Download - SAAVUTETTAVUUTTA DIGIOPETUKSELLA - Tampere · 2020. 6. 12. · Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet-koulutus, jonka tuntiopettaja sai suorittaa etänä omaan tahtiin paikasta

SAAVUTETTAVUUTTADIGIOPETUKSELLA

LOPPURAPORTTI

PROJEKTITIIMI:HEIDI SARAMÄKI,MARIA SUIKKANEN,ILPO TOLVANEN,TUULA VATANEN,SUSANNA YLIHÄRSILÄ

12. KESÄKUUTA 2020

1

SAAVUTETTAVUUTTA DIGIOPETUKSELLA TAMPEREEN SEUDUN TYÖVÄENOPISTO

Sisällysluettelo

1. TAUSTAA ...................................................................................................................................... 2

1.1. Hankkeen lähtökohta ........................................................................................................... 2

1.2. Taustaa: Opiston digitaalinen toimintaympäristö .................................................................. 3

2. VERKKO-OPETUSRATKAISUJEN LUOKITTELU ................................................................................. 4

2.1. Verkkoa hyödyntävä opetus ................................................................................................. 5

a) Aikariippumaton verkko-opetus ......................................................................... 5

b) Aikariippuva verkko-opetus ................................................................................ 5

c) Muu verkkoa hyödyntävä opetus ....................................................................... 6

2.2. Suoratoistolähetykset ja tallenteet ....................................................................................... 6

2.3. Etäryhmäkurssit ................................................................................................................... 7

3. HANKKEESSA OPPIMINEN JA KOKEILUKULTTUURI ........................................................................ 7

3.1. Opettajien pedagoginen tuki ja digivalmennukset ................................................................. 8

a) Lähikoulutus keväällä 2019................................................................................. 8

b) Opettajien kesäverkkokoulu: Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet .......... 8

c) Muu valmennus ja koulutus ............................................................................. 11

3.2. Verkkoa hyödyntävien koulutusten pilottikurssit ................................................................ 13

3.3. Suoratoistoprosessin kehittäminen..................................................................................... 17

3.4. Muut digitaalisuutta edistävät kokeilut ............................................................................... 19

4. POHDINTAA SAAVUTETTAVUUDESTA ......................................................................................... 21

5. POHDINTAA DIGISTRATEGIASTA ................................................................................................. 23

5.1. Digistrategian lähtökohdat .................................................................................................... 23

5.2. Digistrategia suhteessa hankkeen keskeisiin teemoihin ......................................................... 24

a) Verkko-opetus ................................................................................................. 24

b) Yleisluennot ja suoratoistot .............................................................................. 25

c) Saavutettavuus ja markkinointi ........................................................................ 25

d) Laitteet ja sovellukset....................................................................................... 25

e) Tuntiopettajat digitaalisen opetuksen toteuttajina ........................................... 26

5. YHTEENVETO .............................................................................................................................. 27

2


1. TAUSTAA

1.1. Hankkeen lähtökohta

Tampereen seudun työväenopisto toteutti Opetushallituksen rahoittaman Saavutettavuutta digiopetuksella -hankkeen 2.4.2018 - 31.12.2019.

Lähtökohta hankkeen tavoitteille, toiminnalle sekä tuloksille oli määritelty hankehakemuksessa:

Tavoite. Käyttövalmis sähköinen opetusympäristö. Tavoitteena on, että sähköinen oppimisympäristö laajeneeoleelliseksi osaksi työväenopiston opetustarjontaa, erityisesti yleisluennoissa. Myös etäopiskelumahdollisuuserilaisilla kursseilla laajenee. Syvennetään edellisessä hankkeessa aloitettua pedagogiikan uudistamista yhdessäkokeillen ja kehittäen sekä toimintaan vieden.

Toiminta. Etäosallistumisen mahdollisuus otetaan kiinteäksi osaksi yleisluentojen opetusprosessia. Sentakaamiseksi kehitetään luokan fyysistä ympäristöä, luodaan pysyviä toimintatapoja, tehdään ohjeita jasopimuspohja sekä kirjataan toiminnan periaatteet ja kuvannetaan verkossa välitettävä opetusprosessi.Tuntiopettajien kanssa yhteistyössä kehitetään eri ainealueille kursseja, joissa koko kurssi tai osa kurssistatapahtuu verkon kautta. Toteutetaan digiklinikoita, joissa on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta verkkoahyödyntävän opetuksen suunnitteluun ja toteutuksen ongelmatilanteisiin.

Tulokset. Työväenopisto saa digistrategian kokeiltujen opetusratkaisujen myötä. Opisto vahvistaa pedagogiikkaa,jossa hyödynnetään digitaalisia muotoja, välineitä, kanavia ja yhteisöjä oppimisen ja opetuksen tukena. Tilat jayhteistyötahojen kanssa tehdyt sopimukset mahdollistavat etätarjonnan laajentamisen. Verkkovälitteistenkurssien määrä kasvaa. Pääosa yleisluennoista välitetään suorana sähköisesti etäopiskelijoille, monistaluennoista on katsottavissa tallenne. Digitaalinen tarjoama lähestyy 10 % tavoitetta. Opettajilla on selkeä kuvasiitä, miten verkkoa hyödynnetään ja mitä se opettajalta vaatii.

Hanke toteutuksessa voidaan nähdä kaksi vaihetta: ensimmäinen vaihe 2.4.2018 - 6.1.2019 ja toinen vaihe7.1.2019 - 31.12.2019. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin hanketta, hoidettiin tiedottamista, suunniteltiinhankkeen ensimmäisiä pilotteja sekä selviteltiin ja tutustuttiin erilaisiin verkko-opetusympäristöratkaisuihin.Verkko-oppimisympäristöksi valittiin Peda.net, jonka käyttöön päätoiminen henkilöstö kouluttautui syksyn 2018aikana.1 Ensimmäisen vaiheen lopulla rekrytoitiin hankkeelle projektisuunnittelija.

Toisessa vaiheessa projektisuunnittelijana toimi Ilpo Tolvanen ja hankkeeseen nimettiin projektitiimi, jossatoimivat Heidi Saramäki (Sara Hildén -akatemian edustaja, kuvataideopettaja), Maria Suikkanen (Tampereenyksikön edustaja, koulutussuunnittelija) ja Susanna Ylihärsilä (Ylöjärven yksikön edustaja, suunnittelijaopettaja).Projektipäällikkönä toimi koko hankkeen ajan opiston apulaisrehtori Tuula Vatanen.

Projektityöntekijät suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä muun henkilökunnan, tuntiopettajien jayhteistyökumppanien kanssa projektin tarkemmat askeleet. Projektiryhmä kokoontui 15 kertaa. Tarvittaessaprojektitiimin kokouksiin osallistui myös muita, kuten kuvataidekoulu Sara Hildén -akatemian rehtori Heli Tiainen.Hankkeen pedagogisia asioita käsiteltiin lisäksi järjestelmällisesti opiston pedagogisen tiimin kokouksissa, jokakokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Pedagogiseen tiimiin kuuluvat opiston päätoimisesta henkilöstöstäkoulutussuunnittelijat, päätoimiset opettajat, suunnittelijaopettajat sekä terveysliikunnanohjaaja.

Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös opiston ulkopuolisten tahojen kanssa, erityisesti suoratoistojenkehittämisessä. Keväällä 2019 Tampereen kaupungilla käynnistyi työryhmä, jonka tehtäväksi tuli selvittääkaupungin suoratoistotarpeita ja toteutuksia. Kokouksiin osallistui toistakymmentä eri toimijaa, ja hankeajalle

1 Tarkemmin hankkeen väliselvityksessä 40/560/2017.

3


opiston edustajaksi valittiin projektisuunnittelija Ilpo Tolvanen. Ryhmän koollekutsuja oli Smart TampereDigiohjelman projektipäällikkö Heikki Aittala.

Vaikka samaa työryhmää ei enää tätä kirjoitettaessa ole, niin toiminta jatkuu edelleen: tavoitteena on yhdistääresursseja sekä luoda kustannustehokkaat ja laadukkaat toimintamallit suoratoistolähetysten järjestämiseen jamahdollisesti myös tallenteiden jakoon. Opiston osallistuminen on jatkunut sekä kaupunginsuoratoistoyhteistyössä että Pirkanmaan liiton PiDiKe-hankkeessa, jossa tavoitteena on kerätä Pirkanmaandigitukea tarjoavat toimijat yhteen aktiiviseksi ja pysyväksi verkostoksi.

1.2. Taustaa: Opiston digitaalinen toimintaympäristö

Taustaa tälle hankkeelle ja opiston digitaaliselle toimintaympäristölle oli saatu jo opiston edellisen hankkeenaikana: opistolla oli tämän hankkeen alkaessa käytössään jo monenlaisia digitaalisia työkaluja sekä hallinnon,asiakkaiden että opettajien avuksi ja työn tueksi.

Hallinnossa digitaalisuus näkyy jo lähes kaikessa palkanmaksusta arkistointiin, mutta uusia digihaasteita riittää.Tällä hetkellä sitä on esimerkiksi erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen. Toisaalta, ihan kaikkea ei myöskäänhaluta täysin digitalisoida, esimerkiksi asiakaspalvelussa on tarvetta monenlaiselle palvelulle: kasvokkain,puhelimitse, sähköpostitse tai chatin kautta.

Opettajille edellinen hanke oli jo tuonut mukaan mm. sähköisen päiväkirjan ja Google+ -virtuaalisenopettajahuoneen sekä erilaisia lomakkeita sähköisestä matkalaskusta kurssin palautekyselyyn. Edellisenhankkeen jälkeen kaivattiin kuitenkin lisää digitaalisen toimintaympäristön jalkautumista varsinaisenopetustoiminnan puolelle. Lisäksi opistolle oli hankittu mm. suoratoistolähetyksiin tarvittava laitteisto ja saatusiitä jo kokemusta, mutta suoratoistojen kokonaisprosessin kehittämisessä ei päästy loppuun asti.

Opisto oli ottanut käyttöön edellisen hankkeen aikana pedagogisen toiminnan tueksiGoogle Driven, jonne tallennettiin mm. opetusmateriaalia ja tuntiopettajienkuukausikirjeitä (ks. kuva vieressä). Sen käytöstä luovuttiin vuoden 2018 aikana, kunraportoitavan hankkeen ensimmäisessä vaiheessa opiston uudeksi verkko-oppimisympäristöksi valittiin Jyväskylän yliopiston kehittämä Peda.net. Samaan aikaanGoogle lakkautti toimintojaan ja virtuaalinen opettajahuone Google+ jäi pois käytöstä.Vuoden 2019 aikana Peda.netin käyttö vakiinnutettiin sekä tuntiopettajien monipuoliseksitietopankiksi että opiston puolesta tarjottavaksi verkko-oppimisympäristöksi.

Digitaalinen toimintaympäristö näkyy opistossa myös muissa digitaalisissa ratkaisuissakuten esimerkiksi opettajien ylläpitämissä blogeissa tai opetuksen rikastamisessa Padlet-seinillä tai muilla sovelluksilla. Etenkin tuntiopettajien kohdalla erilaiset digitaalisetopetusratkaisut ovat edelleen ymmärrettäviä, koska monet työnantajan lisenssit taiohjelmistot ovat opettajien käytössä vain työsuhteen aikana. Peda.netin yksivalintakriteeri opistolle olikin se, että Peda.net -sivustolle jokainen voi rakentaa Oma tila-sivun, jolloin sen omistaja - opettaja tai asiakas - säilyttää Oma tilan hallinnan riippumattaesimerkiksi kurssin tai työsuhteen kestosta. Esimerkiksi Moodle, joka on Suomessatunnettu ja paljon käytetty verkko-oppimisympäristö, ei olisi mahdollistanut vastaavaaominaisuutta.

Verkkokokousjärjestelmistä työväenopistolla oli kokemusta Skypestä kokousten jajoidenkin opiston kielikurssien myötä. Myös toisesta käyttöön valitustaverkkokokousohjelmasta Adobe Connectista oli saatu jo hieman kokemusta edellisenhankkeen aikana, mutta hankkeen otsikon Saavutettavuutta digiopetuksella mukaisestikaikkien työvälineiden sujuva ja luotettava käyttö katsottiin nyt tärkeäksi. Sekä verkko-oppimisympäristön ettäverkkokokousjärjestelmien käytöstä päätettiin järjestää opiston opettajille opetusta ja esimerkiksi digiklinikoillaannettavaa opastusta ja tukea hankkeen aikana.

