Download - Tulosten ja suositusten esittely...tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä tulee tarttua tarmokkaasti. •Digitalisaatio muuttaa sekä tutkimusta että opetusta syvällisesti ja

© SUOMEN AKATEMIA | TIETEEN TILA 2018 1

Tulosten ja

suositusten

esittely

Heikki Mannila

10.12.2018

Tieteen tila -selvitysten tavoitteet ja aineistot

• Tuottaa materiaalia, joka

• Tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä

• Vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa

• Mitä tarkastellaan

• Tutkimuksen henkilöstövoimavarat ja rahoitus

• Julkaisutoiminta ja julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus

• Erityistarkasteluina vuonna 2018

- Kansallinen tavoite 4 %:n t&k-intensiteetistä

- Ilmiöpohjaiset ja tieteen sisäiset muutostekijät


Kiitokset

• Ohjausryhmä: Erja Heikkinen, Anni Huhtala, Keijo Hämäläinen, Lea Kauppi,

Jukka Mönkkönen, Ilkka Niemelä, Marita Niemelä, Heikki Ruskoaho, Heikki

Mannila

• Tieteen tila 2016 -katsauksesta saatu palaute

• Tieteen muutostekijöitä ja nousevia tutkimusalueita kartoittaneiden työpajojen

osallistujat, puheenjohtajat ja järjestäjät

• Tieteen tila -katsauksen käsikirjoitusta kommentoineet

• Bibliometrinen laskenta: Yrjö Leino, CSC

• Toimittajat: Otto Auranen, Paula Leskinen, Jussi Alho, Anu Nuutinen, Samuli

Hemming


Keskeiset aineistolähteet

• Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen: https://vipunen.fi

• Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä innovaatiotoiminnan tilastot

• OECD:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastot


https://vipunen.fi/

Joitakin keskeisiä havaintoja

• Tieteen taso bibliometrisen indikaattorin valossa on kohonnut 2010-luvulla.

• Julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri

• Kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on suurempi kuin

kotimaisten julkaisujen

• Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä

korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa.

• Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa vähentyneet


• Pysyväisluontoisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus vaihtelee paljon

yliopistojen välillä.

• Ulkomaalaisten osuus on kasvanut erityisesti yliopistojen määräaikaisissa

tehtävissä.

• Naisten osuus on kasvanut yliopistojen pysyväisluontoisissa tehtävissä.


• Suomen t&k-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut.

• Monitieteinen ja ilmiöpohjainen tutkimus sekä tutkimuksen ja osaamisen

keskittymät (ekosysteemit) ohjaavat kehitystä entistä enemmän;

tarkastelun datapohja kaipaa täydennystä.

• Digitalisaatio ja avoin tiede muuttavat tiedettä merkittävästi.


Suositukset

• Ihmiset tekevät tieteen: vetovoimaisia toimintaympäristöjä ja hyviä

rekrytointimenettelyjä tarvitaan korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden

houkuttelemiseksi.

• Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät

ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät

profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Keskittymien rakentamista ja

kehittymistä tulee tukea vahvasti rahoitusratkaisuilla.

• Digitalisaation ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin tutkimuksen ja opetuksen

kehittämisessä tulee tarttua tarmokkaasti.


Yksityiskohtaisemmin:

julkaisut, rahoitus, henkilöstö


Top 10 -indeksi tieteen tason bibliometrisenä indikaattorina

• Tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen

suhteellista osuutta.

• Kunkin tieteenalan keskitaso maailmassa (Web of Science -pohjaisessa

aineistossa) on 1.

• Viittausmäärä on normalisoitu tieteenalan ja julkaisuvuoden mukaan.

• Antaa yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun.

• Ei yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta.

• Tuoreimmat tiedot: vuosien 2012-2015 julkaisut ja niihin kertyneet viittaukset

vuoden 2017 loppuun asti

© SUOMEN AKATEMIA | TIETEEN TILA 201810

Suomen julkaisujen top 10 -indeksi on noussut 2010-luvulla


Results presented here are derived

from the Web of Science ® prepared

by CLARIVATE ANALYTICS ®, Inc.

(Formerly the IP & Science business

of Thomson Reuters®), Philadelphia,

Pennsylvania, USA: © Copyright

CLARIVATE ANALYTICS ® 2018. All

rights reserved. Results are taken with

permission from the bibliometric

analysis system provided by CSC - IT

Center for Science Ltd., Espoo,

Finland .

Lähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -

pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC

Oy, 2018.

Huomautuksia

• Nousua nähtävissä 2010-luvulla

• Edellisessä katsauksessa havaittu nousu on jatkunut

• Muutoksen suunta on hyvä

• Monet keskeiset verrokkimaat edelleen selvästi edellä

• Muutokset ovat aina monien pitkäjänteisten tekijöiden tulosta

• Bibliometriset indikaattorit: yksi näkymä tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun

• Eivät anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta

• Ilmiöpohjaisuuden sekä tutkimuksen ja osaamisen keskittymien (ekosysteemien)

tarkastelu edellyttää menetelmällistä kehitystyötä

• Yksityiskohtaisempia organisaatio- ja tieteenalakohtaisia tuloksia raportissa sekä

opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta (vipunen.fi)


Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin

kotimaiset julkaisut Suomessa ja kaikissa verrokkimaissa


Lähde: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2018.

Kansainvälinen yhteisjulkaisu 2002–2005

Kansainvälinen yhteisjulkaisu 2012–2015

Kotimaiset julkaisut2002–2005

Kotimaiset julkaisut2012–2015

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

2To

p 1

0 -i

nd

eksi

Maa

ilman

kes

kita

so o

n 1

.

Suomen ja verrokkimaiden asukaslukuun suhteutetut julkaisumäärät,

julkaisumäärien suhteellinen muutos ja maan osuus maailman Web of Science

-julkaisuista vuosina 2002–2005 ja 2012–2015.


Lähteet: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2018; OECD Main Science and Technology Indicators (24.7.2018 julkaistu aineisto),

http://www.oecd.org/sti/msti.htm.

Ositettu

julkaisumäärä /

100 000 asukasta

Suhteellinen

muutos

Osuus maailman

julkaisuista (ositettu)

Maa 2002–2005 2012–2015 02/05–12/15 2002–2005 2012–2015

Alankomaat 443 662 1,5 1,8 % 1,5 %

Belgia 360 534 1,5 1,0 % 0,8 %

Irlanti 290 523 1,8 0,3 % 0,3 %

Iso-Britannia 443 539 1,2 6,8 % 4,8 %

Itävalta 328 493 1,5 0,7 % 0,6 %

Kiina 16 85 5,2 5,5 % 15,9 %

Norja 387 700 1,8 0,5 % 0,5 %

Ranska 275 357 1,3 4,4 % 3,2 %

Ruotsi 567 748 1,3 1,3 % 1,0 %

Saksa 302 425 1,4 6,2 % 4,7 %

Suomi 510 694 1,4 0,7 % 0,5 %

Sveitsi 621 918 1,5 1,2 % 1,0 %

Tanska 481 833 1,7 0,7 % 0,6 %

Yhdysvallat 381 456 1,2 28,7 % 20,0 %

Yliopistojen kokonaisrahoitus, valtionrahoitus ja tutkimuksen

rahoituslähteet vuosina 2013–2017


Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta; Opetushallinnon

tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Talous (opetus- ja

kulttuuriministeriön tiedonkeruun aineisto); Vuosien 2015–2018 yhdistelmät

ajantasaisista talousarvioista sekä talousarvioesitys vuodelle 2019 (vuosien

2013–2017 tilinpäätöstiedot yliopistolain mukaisesta valtionrahoituksesta

sisältäen ALV-kompensaation) » http://budjetti.vm.fi.

Tutkimustyövuosien indeksoitu kehitys yliopistoissa ja

valtion tutkimuslaitoksissa vuosina 2012–2017


Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta; Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017 (verkkojulkaisu); Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Korkeakoulutus ja t&k-

toiminta, Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Tilastokeskuksen aineisto); Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö (opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun aineisto).

