa, Jonsdottir tutki lasten sosiaalisia suhteita, ja niistä erityisesti vertais- ja ystävyyssuhteita)

YHTEISÖT PÄIVÄKODISSA• Päivähoitoyksikköä voidaan nimittää kasvatusyhteisöksi

joka muodostuu kasvattajayhteisöstä ja lasten yhteisöstä (Kaipio 2000)

• Lasten yhteisöt näyttäytyvät usein pienyhteisöinä, jotka voivat koostua kahdesta tai useammasta lapsesta (Ahonen & Majoinen, 2010)

• Yhteisöllisyys ilmenee ensin ystävien ja ydinryhmien kesken, sitten pienissä ryhmissä ja lopulta koko ryhmässä (Koivula, 2010)

• Yhteisöön kuulumiseen liittyy oleellisesti lapsen sosiaalinen status. Statuksen ollessa korkea on yhteisöön kuulumisen tunne palkitseva, mutta lapsen ollessa jatkuvasti yhteisössä torjuttu, hän alkaa helposti itsekin pitää itseään sosiaalisesti epäonnistuneena. (Salmivalli, 2005)

”MÄ EN KUTSU SUA MUN SYNTTÄREILLE” – LASTEN YHTEISÖT PÄIVÄKOTIRYHMISSÄ (JOULUKUU 2010)

• Kasvattajien tietoisuuden lisääminen > lasten yhteisöllisyyden hyödyntäminen > voidaan taata tasavertaisuus ja tilaisuus oppia yhteisöjen tuomia hyötyjä kuten esim. sosiaalisia taitoja

• Tarkastelimme ja vertailimme lasten yhteisöjä ja niiden ilmenemistä kahdessa eri päiväkotiryhmässä (37 lasta, 3-6-vuotiaita)

• Pääpaino ryhmän sisäisten suhteiden ja vuorovaikutuksen kuvailussa

• Tapaustutkimus jossa suhteita selvitettiin sosiometrisen kyselyn ja sosiogrammin avulla> saatua tietoa syvennettiin havainnointien ja haastattelujen avulla

TULOKSET• Sosiometrialla viitataan tiedonhankintamenetelmiin, joilla kerätään

aineistoa yksilöiden välisistä suhteista. (Ropo 2001)• Sillä tarkoitetaan myös psykiatri J. L. Morenon kehittämää

menetelmää jossa kuvataan sosiometrisellä kuviolla, jota nimitetään sosiogrammiksi, pienryhmän sosiaalisen verkoston rakennetta. (Ropo 2001)

• Jonsdottir (2007) on erotellut sosiogrammeista kolme osa-aluetta:

• Sosiaalinen kuuluminen (tulee nimetyksi kaveriksi)• Sosiaalinen solidaarisuus (nimeää kavereita)• Ystävyyssuhteet (molemminpuolinen nimeäminen)

• Sosiogrammilla voidaan havainnollistaa sosiometrista asemaa, joka ainakin osittain heijastelee yksilön sosiaalisen käyttäytymisen laatua sellaisena kuin muut yksilöt ovat sen kokeneet (Poikkeus 2001)

• Koska suurimmalla osalla lapsista (29/37) oli ystävyyssuhde, voidaan tulosta pitää yleisesti ottaen hyvänä.

• Toisaalta, jos yhdeltäkin lapselta puuttuu ystävyyssuhde, voidaan sitä pitää huolestuttavana. Se, että muut lapset eivät nimenneet jotain lasta, ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei lapsi leikkisi kenenkään kanssa päiväkodissa tai ettei hänellä olisi lainkaan suhteita muihin lapsiin.

• Sosiogrammi ei siis kerro koko totuutta, vaan sen avulla saatuja tuloksia voidaan syventää myöhemmin muiden tutkimusmenetelmien avulla.

