Download - Pelastusalan ammattilainen 3/09

”EI HUUTOKAUPPAA SIITÄ, KUKA TEKEE HALVIMMALLA” s. 18

l Säästöt osuvathenkilöstöön s. 38

l Eläkepäätöksenperustelutkäsittämättömiäs. 10

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 3

l 2

009

PELASTUSALANAMMATTILAINEN3 l 1.7.2009

3 l Päätoimittajalta Säästöjä säästön päälle

5 l Puheenjohtajalta Henkilöstö – kuntien suurin kuluerä ja säästökohde

6 l Keski-Suomeen oma työsuojeluvaltuutettu SPAL:n paikallisyhdistys viisivuotias

7 l Itä-Uudellemaalle Palomiesliiton paikallisyhdistys Edunvalvontaan haluttiin selkänoja

8 l Liiton info Kesäpostia liiton toimistolta

10 l Hallitus: Eläkeikää ei muuteta Selvitysmies etsimään uusia uramahdollisuuksia

12 l Helsinkiin oma hätäkeskusyhdistys Päivystäjät tavanneet kevään aikana päättäjiä

14 l Jäsenten lakipalvelujen käyttö kasvanut Lakiapu käynnistyy tilanteen selvittämisellä

16 l SPAL ja asianajotoimisto Hölttä yhteistyöhön Turkulaistoimisto toimii valtakunnallisesti

18 l Palomies ja poliisi tiiviimmäksi työpariksi Juoppokuljetuksia ei palokunnan piikkiin

22 l Pelastustoimen puolesta pitää taistella Helsingin entinen pelastuskomentaja Reijo Alho

26 l Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkettä Ensimmäistä kertaa ensi vuonna

29 l Vieraana: Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen Monta isäntää, ei yhtään isäntää

30 l Palomiehen työhyvinvointi Onko positiivinen näkökulma mahdollinen?

38 l Asemat säppiin, sijaishanat tiukemmalle Kuntien taloustalkoisiin osallistuvat myös pelastuslaitokset

46 l Kuvat kansiin ja näyttelyyn Tulipalonäyttely Espoossa

7

12

14

22

38

46

KANSI: Tampereen T11 tulossa tehtävältä keskuspaloasemalle. Vasemmalta ylipalomies Tapsa Jalonen, palomies Ville Naskali ja palomies Jussi Pöllänen.

Lehti:

Julkaisija:

IssN:

Pelastusalan Ammattilainen on suomen Palomiesliitto sPAL ry:n jäsenlehti. se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella suomea.

suomen Palomiesliitto sPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

Mikko TeräväGsM 045 657 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaajäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Isoimmat pelastuslaitokset etsivät toiminnoistaan puolen miljoonan säästöjä, pienemmät satojen

tuhansien. Säästöt osuvat suoraan hermoon, henki-löstön käyttöön. Pelastuslaitoksen käyttötalouden menoista voi kolme neljäsosaa olla henkilöstökuluja. Kun mennään jo valmiiksi minimillä, on paha säästää lisää, muuta kuin yksiköitä täysin lopettamalla.

Pelastustoimen taso määritellään palvelutasopää-töksessä ja sairaankuljetuksen taso sopimuksissa. Näitä tasoja ei yksipuolisesti muuteta. Kuntien tulee ymmär-tää, mitä säästövaatimukset käytännössä tarkoittavat kansalaisten turvallisuuden kannalta. Kuka poliitikko uskaltaa ottaa riskin, kun kyse on ihmishengistä.

Höylä on huono työkalu säästämiseen. On uskal-lettava laittaa tärkeysjärjestykseen ja vastakkain kunta-laisten terveyteen ja henkeen kohdistuvat peruspalvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan ylimääräinen kuorrutus. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut löytävät omat puolusta-

jansa, mutta kun pussin pohja häämöttää, tulee vähene-vät varat käyttää elintärkeisiin toimintoihin.

Terveydenhuollon puolella on pystytty osoittamaan, mitä säästöt todella tarkoittavat esimerkiksi potilaskuo-lemissa. Pelastustoimessa pitää myös pystyä laskemaan mitä asemien sulkeminen, vahvuuksien ”joustaminen” ja avun saannin viivästyminen merkitsee kansalaisten hengen ja pelastushenkilöstön työturvallisuuden kan-nalta. Toivottavasti säästöt eivät johda siihen, että saa-daan käytännön esimerkkejä tosielämästä.

LeHTeä jO PaINeTTaeSSa tuli valtioneuvostosta tieto, että pelastushenkilöstön eläkeikä on pyyhitty päiväjärjestyksessä – siitähän sentään keskusteltiin il-takoulussa. Perustelut ovat ennakoidut: pelätään, että muutkin alkavat vaatia. ei mitään laskelmia, vain haa-veita keskeneräisistä hankkeista. Se siitä poliittisesta vastuunkannosta.