4


Opistolla on ollut pitkään käytössään kurssi- ja oppilashallintojärjestelmä HelleWi, jonka kautta asiakkaat saavattietoa kursseista kaksi kertaa vuodessa painetun esitteen lisäksi, ja jonka kautta kursseille ilmoittaudutaan.HelleWistä tuli opistolle uusi versio kesällä 2019, mikä toi yllättäen kesken hankekauden opistolle paljon uuttaopittavaa. Muutokset herättivät keskustelua opiston palavereissa mukaan lukien projektitiimin palaverit. Yhdessäpohdittiin monia asioita kuten: Miten luokitellaan verkko-opetus HelleWiin? Miten kurssit saadaan näkyviinasiakkaille niin, että he löytävät oikeat koulutukset ja voivat ilmoittautua niille? Miten tuntiopettajienverkkokurssien työpanos lasketaan? Näihin kysymyksiin pyrittiin löytämään hankkeen aikana vastauksia, ja vaikkakysymykset voivat yhtäkkiä näyttää yksinkertaisilta, niin käytännössä ne olivat varsin monitahoisia ja niidenpohtiminen yhdessä asian eri puolia tarkastellen vei aikaa.

Markkinointia, työvälineitä ja sometustakin käsiteltiin useissa palavereissa, sillä hankkeessa huomattiin, kuinkatärkeitä tekijöitä ne ovat uusien verkko-opetusratkaisujen saavutettavuuden kannalta. Nämä asiat kulkivatpitkään projektipalaverin esityslistassa, mutta niiden kohdalla törmättiin yksinkertaisesti resurssipulaan. Lopultaerityisestä markkinointiin panostamisesta luovuttiin, ja hankkeessa keskityttiin vain sen ydintavoitteisiin:opettajien verkko-opetusvalmiuksien kehittämiseen, verkko-oppimisympäristön käyttöönottoon, yleisluentojensuoratoistoprosessiin sekä verkkokurssikokeilujen toteuttamiseen.

2. VERKKO-OPETUSRATKAISUJEN LUOKITTELU

Hankkeen toteuttamisen kannalta katsottiin tarpeelliseksi ensin hahmottaa ja luokitella erilaisia olemassa oleviaverkko-opetusratkaisuja. Teoriassa verkko-opetusta on luokiteltu eri tavoin, esimerkiksi opettajan ja/taiopiskelijan roolin ja toiminnan mukaan, mutta hankkeessa haluttiin ottaa luokittelussa huomioon myöskäytännön tarve luokitella koulutukset opiston HelleWi-kurssi- ja oppilashallintarekisteriin sopivaksi sekäpainettua esitettä ja mahdollista muuta markkinointia varten.

Onnistunut luokittelu palvelee sekä asiakasta että kurssien hallinnointia, mutta myös auttaa opettajaa kurssienvarhaisessa suunnittelussa. Hankkeessa tuotetussa kesäverkkokoulussa2 esitettiin verkkokoulutuksen teoriaaopettajille tarkemmin. Ks. kuva verkko-opetuksen luokittelusta julkaisusta Digimakupaloja korkeakouluopettajille,Iris Wiitakorpi, Tuija Marstio & Anssi Mattila (toim.). 3

2 Kesäverkkokoulu vakiintui hankkeessa opettajille järjestetyn verkkokoulutuksen työnimeksi. Verkkokoulutuksen virallinen nimi oli Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet.3

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/110706/64.%20Wiitakorpi%20Marstio%20Mattila%20Digimakupalat.pdf?sequence=1&isAllowed=y

5


Hankkeen verkko-opetusratkaisujen luokittelu ja nimeäminen muuttuivat ja kehittyivät käytännössä hankkeenedetessä. Lopulta hankkeessa päädyttiin luokittelemaan verkko-opetusratkaisut kolmeen pääluokkaan:

1. Verkkoa hyödyntävä opetus, johon voidaan laskea erilaisia toteutuksia: verkkokursseista opetustarikastavien sovellusten käyttöön.

2. Suoratoistolähetykset, joissa on kyse yleisluentojen lähettämisestä verkon kautta etäosallistujille,tallenteiden teosta sekä tallenteiden ja luentomateriaalin jakamisesta.

3. Etäryhmäkurssit, jotka ovat kahden ensimmäisen ratkaisun yhdistelmä ja sukua ns. opintopiiriajattelulle.

Hankkeen verkko-opetusratkaisujen luokittelussa verkkoa hyödyntävä opetus on jaoteltu edelleen kolmeenalaluokkaan: a) aikariippumaton ja b) aikariippuva verkko-opetus sekä c) muu verkkoa hyödyntävä opetus.

2.1. Verkkoa hyödyntävä opetus

a) Aikariippumaton verkko-opetus

Automatisoitu verkkokurssi

Koulutusmarkkinoilta löytyy kursseja, jotka opiskelija voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta ilman opettajansuorittamaa ohjausta, palautetta tai arviointia. Tällaisilla verkkokursseilla on yleensä tehtäviä, joihin opiskelija saaautomaattisen tuloksen vastaustensa perusteella. Usein tehtävien kysymykset ovat monivalintatehtäviä, joihinon helppo rakentaa oikea vastauspatteristo. Kurssin tavoitteena voi olla tällöin se, että opiskelija suorittaa täysinitsenäisesti tutkinnon, sertifikaatin, osaamismerkin tai muun vastaavan tehtäväkokonaisuuden.

Hankkeessa pohdittiin mielekkyyttä ja mahdollisuutta lähteä tuottamaan täysin automatisoituja verkkokursseja.Aika pian todettiin, että automatisoidut koulutukset sopivat paremmin sellaisille toimijoille, joilla on resurssejasisällöntuottamiseen ja kattavampi toiminta-alue - jopa yli valtio- tai kielirajojen. Todettiin myös, että opistonvahvuus on tuoda (verkko)kurssi lähelle asiakasta opettajan ohjauksen ja erilaisen tuen, esimerkiksi vertaistuen,kautta. Opiston opettajia kuitenkin kannustettiin ja ohjattiin käyttämään opetusta täydentäviä automatisoitujenkyselyjä, tehtäviä ja pelejä osana muuta opetusta.

Osittain automatisoitu verkkokurssi

Osin automatisoidussa opetuksessa opiskelija voi valita, koska ja/tai missä järjestyksessä hän perehtyyopetusmateriaaliin ja suorittaa tehtävät. Opettaja ohjaa ja tarvittaessa tarkastaa tehtäviä sekä vastaa viesteihinsovittuina aikoina. Tehtävien suorittamiselle voidaan laittaa määräajat, ja opiskelijoille voidaan rakentaaesimerkiksi keskustelualueita vertaispalautteen antamista varten ja / tai yhteisöllistä oppimista tukemaan.

Hankkeessa päätettiin kokeilla osittain automatisoitua verkkokurssia Peda.net -alustalla kahdella erikohderyhmällä: opettajat ja asiakkaat. Toukokuussa 2019 avattiin työväenopiston opettajille kesäverkkokoulu,Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet -koulutus, jonka tuntiopettaja sai suorittaa etänä omaan tahtiinpaikasta riippumatta. Sekä keväällä että syksyllä 2019 opiston opetustarjontaan tuotiin myös asiakkaillesuunnattuja peda.net -alustalle rakennettuja osittain automatisoituja verkkokursseja. Näistä molemmistakokeiluista kerrotaan lisää luvussa 3: Hankkeessa oppiminen ja kokeilukulttuuri.

b) Aikariippuva verkko-opetus

Verkko-opetus voidaan toteuttaa myös aikariippuvana online -koulutuksena niin, että opettaja on sovittunaaikana etäyhteydessä opiskelijoihin. Tällaista verkkoa hyödyntävää koulutusta palveli Skype sekä opistollehankittu Adobe Connect.

6


Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmälle voidaan rakentaa etukäteen kullekin opettajalle tai halutessa kullekinkurssille oma verkkohuone, jossa on joka kerta valmiina kurssilla tarvittavia materiaaleja ja erilaisia näkymiäopetustilanteen tarpeiden mukaan. Näkymällä (layout) tarkoitetaan tässä sitä, mitä verkkohuoneessaopiskelijalle näkyy: se voi olla esimerkiksi videoyhteys, Power Point -esitys, keskusteluikkuna eli chat,muistiinpanoruutu tai kaikki nämä yhtä aikaa.

Verkkokokousjärjestelmässä opettaja voi lisäksi määritellä ja sopia opiskelijoiden kanssa, miten ääntä ja kuvaakäytetään sekä mitä hän tai oppilaat omalta laitteeltaan jakavat muiden nähtäväksi. Keskusteluikkuna tuo hyvänlisän opetukseen: sen avulla voidaan vaihtaa viestejä tai linkkejä kaikkien kesken tai yksityisesti. Opettaja voinauhoittaa opetuksen tai osan siitä, halutessaan tallentaa ja editoida sen myöhempää käyttöä varten tai jakaamyöhemmin katsottavaksi. Opiskelijat sen sijaan voivat osallistua kurssille yksinkertaisimmillaan älypuhelimella.

Adobe Connect -ohjelman valinta hankkeen aikariippuvan opetuksen pilotointiin vaikutti olemassa olevienkaupungin lisenssihankintojen lisäksi myös se, että se mahdollistaa toimintoja, joita ei esimerkiksi Skypessä oletarjolla. Opetusta hyödyttäviä toimintoja ovat mm. verkkohuoneen etukäteisräätälöinti ja pari- japienryhmätyöskentely verkossa, joka puolestaan monipuolistaa kurssin tehtävätyyppien kirjoa. Pari- jaryhmätyöskentely on erityisen tärkeää kielissä, joiden opetuksessa Adobe Connectia haluttiin ensisijaisestikokeilla Skype-koulutusten lisäksi.

Opiston opettajille järjestettiin lähikoulutuksia ja tarjottiin työpajoja ja digiklinikoita verkko-opetuskurssienjärjestämisestä, ja myös kesäverkkokoulussa oli tähän liittyen opettajilla kaksi jaksoa: verkkopedagogiikka javerkkokokousjärjestelmät. Näistä ja aikariippuvan koulutuksen kokeilusta on lisää luvussa kolme.

c) Muu verkkoa hyödyntävä opetus

Muussa verkkoa hyödyntävässä koulutuksessa on tässä tapauksessa kyse lähi- tai monimuotokoulutuksesta, jossaopettajat täydentävät tai rikastavat opetusta käyttäen esimerkiksi erilaisia digitaalisia ohjelmistoja, sovelluksia taiyhteydenpitokanavia. Verkkoa hyödyntäen tai sovellusten avulla opettajat hoitavat myös kurssin organisointiinliittyviä asioita kuten päiväkirjoja käyttäen HelleWin mobiilisovellusta, kurssin tiedottamista ja esimerkiksisähköisen oppimateriaalin tai kuvien jakoa.

Monet opettajat käyttävät opetuksessaan kysely-, aktivointi- ja yhteistyövälineitä sekä erilaisia pelejä. Onolemassa, ja koko ajan tulee lisää, erilaisia blogialustoja, ja sovelluksia kuten Padlet, Quizlet ja Kahoot! - vainmuutamia mainitaksemme. Nopeasti muuttuva digitaalinen oppimisympäristö on vaativa; opettajan on myös itsetehtävä päätöksiä siitä, mitä ja miten hän haluaa opetuksessaan digitaalisuutta hyödyntää.

Pelien ja niiden palkintoina käytettävät osaamismerkit4 yleistyvät myös vapaassa sivistystyössä. Koskaoppimateriaalien työstäminen on erittäin aikaa vievää ja vapaan sivistystyön resurssit rajalliset, hankkeessatestattiin myös valmiita ja avoimia verkkosisältöjä.

2.2. Suoratoistolähetykset ja tallenteet

Opiston suoratoistopalvelulla halutaan tarjota kaikille avoimia ja ilmaisia yleisluentoja myös sellaisille asiakkaille,jotka eivät voi tai halua tulla paikan päälle. Paikalle saapumiseen voi olla terveydellisiä, maantieteellisiä,liikenteellisiä tai ajallisia esteitä. Yleisluentojen suoratoistopalvelun tarjoaminen on tässä ajassa tarpeellinenpaitsi saavutettavuuskysymys myös ympäristöteko. Hankkeen tavoitteena oli, että mahdollisimman moniyleisluento lähetettäisiin myös suoratoistona ja että tallenne olisi myös myöhemmin asiakkaiden katsottavissa.

4 Suosituin osaamismerkkijärjestelmä Suomessa on tätä kirjoitettaessa Open Badge, jonka suomalainen yhteisö löytyy osoitteestahttps://badgefinland.fi/.

7


Suoratoistolähetys on prosessi, joka koostuu aina ennakkovalmisteluista, lähetyksestä ja sen jälkeisistä toimistariippumatta siitä kuinka pitkä tai lyhyt varsinainen lähetys on. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatiinvalmiiksi luennoitsijoiden kanssa tehtävät suoratoistojen sopimuspohjat hyödyntäen edellisen hankkeenkokemuksia. Toisessa vaiheessa kokeiltiin ja tehtiin näkyväksi suoratoistoprosessin eri vaiheet opiston toimintaansovellettuna. Prosessin vaiheista lisää luvussa 3.