Tutkimustulokset on jaettu kolmeen osa-alueeseen:

Yhteisöjen piirteetLapsen asema yhteisössäTavat toimia yhteisöissä

YHTEISÖJEN PIIRTEET

• Alle kouluikäisten ystävyys perustuu pitkälti yhteisiin toimintoihin ja sillä on hyvin konkreettiset muodot (Kauppila 2006)

• Lasten yhteisöt rajautuvat leikin avulla, erityisesti vapaan leikin tilanteissa, jolloin yhteinen tekeminen määrittää sen hetkisen yhteisön. (Ahonen & Majoinen 2010)

• Leikissä lapset tekevät rajausta sen hetkisestä yhteisöstä ja korostavat ”meitä”, millä halutaan tehdä erottelua muiden lasten välillä ja vahvistaa omaa yhteisöön kuulumisen tunnetta. (Ahonen & Majoinen 2010)

Perusteita lasten yhteisöjen muodostukselleTunteisiin liittyvät syyt esim. yksinjäämisen pelko

Vakiintuneet ystävyyssuhteetLeikin moninaisuusSukupuoli ja ikä

LAPSEN ASEMA YHTEISÖSSÄ

• Opinnäytetyössä todennettiin korkean ja matalan sosiaalisen statuksen olemassaolo

• Matalan statuksen lapsella yhteisöön liittyminen ei aina onnistu ongelmitta, tai se vaatii ylimääräistä ponnistelua. Yhteisö ei tunnista näitä lapsia automaattisesti yhteisön jäseniksi. (Ahonen & Majoinen 2010)

• Matalan statuksen lapset vetäytyvät yhteisöstä tai hakeutuvat aktiivisemmin yhteisön seuraan kuin yhteisö heidän seuraansa. (Ahonen & Majoinen 2010)

ESIMERKKI 1 – MATALA SOSIAALINEN STATUS

• Eetu istuu kivellä ja katselee kun Lassi ja Teemu ajavat pyörillä. Lassi ja Teemu pysähtyvät aina Eetun kohdalla ja sanovat: ”Taksi!”, mutta lähtevät kuitenkin aina karkuun kun Eetu yrittää tulla pyörän kyytiin. Eetu sanoo: ”Mä haluun oikeesti taksiin!”, johon Lassi vastaa: ”Sun pitää antaa sit rahaa.” ja Teemu lisää: ”Kivet on rahaa.” Lassi sanoo: ”Sun pitää antaa kolme kiveä.” johon Teemu lisää: ”Ei kun sata kiveä pitää antaa.” Eetu alkaa etsiä kiviä ja Lassi ja Teemu katselevat vierestä ja määrittelevät minkä muotoisia kivien pitää olla. Eetun annettua kiviä hän lopulta pääsee Lassin kyytiin. Hetken kuluttua Eetun käsketään kuitenkin kerätä lisää kiviä.

Korkean sosiaalisen statuksen lapsilla liittyminen yhteisöön on usein vaivatonta, eikä varsinaisia liittymisyrityksiä tarvita. (Ahonen & Majoinen 2010)

Yhteisön jäsenet voivat vaihtua, mutta muut lapset tunnistavat korkean statuksen lapset osaksi yhteisöä. (Ahonen & Majoinen 2010)

Yhteisöön hakeutuminen on vastavuoroista. (Ahonen & Majoinen 2010)

ESIMERKKI 2 – KORKEA SOSIAALINEN STATUS

Henna tulee Riinan eteen seisomaan. Riina heittää kysymyksen ilmoille: ”Kuka on peili?” Henna ryhtyy peiliksi, myös Sara ja Hanna tulevat mukaan leikkiin ilman puhetta asiasta. Nopeasti leikin alettua Riina kiljahtaa: ”Juoksukilpailu!” ja tytöt lähtevät saman tien juoksemaan pitkin pihan edustaa.

TAULUKKO 1  MATALA STATUS KORKEA STATUS

     

Kontaktien pituus lyhyempiä pidempiä, keskittyvät tiettyihin lapsiin

    myös lyhyitä, oman pienyhteisön ulkopuolisiin lapsiin

     

Kontaktien laatu neutraaleja ja negatiivisia enemmän kuin positiivisia pojilla enemmän positiivisia ja neutraaleja kuin negatiivisia

    tytöillä ailahteli enemmän

     

Leikin laatu vaihteli ajallisesti ja toiminnallisesti tiuhaan tahtiin samaan tekemiseen keskityttiin pidemmäksi aikaa

isompien ryhmässä roolileikki isommassa osassa

isompien ryhmässä roolileikki isommassa osassa

 

  isommilla leikki järjestyneempää, leikki asettaa rajat "meistä" isommilla leikki järjestyneempää, leikki asettaa rajat "meistä"

  "meitä" korostetaan eri tavoin  

     

Kontaktien määrä vähemmän kuin korkealla, pituus ja laatu eroavat paljon, enemmän kuin matalalla

     