Säästöä säästön päälle

4 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 5

TyöSuOjeLuLLa pyritään varmis-tamaan turvallinen ja terveellinen työskentely työ-paikoilla. Työsuojelua koskevia säädöksiä löytyy työturvallisuuslaista, työsuojelun valvontalaista ja työterveyshuoltolaista. Lisäksi työmarkkinajärjestöt ovat tehneet työsuojelua sääteleviä sopimuksia.

jokaiselle työpaikalle on työnantajan nimettävä työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä työsuojeluasioissa edustavat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava työpaikoille, joissa on vähintään 10 työntekijää. jos työpaikalla työsken-telee vähintään 20 työntekijää, valitaan työsuojelutoi-mikunta.

Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työnte-kijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, estää haitta- ja vaaratekijät, laatia työsuojelun toimintaohjelma sekä selvittää ja tunnistaa vaaratekijät, perehdyttää työnte-kijät työhön sekä hankkia asianmukaiset työvälineet ja suojaimet.

Työntekijän velvollisuutena on noudattaa työn-antajan määräyksiä ja ohjeita, huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla sekä vältettävä muihin kohdistuvaa häirin-tää ja epäasiallista käyttäytymistä.

TyöSuOjeLuvaLTuuTeTTu on työntekijöi-den vaalilla valitsema luottamushenkilö, joka toimii työsuojeluasioissa työntekijöiden edustajana. Työsuo-jeluvaltuutettu osallistuu työpaikkatarkastuksiin sekä kiinnittää huomiota työntekijöiden työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin asioihin.

valtuutetulla on tavanomaista työntekijää laajem-mat oikeudet. Hänen tulee saada käyttöönsä tarpeel-liset tiedot yhteistoiminnan hoitamiseen, esimerkiksi työsuojelua koskevia asiakirjoja ja luetteloita, työter-veyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai kuvaus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuu-tetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää, työajalla järjestettävää koulu-tusta. Työnantaja sekä työsuojeluvaltuutettu ja vara-valtuutettu käsittelevät koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

valtuutetulla on oikeus riittävään ajankäyttöön tehtävän hoitamista varten. jos tehtävien hoidosta aiheutuu ansion menetystä, on työnantajan se kor-vattava. Myös välttämättömistä työajan ulkopuolella

hoidetuista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä työantaja maksaa hänelle korvauksen.

Työnantaja vapauttaa työsuojeluvaltuutetun säännöllisistä tehtävistään hoitamaan työsuojeluval-tuutetun tehtäviä. vapautus koskee kohtuullista aikaa, jonka valtuutettu tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen.

Työnantaja osoittaa hallinnassaan olevista tiloista työsuojeluvaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnalle tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tilat. valtuutet-tu saa myös käyttää työpaikan toimisto- ja viestiväli-neitä työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen.

Työsuojeluvaltuutetulla on sama irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla.

OIKeuS KeSKeyTTää vaaraLLINeN Työ on yksi työsuojeluvaltuutetun oikeuksista. valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laa-jemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä. valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdolli-sesti aiheutuu.

Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.

Lähteet: Työsuojelupiirit, Työmarkkina-avain

TyöSUojELUvALTUUTETTU – henkilöstön puhemies työsuojeluasioissa


Finanssikriisin myötä syntynyt maailmanlaa-juinen taloustaantuma puree suomalaiseen

yhteiskuntaan yhä lujemmin. Kuntakenttä ja pelastustoimi ei voi välttyä talouden kehityksen vaikutuksilta.

Pitkin vuotta olemme saaneet lukea lukuisten yritysten talouden tasapainottamisen toimenpi-teistä. Työvoimahallinnon ilmoituksen mukaan työttömien määrä on kasvanut 59 400 henkilöllä ja lomautettuja on 90 000. Tämä kuvastaa ka-rulla tavalla talouden kehitystä ja erityisesti sitä, miten yritykset ovat ryhtyneet taloutta tasapai-nottamaan.

Kuntien talouslukemat eivät poikkea yleisestä kehityksestä. Kunnat ovat laatineet talouden tasa-painottamisen ohjelmia ja pohtivat erilaisia sääs-tökeinoja, jolla saavat toimintamenot tasapainoon tulojen kanssa. Osa kunnista on jo turvautunut kuntaveron nostoon ja usea aikoo toteuttaa sen tulevaisuudessa. Toimintamenojen karsimisen gil-jotiini heijastuu voimakkaasti henkilöstöön, joka joutuu osallistumaan talkoisiin.

Perinteisesti kunta-sektori on ollut työsuhdeturvan osalta turvallinen ympäristö. viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole juuri irtisanomisia tai lomau-tuksia ollut. Oletan, että kunnat säilyttävät aseman-sa turvallisena työyhteisönä myös taantuman aika-na, ja henkilöstön irtisanomisiin ei turvauduta.

Henkilöstömenot ovat yli puolet kuntien menoista: henkilöstö ei siis välty säästötoimenpi-teiltä. useassa kunnassa on meneillään yt-neuvot-telut, jossa pyritään henkilöstöjärjestöjen kanssa sopimaan säästötalkoista. Käytännössä puhutaan vapaaehtoisista palkattomista virkavapaista ja lomarahojen vaihtamisesta vapaisiin. Osa on lo-mauttanut henkilöstönsä.

