Download - Sinituuli, syksy 2010

marraskuu 2010

Jääsalontie 10, 90400 OULU P. 010 4709 990

www.toimistotarvikejuntunen.fi

Toimistotarvike Juntunen Oy

25-juhlavuosi1985–2010

Nordic Offi ce Alliancen perustajajäsen.

Euro Toimistotukut-ketjun perustaja osakas. Perustettu 1991.

JÄRJESTÄ JUHLASI DYYNISSÄPikkujouluissa keskiaikaa ja etnisiä herkkuja

TILAUKSESTA: · Lampaan Rosvopaisti· Menu Urho · Drink Workshop· Pöytägrillit

08-466710www.hiekkadyyni.fi

Jyrki katainen:

Tanakka etukeno työn puolesta”

© M

auri Ratilainen

Suomi on edelleen vahvasti teollisuusyhteiskunta, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

”

3

Kainuu uuteen nousuunKajaanissa ei jääty murehtimaan UPM:n lähtöä. Renforsin rannassa itää uusi kasvu. 14

2 sinituuli ST 2/2010

Teksti: Sanna räsänen Kuva: anni kinnunen

Syksyn seurakuntavaalit ovat ko-rostetusti nuorten vaalit, pääsevät-hän 16-vuotiaat ensi kertaa vaikut-tamaan oman kotiseurakuntansa asioihin äänestämällä. Oulussa ehdolla olevilla 18-vuotiaalla Lot-ta Savolalla ja 25-vuotiaalla Henri Heikkisellä on kirkolle asiaa. Kysy-mys kuuluu: kuunteleeko kirkko?

Lotta on ehdolla Oulujoen seu-rakuntaneuvostoon sekä Oulun yhteiseen kirkkovaltuustoon. In-nostus ehdokkuuteen lähti havah-tumisesta siihen, että kirkkopäät-täjien keski-ikä on on reilusti yli seurakuntien jäsenten keski-iän.

Kirkko tarvitsee lisää potkua toi-mintaan. Nuoret on päästettävä päättämään asioista, jotta nuorten erovirta saadaan tukittua ja kirk-

ko pysyy yhteiskunnan kehitykses-sä mukana, Lotta täräyttää. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että kir-kon täytyy pitää kiinni omasta kan-nastaan eikä imeä liikaa vaikutteita ympäröivästä yhteiskunnasta.

Myös Tuiran seurakuntaneu-vostoon ja yhteiseen kirkkoval-tuustoon pyrkivä Henri näkee kir-kon olevan nyt jonkinmoisen krii-sin partaalla.

Kirkko on nyt jännän äärellä. Seurakunnista erotaan kiihtyvällä tahdilla, kysymys samansukupuo-listen avioliitosta jakaa kansaa ja viime kädessä koko kirkon tuleva asema on yksi suuri kysymysmerk-ki. Tässä tilanteessa kirkko tarvit-see kiihkotonta järjen ääntä sel-vitäkseen yhdestä olemassaolon-sa pahimmista kriiseistä, Henri toteaa. Hän haluaa puolustaa kir-kon mahdollisuutta omaan toi-

mintaansa ja toivoo kirkon toimi-van näkyvästi etenkin suomalais-ten hyväksi.

toimiva ja kuunteleva kirkko

Molemmille on jäänyt hyviä muis-toja kirkon toiminnasta. Lotta asui pienenä Tuiran seurakunnan alu-eella, ja kävi silloin paljon erilaisis-sa kerhoissa. Vaellusriparista on myös jäänyt lämpimät muistot.

Oulujoen seurakunnan nuoril-le tarkoitetut avoimien ovien päi-vät ovat tykättyjä ja niitä saisi olla enemmänkin, Lotta linjaa. Nuoril-le aikuisille tarjottavaa hengellistä toimintaa saisi hänen mielestään olla enemmän esimerkiksi leirien muodossa. Hänelle on tärkeä myös kirkon rooli kulttuuriperinteiden ja hengellisten arvojen ylläpitäjänä.

Henrille ovat erityisesti jääneet

mieleen rippileiri ja isosena toimi-minen sitä seuraavan kesän rippi-leiriläisille.

– Kirkko on mielestäni tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja pe-rinnettä. Minulle tärkeitä toimin-toja ovat ne perinteiset, kuten häät, kastajaiset ja hautajaiset, jotka useimpia meistä kosketta-vat, hän kertoo. Henrin näkemyk-sen mukaan kirkko ei edusta niin-kään Jumalaa kuin ihmisten us-koa, ja siksi kirkon pitäisi kuun-nella seurakuntalaisten toiveita.

yhdessä nuorten ja nuoret kaikkien puolesta

Kokoomuksella on esimerkiksi Oulussa yhteensä kahdeksan kor-keintaan 30-vuotiasta ehdokasta, jokaisessa seurakunnassa vähin-tään yksi. Entä minkä takia myös kypsempien kirkon jäsenten kan-

nattaa äänestää seurakuntavaa-leissa nuoria?

Nuoria äänestämällä taataan kirkon aseman jatkuvuus. Kirkko tarvitsee nuorta näkemystä, jotta nuoret kiinnostuisivat enemmän sen toiminnasta, Lotta pohtii.

– Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia ja nuoret ovat niitä, jotka kulkevat muutoksen edellä. Mikä-li kirkko haluaa pysyä vireänä toi-mijana, on sille ensisijaisen tärke-ää saada myös nuoria mukaan toi-mintaansa, Henri päättää.

Seurakuntavaalien ennakkoää-nestys on jo ohi, mutta varsinai-sena vaalipäivänä 14.11. (Oulussa myös 15.11.) ehdit vielä käydä vai-kuttamassa siihen, kuka sinua seu-rakunnassasi kuuntelee. Henrin, Lotan ja muut kokoomuksen eh-dokkaat löydät oman seurakuntasi Kuunteleva kirkko-ehdokaslistalta.

”kirkko on nyt jännän äärellä”

Henriä voit äänestää tuiran seurakuntaneuvoston vaaleissa numerolla 106 ja yhteisen kirkkovaltuuston vaaleissa numerolla 28. Lotan ehdokasnumero Oulujoen seurakuntaneuvoston vaaleissa on 131 ja yhteisen kirkkovaltuuston vaaleissa 7.

” Maailma muuttuu kiihtyvää tahtia ja nuoret ovat niitä, jotka kulkevat muutoksen edellä.”

3ST 2/2010

Teksti ja kuvat: Matti Sovijärvi

Kirkko on monessa mielessä tienhaarassa. Kiehuntaa on kirkon sisällä niin moraalin ongelmista kuin kirkon ope-tuksen sisällöstä. Yhteiskun-nan turvaverkkojen käydes-sä entistä heiveröisemmik-si on kirkon diakoniatyöllä kuitenkin valtavia haasteita edessään. Samalla kun Suomi maallistuu, kirkon tarjoamal-le ihmisten yhteydelle on en-tistä enemmän kysyntää.

– Vaaleissa on kysymys en-siksikin jokaisen seurakun-nan omista asioista, siitä, mi-ten seurakunnat haluavat ke-hittää omaa toimintaansa tu-levana nelivuotiskautena. Seurakuntien ongelmat ovat hyvinkin erilaisia seurakun-tien taloudellisesta asemas-ta ja koostakin riippuen, sa-noo Sari Hintikka-Varis, joka vastaa kokoomuksessa seu-rakuntavaaleihin valmistau-tumisesta. Hän on itse myös ehdokkaana Rautalammin seurakunnassa.

Hän korostaa, että juuri tästä syystä vaaliteemat eivät voi olla korostetun hallinnollisia, vaik-

ka kirkkovaltuustot ja seura-kuntaneuvostot ovatkin ennen muuta hallinnollisia elimiä.

– Monet muut kirkon piiris-sä juuri nyt ajankohtaiset asi-

at ovat mielestämme henkilö-kohtaisia omantunnon kysy-myksiä. Emme missään tapa-uksessa halua vaatia ihmisil-tä yhden- tai toisenlaista mo-

raalia. Omantunnon kysymyk-set ovat äärimmäisen henkilö-kohtaisia. Kaikkien seurakun-talaisten ja seurakunnan työn-tekijöiden pitää kuitenkin ai-na mahtua kirkkoon, hän ko-rostaa.

– Nämä ovat siinäkin suh-teessa merkittävät vaalit, et-tä ensimmäistä kertaa saavat äänestää jo 16-vuotiaat nuo-ret. Seurakuntavaaleissa ää-nestysaktiivisuus on ollut to-della alhaista, reilusti alle 20 prosenttia seurakuntalaisista on käynyt uurnilla. Nyt meillä on mahdollisuus luoda seu-rakunnille entistä vahvempi tulevaisuus tukemalla nuoria ehdokkaita.

– Vaaliteemamme on ”Kuunteleeko kirkko”. Halu-amme sillä ennen muuta ko-rostaa kirkon mahdollisuuk-sia toimia ihmisiä heidän ar-jessaan tukevana ja turvaavana organisaationa. Toista sellaista toimijaa ei Suomessa ole. Kir-kolla on siis valtava työsarka edessään, kunhan se vain säi-lyttää – tai luo uudelleen – yh-teyden omiin jäseniinsä, Sari Hintikka-Varis sanoo.

Hän muistuttaa, että kirk-

ko on ihmisille tärkeä juu-ri silloin, kun se on osa ih-misten elämän käännekoh-tia, kasteessa, vihkimisessä ja myös hautaan siunaami-sessa.

– Mutta kirkon on hyvä ol-la läsnä myös ihmisten arjes-sa, päiväkerhoissa, iltaruko-uksissa, jokapäiväisessä elä-

mässä. Siksi korostamme näissä vaaleissa kirkon roolia ihmisiä kuuntelevana ja heis-tä välittävänä yhteisönä.

– Kirkon hallinnolla on oma vahva merkityksensä sen työn suuntaamisessa. Meillä monella on yhä se vanhentu-nut käsitys, että me seurakun-talaiset olisimme jotenkin kirkon alamaisia. Me olem-me kuitenkin kirkko ja me myös vaaleissa päätämme, miten kirkon toimintaa tule-vina vuosina kehitetään, Sari Hintikka-Varis sanoo.

kokoomus kehittää kuuntelevaa kirkkoaKirkollisvaalit ovat ovella. Nyt valittavat kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet päättävät, miten seurakunnat kehittävät toimintaansa seuraavan neljän vuoden aikana.

kirkkoa tarvitaan tukemaan ihmisiä heidän arjessaan. Siksi vaalitunnuksemme on kuunteleeko kirkko, sanoo Sari Hintikka-Varis.

Seurakuntavaalit 2010Äänioikeutettuja ovat kaik-ki 16-vuotta viimeistään 14.11. 2010 täyttäneet kirkon jäsenet.

Varsinaiset vaalipäivät 14.-15.11.

Vaalit alkavat sunnuntaina14.11. jumalanpalveluksen jäl-keen ja päättyvät viimeistään 15.11. klo 18. Joissakin seurakun-nissa vain sunnuntai on vaa-lipäivä.

Äänestyspaikkana on yleensä kirkko. Monet seurakunnat jär-jestävät ännestyspaikkoja myös kauppakeskuksiin, kirjastoihin ja oppilaitoksiin.

Alustava tulos on selvillä vaa-lipäivän iltana joko 14.11. tai 15.11. www.kuunteleekokirkko.fi

24 valtuusto93 neuvosto

Marja-Leena HuovialaYlihoitaja


Jasmin MäntyläJuontaja


Jyrki KujalaEläkeläinen


Pia-Riitta Korvenheimo

KM, luokanopet-taja


Oiva KorkeamäkiHallintonotaari


Antti KorhonenOpiskelija


Markku KoivuperäYritysjohtaja


Marjo JämsäHammaslääkäri


Helena JaakkolaPäätoimittaja


Anna-Liisa Hirvenoja

Kansanedustajan avustaja, rehtori


Allu AlataloMyynti- ja

markkinointipääl-likkö


Alma TuiskulaFM


Lotta SavolaOpiskelija


Heikki PesämaaYrittäjä


Tommi PekkalaPalvelukotiyrittäjä


Jarkko KramsuYrittäjä


Juha HänninenKapteeni, turval-

lisuuspäällikkö, sit.


Birgitta HeikkiläKoulutuspäällikkö


Mari-Leena Talvitie

DI


Lyly RajalaKansanedustaja,

toimittaja

28 valtuusto- neuvosto

Ritva OravaOsastonhoitaja,

eläkeläinen


Markku NissinenEverstiluutnantti,

evp.


Markku KuuseloKTM, yrittäjä


Jorma KiveläDI


Paula TamminenTHM, erikois-sairaanhoitaja


Antti RautioPalveluntuottaja,

yrittäjä


Paula PörhöEläkeläinen


Maria PortaankorvaKM, musiik-

kiluokanopettaja


Ilkka YliniemiKehitysjohtaja


Heli PihlajamaaOpiskelija


Kaisu SimiläToimistosihteeri


Jukka OravaAlueasiamies, DI


Heikki NiemiFM


Anna-Liisa LämsäKT, tutkimuspääl-

likkö


Eeva-Maija Kolehmainen

FM, hallintosihteeri


Petri JuntunenYrittäjä, talous-

johtaja


Jonna-Marleena HäröTiedekeskuksen

johtaja


Anna Hjorth-Röntynen

FM


Henri HeikkinenToimitusjohtaja


Merja HaapaviitaYrittäjä


Jari EskolaYrittäjä

Kokoomuslaisten ja sitoutumattomien seurakuntaihmisten ehdokaslista (KK)

Valitsijayhdistyksen taustavoimana ja vaalityön tukijana on Kansallinen Kokoomus. Mukana on myös sitoutumattomia henkilöitä, jotka haluavat olla tukemassa valitsijayh-distyksen ajatuksia.

