Download - Pelastusalan ammattilainen 6/12

NUMERO 6 | JOULUKUU 2012

Tavoitteena ketteräpelastuslaitos

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2

PELASTUSALANAMMATTILAINENPalomiesliiton jäsenlehtiAikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 20.2.2013.

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu 6, 01300 Vantaapuh. (09) 867 8880, fax (09) 863 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJA:Kim NikulaPuh. 040 716 [email protected]

TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Helena Janhonen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä

OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected]

ISSN: 1456-7709

PAINO: Forssa Print

ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300, [email protected]

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

Tässä numerossa 6 | 19.12.2012

ww

w.faceb

oo

k.com

/palo

miesliitto

kansi Helsingin kaupunginhalllitus valitsi pelastuskomentajaksi Simo Weckstenin. Kuva Compic / Mauri Ratilainen www.palomiesliitto.fi

3 | Pääkirjoitus Poliittinen muisti on lyhyt

Liittokokous

6 | Säästämisellä vakavat seuraukset Talous ei saa mennä turvallisuuden edelle

7 | Uusi liittohallitus Toimikausi 2013—2014

8 | Tarvitaan innovaatioasennetta Edessä näkkileipää ja vettä

Työhyvinvointi

12 | Ensimmäinen henkilöstökertomus valmistui Työkyvyttömyys vei puolet miehistöstä

19 | Tavoitteena terveempi palomies Varsinais-Suomessa laatikoitiin työt

28 | Yhteistoiminta sytyttää hyvinvoinnin Työhyvinvointiseminaari Helsingissä

36 | Simo Wecksten pelastuskomentajaksi Tavoitteena ketterä pelastuslaitos

40 | Lapissa yhteinen huoli voimavaroista Henkilöstöltä mielipide palvelutasopäätökseen

HAL

43 | Tulevaisuus askarruttaa hätäkeskuksissa Useita kysymysmerkkejä ilmassa

44 | Päivystäjien opetussuunnitelma uudistui Työn ytimeen nopeammin

48 | Varallaolo muuttui oikeudessa työajaksi Rajoitti kohtuuttomasti liikkumista

TIETOKIRJAKirjailija Leena Aavameritutustui palomiehen työn valoisiin ja synkkiin hetkiin.

TYÖKYVYTTÖMYYSLähes puolet palomiehistä on joutunut eläkkeelle terveydellisistä syistä2000-luvulla.

VÄKIVALTAJokainen reagoiomalla tavallaan.

49 %


2 3

PÄÄKIRJOITUS

EDUSKUNTA keskusteli joulukuun alussa poliisin eläkeiän nostamisen vaikutuksista. Erityisesti oppositio-puolueet vaativat näyttävästi hallituk-selta asian uudelleen käsittelyä. Oppo-sitio ehdotti, että hallitus perustaisi eri-tyisen työryhmän miettimään yhden-mukaista eläke- ja eroamisikää järjes-tystä ja turvallisuutta hoitaville viran-omaisille eli poliisien lisäksi myös pa-lomiehille, puolustusvoimille, tullille ja rajaviranomaisille.

Olen positiivisesti yllättynyt, että oppositiossa ollaan huolissaan vi-ranomaisten jaksamisesta ja vaadi-taan turvallisuusviranomaisten eläke- ja eroamisikään yhtenäistä käytäntöä; siis erityisen työryhmän perustamista — onhan asiaa käsitelty palomiesten osalta jo 20 vuoden ajan.

Samaan aikaan olen pettynyt, kos-ka muistan hyvin ne lukuisat palaverit kahden aiemman hallituksen kanssa. Matti Vanhasen I ja II hallitus – ja erityisesti keskusta – olisi voinut palauttaa palomiesten oikeudenmukaisen ammatillisen eläkeiän vastuuministereiden esityksestä. Näin ei kuitenkaan tehty, kun se olisi ollut mahdollista!

PALOMIESLIITON vaatimuksesta perustettiin Mat-ti Vanhasen I hallituksen toimesta työssä jaksamista selvittävä työryhmä. Loppulausunnot olivat erimieli-set, johtuen mm. ryhmän toimeksiannon epäselvyy-destä. Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sdp) ilmoit-ti työryhmälle, että hänen toimeksiantonsa mukaisesti myös palomiesten eläkeikä pitää käsitellä työryhmässä.

Kuntaministerinä toiminut Hannes Manninen (kesk) puolestaan vastusti sisäministerin eläkeikätoimeksian-toa, koska kunta-asiat ja eläkeikä kuuluvat hänen vas-tuualueelle. Osa työryhmän jäsenistä uhkasi jättää ryh-män, mikäli siellä mainitaan sanallakaan eläketermiä.

Vanhasen II hallituksessa mm. Pa-lomiesliiton vaikutuksesta käsiteltiin jälleen palomiesten epäedullista ikä-rakennetta – se mainittiin hallitusoh-jelmassakin. Perustettiin jälleen uusi työryhmä (toimintakykyhanke) pohti-maan asiaa. Jälleen kerran työryhmä päätyi erimielisyyteen, koska eläkeikä-kysymystä ei saanut käsitellä.

Kuntaministeri Mari Kiviniemen johdolla hallituksen iltakoulu linjasi, ettei ammatilliseen eläkeikään ole pa-luuta minkään ammattiryhmän osalta — palomiehille tulee kehittää vaihto-ehtoisia urapolkuja pelastustoimessa.

MIKSI kaksi hallituskautta pääminis-terin ja kuntaministerin tonttia vaali-nut keskustapuolue ei ratkaissut on-gelmaa silloin, kun heille tarjottiin sii-hen mahdollisuutta?

Jos keskustan tai minkä tahansa valtapuolueen puheenjohtaja julki-

sesti lupaa palauttaa palomiesten ammatillisen eläke-iän päästessään hallitusvastuuseen, lupaan ottaa puo-lueen jäsenkirjan, asettua kansanedustajaehdokkaaksi ja tehdä vaalityötä puolueen eteen!

Muussa tapauksessa toivon, että populistiset heitot jäävät tähän, koska turhien toiveiden viljely estää pelas-tusviranomaistoiminnan täysipainoisen kehittämisen.

ENERGIA pitää keskittää siihen, että pelastustoimen linjaorganisaatiota kehitetään kohti innovaatio-orga-nisaatiota, jossa työntekijät ovat muutakin kuin konei-ta ja numeroita. Organisaatiokulttuuria ja koulutusjär-jestelmää kehittämällä saadaan aidosti sairauspoissa-olot ja työkyvyttömyydet hallintaan.

Kim Nikulapuheenjohtaja

Poliittinen muisti on lyhyt

Toivon,että populistiset

heitot jäävät tähän.

>

O

NK

O N

ÄIN

? K

erro

mie

lip

itee

si P

uh

een

joh

taja

n p

äiv

äkir

ja -

blo

gis

sa >

ww

w.p

alo

mie

slii

tto

.fi


4

TOIMISTO

LIITTOHALLITUS

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAJyrki Savolainen puh. 050 919 [email protected]

JÄSENET JA VARAJÄSENET

HELSINKIAsko Reinikainenpuh. 040 334 [email protected]

Kari Nurminen puh. 050 524 [email protected]

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

Janne Nieminenpuh. 050 599 [email protected]

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTAJouni Hämäläinenpuh. 050 550 [email protected]

Pekka Puistopuh. 040 594 8397 [email protected]

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Jouni Kokkipuh. 040 596 [email protected]

Jarkko Savilepo puh. 040 508 [email protected]

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALAAsko Heimonenpuh. 040 533 [email protected]

Janne Päykkönenpuh. 044 302 [email protected]

PIRKANMAAJarkko Lahtinenpuh. 040 534 [email protected]

Jaakko Alasaukko-oja puh. 0500 555 [email protected]

KESKI-SUOMI

Timo Korhonen puh. 0400 648 [email protected]

Hannu Kokkonenpuh. 044 589 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAATapani Torppapuh. 040 765 [email protected]

Hannu Kaatikkopuh. 050 583 [email protected]

POHJOIS-SAVOPasi Rissanenpuh. 0440 519 291 [email protected]

Mauri Koivisto puh. 040 512 [email protected]

POHJOIS-KARJALAJorma Hämäläinen puh. 050 591 [email protected]

Eero Bogdanoffpuh. 044 554 [email protected]

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

Pasi Mänty puh. 050 351 [email protected]

LAPPIJyrki Savolainen puh. 050 919 [email protected]

Reijo Huhtalapuh. 0500 922 281 [email protected]

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖMikko Teräväpuh. 045 657 [email protected]

TOIMINNANJOHTAJAPetri Hynninen(opintovapaalla)

TIEDOTTAJATuija Tervopuh. 045 136 [email protected]

JÄRJESTÖSIHTEERILiisa Haimipuh. (09) 867 [email protected]

TYÖMARKKINALAKIMIESHelena Janhonenpuh. 050 570 [email protected]


5

SPAL INFO

Toimisto auki vuoden vaihteessaSPALin ja HALin toimisto on normaaliin tapaan auki joulun ja uuden vuoden arki-päivinä. Mahdollisista poikkeuksista ilmoite-taan netissä www.palomiesliitto.fi ja www.halry ja toimiston puhelinvastaajassa.

Rauhallista Joulua!

Pelastusalan ammattilaisenilmestyminen 2013

Liittohallituksen kokoukset 2013

1/13 / 29.—30.1. / Seminaari, Tallinna2/13 / 26.3. / Vantaa3/13 / 30.4. / Vantaa4/13 / 28.—29.5. / Helsinki5/13 / 17.—18.9. / Seminaari, Pietari6/13 / 15.10. / Oulu7/12 / 26.—27.11. / Liittokokous, Oulu

NUMERO ILMESTYY AINEISTO

– 1 – 20.2. 11.2.

– 2 – 24.4. 8.4. – 3 – 19.6. 3.6. – 4 – 4.9. 19.8. – 5 – 30.10. 14.10. – 6 – 18.12. 2.12.

Varaa kalenteriin!

Turvallinen Suomi -seminaari

29.5.2013 Helsingissä

PAIKALLISKIERROS

PALOMIESLIITON paikallis-kierrokset jatkuvat vuonna 2013. Kesään mennessä järjestetään kaikkiaan viisi tapahtumaa eri paikkakunnilla. Ensimmäinen tilaisuus pidetään Vaasassa.

Paikalliskierroksella Palomies-liitto tapaa pelastuslaitoksien johtoa ja työntekijöitä. Tapah-tumat järjestetään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ja niissä keskustellaan pelastustoimen ajankohtaisista asioista sekä valtakunnan että paikallistason näkökulmasta.

Jäsenyhdistykset, joiden alueilla paikalliskierros ei ole vielä pysähtynyt, ja jotka toi-vovat tilaisuuden järjestettävän talven tai kevään aikana, voivat sopia tapahtuman järjestämi-sestä tiedottaja Tuija Tervon kanssa (puh. 045 136 5995, [email protected]).

Paikalliskierrosten aikataulu: www.palomiesliitto.fi

> koulutus > paikalliskierros

Paikalliskierrokset jatkuvatensi vuonna


6 7LIITTOKOKOUS

Uusi hallitus: vasemmalta Asko Reinikainen (Helsinki), Pasi Rissanen (Pohjois-Savo), Jouni Kokki (Kanta- ja Päijät-Häme, Kymenlaakso), Kim Nikula (Keski-Pohjanmaa, Jokilaaksot, Kainuu, Oulu-Koillismaa), Asko Hei-monen (Etelä-Savo, Etelä-Karjala), Ilkka Mustakangas (Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa), Timo Korhonen (Keski-Suomi), Jyrki Savolainen (Lappi), Jouni Hämäläinen (Varsinais-Suomi, Satakunta), Jorma Hämäläinen (Pohjois-Karjala) ja Tapani Torppa (Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa). Kuvasta puuttuu Pirkanmaan Jarkko Lahtinen.

Palomiesliiton vuosittainen liittokokous järjestettiin tällä kertaa Rovaniemellä 28. marraskuuta. Kokousasioiden lisäksi hy-väksyttiin julkilausuma, jossa nostettiin

esiin kuntien säästöjen vaaralliset vaikutukset pe-lastustoimen tasoon.

— Pelastustoimessa, kuten ensihoidossakin, kansalaisia voidaan auttaa sitä tehokkaammin, mitä nopeammin pelastajat ovat paikalla. Määrältään riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka tehokkaasti hälytystehtävissä pystytään pelastamaan ihmisiä ja omaisuutta, julkilausumassa todetaan.

Jatkuva säästäminen johtaa vakaviin seurauksiin

Pelastuslaitosten valmiutta pelastaa ihmishenkiä ja ennaltaehkäistä onnetto-muuksia ei saa heikentää, vaikka kuntien talous not-kuu. Talous ei saa mennä turvallisuuden edelle, vaati liittokokous Rovaniemellä.

LIITTOKOKOUS:


7LIITTOKOKOUS

Uusi liittohallitus vuosiksi 2013—2014PALOMIESLIITON sääntöjen mukaisesti liiton toimintaa liittokokouksien välillä johtava liitto-hallitus toimii aina kaksivuotiskausittain. Rovaniemen liittokokouksessa valittiin uusi hallitus vuosiksi 2013—2014. Hallituksessa on 13 jäsentä ja heillä varajäsenet. Hallitusta johtaa puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa.

Kaikki valinnat tehtiin kokouksessa ilman äänestyksiä.

Puheenjohtajana jatkaa oululainen Kim Nikula. Varapuheenjohtajiksi liittokokous nimesi vihtiläisen Ilkka Mustakankaan ja torniolaisen Jyrki Savolaisen. Nikula on toiminut puheen-johtajana vuodesta 2004 alkaen. Mustakangas oli varapuheenjohtajana jo hallituskaudella 2010—2012. Savolainen on ensimmäistä kertaa varapuheenjohtajana, aikaisemmin hän on ollut hallituksessa jäsenenä ja varajäsenenä.

Varapuheenjohtajana pitkään toiminut noki-alainen Jukka Vigren jäi Rovaniemen kokouksen myötä pois ammattiyhdistystehtävistä. Hänen lisäkseen hallituspaikan jättivät myös pitkään

palomiesyhdistyksissä ja SPALin valtakunnalli-sissa tehtävissä mukana olleet helsinkiläinen Kari Taavitsainen ja joensuulainen Markku Ojala sekä savonlinnalainen Tuomas Loikkanen.

Uusia hallituksen jäseniä ovat Asko Reinikainen (Helsinki), Asko Heimonen (Etelä-Savo ja Etelä-Karjala) ja Jarkko Lahtinen (Pirkanmaa).

Uusia varajäseniä ovat Kari Nurminen (Helsinki), Janne Nieminen (Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa), Janne Päykkönen (Etelä-Savo ja Etelä-Karjala), Jaakko Alasaukko-oja (Pirkanmaa), Hannu Kokkonen (Keski-Suomi), Eero Bogdanoff (Pohjois-Karjala), Reijo Huhtala (Lappi).

Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymen-laakson hallitusjäseneksi vaihtui Jouni Kokki, varajäsenenä on Jarkko Savilepo. Pohjois-Savon jäseneksi vaihtui Pasi Rissanen, varajäsenenä Mauri Koivisto.

Hallituksen jäsenten yhteystiedot sivulla 4.

Kaikissa hälytystehtävissä säästetään ihmis-henkiä, kun uhreja pystytään auttamaan ja saa-maan hoitoon nopeammin. Omaisuusvahingoissa nopealla toiminnalla puolestaan pystytään rajaa-maan vahinkojen laajuutta.

— Useissa pelastuslaitoksissa on loppuvuoden aikana valmisteltu uutta pelastustoimen palvelu-tasopäätöstä. Pelastustoimen virallinen valvon-tatehtävä on aluehallintovirastoilla, mutta kunnilla on pelastuslaitosten omistajina ja rahoittajina vas-tuullaan seurata palvelupäätöksen toteutumista, liittokokous huomautti.

Samalla toivottiin, että media seuraisi pelastus-toimen päätöksentekoa aktiivisesti. Usein medias-sa keskitytään yksittäisiin onnettomuusuutisiin.

Jäsenmaksut ennallaan

Varsinaisina liittokokousasioina kokous hyväk-syi Palomiesliiton tilinpäätöksen vuodelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Liittoko-kousedustajille esitettiin vuoden 2011 vuosikerto-mus ja katsaus vuoteen 2012.

Liiton toimintasuunnitelma vahvistettiin vuoden 2013 osalta. Samassa asiakohdassa käsiteltiin myös tavoitteita seuraavalle kunta-alan palkkojen ja työ-ehtojen sopimusneuvottelulle, joka käydään vuo-denvaiheessa 2013—2014.

Otteita toiminta-suunnitelmasta

SPALin talous vakaalla pohjalla: mahdollistaa kehittämisen

Jatkossakin yhteistyö-kykyinen ja avoin järjestö

Paikallistoiminnan tukea jatketaan: Paikalliskierros otettu hyvin vastaan

+++

>


8 9LIITTOKOKOUS

Rovaniemen liittokokous järjestettiin legen-daarisessa Pohjanhovissa. Perinteen mukaan kokouksen puheenjohtaja oli paikallisesta palomiesyhdistyksestä, josta kunniatehtävän sai rovaniemeläinen pääluottamusmies Jarmo Ylipaavalniemi (oikealla). Kahvipöydässä seu-rana torniolainen Markku Heiskari.

Kokouksessa päätettiin myös liiton jäsenmak-susta, joka säilyy ennallaan. Liiton jäsenmaksu on 1,1 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta tulos-ta. Lisäksi jäsenyhdistys voi päättää yhdistysosuu-desta, joka on pääsääntöisesti 0,2 prosentin ja 0,3 prosentin välillä. Jäsenmaksu on verotuksessa au-tomaattisesti verovähennyskelpoinen.

Ennen liittokokousta paikallisyhdistyksille lähe-tettyyn esityslistaan verrattuna ainoa muutos koski vain työttömyyskassan jäsenmaksua. JATTK-kas-san maksun muutokset tulivat tietoon esityslistan lähetyksen jälkeen. Kassamaksu yhtä jäsentä koh-den on jatkossa 3,20 euroa kuukaudessa (aikaisem-min 2,70). Liiton jäsenmaksu ei kuitenkaan nouse — ainoastaan liiton kassalle maksama osuus kasvaa.

Vapaajäsenille JATTK-kassan jäsenmaksu on jatkossa 38,40 euroa vuodessa (aikaisemmin 32,40).

Talous vakaalla pohjalla

Toimintasuunnitelmassa päätavoite määritellään yksinselitteisesti: Liittoon kuuluvat pelastustoimes-sa ja hätäkeskuksissa päätoimisesti työskentelevät

Tarvitaan innovaatioasennettaTYÖURIEN luominen on osoittautunut pelas-tustoimessa vaikeaksi. Palomiesliitto on viimeiset vuodet vienyt ahkerasti omaa näkemystään työurista pelastuslaitosten ja päättäjien tietoon, muistutti puheenjohtaja Kim Nikula.

— Poliitikoilta on tullut viestiä, että lisä- rahoitus pelastustoimeen voi olla mahdollinen, jos pelastuslaitokset pystyvät laajemmalla toiminnallaan parantamaan kansalaisten turvallisuutta.

Nikula ihmetteli, että silloin tällöin syytetään pelastushenkilöstä siitä, että urapolkuja ei ole kahdenkymmenen vuoden aikana saatu luotua.

— Henkilöstön asennetta ei voida syyt-tää. Myöskään rahan puutetta ei voida syyttää. Enemmänkin syy on ollut jäykässä organisaatio-rakenteessa, koulutuksen joustamattomuudessa ja strategisen johtamisen puutteessa.