Lomarahan vaihtamista vapaaksi saatetaan tar-jota myös vaihtoehdoksi lomauttamiselle. KTN:n suosituksen mukaisesti ei tulisi ryhtyä vapaaeh-toisiin lomaraha- tai palkkaratkaisuihin. KTN ei pidä lomautuksiakaan oikeana keinona vastata kuntien talouden ongelmiin. Lomauttaminen on kuitenkin selkeämpi ja ”oikeampi” tapa vähentää henkilöstömenoja kuin näennäisen vapaaehtoi-nen lomarahojen leikkaaminen tai vaihtaminen.

Lomautettaessa työnantaja joutuu ottamaan vastuun tilanteesta ja joutuu myös vastaamaan kuntalaisille lomautusten kautta heikentyvistä palveluista, eikä vastuuta voi vierittää viranhalti-joiden/työntekijöiden harteille.

Oman kokonaisuuden muodostaa pelastustoimi. Muutamalla aluepelastustoimen alueella on esitet-ty pelastustoimen koko henkilöstön lomauttamis-ta. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että lakisääteiset tehtävät on turvattava myös talouden taantuman aikana. Lisäksi pelastustoimen tehtä-vät vaativat minimivahvuutta, jotta turvallinen työskentely voidaan toteuttaa.

Pelastustoimen lomauttamisesta on olemas-sa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (dnro 3773/1/97). Sinällään tapaus kaatui muotoseik-kavirheeseen, mutta on tulkittavissa myös siten, että palvelutason mukaisia minivahvuuksia ei tule alittaa.

Paradoksaalista olisi se, että operatiivinen henkilöstö lomautetaan ja heidän sijaisekseen palkattaisiin henkilöitä, jotta normien mukaiset vahvuudet kyetään turvaamaan.

KIM NIKULApuheenjohtaja

suomen Palomiesliitto sPAL ry

Henkilöstö – kuntien suurin kuluerä ja säästökohde

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULA


uuteen yhdistykseen yhdistettiin 2004 kaik-ki uuden aluepelastuslaitoksen alueella

toimineet Palomiesliiton paikallisyhdistykset. jäsenmäärä on kehittynyt tasaisesti: tällä hetkel-lä Keski-Suomen pelastusalan ammattihenki-löstö ry:ssä on jäsenenä noin 120 pelastusalan ammattilaista.

Puheenjohtaja Petri Kautto kertoo, että ak-tiivista jäsenmäärän kasvua jatketaan edelleen tuomalla yhdistyksen asioita esille sekä uusille ja vanhoille työntekijöille.

–– yhdistyksemme on suurin ammattijär-jestö Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Se antaa valtuutuksen, mutta myös velvoitteen edunval-vontaan, Kautto sanoo.

Kautto edustaa henkilöstöä laitoksen johto- ja talouden tasapainottamisryhmässä. Luotta-musmies juha Komaro on yhdistyksen edustaja yhteistyöryhmässä. Komaro hoitaa myös yhdis-tyksen jäsenasioita. rahastonhoitajana toimii janne eskola.

PeLaSTuSLaITOKSeN henkilöstön kannalta merkittävä tapahtuma on syksyllä, kun laitok-sen ensimmäinen oma työsuojeluvaltuutettu valitaan vaalilla. Tähän saakka Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojelusta on vastannut jy-

väskylän kaupungin teknisen toimialan työsuo-jeluvaltuutettu.

Laitoksen omalla valtuutetulla halutaan tuo-da työsuojelutoiminta lähemmäksi paloasemien arkipäivää. Työsuojeluvaltuutettu edistää työ-paikan työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä. valtuutetulla on lakiin ja yhteistoimintasopi-mukseen perustuvia oikeuksia, äärimmäisenä oikeutena keskeyttää työnteko, jos siitä aiheutuu välitöntä ja vakavaa haittaa työntekijöiden hen-gelle tai terveydelle

vuOSIKOKOuKSeSSa vahvistettiin yhdis-tyksen toimintasuunnitelma vuodeksi eteenpäin. Paikallisneuvottelutoimintaa ja edunvalvontaa mm. palkkausasioissa jatketaan. Pelastuslaitok-sen taloustilanteen tasapainottamiseksi tulee tehdä henkilöstöleikkauksien sijaan investointi-en lykkäämistä.

ammattiyhdistystoiminnan lisäksi Keski-Suomen yhdistys on jo kolmen vuoden ajan jär-jestänyt suuren suosion saaneita koko perheen kevätreissuja. Seuraava matka toteutetaan alku-syksystä.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät esitellään sivulla 4.

Keski-Suomeen oma työsuojeluvaltuutettuKeski-suomen pelastusalan ammattihenkilöstö ry täytti viisi vuotta. Merkkipaalua muistettiin vuosikokouksessa Äänekoskella.

Äänekosken kokouksessa keskusteltiin Keski-suomen ajankohtaisten asioiden lisäksi myös pelastustoimen valtakunnallisista näkymistä, kuten terveydenhuoltolaista ja tulevasta neu-vottelukierroksesta.

YHD

IsTY

KsE

T


YHD

IsTYKsET

Itä-uudenmaan pelastushenkilöstö ry:n pu-heenjohtajana toimii roger Nybom, sihtee-

rinä ja jäsenasioiden hoitajana Matti rinne, luottamusmiehenä jan-erik Klingberg ja rahas-tonhoitajana Kimmo Sandvik.

yhdistyksen perustamiseen ajoi huomio siitä, että pelkästään henkilöjäsenyys liitossa ei anna riittävää tukea paikalliseen edunvalvontaan.