2.3. Etäryhmäkurssit

Hankkeen kolmas suunniteltu verkko-opetusratkaisu oli etäryhmäkurssit. Etäryhmäkurssilla tarkoitetaan tässäsitä, että sovittuna aikana opetuspaikalla ovat asiantuntija/opettaja, opiskelijat sekä moderaattori, joka hoitaaetäyhteyden lähettämisen ns. opintopiireille, jotka puolestaan ovat samaan aikaan maantieteellisesti toisessapaikassa. Opintopiiriryhmien vetäjien tehtäviin kuuluvat etäyhteysvälineiden käyttö ja esimerkiksikurssimateriaalien jako.

Hankkeessa suunniteltiin alustava malli etäryhmäkurssin rytmitykseksi ja rakenteeksi. Esimerkkiaikataulu:

klo 17.45 Etäyhteyksien aukaiseminen ja testaus

18.00 Esittelyt ja luento/opetus

19.00 Toimintaa, keskustelua, tehtäviä ja yhteenveto ohjauksen mukaan eri paikoissa.

19.30 Tulosten/tuotosten esittely, ryhmien ja asiantuntijan yhteenveto, vapaa keskustelu tai paneeli

20.30 Tilaisuus päättyy

Tauko sopivassa välissä.

Hankkeessa pohdittiin pilottien suunnitteluvaiheessa myös muita konseptin vaatimia etukäteisjärjestelyjä kutenkustannusten ja palkkioiden jakoa eri toimijoiden kesken. Konseptilla suunniteltiin syksylle 2019 Viinit tutuksi –verkkoviinikoulu, joka koostui kolmesta illasta. Koulutus ei kuitenkaan toteutunut ilmoittautuneiden vähyydenvuoksi. Mahdollisia syitä peruuntumiseen on lukuisia: tämä etäkurssikonsepti oli tarjolla opistossa ensimmäistäkertaa, eikä se ehtinyt suunnitteluvaiheen jälkeen opiston kurssiesitteeseen, joten kurssi olisi tarvinnut erityistämarkkinointipanostusta. Lisäksi kurssin ilmoittautumismäärittelyissä sattui inhimillisiä erehdyksiä ja kurssinennakkovalmistelut olisivat ehkä vaatineet aktiivisen opintopiirin vetäjän löytämisen ja mukaan ottamisen josuunnitteluvaiheessa. Lisäksi on vaikea sanoa, olisiko jokin muu kurssiaihe ollut asiakkaan näkökulmasta tällekonseptille houkuttelevampi vaihtoehto.

Vaikka emme päässeet tätä verkko-opetusratkaisua kokeilemaan käytännössä, voidaan jo kurssinsuunnitteluvaiheen perusteella todeta, että etäryhmäkurssi on monimutkaisempi ja kalliimpi konsepti järjestääkuin kaksi ensimmäistä verkko-opetusratkaisua sekä ennakkovalmistelujen että toteutuksen suhteen.

3. HANKKEESSA OPPIMINEN JA KOKEILUKULTTUURI

Tässä luvussa esitellään opettajien verkko-opetustaitoja tukevaa ja edistävää toimintaa hankkeessa. Opettajienpedagogisten taitojen osalta hankkeen tärkeimmäksi asiaksi nostettiin opistoon valittujen verkko-opetusympäristöjen omakohtainen harjoittelu.

Luvussa kerrotaan myös opettajien pilottikursseista asiakkaiden kanssa ja pohditaan sitä, mitä tietoapilottikurssien avulla saatiin verkkokurssien järjestämisestä ja toteuttamisesta. Lopuksi esitellään hankkeessakoottu suoratoistojen prosessikaavio.

8


3.1. Opettajien pedagoginen tuki ja digivalmennukset

a) Lähikoulutus keväällä 2019

Opettajille tiedotettiin hankkeen eri vaiheista tuntiopettajien kuukausikirjeissä. Hankkeelle perustettiin myösomat sivut Peda.net/tst -osoitteeseen. Hanketta ja sen puitteissa järjestettyjä koulutuksia esiteltiin jakoulutusten sisältötarpeista keskusteltiin opiston yhteisissä ja etenkin pedagogisen tiimin kokouksissa sekätuntiopettajille suunnatuissa Open cafe -tilaisuuksissa. Myös muiden järjestämistä digitaalisuuteen liittyvistäkoulutuksista tiedotettiin opettajille. Erilaisiin hanketta esitteleviin tilaisuuksiin osallistui noin 200 kuulijaa paikanpäällä ja etänä 28 – lähiosallistujista moni osallistui useampaan tilaisuuteen.

Opettajille järjestettiin keväällä 2019 pääasiassa iltapäiviin sijoitettuja lähikoulutuksia ja työpajoja, joidentarkoitus oli tukea etäopetuksen pilotointeja ja kokeiluja. Niihin osallistui kaikkiaan 76 opettajaa. Koulutusten jatyöpajojen vetäjinä toimivat ensi sijaisesti projektitiimin jäsenet, lisäksi Adobe Connect Host -koulutuksenvetäjänä toimi Tampereen kaupungin Adobe Connect -tukihenkilö Aki Peltola ja Skype -koulutuksia esitteliopiston kielten tuntiopettaja Pia Pihlanto.

Lähikoulutukset kevät 2019:

· Verkkokoulutus työväenopistossa· Adobe Connect Host-verkkokokousjärjestelmä opettajille· Peda.net perusteet työväenopiston opettajille· Skypen käyttö koulutuksessa· Adobe Connect ja Peda.net -työpajat: tavoitteena luoda käytännönvalmiudet tuleville verkko-opetuksille· Peda.net ja Adobe Connect -klinikat: lähtökohtana opettajien ehdottamat asiat· Suoratoistolaitteet -katsaus: suunnattu vahtimestareille

Kevään koulutuksista suosituimmaksi osoittautui Peda.net -aiheeseen liittyvät tilaisuudet. Keväällä 2019toteutettiin tuntiopettajille myös Google Forms -kysely, jossa kartoitettiin opettajien tarpeita kesäverkkokoulunsisällön suunnittelua varten. Kysely lähetettiin sähköpostin linkkinä ja siihen vastasi 64 tuntiopettajaatyöväenopiston 370:sta tuntiopettajasta. Koulutustarpeita tiedusteltiin erityisesti käytössä oleviin verkko-opetusohjelmiin, mutta esille haluttiin myös muita verkko-opetukseen liittyviä aiheita, jotka hyödyttäisivätopettajien mahdollisuuksia toteuttaa verkko-opetusta.

b) Opettajien kesäverkkokoulu: Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet

Projektisuunnittelija Ilpo Tolvanen ja koulutussuunnittelija Maria Suikkanen suunnittelivat ja toteuttivat Peda.net-ympäristöön kesällä 2019 työväenopiston opettajille Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet -koulutuksen,joka toimi paitsi opettajien täydennyskoulutuksena verkko-opetuksesta myös konkreettisena mallina osittainautomatisoidusta verkkokurssista. Koulutuksen verkkopedagogiikan jakson sisältöä tuotti myös opistonkoulutussuunnittelija Katja Muttilainen.

Opettajat saivat suorittaa kurssin etänä omaan tahtiin paikasta riippumatta aikavälillä 25.6. - 30.9.2019.Kesäverkkokoulun suunnittelussa otettiin huomioon myös kesällä 2019 voimassa olleen aktiivimallin ehdot,jolloin kesällä työttöminä olleet tuntiopettajat pystyivät esimerkiksi tämän verkkokoulun suorittamisen avullatäyttämään kyseiset ehdot.

Suunnitteluvaihe osoitti, kuinka paljon pohdintaa ja valintoja verkkokoulutuksen toteuttaminen vaatii. Onhuomioitava ensin suunnitteluvaiheen työkalut, valittava sitten oppimisalusta ja kurssin pedagoginen lähtökohta,pohdittava koulutuksen rakennetta, sen oppisisältöjä ja tehtäviä, muotoiltava ja testattava tehtäviäoppimisalustalla sekä suunniteltava tehtävien ja oppimiskokonaisuuksien interaktiivisuus, palautus ja arviointi,esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin käyttö. Etukäteistyö ja ennakointi maksavat itsensä takaisin hyvin toimivanaverkkokurssikokonaisuutena sitten, kun kurssi on avattu opiskelijoille.

9


Verkkokouluun tehtiin 6 oppimisjaksoa, jotka valittiin tuntiopettajille lähetetyn verkkokyselyn sekä hankkeessakäytyjen keskustelujen pohjalta:

· Verkko-oppimisympäristö· Verkkokokousjärjestelmät· Tietosuoja ja -turva· Tekijänoikeudet· Verkkopedagogiikkaa· Verkko-opetuksen apuohjelmat

Jaksoihin liittyi luettavia ja katseltavia materiaaleja sekä erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä oli automatisoituja,mutta suurin osa opettajien kommentoitavia. Tehtävät tehtiin pääosin siten, että osallistujat kokosivatvastauksiaan Peda.netin Oma tila -sivulleen, jolloin myös opiston valitseman oppimisympäristön käyttö tulitutuksi koko kurssin ajan, ei vain ensimmäisessä sitä käsittelevässä oppimisjaksossa.

Opettajan Oma tila toimi samalla myös oppimispäiväkirjana, sillä kaikki suoritetut tehtävät jäivät opettajalleitselleen. Ajateltiin myös, että Peda.netin käyttötaidoista on opettajille hyötyä myös muissa opistoon liittyvissäasioissa, kuten tuntiopettajille suunnattujen sivujen käytössä.

Kesäverkkokouluun osallistui 28 opettajaa, jotka materiaalien opiskelun lisäksi suorittivat tehtäviä kaikkiaan noin500 tuntia. Koulutus sai hyvän palautteen, ja se päätettiin pitää Peda.netissä auki kaikille opiston opettajilletoistaiseksi. Tehtäviä ei tällä hetkellä tarkasteta eikä päivityksiä tehdä, mutta kurssi voidaan aktivoida resurssiensalliessa uudelleen ohjattavaksi kurssiksi.

Kesäverkkokoulu oli laaja ja sisällöltään monipuolinen kooste verkko-opetuksen eri puolista, joten siitä onkirjoitettu erillinen raportti.5 Sen vuoksi tässä raportissa vain havainnollistetaan opettajien kesäverkkokoulunoppimisjaksoja kuvakaappausten ja sanallisten kuvausten avulla. Tarkoituksena on näin osoittaa, miltäkesäverkkokoulu konkreettisesti näytti ja millaisia pieniäkin käytännön asioita se toi esille.

Kuvakaappausten järjestys: 1) Aloitussivu, 2) Peda.netin Oma tila -profiilin esittely sekä 3)Verkkokokousjärjestelmät -osion pääsivu.

5 Raportti opettajien verkkokoulusta

10


Kuten kuvakaappauksista edellä voi huomata, kurssin keskeisimpänä tavoitteena pidettiinoppimisalustaosaamista: verkko-oppimisympäristö ja verkkokokousjärjestelmät -osiot. Niiden osioidenharjoituttamiseen tehtiin kesäverkkokouluun runsaasti harjoituksia. Verkko-oppimisympäristön käyttöäharjoiteltiin rakentamalla toimiva Peda.net-sivu video-, kuva- ja tekstimateriaaleja hyödyntäen.Verkkokokousjärjestelmät -osiossa tutustuttiin videoiden kautta eri järjestelmiin ja opiskeltiin niiden käyttöämuun muassa verkkotapaamisissa.

11


Muita kesäverkkokoulun osioita käsiteltiin seuraavasti: Tietosuoja -osiossa opiskeltiin video-, kuva- jatekstimateriaalin avulla sekä tehtiin Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan tekemä testitietosuojasta. Läpäistyään testin, osallistuja lisäsi todistuksen Peda.nettiin omaan tilaansa. Tietoturva-osiossakerättiin tietoturvaan liittyviä ennakko-oletuksia miellekartan avulla, opiskeltiin Turvallisuuskomitean Kodinkyber-opasta ja lopuksi koottiin uusi miellekartta nykyisistä ajatuksista koskien tietoturvaa. Valmiit miellekartatlisättiin Peda.netin omaan tilaan.

Tekijänoikeudet-jakson ensimmäisenä tehtävänä oli suorittaa Kopioston tekijänoikeuksen osaamismerkki valitenkahden eri osaamismerkin väliltä. Merkki suoritettiin pelaamalla Kopioston rakentamaa peliä. Toisena tehtävänäoli pohtia esseessä, miten tekijänoikeudet vaikuttavat erityisesti oman ainealueen työhön vapaan sivistystyönoppilaitoksessa sekä kertoa, mitä eroa on vapaan sivistystyön/kansalaisopistojen ja perusopetuksen/lukio-opetuksen/ammatillisen opetuksen tekijänoikeudellisissa asioissa. Esseetä varten oli linkitetty materiaalia erilähteistä. Sekä tekijänoikeusmerkki että essee vietiin Peda.netin omaan tilaan.