Lue lisää: www.oulunkokoomus.fi ja www.kuunteleekokirkko.fi

” Kuunteleeko kirkko jäseniään?”

pää

kir

joitu

s


timo turunen

...matkasi varrella!

Asioimisen helppoutta!

Yli 60 000 tuotetta - kaikki saman katon alta!

UUSI UPEA HALPA-HALLI

Kiimingissä!AVATTUosoitteessa Isoahontie 1-3.

Kiimingin myymälässä myös

• tekstiilit

• käyttötavarat

• taloustavarat

• kemikaliotuotteet

• elintarvikkeet

VALIKOIMISTAMME:

Innolla kohti vaalejaKokoomus on asettanut hyvän ehdokasjoukkueen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Tavoitteena on ollut saada Oulun vaalipiiristä maantieteel-lisesti kattavasti eri taustan omaavia ehdokkaita. Tässä olem-me onnistuneet mielestäni hyvin.

Äänestäjällä täytyy olla vaaleissa ehdokas, joka tuntuu hä-nestä ”omalta ehdokkaalta”, oli se sitten kotikunnan oma eh-dokas tai sitten ehdokkaan ajamat asiat tuntuvat läheisiltä.

Lista edustaa nuoruutta ja kokemusta sekä ammatillista osaamista. Tavoitteena on saada meidät äänestäjät myös ak-tiivisesti osallistumaan vaalikampanjan aikana eri tilaisuuk-siin. Nyt on aika viestiä ehdokkaille, ja toki myös istuville kan-sanedustajille sekä ministereille, mitä me äänestäjät haluam-me tulevalta eduskunnalta.

Viesti menee aina perille ja se noteerataan. Onhan kokoo-muksen puheenjohtaja Jyrki Katainen useasti todennut, et-tä kansalaispalaute on tärkeää ja se antaa aina oikean viestin päättäjille. Siis palautetta antamaan ehdokkaille ja vaikutta-maan!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ehdokkaat esitellään tässä lehdessä vapaamuotoisten juttujen sekä kysymys-vastaus -osion avul-la. Siis kelpo kokoelma kansalaisia, joista oma valinta varmasti löytyy.

Vaalien lisäksi ajankohtainen ja varmasti yksi Pohjois-Suomen kan-nalta tärkeimpiä ja kauaskantoi-simpia kysymyksiä on uuden ydin-voimalan sijoituspaikan ratkaisu. Kysymys on siis siitä, rakennetaan-ko laitos Pyhäjoelle vai Simoon. Ei siitä, rakennetaanko laitosta ollen-kaan, kuten jotkut tahot antavat ym-märtää.

Olisiko aika pohtia asiaa meidän tavallisten ihmisten ja Pohjois-Poh-janmaan kannalta. Kysymys on yk-sinkertainen, haluammeko me työ-paikkoja ja tätä kautta verotuloja, joilla kustannetaan koulut sairaa-lat ja vanhustenhoito ja niin edel-leen. Vai haluammeko me taantuvia paikkakuntia, joilta ensimmäisenä

lähtevät nuoret ja sitten työikäiset. Pyhäjokisista lähes 70 pro-senttia on sitä mieltä, että he haluavat laitoksen myötä taata asukkaiden ja alueen tulevaisuuden.

Myös Pohjois-Pohjanmaan taloudellisesta kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä demokratiasta vastuussa olevat tahot, po-liittiset päättäjät ja maakunnalliset organisaatiot tukevat yksi-mielisesti laitoksen sijoittamista Pyhäjoelle.

Olkaamme siis kaikki vastuulliset pohjoispohjalaiset tuke-massa Pyhäjoen valintaa uuden ydinvoimalan sijoituspaikak-si. Näin tuemme myös demokraattista päätöksentekoa.

kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan kokoomuksen toiminnanjohtaja

” Haluammeko me työpaikkoja ja tätä kautta verotuloja, joilla kustannetaan koulut sairaalat ja vanhustenhoito ja niin edelleen. Vai haluammeko me taantuvia paikkakuntia, joilta ensimmäisenä lähtevät nuoret ja sitten työikäiset?”

Omistajayrittäjät pitävät talouden elinvoimaisenaKansallisen Kokoomuksen tavoitteena on rakentaa Suo-mi, joka:

•kannustaa kansalaisia omiin valintoihin ja niissä onnistumisiin .

•luo kaikille samanlaiset mahdollisuudet hyvään elä-mään.

•on aidosti suvaitsevainen ja tasa-arvoa tukeva hyvin-vointiyhteiskunta.

•tukee yksilönvapautta ja vastuuta.

•kantaa vastuuta ihmisistä, jotka ovat heikoimmassa asemassa.

Minulle on lähes kolmen-kymmenen vientivoittoisen yrittäjävuoden aikana vah-vistunut käsitys, että omis-tajayrittäjyyttä lisäämällä se-kä tuotannollisiin, että var-sinkin palvelualan yrityksiin, saadaan kansantalous va-kaammaksi. Yrittäjän valp-paus, kekseliäisyys ja kette-ryys pitävät talouden dynaa-misena. Omistajayrittäjä on siten elinkeinoelämän moot-tori. Tämä on nimenomaan kansallinen etu. Vastuullises-

sa markkinataloudessa val-tion tulee luoda riittävän hy-vät mahdollisuudet siihen, et-tä mahdollisimman moni ih-minen saa edellytykset yrittä-jyyteen.

Kun Suomi siirtyi vapaan markkinatalouden piiriin Neuvostoliiton romahtami-sen, kartellilain synnyn, va-paakauppasopimusten ja ul-komaalaisomistuksen sal-limisen jälkeen, muuttui-vat myös Suomalaisten yri-tysten rakenteet markkina-lähtöiseksi. Yritykset, varsin-kin omistajayrittäjälähtöiset, ovat löytäneet roolinsa jonka avulla Suomi on pienenä hy-vin koulutettuna kansakun-tana pärjännyt suhteellisen hyvin. Pienet ja keskisuuret yrityksetkin ovat voineet kas-vaa jopa vientiyrityksiksi. Vi-ranomaisten ja poliitikoiden on myös uskallettava ottaa tä-tä kehitystä tukeva asenne, vaikka kyse olisikin jonkin-asteisesta vallasta luopumi-sesta. Kartellien, trustien ja monopolien ehkäiseminen lienee kuitenkin entistä tär-keämpää.

Suomella ei mielestäni ole

muuta kuin suhteellista kil-pailuetua käytettävänään. Ar-vokkainta pääomaamme on ihmiseen sijoitettu pääoma. Tämän vuoksi valtiovallan tu-lee entistä jämäkämmin luo-da edellytykset tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan sekä viennin kasvulle pienissäkin suomalaisissa yrityksissä.

Tulevaisuutemme on uu-sissa ja uusiutuvissa työpai-koissa.

eero Suutarikansanedustajaehdokas

kajaani

” Suomella ei ole muuta kuin suhteellista kilpailuetua käytettävänään. arvokkainta pääomaamme on ihmiseen sijoitettu pääoma.”

5ST 2/2010

* M

atka

puhe

limes

ta 8

,21

snt/

puhe

lu +

16,

90 s

nt/m

in. L

anka

puhe

limes

ta 8

,21

snt/

puhe

lu +

5,9

snt

/min

.

MYYNTI JA ESITTELY YIT Koti AsuntomyyntiPaulaharjuntie 20, 90530 Oulu Anne Haapala 040 869 0922 Raija Koistinen 040 519 6000yitkoti.fi

Täysin kalustetut ja varustetut loma-asunnot vapauttavat sinut ja perheesi nauttimaan täysillä. Vuokatti Chalets 2 rakennetaan matkailu-keskuksen ytimeen Urheiluopiston ja Vuokatti Chalets 1:n jatkoksi. Keskeinen sijainti takaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet ympäri vuoden.

Mukavuutta ja hotellitason palveluja

Vuokatti Chalets 2 loma-asunnon varustukseen kuuluu kaikki veitsistä verhoihin, haarukoista huonekaluihin. Vuokatin Urheiluopiston ravintola- ja liikuntapalveluista pääset nauttimaan lämpimän sisäkäytäväyhteyden kautta.

Erinomainen sijainti Vuokatissa

Useimmat matkailualueen palveluista ovat vain kävelymatkan päässä. Ulkoilureiteille pääset suoraan huoneiston ovelta.

Vuokrauspalvelu käytössäsi

Käytä loma-asuntoasi aina kun haluat, muuna aikana Urheiluopisto hoitaa vuokrauksen puolestasi.

Vuokatti Chalets 2 Kerrostalo | Opistontie 12

Arvioitu valmistuminen alkuvuodesta 2012.

Huoneistotyyppi mh. alk. vh. alk. sisustuspaketti2 h+mt+kt+s 45,0 m2 57 040 142 600 17 0002 h+mt+kt+s 54,0 m2 73 920 184 800 19 0003 h+kt+s 61,0 m2 78 320 195 800 20 000

YHTEITYÖSSÄ Vuokatin UrheiluopistoOpistontie 1, 88615 Vuokatin Urhiluopisto puh. vaihde (08) 61 911 (08) 6191 500 myyntipalveluwww.vuokattisport.fi

Marraskuussa esittelyssä käyneiden kesken arvomme vapaan viikonlopun Vuokatti Chalets 1:ssä. Soita ja sovi esittely Vuokatti Chalets 2 :ssa.

Mitä yhteistä on yritteliäisyydellä ja perheellä?Yritteliäisyys on halua ottaa vastuuta omasta ja läheis-ten hyvinvoinnista sekä menestyksestä. Sen avul-la luodaan työtä, toimeen-tuloa sekä tulevaisuuden uskoa eli toivoa. Perheis-sä kasvaa Suomen tulevai-suus. Molemmat ovat siis peruspilareita tulevaisuu-den hyvinvointiyhteiskun-nan turvaamisessa ja kehit-tämisessä.

Perhe, oli se sitten millai-nen tahansa, on yhteiskun-tamme perussolu. Sen tulisi olla turvallinen kasvu- ja toi-mintaympäristö jokaiselle jäsenelleen. Yhteiskuntam-me tuleekin panostaa entis-tä enemmän perheiden on-gelmia ennaltaehkäisevään työhön, vanhemmuuden tukemiseen sekä perheiden oman valinnanvapauden li-säämiseen heidän tarvitse-missaan palveluissa.

Yritteliäisyys ei ole vain yrittäjien yksinoikeus. Si-tä tarvitaan kaikilta yhteis-kuntamme jäseniltä iästä ja yhteiskunnallisesta asemas-ta riippumatta. Ei voi ol-

la niin, että joku ulkopuoli-nen taho olisi pääasiallises-sa vastuussa meidän työky-vystä, terveydestä tai talou-dellisesta menestymisestä. Meidän on itse ymmärrettä-vä vastuumme. Yhteiskun-nan tehtävä on kuitenkin mahdollistaa ja kannustaa tähän terveeseen vastuunot-toon elämästämme. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat oleellisesti myös panostuk-set työllistämiseen ja erityi-sesti täällä Pohjois-Pohjan-maalla nuorisotyöttömyy-den nujertamiseen. Siinä tarvitaan paljon ennakko-luulotonta yhteistyötä ja ka-teuden sijasta kannustavaa toimintaa. Yhdessä meidän tulee huolehtia myös niis-tä, jotka eivät itse pysty riit-tävästi huolehtimaan omas-ta hyvinvoinnistaan. Tavoit-teena tulee olla kaikille ih-misarvoinen ja onnellinen elämä.

Pekka Simonenkansanedustajaehdokas

kiiminki

Vahva elinkeino- politiikka on maakuntammme selkärankaOlemme viimeaikoina saa-neet lukea mediasta ikäviä asioita, joissa on kerrottu mm. aluehallinnon virko-jen ja työpaikkojen suurista supistuksista alueellamme. Hallinnon hajautus on tuo-nut vain ikäviä uutisia juuri niille alueille, mihin hallin-toa piti hajauttaa.

Aluehallinnon toimivuus on yksi ratkaisevimpia seik-koja kehittyvän yritystoi-minnan kannalta. Kuiten-kin lähes kaikki muut hal-lintoalueet, kuten kunta-hallinto, ovat ottaneet vin-kin ja avanneet ovia yleisel-le palvelujen kilpailutuksel-le ja toiminnan kehitystyöl-le. Tätä kautta nousee Suo-meen tulevaisuudessa yk-si merkittävimmistä toimi-aloista yrityskentälle, hoiva- ja hyvinvointipalveluja tuot-tavat yritykset.