–– Pelastuslaitoksen isäntäkunta Porvoo teki suunnitelman työntekijöidensä lomauttamises-ta, mutta meille pelastuslaitoksen henkilöstölle ei käynnissä olevista neuvotteluista ollut tullut mitään tietoa. Päätimme, että näin ei asiat voi jatkossa olla, ja että yhdistyksenä voimme parem-min vaikuttaa työyhteisömme asioihin, kertoo Loviisan yksikössä ylipalomiehenä työskentelevä Nybom.

virallisen yhdistyksen perustaminen näkyi heti tiedonsaannin parantumisena. yhdistys on kutsuttu mukaan neuvottelujärjestö KTN:n Por-voon seudun paikallisyhdistyksen hallitukseen.

–– Ilmapiiri on innostunut. Tuntuu, että vai-kuttamiskanava on auennut.

Lomautuksista Porvoon kaupunki teki pää-töksen huhtikuun lopulla. Lomautukset eivät koske pelastuslaitoksen vuorotyötä tekevää hen-kilöstä.

ITä-uuDeNMaaN pelastushenkilöstöä kuu-luu useaan ammattiliittoon. Nybom toteaa, että

kaikkien etu olisi kuulua samaan liittoon. –– yhteishenkeä pitäisi löytyä, että kaikki

palomiehet saataisiin samaan liittoon. Meitä on kuitenkin niin vähän, että voimia ei järkeä tuhlata keskinäisiin vääntöihin.

–– yhdistykseen ovat kaikki uudet jäsenet ter-vetulleita, Nybom kannustaa.

Itä-uudenmaan yhdistys on SPaL:n 26. pai-kallisyhdistys. edellinen muutos yhdistyskentässä tapahtui, kun valkeakosken palomiesyhdistys su-lautui pääosin Tampereen palohenkilöstön jäsenik-si viime vuoden lopulla.

Itä-Uudellemaalle alueellinen palomiesyhdistysItä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelle perustetaan Palomies-liiton jäsenyhdistys, Itä-Uudenmaan pelastushenkilöstö ry. Yhdis-tyksen perustavat Palomiesliiton jäsenet, jotka tähän saakka ovat kuuluneet liittoon henkilöjäseninä.

– Yhdistyksenä voi paremmin vaikuttaa työ-yhteisön asioihin, sanoo Roger Nybom.

PALOMIESLIItON tASKUKALENtErI vuodelle 2010 ilmestyy vuoden lopulla. Ovatko oman yhdistyksesi tiedot ajan tasalla?

Kalenterin tiedot kootaan hyvissä ajoin, joten jos yhdistyksesi yhteystiedoissa on tapahtu-

nut muutoksia, lähetä tieto heinäkuun lop-puun mennessä: [email protected].

Kalenteri jaetaan marras-joulukuussa Pe-lastusalan ammattilainen -lehden mukana kaikille liiton jäsenille.

Ovatko yhdistyksesi tiedot ajan tasalla?

LIITON INFO


LIITON TOIMIsTO ON AVOINNA KEsÄLLÄ NORMAALIsTI ELI ARKIsIN KLO 9-15.

Kesäkaudesta huolimatta jäsenasiat sekä muut toimiston työt hoidetaan normaaliin tapaan. Toiveenamme on, että jäsen-asioiden hoitaminen myös yhdistysten osalta sujuisi jouhe-vasti lomista huolimatta. Mikäli yhdistysten toimihenkilöitä ei kuitenkaan ole tavoitettavissa, voivat jäsenet tarvittaessa ottaa yhteyttä suoraan liiton toimistolle.

Kesän aikana kiireellisissä edunvalvontaa koskevissa asi-oissa, jäsenten tulisi ottaa yhteyttä ensisijaisesti suoraan yh-distykseensä tai työpaikkansa luottamusmieheen.

Tälle sivulle on koottu vielä muistutus ajankohtaisista jä-senasioista. Mikäli sinulla heräsi kysymyksiä koskien jäsenyyttäsi, vastaamme mielellämme!

Liiton toimisto toivottaa kaikille lämmintä ja turvallista kesää!

aurinkoisin terveisin,järjestösihteerit Laura ruokonen ja Milla Niini

OPIsKELIJAJÄsEN?

Palomiesliiton jäseneksi voi liittyä jo opiskeluaikana. Opiske-luajalta ei peritä lainkaan liiton jäsenmaksua. Opiskelijajäse-neksi liitytään täyttämällä normaalisti jäsenilmoituskaavake.

Opiskelijajäsen voi liittyä työttömyyskassan (jaTTK) jäseneksi, kun tekee opiskeluaikana työtä, esimerkiksi kesä-työtä. Työttömyyskassaan liittyessään jäsenen tulee täyttää erillinen työttömyyskassan liittymislomake ja se tulee lähettää suoraan liiton toimistolle. Työssäoloaikana kassan maksu si-sältyy liiton jäsenmaksuun. Palkattomina aikoina, esimerkiksi lukukausien aikana, kassamaksu (2,50e/kk) maksetaan itse. Tilisiirto kassamaksua varten lähetetään liiton toimistolta.

Mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon / työttömyyskassaan, tehdään eroilmoitus vanhaan liittoon ja kassaan kirjallisesti. vaihtoehtoisesti voit valtuuttaa SPaL ry:n tekemään eroamis-ilmoituksen puolestasi.

Muistathan ilmoittaa liittoon, kun valmistut koulusta. val-mistuminen tarkoittaa opiskelijajäsenyyden päättymistä ja jäsenmaksujen suorittamista täysimääräisenä. usein se mer-kitsee myös paikallisyhdistykseen liittymistä.

JÄsENKORTTI KATEIssA?

jäsenkortti uudistui syksyllä 2008. jos sinulla ei ole vuodesta 2009 voimaantullutta korttia, ota yhteys liiton toimistolle. Kiireisissä tapauksissa saat matkavakuutusta varten vakuutus-todistuksen suoraan IF -vakuutusyhtiöstä asiakaspalveluun soittamalla (IF asiakaspalvelu, puh. 010 19 19 19, ma−pe 8− 20) tai lähimmästä IF konttorista.

Mikäli jäsenkortista tai vakuutuksesta heräsi kysymyksiä, vastaamme mielellämme.

TOIMINIMEN HALTIJA TAI OsA-AIKAYRITTÄJÄ?

yritystoiminnassa mukana olo saattaa vaikuttaa kassan etuuksiin. Ota yhteys työttömyyskassaan hyvissä ajoin en-nen etuuksien hakua. Lisätietoja julkisten alojen teknisten työttömyyskassasta (jaTTK) arkena 9−14, puhelin (09) 720 6820, www.jattk.fi, [email protected]

ELÄKKEELLÄ TAI JÄÄMÄssÄ ELÄKKEELLE?

jäsenet voivat eläkkeelle jäädessään jatkaa liiton ja yhdistyk-sen eläkeläisjäsenenä. eläkeläisjäsenet ovat vapautettuja liiton jäsenmaksusta.

jäsenetuudet säilyvät ennallaan, lukuun ottamatta IF liit-tovakuutusta, joka on voimassa 65 ikävuoteen saakka. Ilmoita SPaL ry:n toimistolle eläkkeelle jäämisestä.

OsOITE MUUTTUNUT?

Liiton jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaatti-sesti väestörekisterin tietojärjestelmästä. jos kuitenkin tiedät, että sinulla on väestörekisterissä tietojenluovutuskielto, ilmoi-ta osoitteenmuutoksesta liiton toimistoon.

Pitämällä osoitetietosi voimassa saat liiton postin, jäsen-lehden ja kalenterin kotiisi ilman katkoksia. Toimisto palvelee jäsenasioissa arkisin 09–15.

KESÄPOSTIA LIITON TOIMISTOLTA!

2009MALLI KORTTISuomen Palomiesliitto SPAL ry

Suomen Palomiesliitto SPAL ry Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ryKielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh. (09) 867 8880 , fax. (09) 863 [email protected] (yhteydenotto palautelomakkeella)


Liiton kautta voit hakea Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) T-lomat ry:lle myöntämää KUNtOrEMONttI- LOMAtUKEA. Lomalle voi osallistua tänä vuonna yh-teensä 8 henkilöä. Kuntoremonttilomat järjestetään yhdessä sLPL ry:n, RIA ry:n ja sETELI ry:n kanssa.

Kylpylä-hotelli HC Vesileppis 27.9.–2.10.2009 (5 vrk su–pe)Kuntoremontin kokonaishinta on 430 eur, johon jokai-nen lomalle hyväksytty saa 350 euron suuruisen lo-matuen. Kuntoremontin kustannus lomatuen jälkeen on 100 eur (tähän on saatavilla lisäksi SPAL:n oma tuki 50 eur, lue lisää artikkelin lopusta). Matkoista / kuljetuksesta kohteeseen jokainen huolehtii itse.

Kuntoremonttiloma sisältää majoituksen, täysi-hoidon, kuntoremonttiohjelman, vapaa-ajan ohjelmaa sekä uimahallin ja urheilutilojen vapaan käytön.

Katso lisätietoja kuntoremonttikohteesta osoit-teesta www.vesileppis.fi

HUOM! Hakemukset tulee palauttaa liittoon 31.8.2009 mennessä. Hyväksytyille ilmoitetaan kir-jallisesti 7.9.2008 mennessä.

Voit tulostaa kuntoremonttihakemuksen itse osoit-teesta: www.sttk.fi/fi/lomat tai pyytää hakemuksen liiton toimistolta [email protected] tai puh. 09–867 8880

KUNTOREMONTTILOMAKuntoremonttiloma muodostuu 5-7 vuorokauden mittaisesta kuntoremonttilomasta sisältäen puoli- tai täysihoitoateriat sekä kahden vuorokauden mittaisis-ta terveystreffeistä. Kuntoremonttituki on 350 eur ja terveystreffituki 150 eur.