Verkkopedagogiikan -jakso oli jaettu kolmeen osioon. Jakson ensimmäisessä osiossa tarkasteltiinoppimisprosessia ja tutustuttiin erilaisiin pedagogisiin malleihin. Osallistuja tutustui syvemmin yhteen malleista jaesitteli sen muille sekä vertaisarvioi muiden esittelemiä malleja. Toisessa osiossa esiteltiin kolmen eri opettajantapa suunnitella verkkokoulutusjakso ja tehtiin omia suunnitelmia. Kolmannessa osiossa paneuduttiin verkossatapahtuvan oppimistoiminnan ohjaukseen sekä arviointiin havainnoimalla muiden antamaa ohjausta ja arviointia.Kaikkien osioiden tehtävät lisättiin Peda.netin omaan tilaan.

Verkko-opetuksen apuohjelmat jaettiin edelleen kolmeen osioon: esitystyövälineet ja suunnittelun apuvälineet,kysely- ja tehtävätyökalut sekä omat apuohjelmani. Seuraava kuvakaappaus on tietoiskusta, jossa verrataanapuohjelmien mobiili- ja tietokoneversioita.

c) Muu valmennus ja koulutus

Opettajille suunnattujen koulutusten lisäksi muunmuassa hanketta käsittelevissä kokouksissa tuli esillemonia osuvia käytännön kysymyksiä liittyen esimerkiksituntiopettajien verkkokoulutusten ajankäyttöön japalkkaan. Näitä käsitellään luvussa viisi.

Opiston tietojärjestelmiin ja niiden käyttöön -yleisemmin kuin vain verkkokoulutuksiin - kaivattiinmyös selvyyttä. Opiston vakituisensuunnitteluhenkilöstön kanssa käytiinkin läpi esitteen,kotisivujen, HelleWin ja Peda.netin yhteyttä toisiinsa. Ks.viereinen fläppitaulun kuva.

Peda.netin käyttö päätettiin pohdintojen jälkeen rajatanimenomaan opiskelija- ja ohjeistuskäyttöön. Sen sijaan markkinointi ja mainonta ovat enemmän kotisivujen taimuiden somekanavien rooli.

12


Tampereen kaupunki, Kansalaisopistojen liitto, Digitutorit, ohjelmistotoimittajat ja monet muut järjestiväthankeaikana opettajille sopivia koulutuksia, verkkokursseja, webinaareja ja tietoiskuja, joista tiedotettiin myösopiston opettajille. Tampereen kaupungilla on mm. tietoturvakursseja verkossa. Useita muitakin koulutuksiasuositeltiin opettajille omien koulutusten lisäksi.6

Kaiken kaikkiaan opettajille painotettiin verkko-oppimisympäristö Peda.netin käyttöä. Se otettiin opistollaaktiiviseen käyttöön myös muuten: tuntiopettajien ohjeet, kuukausikirjeet, koulutustiedotteet ja muu opetustatai työsuhdetta koskeva materiaali siirrettiin Peda.net/tst/opettajalle -sivustolle. Näin ne ovat opettajiensaatavilla riippumatta ajasta ja paikasta ja tekevät Peda.netin käyttöä tutuksi. Peda.netiä päivitetään jatäydennetään aktiivisesti edelleen.7 Ohessa kuvakaappaus Peda.netin Opettajalle -sivusta hankeaikana.

6 Aalto-yliopiston kaikille avoin sosiaalisen median kurssi https://someilmiot.informaatioverkostot.fi/Oulun yliopiston Verkko-opetus vahvaksi vapaassa sivistystyössä https://www.oulu.fi/taydennyskoulutus/node/59121Vapaan sivistystyön digitutoreiden toiminta https://peda.net/yhdistykset/vst/hankkeet/VS-digi/digitutor-toimintaDikata-hankkeen webinaarithttps://eventsemea2.adobeconnect.com/content/connect/c1/1392224423/en/events/catalog.html#currentSearchTag=13922244897 Linkki opettajasivuille (vaatii tunnuksen) https://peda.net/tst/opettajalle

13


3.2. Verkkoa hyödyntävien koulutusten pilottikurssit

Kuten raportissa aiemmin esiteltiin, opetusratkaisut luokiteltiin kolmeen pääryhmään, joista ensimmäinen onverkkoa hyödyntävä opetus: aikariippumattomat, aikariippuvat sekä muu verkkoa hyödyntävä opetus. Tässäluvussa esitellään hankkeessa toteutetut Peda.net tai Adobe Connect -pilottikurssit sekä pohditaan verkko-oppimiskokeilussa saatuja oppeja.

Yksi ensimmäisistä asioista, joita pilottikurssien suunnittelu nosti opistossa esille, oli se, millainen rakennePeda.nettiin niiden löytämiseksi tehdään. Tavoitteena oli mahdollisimman yksinkertainen ja asiakasystävällinenpuumalli. Päädyttiin luokittelemaan kaikki verkkokurssit olemassa olevien aineryhmien mukaan otsikon Verkkoahyödyntävä opetus alle.

Sovittiin myös, että kaikki opistolla tarjolla oleva verkko-opetus, alustasta riippumatta, löytyy opistonPeda.netistä. Peda.net toimii näin vähintäänkin porttina erilaisille verkkokursseille. Opiston opettaja voi edelleenvalita, mille alustalle tai millä ohjelmalla hänen verkko-opetuksensa on rakennettu, eikä hän ole sidottupelkästään opiston tarjoamaan verkko-opetusympäristöön. Katsottiin, että alustavapaus laajentaa opistondigitaalista tarjontaa ja osaamista positiivisesti verkko-opetuksen juurruttamisvaiheessa. Samalla koottiin yhteenpaikkaan myös kaikki jo olemassa olevat verkkoa hyödyntävät ratkaisut.

Kun opiskelija pääsee opiston verkkokurssille aina Peda.net/tst -sivulta, hänen tarvitsee muistaa vain yksi verkko-osoite. Nimeämiskäytäntö päätettiin pitää samana kuin HelleWissä, jolloin kurssi löytyy verkkokursseista senvirallisella nimellä. Yhtenä vaihtoehtona mietittiin myös kurssien luokittelua opettajittain, kuten joissakin muissaopistoissa on tehty, mutta yhtäläisyys HelleWin kanssa katsottiin asiakasta parhaiten palvelevaksi.

Keväällä 2019 toteutuneet verkkoa hyödyntävät kurssit (oppimisalusta(t) ja opiskelijamäärä) ovat listattunaseuraavaksi allekkain. Kursseja suunniteltiin 11, joista 7 toteutui. Opiskelijoita kursseilla oli yhteensä 58.

1. 28078 PYTHON-OHJELMOINTI, JATKOKURSSI (Peda.net, 2 hlöä)

2. 64010 SVENSKA PÅ NÄTET (opettajan blogisivu, verkossa avoin materiaali itseopiskeluun ja sähköposti,10 hlöä)

3. 64014 PRATA SVENSKA PÅ NÄTET (Skype ja sähköposti, 6 hlöä)

4. 65114K ENGLANNIN MONIMUOTOKURSSI (sähköposti, oppikirja + kustantajan lisämateriaali verkossaitseopiskeluun, joka 2. viikko lähiopetusta, 10 hlöä)

5. 65248 LEARNING ENGLISH ONLINE (sähköposti, verkossa avoin materiaali itseopiskeluun, 15 hlöä)

6. 651906 ENGLANNIN SANASTOTREENIT, alkeiskielitaito (lähiopetuksessa tabletti + Peda.net, 8 hlöä)

7. 652909 ENGLANNIN SANASTOTREENIT, peruskielitaito (lähiopetuksessa tabletti + Peda.net, 7 hlöä)

Vastaavasti syksyllä 2019 toteutuneet verkkoa hyödyntävät kurssit (oppimisalusta(t) ja opiskelijamäärä). Kurssejasuunniteltiin 16, joista 8 toteutui. Opiskelijoita kursseilla oli yhteensä 88.

1. 28050 PYTHON-OHJELMOINTI, ALKEISKURSSI (Peda.net, 9 hlöä)

2. 280501 PYTHON-OHJELMOINTI, ALKEISKURSSI (Peda.net, 9 hlöä)

3. 64001 ENSIAPUA RUOTSIN ALKEISIIN (Peda.net, sähköposti, 13 hlöä)

4. 64006 TRÄNA ORD (Schoology, sähköposti, 11 hlöä)

5. 65117 MATKAILUENGLANTIA VERKOSSA (Padlet, sähköposti, 22 hlöä)

6. 65127 ENGLANNIN AIKAMUOTOJA VERKOSSA (opettajan blogisivu, sähköposti ja Padlet, 8 hlöä)

7. 652567 LEARNING ENGLISH ONLINE (Padlet, lisäksi sähköposti, 12 hlöä)

8. 700902 PARLIAMO ITALI@NO (Adobe Connect, 4 hlöä)

14


Kuten edellä olevista listoista voi huomata, pääosa kursseista suunniteltiin ja toteutettiin kielten ainealueella. Seei yllättänyt, sillä monet kielten opettajat ottivat jo edellisen hankkeen aikana käyttöön erilaisia verkkoahyödyntäviä menetelmiä opetuksen rikastamisessa. 8 He ovat hyödyntäneet digitaalisuutta opiston opetuksessaesimerkiksi blogisivustojen kautta. Lisäksi oppimiseen on ollut tarjolla helppokäyttöisiä sovelluksia, joilla voiharjoitella jotain yksittäistä kielitaidon osa-aluetta kuten sanastoa tai ääntämistä (Quizlet), hyödyntää sovellustakysymysten ja tietokilpailujen tekoon (Kahoot!) tai esimerkiksi tehdä puheharjoituksia digitaaliselle seinälle(Padlet). Osa opettajista kokeili Padlettia myös verkkokurssin yhteisalustana. 9

Joillakin opiston kielikursseilla käytetään kustantajien oppikirjojen digitaalista tukimateriaalia kuten digitaalisiaopettajan oppaita tai opiskelijalle suunnattua lisämateriaalia. Aikuisille soveltuvia vapaan sivistystyön e-oppikirjoja odotellaan vielä - viime vuosina kustantajat ovat panostaneet ensisijaisesti peruskoulun ja lukion e-oppikirjoihin. Hankkeessa tutustuttiin nuorille (lähinnä lukion) ja aikuisille suunnattuihin (ulkomaisten)kustantajien kielten e-oppimateriaalitarjontaan, mutta todettiin, että niiden tämän hetkinen sisältö, aihepiirit tailiian yksinkertaiset tehtävätyypit eivät nykyisellään sovellu opiston tarjoamille aikuisten kielten kursseille, tai niitäei olisi voinut teknisesti tuoda opiston Peda.net -alustalle (Cambridge University Pressin e-oppimateriaali).Verkosta tosin löytyy kielestä riippuen kaikille avointa itseopiskelumateriaalia, joita opettajat ovat vinkanneet jalinkittäneet opiskelijoille, jotka kaipaavat itsenäistä harjoittelua.

Kaiken kaikkiaan kielten osalta voidaan sanoa, että pilottikursseilla opettajat hyödynsivät ennen kaikkea niitäalustoja ja materiaaleja, jotka olivat heille jo lähtökohtaisesti tuttuja, joskin osa siirsi hankkeen myötä opetustaanPeda.net -alustalle.

Ylöjärvellä toteutettiin verkkoa hyödyntävää opetusta lähiopetuksessa kahdella eri englannin sanastotreenit -kurssilla: toinen ryhmä oli suunnattu alkeistasolle ja toinen perustasolle. Kurssit rakennettiin Peda.net -alustalle,ja opiskelijoita pyydettiin ottamaan kurssille mukaan oma tabletti. Lisäksi opistolta oli 1 tabletti opiskelijoidenlainakäytössä ja pari opiskelijaa käytti omaa älypuhelintaan. Kurssilla opittiin tabletin peruskäyttöä, verkkoonkirjautumista, peda.net -Oma tilan luomista ja sinne kirjautumista. Englannin sanastoharjoituksia oli sekäopettajan verkkoon tekemiä (Quizlet) että suullisia. Kurssilla myös keskusteltiin muististrategioista jaoppimiskokemuksista sekä opittiin seuraamaan linkkejä, joista pääsi tekemään valmiita verkossa olevia englanninsanastopelejä ja ristikoita sekä hyödyntämään esimerkiksi digitaalisia sanakirjoja.