Kontaktit aikuiseen enemmän vähemmän, ei lainkaan

 

ristiriitatilanteissa sekä muuten vaan

  poikkeuksena ristiriitatilanteet joihin ei löydy ratkaisua

     

Kontaktittomuus myös tilanteita joissa on yksin, vetäytyy tai torjutaan vähemmän, ei lainkaan

     

Sukupuoli kontakteja kaikkiin kontakteja kaikkiin

  leikkiin valikoitui samaa sukupuolta olevat leikkiin valikoitui samaa sukupuolta olevat

     

Ristiriitatilanteet kääntyy aikuisen puoleen pääsääntöisesti itsenäisesti valtaa käyttäen

vetäytyy tilanteesta, jättää ratkaisematta

  tytöt hakivat poikia enemmän aikuista ratkaisemaan ristiriidat

   

   

Vallankäyttö  ei vaikutusvaltaa on vaikutusvaltaa mm. leikin etenemiseen ja siihen ketä pääsee leikkiin

yritystä saattaa esiintyä, kuitenkaan onnistumatta siinä valtataistelua enemmän tytöillä, pojilla jämäkkyyttä ja sen hakemista

     

Empatia ei tilanteita, joissa olisi käyttänyt empatiakykyä tytöillä empatiakyky oli valikoivaa

    pojilla ei niin näkyvää kuin tytöillä

TAVAT TOIMIA YHTEISÖISSÄ

• Matalan ja korkean statuksen lasten rooleissa yhteisöissä on eroja > roolit määrittävät, miten lapset toimivat pyrkiessään yhteisöön tai toimiessaan niissä. (Ahonen & Majoinen 2010)

• Yhteisön toiminnassa näkyy, että joko lapsilla on ote leikin kulkuun tai sitten he mukautuvat toisten lasten tahtoon. (Ahonen & Majoinen 2010)

• Lapsen status vaikuttaa kontakteihin ja vuorovaikutukseen, mutta vuorovaikutus luo sosiaalista statusta yhteisössä. (Ahonen & Majoinen 2010)

• Yhteisöön pyrkiessään lapset käyttävät tyypillisesti enemmän ei-kielellisiä ja epäsuoria kuin suoria strategioita. Suoria strategioita käytettäessä on suurempi riski sosiaaliseen kasvojen menetykseen, jos aloite torjutaan. (Poikkeus 2001)

• Onnistuneessa yhteisöön liittymisessä lapsi pysyttelee jonkin aikaa passiivisena havainnoiden leikin rooleja ja sääntöjä, ja sen jälkeen sopivalla hetkellä jäljitellä yhteisön toimintaa. (Poikkeus 2001)

• Matalan statuksen lapset odottavat kauemmin ennen ensimmäisen aloitteen tekoa, tarvitsevat useampia yrityksiä onnistuakseen yhteisöön liittymisessä. Heillä on usein myös puutteellinen tietoisuus yhteisön toimintatavoista. (Poikkeus 2001)

Yhteisöissä päätösvalta siitä, mitä tehdään, esiintyy hiukan eri tavalla poikien ja tyttöjen sekä eri ikäisten keskuudessa. (Ahonen & Majoinen 2010)

Pääsääntöisesti päätöksenteko lasten yhteisöissä tapahtuu ehdottelemalla, määräilemällä ja neuvottelemalla. (Ahonen & Majoinen 2010)

TAULUKKO 2  MATALA STATUS KORKEA STATUS

     

Yhteisön

tunnistaminen hakeutui nimettyjen seuraan, paitsi yksi hakeutui nimettyjen seuraan, sosiogrammi toteutuu

  liittyminen ei onnistu ongelmitta liittyminen tapahtui ns. itsestään

     

Oma paikka

yhteisössä

oman paikan etsimistä yhteisössä tai ei

pienyhteisöä lainkaan

tiedostaa oman paikkansa sekä pienyhteisössä että

koko ryhmässä

  oma paikka korostuu sulkemalla joku muu pois  

Yhteisöön

hakeutuminen

joko hakeutuu itse enemmän tai sitten

vetäytyy kokonaan

hakeutuu aktiivisesti yhteisöön, tasapainossa yhteisön

hakeutumiseen

  vastavuoroisuus puuttuu hakeutumisessa vastavuoroisuus

  ei osoita kiinnostusta yhteisöä kohtaan  

     