Kuntoremonttiloma ei ole kuntoutusta, vaan eh-käisevää toimintaa. sen tarkoituksena on kannustaa ja opastaa työntekijää ottamaan itse vastuuta omasta työkyvystään, mistä aukeaa liittymäkohta työkykyä yl-läpitävään toimintaan.

se, joka saa lomatuen kuntoremonttiin, on saman tien oikeutettu saamaan myös terveystreffituen ilman eri hakemusta. Pelkästään terveystreffiä varten ei tu-kea myönnetä.

Kun kuntoremontista on kulunut puoli vuotta, voi edistymisensä käydä tarkistamassa kahden vuorokau-

den mittaisilla terveystreffeillä. Terveystreffit on niin kut-suttu ”miniloma”. Treffihintaan sisältyy täysi- tai puolihoi-toateriat, terveysneuvonta ja ohjattu liikunta. Treffeillä tehdään uudestaan kuntoremontissa tehdyt kuntotestit ja päivitetään kuntoreseptin ohjeet ajan tasalle.

HAKEMINEN JA VALINTAPERUsTEET

Lomatuki on aina henkilökohtainen ja sitä haetaan Pa-lomiesliitosta erityisellä kuntoremonttikaavakkeella, joka myös palautetaan liiton toimistolle. . Hakemus on täytettävä huolellisesti. Puolison tulot on aina ilmoitet-tava, vaikka puoliso ei kuntoremontille hakisikaan.

Hakemus on myös allekirjoitettava. Puutteellisia hakemuksia ei voida ottaa käsittelyyn.

Hakijoiden valintaperusteisiin vaikuttavat sosiaali-set, taloudelliset tai terveydelliset perusteet ensisijai-sesti sekä työkyvyn ylläpitoon liittyvät seikat. Lomatu-kea ei myönnetä peräkkäisinä vuosina eikä siihen voi hakea Kelan kuntoutuspäivärahaa.

Paikkojen vähyyden vuoksi käsittelemme hake-mukset saapumisjärjestyksessä, joten kannattaa toimia nopeasti!

sPAL TUKEE MYös!

suomen Palomiesliitto sPAL ry haluaa tukea omalta osaltaan kuntoremonttilomalle lähtijöitä 50 eur / hen-kilö. Lomatuki hakemukseen tulee liittää tilinumerotie-dot, jotta liiton osuus voidaan suorittaa kuntoremontti-lomalle hyväksytylle liittomme jäsenelle.

HAKEMUKSEt tULEE PALAUttAA OSOIttEELLA:suomen Palomiesliitto sPAL ry ”Kuntoremontti”Kielotie 12–14 B, 01300 VANTAA

Vuoden 2009 kuntoremontti-lomat ovat haettavissa

KUNTOREMONTIN sIsÄLTö1. Testit ja tutkimukset: mm. UKK-terveysseula, verenpaine ja pulssi, lepo-EKG ja lääkärin tulkinta, motorisen kunnon sekä tuki- ja liikuntaelimistön testaus, polkupyöräergometritesti2. Terveysneuvonta ja tietoiskut3. Ohjattu ryhmäliikunta: esimerkiksi vesiliikunta ja allasvoimis-telu, kuntosaliharjoittelu, lenkkeily, suunnistus, palloilu, golf, keilailu, hiihto, sauvakävely, kuntonyrkkeily4. Henkilökohtainen kuntoresepti: yksilöllinen kunto-ohjelma5. Terveystreffit: liikuntaa ja terveysneuvontaa, kuntoremontin testien uusintaa


Kun yleisen eläkepolitiikan tavoit-teena on pidentää työuria, olisi pa-

luu palomiesten osalta vanhaan amma-tilliseen eläkeikään ristiriidassa tämän kanssa. Siksi palomiesten eläkeikä jää nykyisten järjestelyjen mukaiseksi eikä sitä lasketa, totesi hallitus. Keskeinen perustelu oli, että ”eläkeiän alentami-nen olisi aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläke-iän piirissä olleissa ryhmissä.”

–– Kansalaisten turvallisuuteen liit-tyviä päätöksiä ei voi perustella tällaisil-la arveluilla, joista ei ole esittää mitään tosiseikkoja. Tämä ei ole hallitukselta edellytettävää päätöksentekokykyä, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Ni-kula vastaa.

–– uskomatonta, että päätöksiä pe-rustellaan tuntemuksilla siitä, että ehkä muut pahoittavat mielensä – ei faktoil-la. Pelastusala haki ratkaisua rajatulle ammattiryhmälle. Päätös on pettymys, sillä siinä ei mitenkään huomioitu yh-teiskunnan turvallisuuden ylläpitoa.

Nikulan mukaan prosessin edistyes-sä ministeriöiden kanssa käytiin hyvää vuoropuhelua ikääntymis- ja työkyky-asioissa. –– Kentän näkemyksiä on kuul-tu, mutta valitettavasti ratkaisu, johon ei tarvitse palata ja johon kaikki voivat sitoutua, ei toistaiseksi toteutunut.

Linjausta valmisteltiin valtiovarain-ministeriön johdolla, yhteistyössä sisä-ministeriön kanssa.