— Jatkossa pelastustoimen tulee kehit-tyä innovaatio-organisaation suuntaan, jossa työntekijät nähdään yksilöinä ja ihmisinä, ei massana.

Palomiesliiton jäsenet pelastuslaitoksissa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa eivät välty tulevien vuosien säästötalkoilta, varoitti Nikula. Kun yksityisen sektorin rattaat hidastuvat, supis-tuvat kuntien ja valtion verotulot ja näin myös julkisen alan työpaikoilla on talouspaineita.

— Näkkileipää ja vettä tarjotaan sekä valtiolla että kunnissa. Emme voi siltä mitenkään välttyä. Edessä onkin sen miettiminen, miten pystymme uudistumaan ja kehittymään, jotta tilanteesta selvitään, Nikula sanoi.

Ammattiyhdistyksen haasteena on edistää tai vähintään säilyttää jäsentensä palkkaustaso ja ostovoima. Samaan aikaan on paineita työhyvin-voinnin ja työssä jaksaminen kehittämiseksi.

— Palomiesliitossa me uskomme, että tavoit-teet ovat saavutettavissa. Se vaatii rohkeutta, kyseenalaistamista, laajaa yhteistyötä ja inno-vatiivisuutta.


9LIITTOKOKOUS

Liittohallituksen puheenjohtajiston seuraavana kaksivuotiskautena muodostavat (vasemmalta) torniolainen Jyrki Savolainen (varapuheenjohtaja), oululainen Kim Nikula (puheenjohtaja) ja vihti-läinen Ilkka Mustakangas (varapuheenjohtaja).

henkilöt. Tavoitteena on jäsenmäärän kasvattami-nen jatkossakin.

SPAL on yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen järjestö, jonka tavoite on edunvalvonnan kehit-täminen ja laajentaminen. Liitto on aloitteellinen edunvalvontajärjestö, jonka kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan ja hä-täkeskusten henkilöstöstä. Sen arvot perustuvat alan yhteiseen arvomaailmaan: inhimillisesti, am-matillisesti ja luotettavasti.

Lähivuosina tärkeitä painopisteitä ovat muun muassa palomiesten paikallisyhdistysten tuke-minen, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin ke-hittämiseen osallistuminen, kunta-alan tulevaan työsopimuskierrokseen vaikuttaminen sekä opis-kelijatoiminnan vahvistaminen.

Palomiesliiton talous on vakiinnutettu vii-meisten vuosien toimilla ja erityisesti positiivisen jäsenkehityksen myötä. Hyvä taloustilanne näkyy vuosittaisina ylijäämäisinä tilinpäätöksinä. Liitolla on käytettävissään varoja toiminnan kehittämiseksi edelleen. Ensi vuonna selvitetään esimerkiksi liiton jäsenvakuutusten päivitysmahdollisuutta. n


Hätäkeskuksissa työskentelevien jäsenten toimintaa edistetään HALissa

Urakehityksessä on varmistettava ansiotaso ja järkevät työtehtävät

Kuntasektorin KVTES/TS- neuvottelutoiminnan jatkuvuu-desta huolehdittava

+++


10 11LIITTOKOKOUS

Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari piti viranomaisille esitettyjä tavoitteita ja tosielämän päätöksiä ristiriitaisina.

Liittokokouksen yhteydessä järjestettiin myös paikallisyhdistysten luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja puheenjohtajien koulutuspäivä. SPALin työmarkkinalakimies Helena Janhosen kanssa keskustelemassa Pasi Rissanen Kuopiosta.

Tulossa juhlavuosi

1993—2013

Palomiesliitto täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden merkeissä järjestetään jäsen-tapahtumia sekä keväällä että syksyllä. Yksi ajankohta on Turval-linen Suomi -juhlaseminaarissa Helsingissä 29. toukokuuta ja toinen liittokokouksessa Oulussa 27. marraskuuta. Tapahtumissa muistetaan myös liiton ja pai-kallisyhdistysten toiminnassa pitkään mukana olleita henkilöitä.

Muiden tehtäviä syötetään joPAIKALLISEN tervehdyksen lähes satapäiselle liittokokousväelle toivat Rovaniemen kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila ja Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Martti Soudunsaari.

— Suomelle on asetettu tavoite olla Euroopan turvallisin maa. Siihen nähden ihmettelen viimeaikaista kehitystä. Valtion turvallisuusviranomaisten keskittäminen ja leikkaukset ovat jo pitkään näkyneet Lapissa, sanoi Soudunsaari.

Lähes päivittäin saadaan lukea kansalaisten huolestuneita viestejä turvallisuuden tunteen laskemisesta.

Juuri ennen liittokokousta mediassa uutisoitiin sisäministeri Päivi Räsäsen ajatus turvallisuus-viranomaisten yhteistyöstä, jolla voitaisiin hänen mukaansa ratkoa poliisin resurssitilannetta. Soudunsaari huomautti, että aivan yksinkertaista se ei ole: puuttuu toimivaltuuksia, välineitä ja koulutusta.

— Palokunnissa kannatamme tarkoituksen-mukaista ja järkevää yhteistyötä kaikkien viran-omaisten ja toimijoiden kanssa. Meillä Lapissa viranomaisten välillä on perinteisesti ollut hyvä yhteistyö. Mutta esimerkiksi rajavartiolaitoksen maastopelastuskaluston yhteiskäyttö ei ole ollut mahdollista puheista huolimatta.

Palokunta on hälytetty lukuisiin tehtäviin lähimpänä viranomaisena, vaikka sillä ei ole toimivaltuuksia rajan ja poliisin keikkoihin.

— On myös lukuisia tapauksia, joissa tehtävä on muutettu kokonaan toiseksi, tarkoitus-hakuisesti. Ensihoitoa on muutettu pelastus-tehtäväksi, etsintää maastopelastustehtäväksi — näin toimivaltuus sekä kustannukset on siirretty kätevästi pelastuslaitokselle. Tähän kehi-tykseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota.


11LIITTOKOKOUS

Hallitustehtävistä jäi pois useita pitkän linjan ay-veteraaneja: kuvassa olevat tamperelainen Jukka Vigren (vasemmalla), helsinkiläinen Kari Taavitsainen ja joensuulainen Markku Ojala sekä savonlinnalainen Tuomas Loikkanen.

Hallitustehtävät jättävä nokialainen pa-lomies Jukka Vigren totesi Rovaniemen liittokokouksessa, että jälleen kerran eletään palomiesten edunvalvonnassa

haasteellisia aikoja. Niin on tosin ollut ennenkin. Tapahtuneet ovat jättäneet mukana olleisiin ikuisia leimoja, joskus kohtalokkaita.

— Olen saattanut haudan lepoon Palomieslii-tosta yhden puheenjohtajan ja yhden toiminnan-johtajan. Varmasti näihin tapahtumiin osaltaan vai-kutti se, että olemme liitossa eläneet välillä todella kovia aikoja, Vigren sanoi.

Vigren on ollut mukana ammattiyhdistys-toiminnassa 80-luvun puolivälistä alkaen, ensin luottamusmiestehtävissä. Viimeiset 12 vuotta hän on ollut SPALin liittohallituksessa, johon aikaan mahtuu myös puolentoista vuoden ajan kestänyt puheenjohtajan pesti.

Aivan kokonaan Vigren ei jätä järjestötehtäviä, vaan jatkaa SPALin varajäsenenä toimihenkilökes-kusjärjestö STTK:n hallituksessa. n


Työturvallisuus tärkeää: Palomiesten savukaasu-altistumista tutkittava

Pelastustoimessa turvattava riittävä henkilöstömäärä

++

Vaikeita aikoja eletty


12 TYÖHYVINVOINTI

Henkilöstötietojen keräämistä on valmistel-tu SPEKin pelastustoimen tilinpäätöshank-keen yhteydessä. Prontoon rakennettiin oma kysely, jonka kautta jatkossa kerä-

tään pelastuslaitosten henkilöstöön liittyviä tietoja. Ne koostetaan vuosittain pelastustoimen henkilöstö-kertomukseksi.

Ensimmäinen henkilöstökertomus on juuri jul-kistettu ja se sisältää vertailutiedot vuodelta 2010. Aineisto on kerätty useasta lähteestä, pääosin suo-raan pelastuslaitoksista, Kuntien eläkevakuutuksesta ja Pronto-tietokannasta.

— Tarkoitus on saada kokonaiskuva yhdel-tä vuodelta: mitä pelastustoimessa tapahtui, ja

Henkilöstökertomus tueksi työurasuunnitteluun

Pelastuslaitokset vertailevat jatkossa taloustietojen lisäksi myös henkilöstötietoja entistä järjestelmällisemmin. Henkilöstö-määristä ja toimintakyvystä on valmistunut ensimmäinen koko maan yhteenveto.

Korkealtapelastamisen harjoitus käynnissä Jyväskylässä.


13TYÖHYVINVOINTI

HENKILÖTYÖVUODET ERI PALVELUALUEILLA 2010

Pelastustoiminta

Turvallisuuspalvelut

Hallinto- ja tukitoiminta

Ensihoito

63 %

7 %

21 %

9 %

Miehistö

PÄÄTOIMINEN HENKILÖSTÖ 2010

Vakinainen virka tai työ 5 355,5

Määräaikainen virka tai työ 458,5

Yhteensä 5 814

mikä oli resurssien taso ja toimintakyky sekä va-kinaisella että vapaaehtoispuolella. Vuosi 2010 valittiin aineistoksi siksi, että sen tiedot olivat kyselyä rakennettaessa parhaiten saatavissa pelas-tuslaitoksilta, kertoo pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Osa pelastuslaitoksista ei pystynyt toimittamaan tai selvittämään kaikkia kysyttyjä tietoja. Hätinen kui-tenkin arvioi, että yhteenveto ”kertoo 90 prosentti-sesti sen, mitä vuonna 2010 Suomen pelastustoimes-sa tapahtui.”

Miehistössä joka kymmenes määräaikainen

Päätoimisessa vakinaisessa virka- tai työsuhteessa pe-lastuslaitoksissa oli lähes 5 400 henkilöä. Määräaikai-sina työtä teki 450, joista valtaosa oli miehistöä. Noin joka kymmenes miehistön jäsen oli määräaikainen.

Sopimuspalokuntien hälytysosastoihin oli kirjattu 14 300 henkilöä.

Päätoimista henkilöstöä oli keskimäärin 1,02 hen-kilöä tuhatta asukasta kohden. Varsinaisissa pelastus-toimen tehtävissä työskenteli 0,86 henkilöä / 1 000 asukasta. Asukaslukuun suhteutettuna eniten pää-toimista pelastushenkilöstöä oli Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä, vähiten Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Henkilöstö on ikääntynyttä pelastustoimessa, mutta vielä enemmän hallinto- ja tukipalveluissa. En-sihoitohenkilöstö on selkeästi nuorempaa: ambulans-seissa yli nelikymppiset ovat vähemmistönä.

Eniten työaikaa pelastustoimintaan

Tehdyistä henkilötyövuosista valtaosa eli 63 prosenttia kohdistui pelastustoimen tehtäviin. Turvallisuuspalve-luihin käytettiin seitsemän prosenttia henkilötyö-vuosista. Tässä tosin laitoksien omat arviot vaihtelivat hurjasti: turvallisuusviestintään ja palotarkastustoi-mintaan kohdistuva työmäärä vaihteli kahden ja kol-menkymmenen prosentin välillä.

— Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty henkilö-työvuosien määrä kieltämättä yllätti, jos ajatellaan sitä miten kauan se on ollut lainsäätäjän toimesta pelastus-toimen tärkeimmäksi asetettu tehtävä, Hätinen sanoo.

Työajanseuranta ei ole niin tarkkaa, että tilastoista voitaisiin nähdä esimerkiksi se, kun palomies pelastus-toimintatehtävien lisäksi tai ensihoitaja ensihoito- >

MIEHISTÖN OSUUSMÄÄRÄAIKAISISTA


14 TYÖHYVINVOINTI

100 %

80 %

60 %

40 %

20 %

0 %

> 30 v

3

0—34

35—39

40—44

45—

49

50—

54

55—

60

<

60 v

Toimintakykytestatut

Hyväksyttävästi testin suorittaneet

TESTATUT VAKINAISETIKÄRYHMITTÄIN 2010

Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö

Toimintakykytestatut

Hyväksyttävästi testin suorittaneet

> 30 v

3

0—34

35—39

40—44

45—

49

50—

54

55—

60

<

60 v

400

300

200

100

henkilöä

VAKINAISEN HENKILÖSTÖNTOIMINTAKYKY 2010

palveluiden lisäksi osallistuu myös kansalaisille suun-nattuun turvallisuuskoulutukseen.

— Käytännössä onkin luultavaa, että ehkäisytyö-hön käytetään enemmän voimavaroja kuin seitsemän prosenttia. Todellinen luku on ehkä kymmenen pro-senttia henkilötyövuosista, Hätinen arvioi.

Testauksessa näkyy kunnon heikentyminen

Pelastushenkilöstön toimintakykyä on henkilöstöker-tomuksessa arvioitu pelastuslaitoksen mittaustavasta riippuen joko FireFitillä, pelastussukellusohjeen mu-kaisella testillä tai Oulun mallin testillä.

Vuonna 2010 pelastustoimintaan osallistui 3 969 päätoimista henkilöä. Heistä 89 prosenttia oli vuoden aikana osallistunut toimintakykyä mittaavaan testauk-seen. Testiin osallistuneista 96 prosenttia täytti pelas-tustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaadittavat kriteerit.

Kolmikymppisistä palomiehistä käytännössä kaikki suorittavat toimintakykytestin hyväksytysti. Toimin-takykytestit tehdään erittäin kattavasti 40 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen mittauksiin osallistuneen henki-löstön määrä kääntyy loivaan laskuun. Samalla myös toimintakuntoisten määrä kääntyy laskevalle uralle. 50—54-vuotiasta testataan kaksi kolmasosaa.

— Testeistä aletaan saada vapautuksia, kun ikää kertyy, Hätinen sanoo.

Vapaaehtoispuolella vastaavasti vain 26 prosenttia hälytysosastojen toimintakykytesteihin osallistunees-ta henkilöstöstä täytti pelastustoimintaan osallistuval-ta henkilöstöltä vaadittavat kriteerit.

Hätinen toivoo, että FireFit otettaisiin käyttöön kai-kissa pelastuslaitoksissa ja että testaukseen luotaisiin valtakunnalliset pelisäännöt.

— FireFitissä toimintakykyä voidaan katsoa koko-naisuutena, niin ettei hyvän palomiehen työura kaadu siihen, ettei leuanveto enää onnistu. FireFit on selkeä parannus testaukseen, sillä se ei ole niin karsiva ja yk-


15TYÖHYVINVOINTI

Henkilöstön saaminen ei ole itsestäänselvyysHENKILÖSTÖKERTOMUKSEN arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana pelastuslaitoksiin tarvitaan yhteensä 1 400 uutta työn-tekijää.

Eläkeaallon myötä vapautuu virkoja sekä miehistössä, esimiehissä että hallinnossa — edellyttäen tietysti, että virkoja myös täytetään.

— Riittävä vakinaisen pelastustoimen hen-kilöstön määrän turvaaminen on iso haaste. Osaajista tulee laitosten kesken työvoimakil-pailu. Opistosta ei valmistu tarpeeksi palomiehiä rekrytoitavaksi, joten jonkinlainen muutos täytyy tapahtua laitoksissa tai koulutusjärjestelmässä, pelastuspäällikkö Esko Hätinen sanoo.

Suuret pelastuslaitokset pärjäävät, sillä kasvu-keskukset tarjoavat paljon keikkaa nuorille palo-miehille. Ongelma on maaseutumaisissa pelas-tuslaitoksissa, jollainen on myös Hätisen oma työpaikka Pohjois-Karjalassa.

Rekrytointia on mietittävä uudella tavalla.— Miten saadaan omasta maakunnasta nuoria

opiskelemaan Pelastusopistoon ja palaamaan sitten takaisin kotiseudulle perhettä perustamaan.

Päteville sijaisille tulee pystyä tarjoamaan pit-kiä, 1 —2 vuoden määräaikaisuuksia, muuten hei-dät menetetään työn perässä muualle Suomeen.

> 30 v 30—34 35—39 40—44 45—49 50—54 55—60 < 60 v

321 kpl 507 kpl 536 kpl 580 kpl 615 kpl 608 kpl 347 kpl 53 kpl

HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE PELASTUSTOIMINNASSA 2010

sittäisiä testejä tuijottava, vaan antaa laajemman kri-teeristön arvioida palomiehen kuntoa.

Sairauspoissaoloihin löydettävissä lääkkeet

Sairauspoissaolojen määrissä pelastuslaitosten välillä oli tilastointivuonna 2010 huimimmat erot. Kainuussa sairauspoissaoloja oli 27 päivää työntekijää kohden, Varsinais-Suomessa kuusi päivää. Laitosten keskiarvo oli 15,6 sairauslomapäivää henkilöä kohden. Työtapa-turmien osuus tästä on 1,7 päivää.

— Yhteensä pelastuslaitoksissa oli sairauspoissa-oloja lähes 230 henkilötyövuoden verran eli saman ver-ran kuin meillä Pohjois-Karjalassa tehtiin henkilötyö-vuosia, joten isosta asiasta puhutaan, Hätinen vertaa.

— Kun joukossa on kuitenkin mataliakin lukuja, niin näyttää että jossain laitoksissa on aktiivisella toimin-nalla pystytty vähentämään tai lyhentämään sairaus-poissaoloja.

Lyhyiden sairauspoissaolojen tilastoinnissa on pe-lastuslaitoksissa vaihtelevia käytäntöjä: osa laitoksista kirjaa vuorokausirytmissä yhden työvuoron poissa-olon kolmeksi kalenteripäiväksi.

— Henkilöstökertomuksessa esitettyihin kokoo-malukuihin näillä ei kuitenkaan ole tilastollista mer-kittävyyttä. Sairauspoissaoloista lyhytaikaisia eli yh-destä kolmeen vuorokautta oli 13 prosenttia, Hätinen selventää. >


16 TYÖHYVINVOINTI

6 %

Työkyvyttö-myyseläke

49 %

Vanhuus-eläke51 %

MIEHISTÖN ELÄKÖITYMINEN 2000-2010

60

50

40

30

20 henkilöä

vuosi 2000

2

002

2004

2006

2008

2010

MIEHISTÖN ELÄKÖITYMINEN VUOSITTAIN 2000-2010

Työkyvyttömyyseläkkeelle

Vanhuuseläkkeelle

Työkyvyttömyys vei puolet miehistöstä

Henkilöstökertomuksen eläketilastot toimitti Kuntien eläkevakuutus, jolta saatiin luvut vuoden 2010 lisäksi koko vuosikymmenen ajalta. Tilastot näyttävät, että miehistössä työkyvyttömyys oli eläkkeelle siirtymisen syynä jopa puolessa tapauksissa.

2000-luvulla oli neljä vuotta, jolloin miehistöä jäi jopa enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle kuin van-huuseläkkeelle: synkimmät vuodet olivat 2004, 2005, 2007 ja 2008.

Yhteensä vuosina 2000—2010 eläkkeelle jäi 849 miehistön jäsentä, joista työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 414 (49 %) ja vanhuuseläkkeelle 435 (51 %). Alipääl-lystöä eläköityi 166 henkilöä, joista neljännes jäi työ-kyvyttömyyseläkkeelle. Päällystöä eläköityi 244 hen-kilöä, josta kolmannes jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Selvästi suurimmat työkyvyttömyyden syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hengitys- ja veren-

kiertoelinten sairaudet tulivat seuraavana. Yleisiä olivat myös mielenterveyden häiriöt ja kasvaimet.