Tällä hetkellä tehtyjen vi-rallisten tutkimusten mu-kaan on pystytty toteamaan, että esimerkiksi yksityiset hoivapalveluja tuottavat yri-

tykset ovat jo nyt palvelutuo-tannoltaan laadukkaampia ja edullisempia kuin julki-sen sektorin tuottamat vas-taavat palvelut.

Kuten varsin hyvin tie-dämme, ovat juuri edel-lä mainitut osa-alueet kun-tasektorille juuri niitä kal-leimpia tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa voisi odottaa sekä merkittäviä kuntasektorin säästöjä kuin myöskin suurta määrää uu-sia yksityisen sektorin työ-paikkoja.

Kuitenkin haasteita yri-tyselämälle riittää, suunni-telluilla säädöksillä ja mää-räyksillä, mutta juuri siksi-hän meillä pitää olla hyvät edunvalvojat ja kansalliset päättäjät.

Jorma kortesojakansanedustajaehdokas

Oulainen

Onko Suomi vapaa maa?Kaikkien kieltojen, sääntö-jen ja holhouksen keskellä olen alkanut vakavasti miet-timään sitä, onko Suomi millään tavalla vapaa maa. Valtiovalta ei tunnu luotta-van kansaan, vaan päinvas-toin yksilöiden oikeuksia kavennetaan jatkuvasti.

Päättäjät toimivat siinä oletuksessa, että ihmiset ovat niin tyhmiä, että heille pitää antaa kaikesta määrä-yksiä ja sääntöjä. Monet ih-miset tietysti ovatkin, mut-ta eivät kaikki. Valitettavasti lainsäädäntöä ei voida teh-dä niin, että se koskisi vain osaa ihmisistä.

Syy on myös äänestäjissä.

Kun jotain epämiellyttävää tapahtuu, kansa vaatii po-liitikoilta toimintaa. Lakeja säätämällä puututaan aino-astaan ongelmien oireisiin, hyvin harvoin niiden aihe-uttajiin.

Äänekkäille valittajille näyttää siltä, että jotain teh-dään, mutta käytännössä ih-misten vapautta on taas ra-joitettu. Varsinainen ongel-ma ei katoa mihinkään.

Äänestäjien pitäisi ym-märtää vaatia poliitikoilta uusien lakien sijaan nykyis-ten kieltojen, pakkojen ja rajoitusten vähentämistä – vapaampaa Suomea.

Henri Heikkinenkansanedustajaehdokas

Oulu

” Päättäjät toimivat siinä oletuksessa, että ihmiset ovat niin tyhmiä, että heille pitää antaa kaikesta määräyksiä ja sääntöjä.”


P oliittinen keskustelu osoittaa lämpenemi-sen merkkejä. Edus-kuntavaaleihin on enää alle puoli vuotta. Hallituksen ja opposi-tion välisen rintama-

linjan lisäksi alkaa hahmottua näkemy-seroja ja profiloitumista entistä enem-män myös hallituksen sisällä.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtio-varainministeri Jyrki Katainen miettii hetken, kun häneltä kysyy tulevien vaa-lien tärkeintä kysymystä. Millaisen valin-nan eteen äänestäjät joutuvat ja mitkä ovat politiikan päävaihtoehdot?

– Edessä ovat vastuun kantamisen vaa-lit. Äänestäjien on valittava vastuun kan-tamisen ja populismin välillä. Populis-ti yksinkertaistaa asiat eikä kerro koko totuutta. Vastuunkantaja laittaa itsensä likoon ja luottaa äänestäjien arvostelu-kykyyn.

– Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vastuun kantamisella. Fik-sut suomalaiset ymmärtävät, että joskus on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja ja antavat tu-kensa vastuunkantajille, Katainen sanoo.

tanakka etukeno työn puolesta

Suomen hyvinvoinnin tulevaisuus kitey-tyy Kataisen mukaan kykyyn luoda uusia työpaikkoja. Hän liputtaa edelleen voi-makkaasti teollisuuden puolesta. Palve-luyhteiskunta etenee, mutta uudistuva

ja iskukykyinen teollisuus on talouden moottori.

– Kokoomus on koko historiansa toi-minut suomalaisen työn puolesta vah-vemmin kuin mikään muu puolue Suo-messa. Suomalainen hyvinvointi nojaa edelleen selkeästi teollisuuteen. Palve-luiden osuus kansantaloudessa ja työl-listäjänä kasvaa, mutta mitään yhtäkkis-tä siirtymistä palveluyhteiskuntaan ei ole näköpiirissä.

– Meidän on pidettävä huolta siitä, et-tä teollisuudelle on Suomessa tulevai-suudessakin hyvät toimintaedellytykset, jotka turvaavat kilpailukyvyn. Meidän on otettava rohkeasti tanakka etukeno ja satsattava uuteen. Tällä hallituskaudel-la tehdyt energiaratkaisut ja yliopistouu-distus ovat tästä loistavia esimerkkejä, Katainen sanoo.

Kahden uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen yhdessä uusiutuvan ener-gian käytön edistämistä tukevan paketin kanssa on Kataisen mukaan historialli-nen päätös, jonka myönteiset vaikutuk-set heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen.

– Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää, että saatavilla on kohtuuhintaista energiaa. Ilmastoon liittyvät sitoumukset puolestaan rajoit-tavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

– Lisäksi energiaratkaisu sisältää välil-lisiä vaikutuksia. Se kannustaa uusiin in-novaatioihin energiateknologian saral-la ja sitä kautta auttaa synnyttämään ko-

vastuullista, kestävää ja kannustavaa

JyrKI KaTaInen: KOKOOMuKSen pOlITIIKKa On

ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan suomalaisen työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.– Vaaleissa kohtaavat vastuunkantajat ja populistit. luotan siihen, että fiksut suomalaiset antavat tukensa vastuulliselle politiikalle.

teksti kimmo kallonen kuvat Mauri ratilainen

7ST 2/2010

konaan uudenlaisia työmah-dollisuuksia Suomeen. Meillä on tästä jo paljon esimerkkejä cleantech-toimialoilla, Katai-nen sanoo.

autolla ajaminen ei ole syntiä

Kokoomuksen energiapoli-tiikka ottaa Kataisen mukaan huomioon yhtä hyvin ympä-ristönäkökohdat kuin mark-kinatalouden sekä kansalais-ten hyvinvoinnin.

– Haluamme tehdä markki-nataloudesta ympäristöpoli-tiikan moottorin. Lähdemme siitä, että autolla ajaminen tai talojen lämmittäminen ei ole syntiä. Mutta kannustamme lisäämään esimerkiksi koti-maisen biodieselin käyttöä ul-komailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden sijasta. Ko-koomus ajaa vastuullista, kes-tävää ja kannustavaa energia-politiikkaa.

Energiapolitiikan lisäksi ko-koomus on Kataisen mieles-tä onnistunut hallituskaudel-laan erinomaisesti esimerkik-si korkeakoulupolitiikassa. Toteutettu yliopistouudistus lisää tehokkuutta sekä yliopis-tojen ja elinkeinoelämän vä-listä yhteistyötä tieteen riippu-mattomuutta vaarantamatta.

– Aalto-yliopiston muodos-taminen, Joensuun ja Kuo-pion yliopistojen yhdistämi-nen sekä Tampereen kahden yliopistoyksikön ja Jyväsky-län liittyminen yhteiseksi alli-anssiksi ovat kaikki hyviä esi-merkkejä akateemisen maail-man uudistumisesta.

Periaatteellisesti tärkeänä Katainen pitää mahdollisuut-ta kanavoida yksityinen, pää-asiassa yrityksiltä tuleva ra-hoitus yliopistojen peruspää-omaan.

– Toki yksityisiltä on saatu rahoitusta aikaisemminkin, mutta pääasiassa yksittäisiin tutkimusprojekteihin tai pro-fessuureihin. Uutta on se, et-tä nyt yksityistä rahaa voi lah-joittaa yliopistojen peruspää-omaan. Ja jokaista miljoonaa kohden valtio on sitoutunut 2,5-kertaiseen panokseen jul-kista rahoitusta.

– Yliopistot ovat saaneet li-sää päätäntävaltaa omissa asi-oissaan, mutta samalla ne vel-voitetaan keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Merkittävä on myös yliopistojen hallinnos-sa toteutettu uudistus. Halli-tusten jäsenistä puolet nimite-tään yliopiston ulkopuolelta. Vuorovaikutus korkeakoulu-jen ja ympäröivän yhteiskun-nan välillä lisääntyy terveellä tavalla, Katainen sanoo.

kaikki osallistuvat talkoisiin

Kokoomuslainen resepti uu-sien työpaikkojen luomiseksi on yrittäjyyden edistäminen, kannustamalla esimerkiksi verotuksellisin keinoin yrit-täjäriskin ottamiseen ja työn-tekoon. Katainen kuitenkin muistuttaa, että erityisesti val-tiontaloudella on edessä ko-vat ajat, ja talkoisiin joutuvat osallistumaan kaikki. Esimer-kiksi pääomatulojen verotuk-

sen kiristämiselle seuraavalla hallituskaudella ei käytännös-sä ole vaihtoehtoja.

– Kokoomus kannattaa pää-omatulojen verotuksen har-kittua korottamista osana laa-jempaa verouudistusta. Edes-sä on kovia aikoja, Katainen sanoo.

Pääomatulojen verotusta korottamalla ei valtiontalou-den alijäämää oikaista. Kysy-mys onkin enemmän tasapuo-lisuuden periaatteesta kuin budjetin kylmistä numeroista.

– Pääomatulon verotukses-sa kahden prosenttiyksikön nosto kasvattaa verokerty-mää noin sata miljoonaa eu-roa, mikä ei kokonaisuuden kannalta ole kovinkaan pal-jon. Mutta näiden ratkaisujen rinnalla kulkee vahva oikeu-denmukaisuuden tunne. Hy-vinvointiyhteiskunnan säilyt-tämisen kannalta on tärkeää, että kaikki ovat valmiita anta-maan panoksensa.

työuria voi pidentää myös alusta ja keskeltä

Välttämättömältä näyttää tu-levaisuudessa myös työuri-en pidentäminen. Katainen muistuttaa, että työelämästä poistuu muutamassa vuodes-sa noin 100 000 ihmistä eläk-keelle, ja heiltä perittävän ve-rotulokertymän pienenemi-nen kolhaisee kipeästi sekä valtion että kuntien kassaa.

Jyrki Katainen korostaa, et-tä työurien pidentämisessä on kysymys paljon muusta kuin eläkeiän korottamisesta hal-linnollisin päätöksin. Keino-valikoima on laaja ja järkeen käypä. Työuria voi pidentää myös alkupäästä sekä työelä-män joustoja kehittämällä.

– Vuoden 2011 alusta ote-taan käyttöön keinoja, joil-

la opiskelemaan pääsyä hel-potetaan ja opintojen suorit-tamista nopeutetaan. Niin ikään on pyrittävä paranta-maan työuran aikaista elä-mää, kehittämällä esimerkik-si pienten lasten vanhempien työaikajoustoja.

– Vanhemmat voisivat teh-dä lyhyempää työpäivää, kun lapset ovat pieniä. Koululais-ten iltapäivähoitoon on var-masti löydettävissä ratkaisu-ja yhteistyössä päiväkotien kanssa, Katainen ideoi.

Erityinen huolenaihe Katai-selle on työssä jaksaminen.

– Uupumus ja muut työ-uran aikaiset sairaudet ovat suuri yhteiskunnallinen ja in-himillinen ongelma, jolle on tehtävä jotain. Aivan liian pal-jon työpäiviä menetetään tur-haan. Eikä tässä kaivata syylli-siä, vaan ratkaisuja.

– Ja yhtenä keinona työuri-en pidentämisessä on tieten-kin se, että meiltä tarvittaisiin hiukan nykyistä pidempi työ-panos, toivottavasti niin, että ihmiset voisivat ja haluaisivat työskennellä terveinä nykyis-tä pitemmän ajan. Tulevalla hallituksella ja työmarkkina-järjestöillä on tässä edessä iso haaste.

Iso urakka on myös hyvin-vointiyhteiskuntaan kuuluvi-en julkisten palvelujen ylläpi-to tulevaisuudessa. Erityises-ti kuntien asema vaikeutuu, kun palvelujen tarvitsijoita on enemmän ja maksajia vähem-män. Katainen ei näe vaihto-ehtoja kuntareformille. Kysy-mykseen palvelujen tuotan-non järjestämisestä hän suh-tautuu hyvin käytännöllisesti.

– Kuntareformi on välttä-mätön, ja tulevaisuudessa kuntia tulee olemaan vähem-män. Tarvitsemme vähem-män byrokratiaa ja enemmän palveluita. Tuottaako palve-lut sitten kunta vai yksityinen yritys kunnan toimeksian-nosta, on käytännöllinen ky-symys. Hinta-laatusuhde rat-kaiskoon.