–– en ala luettelemaan mitään ammattiryhmiä, mutta ammatillinen eläkeikä on ollut aikanaan erittäin mo-nella ryhmällä. On todennäköistä, että jos tehdään jokin poikkeus yleisestä eläkepolitiikasta ja työurien pidentä-mistavoitteista, niin totta kai paineet kasvaa monien muiden ryhmien koh-dalla, jotka kokevat tekevänsä fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa työtä, sa-noo valtiosihteeri Timo reina, kuntien eläkeasioista vastaavaan ministeri Mari Kiviniemen valtiosihteeri.

Kiviniemeä ei tavoitettu komment-tia varten ennen lehden painamista.

Eläkeratkaisussa sivuutettiin Palomiesliiton mielestä täysin yhteiskunnan turvalli-suusnäkökulma. Eläkeiän palauttamisen kustannukset pystyttiin laskemaan, mutta mihin töihin ikääntyneet palomiehet siirtyisivät ja millä hinnalla, ei kukaan tiedä.

urakehityksen vaihtoehtoja ryhdy-tään selvittämään selvitysmiehen joh-dolla. Hallitus asettaa selvittäjän, jonka tehtävänä on vuoden loppuun mennes-sä valmistella ”vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa esityksiä siitä, millä tavalla palomiesten vaihtoehtoisia ura-polkuja voitaisiin kehittää ja mitä tämä eri osapuolilta edellyttää.”

Nikula toteaa, että selvittäminen on hyvä asia, mutta että työ on tehtävä laajapohjaisesti, jotta varmistetaan osa-puolten sitoutuminen hankkeeseen.

Kustannuksista ei anneta arviota

Palomiesliitto huomauttaa, ettei ikään-tyneiden palomiesten sijoittaminen muihin töihin ei kuitenkaan ratkai-se pelastustoimen sisäistä ongelmaa: Neljännes pelastusyksiköistä ei kyke-ne pelastustehtäviin ja tilanne pahe-nee palomiesten keski-iän noustessa. –– Muuhun työhön siirtymisen malli on käytännössä kallis. Se ei myöskään mitenkään paranna kansalaisten turval-lisuutta, Nikula sanoo.

uuteen ammattiin kouluttautumi-nen maksaa työnantajalle. Pelastuslai-tokselta pois siirretyn palomiehen tilal-le täytyy palkata uusi palomies, joten malli on tehoton. –– Siksi aikaisempi eläkeikämalli tulee säilyttää myös yhte-nä osakeinona ratkaista ongelma.

vastausta siihen, kuinka paljon pelastushenkilöstön toimintakyvyn turvaaminen ja kouluttaminen uusiin ammatteihin yhteiskunnalle maksaa hallituksen linjauksen mukaisesti, ei ole kummassakaan ministeriössä esittää.

–– On vaikeaa antaa hintalappua, on kyse niin monista toimista. On tär-keää, että kaikki toimijat – ministeriöt, pelastuslaitokset ja ennen kaikkea kun-nat – sitoutuvat asiaan, sisäministerin valtiosihteeri antti Pelttari sanoo.

–– Onhan erilaisia laskelmia var-masti tehty, mutta on erilaisia muuttu-jia ja aikajänne on niin pitkä. Tietysti

toimenpiteillä pitää pyrkiä siihen, että kustannusmielessä saavutetaan tehok-kaita ratkaisuja, Timo reina toteaa.

Palauttamisen kustannukseton laskettu

Palomiesliitto on esittänyt Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin laskelman: vanhuuseläkkeelle siirtyvistä aiheutuvat kustannukset, työkyvyttömyyseläkkeen käytön vä-heneminen ja se, että pelastustoimen valmiustaso säilytetään palkkaamalla vanhuuseläkkeelle jäävien palomiesten virkoihin uudet palomiehet.

Kustannuslaskelmia tehtiin useilla eri eläkeikävaihtoehdoilla. Kun esi-merkkinä käytetään 55 vuoden elä-keikää, aiheutuu eläkeiän laskusta 65 vuodesta 55:een yhteensä 5,2 miljoo-nan euron kustannukset työnantajalle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Nykymenolla alkavien työkyvyttö-myyseläkkeiden määrä kasvaa 20-30 prosenttia vuosittain seuraavan kym-menen vuoden aikana. Pelastuslaitosten taloudelle tämä merkitsee kovaa talou-dellista taakkaa. –– Miksi henkilöstön esittämä edullinen ratkaisu, joka olisi lisännyt yhteiskunnan turvallisuutta, ei kelpaa vaihtoehdoksi tässä taloudel-lisessa tilanteessa, Nikula kysyy.

Mihin voi kouluttautua?

Hallitus väläyttää ikääntyneen palomie-hen muuntokoulutusta hätäkeskustyö-hön. –– Hätäkeskus on yksi ala, johon muuntokoulutusta lähdetään selvittä-mään. Palomiestaustasta olisi varmasti hyötyä, sisäministeriön Pelttari sanoo.