Opiskelijat pitivät kurssipalautteen mukaan siitä, että kurssi oli erilainen kuin normaalit kielten viikkoryhmät.Opiskelijat kokivat kurssin sopivan haasteellisena, sillä samalla kurssilla opeteltiin digitaitoja, kieltä jakielenoppimisstrategioita; joku kuvaili kurssia rennoksi aivojumpaksi. Opettaja Susanna Ylihärsilä kertoi itseoppineensa kurssilla lisää digiohjaustaitoja. Hän toi esille myös sen, että kyseisillä verkkoa hyödyntävillä kursseillavertaistoiminta oli normaalia aktiivisempaa: toinen saattoi auttaa toista englannin kielessä, kun taas toinen oliosaavampi tabletin tai ohjelman tekniikan kanssa. Tekniikan oppiminen sujui osittain kuin huomaamatta.

Ensiapua ruotsin alkeisiin otti hankkeen aikana Peda.net oppimisympäristön käyttöönsä aikaan sitomattomienverkkokurssien joukossa, mutta tässä vaiheessa enemmän tehtävänanto- ja linkkikokoelmana. Opettaja PiaPihlanto käytti Peda.netin lisäksi kurssilla sähköpostia opiskelijoiden tehtävien palautuksiin. Näin tehdenopiskelijoiden ei tarvinnut tehdä käyttäjätunnuksia heille uuteen paikkaan, jota Peda.netin tehtävien palautus -toiminto kaikilta käyttäjiltä vaatii. Lisäksi opettaja koki, että Peda.netin palautuskansio on toimivuudeltaanjäykkä: mikäli opiskelija kirjoittaa tekstiä suoraan palautuskansioon, ei tekstin väliin pääse kommentoimaan.Palautuskansioidea toimiikin paremmin, jos sinne palauttaa tekstin esimerkiksi Word-liitetiedostona.

Hankkeessa saatujen kielikurssikokemusten perusteella voi todeta, että Peda.net on alustana sekä opettajalleettä opiskelijalle varsin helppokäyttöinen, mutta se vaatii molemmilta puolilta alkuun hieman ylimääräistä työtä.Opiskelijan on tehtävä sinne käyttäjätunnukset ja opettajan tutustuttava Peda.netin ympäristöön hyvinetukäteen. Peda.netin tehtävätyyppivalikoimaa ei myöskään ole lähtökohtaisesti suunniteltu juuri kielten

8 Oppilaitoksen digitaalinen toimintaympäristö loppuraportti luettavissa:https://www.tampere.fi/tyovaenopisto/opistoinfo/hankkeet/digi1.html9 Näistä kokemuksista on kirjoitettu opiston verkkosivulle:https://www.tampere.fi/tyovaenopisto/kurssit/poimintoja/kieltenopetustaverkossa.html

15


oppimiseen. Alustalle voi helposti rakentaa keskustelualueita, tehtävien palautussivuja vaikka kirjoitelmia vartentai linkkisivuja, mutta esimerkiksi monivalinta- tai aukkotehtävän tekeminen vaatii html-kielen perusteita. Senkinvoi oppia, mutta kuten edellä on todettu, kielen oppimiseen suunnitellut sovellukset tarjoavat opettajalle jotäysin valmiita työkaluja, joilla voi harjoituttaa ääntämistä, sanastoa, oikeinkirjoitusta, kielioppia tai esimerkiksikuullun/tai luetun ymmärtämistä.

Kielten verkkokurssien suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, miten Peda.net-alustan vahvuuksia kurssilla voihyödyntää ja mitkä tehtävät kannattaa tehdä muilla työkaluilla ja esimerkiksi linkittää Peda.nettiin. Mitä etuasaadaan siitä, että kielikurssi on verkossa? Mitä asioita kielten verkkokurssille ei kannata rakentaa, ja mitä taitoaon parempi harjoituttaa esimerkiksi aikaan sidotuilla kursseilla?

Aikaan sidotuista kursseista oli haastavaa saada pilotteja toteutumaan. Ruotsin puhekurssia on pidetty pitkäänSkypessä ja opettaja Pia Pihlannon mukaan Skype toimii puheen harjoituttamiseen ja keskustelemiseen pienessäryhmässä hyvin. Aikaan sidotulla kurssilla opiskelijat kohtaavat toisensa oikeasti ja vaikka näköyhteyttä eikäytettäisi, niin reaaliaikainen puheyhteys mahdollistaa erilaisia todellisia ihmisten välisiä kohtaamisia, ja siitähänjuuri kielten käytössä on perimiltään kyse. Huomattavaa Pia Pihlannon mukaan on, että pieni ryhmä mahdollistaaSkypessä enemmän opiskelijakohtaista puheaikaa ja jos ryhmä ei käytä näköyhteyttä, keskittyvät opiskelijatenemmän siihen, mitä he kuulevat, eli kieleen.

Espanjan, saksan ja italian tuntiopettajat ilmoittivat halukkuutensa aikaan sidotun verkkokurssin Adobe Connect -pilotointiin. Espanjan pilottia tarjottiin kaksi kertaa. Kyseisille opettajille järjestettiin hankkeen toimestayksilöllistä ohjausta Adobe Connectin käyttöön. Näistä pilottikursseista vain italian kurssi toteutui. Ennen kurssinalkua opetustilannetta simuloitiin niin, että tilanteessa oli mukana tuleva kurssin opettaja, Adobe Connect -ohjaaja ja koeoppilaita – kaikki etänä.

Tämän Parliamo Itali@no -kurssin tavoitteena oli harjoitella hyödyllisiä arkipäivän ilmaisuja ja keskustellaitalialaisesta kulttuurista pienen ryhmän kesken. Kurssin opettaja johdatteli keskustelua, antoi sanastoa jatehtäviä sekä jakoi materiaalia. Ryhmä toivoi, että vain kurssin opettaja käyttää kameraa. Myös chattia käytettiinkommentteihin, linkkien jakamiseen, lauseiden esittelyyn tai esimerkiksi kirjoitusasujen tarkistukseen. Ryhmässävierailuja tehnyt projektisuunnittelija Ilpo Tolvanen kuvaili kurssin ilmapiiriä rennoksi ja mukavaksi.

Palautteessaan10 kurssin opettaja Irene Lai kertoi, ettei hänellä ollut aikaisempaa kokemusta verkko-opetuksesta,mutta sen oppi nopeasti ja hän voisi suositella aikaan sidottua verkko-opetusta muillekin opettajille. Toisaaltahän toteaa, että kurssin aikana hän ei vielä kokeillut kaikkia ohjelman tarjoamia tehtävätyyppejä vaan pitäytyimuutamassa tehtävätyypissä koko kurssin ajan. Hankkeessa todettiinkin, että opettajan on hyvä saada ensinohjelman perustaidot kuntoon ja tutuksi myös opiskelijoille ja vasta sen jälkeen laajentaa ohjelman käyttöäpedagogisesti monipuolisemmaksi.

Hankkeen kokemusten mukaan aikaan sidotut verkkokurssit sopivat kielissä ennen kaikkea reaaliaikaisiinkeskustelu- ja/tai puheharjoituskursseille, mutta koska Adobe Connect sisältää runsaasti erilaisiavuorovaikutuselementtejä, soveltuisi se Peda.nettiä paremmin ns. yleiskielikurssin verkko-oppimisympäristöksi.Yleiskielikurssilla tarkoitetaan tässä sitä, että kurssilaisilla on perinteisesti oma oppikirja harjoituksineen käytössäja opettajalla normaalit opettajan tukimateriaalit. Adobe Connectin kautta voi tehdä esimerkiksikuunteluharjoituksia, luetuttaa kappaleet pareittain, esittää kielioppiasiat tai pyytää opiskelijoita kirjoittamaantehtävien vastauksia taululle. Haasteeksi tässä kohtaa hankkeessa nähdään ennen kaikkea se, mitenpotentiaaliset opiskelijat löytävät verkkokurssin ja toisaalta, haluavatko opiskelijat ylipäätään osallistuaverkkovälitteiselle yleiskielikurssille normaalin lähiopetuksen sijaan.

Hankkeessa tehtiin valmiiksi eri kieliin Adobe Connect -verkkohuoneet niiden tulevaa käyttöä varten. Lisäksiopettajille ja opiskelijoille kirjoitettiin opiston omaan käyttöön Adobe Connect -käyttöohjeet. Myös aikaansidottujen verkkokurssien toteuttamisen lähtökohdat ovat nyt kunnossa, tarvitaan vain lisää käytännönkokemusta. Ohessa kuvakaappaus yhdestä Adobe Connect -harjoitushuoneesta ja sen näkymästä.

10 Linkki opettajan videohaastatteluun: https://youtu.be/MndBqSqG58k

16


Kielten verkkokurssien lisäksi piloteissa saatiin kokemusta tietotekniikan ainealueelta Peda.netoppimisympäristössä. Opiston tietotekniikan peruskurssien ryhmiä on haastava saada täyttymään, olivat netarjolla sitten lähi- tai verkko-opetuksena. Onko syynä se, että monilla on jo tietotekniikan perusosaaminen, taise, että on olemassa myös ilmaisia helposti saavutettavia digipajoja, vai eivätkö kysyntä ja opiston tarjonta vainkohtaa toisiaan?

Täysin verkossa opiskeltavia kursseja on alalla ollut tarjolla jo pitkään – pääasiassa kansanvälisten tuottajienenglanninkielisinä sertifiointi- tai muina tutkintotavoitteisina koulutuksina. Suomessa esimerkiksi Yle tarjoaaaikuisten ilmaista digitreeniä verkossa ja samoin opistot tai järjestöt erilaisten hankkeiden puitteissa.

Opiston verkkokoulutuksena toteutui syksyllä Jouni Jurmun Python-ohjelmoinnin alkeiskurssista kaksi yhdeksänosallistujan ryhmää. Sen sijaan Näppistaitajaksi-verkkokurssi jouduttiin perumaan ilmoittautuneiden vähyydenvuoksi. Myös muita kursseja, kuten Raspberry ja Arduino pohdittiin, mutta niihin ei löytynyt opettajaa tekemäänverkkokurssikokonaisuutta, mikä näissä tapauksissa oli varsin isoa ja etukäteen työlästä.

Aikaan sitomattomat tietotekniikan verkkokoulutukset ovat opettajalle vaativa paketti suunnitella ja rakentaa,aivan kuten havaittiin opettajien kesäverkkokoulutuksen rakentamisesta. Lisäksi kurssien itsenäiset tehtävätvaativat opettajalta ohjaus- ja tarkistamisaikaa.

Python ohjelmointikurssien opettaja Jouni Jurmu kertoi, että hänelle oli hyötyä kyseisten alkeiskurssienrakentamisessa erityisesti siitä, että hän oli jo pitänyt lyhemmän jatkokurssin Peda.netissä pienemmälläosallistujamäärällä. On monta pientä asiaa, jota verkkokurssin tekemisessä oppii, yhtenä esimerkkinä se, minkäkokoisina ja näköisinä opetusvideoiden tekstit ja esimerkit toimivat oppimisympäristössä parhaiten. Yleisestivoidaankin todeta, että mikäli opettajalla ei ole aiempaa kokemusta verkkokursseista tai käytössä olevastaoppimisalustasta, hänen kannattaa ensin rakentaa verkkoon jokin suppeampi kokonaisuus, jossa hän pääseetutuksi sekä oppimisalustan että verkko-oppimisympäristössä tapahtuvan ohjauksen kanssa.

Python-alkeiskursseilla käytettiin Peda.netiä vuorovaikutteisesti ja hyvin monipuolisesti sinne upotetuista kurssinopettajan itse tekemistä opetusvideoista lähtien11. Opetusvideoiden teko edellyttää videokameran lisäksi mm.hyvää valaistusta, mikrofonia, jalustaa ja rauhallista työtilaa sekä kuvaamiseen että myös videoiden editoimiseen.

11 Videoiden tekemiseen kurssin opettaja käytti Techsmith Camtasia/Snagit bundlea.

17


Hyvän laadun takaa etukäteen mietitty käsikirjoitus. Mikäli tuntiopettaja haluaa työstää näitä asioita juuri hänelleparhaiten sopivina aikoina, edellyttää se käytännössä omien laitteiden ja ohjelmien hankintaa.

Hankkeessa pilottikurssin opettajana toiminut Jouni Jurmu tuo esille myös sen, että opettaja ei saa työstäänsamalla tavalla jatkuvaa palautetta kuin lähiopetustunnilla, vaan vasta esimerkiksi sen jälkeen, kun video onkatsottu. Lisäksi vasta koko kurssin jälkeen opettaja voi tietää, kuinka paljon hänellä todellisuudessa meni aikaatehtävien hallinnointiin. Toisin sanoen, ohjaus- ja tarkistamisajan suunnittelu on tehtävä huolella ja otettavahuomioon se, että usein ohjausta tarvitaan myös kurssilla käytettävän opetusalustan tai apuohjelmien käyttöön.Aikaan sitomaton, mutta viikoittain etenevä verkkokurssi, kuten opiston tietotekniikan pilottikurssit olivat,mahdollistaa kuitenkin sen, että opettaja voi lisätä tai muokata seuraavan viikon materiaaleja sitä mukaa, mitähän opiskelijoiden tehtävien ja palautteiden perusteella katsoo tarpeelliseksi.