– Suhtaudumme kannusta-vasti yrittäjyyteen, mutta se ei tarkoita, että kaikissa tapauk-sissa yksityinen olisi parem-pi kuin julkinen. Tärkeätä on, että koulutamme hyvinvoin-tiyhteiskunnalle osaajia sekä julkisen että yksityisen sekto-rin palvelukseen. Esimerkik-si hoivapalvelujen kysynnän kasvu on myös mahtava mah-dollisuus. On myönnettävä, että kunnat eivät aina ole kaik-kein dynaamisimpia palve-luntuottajia, Katainen sanoo.

kokoomus on arvopuolue

Suomen poliittinen kenttä elää voimakasta murrosta, ja äänestäjien puolueuskolli-suus heikkenee. Liikkuvuut-ta esiintyy kaikkiin suuntiin. Kokoomuksessa istuu muu-toksista huolimatta sitkeästi kuva ”parempiosaisten kau-punkilaisten” puolueena. Jyr-ki Katainen korostaa kokoo-muksen olemusta yksilön va-pautta ja vastuuta painottava-na yleispuolueena.

– On totta, että meidät on pyritty maalaamaan nurk-

5 kohtaa

Julkinen talous kuntoon viiden kohdan ohjelmalla

Julkisen talouden tasapainotta-miseksi sekä verotulojen vähe-nemisen ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttaman kestävyys-vajeen umpeen kuromiseksi kokoomus tarjoaa viiden koh-dan ohjelmaa:

• Työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva verouudistus luo uutta kasvua.

• Kestävät uudistukset edistävät työssä jaksamista ja pidentävät työuria.

• Kuntareformi parantaa julkisen sektorin tuottavuutta.

• Välttämättömät verojen korotukset painottuvat kulutuksen, ei työnteon verotukseen.

• Jäljelle jäävä kestävyysvaje katetaan vähemmän tärkeiden julkisten menojen leikkauksilla.

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

��

��

��

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

��

Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutusta

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

Jalkojenhoidon ammattitutkinto• Monimuotokoulutuksena, aloitus 10.1.2011• Hinta340euroajatutkintomaksu 50,50euroa• Hakuaikapäättyy19.11.2010LisätietojaMarja-LeenaKinnunen,p.0102722464.

Perhepäivähoitajan ammattitutkinto• Monimuotokoulutuksena, aloitus7.2.2011

• Hinta340euroajatutkintomaksu 50,50euroa• Hakuaikapäättyy7.1.2011LisätietojaAnna-MaijaLawson,p.0102722669.

Hakulomakkeetovattulostettavissa osoitteessa: www.osao.fi/aikuiskoulutuskalenteri

Sähkö[email protected]

kaan niin sanotun hyvin-voivan kansanosan puoluee-na. Kokoomus on kuitenkin aina ollut vahva palkansaaja-puolue sekä yrittäjäpuolue. Olemme arvopuolue, emme etujärjestö. Haluamme tuo-da esiin koko politiikan kir-jon, ja yhteiset arvomme liit-tyvät työntekoon ja yksilön va-linnanvapauteen sekä vastuu-seen, Katainen määrittelee.

– Kokoomus on myös ko-ko Suomen puolue. Kanna-tuksemme on ilahduttavasti noussut viime aikoina eniten maaseudulla.

Kokoomuksen kaltaiseen kansalaisliikkeeseen sopii myös paljon toisistaan poik-keavia näkemyksiä. Paljon jul-kisuutta sai esimerkiksi joi-denkin näkyvien kokoomus-laisten liittyminen turkistar-hausta vastustavaan addres-siin. Sukupuolineutraalit

avioliitot ja samaa sukupuol-ta olevien adoptio-oikeus ovat myös kysymyksiä, jotka jaka-vat mielipiteitä kokoomuksen sisällä. Kataisen kokoomus ei mestaroi jäsentensä eettisiä valintoja.

– Elinkeinon vapaus on ko-koomukselle tärkeä arvo, mutta yhtä tärkeää on, että puolueessa sallitaan henkilö-kohtaiset eettiset valinnat, ku-ten vapaus suhtautua turkik-siin ja turkistarhaukseen.

– Sukupuolineutraalit avio-liitot ovat myös kysymys, jota jotkut pitävät paljon tärkeäm-pänä kuin toiset. Enkä halua millään tavalla väheksyä niitä, joiden mielestä asia on poliit-tisesti merkittävä.

Omaa suhtautumistaan Ka-tainen pohtii ikään kuin rivi-en välissä.

– Porvarilliseen arvomaail-maan kuuluu konservatiivi-

sina pidettyjen arvojen lisäk-si hyvin olennaisesti liberaa-li ajattelutapa. Voi sanoa, et-tä olemme talouspolitiikassa konservatiiveja. Korostamme työntekoon kannustamista ja yrittäjyyttä. Samoin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olem-me konservatiiveja.

– Toisaalta, eettisissä asiois-sa olemme liberaaleja. Kokoo-mus antaa sijaa ihmisyydelle. Yksilön vapaus ja vastuu mer-kitsevät oikeutta myös omiin eettisiin ratkaisuihin. Vastus-tamme kaikkia uskonsotia, yhtä lailla kotimaassa kuin ul-komailla, Katainen selvittää.

” kokoomus antaa sijaa ihmisyydelle”

pää

kir

joitu

s


po

hjo

is-po

hja

nm

aa

n eh

do

kk

aa

t

8Ydinvoimalan sijoituspäätös jännittää1. Olen Pia Bergström, naimi-sissa oleva kahden lapsen äiti ja paljasjalkainen raahelainen. Olen töissä kiinteistövälityksessä myyntipäällikkönä. Asun perhee-ni kanssa Raahessa Mettalanmä-ellä omakotitalossa. Harrastuksii-ni kuuluu monenlainen liikunta ja moottoripyöräily.

2. Uskon ydinvoimalan puhutta-van ja jakavan mielipiteitä edel-leen. Ihan jo senkin takia, että odotamme innolla Fennovoi-man lopullista ilmoitusta raken-taa ydinvoimala Hanhikivelle.

3. Kokoomuksen kanssa yhteis-työhön Keskusta ja Vihreät, halli-

tuskumppanien pitää olla yhteis-työkykyisiä, arvot kohdallaan se-kä asioita eteenpäin vieviä.

[email protected]

Luottamus politiikkaan palautettava1. Olen Outi Ervasti Oulusta. Luottamus-tehtävissäni toimin mm. kaupunginval-tuutettuna, kulttuurilautakunnan pu-heenjohtajana, Pohjois-Pohjanmaan Ko-koomusnaisten piirin puheenjohtajana ja Kokoomuksen puoluevaltuutettuna.

Olen kasvatustieteiden maisteri ja toi-min äidinkielen ja kirjallisuuden lehto-rina sekä vararehtorina Kaakkurin yh-tenäisperuskoulussa Oulussa. Työni on haastavaa mutta antoisaa. Viihdyn lasten ja nuorten seurassa.

Perheeseeni kuuluvat mieheni lisäksi 21-vuotias poika ja 15-vuotiaat kaksosty-töt. Asumme Oulussa Korvenkylässä. Oma perhe on antoisinta, mitä elämä on tuo-nut meille vanhemmille tullessaan ja lap-set parasta, mitä jälkeemme jätämme.

Rentoudun kulttuurin, tenniksen tai ratsastuksen parissa sekä luonnossa liik-kumalla tai jääkiekkomatsissa käymällä. Mökkeilen Kainuun maisemissa. Suku-juureni löytyvät Iijoki-varresta.

2. Aivan ensisijainen asia on palauttaa luottamus politiikkaan. Tähän tarvitaan tekoja enemmän kuin sanoja.

Tärkein käytännön kysymys on, kuin-ka saamme hyvinvointipalvelut turvattua jatkossakin. Vakaa talous ja työllisyys on

kaiken perusta. Meidän on saatava julki-nen talous kuntoon ja työllisyys nousuun, jotta saamme verotuloja ja niiden kautta hyvinvointia ja turvallisuutta. Meidän pi-tää kannustaa opiskeluun, työntekoon ja yrittämiseen sekä satsata koulutukseen, osaamiseen, uusiin innovaatioihin ja työn tuottavuuden parantamiseen.

3. Vastuu maan johtamisesta ei ole ke-vyttä kantaa. Kokoomuksen kanssa halli-tukseen sopivat ne puolueet, joissa tämä vastuu ymmärretään. Vaalitulos ja yhtei-sen linjan löytyminen ratkaisevat tämän kysymyksen.

Rajakylän pelimies on rehdisti oikealla1. Olen Henri Heikkinen, Oulun Rajakylässä asusteleva entinen puolankalainen. Päätoimisesti johdan pelialan yritystä nimeltä Pixolane Oy, jonka ohella taitei-len yliopisto-opiskelun, perheen ja politiikan välillä.

2. Talous, talous ja talous. Joku on sanonut, että 80 prosenttia politiikasta koskee taloutta. Mi-käli kansantaloutta ei saada kun-toon on kaikki muu turhaa. Van-hustenhoito, lasten koulutus, sai-raanhoito, eläkkeet, sosiaaliturva - kaikki ovat mennyttä. Tarvitaan ehdottoman tiukkaa valtion talo-udenhoitoa. Henkilökohtaisesti minua risovat tiukka aselaki, pak-koruotsi ja löysä maahanmuut-topolitiikka.

3. Haluaisin oikeistolaisen hal-lituksen, jonka johdossa on ko-

koomus, mutta koska Suomesta kunnon oikeisto puuttuu ja val-taosa on nykyään lähinnä eriväri-siä demareita ei minulla ole var-sinaista unelmahallitusta. RKP:tä en välttämättä haluaisi nähdä enää hallituksessa.

Koko Kainuu hyväksi paikaksi elää 1. Olen Miariikka Heikkinen, lyhyesti Miri, syntynyt Paltamossa vuonna 1970.Kouluni olen käynyt sekä Kajaanissa että Hämeenlinnassa ja Kajaaniin palannut 14 vuotta sitten. Takanani on vankka kokemus aktiivisesta vaikuttamisesta kahdessa yrit-täjäjärjestössä ja nuorkauppakamarijärjes-tössä. Toimin tällä hetkellä Suomen Nuor-kauppakamarit ry:n kansallisena puheen-johtajana. Päivätyöni teen vuokra-asuntoja välittäen yrittäjänä. Kotini on Kajaanissa.

2. Täällä Kainuussa tärkein kysymys on se, kuinka saamme pidettyä Kainuun hyvänä paikkana asua. Siihen liittyviä kysymyk-siä on yritystoiminnan tukeminen ja si-tä kautta uusien työpaikkojen saaminen. Myös koulutuksen pysyminen täällä on tärkeää, samoin terveyspalvelujen. Suo-men tulevaa menestystä ja kilpailukykyä ei voida rakentaa pelkästään yhden tai muutaman etelän kasvukeskuksen va-raan. Yhteistyössä muun Suomen kanssa

meillä on mahdollisuutemme Kainuussa.

3. Kokoomuksen edustajana haluan tie-tenkin, että Kokoomus voittaa vaalitsuurimpana puolueena. Vaalitulos ratkai-see hallituskokoonpanon muilta osin.

[email protected]

Hallinnon rakenteita pakko tarkastella1. Olen Hannu Juntunen, 50-vuotias perheenisä Kajaanis-ta. Koulutukseltani olenoikeustieteen kandidaatti sekä hallintotieteiden kandidaatti ja arvoltani varatuomari. Opetan ammattikorkeakoulussa juridiik-ka, minkä lisäksi pidän omaa la-kiasiaintoimistoa. 2. Yksi tärkeä kysymys on, miten saadaan säilytettyä hyvinvointi-palvelut vaativassa taloudellises-sa tilanteessa. Taantuman jälkei-sen talouden sopeuttaminen hi-taan talouskasvun aikana vaatii edelleen hallinnollisten rakentei-den tarkastelua, jotta kansalais-ten välttämättömät palvelut voi-daan turvata.

3. Päähallituspuolueiden tulee ol-la kokoomus ja keskusta, joiden yhteistyö kuluneella hallituskau-della on ollut hyvää. Muidenhallituspuolueiden kohtalo ratke-aa hallitusohjelmaan sitoutumi-

sen perusteella. Mitään varau-mia etukäteen hallitusohjelmas-ta lipsumisesta ei voida hyväk-syä, koska tulevalla hallituksella tulee olemaan huomattavasti nykyistä vaativammat olosuh-teet lähteä ajamaan kansakun-nan parasta.

[email protected]

tullaan tutuiksi!Kokoomuksen Poh-jois-Pohjanmaan ja Kainuun piirit ovat valinneet lähes kaikki ehdokkaansa ensi ke-vään eduskuntavaalei-hin. Sinituuli antoi eh-dokkaille tilaisuuden kertoa itsestään ja aja-tuksistaan vastaamalla kolmeen laajaan ky-symykseen. Näitä ky-syimme:

kysymys 1. kuka olet, mistä tulet, mitä teet, missä asut?

kysymys 2. Mikä on kevään eduskuntavaalien tärkein kysymys? Perustele!

kysymys 3. Mitä puolueita haluaisit seuraavaan hallitukseen? Perustele!