— Havahduttava yksityiskohta oli se, että lähes kaikki mielenterveyden takia eläkkeelle siirtyneet oli-vat alle viisikymppisiä, Hätinen mainitsee.

Varhe-maksuista miljoonien potti

Kunnat maksavat jokaisesta ennenaikaiselle eläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyvästä työntekijästään Kunnal-liselle eläkevakuutukselle varhaiseläkemenoperustei-sesta maksua eli varhe-maksua. Yhdestä työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtyvästä maksut voivat olla kymme-niä tuhansia euroja.

Vuonna 2010 varhe-maksuja maksettiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Kahdeksantoista pelastuslaitok-sen osalta varhe-maksut pystyttiin suhteuttamaan henkilöstömenoihin: ääripäitä edustivat Kainuu, jossa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat maksut olivat 4,1


17TYÖHYVINVOINTI

VARHE-KUSTANNUSTENOSUUS HENKILÖSTÖMENOISTA 2010

KAINUU

KYMENLAAKSO

POHJOIS-SAVO

KESKI-SUOMI

OULU-KOILLISMAA

POHJOIS-KARJALA

PIRKANMAA

POHJANMAA

ITÄ-UUSIMAA

ETELÄ-SAVO

PÄIJÄT-HÄME

KANTA-HÄME

LAPPI

JOKILAAKSOT

KESKI-UUSIMAA

KESKI-POHJANMAA

ETELÄ-POHJANMAA

VARSINAIS-SUOMI

0 % 2,0 % 4,0 %HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMINEN 2000-2010 MIEHISTÖ vanhuuseläkkeelle 51 % työkyvyttömyyseläkkeelle 49 %

ALIPÄÄLLYSTÖ vanhuuseläkkeelle 75 % työkyvyttömyyseläkkeelle 25 %

PÄÄLLYSTÖ vanhuuseläkkeelle 66 % työkyvyttömyyseläkkeelle 34 %

vuosi 2000

2

002

2004

2006

2008

2010

prosenttia henkilöstömenoista, ja Varsinais-Suomi 0,53 prosentin osuudella.

— Kokonaisuutena Varhe-maksuja maksetaan siis keskimäärin saman verran kuin henkilöstön vuotuinen palkankorotussumma on, selventää Hätinen.

— Työkyvyttömyyseläkemaksut ja sairauspoissa-olot rasittavat pelastuslaitosten taloutta merkittäväs-ti. Samalla kuntatalous tiukentuu. Pelastuslaitosten on yhteistyössä etsittävä keinoja, hyviä käytäntöjä ja ikääntyvälle urapolkuja, jotta tilanteesta selvitään, Hä-tinen esittää.

Pelastuslaitosten henkilöstötoimintaan tulisi ke-hittää yhtenäinen varhaisen puuttumisen toiminta-malli, jonka avulla voidaan tukea henkilöstön työ- ja toimintakyvyn säilymistä koko työuran ajan. Tavoit-teena tulisi olla sairauspoissaolojen ja ennen aikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen sekä uusiin työtehtäviin sijoituksen edistäminen. n

Työttömyys-eläkkeet maksoi-vat saman verran kuin koko vuoden palkankorotukset.


18 TYÖHYVINVOINTI

Seuraavaksi tarvitaan työtyytyväisyyskyselyPELASTUSTOIMEN henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn eli henkilöstö-barometrin kautta saataisiin lisää tietoa alan työhyvinvoinnista ja kehittämis-tarpeista. Valtakunnallisen kyselyn toteuttaminen voisi olla seuraava askel, sanoo edellisillä sivuilla esitellyn pelastustoimen henkilöstökertomuk-sen koostanut pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalasta.

Tähän saakka pelastustoimen henkilöstöraportointi ei ole ollut ajantasaista. Työviihtyvyyden, työmo-tivaation ja työolojen seurannasta sekä henkilömäärien muutoksista ei ole saatu riittävää valtakunnallista koko-naiskuvaa.

— Entistä tarkempaa tietoa tarvitaan, jotta pelastuslaitokset voivat toimia tehokkaasti ja suun-nata toimintaansa niin, että se vastaa yhteiskunnan tarpeisiin, Hätinen sanoo.

Ensimmäisessä henkilöstö-kertomuksessa huomio kiinnittyy pelastuslaitosten välisiin suuriin eroihin. Kaikki luvut eivät ole suoraan vertailtavissa, sillä pelastusalueilla on huomattavia eroja asutuksen keskitty-misen ja palokuntamuotojen sekä sen mukaan, tekeekö laitos ensihoitoa.

Esko Hätisen mukaan erot tulevat jatkossa kasvamaan entisestään.

– Tulevaisuudessa pelastuslaitok-set ovat yhä eriytyneempiä ja niiden palvelujen järjestämistavat tulevat poikkeamaan vielä enemmän nykyi- sestä. Toisaalla väkimäärä ja työ-tehtävät lisääntyvät, toisaalla väestö vähenee.

Keskeisiksi kehityshaasteiksi Hätinen listaa sairauspoissaolojen ja ennen-aikaisen eläköitymisen vähentämisen. Pitkien sairauslomien sijaan päästäisiin nopeammin takaisin työhön ja omaan

työvuoroon. Varhe-maksut syövät taloutta — rahat voitaisiin käyttää pelastuslaitoksien kehittämiseen.

– Paikoin on onnistuttu hyvin. Jatkossa hyviä paikallisia keksintöjä tulee jakaa muille laitoksille. Työhyvin-vointia voidaan edistää myös rakenta-malla valtakunnallista toimintamallia.

Työkyvyn säilyttämistä tukeva yleinen kunnallinen varhaisen puut-tumisen toimintamalli (varpu) on käytössä 18 pelastuslaitoksella. Hen-kilöstökertomukseen saatiin tietoja seitsemältä laitokselta, joissa varpu-ohjelmissa oli yhteensä 60 henkilöä.

Henkilöstökertomusta koostaes-saan Hätinen kertoo huomanneensa, että suurimmassa osassa pelastuslai-toksia on henkilöstöasioita mietitty aiempaa tarkemmin.

— On havahduttu huomaamaan, että meidän todellakin täytyy kehittää uusia toimintatapoja, jotta miehistö pystyy tekemään palomiehen työtä terveenä eläkkeelle asti. Työhyvinvoin-tiin, työkyvyn hallintaan ja urakiertoon pitää oikeasti keskittyä.

— Toimintakyvyn tukemista ja urakierron edistämistä ei tehdä onnistuneesti yksittäisen pelastus-laitoksen johdon ja henkilöstön toimin, vaan ratkaisuja on lähdettävä etsimään laajemmin yhdessä.

— Yhteiskunta edellyttää, että pelastuslaitoksilla henkilöstö jaksaa työssään entistä pitempään. Kun katsoo ikäjakautumaa, työkyvyttö-myyseläkkeiden määrää ja sairaus-lomia, on laitoksilla todellinen haaste kehittää toimintaansa niin että koko henkilöstö eläköityy arvokkaasti vanhuuseläkkeelle.

Pelastuspäällikkö Esko Hätinen.

Täytyy kehittää uusia toiminta-

tapoja, jotta miehistö pystyy tekemään palo-

miehen työtä terveenä

eläkkeelle asti.


19TYÖHYVINVOINTI

Tavoitteena terveempi palomies

Varsinais-Suomessa työnantaja ja työntekijät rakensivat yhdessä mallia henkilöstön työkyvyn

tukemiseen. Työvuoroista löytyi 54 paikkaa erikuntoisille palomiehille.

Työkyvyn tukemiseen herättiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella toden teolla muutama vuosi sitten. Testaus- ja seu-rantajärjestelmää oli kehitetty jo Turun

palokunnan ajoilta asti, mutta henkilökunnan ikääntymisen myötä nähtiin tarpeelliseksi viilata prosessia edelleen. Työnantaja halusi myös kunto-testien suorittamiseen enemmän säännöllisyyttä ja luotettavuutta.

Fyysisen työkyvyn ylläpito- ja seurantajärjes-telmää valmisteltiin laajakantaisessa työryhmäs-sä, jossa olivat edustettuina sekä työnantaja että henkilöstö. Ryhmässä huomioitiin pelastuslaitok-sen erilaiset maantieteelliset toiminta-alueet sekä miehistö-, esimies- ja päällystöpuolen edustus.

Järjestelmä on ollut käytössä nyt kahden vuo-den ajan Turun alueella ja vuoden ajan koko pe-lastusalueella. Työvuoroista on osoitettu 54 teh-tävää, joissa alentuneen toimintakyvyn palomies voi työskennellä.

Tavoitteena on ollut tukea palomiesten kun-non ylläpitämistä ja testausta niin, että työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtymisiä saadaan vähennettyä, pitkiä sairauslomia lyhennettyä ja yhä useampi palomies olisi savusukelluskelpoinen.

Kolmen väriset laatikot

Lääkärintarkastuksen ja kuntotestin perusteella operatiivinen henkilöstö luokitellaan kolmeen ta-soon eli ”laatikkoon”. Testin hyväksytty suoritta-

minen tarkoittaa sijoittumista vihreään laatikkoon eli pelastussukelluskelpoisuutta. Jos suoritukselle on tilapäinen tai pysyvä este, luokitus on keltainen tai punainen laatikko. Silloin tilannetta katsotaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja sovitaan kun-toutukseen 3—6 kuukauden aika.

Keltaisessa laatikossa tehdään työvuorossa pelastustyökelpoisena kaikkia muita tehtäviä paitsi savusukellusta ensimmäisenä parina. Punaisessa laatikossa ei voi olla suojaparina, mutta palomies on edelleen työvuorossa, yleensä kuljettajana. >

JUH

A-P

EK

KA

LA

AK

SO


20 TYÖHYVINVOINTI

Vike-mies päivystää vuorokauden ympäriTURUN KESKUSPALOASEMAN viestikeskuk-sessa työskentelee virka-aikana pelastuslaitoksen valvomonhoitaja ja viestikeskusmies. Neljän jälkeen keskus siirtyy yöasentoon ja vike-mies jää loppuvuorokaudeksi yksin hoitamaan keskusta.

Vike-mies vastaa omalta osaltaan siitä, että Turun paloasema on tavoitettavissa ympäri vuorokauden, seitsemänä päivänä viikossa. Hälytystehtävissä vike-mies pitää toimintapäivä-kirjaa ja toimii kenttäjohdon tukena.

Viestikeskuksesta pelastuslaitoksen vaihtee-seen soittavien asiakkaiden puhelut ohjataan tarpeen mukaan laitoksen sisällä eri vastuu- alueille. Työ sisältää myös valistusta ja ilmoi-tuksien vastaanottamista esimerkiksi risujen polttamisista, tieliikennerajoituksista ja poikkeuksellisista sääilmiöistä.

Viestikeskuksessa työskentelee neljä palo-miestä vuorokausirytmissä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen fyysisen työkyvyn ylläpito-järjestelmässä tehtävät määräytyvät fyysisen kunnon mukaan.

— Minulla oli ollut selkäongelmia jo pidem-män aikaa. Noin seitsemän vuotta sitten tilanne oli jo sellainen, että jouduin miettimään, miten

mahtaa palomiehen hommat jatkossa onnistua. Kuluma selässä oli kiusallinen ja siinä tuli aika-moinen stressikin pärjäämisestä. Silloin kysyttiin, kiinnostaisivatko Viken hommat, viestikeskuk-sessa työskentelevä palomies Ari Kuusto kertoo.

Kuusto on tehnyt pitkään palomiehen tehtävien ohella sammutinhuoltoa. Lisäksi hän toimi nostolava-auton kuljettajana, kunnes siirtyi pysyvästi vike-mieheksi puolitoista vuotta sitten, kun aiemmin viestikeskuksessa toiminut palo-mies jäi eläkkeelle. Palomiehen töihin Kuusto tuli alun perin 1986.

Vike-miehen työkaluja ovat tietokoneohjelmat ja puhelimet. Kuusto sanoo, että työ sopii sellaiselle, jolla on palvelualttiutta ja jota työ tietokoneiden ja ohjelmistojen parissa kiinnostaa.

— Keskuksessa työ on vaihtelevaa ja uusia asioita tulee päivittäin, mikä tekee Vikessä työs-kentelyn mielenkiintoiseksi.

Työskentelyssä on paljon hyötyä siitä, että viestikeskusmiehellä on kokemusta operatiivi-sista tehtävistä. Tilanteet kehittyvät nopeasti, ja rauhallinen hetki voi hetkessä kehkeytyä melkoiseksi kiireeksi, jolloin puhelimet soivat, kun eri sidosryhmillä on asiaa pelastuslaitokselle.

Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon edustajan yhteisessä työkykyneuvottelussa kar-toitetaan tilanne ja täytetään lomake, johon kirja-taan työkyky yksityiskohtaisemmin. Lomake mah-dollistaa tarvittaessa hyvinkin tarkasti sen määrit-telyn, millainen työrajoite on ja millaisia tehtäviä palomies voi asemalla ja hälytyksissä tehdä. Siihen voidaan sisällyttää tavoite, jolloin testi suoritetaan hyväksytysti.

Jos terveydellinen este on pysyvä myös pu-naisen laatikon vuorokausityölle, selvitetään muita työmahdollisuuksia. Käytännössä palomiehen vi-rasta on siirrytty pelastuslaitoksen teknisen puolen työtehtäviin.

Erityisosaaminen huomioidaan

Kun alentunut työkyky johti aikaisemmin auto-maattisesti ”punaiseen laatikkoon”, nyt tilannetta avataan tarkemmin ja katsotaan, mitä henkilö pys-tyy tekemään työvuorossa.

— Kuljettajan tehtävät ovat selvät, mutta ovatko henkilöllä erityisosaamista ja mikä hänen rajoit-teessa on tarkemmin kyse. Neuvottelu ja paperi ovat hyvät sekä työntekijän että työnantajan nä-kökulmasta. Ei vain laiteta punaiseen laatikkoon vaan selvitetään, mitä mies pystyy tekemään, Turun Seudun Palomiehet ry:n luottamusmies Kim Salminen sanoo.


21TYÖHYVINVOINTI

Turun viestikeskuksen merkitys korostuu, kun onnettomuusrintamalla on vilkasta. — Viimeisen vuoden aikana sellaisia ovat olleet Tapanin myrsky, sairaalapalo ja tämän syksyn rankkasateiden aiheuttamat tulvat, palomies Ari Kuusto kertoo.

Työkykyarvioinnissa voidaan huomioida vaik-ka sopivuus sukelluskoulutukseen tai pitkä koke-mus puomitikkaasta.

— Tämä on osa arvostusta, joka vaikuttaa asen-nepuoleen: rajoitteista huolimatta pystyn näihin tehtäviin ja teen ne hyvin. Asemasiirroissa työn-tekijä pystyy näyttämään, että vammasta tai kun-toutuksesta johtuen en ole savusukelluskelpoinen, mutta pystyn tekemään jotain muuta. Jää turha spekulaatio pois.

Pääosa keltaisista ja punaisista laatikkopaikois-ta on Turun alueen paloasemilla. Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin sekä Paraisten alueilla on ollut viime keväästä asti yksi keltainen paikka työvuoroa

kohti. Palopäällikkö Jukka Marjunen kertoo, että osatyökykyisiä henkilöitä on sijoitettuna tällä het-kellä 26, joista punaisissa laatikoissa on kuusi.

— Kun sijoituspaikkojen kokonaismäärä vuo-teen 2016 mennessä on 54, olemme ainakin toistaiseksi saaneet järjestelmän toimimaan. Toi-minnan seuranta, ylläpito ja työkykyneuvottelut vaativat kyllä runsaasti aika ja työtä, mutta asia on kyllä sen arvoinen, Marjunen sanoo.

— Varsinais-Suomesta on muutamana viime vuonna yhteensä parikymmentä palomiestä, yli-palomiestä ja paloesimiestä siirtynyt eläkkeelle ja heistä neljätoista on ollut joko punaisessa tai keltai-sessa laatikossa. He ovat siis siirtyneet vanhuus- >


22 TYÖHYVINVOINTI

eläkkeelle työvuorosta, vaikka eivät ole olleet sa-vusukelluskelpoisia tai suojaparikelpoisia. Ilman fyysisen työkyvyn ylläpito- ja sijoitusjärjestelmää he olisivat jääneet pitkien sairauslomien jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle, Marjunen arvioi.

Sairauslomalta nopeammin työhön

Kun ylläpitojärjestelmää ryhdyttiin valmistele-maan, päätavoitteena oli työtehtävien löytämi-nen niille, joilla on fyysinen este savusukelluk-seen. Palomiesten ikääntyminen alkoi Varsinais-Suomessakin näkyä sairauslomina ja työkyvyttö-myyseläkkeinä.

— Yksittäisillä asemilla ei sijoitusmahdollisuuk-sia ollut, joten tarvittiin alueellista mallia. Samoin oli tarvetta saada selkeät speksit siihen, mitä töitä on mahdollisuus tehdä minkäkin kuntoisena, Kim Salminen kertoo.

Yhtenä osana järjestelmää on sairauspoissa-oloajan lyhentäminen. Leikkauksesta tai tapatur-masta toipuvan työntekijän on mahdollista kes-kustella työterveyslääkärin kanssa siitä, onnistui-siko palata työhön aikaisemmin. Nopean paluun paikkoja on ollut muutamia myös päivävuorossa teknisellä puolella.

— Kevennettyyn tehtävään voi olla mahdollista päästä kaksi—kolme kuukautta ennen täyttä työ-

Työsuojeluvaltuutettu Pasi Kallio (vasemmalla) ja luottamusmies Kim Salminen olivat mukana Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstön työkyvyn tukemishankkeen suunnittelussa.


23TYÖHYVINVOINTI

kykyä. Tullaan tavallaan kuntoutumaan työhön ja omaan sosiaaliseen ympäristöön.

— Pääkopalle on tärkeää, että tervehtyminen onnistuu rauhassa ja samalla ollaan koko ajan mukana työyhteisön sosiaalisessa toiminnassa, Salminen kuvaa.

Loukkaantumisen tai leikkauksen johdosta punaisessa laatikoissa oleville voidaan kirjata ta-voiteaika, jolloin pyritään palaamaan vihreän laati-kon tehtäviin. Työhön palaaminen on työntekijälle tärkeää jo taloudellisessakin mielessä.

Aluepalopäällikkö Kari Alangon mukaan no-pean paluun periaate on näkynyt sairauslomien lyhentymisenä.

— Leikkauksia esimerkiksi olkapäihin ja polviin on tehnyt paljon, mutta toistaiseksi tilanne on ol-lut hyvä: kuntoutujat ovat pystyneet sijoittumaan tilapäisiksi kuljettajiksi pelastusautoihin, säiliöau-toihin ja johtoautoon. Hyvin usein aloite tulee jo leikkaukseen meneviltä kavereilta: miten työhön-paluu oikein järjestetään.

Työkyvynarvioinnissa työterveyshuollon roo-li on keskeinen. Alanko toteaa Varsinais-Suomen työterveyshuoltojen asiantuntemuksen pelastus-toimen ominaispiirteiden ymmärtämisessä ke-hittyneen merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Alueen työterveyshuoltojen kanssa järjes-tetään vuosittain tapaamisia, joissa työkykyasioita käydään läpi.