Yliopistojen tohtorit

Yliopistojen koko

tutkimushenkilöstö

Tutkimuslaitosten

tohtorit

Tutkimuslaitosten koko

tutkimushenkilöstö

Tutkimustyövuosien indeksoitu kehitys, 2012=100

50

60

70

80

90

100

110

120

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön rakenteen muutos

2012 2017 Muutos

Tutkijakoulutettavat ym. 7 190 5 859 - 19 % (uraporras I)

Tutkijatohtorit ym. 3 348 3 909 +17 % (uraporras II)

Pysyväisluontoinen henkilöstö 6 227 6 310 + 1 % (uraportaat III ja IV)

III: yliopistonlehtori, apulaisprofessori ym. 3 624 3 956 +9 %

IV: professori ym. 2 603 2 354 -10 %

(III−IV: paljon vaihtelua yliopistojen välillä; tenure track -järjestelmien tulo)

Yhteensä 16 765 16 079 - 4 %


Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö.

Pysyväisluontoisen ja määräaikaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön

henkilötyövuodet – paljon vaihtelua yliopistojen välillä


Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, Yliopistokoulutus, Henkilöstö.

I–II htv III–IV htv (I–II) / (III–IV)

Yliopisto 2012 2017 2012 2017 2012 2017

Tampereen teknillinen yliopisto 886 748 229 200 3,9 3,7

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 340 351 174 158 2,0 2,2

Aalto-yliopisto 1 755 1 396 751 679 2,3 2,1

Hanken Svenska handelshögskolan 53 68 66 66 0,8 1,0

Oulun yliopisto 1 031 1 065 522 479 2,0 2,2

Åbo Akademi 489 383 208 180 2,4 2,1

Vaasan yliopisto 154 140 103 102 1,5 1,4

Jyväskylän yliopisto 903 867 551 577 1,6 1,5

Helsingin yliopisto* 2 360 2 103 1 631 1 718 1,4 1,2

Itä-Suomen yliopisto 785 744 630 689 1,2 1,1

Turun yliopisto 1 040 1 110 591 655 1,8 1,7

Tampereen yliopisto 521 537 499 509 1,0 1,1

Lapin yliopisto 192 214 80 84 2,4 2,5

Taideyliopisto 29 43 192 213 0,2 0,2

Kaikki yliopistot yhteensä 10 538 9 769 6 227 6 310 1,7 1,5

Erityistarkastelut 2018

• Tavoitteena 4 %:n t&k-intensiteetti

- Taustalla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotavoite: tutkimus- ja kehittämistoiminnan

menojen osuus 4 % BKT:sta vuonna 2030

- Suomen vetovoima tki-toiminnassa (osaamiskeskittymät, osaavat tekijät) keskeistä

- tarkasteluja

- Suomen t&k-intensiteetti kv. vertailussa

- Suomen t&k-menojen rakenne

- Osaava työvoima (tohtorit, t&k-työtä tekevät) eri sektoreilla

• Ilmiöpohjaiset ja tieteen sisäiset muutostekijät

- Kokeileva tarkastelu


Suomen t&k-panostus suhteessa bruttokansantuotteeseen

on laskenut


Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators (24.7.2018 julkaistu aineisto), http://www.oecd.org/sti/msti.htm

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

%

Suomi ja valitut Euroopan maat sekä Israel

Israel

Ruotsi

Sveitsi

Itävalta

Tanska

Suomi

Belgia

Alankomaat

Norja

Irlanti

T&k-menojen osuus

bruttokansantuotteesta

Suomen t&k-menojen kehitys: palkkaus- ja muut menot


Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Yhteensä

Muut toimialat

Elektroniikka-, tietokone- ja sähkölaitealan teollisuus

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkausmenot (milj. euroa)

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan muut kuin palkkausmenot (milj. euroa)

Erikseen on tarkasteltu Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaista elektroniikka-, tietokone- ja sähkölaitealan teollisuutta sekä muita toimialoja.

T&k-henkilöstön koulutusaste sektoreittain vuonna 2017.


Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Korkeakoulusektori Yrityssektori

Julkinen sektori

ja YVT Sektorit yhteensä

Koulutus Lkm % Lkm % Lkm % Lkm %

Tohtori 10 468 37 2 226 6 2 238 31 14 932 21

Lisensiaatti 600 2 468 1 241 3 1 309 2

Yliopistotutkinto 11 241 40 17 809 48 3 058 43 32 108 44

Ammattikorkeak. 1 630 6 11 768 32 643 9 14 041 19

Muu koulutus 4 216 15 5 061 14 979 14 10 256 14

Yhteensä 28 155 100 37 307 100 7 159 100 72 621 100

Taulukossa on esitetty t&k-henkilöstön lukumäärä (lkm) sekä koulutusasteen henkilöiden osuus sektorin koko t&k-henkilöstöstä (%).