Huomio työhön ja talouteen1. Olen Mari Kangas, 40-vuotias insinöö-ri Haukiputaalta.Olen kotoisin Etelä-Suo-mesta, Liedosta, ja asunut Oulun seu-dulla viimeiset 15 vuotta. Työskentelen Nokialla matkapuhelinpuolella tuoteke-hityksessä. Työpaikallani toimin ylempi-en toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Haukiputaalla olen sekä kunnanvaltuus-ton että kunnanhallituksen jäsen. Minul-le tärkeitä asioita ovat yksilön vapaus ja vastuu, kestävä kehitys ja yrittäjyys.

2. Tällä hetkellä puheenaiheissa ovat pin-nalla niin homoavioliitot kuin pakolaisky-symys. En usko näiden teemojen puhut-tavan enää kevään 2011 vaalien aikaan. Puheenaiheiksi tulevat nousemaan sen sijaan kuntien talous, valtion velka ja työl-lisyystilanne. Näiden lisäksi väestön ikään-

tyminen sekä työssäjaksaminen noussee mukaan keskusteluihin.

3. Seuraavassa hallituksessa tulisin mielel-lään näkemään Kokoomuksen rinnalla Kes-kustan tai SDP:n. Puolueiden hallituspaikat kuitenkin ratkaisee vaalimenestys eli vaali-en voittaja aloittaa hallitusneuvottelut.

Pia

Ber

gstr

öm

Hen

ri H

eik

kin

enH

ann

u J

un

tun

en

Ou

ti E

rvas

tiM

iari

ikk

a H

eik

kin

enM

ari

Kan

gas

9ST 2/2010

Kannattavat yritykset tekevät hyvinvoinnin1.Olen Jorma Kortesoja, perheellinen kah-den aikuisen lapsen isä. Perheeseen kuu-luu Antti-Jussi, Elina ja vaimo Pirjo. Olen Oulaisissa asuva perheyritysryhmän toi-nen omistaja. Rakennamme ja korjaam-me ihmisille koteja, siivoamme niitä, autamme heitä löytämään hyvän loma-kohteen sekä tuotamme printtimediaa. Lisäksi toimin Suomen Yrittäjien ensim-mäisenä varapuheenjohtajana ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtajana.

2.Elinkeino-ja yrityselämän toimintaedel-lytysten säilyminen kannattavana ja hou-kuttelevana yrittäjyydelle. Perustelu on se, että vain toimiva ja kannattava yritystoi-minta luo yhteiskunnalle mahdollisuuden tarjota nykymuotoista hyvää koulutus, terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelua, ts. kannattava yritys luo työpaikkoja, työ-paikat verotuloja, verotulot palveluja ja hyvinvointia ja sitäkautta syntyy myös tar-ve koulutukselle. Sama toimii myös kään-teisesti: mikäli yritystoiminta ei ole kan-nattavaa esimerkiksi yhteiskunnanlisääntyvien rasitteiden takia.

3.Nykyinen hallituspohja on varsin toi-miva, lukuunottamatta vihreiden välillä

poukkoilevaakin toimintaa. Kuitenkin on tärkeää ottaa huomioon muiden ryhmit-tymien menestyminen tai kannatuksen heikkeneminen. Tätä perustelen sillä, et-tä nykyisen hallituksen aikajaksolle osui kokonaisuudessaan maailmanlaajuinen taantuma. Tämä hallitus on selvinnyt sii-tä vähintäänkin kiitettävästi ja kantanut tiukan ja vaikeankin vastuun erittäin mal-likkaasti. Myös tuona aikana tehtyjen pää-tösten hoitovastuun kantaminen onnis-tuu ja kuuluu vain tältä ryhmittymältä.

[email protected]

Työllisyyden kasvu kaiken perustana1. Olen Suvi Lindén, oululainen neljän-nen kauden kansanedustaja ja viestintä-ministeri.

2. Työllisyys. Työllisyyden kasvulla huoleh-ditaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskun-nan perusteista, tulevaisuudesta ja pal-veluista.

3. Hallitus muodostetaan vaalien jälkeen. Kansa ratkaisee, ketkä saavat luottamuk-sen muodostaa hallituksen. Minun tavoit-teenani on omalla työlläni olla tekemässä kokoomuksen vaalityötä.

[email protected]

Monen toimen mies Ylivieskasta1. Olen Kalle Luhtasela Ylivieskasta. Mi-nulla on neljä elämänuraa. Ensin olin pap-pina seurakunnassa ja nytkin edelleen teen papin töitä lomilla ja olen ollut 2000 luvun Ylivieskan seurakunnan kirkkoval-tuuston puheenjohtaja.

Toinen työmaa nuorten koulutus ja opetus Ylivieskan lukiossa, jossa olen nyt-temmin rehtorin virassa. Kolmas ura on ollut eri luottamustehtävissä vastuun kan-taminen, jolla tiellä askel kansanedusta-ehdokkaaksi on luonnollinen valinta.Neljäs perustehtävä on ollut 7-lapsisen perheen arjen kanssa eläminen.

2.Näiden eduskuntavaalien tehtävä on palauttaa luottamus kansanedustajien ja puolueiden toimintaan. Eduskuntaeliitin aika on ohi, seuraavaan eduskuntaan va-likoituu arjen asiantuntijoita ja alueiden puolustajia.

Puhtaan moraalin vaatimuksessa val-lan kasvot uudistuvat ja muuttuvat äänes-täjien näköisiksi. Näin eduskuntavaali-en jälkeen on paremmat mahdollisuudet keskittyä eduskunnan varsinaiseen työ-

hön lakien säätämiseen ja siten entistä oikeudenmukaisemman Suomen raken-tamiseen.

3. Seuraavan hallituksen kokoonpanon ratkaisee aidosti vaalien tulos.Kokoomuksen rinnalla voi olla muitakin voittajia, jos yhteisestä ohjelmasta pääs-tään sopuun. Itse pitäisin hyvänä, jos halli-tus olisi porvarienemmistöinen.

Suurperheen äiti ajaa perusturvaa1. Olen Anne Niskanen ja asun Muhoksel-la, olen perheenäiti ja luokanopettaja. Nyt olen töissä tämän lukuvuoden Vihannissa Alpuan koululla.

2. Tärkein kysymys kevään eduskuntavaa-leissa on hyvinvointivaltion rakenteiden ja perusturvan säilyttäminen ja kehittä-minen.3. Seuraava hallitus tulisi muodostaa ko-koomuksen, keskustan ja jonkin pienen puolueen jäsenistä. Tällä tavoin yhteis-kunnallinen oikeudenmukaisuus tulisi parhaimmin huomioitua.

[email protected]

Jasmin ajaa nuorten asiaa

1. Olen Jasmin Mäntylä, 28-vuotias oululai-nen. Keikkatöitä, eli juonto-, pr- ja mallin-hommia olen tehnyt 13-vuotiaasta lähtien ja sillä tiellä olen edelleen. Tällä hetkellä toimin myös Oulun kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna, nuorisoasiainlautakun-nan jäsenenä sekä Kansallisen Lastenlii-ton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheen-johtajana. 2. Minulle tärkein kysymys on nuorison ase-ma maassamme. Tämän päivän nuoret ovat erittäin fiksuja ja kiinnostuneita yh-teiskuntamme asioista – sen vuoksi heitä tulisi kuunnella ja arvostaa nykyistä enem-män. Näen kansanedustajan työn kuiten-kin sellaisena, että kun edustat kansalaisia ja työskentelet heidän eteensä, yhtä asiaa ei voi asettaa muiden yläpuolelle, vaan kaik-kia kuuluu kuunnella tasapuolisesti. 3. Kokoomuksen toivon ja uskon tietysti jatkavan hallituksessa. Vaaleissa tärkein-

tä on aina se, että kansa saa äänestämän-sä ja valitsemansa ihmiset edustajikseen. Hallituspuolueiden tulee myös olla valmii-ta kantamaan suuri vastuu ja seisoa sano-jensa sekä tekojensa takana.

Jorm

a K

ort

eso

ja

Suvi

Lin

dén

Helppotajuisempaanhallintokäytäntöön1. Olen ystävä ja kylänmies, Pesämaan Heikki Oulusta, Oulujoen rannoilta.Yritän työkseni. Yritän siis käynnistää ja saattaa tarjolle pientä maisemallista koko-usmatkailukohdetta upean Oulujoen, Suo-men kalevalaisen kansallisvirran, rannalla.

2. Uutena ehdokkaana nostaisin ennakko-luulottomasti esiin uusia esityksiähelppotajuisemmaksi hallintokäytännök-si sekä esimerkkejä yleisesti myönteisem-män asenneilmapiirin synnyttämiseksi. Omat vaaliteemani liittyvät 1) yrittämisen yleisen hyväksynnän laajentamiseen, pul-lonkaulojen poistamiseen uusien yritys-ten ja yrittämisen muotojen tieltä, 2) yle-vän isänmaallisen ja kotiseudullisen kiin-nostuksen kasvattamiseen sekä 3) välittä-vämmän, viihtyisämmen ja turvallisem-man sekä elinkeinolähtöisesti vireämmän Suomen turvaamiseen jälkipolvillemme.

3. Kokoomus on vaalien jälkeen päämi-nisteripuolue. SDP:n ja Perussuomalais-ten soisin nousevan hallitukseen Kokoo-muksen kumppanipuolueiksi. Keskustan saatan jo nyt aistia valmistautuvan ras-kaaseen ja itsetutkiskelevaan oppositio-vaiheeseen, myös RKP:n näkisin tarkkai-levan maailmaa vaihteeksi oppositiosta

käsin. SDP:n rooli tulevassa hallituksessa korostuu yhä hankaloituvan julkisen sek-torin taloustilanteen sekä vanhakantais-ten ja jäykkärakenteisten työmarkkinoi-den suurten haasteiden ratkaisemisessa. Perussuomalaisten on yksinkertaisesti tullut aika vastata huutoon ja astua vallan mukanaan tuomaan vastuuseen. Vihreät voivat olla tai olla olematta hallituksessa. Samoin Kristillisdemokraatit.

[email protected]

Kal

le L

uh

tase

laA

nn

e N

isk

anen

Jasm

in M

änty

läH

eik

ki

Pes

ämaa

pää

kir

joitu

s


po

hjo

is-po

hja

nm

aa

n eh

do

kk

aa

t

10Inhimillisen vanhuuden turvaaminen ykkösasia 1. Olen moniammatillinen kan-sanmies ja toisen kauden kan-sanedustaja Lyly Rajala Oulusta.

2. Minä pidän aina ja iankaikki-sesti ykkösasianani inhimillisen vanhuuden turvaamista. Tärkeää on valita eduskuntaan työhönsä sitoutuneita, osaavia edustajia jotka ovat aidosti vastuussa pää-töksistään.

3. Kokoomuksella on mennyt hyvin Keskustan kanssa. RKP on ollut hallituksen apupuolueena yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1979 joten olisikohan tauon paikka. Myöskään kaikista Vihreiden aja-tuksista en ole samaa mieltä.

Vaalitulos ratkaisee mutta Ko-koomuksen ja Keskustan pohjal-ta olisi hyvä rakentaa.

[email protected]

Uusia työpaikkojaja lisää tuottavuutta1. Olen Eero Suutari, alun perin Sotkamosta, toimitusjohtaja Su-nit Oy:n toimitusjohtaja ja Ka-jaanin kaupunginvaltuuston pu-heenjohtaja, asun Kajaanissa.

2. Tuottavuutta lisäävien uusien työpaikkojen mahdollistaminen. Vero-, eläke- ja kuntauudistus-ten lisäksi tuottavuutta lisäävillä uusilla ja uusiutuvilla työpaikoil-la voidaan kestävyysvaje hoitaa, valtion velanottoa vähentää ja myöhemmin maksaa takaisin sekä järjestää kuntien palvelut väestön vanhenemisen edellyt-tämälle tasolle.

3. Nykyiset hallituspuolueet. Ny-kyinen hallitus tuntee parhaiten tilanteen ja on toimintakykyisin ottamaan vastuuta tässä mur-roksessa.

Tulevaisuuden rakentaja Oulusta

1. Olen Mari-Leena Talvitie, kol-mekymppinen tulevaisuuden rakentaja ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Olen ”tullista-tullut”, kuten moni muukin ou-lulainen – ja kotiutunut seudulle kymmenen vuoden aikana erin-omaisesti. Toimin Uuden Oulun yhdistymishallituksessa ja Oulun kaupunginvaltuuston 1. varapu-heenjohtajana sekä kokoomuk-sen valtuustoryhmän puheen-johtajana. Tulevan talven olen vanhempainvapaalla kansan-edustajan avustajan tehtävistä. Asun tyttäreni ja mieheni kanssa kerrostalokaksiossa Etu-Lyötyssä.

2. Miten peruspalvelut rahoite-taan tulevaisuudessa, eli millä ta-valla palvelut järjestetään samal-la kun tasapainoitetaan valtion taloutta? Väestön ikääntyessä on voitava hyödyntää erilaisia pal-velumuotoja, nostettava kotona tehtävän työn arvostusta ja pa-nostettava nuorten työllisyyteen. Jos jatkamme nykyisellään, kuin-

ka kauan meillä on varaa kaik-kiin hyvinvointipalveluihin?