Yhteisön

hakeutuminen yhteisö ei osoita suurempaa kiinnostusta seuraan hakeudutaan toistuvasti, poissaolo huomataan

  poissaoloa ei välttämättä edes huomata vastavuoroisuus

     

Yhteisön

suhtautuminen osittain välinpitämätöntä Vastaanottavampaa

   

Yhteisön merkitys on merkityksellinen, näyttäytyy eri tavalla on merkityksellinen, on itsestäänselvää

Roolit yhteisössä mukautuva tai vetäytyvä ei selkeää roolia, mutta vaikutus on todettavissa

   

ohjaava ote,"johtajuus"

 

ESIMERKKI 3 - VALLANKÄYTTÖ

• Kimmo leikkii itsekseen majassaan ja kieltää toisia tulemasta leikkiin. Kimmo sanoo toisille: ”Minun majaan ei saa tulla!”. Yhtäkkiä hän kuitenkin kutsuu vierestä seuranneen Petterin leikkiin sanomalla: ”Vartija, töihin!”. Petteri pääsee leikkiin vartijaksi, joka seisoo majan ovella, kun taas Kimmo on majan sisällä. Kimmo toistaa: ”Sinä olet vartija.” johon Petteri tarkentaa: ”Tää laittais tän oven aina lukkoon, jooko?” ja Kimmo myöntyy. Leikki jatkuu Kimmon ohjeiden mukaan ja hän sanoo Petterille mitä tehdä. Kimmo ei hyväksy Petterin ehdotuksia ja käskee tämän majan ulkopuolelle sanoen: ”Sieltä ne rosvot tulevat.”. Petteri suostuu pääsääntöisesti Kimmon ehdotuksiin mutta ehdottaa kuitenkin: ”Nyt ois aamu, jooko?”. Tähän Kimmo vastaa: ”Ei oo vielä… Prrrrrrrrrrrr. Nyt on aamu.”.

ESIMERKKI 4 – EPÄONNISTUNUT LIITTYMISYRITYS

Jussi tulee seuraamaan vierestä Mikon ja Kallen leikkiä haluten päästä mukaan. Mikko tokaisee Jussille: ”Pois meidän leikkialueelta!”, jolloin Jussi läpsäyttää Mikkoa. Tällöin Kalle puuttuu tilanteeseen sanoen Jussille: ”Mä oon tuonut päiväkotiin karkkia, mutta sä et sitten saa sitä!” Jussi yrittää vielä päästä leikkiin mukaan, mutta silloin Mikko sanoo: ”Sit mä en leiki sitä leikkiä!”, ja poistuu paikalta.

KASVATTAJAN ROOLI

• Rooli yhteisöissä ja leikin ohjaajana vaihtelee lasten iän, leikkitaitojen ja leikin lajin mukaan > se voi olla leikkiin osallistumista tai ulkopuolista havainnointia. (Stakes 2005)

• Pääsääntöisesti kasvattajan tehtävä on rikastuttaa leikkiä, esimerkiksi välineiden tai mielikuvien avulla. (Stakes 2005)

• Antaa tilaa ja vapautta lapsista lähteville leikki-ideoille ja antaa tilaa leikille. (Stakes 2005)

Kasvattajaa tarvitaan siihen, että ryhmästä saadaan yksi iso yhteisö. (Ahonen & Majoinen 2010)

Tuntiessaan lapset kasvattajat tiedostavat näiden mielenkiinnon kohteet ja voivat ohjata lapsia yhteisen toiminnan pariin > kasvattaja antaa alkusysäyksen yhteisön muodostukselle, mikä voi johtaa onnistuneeseen yhteistoimintaan. (Ahonen & Majoinen 2010)

Tuntemalla lapsille ominaisia tapoja toimia ja arvostamalla esimerkiksi heidän omia sääntöjään, voivat kasvattajat ohjata pienyhteisöjä ja sen myötä koko ryhmää lapsilähtöisemmin. (Ahonen & Majoinen 2010)

POHDITTAVAA

• Onko lapsilla mahdollisuus vaikuttaa arjen toiminnoissa ja miten/missä?• Kuinka paljon aikuinen

vaikuttaa lasten yhteisöjen muodostukseen ja miten? Hyödyt / haitat?

Voiko kasvattaja vaikuttaa lasten sosiaalisen aseman muodostumiseen ja muuntumiseen ja pysyvyyteen? Miten?

Miten kasvattaja voi tukea erilaisia lapsia sosiaalisten taitojen kehityksessä?