Hankkeen pilottikurssien perusteella suosittelemme, että tuntiopettajien työpanosta verkkokursseilla mietitäänverkkokurssin suunnitteluvaiheessa: onko kurssi sellainen, joka voidaan tarjota opistossa useammin kuin kerran,tai voiko opettaja tarjota vastaavaa verkkokurssia myös toisaalle, tai onko kurssi sellainen, joka hyödyttääopettajan työuraa muuten. Näin opettaja saa riittävästi vastinetta sille työlleen ja niille hankinnoille, jotka hänmahdollisesti ennakkoon tekee, kun kurssin toteutumista on mahdotonta tietää etukäteen. Hankkeessahuomattiin myös, että välillä jokin verkkokurssi sai runsaasti ilmoittautuneita ja seuraavalla kerralla sama kurssijouduttiin perumaan tai päinvastoin.

Moni hankkeen tarjolla olleista pilottikursseista peruttiin vähäisen opiskelijamäärän vuoksi. Tähän pulmaanyritettiin vastata hankkeen aikana verkkokurssien näkyvyyttä parantamalla sekä esitteessä ettäilmoittautumisjärjestelmä HelleWissä. Hankkeen alussa HelleWiin luokiteltiin verkkokurssit hallinnon puolelle.Syksyllä 2019 ne koottiin ensimmäisen kerran asiakasta varten esitteeseen yhdelle sivulle ja HelleWiin luokkaanVerkko-opetus: ei lähitunteja. Hankkeen loppuvaiheessa, kun kevään 2020 kurssisuunnittelu on jo valmis, näkyyopiston esitteessä 16 verkko-kurssia erillisenä koosteena sen lisäksi, että ne näkyvät asiakkaalle kyseisenainealueen kohdalla. Suunnittelijoille on hankkeen aikana luotu toimintatapa siitä, miten myös muu verkkoahyödyntävä opetus saadaan näkyviin hallinnon puolella HelleWissä ja tarvittaessa myös tilastoitua. Keväälle 2020on luokiteltuna 52 verkkoa hyödyntävää kurssia.

Verkkokurssien pilotit ovat avanneet opistolle uusia näkökulmia siihen, minkälaisia verkkokursseja opistonverkko-oppimisympäristöön voi ja kannattaa rakentaa. Moni opettaja on saanut lisää pedagogisia valmiuksiaverkkokurssien toteuttamiseen, ja opistolla on tarjota kaikille verkko-opetuksesta kiinnostuneille ainakin kaksivahvaa verkko-oppimisratkaisua: aikaan sitomattomille kursseille Peda.net ja aikaan sidotuille kursseille AdobeConnect.

Tarvitsemme vielä lisää verkkokurssien opettaja- ja opiskelijakokemuksia sekä oppimisalustoille sopivaa valmistadigitaalista materiaalia vahvistamaan verkkokurssien tarjontaa ja kehittämistyötä. Kehittämistyö puolestaan vaatiiopistoon sitoutuneita opettajia. Luonnollisesti myös verkkokurssien kysyntä määrää niiden tulevaa suunnittelua.

3.3. Suoratoistoprosessin kehittäminen

Opisto tekee yleisluennoissa paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat olleetesimerkiksi Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry, Tampereen Sydänyhdistys ry ja Pirkanmaan Allergia- jaAstmayhdistys. Yksi suositummissa työväenopiston omista yleisluentosarjoista on ollut Mestarit kameran takaaTampereella, jossa valokuvien kautta kerrotaan monipuolisesti Tampereen ja koko Suomenkin historiaa.Yleisluentojen yleisömäärä on vaihdellut kymmenestä liki sataan osallistujaan.

Vuoden 2019 aikana toteutettiin Sampolan auditoriosta 16 suoratoistoa Adobe Connect -ohjelman avulla. Yhtälukuun ottamatta kaikki olivat opiston yleisluentoja. Paikalla auditoriossa oli kaikkiaan yli 630 osallistujaa ja etänäyli 150. Kaikkien suoratoistojen osalta ei ole kirjattua tietoa etäosallistujista. Aamulehti välitti neljä suoratoistoaja taltioi lähetykset laajalle asiakaskunnalleen. Näidenkään osallistujamääristä ei hankkeessa ole tietoa.

Opiston teknisen suoratoisto-osaamisen kehittämisen lisäksi hankkeen tehtävä oli ennen kaikkea luoda selkeäprosessi siitä, miten yleisluentojen suoratoisto jatkossa systemaattisesti toteutetaan. Seuraava pelkistetty

18


prosessikaavio näyttää, mitä toimenpiteitä eri vaiheissa on hankkeessa saavutettujen kokemusten mukaan hyvätehdä.

PELKISTETTY PROSESSIKAAVIO SUORATOISTOISTA

suunnittelijavahtimestarit

ENNAKKOTYÖTsuunnittelu-kaudella

TARKISTUKSET1-3 päivääennenlähetystä

LÄHETYKSENVALMISTELUn. 1 tuntiennenlähetystä

LÄHETYS LÄHETYKSENLOPUKSI

JÄLKITYÖT1-3 päiväälähetyksenjälkeen

Suoratoistoinalähetettävistäluennoistasopiminen:sopimukset jaohjeetluennoitsijoille

Peda.netinpäivitystulevista suora-toistoista

Linkkiyhteistyö-kumppaneille

Markkinointi

Esitys-materiaalintarkistaminen

AdobeConnect:huoneenvalmistelu:tiedostojenlataaminen,opiston diataloitusta jalopetustavarten

Auditoriontarkistaminen

Lähetykseentarvittavienlaitteiden javälineidentarkistaminen

Osallistujalistantoimittaminenluennolle

Opiston avausdiaesille

Suoratoistolähetyksenkäynnistäminen jatallentaminen(tehdään tallenteet,mutta ei toistaiseksijulkaista hankkeenjälkeen)

Chatin pelisäännötesille: kysymykset jatekniset ongelmat

Lähetyksenvalvominen jamahdollistenteknisten ongelmienratkaiseminen (apunakehitettävänä olevaratkaisulista)

Palautteen osoitechattiin

Opistonlopetusdiaesille

Lähetyksenpäättäminen

Kaluston purku

Osallistuja-listaan AdobeConnectissaosallistuneidenlukumäärä,listan toimitussuunnittelijalle

Osallistuja-määränvieminenHelleWiin

Palautteenkäsittely

Kiitoksetyhteistyö-kumppaneille

Kaaviosta näkee suoratoiston ennakoivat tehtävät, suoratoistolähetyksen kulun ja lähetyksen jälkeiset tehtävät.Lisäksi kaavioon on värikoodattu kunkin vaiheen vastuuhenkilö. Kaaviosta selviää myös se, kuinka paljondokumentointia prosessi vaatii.

Opistossa vahtimestari hoitaa varsinaisen lähetyksen teknisen osuuden. Kokemusten mukaan on varauduttavamyös siihen, että suoratoistolähetyksen voi joskus joutua hoitamaan sijainen tai henkilö, jolla ei ole vielä paljonsuoratoistosta kokemusta. Silloin tarvitaan etukäteen tehdyt selkeät ja kattavat kirjalliset ohjeet siitä, mitenesimerkiksi ongelmatilanteista voi päästä eteenpäin. Tällä hetkellä teknisten ongelmien ratkaisulistankehittämistä jatkaa opettaja Maria Suikkanen yhdessä vahtimestareiden kanssa.

Tiedot ja ohjeet tämän hetkisistä suoratoistaista sekä hankkeen aikana tehdyt tallenteet löytyvät opistonavoimesta Peda.netistä osoitteesta https://peda.net/id/30947b6c2a1

19


3.4. Muut digitaalisuutta edistävät kokeilut

Pedagogisen tiimin puitteissa järjestettiin keväällä 2019 tilaisuuksia, joissa ideoitiin verkko-opetuksen toteutuksiasekä verkko-opetusympäristön käyttöä. Kurssien lisäksi verkko-opetusympäristö nähtiin hyödylliseksi mm:

- Kurssikohtaisena kanavana, jossa ovat lukujärjestykset, mahdolliset muutokset ja ohjeet,materiaalipankki, tehtävien anto, palautus ja arviointi, keskustelualueet ja vertaistuki

- Yleisenä kanavana, josta löytyvät yleiset ohjeet, tiedot tiloista, opiston ja kurssien säännöt, kurssi-ideatopiskelijoilta ja digitaitojen yhteisöllinen harjoittelu

- Tuntiopettajien kanavana, josta löytyvät kaikki heidän tarvitsemansa ohjeet ja materiaalit sekä koulutus

Verkko-opetusympäristöä hyödynnettiin hankeaikana runsaasti eri tavoin. Opistoon kuuluva kuvataidekoulu SaraHildén -akatemia esimerkiksi hyödyntää Peda.nettiä lasten, nuorten ja aikuisten kuvataiteen perusopetuksessa.Opinnot kestävät laajan oppimäärän mukaan lapsilla ja nuorilla kymmenen ja aikuisilla kuusi vuotta. AkatemianPeda.net-sivuilla on mm. kuvaukset opinnoista, aikatauluja sekä opintoryhmäkohtaiset kokonaisuudet. Peda.net -alustaa käytetään myös opiskelijoiden omien töiden tallennuspaikkana pitkäkestoisten opintojen aikana. Näidenlisäksi Sara Hildén -akatemiassa on kehitetty Peda.net -alustalle innovatiivinen digitaalinen Kulttuuripassi.

Kulttuuripassi on osa isompaa opintokokonaisuutta eli perusopintojen Taide, aika ja yhteiskunta -kokonaisuutta.Opintoja suoritetaan sekä aikuisten perusopintojen (3v) että syventävien (3v) aikana ja ne ovat itsenäistä, muttaohjattua ja todennettua opiskelua. Opinnot kirjataan suoritetuksi kulttuuripassiin lukuvuosittain. Kulttuuripassiinliittyvän opintojakson aikana opiskelija tutustuu taiteeseen, taiteen instituutioihin ja muihin kulttuurikohteisiinsekä ajankohtaisiin taiteen ilmiöihin tai visuaalisten alojen ammattilaisten työhön. Hän myös osallistuu taide- jakulttuurikeskusteluun ja tutustuu monitaiteisiin sekä taiteen ja tieteen välisiin ilmiöihin.

Alla kuvakaappaus Sara Hildén -akatemian pääsivulta. Linkki pääsivulle: https://peda.net/id/627d0be485f

20


Opiston terveyden edistämisen ainealueella suurin osa tarjonnasta onerilaisia liikuntaan liittyviä kursseja, joilla houkutellaan opiskelijoitaennen kaikkea liikkumaan yhdessä. Jos opiskelija haluaa treenatamyös kotonaan, on se monien lajien, kuten joogan, kohdalla tänäpäivänä mahdollista, esimerkiksi YouTube-videoiden avulla. Helpostisaatavien netin treenivideoiden vuoksi, opiston ei ollut mielekästälähteä tuottamaan vastaavia videoita verkkoon. Sama pätee erilaistenkäsityötekniikoiden opettamiseen.

Hankkeen aikana tehtiin kuitenkin kädentaidoissa puu- jametallityökoneiden käyttöohjevideoita. Ne kaipaavat vielä editointiaja ratkaisua julkaisupaikasta.

Myös oma pieni joogaäänite toteutettiin tuntiopettaja Taina Isotalonaamujoogasta. Äänite tehtiin yksinkertaisin keinoin kännykällä ja setallennettiin Peda.nettiin joogakoulutusten alle. Äänite on mahdollista jakaa esimerkiksi WhatsAppin kautta.

Näinkin pieni opiskelijoiden huomiointi tuotti positiivista opiskelijapalautetta:

Kiitokset Joogan aamuharjoituksesta, joka löytyy peda.netistä, sitä on tehty joka ikinen aamu nyt kunTainan joogatunnit jäivät joulutauolle. Uskaltaako odotella iltajoogaa?

Kuten aikaisemmin kerrottiin, hankkeessa testattiin myös avoimia oppimateriaaleja mm. kielten verkkokurssienitsenäisen opiskelun tukena. Osaamismerkkejä puolestaan testattiin opiston opettajien kesäverkkokoulussa,jossa hyödynnettiin Kopiraittilan koulua12. Oppimisen ja pelien suorittamisen palkinnoksi opiskelija saaKopiraittilan diplomin ja osaamismerkin.