3. Puolueiden sijaan merkitystä on samoilla tavoitteilla ja yhteis-työkyvyllä. Tulevan hallituksen on hillittävä velanottoa sekä uu-distettava poliittista ilmapiiriä ja toimintaa. Hallituksen on luota-va lainsäädännön kautta oikeita edellytyksiä suomalaiselle työlle, innovaatioille ja yrittäjyydelle.

Vastuun kantaja Kuusamosta1. Olen FK Martti Turunen, 64v, kuusamolainen Rukan yhtenäi-sestä peruskoulusta kesäkuun alussa eläkkeelle jäänyt rehtori, reservin kapteeni. Luottamustehtäviäni ovat mm. Kuusamon kaupungin valtuus-ton jäsenyys ja kaupunginhalli-tuksen 2. varapuheenjohtajuus, Kuusamon Vanhusneuvoston puheenjohtajuus, Kokoomuk-sen Pohjois-Pohjanmaan piiri-hallituksen jäsenyys, Kuusamon Kokoomuksen hallituksen jä-senyys, Kokoomuksen puolue-valtuuston varajäsenyys, Oulun läänin maanpuolustusyhdistyk-sen hallituksen jäsenyys, MPK:n Kuusamon johtoryhmän vara-puheenjohtajuus, Koillismaan Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsenyys, Kuusamon metsänhoi-toyhdistyksen valtuuston jäse-nyys, Kuusamon rehtoreiden pu-heenjohtajuus.

2. Talouden tasapainottaminen ja siten hyvinvointiyhteiskun-nan tulevaisuuden turvaaminen. Vain kestävä valtion ja kuntien talous mahdollistaa esimerkiksi koulutuksen laadusta, turvallises-ta yhteiskunnasta ja ikääntyvästä väestöstä vastuunkantamisen.

3. Nykyinen hallituspohja on toi-minut mielestäni hyvin ja kanta-nut taitavasti vastuuta finanssi-kriisistä alkaneesta taloustaantu-man aiheuttamasta vaikeasta ja haasteellisesta hallituskaudesta. Joten nykyinen hallituspohja on varmasti käyttökelpoinen lähtö-kohta, mikäli kevään 2011 edus-kuntavaaleissa em. ”koalitio” saa riittävän ja toimivan enemmis-tön eduskuntapaikoista ja mikä-li hallitusohjelmasta löydetään yksimielisyys.

Perheen ja yrittäjyyden puolesta

1. Olen Pekka Simonen, 39-vuo-tias perheenisä Kiimingin Alaky-lästä eli Uudesta Oulusta. Kou-lutukseltani olen tietotekniikan insinööri ja toimin Haukiputaal-la Sanmina-SCI:llä testaussuun-nittelijana. Tällä hetkellä tosin työskentelen kotona lastemme parissa. Olen vanhempainvapaal-la helmikuulle saakka. Kunnal-lispolitiikassa olen toiminut pari vaalikautta ja tällä hetkellä olen mm. valtuuston vpj ja Kokoo-muksen valtuustoryhmän pj.

2.Tärkeitä asioita on paljon. Kes-keinen kysymys on se, että mi-ten varmistamme menestyvän hyvinvointiyhteiskunnan tule-vaisuudessa. Siihen vaalikam-panjaani liittyvät teemat Perhe, Hyvinvointi ja Yritteliäisyys sopi-vat hyvin.

Perhe on yhteiskuntamme perussolu. Sen tulisi olla turvalli-nen kasvu- ja toimintaympäris-tö jokaiselle jäsenelleen. Yhteis-kunnan tulee panostaa entistä enemmän perheiden ongelmien ennaltaehkäisyyn, vanhemmuu-den tukemiseen sekä perheiden oman valinnanvapauden lisää-miseen heidän tarvitsemissaan palveluissa.

Yritteliäisyyttä tarvitaan kaikil-ta yhteiskuntamme jäseniltä iäs-tä ja yhteiskunnallisesta asemas-ta riippumatta. Yritteliäisyyteen kuuluu halu huolehtia omasta

sekä läheisten hyvinvoinnista ja menestyksestä. Yhteiskunnan tu-lee kannustaa tähän terveeseen vastuunottoon elämästämme. Näihin toimenpiteisiin kuulu-vat oleellisesti myös panostukset nuorisotyöttömyyden nujertami-seen. Yhdessä meidän tulee huo-lehtia myös niistä, jotka eivät it-se pysty riittävästi huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Tavoit-teena tulee olla kaikille ihmisar-voinen ja onnellinen elämä.

3.Lähtökohtaisesti en halua hyl-lyttää yhtään puoluetta sivuun, vaan hallituspohjan ratkaisevat vaalien tulokset sekä hallitusoh-jelman sisältö. Toki täytyy todeta, että keskustaoikeistolainen yh-teistyö on tuonut pääsääntöises-ti hyviä tuloksia.

kysymykset ehdokkaille:kysymys 1. kuka olet, mistä tulet, mitä teet, missä asut?

kysymys 2. Mikä on kevään eduskuntavaalien tärkein kysymys? perustele!

kysymys 3. Mitä puolueita haluaisit seuraavaan hallitukseen? perustele!

Lyly

Raj

ala

Eero

Su

uta

riM

artt

i Tu

run

en

Pek

ka

Sim

on

enM

ari-

Leen

a Ta

lvit

ie

tue ehdokkaittemme vaalityötä ja lahjoita parhaaksi

katsomasi summa tilille

110730-397871 Pohjois-Pohjanmaan kokoomus ry.

11ST 2/2010

Miksi suuntaan Arkadian-mäelle? Miksi juuri minua kannattaisi äänestää? Mi-nua, joka olen suurperheen vanhempi ja luokanopetta-ja, lähtöisin Pudasjärven Er-vastin kylästä, maalla kasva-nut, soiden, sääskien ja pak-kasten keskellä lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt. Mitä eri-tyistä annettavaa minunlai-sellani ihmisellä olisi paikas-sa, jossa istuvat kansanedus-tajat, nuo kansakunnan lain-säätäjät ja ylintä päätösvaltaa käyttävät ihmiset?

Vaaliteemani ydin on kah-dessa yksinkertaisessa sanas-sa: ”Välitä ihmisestä”. Tämä teema on syntynyt vuosien ai-kana ollessani osallisena niin kunnallisten palvelujen tuot-tajana kuin niiden kuluttaja-na tai vastaanottajanakin.

Yhteiskunnan palvelusekto-reissa apua tarvitsevan ihmi-sen hätä jää usein sivuun, kun palvelujen tuottajat vetoavat resurssipulaan, olipa sitten ky-symyksessä esimerkiksi koti-palvelun tarve, mielenterveys-asiat, kuntoutusjakso osastol-la jne. Näissä tilanteissa osin itse eläneenä, osin vierestä ja läheltä tällaisia tilanteita seu-ranneena, vaaliteemani on vä-hitellen kiteytynyt tähän yksin-kertaiseen muotoonsa.

Hyvinvointivaltio Suomi, miten täällä voidaan? Leipä-jonot, asunnottomuus, työt-tömyys, tuloerojen kasvu, mielenterveysongelmat, lap-

siperheiden köyhtyminen, ne kaikki tilastokielelle kään-nettynä kertovat karua sano-maansa yhteiskuntamme tä-mänhetkisestä suunnasta.

Hyvinvointivaltio rakentuu perustalle, jossa ihmisten so-siaaliset, henkiset, taloudelli-set ja hengelliset elämän sek-torit ovat tasapainossa. Se pe-rusta luodaan kodeissa ja per-heissä. Lapset ja nuoret tarvit-sevat sukupolvien viisautta ja kokemusta, turvallisia elämän reunaehtoja kasvaakseen ta-sapainoisiksi aikuisiksi.

Minulla on unelma. Se on tässä, olla huhtikuun 17. päi-vä vuonna 2011 kansanedus-taja. Unelmani on herännyt istuessani valtuuston ja ope-tuslautakunnan kokouksis-sa, sitä ovat siivittäneet osaa-miseni ja kokemukseni var-haiskasvatuksesta, perusope-

tuksesta, toisen asteen koulu-tuksesta, työttömyydestä, pät-kätöistä, äitiyslomista, koti-äitiydestä, neuvolapalveluis-ta, asioimisesta Kelassa, työn ja perhe-elämän yhteensovit-tamisesta, arjesta ja juhlasta.

Unelmaani edelleen siivit-tävät perheen miesväen osin kriittiset, mutta silti kannus-tavat kommentit politikoivas-ta äidistä ja vaimosta, sekä tyttärieni lausahdukset:” Kyl-lä sinä äiti sitten olisit hyvä kansanedustaja, kun sinä us-kallat sanoa kaikille kaikkea, etkä pelkää mitään”.

Lapsen silmin katsoen pe-lottomalta vaikuttava äiti, nai-nen ja ihminen minussa tun-tee pelkoakin, mutta unel-maani päästä käyttämään ammattini ja suurperheen vanhemmuuden tuomaa asi-antuntemusta lainsäädän-nön tasolla ei pelko himmen-nä. Tavoitteenani on olla kai-ken osaamiseni ja asiantunte-mukseni kautta luomassa sel-laisia järjestelmiä ja turvaverk-koja, joiden kautta jokainen lapsi, nuori ja aikuinen voisi elää turvassa ja hyvinvoivana.

Teen vain yhden vaalilupa-uksen; Teen parhaani, olin-pa sitten missä tehtävässä ta-hansa, ja teen kaikkeni, jot-ta olen jokaisen äänensä mi-nulle antaneen ihmisen luot-tamuksen arvoinen.

anne niskanenkansanedustajaehdokas

Muhos

Kun pikku jääkiekkoilija sin-gahtaa luistimillaan kauka-loon, silmät hehkuvat intoa. Potkut ovat huteria ja lauka-ukset rupeleita, mutta omissa mielikuvissa ne sujuvat kuin Joonas Donskoilla tai Mikael Granlundilla. Unelmat siivit-tävät menoa. Jonain päivänä pelaan Kärpissä ja ties vaik-ka NHL:ssä, pikku kiekkoili-ja tietää.

Usein lapsen urheiluhar-rastuksesta tulee koko per-heen juttu. Näin on käynyt meidänkin perheessämme. Pitkä taival on kuljettu pik-kupojan luisteluharjoituksis-ta Kärppien A-junioreihin as-ti. Se on merkinnyt isän kon-tolle sattunutta kuskaamis-tehtävää ja jatkuvaa päivys-tystä jäähalleilla, takaiskujen sietämistä loukkaantumis-ten ja tappioiden myötä, mut-ta myös jännityksen, eläyty-misen ja riemun jakamista yhdessä muiden kiekkoilija-perheiden kanssa, kun lauka-ukset osuvat kohdilleen ja yh-teispeli sujuu.

Kaikkien kohdalla unelmat suurista areenoista eivät to-teudu, eikä tarvitsekaan. Elä-mä tuo mukanaan uusia ta-voitteita. Jääkiekon parissa opittu itsehillintä, määrätie-toinen ponnistelu, yhteistyö-taidot ja fyysinen harjoittelu eivät mene koskaan hukkaan!

Outi ervastikansanedustajaehdokas

Oulu

Sääskien keskeltä lakeja säätämään

anne niskanen ja lapset. edessä Lyydia, 4, vasemmalla adelia, 7, oikealla Cecilia, 6 ja takana Olivia, 6. kuvasta puuttuvat pojat eerik, 16, Patrik, 15, Petrus, 14, Pietari, 12 ja Juhana 11.

” Hyvinvointival-tio rakentuu perustalle, jos-sa ihmisten so-siaaliset, henki-set, taloudelli-set ja hengelliset elämän sektorit ovat tasapainos-sa.”

Jääkiekkokaukalosta elämän pelikentille

Pitkiä potkuja, kovia kuteja ja peli-iloa kiekkojunnuille ja per-heille! kuvassa mukana Outin poika aarne ervasti.

” Usein lapsen urheiluharras-tuksesta tulee koko perheen juttu. näin on käynyt meidänkin perheessämme. ”


ASIANAJOTOIMISTO

JUHANI SEPPÄNEN§ Yksityishenkilöiden ja yritysten lakiasiat§ Julkinen kaupanvahvistaja ja siviilivihkijä

§ Suomen Asianajajaliiton kouluttama sovittelija§ Suomen Omakotiliiton neuvontalakimies

Nahkatehtaankatu 2, 90130 Oulu | Kauppakatu 10, 89600 SuomussalmiPuh. (08) 713 821 | GSM 0500 388 631 | Fax (08) 711 048

[email protected] | www.juhaniseppanen.fi

tenttiakvaarioista vauhtia valmistumiselleJoustavammat tenttimismahdollissuudet ovat opiskelijan, oppilaitoksen ja yhteiskunnan etu.

teksti: Sanna räsänen

Oulun Läänin Kokoomus-nuoret jättivät kokoomus-nuorten marraskuiselle liit-tokokoukselle aloitteen, jos-sa liittoa vaaditaan ottamaan kantaa tenttiakvaariokäytän-nön edistämiseksi yliopis-toissa. Tenttiakvaarioksi kut-sutaan tilaa, jossa opiskeli-joilla on mahdollisuus val-votusti suorittaa tenttejä va-paasti valitsemanaan ajan-kohtana. Tentit tehdään tie-tokoneella, ja järjestelmä ar-poo tentittävät kysymykset lu-ennoitsijan syöttämästä kysy-myspankista.