Työturvallisuus huomioitava

Työkykyjärjestelmän luomisessa työnantajapuo-len perimmäisenä tavoitteena on hallita eläkekus-tannuksia eli varhaisista työkyvyttömyyseläkkeistä työnantajalle lankeavia varhe-maksuja sekä var-mistaa kuntotestauksen toimivuus. Henkilöstön edustajan näkevät, että talousajattelusta huoli-matta myös työntekijäporras hyötyy mallista.

— Meidän tavoitteena on, että palomies pystyy olemaan kunniallisesti työssä loppuun asti, ja että vaikka ei enää pysty tekemään savusukellusta, on hyvä mieli tulla töihin. Palomies voi viisvitosena huomata, että omaa työtä ja kädentaitoja

Meidän tavoite on, että palomies pystyy olemaan

kunniallisesti työssä loppuun asti. Omaa työtä ja kädentaitoja

arvostetaan.

>


24 TYÖHYVINVOINTI

Tulossa henkilökohtainen kehityssuunnitelmaVARSINAIS-SUOMEN pe-lastuslaitoksella on tarkoitus edelleen kehittää työkyvyn ylläpito- ja seurantajärjestelmää. Kehityskeskusteluihin liitetään osaamisen arviointi ja henkilökoh-tainen kehityssuunnitelma.

— Kehityskeskustelut ovat jäänet lapsen kenkiin, mutta uusia elementtejä on tulossa. Henkilökunnan perehdytyksen ja kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään jatkossa työntekijän ura-ajatuksia: haluaako hän keskit-tyä perustehtäväänsä palomie-henä, ensihoitajana tai palo-tarkastajana tai onko henkilöllä yleisesti ottaen kiinnostusta edetä organisaatiossa eri tehtäviin uran aikana vertikaalisesti tai horison-taalisesti, pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo.

Henkilöstön opinnonohjausta pelastuslaitos on käynnistänyt Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Kontion mukaan työnan-taja haluaa tukea myös jatkotut-kinto-opiskelua sekä Pelastus-opiston että ammattikorkeakoulun puolella.

— Opinto-ohjaaja -yhteistyö oppilaitoksen ja pelastuslaitoksen välillä voi madaltaa työntekijän kynnystä kehittää henkilökohtaista osaamistaan.

Eläkekustannukset ovat Varsinais-Suomessa tällä hetkellä valtakunnan mitassa maltilliset, mutta Kontio myöntää, että hy-vään tilanteeseen ei voi tuudit-tautua.

— Tänä vuonna varhe-mak-summe ovat noin 80 000 euroa,

mutta lähivuosina maksut toden-näköisesti nousevat. Jo yksi alle viisikymmenvuotiaan työntekijän työkyvyttömyyseläke nostaa mak-sua merkittävästi, Kontio sanoo.

Hän vakuuttaa kuitenkin, että pelastuslaitoksesta löytyy urapolkuvaihtoehtoja laajasti.

— Meillä löydettiin nopeisiin ratkaisuihin 54 työtehtävää oper-atiiviselta puolelta. Se on paljon, kun huomioi sen, että siinä ei vielä ollenkaan tarkastuspuolen ja tukitoimintojen urapolkumahdol-lisuuksia. Toimintaa täytyy kehittää niin, että kun 54 paikkaa alkaa täyttyä, niin pystyttäisiin siirtymään tarvittaessa myös pelastuslaitok-sen muille palvelualueille. Se on mahdollista, jos työntekijällä on siihen omaa halua, asennetta ja osaamista.


25TYÖHYVINVOINTI

arvostetaan. Duunipaikalla on yhteistyön henki ja jokaisen panosta pidetään tärkeänä. Tästähän lo-pulta on kyse, Salminen sanoo.

Jokainen reagoi yksilöllisesti siihen, kun huo-maa, että kunto ei anna mahdollisuutta lähteä suoraan eläkkeelle takapenkiltä. Aktiivisesta työ-ympäristöstä pois putoaminen voi olla kova juttu.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen työsuoje-luvaltuutettu Pasi Kallio harmittelee, että kun pa-lomiehen työkykyä yleensä mietitään, tuijotetaan vain savusukellusta

— Kaverit osaa paljon muutakin. Rajoite tulee yleensä savusukellukseen, ei muuhun. Valitetta-vasti vahvuudet on tänä päivänä ajettu palokun-nissa niin pieniksi, että ei-savusukeltaviin ei olisi työvuorossa varaa, sanoo Kallio.

Samalla kyse on myös työturvallisuudesta. Varsinais-Suomen hankkeessa henkilöstö ni-menomaan halusi varmistaa, että alentuneen työkyvyn sijoituspaikat eivät missään tilanteessa vaaranna työturvallisuutta esimerkiksi savusukel-lustehtävissä.

Varsinais-Suomessa vuorokausivalmius on 11 asemalla ja päivävalmius kolmella asemalla. Sopi-muspalokunta-asemia on 67.

— Kun kartalle ryhdyttiin laittamaa laatikoita, piti miettiä koko maakunnan tasolla, tarvitaanko asemalla savusukelluskelpoisia vai riittääkö suoja-parikelpoisuus sekä missä on seuraava asema josta suojapari voi saapua, Kallio kuvaa.

Esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on noin 570 työntekijää, joista operatiivisissa tehtävissä noin 320 ja ensihoidossa 150. Keski-ikä on hieman yli 40 vuotta.

Vaikka työkyvyn ylläpitojärjestelmän luomi-seen ollaan tyytyväisiä sekä työntekijä- että työn-antajapöydissä, ei siihen tule Kim Salmisen ja Pasi Kallion mielestä ladata liikaa odotuksia.

— Henkilöstö on nyt tehnyt kaiken mitä vaan voidaan tehdä sen eteen että ei tulisi varhe-mak-suja ja pitkiä sairauspoissaoloja. Tämän enempää ei henkilöstöstä löydy annettavaa. Parasta olisi, jos jokaisen punaisen laatikon miehen viereen voitai-siin perustaa vihreä laatikko eli työllistää nuori pa-lomies oppimaan vanhemmilta konkareilta, mutta siihen eivät tämän hetken resurssit anna mahdol-lisuutta, näkee luottamusmies Salminen. >


26 TYÖHYVINVOINTI

Joustava työura syntyy työkyvystä, osaamisesta ja taloudestaVARSINAIS-SUOMEN, Keski-Suomen ja Tampereen pelastuslaitokset ovat valmistelleet omaa malliaan henkilöstön työurien edis-tämiseksi. Valtakunnan tasolla urasuunnittelu etenee taustatiedon hankinnalla.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelas-tuspäällikkö Mika Kontio on ollut keskeisesti mukana sekä kolmen laitoksen yhteismallin rakentamisessa että valtakunnallisen työhyvin-vointiprosessin suunnittelussa.

Kolmen laitoksen joustavan työuran mal-lissa yhdistetään laitoksissa tähän mennessä tehty työ ja kokemukset. Kontion mukaan kolme asiaa nousee esiin, kun tavoitteena on pelastushenkilöstön joustava työura.

— Työkyvyn ylläpito on tärkein. Toinen on osaamisen kehittäminen, ja kolmanneksi tule-vat talouteen liittyvät asiat, tiivistää Kontio.

Työkyvyn tukemisessa mallin pohjana on Varsinais-Suomen fyysisen työkyvyn ylläpito- ja seurantajärjestelmä.

Osaamisen kehittäminen tarkoittaa, että koko työuran kestävä oppiminen on arkipäivää palokunnissa.

— Jokainen kantaa omaa kehittämisvastu-utaan läpi työuran niin, että esimerkiksi palo-miehen perustehtävän lisäksi myös muunlaista ammattitaitoa ja osaamista kertyy. Laajemmat joustavat työurat ovat mahdollisia, kun orga-nisaation sisältä aukeaa urapolkumahdollisuuk-sia myös muilta palvelualueilta, Kontio esittää.

Oppimiseen tarvitaan koko organisaatiota. Kontio arvelee, ettei pelastustoimen johdossa vielä ole riittävästi ymmärretty, miten tärkeää osaamisen johtaminen on.

— Osaamisen johtaminen pitää nostaa esille kunnolla.

Talousulottuvuus sisältää resurssinäkökul-man, jolla mahdollistetaan uudet tehtävät sekä perustoiminnan eli hälytysvalmiuden ylläpidon. Rahoituksen saaminen pelastustoimen uusiin työuriin on kuntien taloudellisen tilanteen johdosta äärimmäisen vaikeaa.

— Uudet työtehtävät voidaan perustella niin, että ne ovat tuottavia tai tuovat talou-dellista säästöä pelastuslaitokselle. Toinen mahdollisuus on sen ymmärtäminen, että

varhe-maksut voidaan kanavoida ulkopuolelle siirtyvän rahan sijasta henkilöstöpääomaan, Kontio sanoo.

Niillä miljoonilla euroilla, jotka valtakunnallis-esti maksetaan vuosittain työkyvyttömyyseläk-keelle joutuvista palomiehistä, mahdollistet-taisiin suuri joukko työuramahdollisuuksia.

— Mitä tarkoittaisi esimerkiksi turvallisuus-viestinnän kannalta se, että varhe-maksut jotka nyt maksetaan eläkekassoihin, sijoitettaisiinkin pelastuslaitosten budjetteihin, tarkemmin sanottuna tuottavan työn tekemiseen, Kontio kysyy.

— Tällainen ajattelu on pelastustoimessa vielä hyvin alkutekijöissään. Täytyy tietysti miettiä tarkkaan, voiko pelastuslaitoksen työtä laskea liike-elämän tapaan ja miten palvelutyön taloudellisen arvon laskeminen erityyppisissä laitoksissa tapahtuisi.

Valtakunnan tasolla sisäministeriön alaisuudessa toimiva pelastustoimen työhyvin- vointia kehittävä yhteistyöelin on saanut kahden vuoden jatkoajan.

Kehittämissuunnitelmia on valmisteltu neljässä alatyöryhmässä: työyhteisön hy-vinvointia edistävä prosessi, työturvallisuus-toiminnan edistäminen, fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän jalkauttamisen varmista-minen ja työterveyshuollon järjestäminen.

Työhyvinvoinnin edistämisen ryhmässä on valmisteltu pelastuslaitoksien työhyvin- vointikyselyn toteuttamista. Ensimmäinen kysely on tarkoitus toteuttaa valtakunnallisesti ensi vuonna.

Uudet työtehtävät voidaan perustella niin, että ne ovat tuottavia tai tuo-vat taloudellista

säästöä.


27TYÖHYVINVOINTI

Työsuojeluvaltuutettu Kallio huomauttaa, ettei yksittäisellä hankkeella ratkaista kaikkia ongelmia palokunnassa eikä palomiesten työurien jatkami-sessa, mutta yksittäisiltä palomiehiltä tullut henki-lökohtainen palaute on ollut myönteistä.

— Se miten jatkossa onnistutaan, riippuu siitä, onko työnantaja tai me työntekijät aidosti ja re-hellisesti mukana kehittämistyössä. Nyt tilanne on hyvä työvuorojen osalta, mutta jossain vaiheessa paikat ovat täynnä ja henkilöstö ikääntyy edelleen. Kova kysymys on, löydetäänkö jatkossa lisää viesti-keskuspaikkoja, laitehuoltopaikkoja ja muita fiksuja tehtäviä, ja miten päivävuoroon siirtyminen toteu-tetaan, sanoo Kallio.

— Aikaisemmin kakkoskaverin leima on voinut tuntua niin, että koko työltä on mennyt merkitys. Nyt kun tuki ja testien seuranta on erilaista, kaverit ovat saaneet uutta ryhtiä, motivaatiota kuntoiluun

ja hyvää fiilistä. Se on ehdottomasti positiivinen seuraus koko työyhteisön kannalta. Järjestelmä on myös selkeyttänyt monia asioita, sen kuulee kahvipöytäkeskustelussa.

Salmisen mielestä työryhmässä tehty yhteis-työ oli hyvä esimerkki siitä, miten pelastuslaitok-sella voidaan asioita toteuttaa yhdessä henkilöstön kanssa.

— Olisi sääli, jos muitakin laitoksen asioita ei jatkossa valmisteltaisi niin, että henkilöstö pääsee myös vaikuttamaan. Ryhmässä käytiin kovaa vään-töä, mutta lopulta asioista pystyttiin sopimaan niin, että kaikki olivat tyytyväisiä, Salminen sanoo. n

– Työkyvyn tukihake ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta oli hyvä esimerkki miten asioita voidaan suunnitella myös yhteis-työssä talon johdon ja henkilöstön välillä, Kim Salminen ja Pasi Kallio sanovat.


28 TYÖHYVINVOINTI

Anttoora oli avaamassa mar-raskuun puolessa välissä Helsingissä pidettyä Työ-hyvinvointi – kaikkien asia

-seminaaria, jonka järjesti sisäasiain-ministeriön asettama Pelastuslaitos-ten työhyvinvointia kehittävä valta-kunnallinen yhteistyöelin. Seminaarin puheenjohtajana ja toisena avaajana toimi yhteistyöelimen puheenjohta-ja, Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Pekka Vänskä.

Seminaarin tarkoitus oli valottaa pelastustoimen henkilöstön työhyvin-voinnin eri osa-alueita, joten alustajiksi oli valikoitunut laaja skaala eri alan asi-antuntijoita. Seminaariin oli saapunut myös sisäasiainministeriön pelastus-osaston pelastusylitarkastaja Taito Vai-nio kertomaan miten pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke edisti työhyvinvointia.

Yhteistoiminta sytyttäähyvinvointia työpaikallaTavoitteena on, että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. — Ilman panostamista työhyvin-vointiin pelastuslaitos ei voi olla Euroopan tehok-kain, totesi sisäasiain-ministeriön valtiosihteeri Marjo Anttoora.

Sisäasiainministeriön asettama toimintakykyhanke oli toiminnassa 2007–2009 ja se ehdotti muun mu-assa verkostomaisen pelastustoimen kehittämiskeskuksen perustamista,

uhkien arviointia koskevien valta-kunnallisten ohjeiden muuttamista ja pelastushenkilöstön fyysisen toimin-takyvyn arviointimenetelmän käyt-töönottoa. Vainio totesi, että valtaosa

SEMINAARI HELSINGISSÄ

Pelastusjohtaja Pekka Vänskä toivoi pelastuslaitoksiin uudenlaisia johtamismalleja, jotka sopivat paremmin tähän aikaan.


29TYÖHYVINVOINTI

Yhteistoiminta sytyttäähyvinvointia työpaikalla

toimintakykyhankkeen ehdotuksista on mennyt eteenpäin.

Hän myös huomautti, että pelas-tustoimen henkilöstön toimintakykyä olisi pitänyt ryhtyä kehittämään sys-

temaattisesti jo 1980-luvun lopulla, jolloin ammatilliset eläkeiät poistuivat käytöstä.

Pohjana voimavarat

Seminaarin alustuksissa käsiteltiin työhyvinvointia sekä työntekijän, työnantajan että työterveyshuollon näkökulmasta. Aamupäivän esityksis-sä painopisteenä oli hyvinvoivan työ-yhteisön rakentaminen työnantajan näkökulmasta.

Emeritusprofessori Matti Ylikoski painotti alustuksessaan, että pelas-tuslaitoksen strategiassa tulisi huo-mioida miten työhyvinvointia edis-tetään. Suunnittelun tulee pohjautua työn analysointiin, ja siihen on varat-tava oma roolinsa työterveyshuollol-

le ja työsuojelulle. Ylikosken mukaan hyvinvointi työpaikalla rakentuu voi-mavaroista, joita ovat esimiehen tuki ja johtamisen käytännöt, työn pal-kitsevuus ja kehittävyys, palautteen antaminen ja arvostus, työn varmuus, innovatiivisuus työyhteisössä, työpai-kan hyvä ilmapiiri sekä mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, työvuorojärjes-telyihin ja lomien ajankohtiin.

Hän varoitti, että liiallinen kiire syö työntekijöiden ammatillista itse-tuntoa. Työntekijällä on tehtäviä liikaa, jos hän kokee, että hänellä ei ole ai-kaa tehdä niitä niin hyvin kuin ne pitäisi tehdä.

Kiireen lisäksi työhyvinvointia na-kertavat erityisesti stressaava työ ja epäoikeudenmukainen kohtelu, jotka lisäävät myös sydänsairauksiin sairas-tumisen riskiä.

Pelastusopiston koulutusjohtaja Pekka Rantala kahvitauolla. Seminaariesityksessään Rantala tarkasteli, mitkä seikat ovat merkittäviä asioita työhyvinvoinnin kannalta työntekijöiden näkö-kulmasta.

>


30 TYÖHYVINVOINTI

Työhyvinvointi lisää tuottavuutta

Terveystalon työhyvinvoinnin tutki-mus- ja kehitysjohtaja Ossi Aura ker-toi kuulijoille työhyvinvointitoiminnan vaikuttavuudesta. Siitä miten tehdyt toiminnot työhyvinvoinnin edistämi-seksi ovat tutkimusten mukaan vai-kuttaneet työntekijöiden työkykyyn ja työhaluun sekä organisaatioiden työn tuottavuuteen.

Auran mukaan työn tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä, ja niihin vaikuttavat sekä työntekijöiden työkyky että työhalu. Työhyvinvointi ja tuottavuus rakentuvat hyvän henkilö-kohtaisen terveyden ja elintapojen li-säksi hyvästä työnhallinasta, työpaikan ilmapiiristä sekä johtamisesta. Työnte-kijöiden kokemus esimiestyöstä on yksi merkittävimpiä seikkoja työhyvinvoin-nin ja tuottavuuden parantamisessa.

— Jämäkkä, oikeudenmukainen johtaminen korreloi tutkimusten mu-kaan selkeästi tuottavuuden kanssa, Aura painotti.

Tutkimusten mukaan organisaati-oissa, joissa oli hyvä tuottavuus, työn-tekijät kokivat ilmapiirin kannustavaksi ja työhyvinvointijohtamisen hyväksi. Lisäksi he kokivat oman psyykkisen vointinsa hyväksi, heillä ei ollut stressiä ja heidän terveytensä oli hyvä.

Aura painotti, että työntekijöiden liikuntaharrastuksia pitää tukea, sillä se

vaikuttaa työkykyyn. Mutta yllättävää kyllä väsymyksellä oli vielä suurempi vaikutus. Tutkimusten mukaan väsy-neen hyväkuntoisen henkilön työky-ky oli huonompi kuin virkeän ja hyvin levänneen henkilön, joka ei liikkunut ollenkaan.

Työhyvinvointia organisaation nä-kökulmasta tarkasteltiin Ylikosken ja Auran esitysten lisäksi seminaarin il-tapäivän osuudessa, jolloin henkilös-töjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson kertoi Neste Oilin työhyvinvoinnista ja miten sitä on johdettu ja kehitetty.

Yksilön kasvutarpeet avainasemassa

Pelastusopiston koulutusjohtaja Pekka Rantala tarkasteli esityksessään työhy-vinvointia yksilön näkökulmasta. Hän totesi, että nykyään ihmiset ovat entis-tä koulutetumpia, jolloin he asettavat työn sisällölle aikaisempaa enemmän vaatimuksia.

Tutkimusten mukaan, työhyvin-voinnin ja -motivaation kannalta on-

Vanhempi tutkija Sirpa Lusa ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Harri Lindholm ovat pelastusalan terveydenhuollon asiantuntijoita Työterveyslaitoksella.

Oikeuden-mukaiseksi

koettu johtaminen on suorassa

suhteessa työn tuottavuuden

kanssa.