Näiden kokemusten perusteella hankkeessa todettiin, että opistossa on suositeltavaa käyttää myös valmiitaavoimia oppimateriaaleja, jotka parhaimmillaan ovat hyvin testattuja, ajantasaisia ja sisältävät runsaastiaktivoivia ja automatisoituja tehtäviä. Myös erilaiset opiskelua rikastavat helppotekoiset äänitteet ja videottuovat kurssille sellaista lisäarvoa, jota opiskelijat osaavat arvostaa.

Alla kuvakaappauksia Kopiraittilan opettajan tekijänoikeusosuudesta ja suorituksen palkinnoista.

12 https://kopiraittila.fi/.

21


4. POHDINTAA SAAVUTETTAVUUDESTA

Saavutettavuuskriteerit ovat oleellinen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia. Se tarkoittaa, ettäesimerkiksi opiston verkkosivut ovat sellaiset, että kuka tahansa voi niitä käyttää ja ymmärtää. Lähtökohtaisestisaavutettavuuden tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta.

Yksi opiston saavutettavuuteen liittyvä asia, johon hankkeen aikana kiinnitettiin huomiota, on kurssienlöytyminen ja niille ilmoittautuminen. Nykyisen pääosin verkossa tapahtuvan ilmoittautumisen vuoksi on tärkeääauttaa kuntalaisia niin, että he löytävät heitä kiinnostavat kurssit sekä pystyvät ilmoittautumaan ja hakemaanmahdollisia alennuksia niihin, vaikka ilman omaa tietokonetta tai sähköpostiosoitetta. Verkkosivujen jailmoittautumisen saavutettavuus korostuu entisestään, jos tulevaisuudessa paperiesitteen jako kotiin lopetetaantai esite julkaistaan vain digitaalisena.

Hyvä esimerkki yksinkertaisesta saavutettavuuden parantamisestaon digituki netti-ilmoittautumisiin. Tampereella asiakas saadigitukea kirjastojen Tietotoreilla. Ylöjärvellä opiston omahenkilökunta jalkautuu kirjaston eri toimipisteisiin. Ohessa kuvaopiston Ylöjärven digituki-ilmoituksesta hankkeen loppuvaiheessa.Kun opiston henkilökunta jalkautuu digitukeen, voi se palvella jaohjata asiakasta laajemmin kuin yleinen digituki, joka voi auttaaasiakasta lähinnä vain teknisesti ilmoittautumisen tekemisessä.

Opiston digitaalista saavutettavuutta parantaa parempiverkkonäkyvyys. Tärkeää nykypäivänä olisi, että kurssit löytyisivätgooglaamalla, ja kurssin löydyttyä kuntalainen pääsisi suoraantutkimaan kurssin sisältöä ja ilmoittautumaan. Hankkeessatodettiin, että opiston yksi saavutettavuushaasteista on tällähetkellä kursseille ilmoittautumisen löytyminen opiston verkkosivuilta. Hankkeessa ei kuitenkaan pystyttyvaikuttamaan nettisivujen rakenteeseen tai järjestelmien parempaan yhteensovittamiseen, joten se työ jää vielätulevaisuuteen.

Tällä hetkellä ilmoittautumaan siirrytään aina kotisivujen kautta. Helpoin tapa on siirtyä kotisivuilta pääsivunyläpalkin kuvan päällä olevan tekstilaatikkolinkin kautta ilmoittautumisjärjestelmään. Toinen keino on valitaylävalikosta Ilmoittautuminen, jonka takaa löytyvät ilmoittautumisohjeet.

22


Ilmoittautuminen -sivun ohjeiden yläreunassa on vastaava linkki siirtyä ilmoittautumisohjelma HelleWinaloitussivulle.

Ilmoittautumisohjelmasta valitaan kurssit luokitusten mukaan ja lopulta löydetään sopiva kurssi.

23


Saavutettavuusdirektiivi13 toi hankkeeseen uuden problematiikan, joka liittyi luentojen tallenteisiin.Alkuperäisenä tavoitteena oli, että kaikki suoratoistolähetykset löytyvät jatkossa myös tallenteena. Hankkeenaikana näin tehtiinkin, mutta syksystä 2020 lähtien opiston tallennetut videot tulee joko tekstittää tai tarjotasama sisältö tekstimuodossa. Mikäli tallenteita halutaan myös hankkeen jälkeen laittaa verkkoon saataville, olisipäätettävä, kuka tallenteet jatkossa pystyy työstämään direktiivin vaatimusten mukaisiksi.

Kyseessä on niin paljon resursseja vaativa työ, että opistossa päätettiin olla laittamatta tallenteita tuleviendirektiivivaatimusten vuoksi Peda.netin sivuille jakoon.

Saavutettavuus on iso muutos julkisella puolella ja se tulee vaikuttamaan jatkossa myös selväkielisyydenkäyttöön kaikessa opiston viestinnässä. Uudet viestinnässä huomioitavat tekijät vaativat opistolta asiaanperehtymistä. Henkilöstön koulutusta ja opastusta tullaan varmasti tarvitsemaan selväkielisyyden jasaavutettavuuden edesauttamiseksi jo lähitulevaisuudessa.

5. POHDINTAA DIGISTRATEGIASTA

Opisto on hankkeen loppuessa tilanteessa, jossa pitkäaikainen rehtori ja muutama muu työntekijä siirtyvät jokoeläkkeelle tai toisiin tehtäviin. Vuoden 2020 henkilöstöjärjestelyt ovat auki, joten hankkeessa tuotettavandigistrategian luominen ja etenkin siihen sitoutuminen tuntui haastavalta. Yhtenäisen digistrategian luomisestaluovuttiin. Sen sijaan tässä luvussa tuodaan esille hankkeessa käytyä pohdintaa, jota tulevassa digistrategiassa onhyvä ottaa huomioon.

5.1. Digistrategian lähtökohdat

Se, että ei ole strategiaa, on myös strategia. Shell pohti ennen öljykriisiä käsittämätöntä ajatusta, että öljyn hintavoi nousta pilviin. Tuolloinhan uskottiin, että öljyn hinta halpenee. Yhtiöllä oli myös muita ennusteita jastrategioita, joista monikaan ei toteutunut, mutta se selvisi kriisistä kohtuullisesti, koska se oli varautunut ja silläoli toimintavaihtoehtoja – se ei ollut pelkkä ajopuu. Ennakointi auttaa kehittämään uusia toimintamalleja jatuotteita sekä osoittaa organisaation elinvoimaisuutta. 14

Opistossa on digistrategiaan viitaten hyvä pohtia, missä laajuudessa opistossa järjestetään tulevaisuudessaverkko-opetusta – vai järjestetäänkö ollenkaan. Verkko-opetus ei ole arvo sinänsä, mutta digitalisaatio tuleejatkossakin vaikuttamaan kiistatta monin tavoin opiston toimintaan.

Opistolla on mahdollisuus järjestää verkko-opetusta vain niissä puitteissa, joissa myös toiminnan rahoittajilla,yhteistyökumppaneilla, opiston päätoimisilla opettajilla ja tuntiopettajilla on halukkuutta ja resursseja. Opistonylläpitäjällä, Tampereen kaupungilla, on asian suhteen omat intressinsä, joita ei voi ohittaa. Tampereen kaupunkion antanut opiston digitaaliselle tarjonnalle kymmenen prosentin tavoitteen. Se sai aikaan hankkeessa pohdintaasiitä, mistä ja miten digitaalinen tarjoama tulisi laskea: kurssi-, opiskelija- vai esimerkiksi tuntimäärästä, ja mitkälaadulliset kriteerit verkko-opetusratkaisujen tulisi täyttää. Tai kannattaisiko opiston määritellä digitaalisentarjoaman tavoite esimerkiksi aineryhmittäin - ottaen huomioon opettavan aineen laatu ja tavoitteet? On eri asiaideoida ja toteuttaa verkkokurssi kieliin tai tietotekniikkaan kuin esimerkiksi taiteisiin, kädentaitoihin jaliikuntaan, jotka ovat vapaan sivistystyön suurimpia ainealueita.

13 https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi

14 https://www.talouselama.fi/uutiset/ennakoi-tiedat-kylla-miksi/330eec40-6ce4-36d2-9f6f-b352774c073b

24


Jotta digitaalinen kehitys jatkuu ja osaaminen opistossa edelleen vahvistuu, olisi digistrategiassa hyvä sopia myöstarkemmin siitä, kuka vastaa mistäkin, ja taata siihen riittävät resurssit. Olisi myös turvattava, että asiat jaosaaminen eivät ole vain yhden henkilön varassa.

Seuraavaksi esitetään lyhyt luonnos siitä, kuinka opiston digistrategiassa voitaisiin määritellä vastuut eri viestintä-ja verkko-opetusalustoille. Vastuut on luonnoksessa nimetty tehtäväkuvittain ja se noudattaa pääosiltaannykyistä opiston tapaa käyttää digitaalisia ohjelmistoja.

· Opiston verkkosivutVastuuhenkilö: rehtori tai apulaisrehtoriPääkäyttäjät: rehtori tai apulaisrehtori ja viestintäsihteeri

· HelleWiVastuuhenkilö: tieto- ja viestintätekniikasta vastaava koulutussuunnittelija tai apulaisrehtoriPääkäyttäjät: suunnittelijat, opistosihteerit ja viestintäsihteeri

· TwitterVastuuhenkilö: rehtoriPääkäyttäjä: rehtori

· Some: Facebook, Instagram ja YouTubeVastuuhenkilöt: viestintäsihteeri / vahtimestariPääkäyttäjät: viestintäsihteeri ja Instagramissa suunnittelijat

· Peda.netVastuuhenkilöt: apulaisrehtori, tieto- ja viestintätekniikan suunnittelijaPääkäyttäjät: suunnittelijat ja opettajat

· Adobe ConnectVastuuhenkilöt: apulaisrehtori, nimetty kielten suunnittelijaPääkäyttäjät: suunnittelijat ja opettajat

· SuoratoistotVastuuhenkilöt: nimetty vahtimestari, tieto- ja viestintätekniikan suunnittelijaPääkäyttäjät: yleisluentojen suunnittelija, vahtimestarit ja luennoitsijat /opettajat

· Aputyökalut (esimerkiksi Camtasia, Scoop, Dreambroker, Premier)Vastuuhenkilö: tieto- ja viestintätekniikan suunnittelijaPääkäyttäjät: suunnittelijat ja opettajat

5.2. Digistrategia suhteessa hankkeen keskeisiin teemoihin

a) Verkko-opetus

Opiston on hyvä jatkossakin mahdollistaa verkko-opetus kaikille halukkaille verkko-opetuksen kehittäjille.Opistolla on nyt käytössään valmiita alustoja (Peda.net ja Adobe Connect), tarvittavaa laitteistoa sekä tukeaalustojen ja työvälineiden käyttöön. Vuoden 2019 pilottikokemusten perusteella voidaan mahdolliseendigistrategiaan viimeistellä selkeä toimintamalli, jossa määritellään paitsi verkko-opetuksen resurssit opistossa,myös tuntiopettajan tehtävät ja korvaukset siihen liittyen.

Vaikka tuntiopettajia osallistui hankkeen aikana koulutuksiin ja/tai osa toteutti pilottikoulutuksia ja pääsi näinsisään verkkokoulutusprosessiin, niin koulutusta, tukea ja tiedotusta on hyvä säännöllisesti jatkaa. Myös

25


päätoiminen henkilöstö tarvitsee aikaa kehittämistyöhön. Hyvä olisi myös miettiä, voisiko verkko-opetuskokonaisuuden suunnittelu ja kehittäminen olla jatkossa yhden suunnittelijan vastuualueena.

b) Yleisluennot ja suoratoistot

Yleisluentojen välittäminen kotisohvilta katsottavaksi, on kansansivistystyön lisäksi ympäristö- ja terveysteko,jonka tavoite ei ole taloudellinen tuotto. Nykyisellään yhteistyökumppanien kanssa järjestettävät yleisluennotovat ajankohtaisia, mielenkiintoisia ja korkeatasoisuudestaan huolimatta kansantajuisia.

Jotta luentoja voidaan toteuttaa, on varmistettava hyvän sisällön lisäksi riittävä kuvan ja äänen laatu tilassa, jostasuoratoistolähetykset tehdään. Tämän onnistumiseen on tähdätty opiston auditoriossa erilaisilla hankkeenaikana tehdyillä laitekokeiluilla. Myös suoratoistojen toteuttajilla on oltava riittävä osaaminen, resurssit ja tukiongelmatilanteita varten. Jos opisto ei itse pysty toteuttamaan suoratoistoja ja tallenteiden tekoa riittävällälaadulla ja varmuudella, on toteuttajaksi tarjolla ulkopuolisia tahoja. Oleellista on kuitenkin muistaa, ettäkyseessä on työväenopiston palvelu, eikä sen saatavuutta voida rajoittaa ulkopuolisen tahon intressien jayleisörajoitusten mukaan.