– Opintojen eteneminen on opiskelijan itsensä vastuulla. Huolellisesta suunnittelusta-kaan huolimatta ajoittaisilta päällekkäisyyksiltä ja ajoittai-selta työmäärän kasaantumi-selta ei voi kuitenkaan välttyä, sanoo Oulun Kokoomuksen Nuoret ry:n hallituksen jäsen Johanna Heikka.

Useissa yliopistoissa asiaa on selvitelty jo vuosia, ja käytös-sä tenttiakvaariot ovat muun muassa Tampereen Teknilli-sessä Yliopistossa, Lappeen-rannan Teknillisessä Yliopis-tossa sekä joissakin Helsingin Yliopiston tiedekunnissa.

Tenttivän opiskelijan hen-kilöllisyyden varmistaminen ja mahdolliset vilppitapauk-set ovat tenttiakvaariokäytän-nön haasteita. Käytännössä nämä onnistutaan kuitenkin estämään opiskelijan tunnis-tautumisella ja tenttitilan val-vomisella tallentavilla video-kameroilla. On myös hyvä muistaa, että nykyisissä mas-satenteissäkin lunttaamisen vaara on aina olemassa. Li-säksi rajallinen määrä kurssi-kirjoja ja tenttejä aiheuttavat nykytilanteessa käytännössä sen, että opiskelijat eivät ole tenttiin valmistautuessaan tasa-arvoisessa asemassa.

Lisäämällä joustavuutta tent-tikäytäntöihin voitaisiin ottaa aiempaa paremmin huomi-oon myös erilaisissa elämän-tilanteissa olevat opiskelijat. Tenttiakvaariokäytäntö on kä-denojennus niin perheellisil-le ja työssäkäyville opiskelijoil-le kuin erilaisia erityisjärjestely-jä tarvitseville opiskelijoillekin.

ei pelkästään opiskelijoiden etu

Myös luennoitsijat hyötyvät tenttiakvaarioista. Järjestel-mää pystytettäessä on tehtävä työtä kysymystietokannan ra-kentamiseksi, mutta sen jäl-

keen se alkaa helpottaa työ-taakkaa esimerkiksi siitä yksin-kertaisesta syystä, että lukukel-voton käsiala ei enää hankaloi-ta vastausten lukemista.

– Tenttiakvaario vähentäi-si myös opettajien vaivaa ko-neen arpoessa tentittävät kysy-mykset tietokantaan syötetyistä vaihtoehdoista. Yliopistoissa, joissa tenttiakvaario on käytös-sä, kokemukset ovat olleet posi-tiivisia, toteaa Johanna Heikka.

Opiskelijoita hoputetaan jatkuvasti valmistumaan en-tistä nopeammin ja siirty-mään työlämään entistä nuo-rempina. Oulun Läänin Ko-koomusnuoret näkevät tent-tiakvaarioissa mahdollisuu-den nopeuttaa opintoja taval-la, joka palvelee niin yksittäi-sen opiskelijan kuin lopulta yhteiskunnankin etua.

Lähde: Turun Yliopisto ja Turun Kauppakorkeakoulu: Selvitys säh-köisen tenttimisen eli ns. tenttiak-vaarion toteuttamiseksi (2006)

” Opiskelijoita hopu-tetaan jatkuvasti valmistumaan entis-tä nopeammin”

13ST 2/2010

reino Summanen

Kuluvalla vaalikaudella eläke-läisten verotukseen on tehty useita muutoksia. Merkittä-vin niistä on valtionverotuk-sen eläketulovähennyksen oi-kaiseminen niin, ettei eläke-läisen tuloveroprosentti oli-si korkeampi kuin 53 vuotta täyttäneen palkansaajan ve-roprosentti.

Veronmaksajain eläkeve-rotukseen erikoistuneen eko-nomistin Mikael Kirkko-Jaak-kolan mukaan verovuonna 2008 voimaan tullut muutos näyttäisi toimivan ajatellul-la tavalla. Hänen kesäkuussa

valmistuneen selvityksensä mukaan eläketulosta jää kä-teen kaikilla tulotasoilla vä-hintään yhtä paljon kuin yli 53-vuotiaan samansuuruises-ta palkkatulosta.

Valtionverotuksessa eläke-tulovähennyksellä on merki-tystä verotukseen vasta tulo-veroasteikon alarajasta alka-en. Vähennyksen ansiosta tä-nä vuonna saadusta eläketu-losta maksetaan valtionveroa, kun vuosieläke nousee 21 720 euroon tai sitä suuremmaksi.

Kirkko-Jaakkolan mukaan muutos vuoteen 2007 on sel-keä. Silloin eläkkeensaajan verotus oli 14 000 – 31 000 eu-

ron vuosituloilla selvästi an-karampaa kuin 53 vuotta täyt-täneen palkansaajan.

Perheellisten eläkeläisten verotusta kiristi entisestään se, että kunnallisen eläketu-lovähennyksen suuruus mää-räytyi puolison täyden kan-saneläkkeen perusteella. Vii-me vuodesta alkaen perhe-suhde ei ole enää vaikuttanut vähennykseen.

eroja maksuista ja vähennyksistä

Verokortti ei kuitenkaan ker-ro kaikkea: eroja verotukseen syntyy eri vähennyksistä ja so-siaaliturvamaksuista.

Palkkatulosta – mutta ei eläketulosta – maksetaan pa-kollisia työeläke- ja työttö-myysturvamaksuja,; 53 vuot-ta täyttänyt maksaa niitä tä-nä vuonna 6,1 prosenttia pal-kastaan. Maksut ovat vähen-nyskelpoisia palkkaverotuk-sessa.

Palkkaa verotetaan myös sairausvakuutuksen päivära-hamaksulla (0,93 % v. 2010). Sen sijaan sairausvakuutuk-sen sairaanhoitomaksua maksetaan sekä palkka- että eläketulosta (1,47 % ja 1,64 %) kunnallisverotuksessa vero-tettavasta tulosta.

Tulonhankkimisvähennys tehdään palkkatulosta, josta

voi vähentää myös ammatti-järjestön jäsenmaksun. Vas-taavia palkkatulon hankkimi-seen liittyviä kustannuksia ei voi vähentää eläketulosta.

Siinä kun palkansaajalla on kunnallisverotuksen ansiotu-lovähennys ja valtionverotuk-sen työtulovähennys, eläk-keensaajalla on omat eläke-tulovähennyksensä. Vähen-nykset keventävät pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta.

tuloveroa vasta 9 540 vuosieläkkeestäMerkittävänä muutoksena myös eläketulojen verotuk-sessa voidaan pitää kunnal-lisverotuksen perusvähen-nyksen korotusta 2 200 eu-roon. Sen ansiosta vähennys ulottuu tänä vuonna 16 500 euron vuosieläkkeisiin saak-ka, kun se viime vuonna päät-tyi alle14 000 euroon.

Kunnallisverotuksen elä-ketulo- ja perusvähennykset

aiheuttavat sen, ettei eläke-läinen maksa tuloveroa alle 9 540 vuosieläkkeistä. Tämä jälkeen vähennykset piene-nevät nopeasti ja verotus ki-ristyy jyrkästi marginaalive-roprosentin noustessa yli 40.

Kunnallisveroprosenttien muutoksilla onkin Kirkko-Jaakkolan mukaan tällä het-kellä suurempi vaikutus pie-niin ja keskimääräisiin eläk-keisiin kuin valtionverotuk-sen muutoksilla.

eläkkeestä käteen sama kuin vastaavasta palkasta

• Keskimääräinen kokonaiselä-ke 1 344 euroa kuukaudessa vuoden 2009 lopussa

• Noin 95 prosenttia eläke-läisistä saa alle 2 600 euron kuukausieläkettä (2008)

• Eläketulot noin 90 prosenttia eläkeläisten kaikista tuloista

• Keskituloisten eläkeläisten käytettävissä oleva tulot noin 70 prosenttia keskituloisten palkansaajien tuloista (2007)

• Kunnallisveron osuus eläke-läisiltä kerätyistä tuloveroista 71 prosenttia vuonna 2008;

valtion tuloveroa maksoi noin 370 000 yhteensä noin 1,2 eläkeläistulonsaajista.

• Pelkästä kansaneläkkees-tä tai vastaavan suuruisesta muusta eläketulosta ei mak-seta kunnallisveroa.

• Vuosina 2007–2010 eläkeläi-sen ostovoima on kasvanut tulotasosta riippuen 4,4–7,8 prosenttia. Tuloverokeven-nysten osuus ostovoiman li-säyksestä on ollut 44–77 pro-senttia

(Kirkko-Jaakkola 2010)

eläkefakta

Lähde: VERONMAKSAJAT

Tilitieto Oy Ylivieska, auktorisoitu taloushallinnon ammattilainen. Juurikoskenkatu 6, PL 113, 84101 YLIVIESKA • Puh. (08) 410 7600 • Fax (08) 424 472 • www.tilitieto-yka.fi

Jos yritykselläsi ei ole taloussuunnitelmaa,

olet osa kilpailijan suunnitelmaa.

AuktorisoituTaloushallintoliiton jäsen

kalle Luhtasela

Olen huomannut, että meille on muodostunut uusi ikäryh-mä: seniorikansalaiset. Taus-talla ovat 70-luvulta alkaen parantuneet elinolosuhteet. Ennen eläkkeelle siirtymi-nen merkitsi vanhuutta, mutta nyt vanhuuden aika on monilla vuosikymmenten päässä. Useimmat seniorit ovat tehneet pitkän työuran ja jäävät eläkkeelle suhteel-lisen terveenä ja useimmat elämänsä voimissa.

He ovat meille uusi voi-mavara kolmannen sektorin ja sukujen elämää virkistä-mään. Heissä on meille lisää sosiaalista pääomaa ja yrit-täjille ostovoimaa. Moni jär-jestö, yhdistys ja miksei puo-luekin saa keskeiset vastuun-kantajansa tästä joukosta. Eipä ihme, että heillä tuntuu olevan aina vain kiireempi. Senioreiden kohdalla vero-uudistus palautuu täysimää-räisenä takaisin tukena ja voimana, jota senioreilta vir-taa kasvavalle sukupolvelle.

Suomessa suuret linjauk-set sosiaaliturvassa ovat kun-nossa, mutta yhteiskunnan muuttuessa tarvitaan lain-

säädännön muuttamista oi-keudenmukaiseksi. Eläkeve-rotuksen muutokset olivat-kin oikeaan osunut lainsää-dännön säätö kuluvalla hal-lituskaudella. Senioreiden nousua on osattu ennakoida ja myös tukea. Toinen päät-tyvän hallituskauden hieno asia oli takuueläkeuudistus.

arjen asiantuntijoita tarvitaan

Eduskunnassa tarvitaan ar-jen asiantuntijoita, sillä arki ja mediatodellisuus ovat ai-van eri maailmoita. Seniorit eivät ole ykkösuutisia ja ei-vätkä lööppien kuninkaita, ja siksi kokoomuksella täytyy

olla edustajat, jotka näkevät suoraan tavallisen suomalai-sen arkeen.

Seuraavassa eduskunnassa karsiutuu toivottavasti eliit-tiä rakentavat ja omaa me-diahahmoaan pönkittävät edustajat. Tilaa tulee niille, jotka herkällä omallatunnol-la kuulevat, vaikkei kukaan huuda; näkevät ne joiden hä-tä on suurin, mutta piilossa.

Sosiaalisen tuen ohjaami-nen on tosi herkkä asia. Ih-misten asioita ei järjestellä kuin energiaveroja. Päätöksiä tehdessä tarvitaan monen-laista tietoa ja asioiden tunte-musta. Sosiaali- ja palveluor-ganisaatio pitää hallita, täytyy olla tuntemus palvelujen kus-tannuksista, mutta tärkeintä on tietää miten uudistus tai palvelu toimii ja vaikuttaa ta-vallisen suomalaisen elämäs-sä. Miten uudistus vaikuttaa opiskelija kukkaroon, lapsi-perheen arkipäivään ja seni-orikansalaisen toimintamah-dollisuuksiin?

Kun uusia jakomalleja ve-rotuksessa tehdään, niin päätösten tulee olla entis-tä tarkempia ja vaikutusten seuranta välitöntä ja korjauk-sien mahdollisia.

Seniorikansalaiset uusi voimavara

eduskunnassa tarvitaan arjen asiantuntijoita, kalle Luhtasela kirjoittaa.

Palkansaajan ja eläkeläisen veroprosentti vuositulojen mukaan 2010

eläkkeensaaja palkansaaja (53 vuotta täyttänyt) Laskelmassa muka-na valtion tulovero, keskim. kunnallis-vero- ja kirkollisve-ro-% sekä pakolliset sova-maksut.

40

35

30

25

20

15

10

5

0 %

– t€ 10 20 30 40 50 60


Arina on avoin osuuskunta.

Arinan omistavat asiakkaat.Muita omistajia ei ole.

Arinan tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakkaille.

Hyöty toiminnasta jakautuu Pohjois-Suomeen.

Päätös- ja vaikutusvalta on asiakkailla.