31TYÖHYVINVOINTI

Kymmenen käskyä hyvinvoinnista

TYÖTERVEYSLAITOS

Mielekäs, tuottava ja turvallinen työ

Yhteistyö ja hyvät käytös-tavat, toisten auttaminen ja kunnioittaminen

Osaavat työntekijät ja johto

Hyvä johtaminen; esimiestyö, alaistyö, toimiva organisointi, luottamus

Hyvä ilmapiiri ja työyhteisö, muutosjoustavuus

Turvallinen ja terveellinen työympäristö

Toimivat työvälineet ja kalusteet, koneturvallisuus, ICT toimii

Reilut työajat, lomat ja ylityöasiat kunnossa

Riskit hallinnassa, esimerkiksi väkivalta, tapaturmat, kemikaalit

Työterveyshuolto auttaa

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Työhyvinvointia ei voi ulkoistaaTYÖTERVEYSLAITOKSEN teemajohtaja Rauno Pääkkönen kiteytti Työhyvinvointi-seminaarin viestin: ”työhyvinvointi on kaikkien asia”. Sen rakentamiseen tarvitaan niin johdon, työntekijöiden, henkilöstöhallinnon, työsuojelun kuin työ-terveyshuollonkin panosta.

Jos työhyvinvointia edistävälle toiminnalle ei ole johdon tukea, on sitä vaikea toteuttaa. Työntekijöillä puolestaan on oma roolinsa paitsi työsuojelun myös oman hyvinvoinnin parantamisessa. Lisäksi ilman yhteistoimintaa työntekijöiden kanssa työhyvinvointia on hyvin haastavaa rakentaa.

Työsuojelu on yksi työhyvinvoinnin perusta. Jos työpaikassa ei ole työsuojelua, ei ole hyvin pitkälle työhyvinvointiakaan.

Henkilöstöhallinnon rooli työyhteisössä on puolestaan poh-tia työhyvinvointiasioita laajemmalta näkökannalta ja työtervey-shuollon henkilökunnan terveyden näkökulmasta.

— Joissakin työpaikoissa työhyvinvointia on yritetty ulkoistaa työterveyshuollolle. Työterveyshuolto on luonnol-lisesti tärkeä osa hyvinvoinnin kokonaisuutta, mutta sille ei voi ulkoistaa organisaation työhyvinvointia, Pääkkönen painotti.

— Sitä paitsi tutkimusten mukaan ihmiset haluavat, että työhyvinvointi on kaikkien yhteinen asia, jota rakennetaan työ-paikan sisäisellä yhteistyöllä.

kin tärkeää, että työntekijä voi käyttää omia kykyjään ja taitojaan monipuo-lisesti omassa työssään.

Työmotivaatiota säätelevät kol-me erilaista perustarvetta, jotka ovat toimeentulo-, sosiaalisuuden- ja kas-vutarpeet. Rantala painotti, että näis-tä avain asemassa työhyvinvoinnin kannalta on kasvutarpeet. Kasvutar-peet sisältävät itsensä toteuttamisen tarpeen, osaamisen kehittämisen tarpeen sekä uudistumisen ja mielek-kyyden hakemisen.

— Työn täytyy sisältää kehitystyö-tä, jossa työntekijä voi omalla työpa-noksellaan olla mukana kehittämässä

asioita. Kehitystyö takaa erittäin hyvän työtyytyväisyyden ja työmotivaation. Ja se että ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan omaan tekemiseen, Rantala sanoi.

Rantala korosti, että jaksaakseen tehdä työtään kiitettävästi, ihmisten tulee saada erilaisia palkkioita.

Ulkoisia palkkioita ovat muun mu-assa palkka, tunnustukset ja kannusta-minen.

Sisäiset palkkiot liittyvät työn sisäl-töön. Ne ovat yksilön itsensä välittä-miä ja omakohtaisia, tyydyttävät kas-vutarpeita sekä esiintyvät tunteiden muodossa. Työhyvinvoinnin näkö-

Työmotivaatiota nostaa, jos pääsee

osallistumaankehitystyöhön.

>


32 TYÖHYVINVOINTI

Seminaarin päättäneessä paneelissa todettiin, että pelastushenkilöstön työhyvin-voinnin edistämiseen kaivataan uudistuksia: osaamisen johtamista ja innovaati-oita. Keskustelemassa olivat Merja Ruuskanen (Kuntatyönantaja), Pekka Vänskä (pelastusjohtaja), Kim Nikula (SPAL), Silvio Hjelt (SSPL) ja Esko Koskinen (sisäasi-ainministeriö).

työtään turvallisesti ja hän pysyisi työ-elämässä mahdollisimman pitkään.

Lusa puolestaan kertoi, että tut-kimusten mukaan palomiehillä yksi merkittävimmistä tekijöistä työkyvyn säilymisessä oli työn imun kokeminen. Työn imulla tarkoitetaan myönteis-tä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen tilaa työssä. Muita työkykyä säilyttä-viä tekijöitä olivat aktiivinen liikunnan harrastaminen, hyvä unen laatu ja tu-pakoimattomuus.

Palomiesten fyysisen toimintaky-vyn ylläpidossa Lusa piti hyvänä työ-kaluna FireFit-testausprosessia. Lusa korosti, että testaus tulisi olla käytössä koko pelastajan uran ajan, jo koulutuk-sesta lähtien. n

kulmasta näistä suurempi merkitys on sisäisillä palkkioilla.

— Palkkakin on ilman muuta tär-keää, mutta viime kädessä se intohi-mo, jolla me työtämme teemme tulee sisäisten palkkioiden kautta, Rantala totesi.

Työterveyshuollon asiantuntemus ratkaisevaa

Työterveyslaitoksen näkökulman työ-hyvinvointiin esittivät erikoislääkäri Harri Lindholm ja vanhempi tutki-ja Sirpa Lusa. Lindholm korosti, että työterveyshuollon on oltava osa työ-hyvinvoinnin kokonaisuutta. Lisäksi pelastuslaitosten työterveyshuollossa on oltava riittävästi asiantuntemusta palomiehen ammatista ja sen vaati-muksista, jotta parhaalla tavalla voitai-siin tukea pelastajien toimintakykyä ja työhyvinvointia.

— Tässä on haastetta pelastus-laitoksille, että ne osaavat kilpailuttaa työterveyshuollon palveluita, Lind-holm totesi.

Lindholm korosti erityisesti työter-veystarkastusten merkitystä työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Työ-terveystarkastustoiminnan päämäärä-nä kun on, että työntekijä voisi tehdä

Työterveys-huollossa on oltava

asiantuntemusta palomiehen amma-

tista ja sen vaati-muksista.


33TYÖHYVINVOINTI

Fyysinen väkivalta tai sen uhan kokeminen vaikuttaa heikentävästi paitsi työntekijän terveyteen myös työhyvinvointiin ja työ-tyytyväisyyteen, toteaa työväkivaltaan pe-

rehtynyt psykologi Tuula Leino.Leino on tutkinut Työterveyslaitoksella vuodesta

2002 lähtien fyysistä työväkivaltaa, sen seurauksia ja vaikutusta työhyvinvointiin. Hänen tutkimusten kohteena ovat olleet turvallisuusalan ammattilaiset: poliisit, vartijat ja rajavartijat.

Myös muilla ammattialoilla tehdyt kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että väkivalta- ja uhka-tilanteet lisäävät työntekijöiden sairauspoissaoloja ja eläköitymistä sekä voivat johtaa jopa työpaikan tai ammatin vaihdoksiin.

Väkivaltaan reagointi yksilöllistä

Työväkivalta eroaa väkivallasta siten, että se tapah-tuu työhön liittyvissä oloissa niin, että työntekijän turvallisuus, hyvinvointi ja terveys vaarantuvat. Vä-kivalta- ja uhkatilanteita ovat solvaaminen, uhkailu, töniminen, potkiminen, pureminen, raapiminen, liikkumisen estäminen, käsiksi käyminen, tavaroiden heittely sekä erilaisilla aseilla ja välineillä uhkailu.

Jo työväkivallan uhka aiheuttaa jokaiselle ihmi-selle jälkioireita. Samoin jos työntekijä näkee, että työkaveri joutuu väkivallan uhriksi. Reagointi väki-valtatilanteeseen on yksilöllistä, mutta yleensä tun-nereaktiot etenevät kolmen vaiheen kautta.

Puhe purkaa

väkivallanmuiston

— Lika jää mieleen, ellei sitä puhu pois. Puhuminen on ainoa tapa hoitaa työssä esiin tulleita väkivaltatilanteita, toteaa psykologi Tuula Leino.

>


34 TYÖHYVINVOINTI

Ennaltaehkäisy

TYÖVÄKIVALTA

Työväkivallan ennaltaehkäisyn tueksi Työterveyslaitos suosit-telee kokoamaan työpaikalle työ-ryhmän, joka selvittää seuraavia keskeisiä kysymyksiä ja ryhtyy tarvittaessa suunnittelemaan ja toteuttamaan kehittämistoimia.

• Selvitetäänmillaisiaväkivalta- ja uhkatilanteita juuri tällä työpaikalla esiintyy?

• Kuinkayleisiätilanteetovat?

• Kuinkahyvinniihinon varauduttu?

• Millaisiateknisiäkeinojaja turvalaitteita on käytössä?

• Mitäväkivallanehkäisyyn liittyvää voisi tehdä paremmin?

• Onkohenkilökuntaaopetettu siihen, miten toimitaan uhkaavassa tilanteessa?

• Tietääköhenkilökunta,miten toimitaan väkivaltatilanteen jälkeen?

Tulevien uhkatilanteiden en-nakoinnin kannalta on tärkeää, että jokaisesta uhka- tai väkival-tatilanteesta laaditaan tapahtu-maraportti.

LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOKSEN INTERNETSIVUT (WWW.TTL.FI)

Psyykkiset oireet vaihtelevat.

Sosiaalinen voi vetäytyä kuoreen, leppoisa muuttua

räjähdys-herkäksi.

Ensimmäisessä shokkivaiheessa koetaan alku-järkytys tapahtuneesta. Toisessa reaktiovaihees-sa itse kukin reagoi omalla tavallaan tuntien joko pelkoa, masennusta, syyllisyyttä, kiukkua tai vihaa. Kolmas vaihe on käsittelyvaihe, jossa tulisi pyrkiä ymmärtämään ja käsittelemään tuntemuksiaan. Tapahtumasta puhuminen on tärkeä osa sitä.

Leinon mukaan miehisen kulttuurin puhumat-tomuus on ongelma, joka estää käsittelyvaiheen läpikäynnin ja mielen parantumisen. Se puolestaan johtaa psyykkiseen oireiluun.

— Tutkimieni poliisien parissa ei puhuta pahoista asioista niin kuin pitäisi. Ja sillä on omat seurauk-sensa. Tilanteessa koetut negatiiviset tunteet jäävät vahvasti alitajuntaan ja vaikuttavat väistämättä ihmi-sen käyttäytymiseen.

Psyykkiset oireet hälytysmerkki

Kohdattu väkivalta työssä ei aiheuta ainoastaan fyy-sisiä vammoja. Se myös lisää stressiä, tapaturma-alttiutta, psyykkistä oireilua ja terveydelle haitallisia käyttäytymistapoja, kuten esimerkiksi alkoholin käytön lisääntymistä, lääkkeiden väärinkäyttöä ja uhkapelaamisen lisääntymistä.

Psyykkiset oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Niitä ovat muistin muutokset, pitkäaikainen ärtyneisyys, masentuneisuus, väsymys, unettomuus sekä käyt-täytymistapojen muutos sosiaalisessa kanssa käy-misessä. Esimerkiksi ennen hyvin sosiaalinen kaveri vetäytyy kuoreensa eikä halua olla enää kavereiden kanssa tekemisissä tai leppoisa kaveri muuttuu rä-jähdysherkäksi.

— Jos vaikka haastaa riitaa työkavereiden kans-sa, vaikka ei olisi mitään suoranaista syytä. Tekee kärpäsestä härkäsen. Sen taustalla voi olla, että on kokenut jotain, jota ei ole pystynyt avoimesti puhu-maan ulos ja se pistää vihaksi, Leino havainnollistaa.


35TYÖHYVINVOINTI

Jälleenmyyjä Suomessa:VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oywww.virve.com

www.cassidian.com/[email protected]+358 10 4080 000

Palomiehen kaverit

THR9i-käsiradio:kestävä ja helppo käyttää.

THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen.ATEX-suojatut lisälaitteet.

THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty.Käytä vaikka hanskat kädessä.

MAAILMAN TURVALLISUUDEN PUOLESTA

UUTUUS! TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen.

Palomieslehti_Ilmo_79,5x217_v6.indd 1 12/3/12 1:53 PM

Psyykkinen oireilu on hälytysmerkki siitä, että ihmisen henkisessä jaksamisessa ollaan menossa huonompaan suuntaan. Tällöin on syytä olla yhte-ydessä työterveyshuoltoon mahdollisimman pian. Pitkään jatkuessaan oireilu on terveydelle hyvin va-hingollista ja johtaa hoitamattomana vakavampaan sairastumiseen, esimerkiksi verenpainetautiin, ma-sennukseen tai mielensairauteen.

Jälkipuinti ehkäiseeoireilun

Leino painottaa, että työväkivallasta ja sen uhasta selviytymisen kannalta on tärkeää, että työnantaja huolehtii, että työpaikan jälkipuintijärjestelmä on toimiva. Tärkeää on myös rohkaista työntekijöitä käyttämään sitä. Jälkipuinti on psykologinen kei-no lähestyä vaikeita tilanteita. Keino, jolla estetään psyykkisten oireiden liikkeelle lähtö.

— Miehet ovat usein sitä mieltä, että emme me mitään jälkipuintia tarvitse. Me juttelemme keske-nämme ja se riittää. Mutta totuus on, että osa poru-kasta tarvitsisi jälkipuintia kipeästi, sillä he oireilevat ja oireet vain pahenevat vuosien kuluessa, Leino toteaa.

Defusingin (rauhoittamiskeskustelun) ja de-briefingin (jälkipuinti-istunnon) lisäksi Leino suo-sittelee myös muiden vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Keinojen, jotka sopisivat palomies-kulttuuriin ja olisivat kyseessä olevaan tilanteeseen ja kyseiselle henkilölle sopivia.

Yhtenä vaihtoehtona Leino ehdottaa luottamuk-sellista ja kahdenkeskistä keskustelua psykologin tai ammattiauttajan kanssa. Hän painottaa myös työka-vereilta saatavan tuen tärkeyttä ja sen kehittämistä.

— Sitä on poliisissa kehitetty. Heille on valittu keskuudestaan persoonaltaan sopivia tyyppejä tu-kihenkilöiksi, joita on koulutettu kuuntelemaan ja auttamaan järkyttyneitä ihmisiä. Silloin kun auttaja on työkaveri, hän on ammatillisesti samalla viivalla ja hänelle on helpompi puhua.

— Useat miehet eivät kehtaa pyytää apua. Siksi olisi tärkeää, että kehitettäisiin jokin helposti saata-villa oleva jälkipuintitilanne henkilön kanssa, jolle ei hävetä mennä puhumaan. n

LÄHTEET: PSYKOLOGI TUULA LEINON HAASTATTELU 9.11.2012; LEINON LUENTO ”TYÖSSÄ KOETTU VÄKIVALTA JA SEN VAIKUTUS TYÖHYVINVOINTIIN” TURVALLISUUSMES-SUJEN SEMINAARISSA 7.9.2012; TYÖTERVEYSLAITOKSEN INTERNETSIVUT (WWW.TTL.FI); HANNU HUTTUNEN & JUHA HÖÖK, UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEIDEN HUOMIOIMINEN OSANA PELASTUSALAN TYÖTURVALLISLUUTTA, TYÖTURVA 07 HANKE, PELASTUSOPISTO.


36

CO

MP

IC /

MA

UR

I RA

TIL

AIN

EN


37

Pala kerrallaan paremmaksi

Pelastuskomentaja Simo Wecksténin tavoitteena on ketterä ja notkea

pelastuslaitos.

Helsingin uusi pelastusko-mentaja on oman talon miehiä ja tehnyt koko työ-uransa Helsingin pelastus-

laitoksen palveluksessa. Wecksténillä on vankka työkokemus niin suorittavan tason, päällystön kuin kansainvälisistä pelastustehtävistä.

— Tulin Helsingin palokuntaan töi-hin -75 päätoimiseksi sairaankuljetta-jaksi. Siitä olen tullut eteenpäin porras portaalta. Työuran alkupäässä toimin myös palomiehenä, pelastussukelta-jana ja alusten päällikkönä, muistelee Wecksten.

— Päällystötehtäviin siirryin -88, ja kansainvälisissä tehtävissä olen ollut 90-luvun puolesta välistä lähtien. Toi-min kaikkiaan 14 erilaisessa kansain-välisessä pelastusoperaatiossa Euroo-passa, Aasiassa ja Afrikassa.

— Kaiken kaikkiaan olen ollut yli 29 vuotta operatiivisella puolella ja toi-minut kaikissa tehtävissä perustason suorittajasta kansainvälisen katast-rofin johtajaksi, joten tiedän mitä arki oikeasti on, Weckstén toteaa.

Helsingin riskien-hallinnan uudistaja

Vuonna 2004 Weckstén nimitettiin riskienhallintapäälliköksi. Hänen toi-mikaudella uudistettiin pala kerrallaan

Tiedän mitä arki

oikeasti on.

kaikki kolme osaston alaisuuteen kuu-luvaa toimintoa: pelastajien koulutus, väestönsuojelu ja silloinen palotar-kastus, nykyinen onnettomuuksien ehkäisy.

Wecksténin aloittaessa toimessa, Helsingin kaupunki sai noottia sii-tä, että se ei saavuttanut lakisäätei-siä palotarkastusmääriä. Ongelma oli ratkaistava ja toimintaa tehostettava samalla henkilöstömäärällä. Niinpä Weckstén kasasi alaisensa pohtimaan, mitä palotarkastuksille tehdään. Yh-dessä päätettiin kehittää uusi malli.

Samaan aikaan Weckstén sai luvan täyttää tutkimuspäällikön viran, mihin löydettiinkin erittäin pätevä ammatti-tutkija. Hänen toimeen kuului tuotta-vuuden tutkiminen: mitä Helsingin pe-lastuslaitos sai aikaiseksi onnettomuu-den ehkäisyssä ja pelastustoiminnassa. Ensimmäinen tehtävä oli valmistella palotarkastuksen uudistusta.

Kehitystyön tuloksena syntyi audi-toiva palotarkastusmalli, joka valmistui vuoden 2008 alussa.

— Se oli valtava uudistus. Mallilla saimme lisää tehoa ja nyt koko maassa on periaatteessa sama malli käytössä, Weckstén toteaa.

Myös väestönsuojelussa kehitettiin järjestelmää. Vuonna 2004 käytössä olleet kylmänsodan aikaiset väestö-uhkamallit heitettiin romukoppaan. Helsingin uhkakuvat määriteltiin tur-vallisuuspoliittisten selontekojen poh-jalta ja rakennettiin väestönsuojelujär-jestelmä uusiksi.

Viimeisenä palana uudistui pelas-tajien koulutus Helsingin pelastuskou-lussa. Ensihoitoasetuksen muutoksen johdosta pelastajakoulutukseen lisät-tiin ensihoitajaopinnot oppisopimus-koulutuksella, koska Helsingin pelas-tuslaitokselle oma palomies-ensihoi-tajajärjestelmä oli strategisesti tärkeä.