Suoratoistolähetysten etäkatsomo-idea on myös kokeilunarvoinen. Hankkeen aikana katsomoa kokeiltiinpienimuotoisesti Ylöjärven kirjastossa. Selkeää käytäntöä sille, millaisia järjestelyjä tarvitaan, että kaukanaopiston päätoimipaikasta asuvat kuntalaiset voisivat kokoontua katsomaan heille tärkeää luentoa lähipalvelunajossakin lähikirjastossa tai muussa vastaavassa paikassa, ei vielä ole. Monilla kunnan toimijoilla, kuten kirjastoilla,on katsomoiden tekninen varustus jo riittävä, kyse olisi lähinnä organisoinnista, luentojen markkinoinnista jakysynnän määrästä juuri tähän kuntalaisten lähipalvelumuotoon.

c) Saavutettavuus ja markkinointi

Digistrategiaan tarvitaan selkeä visio siitä, mitä, miten ja missä laajuudessa etäopetusta ja verkkokurssejaopistossa tulevaisuudessa toteutetaan. Riippumatta siitä, miten opisto lähtee toteuttamaan verkko-opetusta, ontoimittava sen mukaan, että kohderyhmä ja markkina-alue ovat vähintään koko Suomi. Tämä merkitsee sitä, ettätiedotus, markkinointi, sometus ja näkyvyys pitää ulottua Pirkanmaata kauemmas. Näin turvattaisiin riittävätopiskelijamäärät ja kursseja voitaisiin toteuttaa taloudellisesti kestävästi. Kilpailijoita etenkin verkko-opetuksessalöytyy kansallisesti ja kansainvälisesti. Suoratoistettavat yleisluennot puolestaan ovat onnistuessaan hyvä opistonimagon ylläpitäjä ja kohottaja.

Digistrategiaa luotaessa on hyvä muistaa myös erilaiset yhteistyökumppanit. Esimerkiksi Kansalaisopistojenliitolla on tavoitteena, että kaikkien kansalaisopistojen verkko-opetukset tulisivat tarjolle KoL:in sivujen kautta.15

Vai onko mahdollista, että joskus käynnistetään kaupungin oma Tampere-kanava?

d) Laitteet ja sovellukset

Opistolle on hankittu aikanaan edistyneitä ja tasokkaita laitteita, mutta osa niistä on ajan myötä vanhentunutja/tai toiminnaltaan epävarmoja. Esimerkiksi Tampereella Sampolan luokkien ict/av-laitteisto älytauluineen ovathankalia käyttää ja eivät ehkä siksi ole automaattinen osa toimintaa esimerkiksi kokouksissa - puhumattakaansiitä, että niitä käytettäisiin verkko-opetukseen.

15 Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna 29.11.2019 KoL:in teemapäivä verkko-opetuksesta.

26


Vanhojen ja uusien laitteiden käyttöön tarvitaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja tukea, sillä myös uusiatuntiopettajia tulee joka kausi mukaan toimintaan. Tulevaan digistrategiaan tuleekin kirjatalaitehankintakäytännöt ja toimintamalli laitteiden käytön opastukseen.

Oma lukunsa ovat opiston ja kaupungin järjestelmät, rajoitteet sekä tietoturva, jotka aiheuttavat varsinkintuntiopettajien toimintaan epävarmuutta. Tällä hetkellä työntekijät tallentavat osan tiedostoista omiin kansioihintai muistivälineille ja paperi koetaan ajoittain turvallisemmaksi kuin data. Kaupungille on tulossa iso Office365uudistus vuoden 2020 aikana, joka toivottavasti osaltaan ratkaisee ongelmaa. Toisaalta tuntiopettajat pääsevätnyt opiston verkko-opetusratkaisuihin (Peda.net ja Adobe Connect) omilta laitteiltaan kirjautumatta kaupunginverkkoon. Kuitenkaan esimerkiksi tätä hanketta opetusmateriaaleineen ei olisi voitu toteuttaa täysin ilman omialaitteita ja sovelluksia. Kansalaisopistotoiminta pohjaa pitkälti siihen, että opisto toimii muiden toimijoiden, kutenperuskoulujen ja kirjastojen, tiloissa, on opettajien käytössä oleva laitakanta kirjava. Kysymykseksi nouseekin,missä määrin toimimme entiseen tapaan tilojen ja laitteiden ehdoilla, ja missä määrin lähiopetuksessa laitteidenja esitystekniikan yhteensopivuus olisi pystyttävä takaamaan jokaiselle opettajalle opetustilasta riippumattamahdollistaaksemme palvelunsaajan eli kuntalaisen laadukas oppimistilanne. Samalla se nostaa kysymyksen siitä,missä määrin nykyinen toimintamalli työntekijöiden omien laitteiden käytössä jatkuu. Molemmat kysymyksetovat osa isompaa periaatteellista kuvaa kansalaisopistojen toimintatavoista.

e) Tuntiopettajat digitaalisen opetuksen toteuttajinaOpistossa työskentelee lähes 400 tuntiopettajaa, jotka sopivat kursseista suunnittelijoiden kanssa lukuvuosi taiosin jopa lukukausi kerrallaan. Palkka maksetaan toteutuneiden opetustuntien mukaan. Valmistelusta, tehtävientarkastamisesta tai palautteen keräämisestä ei makseta erillistä korvausta. Tuntiopettajan työ on useinsivutoimista ja tuntimäärät vaihtelevat opettajakohtaisesti. Syys- ja kevätlukukausien aikana opetusta voi ollaaamuyhdeksän ja iltayhdeksän välillä. Kesällä ei lähtökohtaisesti ole opetusta.

Verkko-opetus vaatii edellä olevan kuvauksen lisäksi tuntiopettajalta mahdollisesti:

· Oman tietokoneen ja siihen kuuluvat av-välineet· Tietoliikenneyhteyden· Verkko-opetusalustojen tuntemusta· Verkkokurssin rungon suunnittelua ja sisällön tuotantoa· Interaktiivisuuden suunnittelua ja rakentamista verkkokurssille / etäopetukseen· Kurssilaisten verkkokoulutukseen saattamista ja oppimisalustan käytön tukea

Tuntiopettaja hyötyy verkko-opetuksesta ennen kaikkea siinä, että hänen omat tekniset ja pedagogiset digitaidotparanevat ja näin ollen myös tulevaisuuden opetusmahdollisuudet laajentuvat. Hän voi parhaimmillaan myöstoteuttaa samaa koulutusta useampaan kertaan, jolloin kurssiin tehty panostus saa myöhemmin lisää vastinetta.

Miten hankkeessa vastattiin runsaisiin tuntiopettajia koskeviin käytännön kysymyksiin? Mihin tuntiopettaja voialkaa verkkokurssi-ideaansa hahmotella? Hankkeessa päädyttiin siihen, että tuntiopettajat voivat tehdäverkkokurssin Peda.netin Omaan tilaan, joka voidaan myöhemmin linkittää opiston Peda.net-sivuille. Jos kurssitehdään yhdessä eri opettajien kanssa tai kyseessä on päätoiminen opettaja, niin koulutus rakennetaan suoraanopiston Peda.net -sivuille. Tekijänoikeudet ovat aina materiaalin tehneellä opettajalla, ellei toisin ole sovittu.

Korvauksista linjattiin, että opettaja saa normaalin tuntipalkan, mutta ryhmät voivat olla pienemmät, mikäli sekatsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tällä turvataan se, ettei esimerkiksi verkkokurssien palautettavista tehtävistätule opettajalle kohtuuttoman suuri urakka. Opettajia kannustetaan myös pedagogisesti antamaan ohjaavaapalautetta koko opiskelijaryhmälle kerralla tai hyödyntämään keskustelualueita, itsearviointia ja vertaispalautettasen sijaan, että tehtäviä korjattaisiin tai palautetta annettaisiin erikseen jokaiselle opiskelijalle. Pienet ryhmätovat myös asiakasystävällisiä aikariippuvien verkkokurssien kohdalla. Näin taataan, että jokainen opiskelija saariittävästi vuorovaikutteista osallistumisaikaa esimerkiksi silloin, jos kyseessä on kielten keskustelukurssi.

Opettajan palkkaan oikeuttava maksimituntimäärä verkkokurssilla on opistossa kurssille määritelty kestotunteina. Opettaja ja suunnittelija sopivat HelleWiin laitettavan työtuntimäärän ja opettaja tekeepäiväkirjamerkinnät ja sisältökuvauksen toteutuneista opetus-ja ohjaustunneista normaalin tapaan.

27


Tekijänoikeudet pohdituttivat myös yleisemmin tuntiopettajia, suunnittelijoita ja hanketiimiä. Todettiin, ettäviitata ja lainata saa ja linkitys on sallittua, jos sisältö poistuu, kun alkuperäinen tiedosto poistuu. Tokilinkittäminenkin voi olla erikseen kielletty. Suoratoistoon, tallentamiseen ja tallenteen esittämiseen tarvitaanaina erillinen lupa. Sitä varten hankkeen aikana laadittiin sopimus- ja lupalomake. Asia oli ja on niinmonitahoinen, että tekijänoikeuksista rakennettiin oma opintokokonaisuus opettajien kesäverkkokouluun.Jatkossa tekijänoikeudesta on mahdollista tehdä kooste kaikkien opiston opettajien käytössä olevaanPeda.nettiin.

5. Yhteenveto

Saavutettavuutta digiopetuksella -hankkeen päätavoite oli käyttövalmis sähköinen opetusympäristö. Hankkeenaikana opistolle on valittu kaksi verkko-opetusratkaisua: aikariippumattoihin verkkokursseihin Peda.net -verkko-oppimisympäristö sekä aikariippuviin verkko-kursseihin Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmä. Näiden lisäksiopiston opettajat voivat edelleen hyödyntää myös muita oppimisalustoja, ohjelmia tai sovelluksia opetuksensarikastamiseen.

Hankkeessa on koulutettu ja ohjattu opettajia sekä laadittu materiaalia verkko-opetusratkaisujen käyttöönunohtamatta verkkopedagogiikan merkitystä. Tuntiopettajat ovat saaneet tarjota ja toteuttaa erilaisiapilottikursseja verkko-opetustaitojensa ja opiston verkkokurssivalikoiman laajentamiseksi. Opettajille on taattuhankkeen jälkeenkin mahdollisuus saada henkilökohtaista tukea verkkokurssien järjestämiseen. Toiminta vastaahankkeen aikaista digiklinikka -toimintaa.

Opiston yleisluentojen suoratoistolähetykset ovat vakiintuneet osaksi opiston toimintaa. Hankkeessa tehtiinsuoratoistoihin selkeä prosessikaavio suoratoistolähetyksen valmistelevista, lähetyksen aikaisista ja sen jälkeisistätehtävistä vastuuhenkilöittäin. Hankkeessa on myös tuotettu tarvittavat sopimuspohjat vierailevia luennoitsijoitavarten. Suoratoistolähetysten ongelmien ratkaisulistaa kehitetään edelleen yhdessä vahtimestareiden kanssa.Suoratoistolähetysten toteuttamiseksi ylläpidetään nykyisiä ja etsitään uusia yhteistyökumppaneita myösjatkossa.

Hankkeen tavoitteesta luoda opistolle digistrategia luovuttiin opistossa meneillään olevien henkilöstövaihdostentakia. Sen sijaan hankkeessa ja tässä raportissa on nostettu esille useita näkökulmia, joita opiston digistrategiassakannattaa ottaa huomioon. Näkökulmissa on pohdittu opiston digitaalisuutta ja saavutettavuutta myöskriittisesti. Siten varsinaisen strategian kirjaamiselle on luotu hyvät pohjat.

Opiston tuleviksi kehitystarpeiksi on hanke tunnistanut ennen kaikkea opiston digitaalisen saavutettavuuden.Hanke osoitti, että opiston verkkokurssien näkyvyyttä, kurssi-ilmoittautumisen selkeyttä ja asiakkaille tarjottavaadigitukea tulisi lisätä samoin kuin markkinointia sosiaalisessa mediassa. Verkkokurssien opiskelijoita olisi tärkeätavoitella monimediaisesti yli nykyisten toimintarajojen ja näin vahvistaa kurssien toteutumisen mahdollisuuttaopiston ydintoiminta-alueen kuntalaisten hyväksi. Sosiaalisen median aktiivisen käytön kautta opisto voisi saadauuden mahdollisuuden profiloitua haluamaansa suuntaan tätä aikaa eläen.

Download - SAAVUTETTAVUUTTA DIGIOPETUKSELLA - Tampere · 2020. 6. 12. · Verkko-opetuksen työvälineet ja käytänteet-koulutus, jonka tuntiopettaja sai suorittaa etänä omaan tahtiin paikasta

Top Related