Palveluja ja etuja vuodesta 1917

Henna Virkkunen ratkaisisupertietokoneen paikanUPM:n Kajaanin paperitehtaan entisiin tiloihin rakennettavan supertietokoneen sijoituspäätös luetaan opetusministeri Henna Virkkusen ansioksi. Virkkunen päätyi Kajaanin kannalle, kun toisena vaihtoehtona oli Kouvo-lassa lakkautetun Voikkaan pa-peritehtaan tilat.

Ratkaisevana tekijänä oli lo-pulta Kajaanin parempi toimin-nallinen kokonaisuus, ja se, että siellä on myös tilaa myöhempiin laajenemistarpeisiin. Virkkunen

uskookin, että CSC:n supertieto-koneen mukana tehdastiloihin tulee muitakin alan yrityksiä ja yksiköitä.

Virkkunen uumoilee, että myös Oulun yliopistolla on tu-levaisuudessa kiinnostusta CSC-tietokonekeskusta kohtaan. Hä-nen mukaansa sijoittamispaik-kapäätöksellä ei kuitenkaan kompensoitu sitä, että yliopisto päätti lakkauttaa Kajaanin opet-tajankoulutusyksikkönsä. Sen sijaan hän on arvellut, että sijoi-

tusratkaisu viitoittaa Kajaanin ammattikorkeakoulun tulevai-suuden suuntaa.

Palvelinkeskuksella on Virk-kusen mukaan Suomelle suuri merkitys. Hän on todennut, et-tä tällä hankkeella CSC edistää suomalaisen tutkimuksen tasoa, suomalaista yritystoimintaa ja uusien työpaikkojen luomista. Myös kansainvälinen kilpailuky-ky tehostuu.

irma nykänen

Nyt meillä Kajaanissa ei jää-ty märehtimään vuosikau-siksi UPM:n lähtöä, vaan tar-tuimme härkää sarvista sa-mana päivänä, tiivistää Kajaa-nin kaupunginvaltuuston pu-heenjohtaja Eero Suutari ”ka-jjjaanilaisten” tunnot.

Ja mitä härkää ja mitä sar-via sitten?

Erinäisten neuvottelujen ja yhteydenpitojen jälkeen, opetusministeri Henna Virk-kunen vakuuttui, että Kajaa-nin tehtaan tehdastilat olisi-vat oivalliset markkinoitavak-si maailmalle.

Lopputulos on oivallinen: Renforsin Rantaan Kajaa-niin, UPM:n entisiin tehdas-tiloihin perustetaan Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n CSC:n palvelinkeskus.

Entisten tehdastilojen uu-siokäyttö on tietysti kovan lobbauksen tulos. Tieto pää-

tyi perille, ja päätös tuli. Opetusministeriön hal-

linnoima CSC – Tieteen tie-totekniikan keskus sijoittaa UPM:n entiseen paperiteh-taaseen Kajaaniin supertieto-koneen. Sen on määrä palvel-la yliopistoja ja tutkimuslai-toksia, ja se aiotaan valjastaa myös Suomen radio- ja tele-visio-ohjelmien digitaalisek-si arkistoksi.

CSC sanoo tuovansa Kajaa-niin noin kaksisataa työpaik-

kaa. Palvelinkeskuksen ra-kennustyöt alkavat kuluvan syksyn aikana, ja keskus val-mistuu lopulliseen asuun-sa vuoden 2012 alkupuolella, kerrotaan CSC:stä. Jo raken-nusvaiheessa hanke antaa töitä kymmenille ihmisille.

Tehtaan lakkauttamisen ai-heuttamaa jälkihoitoa varten on perustettu Renforsin Ran-ta, yritysalue, jolla on ollut hy-vää menestystä. Yritysalueelle on nyt jo saatu 300 uutta työ-paikkaa.

Renforsin Ranta on ollut tärkeä osa teknisissä selvi-tyksissä, sillä tietokonesalin toiminnassa tärkeitä tekijöi-tä ovat sähkö- ja jäähdytysrat-kaisut.

Tietokonekeskuksien kau-pallinen operaattori on myö-hemmin Kainuu Puhelin-osuuskunnan ja Protacon So-lutions Oy:n perustama yhtiö, joka vastaa rakennuksen sisä-tiloista.

UPM:n tilat kajaanissa supertietokoneen käyttöön

renforsin rantaan kajaaniin, UPM:n entisiin tehdastiloihin perustetaan tieteen tieto-tekniikan keskus Oy:n CSC:n palvelinkeskus.

” tehtaan lakkauttamisen aiheuttamaa jälkihoitoa varten on perustettu renforsin ranta.”

15ST 2/2010

Nostopalveluja

Kivirakennus Kivari Oy

Kalle Kivari, 040 5560218 Höyläämöntie 6-8, Kello

pohjois-pohjanmaan Kokoomus Uusikatu 24 G, 90100 Oulu puh. 020 7488 582

www.pohjois-pohjanmaankokoomus.fi/

Toimitus: Irma Nykänen, Jaakko Salovaara, Kimmo Kallonenpääkirjoittaja: Timo TurunenTaitto: HANK

Kustantaja: KANSALLISKUSTANNUS OY Kansakoulukuja 3 A, 00100 Helsinki

sinituuli

- - TEOLLISUUDEN TARPEISIIN - -

TAPSET

ASIANAJOTOIMISTOMATTI ERVASTI Ky

Asianajaja, varatuomariE-mail: matti.ervasti@koillismaa.

Joukamontie 3 A 1, 93600 KUUSAMOpuh. ja fax (08) 852 1550, gsm 040 506 5723

§ §

Htk-konepaja Oy Siika-ahontie 12 90820 Kello www.htk-konepaja.fi A-luokan pätevyys teräsrakenteiden valmistuksessa ja asennuksessa Konepajatoimitukset Kellon tarkkuudellaHiekkapuhallus ja maalaus

puh. 0207 430 500Kirkkokatu 9, Oulu

Oulun Suurmessut järjestet-tiin elokuussa. Kokoomuk-sen osastolla olivat tavatta-vissa piirin kansanedustajat Suvi Linden, Lyly Rajala ja Tuulikki Ukkola, joukko tule-via kansanedustajia. Tausta-tukea Arkadianmäeltä antoi Ben Zyskowicz.

Yksittäisistä aiheista mes-suväen mieltä kuohutti eni-ten rautatieyhteys. Oulun ja Seinäjoen välisen osuuden korjaukseen toivotaan ki-peästi rahoitusta. Tässä näyt-teitä:

”Seinäjoki-Oulu-radalle lisää rahaa.”

”rahaa Seinäjoki-Oulu-ra-dan korjaukseen. Venäjän avustus lopetettava.”

”Hommatkaa rahaa Seinäjo-ki-Oulun rataan!”

”no, laittakaa rautatie kun-toon ainakin Ouluun, mie-luummin kemiin asti.”

”Pohjanmaan rata kun-toon.”

Ja totta kai puhuttivat myös sukupuolineutraalit liitot, vaikka varsinainen ”homo-keskustelu” käynnistyikin vasta syksymmällä. Messupa-lautteesta löytyi sekä konser-vatiivisia että liberaalimpia näkemyksiä:

”ihmettelen kokoomuksen mielipiteitä sukupuolineut-raaliavioliittojen suhteen. koti – uskonto – isänmaa!”

”teillä on hyviä tyyppejä. Älkää muuttuko silti tylsiksi konservatiiveiksi, vaan tuke-kaa samaa sukupuolta olevi-en liittoa/vihkimistä.”

”kokoomus on 20-vuotiaal-le opiskelijalle selvä ykkös-vaihtoehto. esim. talousasi-oissa osaaminen vakuuttaa. Sen sijaan mm. avioliittoasi-oissa kanta on ollut kaksi-jakoinen. toivon, että puo-lue valitsee joko selkeästi liberaalin tai konservatiivi-sen kannan eikä ole haja-nainen.”

”Henri Heikkiselle erityiskii-tos hienosta kannanotosta sukupuolineutraaliin kes-kusteluun.”

Messuilla kävi monenlais-ta väkeä, ainakin eläkeläisiä,

lapsiperheitä, opiskelijoita, yrittäjiä. Ainakin kaikkien näiden ryhmien asioita pitäi-si palautteen perustella ajaa entistä pontevammin:

”Muistakaa lapsia ja nuoria.”

”Muistakaa vanhuksia, lap-sia ja työikäisten pienpalk-kaisten verotusta, sitä ei saa ainakaan nostaa. Heikoim-pia ei saa unohtaa kuntata-solla. kiitos tähänastisesta.”

”eläkeläisille verohuojen-nuksia.”

”Opiskelijavalintaa/aloitus-paikkoja järkeistettävä”.

”eläkeläiset huomioon.”

”työttömille paremmat mahdollisuudet ottaa vas-taan lyhyitä työkomennuk-sia ja kannattavasti.”

”Lisää yrittäjiä vaikutta-maan!”

Eikä messuja ilman epäileviä tuomaita:

”ei voi olla kahden herran palvelija työläisen ja porva-rin te huijaatte.”

”Varokaa lupauksia, joita ei voi täyttää! Muut tarttuvat näihin hanakasti.”

”rikkaat rikastuu, köyhät köyhtyy?”

Kovasti terveisiä meni minis-tereille ja muille näkyville ko-koomusvaikuttajille henkilö-kohtaisesti.

”Halit! Jyrkille!”

”Pääministeriksi!”

”Hyvin teillä menee, men-kää eelle kepulaisista”

”Vahvaa ja suoraselkäistä toimintaa jatkossakin”

”Jyrki katainen on huippu! toivon että samalla tahdilla jatkuu kokoomuksen työt. Ja palvelut.”

”katainen, pysy rohkeasti kannassasi.”

”Hyvä Jyrki ja kumppanit! =)”

”entinen tiukka linja. tervei-set kataiselle hyvästä asioi-den hoidosta.”

”taru, keep smiling – ja pii-run verran pienen ihmisen

suuntaan”

”Jan Vapaavuori on ollut erittäin hyvä ministeri!”

”tsemppiä Outi!”

”tsemppiä Suville!”

”Hyvä Sale ja muut.”

”tsemppiä talven koettele-muksiin.”

”Go kokoomus go!”

”Jatka Jyrki samalla linjal-la!”

”rokken roll!”

Talouspolitiikan neuvois-ta ei ollut palautteessa puu-tetta:

”Liian löysää talouspolitiik-kaa, koska velka kasvaa. Val-tiovarainministeri on ko-koomuslainen, joten kulmi-noituu häneen.”

”Liika vouhkaus pois. realis-mia tarvitaan.”

”Vaihtoehto työajan piden-tämiselle. Vammaiset, mie-lenterv. potilaat , kuntoutu-jat, eläkeläiset työelämään oman jaksamisen mukaan.”

”Jatkakaa yrittäjien tuke-mista.”

”Pääomatulojen verotuksen pitäminen kohtuullisena.”

”Opiskelun ja yrittäjyyden kannattaminen.”

”Lamasta huolimatta kan-santalous jälleen nousuun.”

”Velka on veli otettaessa, velipuoli maksettaessa!”

”alijäämäisten valtion bud-jettien teko on kiellettävä

lailla. On leikattava meno-ja niin paljon, että saadaan valtion budjetti tasapai-noon.”

Maahanmuuttopolitiikasta suomalaisilla on noin viisi miljoonaa erilaista mielipi-dettä:

”katainen, Stubb & co ovat uudistaneet puoluetta dy-naamiseen, liberaalimpaan suuntaan. Se on tervetul-lutta. toivottavasti puolue-johto huolehtii jatkossakin siitä, ettei puolueen pata-konservatiivisiipi pidä liikaa meteliä.

ei lisää velkaa valtiolle, leik-kaukset käytäntöön! Vain kiintiöpakolaisia.”

”’Maahanmuuttajakriiti-koiden’” äänten kalastelijat tulisi puoluejohdon panna ojennukseen. Useimmista koulutus-, työvoima-, sosiaa-li- ja terveyspoliittisista lin-jauksista isosti plussaa!”

”Maahanmuuttopolitiik-kaan rotia!”

”enemmän potkua aattei-siin! ihmisarvoja ei saa pol-kea!”

”asialinjalle, etuuksia ja by-rokratiaa vähemmäs.”

Ja ettei totuus unohtuisi:

”kouluruoka on tosi huo-noa.””Pelastakaa Muoniojoen lohi!””terveisiä kokoomukselle. Suomi nousuun ja pää pys-tyyn.”

rusinoita messupullastaPohjanmaan rata nousi selkeästi ykkösasiaksi, kun Oulun Suurmessujen yleisöltä pyydettiin ”Terveisiä kokoomukselle”. Messuväen terveiset sisälsivät ruusuja ja risuja, kritiikkiä ja kannustusta, jyviä ja akanoita, pullaa ja rusinoita. Sana oli vapaa kannattajille sekä vastustajille.

Jorma kortesoja (vas.), Jasmin Mäntylä, Mari-Leena talvitie, Ben Zyskowicz ja ahti Hintsala poseeraavat Suurmessuilla alusvaate-ostosten lomassa.

Download - Sinituuli, syksy 2010

Top Related