Paukkuja onnettomuuksien ehkäisyyn

Weckstén kertoo, että pelastuskomen-tajana hän aikoo jatkaa samalla linjalla. Organisaatiota uudistetaan pala ker-rallaan, jotta sen toimintaa saadaan tehostettua. Organisaatiomuutos on siis väistämätön ja se lähtee liikkeelle ylätasolta. >


38

— Lähtökohtani on, että hallinto- ja johto-organisaatio pitää olla mutkaton ja kevyt. Meillä se on tänä päivänä liian byrokraattinen ja kankea. Lisäksi voi-mavaroja pitää suunnata enemmän tuotantoon. Ja tuotantoa on se, missä tuotetaan palveluita Helsingin eri ta-soille, avaa Weckstén ajatuksiaan.

— Haluan uudistaa Helsingin pelas-tuslaitosta niin, että se tuottaa pelas-tustoimen palveluja mahdollisimman tehokkaasti nykyisillä resursseilla. Täs-sä onnistuttiin riskienhallinta osastolla, miksipä ei siis koko laitoksen tasolla.

— Pelastustoiminta meillä on hy-vällä tasolla eikä se saa repsahtaa jat-kossakaan. Meillä on ammattitaitoinen

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi lokakuun lopussa Simo Wecksténin kaupungin uudeksi pelastuskomentajaksi. Työnsä hän aloitti 1. marraskuuta. — Helsingin pelastuslaitoksella on hyvät resurssit. Meillä on ammattitaitoinen henkilökunta, tun-nemme hyvin oman ympäristömme ja meillä on hyvät valmiudet reagoida yhteiskunnan tarpeisiin. Siinä suhteessa olemme hyvässä asemassa, toteaa Weckstén.

porukka ja hyvä kalusto sekä hyvät saavutettavuusrajat ja toimintakapa-siteetti.

— Se mihin me vielä tarvitsemme lisää kapasiteettia on onnettomuuk-sien ehkäisy. Kaupunkilaiset ruohon-juuritasolla täytyy tavoittaa tehok-kaammin. Siinä on meillä iso haaste. Sitä miten se tapahtuu, en vielä tiedä, mutta laitan porukan miettimään sitä, Weckstén lupaa.

Haasteellisena Weckstén pitää myös henkilöstön työhyvinvoinnin tukemista ja kehittämistä. Perusläh-tökohtana hän pitää sitä, että henki-löstöllä on mielekkääksi koettu työ ja kohtuullinen korvaus siitä. Helsingin

pelastuslaitoksella pyritään seuraa-maan henkilöstön tarpeita ja henkilös-töllä on oma edustaja johtoryhmässä.

— Tämähän ei tarkoita vielä sitä, että se riittäisi. Tarvitaan jatkuvaa seu-rantaa ja kanssakäymistä eri henkilös-töryhmien kanssa. Heitä kuunnellaan ja he saavat omalta osaltaan osallistua heitä koskevaan päätöksen tekoon, kertoo Weckstén.

Weckstén toteaa, että työhyvin-vointi rakentuu erilaisista tekijöistä, kuten ryhmädynamiikasta, ja siihen johtokaan ei voi aina vaikuttaa. Hänen mielestä työhyvinvointi on kaikkien asia ja jos ongelmia syntyy, on ne pys-tyttävä purkamaan järkevästi.

CO

MP

IC /

MA

UR

I RA

TIL

AIN

EN


39

Simo Weckstén

Syntyi vuonna 1954 Helsingissä. Kävi Mikkelissä keskikoulun ja Lappeenrannassa armeijan. Asuu nykyisin Tuusulassa.

Perheeseen kuuluvat vaimo, 5- ja 7-vuotiaat tyttäret sekä kak-si koiraa. Lisäksi edellisestä pari-suhteesta kaksi aikuista tytärtä. Harrastaa liikuntaa ja matkailua. Käynyt 86 eri maassa. Etelä- manner ainoa maanosa, jossa ei ole vielä vieraillut.

Opiskeli työn ohella Ressun iltalukiossa ylioppilaaksi (’81), sen jälkeen Helsingin yliopistossa fi-losofian maisteriksi (’97). Yliopis-tossa pääaineena oli maantiede ja sivuaineina mm. teoreettinen filosofia ja viestintä. Pelastus-koulun palotoimen peruskurssi 1976–1977, esimieskurssi 1982, palo-opiston väestönsuoje-lupäällikön tutkinnto 1986 ja palomestaritutkinto 1987.

Työurallaan toiminut ”kaikissa mahdollisissa pelastustoimen tehtävissä” ja osallistunut yli 9000 palo- ja pelastustehtävään Helsingissä. Sairaankuljettajana, palomiehenä, pelastussukeltaja-na ja paloesimiehenä 1975–1987. Päällystötehtävissä operatiivisella osastolla 1988-2004. Elokuusta 2004 lokakuuhun 2012 riskien-hallinnan osaston päällikkönä. Nykyisin pelastuskomentaja.

Toiminut EU-asiantuntijateh-tävissä, kansainvälisissä onnet-tomuusharjoituksissa johtoteh-tävissä, operaatiopäällikkönä kansainvälisissä pelastusope-raatioissa sekä kansainvälisissä kriisinhallinnan suunnittelu- ja koulutustehtävissä.

Vuoden palomies 1999.

ESITTELYSSÄ

Poliisin tehtäviin?AAMULEHTI uutisoi 18.11. sisäministeri Päivi Räsäsen ehdot-taneen, että harvaan asutuilla al-ueilla rajavartiolaitos, tulli ja pelas-tusviranomaiset voisivat paikkailla puuttuvia poliisiresursseja sillä idealla, että ensimmäiseksi paikalle tuleva partio hoitaisi tarvittavat alkutoimet poliisin puolesta.

Pelastuskomentaja Weckstén ei innostu sisäministerin ajatukses-ta palomiehistä poliisin tehtävissä.

— Tervetuloa keskustelemaan pelastustoimen ammattilaisten kanssa meidän haasteista ja näke-myksistä, toivottaa Weckstén.

— Kannattaisi ensin kuulla sen alan edustajia, joille lisätehtäviä ollaan esittämässä, ennen kuin tällaisten esitysten kanssa tullaan ulos.

— Ongelmiin on puututtava avoi-milla keskusteluilla. Asiat on nostettava pöydälle ja keskusteltava ongelmista niiden omilla nimillä. Mikään asia ei ole sellainen, etteikö siitä voisi keskustella.

Yhteiskunnan haasteisiin vastattava

Weckstén uskoo, että pelastustoimen haasteet yleisestikin ovat samat kuin Helsingissä; miten pystytään tuotta-maan pelastustoimen palvelut mah-dollisimman tehokkaasti ja vastaa-maan yhteiskunnan tarpeisiin.

— Meidän on pystyttävä arvioi-maan omaa toimintaamme ja tuot-tavuuttamme, ettemme tekisi turhia asioita mielikuvien varassa, vaan saa-vuttaisimme parhaan mahdollisen tur-vallisuuden, painottaa Weckstén.

Valtiollistamista hän ei näe ratkai-suksi pelastustoimen nykyisessä or-ganisaatiomuodossa. Toiminta on ra-kennettu kiinteään yhteyteen muuhun paikalliseen järjestelmään ja sitä olisi vaikea säilyttää valtion alaisuudessa.

— Teemme koko ajan kaupungin organisaation kanssa yhteistyötä. Toi-mimme samoissa tiloissa ja istumme samoissa pöydissä. Yhdessä suunnit-telemme ja kehitämme kaupunkia.

Olemme sisältäpäin vaikuttamassa asi-oihin, emmekä ulkoapäin määräämäs-sä. Esimerkiksi kaupungin kaavoituk-seen ja rakentamiseen vaikuttaminen toimii paremmin ja tehokkaammin, kun vaikutamme sisältäpäin.

Sen sijaan yhteistyön tiivistämistä pääkaupunkiseudun kuntien välillä hän pitää mahdollisena. Tällöin luonnolli-sesti myös pelastuslaitos olisi tarkas-telun kohteena.

— Pääkaupunkiseudun pelastus-toimessahan ei ole nykyisellään mitään ongelmaa. Toiminnassa huomioidaan naapurialueen toimipisteet ja toimin-ta-alueet ja rajojen yli mennään päivit-täin. Mutta yhteistyö voisi vielä tiivistyä ja tehostua, jotta saataisiin esimerkiksi samanlaiset tulkinnat koko alueella rakennusturvallisuudesta ja onnetto-muuksien ehkäisystä. n

Kaupunkilaisettäytyy tavoittaatehokkaammin.


40

Monen muun pelastus-laitoksen tavoin Lapin pelastuslaitoksella on valmisteltu uutta pelas-

tustoimen palvelutasopäätöstä vuo-sille 2013—2016. Valmistelussa on huomioitu keväällä julkistettu toimin-

tavalmiuden suunnitteluohje, jossa uudistettiin pelastusmuodostelmien kokoaminen, riskienlaskenta ja toimin-tavalmiusajan käsite.

Kenttäväki kritisoi ohjetta valmis-teluvaiheessa ja epäili sitä käytettävän perusteluna palokuntien voimavarojen

laskulle, kun kuntien kovat talousajat jatkuvat.

Lapissa vakinaisilla palokunnilla on ollut jo pitkään huoli voimavarojen riittävyydestä. Uuden palvelutasopää-töksen valmistelun yhteydessä sanee-rausepäily tuli esiin jälleen kerran.

Liittojen miehet keskustelivat Lapin pelastuslaitoksen tulevaisuudesta Kemissä marraskuun puolivälissä. Vasem-malta Lapin pelastushenkilöstö JHL:n puheenjohtaja Marko Silvola ja pääluottamusmies Aku Heinonen sekä SPALin Lapin Palohenkilöstön pääluottamusmies Jarmo Ylipaavalniemi ja puheenjohtaja Juha Rantamartti.

Yhteinen huoli voimavaroista

Riskikeskittymät arktisissa olosuhteissa muodostavat todellisen haasteen Lapin pelastustoimelle. Kemin, Tornion ja Rovaniemen palomiehet toivovat,

että ammattipalokuntien merkitys ymmärretään myös pohjoisessa.


41

Rauhallista Joulua ja turvallista Uutta Vuotta 2013

— Käynnistimme johdon kanssa keskustelut ja ryhdyimme henkilös-töjärjestöjen kesken valmistelemaan omaa rinnakkaista esitystämme. Ha-lusimme tuoda vakinaisten palomies-ten mielipiteen tietoon niin kunnille, pelastuslautakunnalle kuin laitoksen johdollekin, kertoo SPALin paikallisyh-distyksen, Lapin Palohenkilöstö ry:n puheenjohtaja Juha Rantamartti.

Pelastuslaitoksen miehistöä edus-tavat henkilöstöjärjestöt tekivät yh-teistyötä, jotta ääni saatiin kuuluviin päättäjille saakka. SPALin Lapin Palo-henkilöstö ja Lapin pelastushenkilös-tö JHL valmistelivat yhteislausunnon, joka vietiin laitoksen johdon ja pelas-tuslautakunnan käsittelyyn.

— Yhteistyö liittojen kesken on ollut paikallistasolla toimivaa jo usean vuo-den ajan. Keskustelut ja sopiminen ovat meillä arkipäivää, sanoo työsuojeluval-tuutettu ja Palomiesliiton hallituksen jäsen Jyrki Savolainen, joka aikaisem-min toimi SPALin paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.

Tehokkaasti ja turvallisesti

Lapin pelastuslaitoksen palveluksessa on 150 päätoimista henkilöä. Alueen lounaisosaan keskittyneiden vakinais-ten palokuntien lisäksi Lapissa on 31 sopimuspalokuntaa.

Vakinaisilla asemilla Kemissä sekä Torniossa operatiivinen kirjavahvuus on ollut 1+5 ja Rovaniemellä 1+7 mies-tä. Vuorojen minimivahvuus, jolla käy-tännössä mennään yli puolet vuodes-ta, on Kemissä sekä Torniossa ollut 1+4 ja Rovaniemellä 1+5.

Pelastustoimen tehtävät ovat La-pissakin kasvaneet vuosi vuodelta aluepelastuslaitoksen aikana. Henki-löstöjärjestöjen mielestä panostukset tulisi kohdentaa ammattipalokuntien toimintaedellytysten turvaamiseen. Se olisi mahdollista myös nykyisessä tilanteessa, jossa nettomenojen ei ha-luta kasvavan. >


42

— Laskimme, että pelkästään Ke-min, Tornion ja Rovaniemen yksyk-köset ajavat 41 prosenttia koko Lapin tehtävistä, Lapin pelastushenkilöstö JHL:n pääluottamusmies Aku Heino-nen kertoo.

Viivytyksettä, tehokkaasti ja turval-lisesti apu ei hätätilanteessa tule, jos miehiä on liian vähän ja he saapuvat tilannepaikalle eri aikoihin eri asemilta.

Kemin ja Tornion alueilla riskikes-kittymät muodostuvat teollisuudesta, liikenteestä ja satamista. Rovaniemi on erityisalue laajan toiminta-alueen johdosta. Myös matkailun sesongit ovat Lapissa haasteena.

— Lapissa satojen kilometrien ajomatkat eivät ole harvinaisia. Vasta oli Rovaniemellä hälytys liikenneon-nettomuuteen 60 kilometrin päähän. Kohteeseen saavuttaessa tuli hälytys

toiseen onnettomuuteen, joka oli vas-takkaisessa suunnassa 120 kilometrin päässä, pääluottamusmies Jarmo Yli-paavalniemi kertoo.

Minimitaso ei riitä

Pelastuslaitoksen toimintaa järkeistä-mällä on mahdollista turvata vakinais-ten palokuntien toiminta ja turvata riittävät miehistövahvuudet. Oikein mitoitetut voimavarat tuovat tehok-kuutta, mutta myös turvallisuutta työn tekoon.

— Halusimme osoittaa, että pelas-tustoimen rahoitus järkevästi kohden-tamalla saadaan vakinaisten laitosten miehistön pelastusryhmien vuoro-vahvuudet Kemissä ja Torniossa kum-massakin minimissään 1+5:een ja Ro-vaniemellä 1+7:ään, Juha Rantamartti kertoo.

Tähän päästään tehostamalla va-kinaisten palokuntien toimintaa, sopi-muspalokuntien vasteita muuttamalla ja savusukelluskelpoisuuden kriteeris-tön ylläpidolla.

— Riskit ja etäisyydet ovat Lapissa sellaiset, että toimintavalmiusohje ei täällä voi olla suunnittelun minimitaso-na, palomiehet toteavat.

Lehtijuttua kirjoitettaessa Lapin pelastustoimen palvelutasopäätök-sestä ei oltu vielä tehty päätöstä Lapin liitossa. n

Lapissa tulee ymmärtää ammattipalokuntien merkitys turvallisuuden varmistajina, lappilaiset palomiehet sanovat.


43

Yksi verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa jonkun hengen.

OJENNA KÄTESI. Veripalvelutoimistot 17 paikkakunnalla: Espoo • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Ota virallinen henki-lötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Yksi luovuttaa, kolme kiittää.

HALin hallitus ko-koontui marras-kuussa Oulussa. Hallituksen jäsenten

saamaan palautteen mukaan liiton toimintaan on oltu tyy-tyväisiä ja jäsenten määrä on kasvanut kiitettävästi.

Jäsenten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, hätä-keskusammattilaisia askarruttaa tällä hetkellä eniten hätäkes-kusten yhdistäminen ja sen myötä tuleva uusi toimintamalli. Itä-Suomessa Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suo-men hätäkeskukset yhdistettiin Kuopioon marras–joulukuun aikana. Seuraavaksi yhdiste-tään Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskukset kun Tampereen toiminta siirretään Poriin syksyl-lä 2013.

— Lähinnä jäseniä on kiin-nostanut, millaisia kokemuksia meillä Oulussa on ollut yhdis-tymisen johdosta ja millaista on ollut työskennellä isommassa hätäkeskuksessa ja uudella toimintamallilla, kertoo HALin hallituksen jäsen ja pääluotta-musmies Arto Pirttimaa, joka työskentelee Oulun hätä- keskuksessa.

Hätäkeskusten yhdistämisten lisäksi jäsenien huolenaiheina ovat olleet erityisesti työaika-

kysymykset, eli minkälaista työaikaa hätäkeskuksissa tullaan tekemään, sekä Hätäkeskuslai-toksen tulevaisuus. Menneil-lään oleva muutosvaihe kestää vuoteen 2015 asti, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? Jatkuuko muutos?

Hätäkeskusammattilaisten liitto aikookin panostaa jäsen-tensä tukemiseen muutoksen keskellä entistäkin enemmän vuoden 2013 aikana.

Lue liiton suunnitelmista jäsensivuilta osoitteesta www.halry.fi/hal-tiedottaa artikkelista Tulevaisuus askarruttaa HALilaisia. n

HALin hallitus kiittää jäseniään kuluneesta vuodesta ja vinkeistä toiminnan kehittämiseksi sekä toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2013!

Tulevaisuus askarruttaa HALilaisia

HALin pääluottamusmies Arto Pirttimaa toivoo jäseniltä yhteydenottoja ja avointa vuoro-puhelua. — Jos joku asia mietityt-tää, kannattaa rohkeasti lähestyä luottamusmiestä. Ja jos sellaista ei ole omalla työpaikalla, niin voi olla suoraan yhteydessä minuun.

Hätäkeskusammatti- laisten liitto tukee muutoksen keskellä toimivia jäseniään.


44 45HAL

Hätäkeskuspäivystäjien opetussuun-nitelma on uudistettu ja ensimmäi-nen kurssi, Häke 24, on aloittanut sen mukaiset opinnot tänä syksynä.

Uudistuneissa opinnoissa teoriaopinnot ja har-joittelu vuorottelevat koko ajan toisiaan tukien, jolloin opiskelijat pääsevät kiinni työn ytimeen heti alusta alkaen.

Tätä seikkaa vanhempi opettaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki pitää selkeänä parannuksena aikai-sempaan opetukseen nähden. Iso-Ilomäki toimii Pelastusopiston Hätäkeskusopetusyksikön pääl-likkönä ja osallistui tutkinnon opetussuunnitel-man uudistamiseen.

— Aikaisemmin oli pitkät jaksot teoriaopin-toja, ennen kuin opiskelijat pääsivät käytännön harjoitteluun. Nyt opinnoissa on tekemisen mei-ninki koko ajan, kun teoria, käytäntö ja harjoittelu kulkevat käsi kädessä läpi opintojen, kertoo Iso-Ilomäki.

Eroon pirstaleisuudesta

Opetussuunnitelman uudistustyö käynnistyi, kun Opetushallitus auditoi Pelastusopiston hätäkes-kuspäivystäjätutkinnon Hätäkeskuslaitoksen

aloitteesta 2009–2010. Auditoinnin raportissa todettiin, että Pelastusopiston opetussuunnitel-ma oli hyvä ja tiivis paketti, mutta pirstaleinen. Lisäksi se ei välttämättä vastannut täysin hätä-keskuspäivystäjän työnkuvaa.

Tulosten pohjalta Pelastusopistossa aloitet-tiin opetussuunnitelman uudistustyö, joka kesti kaikkiaan kaksi vuotta. Raportin lisäksi toinen lähtökohta uudistustyössä oli Hätäkeskuslaitok-sen määritykset salihenkilöstön osaamisvaati-muksista.

— Otimme opetussuunnitelman lähtökoh-daksi, mitä hätäkeskuksen salissa työskentelevän ilmoituksen vastaanottajan, tehtävän seuraajan, vuoromestarin ja ylipäivystäjän tehtävissä on osattava. Noudatamme samoja vaatimuksia kuin Hätäkeskuslaitos, kertoo Iso-Ilomäki.