Monitieteinen ja ilmiöpohjainen tutkimus sekä tutkimuksen ja

osaamisen keskittymät ohjaavat kehitystä entistä enemmän

• Tutkimuksen ja osaamisen keskittymät

- Laaja joukko toisiinsa kytkeytyviä tutkimusnäkökulmia ja -hankkeita

- Usein monta organisaatiota eri sektoreilta, monipuolinen ja osin jaettu tutkimusagenda

- Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, usein monitieteisiä ja ilmiöpohjaisia

- Tutkimuksen ja osaamisen ekosysteemejä

- Luovat pohjan innovaatio- ja kasvuekosysteemeille

- Tutkimus ja opetus

• Ilmiöpohjaisuus

• Datapohja kaipaa täydennystä: keskittymien tunnistaminen ja analyysi


SUOSITUKSET



Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät

ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät

profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Keskittymien rakentamista

ja kehittymistä tulee tukea vahvasti rahoitusratkaisuilla.

Digitalisaation ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin

tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä

tulee tarttua tarmokkaasti.

Ihmiset tekevät tieteen: vetovoimaisia toimintaympäristöjä

ja hyviä rekrytointimenettelyjä tarvitaan korkeatasoisten

tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi.

Suositukset


Ihmiset tekevät tieteen:

vetovoimaisia toimintaympäristöjä ja hyviä rekrytointimenettelyjä

tarvitaan korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi.

• Henkilöstön ja opiskelijoiden rekrytoinnit ovat

korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tärkeimmät

päätökset.

• Kansallinen, kansainvälinen ja sektorien välinen

liikkuvuus edistää tutkimuksen laatua,

vaikuttavuutta ja uudistumista: urajärjestelmien,

rekrytointikäytäntöjen ja rahoitusmenettelyjen tulee

tukea liikkuvuutta.

• Monitieteisyyden ja ilmiöpohjaisuuden merkitys

tutkimuksessa kasvaa; tämä tulee ottaa

rekrytoinneissa huomioon.

• Tieteenalakohtaisen laadun merkitys ei

kuitenkaan vähene.

• Rekrytoinneissa tulee määrällisten

indikaattorien sijasta arvioida monipuolisesti

tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja

vaikuttavuutta.

• Tutkijankoulutuksen tulee antaa hyvät ja

monipuoliset valmiudet vaativiin, laaja-alaisiin ja

muuttuviin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin

yhteiskunnan eri sektoreilla.


Laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja

osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle.

Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.

Keskittymien rakentamista ja kehittymistä tulee tukea vahvasti

rahoitusratkaisuilla.

• Menestyksekkäät tutkimuksen ja osaamisen keskittymät rakentuvat

nykyisin usein ilmiöpohjaisesti.

• Tällaiset keskittymät ovat olennaisia 4 prosentin t&k-intensiteetin

saavuttamisessa.

• Keskittymien kehittyminen vaatii tutkimusorganisaatioiden vahvaa

profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä.

• Rahoitusratkaisuilla tulee merkittävästi tukea tällaisten keskittymien

rakentamista ja kehitystä.


Digitalisaation ja avoimen tieteen mahdollisuuksiin

tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä

tulee tarttua tarmokkaasti.

• Digitalisaatio muuttaa sekä tutkimusta että opetusta

syvällisesti ja nopeasti.

• Avoin tiede, joka sisältää avoimen julkaisemisen, datan ja avoimet

menetelmät, parantaa tutkimuksen laatua ja laajentaa tutkitun

tiedon käyttöä yhteiskunnassa. Uusia käytäntöjä tulee edistää

vahvasti.

Tieteen tila -selvitykset jatkossa

• Jatkossa kahden vuoden välein julkaistavista Tieteen tila -kokonaisuuksista luovutaan

• Siirrytään jatkuvampaan aineiston tuotantoon ja koostamiseen

• Tavoite entinen: tuottaa materiaalia, joka

• Tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä

• Vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa

• Keskustelut uusista toimintamuodoista käynnistymässä


www.aka.fi/tieteentila


Download - Tulosten ja suositusten esittely...tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä tulee tarttua tarmokkaasti. •Digitalisaatio muuttaa sekä tutkimusta että opetusta syvällisesti ja

Top Related