— Kehitimme opetussuunnitelmaa myös niin, että se käsittää nyt suurempia kokonaisuuksia kuin aikaisemmin, jonka ansiosta saimme vähen-nettyä pirstaleisuutta.

— Yhdistimme esimerkiksi aiemmin erillään olleet pelastustoimi-, poliisitoimi- sekä terve-ys- ja sosiaalitoimi -opinnot samaan kokonai-suuteen, jonka nimi on nyt Viranomaistoiminnan perusteet.

Häke-opinnoissa on nyt tekemisen

meininkiäUudistunut hätäkeskuspäivystäjien opetussuunnitelma ei sisällä enää puuduttavia teoriakokonaisuuksia.

>


45HAL

Porissa opiskeleva Häke 23 pilotoi viime keväänä uuden opetussuunnitelman mukaista Ammatilliset perusvalmiudet -opintojaksoa ja havaitsi sen hyväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.


46

Enemmän käytännön harjoittelua

Opiskelijan näkökulmasta suurin muutos ope-tuksessa on, että aikaisemmat Päivittäistoiminta ja erityistilanteet- ja Hätäkeskuksen tietojärjes-telmät -opintojaksot on yhdistetty uudeksi isoksi kokonaisuudeksi nimeltä Ammatilliset perusval-miudet. Siinä opiskelijat pääsevät jo heti ensim-mäisestä opiskeluviikosta alkaen tutustumaan hätäkeskustietojärjestelmään.

— Aikaisemmin tietojärjestelmää opiskeltiin opintojen keskivaiheessa, jolloin se oli erittäin raskas neljän opiskeluviikon, noin 160 tunnin pa-ketti. Nyt sitä on kevennetty ja sitä opiskellaan muiden opintojen rinnalla, kertoo Iso-Ilomäki.

— Ensimmäisellä lukukaudella opiskellaan myös Pelastustoimen tehtävien perusteet ja pe-lastustoimen tehtävien käsittelyä, jolloin opiskeli-ja pääsee yhdistämään pelastustoimen erityispiir-teitä hätäkeskuksen tietojärjestelmän kannalta.

Uutta opetussuunnitelmassa on myös se, että se sisältää enemmän työssä oppimista. Työhar-joittelua opiskelijoilla on jatkossa viikko enem-män kuin aikaisemmin, samoin hätäkeskussimu-laattorissa harjoittelua.

Lisäksi viimeinen lukukausi sisältää Osaami-sen arviointi -opintojakson, joka on käytännössä taitokoe. Se toimii koko tutkinnon perusosaami-sen mittarina ja se on läpäistävä ennen tutkinto-todistuksen myöntämistä.

— Entisestä opetussuunnitelmasta emme jät-täneet pois mitään. Sen sijaan teimme tarkan ar-vioinnin lähiopetustuntien määrästä ja mietimme mitä voidaan opiskella itsenäisesti ja mikä vaatii lähiopetusta ja uudistimme opetusta sen mukai-sesti. Tärkeille opetusjaksoille laitoimme lähiope-tustunteja enemmän.

Opiskelijat kiittävät

Iso-Ilomäen mielestä opetussuunnitelman muu-tokset ovat olleet onnistuneita. Kiitosta siitä on tullut niin hätäkeskuksista kuin opiskelijoiltakin. Opiskelijat ovat kiitelleet, että opiskelu on mie-lenkiintoista, kun se sisältää enemmän toimintaa ja vähemmän puuduttavia teoriajaksoja.

— Opiskelijat opiskelevat ensimmäisen lu-kukauden alussa kolme–neljä viikkoa Pelastus-opistolla, jonka jälkeen heillä on ensimmäinen harjoitteluviikko hätäkeskuksissa. Nyt opiskeli-joilla on harjoitteluun lähtiessä paljon enemmän tietoa ja tuntumaa hätäkeskuspäivystäjän työstä ja työkaluista, joten he saavat enemmän irti en-simmäisestä harjoitteluviikosta.

Se, tukeeko uuden opetussuunnitelman mu-kainen opiskelu paremmin hätäkeskuspäivystä-jän ammattiin valmistumista, on vielä kysymys, johon ei voi vastata ennen kuin syksyllä 2014. Tuolloin Häke 24 on valmistunut ja työskennellyt jo puoli vuotta, ja Pelastusopisto on tehnyt heidän työnantajilleen työelämäkyselyn. Kyselyn tulok-sista selviää, millaisia työntekijöitä kurssilta 24 on työnantajan mielestä tullut hätäkeskuksiin.

— Toivon, että palaute on hyvää. Ja uskon, että meiltä valmistuneet hätäkeskuspäivystäjät ovat yhä valmiimpia astumaan työelämään, sa-noo Iso-Ilomäki. n


47

LEHTIHARAVAAmbulanssi ei välttämättä tule ensi vuonna, koska koko ensihoitojärjestelmä menee uusiksi vuoden alussa. Ensihoidon kustan-nusten kohoamisen vuoksi kunnat ovat panneet rahahanoja kiinni ja ambulans-seja on jo vähennetty ja vuoden vaihteessa vähenee lisää.

Aluehallintovirasto on kiinnittänyt jo huomiota Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirien huonoon ensihoidon laatuun ensi vuonna. Sosiaali- ja terveys-ministeriö ei ole saanut kuin kolmasosalta kunnilta selvityksen siitä, miten ensihoito on järjestetty vuoden vaihteen jälkeenMTV3 5.12.2012

Pelastuslaitos palkkaa Siilinjärven paloase-malle kuusi uutta palomiestä. Asiasta päätti aluepelastuslautakunta neuvoteltuaan jo pari vuotta Siilinjärven kunnan kanssa.

Kulut työntekijävahvuuden lisäämisestä maksaa kunta. Vastikään päättäjille esitellyn Pohjois-Savon uusimman onnettomuus-riskien analyysin mukaan Siilinjärvi tarvitsee lisää palomiehiä.SAVON SANOMAT 28.11.2012

Akaa saa viisi uutta palomiestä. Akaaseen on jo vuosia aluehallintoviranomaisten kehotusten säestämänä odotettu pelastus-toimen lisämiehitystä, ja nyt sitä on tulossa. Jatkossa vahvuus on 1+3.

Akaan uuden paloaseman pitäisi olla käytössä ensi vuoden toukokuussa, ja palopäällikkö Pekka Mellin toivoo, että myös uudet virat saataisiin täytettyä ennen kesälomakautta.AKAAN SEUTU 23.11.2012

Ensimmäisten keskisuomalaisten pe-lastajien on tarkoitus aloittaa lähihoitajan oppisopimuskoulutus parin vuoden päästä. Tavoitteena on, että kaikilla ambulanssissa työskentelevillä palomiehillä olisi tulevai-suudessa myös terveydenhuollon koulutus.

Keski-Suomessa on suunniteltu, että ensimmäisessä vaiheessa parikymmentä palomiestä suorittaisi lähihoitajan koulutuk-sen oman työnsä ohessa, kertoo ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Keski-Suomen sairaan-hoitopiiristä.KESKISUOMALAINEN 23.11.2012

Pelastustyöntekijöiden huomioiden mu-kaan uteliaat ihmiset tulevat seuraamaan tapahtumia jopa niin lähelle, että pysäyt-tävät autonsa pelastuskaluston tukkeeksi ja kävelevät paloletkujen päällä.

Työntekijät ovat havainneet myös erään toisen ilmiön räjähdysmäisen kasvun. Monet siviilit kuvaavat surutta onnettomuuksia ja lähettävät kuviaan lehtiin palkkioiden toivossa tai jakavat kuvat sosiaalisessa mediassa.POHJOLAN SANOMAT 15.11.2012

Hätäkeskusten keskittäminen etenee, kun Kuopion hätäkeskus aloittaa toimintansa.

Kuopion hätäkeskuksessa on hiukan yli 100 työntekijää, joista lähes kaksi kol-masosaa tulee lakkautuvista keskuksista. Kouvolan väestä siirtyy Kuopioon noin puolet, Mikkelistä ja Joensuusta valtaosa työntekijöistä.YLE 15.11.2012

Palokuntien kalusto vanhenee käsiin Varsi-nais-Suomessa. Noin viisikymmentä raskasta ajoneuvoa ja osa öljyntorjuntakalustosta alkaa olla poistamisiässä.

Alkukeväällä 2012 pelastuslaitoksia in-formoitiin, että valtio on jättämässä raskaan pelastuskaluston hankinnat kokonaan kun-tien harteille, eikä sisäministeriöllä enää ole varoja tähän tarkoitukseen.YLE 15.11.2012

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti pitää ambulanssien lähtövalmiuden ennallaan. Säästöjen nimissä kaavailtuja heikennyksiä vastustettiin mm. yli 11 000 ihmisen adressilla.

Ambulanssien lähtövalmius ympäri Pirkanmaata on tulevaisuudessa puolitoista minuuttia. Sairaanhoitopiirin hallitus oli esit-tänyt, että lähtövalmius olisi tulevaisuudessa Tamperetta ja Nokiaa lukuun ottamatta hiljaisena aikana 15 minuuttia.YLE 13.11.2012


48

Oikeuden päätös muutti varallaolon työajaksi

Turun kaupunki on tuomittu maksa-maan Varsinais-Suomen pelastuslai-toksen entiselle palomiehelle lähes 25 000 euroa palkkasaatavina, ylityö-

korvauksina sekä ilta-, yö- ja sunnuntailisinä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos määräsi

palomiehen varallaoloon Laitilan paloasemal-le viikoksi kerrallaan. Oikeuden mukaan val-miudessa oleminen rajoitti niin voimakkaasti palomiehen liikkumista, että varallaoloaika oli katsottava varsinaiseksi työajaksi, ei työaikalais-sa ja KVTES:ssa tarkoitetuksi vapaamuotoiseksi varallaoloksi.

Asiaa käsiteltiin viimeksi Turun hovioikeu-dessa, joka ei muuttanut käräjäoikeuden aikai-sempaa päätöstä. Turun kaupunki on saanut valitusoikeuden korkeimpaan oikeuteen.

PALOASEMALLA käytössä olleessa järjestelys-sä yksi henkilö oli viikon kerrallaan valmiudessa niin, että paloauto on voinut lähteä liikkeelle vii-den minuutin kuluessa hälytyksestä. Järjestelys-tä oli maksettu varallaolokorvaus.

Palomies oli työantajan luvalla asunut per-jantaista perjantaihin kestäneiden valmiusvuo-rojen ajan paloasemalla, koska lähtövalmiutta koskevan vaatimuksen vuoksi hän ei ollut voinut asua kotonaan toisella paikkakunnalla.

Tuomitut korvaukset olivat palomiehen te-kemistä valmiusvuoroista kymmenen kuukau-den ajalta.

KVTES:n mukaan varallaolossa työntekijä on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolon pituus ja toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

Oikeus katsoi, että vaikka työntekijää ei määrätä olemaan työpaikalla, valmiusvuoro on työaikaa, jos lähtövalmiusaika on niin lyhyt, että työntekijän on tosiasiassa pakko oleskella työ-paikalla tai välittömässä läheisyydessä niin, että hänen on katsottava olevan jatkuvasti sidottu työhönsä.

Valmiudessa oleminen rajoitti niin voimakkaasti palomiehen liikkumista, että varallaoloaika oli oikeuden mielestä työaikaa.


49

LÄHTÖVALMIUSAIKA rajoitti voimakkaas-ti palomiehen mahdollisuuksia liikkua jalan tai edes autolla tai mahdollisuutta ryhtyä mihinkään sellaiseen, josta ei hälytyksen tultua olisi pysty-nyt välittömästi irtautumaan.

— Työnantajan määräämä viiden minuutin lähtöaika hälytystilanteessa tarkoitti, että palo-

mies oli valmiusvuorossaan käytännössä kiinni paloasemalla ympärivuorokautisesti. Määräys rajoitti työaikalain sanamuotoa mukaillen koh-tuuttomasti vapaa-ajan käyttöä, ja 24 tunnin valmiusvuoro oli varallaolon sijasta katsottava kokonaisuudessaan työajaksi, kertoo asianajaja Antti Palo Asianajotoimisto Hölttä & Co:sta.

Palo huomauttaa, että oikeudessa tarkas-tellaan valmiudessa olon vaikutusta vapaa-ajan käyttöön kohtuullisuusarvioinnin kautta. Tähän voi vaikuttaa myös se, missä työntekijän asuin-paikka sijaitsee. Tässä tapauksessa palomiehen koti ei sijannut asemapaikan läheisyydessä.

— Myös lähtövalmiusaika vaikuttaa ratkai-sevasti arviointiin. Viiden minuutin valmius on niin lyhyt, että sen noudattaminen edellyttäisi käytännössä asumista aivan aseman lähellä jat-kuvassa lähtövalmiudessa.

PALOMIESLIITTO on toistuvasti esittänyt, että pelastustoimessa tulee päästä pois perusteet-tomasta varallaolosta. Miehistövahvuudet hä-lytystilanteissa tulee turvata KVTES:n Teknisen sopimuksen mukaisilla työaikavaihtoehdoilla. Varallaolo on poikkeustilanteisiin luotu järjes-telmä, ei jatkuva järjestelmä.

Työsopimussuhteisen työntekijää ei yksi-puolisesti voi määrätä varallaoloon, vaan työn-tekijän on annettava siihen suostumuksensa. Virkasuhteisen voi määrätä varallaoloon vain, jos se työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi on välttämätöntä.

Varallaolojärjestelmää ei Palomiesliiton mielestä voi perustella taloudellisilla syillä eli miehistön vähimmäisvahvuuden turvaamisel-la. Jos pelastuslaitoksissa vuosityölistoja teh-täessä niihin sisällytetään myös varallaololis-tat, poikkeustilanteesta on tullut vakiintunut käytäntö. n


50

Palomiehistä julkaistaan harvakseltaan suo-menkielistä kirjallisuutta. Viimeisin kauno-kirjallinen teos oli Marko Partasen kolmen vuoden takainen Ikkunansärkijä. Suurelle

yleisölle tarkoitettuja tietokirjojakaan ei ilmesty ihan joka vuosi.

Isänpäivän aikoihin julkistettu Brankkarit —Elä-mää pelastuslaitoksella täyttää palomiesteosten aukkoa. 300-sivuinen kirja on sekoitus faktaa ja fiktiota: läpi teoksen vuorottelevat tositapahtumiin nojaavat kertomukset ja palokuntaelämää avaavat tiedonjyvät.

Leena Aavameri kirjoittaa reippaasti ja häpei-lemättä. Kirjan elämäntarinat ja tuokiokuvat eivät päästä lukijaa helpolla.

Naisseikkailuja, firishommia ja muuta palo-kunta-arkea taustoitetaan, jotta lukijalle välittyisi suurempi kuva siitä, mistä palomiehen ammatissa oikeasti on kyse.

Elämänmakuisten kertomusten lisäksi Brankkarit — Elämää pelastuslaitoksella on vahva yhteiskunnal-linen kannanotto. Aavameri ei yritä peitellä hyvin-vointiyhteiskunnan kulissien takaista arkea — pahaa oloa, päihteiden käyttöä ja väkivaltaa. Syrjäytymistä peilataan palomiesten ja ensihoitajien kokemusten kautta.

Rehellisesti brankkarin elämästä

Kansalaisilta vaaditaan yhä enemmän oman elämän vastuunkantoa, mutta samaan aikaan pe-lastajilta ja hätäkeskuksista saatu palaute ihmisten uusavuttomuudesta on hämmentävää.

Synkkien kohtaloiden ohella Brankkarit-kirja tar-joaa lukuisia hauskoja hetkiä palokuntahuumorin ja keikkamuistojen parissa.

Huumori ja kuolema ovat palomiehen ammatin väkevimmät kontrastit. Näitä ääripäitä kirja avaa lu-kijoille, joille pelastusala ei ole entuudestaan tuttu. Pelastusalan ammattilaisille keikkakuvaukset taas tuntuvat tutuilta ja aidoilta. n

Leena Aavameri: Brankkarit — Elämää pelastus-laitoksella (Johnny Kniga 2012)> www.johnnykniga.fi

JULKAISUT


51

Vaikeistakin asioista on pysyttävä kertomaanHELSINKILÄINEN tietokirjailija Leena Aavameri kertoo haluavansa Brankkarit-kirjan kautta lisätä ihmisten ymmärrystä pelastustoimen ammatteja kohtaan. Palomiehillä on omanlaisensa työympäristö, kulttuuri ja huumori. Samalla teos avaa sitä syrjäytynei-den arkea, jota ensihoitajat ja palomiehet kohtaavat.

Kirjaa varten Aavameri keräsi mappikaupalla materiaalia ja haastatteli palomiehiä muun muassa Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä. Monet keskuste-luissa esitetyt tarinat ja ajatukset ovat päätyneet kirjaan sellaisinaan.

Lukijoilta saatu palaute on ollut kahtiajakoista. Rehellinen ote on saanut kiitosta, mutta jotkut ovat pahoittaneet mielensä kirosanoista ja itsemurhista.

— Teosta tehdessä johtolankani oli, että asioita pitää uskaltaa katsoa silmästä silmään. Liika poliittinen korrektius on välinpitämättömyyttä. Vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan. Elämään kuuluvat ilot ja surut, niin myös kirjaan joka kuvaa palomiesten elämää, Aavameri perustelee.

Materiaalia kerätessä kirjailijaa itseään kosketti ensihoidossa eteen tulleet lapsien kohtalot ja päih-deongelmaisten määrä. Aavameri oli mukana Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitoyksikön keikoilla.

— Tiesin tilastot, mutta ambulanssissa silmät aukesivat entisestään. Väkisin tuli mieleen, että mikä ihme Suomessa mättää.

Haastatteluista yksi vaikuttavimmista oli Jyväs-kylässä käyty keskustelu, jossa palomiehet muistelivat Tarmo Uusivirtaa.

— Taren elämä oli rankka ja surullinen stoori.

Pelastustoimen hallinnossa kirjailijaa ihmetyttää organisaatioiden rakenteiden ja muotojen korosta-minen, sen sijaan että puhuttaisiin sisällöstä, laadusta ja ihmisistä. Henkilökunta on yleensä ”kuluerä”, kun se voisi olla ”investointi”.

Sanojen valinta kuvaa asenteita, joilla on merki-tystä, kun laitosten johto ja henkilökunta yrittävät rakentaa molemminpuolista luottamusta.

— Johtajuuteen liittyvät asiat korostuivat, kun pelastuslaitoksilla ihmisiä tavatessa huomasin sen olevan asian, johon jatkuvasti palattiin. Oikeastaan taustalla on hyvin suomalainen ilmiö, jossa ollaan jotenkin auktoriteettivastaisia, mutta samalla kun-nioitetaan auktoriteetteja, miettii Aavameri.

— Välillä tuntui, että puolin ja toisin etsitään enemmän erottavia kuin yhdistäviä tekijöitä. Ei nähdä yhteisiä hyviä asioita, vaan luodaan vastakkainasette-lua.

Hyvin erikoisia ja arkijärjelle käsittämättömiäkin piirteitä tutkimusmatkalla pelastustoimeen löytyi. Millaista yhteishenkeä silläkin paloasemalla luotiin, jossa johtaja ei tervehtinyt työntekijöitä?

Työvuoroissa Aavameri tunnisti saman tyyppistä kuin urheiluseuroissa viljellään. Osa puheesta on sisäpiirin läppää, joka voi hämmentää ulkopuolista.

— Huumorilla on palomiehille myös tärkeämpi tarkoitus, sillä se purkaa stressiä.

Täysin seipäänniellyt ei pärjää palokunnassa, ei operatiivisella osastolla, eikä johdossakaan.

PIIA

SU

MU

PU

U

Leena Aavameri.

53


52

TYÖMARKKINALAKIMIEHEN PALSTA

Onko määräaikainen palomies teillä syrjinnän kohteena?

Yhdenvertaisesta kohtelusta työpaikalla on keskusteltu pitkin syksyä ja erityi-sesti liittokokouksen yhteydessä luot-tamusmiehet innostuivat aiheesta.

Tiedämme, että samasta työstä tulee maksaa samaa palkkaa.

Laki kunnallisista viranhaltijoista sisäl-tää määräyksen syrjintäkiellosta 3 luvun 12 § 1 mom.: ”Syrjimistä on se, että työnantaja asettaa viranhaltijoita ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuu-den, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, us-konnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuh-teiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavissa olevan seikan vuoksi”. Tämän lainkohdan syrjintäkiellon taustalla on perustuslakimme 6 §.

Tässä yhteydessä haluan nostaa esille toisen syrjintäkiellon, eli 12 §:n 2 mom. kieltää määrä-aikaisen viranhaltijan työsuhteen ehtojen syrjin-nän. Tämä syrjintäkielto perustuu 1990 luvun lopulla annettuihin EU direktiiveihin :”Määräai-kaisissa (ja osa-aikaisissa) virkasuhteissa ei saa pelkästään virkasuhteen kestoajan (tai työajan pituuden) vuoksi soveltaa epäedullisempia pal-velussuhteen ehtoja kuin muissa virkasuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä”.

Määräaikaisena palveleva palomies haluaa saada jalkansa työpaikan oven väliin, eli mää-räyksen vakinaiseen virkaan. Samalla tämä määräaikainen, ehkä vielä virkaiältään nuorin ja ensimmäisessä työpaikassaan palveleva kokee, ettei häntä kohdella töissä samalla tavalla kuin vakinaista henkilökuntaa, eli häneen sovelletaan epäedullisempia palvelussuhteen ehtoja kuin mitä vakinaisille viranhaltijoille. Palkka pysyy mi-nimitasolla, kun määräaikaisen palomiehen työ-vuoroon ei edes kuuden (6) viikon ajanjaksolla osu lauantai- tai sunnuntaivuoroa arkipyhistä nyt puhumattakaan. Kysymyksessä ei tietenkään ole työpaikka, missä töitä tehdään kokonaispalkalla.

Entä onko olemassa mitään perusteltua ja asi-allista syytä, kun työnantaja maksaa viranhaltijan koulutuksen, mutta määräaikaisena työtä tekevä palomies maksaa itse saman koulutuksen. En tiedä kuinka yleistä Suomen palolaitoksilla on ol-lut kohdella määräaikaisia palomiehiä eri tavalla kuin vakinaista henkilökuntaa. Pitkään palomie-henä olleet saattavat muistaa omalta uraltaan määräaikaisena työssään kokeneensa syrjivää ja siihen aikaan siis ”laillista” kohtelua, eikä vanhaan käytäntöön enää kiinnitetä huomiota.

Miten asiat ovat sinun työpaikallasi? Kohdel-laanko määräaikaisia epäsuotuisammin? Jou-tuuko määräaikainen palomies ilman perusteltua asiallista syytä epäedulliseen asemaan? Tällaista syrjintää on vaikea havaita, ellei kukaan työpai-kalla asiaa ota esille. Onko olemassa perusteltua asiallista syytä kohdella määräaikaista palomies-tä syrjivästi, jos on, niin onko nämä perustelut kerrottu uudelle tulokkaalle selvästi esimerkiksi perehdytyksen yhteydessä?

Sinä määräaikainen liittomme jäsen joka koet syrjintää, ota yhteyttä ja kerro kokemuksesi ensi tilassa omalle luottamusmiehellesi. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan liiton työmarkkinalaki-mieheen: [email protected].

Myös aluehallintovirasto valvoo työsyrjintää. Voit olla yhteydessä omaan aluehallintoviras-toon. Jos ilmoitus johtaa työpaikkatarkastuk-seen, voi aluehallintoviranomainen tarvittaessa pitää ilmoittajan henkilöllisyyden salassa.

Omalta osaltani toivotan teille kaikille tasapuolisesti ihanaa joulua ja paljon onnea ja menestystä vuodelle 2013!

TyömarkkinalakimiesHelena Janhonen

Puh. 050 570 [email protected]


53PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

SARJASSA seurataan Pelastusopiston kurssien opiskelua. Lehdessä vuorottelevat Pelastajakurssi 79:n ja Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23:n oppilaiden kirjoitukset. Kumpaakin kurssia seurataan neljän jutun verran kesään 2013 saakka.

3/4

HÄTÄKESKUS-PÄIVYSTÄJÄ-KURSSI 23

Vuosi opiskelua alkaa olla ta-kana ja ensi vuoden puolel-la voimme sanoa olevamme valmistuva hätäkeskuspäi-

vystäjäkurssi. Tuntuu aivan uskomat-tomalta, että me, keltanokat, valmis-tumme puolen vuoden päästä. Kulunut vuosi on mennyt erittäin nopeasti ja etenkin tämä syksy. Olemme reissan-neet paljon Pori—Kuopio—Tampere-välillä. Reissatessa aika tuntuu kuluvan nopeammin. Paljon olemme oppineet, mutta silti tuntuu, että paljon olisi opit-tavaa jäljellä.

Hätäkeskuspäivystäjän outo työnkuva

Puolitoista vuotta tuntuu itsestä to-della lyhyeltä ajalta opiskella näin massiivinen määrä asioita. Kun kerrot opiskelusta jollekin maallikkotutulle, ihmettelevät he kovin opiskelujakson pituutta: ”Miten puhelimeen vastaa-miseen voi opiskella noin kauan?” Sitten alat suu vaahdossa selittämään työkentän laajuutta, kuinka pitää osata eri viranomaisten toimintatavat ja pu-helusta tonkia esiin ne kaikki tärkeät

asiat, mitä apua siellä oikein tarvitaan vai tarvitaanko ollenkaan. Puhumatta-kaan siitä, että sinun pitää kuunnella asiakasta, radioliikennettä, seurata kolmea näyttöä ja kirjoittaa saman-aikaisesti ja säilyttää koko ajan fokus siinä mitä teet ja pysyttävä asiallisena, oli tilanne mikä tahansa. Ja kun olet saanut paasauksen päätökseen, niin vastaus on edelleen: ”Tehän vastaatte vain puhelimeen”.

Siinä tilanteessa ei auta muuta kuin huokaista ja vastata: ”Niin, me vas-taamme puhelimeen.” Ehkäpä jonain päivänä hätäkeskuspäivystäjän työn-kuva aukenee myös mattimeikäläisille ja arvostus työtä kohtaan nousee?

Ensihoitoa ja terveystoimen tehtävänkäsittelyä

Alkusyksystä opiskelimme ison pake-tin pääasiassa terveystoimeen liittyviä asioita. Anatomiaa ja fysiologiaa, en-sihoitoa sekä terveystoimen tehtävän-käsittelyä. Nämä opinnot suoritimme Porissa ja käytännön harjoitteet ELSalla teimme Kuopiossa. Kuopion viikkoihin kuului myös toimintapäivä, jolloin

Ensimmäinen vuosi takana

>


54 55PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ


ryhmämme jakautui kahtia ja menim-me tekemään käytännön harjoittei-ta Pelastusopiston harjoitusalueelle. Harjoitusalueella oli kaksi erilaista ras-tia. Toisessa rastissa harjoittelimme hä-täpuhelun käsittelyä sairastapauksissa, niin että muutama ryhmästä näytteli tapahtumaa ja yksi vastasi ”hätäpu-heluun” näkemättä tilannetta. Toisella rastilla oli auto-onnettomuus, jossa ensin kertasimme hätäensiapuohjei-ta ja kokeilimme käytännössä miltä tuntuu avata rattia vasten lysähtäneen ihmisen ilmatiet ja pitää niitä auki. To-tesimme, että siinä hommassa pitäisi olla joko rautaiset reisilihakset tai kädet yhtä pitkät kuin apinalla.

Harjoituksessa konkretisoitui se, kuinka helppo meidän on salista antaa ohjeita, mutta niiden toteuttaminen erilaisissa olosuhteissa ei olekaan niin helppoa. Ja kuinka helposti päivystäjän sanat menevät toimijalta ohi tilantees-sa, jossa keskittyy tekemiseen. Puheli-meen on helppo sanoa ” joojoo” mut-ta huomaakin hetken päästä, ettei ole

kuunnellut ollenkaan. Todellisuudessa tilanne on varmasti vielä karumpi, kun ihmisillä on oikea hätä.

Yksi työn suurimmista haasteista ovatkin ne vuorovaikutustaidot, joilla pystyä katkaisemaan se ihmisen shok-kitila ja saada hänet kuuntelemaan.

Ammatilliset vuorovaikutustaidot

Ammatillisia vuorovaikutustaitoja opis-kelimme Kuopiossa myös näyttelijän kanssa. Aikaa oli siihen varattu puoli-toista päivää. Harjoitteen ideana oli se, että yksi ryhmästä toimii päivystäjänä ja näyttelijä näyttelee jonkin tilanteen, jossa päivystäjän tulee, varusteinaan vain kynä, paperi ja omat korvat, hoitaa tilanne kotiin.

Tilanteen lopputulosta ei siis ku-kaan meistä tiennyt etukäteen, vaan näyttelijällä oli paperilla vain alkutilan-ne. Näyttelijä siis improvisoi tilanteen sen mukaan, mitä päivystäjä sanoi. Tapaukset näinä kahtena päivänä olivat

vuorovaikutuksellisesti sieltä hanka-limmasta päästä. Jos joku on aiemmin hymähdellyt ja pitänyt vuorovaiku-tustaitoja ”helppona” aineena, enää ei niin ole. Tässä hommassa joudut lait-tamaan itsesi 100 % likoon, etkä silti voi varmistua hyvästä lopputuloksesta.

Sillä on oikeasti merkitystä, mil-lä tavalla päivystäjä puhuttelee esim. ihmistä, joka on päättänyt soittaa vii-meisen puhelunsa hätäkeskukseen. Ja valitettavasti sellaisiinkaan tilanteisiin ei ole antaa valmista mallia: ”kun toimit näin, niin tilanne hoituu kyllä”. Koulutus antaa tilanteisiin oikeanlaisia työkaluja, mutta omasta itsestään on löydettävä se oikeanlainen toimintatapa, jokaises-sa puhelussa omanlaisensa.

Pelastusopisto 20-vuotta

Pelastusopisto juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Myös meidän kurssimme pääsi osakseen juhlalli-suuksista. Vietimme yhden kauniin

Ammatillisten perusvalmiuksen opiskelua päivystäjinä Maileena Hakala ja Tarja Kujansuu, opettajana Heikki Keränen.

ELS ELS, what else?


55PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

Omasta itsestä on löydettävä oikean-

lainen toimintatapa, jokaiseen puheluun

omanlaisensa.

iltapäivän ulkoiluttamassa vanhuksia Kuopion alueella. Ulkoiluttajia oli Pe-lastusopistolta yhteensä yli 300, opis-kelijoita sekä opettajia.

Tuntui hyvältä saada edes het-keksi vanhukselle hyvä mieli. Osa vanhuksista kun ei ollut päässyt rait-tiiseen ulkoilmaan useaan vuoteen. Jostain pitäisi saada lisää resursseja siihen, että vanhukset pääsisivät ulos edes kerran viikossa. Ehkäpä perus-opetuksesta löytyisi tilaa tällaiselle?

Poliisiammatti-korkeakoululla

Takana on ensimmäinen jakso Polii-siammattikorkeakoululla Tampereel-la. Viisi viikkoa sujahti nopeasti ja nyt olemme siis noin puolessa välissä po-liisitehtävien käsittelyssä. Joululoman

jälkeen vietämme toisen viisi viikkoa Tampereella. Pääasiassa opiskelimme poliisitehtävien käsittelyä, poliisipuolen hallinto-oppia, rikosprosesseja, psyko-logiaa, tietojärjestelmiä sekä kieliä.

Käytännön harjoitteita oli ensim-mäisellä jaksolla valitettavan vähän, mutta asia kuulemma korjaantuu seuraavalla jaksolla. Yhdeksi päiväk-si ryhmämme jaettiin neljään osaan, ja jakauduimme rasteille. Yksi ryhmä toimi ensin hätäpuhelun soittajina, toinen ilmoituksen vastaanottajina, kolmas tehtävänseuraajina ja neljäs ryhmä partioina. Saimme siis treenata jokainen vuorollaan jokaista roolia. Ky-seinen harjoitus selkeytti erittäin paljon

tehtävänkäsittelyä hätäkeskuksessa. Aikaa olisi suonut tähänkin olevan vain enemmän.

Kielten opiskelua

Puoli päivää vietimme hätäpuheluita soittelemalla toisella kotimaisella kie-lellä. Kaikki selviytyivät harjoituksesta kunnialla. Pääasiahan on se, että me ymmärrämme mitä on tapahtunut ja missä, näin ollen saamme hälytettyä tarkoituksenmukaisen avun paikalle. Ei ole väliä, vaikka jokin prepositio oli-si väärässä paikassa, kunhan tulemme ymmärretyksi puolin sekä toisin.

Parin viikon aikana opiskelimme ensin englantia ja parin viikon jakson verran ruotsia. Tunteja oli naurettavan vähän, etenkin sanastoon suhteuttaen. Sanasto oli kaikille, etenkin ruotsissa, täysin uutta ja ihmeellistä. Suullinen tentti olisi hyödyttänyt näissäkin kurs-seissa enemmän kuin kirjallinen, mut-ta se on teknisesti ottaen mahdotonta järjestää, sillä suulliseen tenttiin kuluisi noin puolet kurssia varten suunnitel-luista tunneista.

Kevään poliisijaksolla meillä on ti-laisuus suorittaa valtionhallinon kieli-tutkinto, jonka Pelastusopisto maksaa meille näin opiskeluaikana. Kielitutkin-toa kannattaa edes yrittää, sillä suo-ritettuna se on yksi valttikortti myös työtä hakiessa.

Henkeä pelastavia toimenpiteitä auto-onnettomuudessa.

Vanhuksia ulkoiluttamassa Kuopiossa.

>


56 57PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ


Poliisi ajaa sinisellä autolla...

Poliisiammattikorkeakoululla pää-simme myös opiskelemaan ehkäpä tärkeintä asiaa koko koulutuksessa: nimittäin maijalla ajoa! Poliisiautolla ajelu koulun radalla katkaisi mukavasti yhden perjantai-iltapäivän ja halukkaat saivat testata miten iso auto käyttäytyy. Ja tietenkin kokeilla vilkkuja, pillejä ja ties mitä muita nappeja mitä autosta löytyi. Kukaan ei onnistunut kaata-maan ainuttakaan autoa, muutaman keilan ehkä... Missähän vaiheessa pää-semme ajamaan paloautoja?

Käräjillä

Kävimme myös tutustumassa Pirkan-maan käräjäoikeuden toimintaan, seu-raamalla muutamia käsittelyjä. Koska olimme paikalla opiskelijoina, saimme myös jäädä saliin seuraamaan lauta-miesten ja tuomarin päätöksentekoa törkeässä rattijuopumustapauksessa. Aamupäivä oli erittäin mielenkiintoi-nen, oli vain harmi, että jouduimme ravaamaan salista toiseen, sillä suu-rimmassa osassa jutuista eivät joko vastaajat saapuneet paikalle tai istunto oli määritelty ainakin osittain salaiseksi.

Kevättä kohti

Kevättä odotamme innon ja kauhun-sekaisin tunnelmin. Poliisikoulujakson jälkeen pärähtävät käyntiin simulaatio-harjoittelut ja erinäiset kenttäharjoitte-lut. Menemme 30 tunniksi poliisipar-tion mukaan, 30 tunniksi ambulanssin mukaan ja päiväksi pelastuslaitokselle. Sosiaalipäivystäjän mukaan meidän ei valitettavasti ole mahdollista päästä. Kenttien jälkeen alkavatkin tositoimet: kolme viikkoa hätäkeskuksessa harjoit-telussa, vastaamassa hätäpuheluihin.

Onneksi selän takana on harjoittelun ajan kokenut päivystäjä... Vaikka tou-kokuussa valmistummekin ammattiin, niin valmiita päivystäjiä emme ole. Aina on jotain uutta opittavaa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. n

Rauhallista joulunaikaaja iloista uutta vuotta 2013

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 23

Katrimaria Åhs

Maijaa testaamassa.

Tesen tehtävissä Poliisiammattikorkeakoululla.

57


57

Hyvää Joulua Pelastusalan ammattilaisen

lukijoille toivottavat:

18

KALENTERIN JULKAISUA TUKEMASSA

Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen lakisääteiset tarkastukset

puh 010 821 21 21www.alco.fi

Turvallisuusalan koulutustaja tutkintoja

www.edupoli.fiHelsinki Porvoo Vantaa

p. 020 51311 [email protected]
















Lue pelastustoimen uutisia Palomiesliiton Facebookissa!

ARKKITEHTITOIMISTO

Küttner Ky Hallituskatu 7, Pori

www.kata.fi

www.mediseam.fi


58

ww

w.p

alo

mie

sliit

to.fi

/pai

kalli

syh

dis

tyks

etPAIKALLISYHDISTYKSET

HELSINKI HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573Varapääluot.mies: Mikko Laine, puh. 040 835 0618 Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899Pääluot.mies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

PIRKANMAA TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

TAMPEREEN PALOESIMIEHETJäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

LÄNSI-UUSIMAAESPOON PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEJäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

ETELÄ-SAVO MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETJäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265Luottamusmies: Vesa Olkkonen, puh. 050 569 6630

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHJäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

POHJOIS-SAVOKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101Puheenjohtaja: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361

PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945


59

KESKI-SUOMI KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖJäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531Puheenjohtaja: Timo Korhonen, 0400 648 153Luottamusmies: Hannu Kokkonen, 044 589 0109

KESKI-POHJANMAAKESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETJäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

VARSINAIS-SUOMI TURUN SEUDUN PALOMIEHETJäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

POHJANMAAVAASAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

JOKILAAKSOTJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6262

POHJOIS-KARJALAPOHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

SATAKUNTAPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tuomas Kiskola, puh. 040 828 6429Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

OULU-KOILLISMAAOULUN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80;Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

KAINUUKAINUUN PALOMIEHET SPAL -97Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPILAPIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

HÄTÄKESKUKSETHÄTÄKESKUSAMMATTILAISTENLIITTO HAL RYJäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Arto Pirttimaa, puh. 050 409 8502

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa | puh. (09) 867 8880 | [email protected] | www.palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL

SPALHELSINGIN PALOHENKILÖSTÖHELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSESPOON PALOHENKILÖSTÖLÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEVANTAAN PALOMIESYHDISTYSITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖTURUN SEUDUN PALOMIEHETKANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖLAHDEN PALOMIESYHDISTYS RYMIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETSAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHKESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ

TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALLÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS

TAMPEREEN PALOESIMIEHETPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖVAASAN PALOHENKILÖSTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL

KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97OULUN PALOMIESYHDISTYS

LAPIN PALOHENKILÖSTÖSUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

Download - Pelastusalan ammattilainen 6/12

Top Related