Tarkemmin Pelttari ei lähde mui-ta uravaihtoehtoja vielä pohtimaan: –– Kaiken täytyy tietenkin olla vapaa-ehtoista, ja sellaista, missä palomiehen koulutuksesta ja taustasta olisi hyötyä. Täytyy luoda mahdollisuuksia, pakot-tamisesta ei ole kysymys. KU

VA: L

EHTI

KUVA

/ V

EsA

MOI

LAN

EN

Palomiehet sammutustyössä Tuusulan Vaunukankaan koulun katolla 4. tammikuuta.

etsitään selvitysmiehen johdollaUUSIA UrAPoLkUjA


HALLItUS KäSIttELI eläkeikää ilta-koulussa keskiviikkona 10. kesäkuuta. ”Palomiesten eläkeiän alentaminen olisi aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä olleissa ryhmissä. Tällaista henkilöstöä on kunnissa noin 358 000 henkilöä eli noin 70 prosenttia kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Palo-miesten eläkeiän lasku antaisi signaalin siitä, että raskaissa töissä työelämään liittyvät ongelmat olisivat korjattavissa eläkeikää laskemalla. Koska tavoitteena on kaikkien työntekijöiden jatkaminen työelämässä mahdollisimman pitkään, minkään ryhmän eläkeikää ei voida laskea”, hallitus perusteli.

sen sijaan asetetaan selvityshenkilö, jonka tehtävänä tehdä esitys siitä, miten palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää.

”sisäasiainministeriö selvittää pa-lomiesten koulutusjärjestelmän uudis-tamista tavalla, joka alentaa ammattiin valmistuvien palomiesten ikää ja siten pidentää palomiesten työuria alkupääs-tä. Ministeriö selvittää myös mahdolli-suudet antaa palomiehille muuntokou-lutusta, joka mahdollistaisi palomiesten rekrytoinnin hätäkeskuspäivystäjän tehtäviin.”

Pelastuslaitosten toimintakykyhank-keesta hallitus toteaa, että se ”tulee antamaan eri osapuolille suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. Niiden tavoittee-na on muun muassa ohjata voimavaro-jen kohdentamista, henkilöstön ikäänty-misen huomioon ottamista urakehityk-sessä ja koulutusjärjestelmässä sekä henkilöstöä vähemmän kuormittavien työmenetelmien käyttöönottoa.”

”Pelastuslaitosten sekä pelastustoi-men työnantajina toimivien kuntien ja kuntayhtymien tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota työaikamuotojen tarkoituksenmukaiseen valintaan ja työn kuormittavuuden joustavaan tasaa-miseen sekä työhyvinvointiin. Työter-veyshuollon toimivuutta ja ammatillista kuntoutusta sekä työsuojelua tulisi myös tehostaa ja kehittää henkilöstön vaihto-ehtoisia urapolkuja.”

Pelastusopiston tulee kehittää kevyempiä ja henkilöstöä vähemmän kuormittavia pelastusmenetelmiä. Kunta-alan työmarkkinaosapuolten tulisi yhdessä tarkastella ”palvelussuhteen ehtojen kokonaisuutta siten, että ne mahdollisimman hyvin tukisivat pelas-tuslaitosten toimintakykyä”.

“Minkään ryhmän eläkeikää ei voida laskea”

KUVA

: LEH

TIKU

VA /

VEs

A M

OILA

NEN

Palomiehet sammutustyössä Tuusulan Vaunukankaan koulun katolla 4. tammikuuta.


Helsinkiin oma HÄTÄKESKUSyHdISTyS

Helsingin hätäkeskuk-sessa työskentelevät Hätäkeskusammatti-laisten liiton jäsenet ovat perustaneet oman paikallisyhdistyksen.

uusi henkilöstöyhdistys, jonka vi-rallinen nimi julkistetaan kesä-

kuussa, on käynnistänyt toimintaansa kevään aikana. Maaliskuun lopulla pidetyssä perustamiskokouksessa yh-distyksen puheenjohtajaksi valittiin hätäkeskuspäivystäjä riikka Bäckman ja sihteeriksi hätäkeskuspäivystäjä ve-ronika acs. Hallituksessa on yhteensä kuusi jäsentä.

Helsingin henkilöstöyhdistys on Hätäkeskusammattilaisten liiton ensim-

mäinen paikallisyhdistys. riikka Back-man kertoo, että ajatukset yhdistystoi-minnasta ovat innostuneet ja odottavat. –– Paikallisyhdistys ja valtakunnallinen liitto ovat ammattilaisille kanava yhdis-tyä ja vaikuttaa omaan työhön. Nyt on tilaisuus saada ääni kahvihuoneen lisäksi kuuluville aivan oikeasti.

Backman miettii, että hätäkes-kushenkilöstön yhteistyölle on juuri nyt tarvetta enemmän kuin koskaan. Hätäkeskusuudistuksen jälkeen muu-tokset ovat jatkuneet. Helsingin osalta työntekijöitä on kuormittanut jatkunut epävarmuus toimitiloista. Koko valta-kuntaa koskeva hätäkeskusalueiden yhdistäminen etenee nopeasti.

Henkilöstön mielipide tulee muu-tostilanteessa saada kuuluville. äänen-käyttöön tarvitaan työkalu, jollaisia oma liitto ja paikallisyhdistys ovat.

–– Hätäkeskuspäivystäjien omalla yhdistyksellä on sanomisissaan enem-

män painoarvoa kuin yksittäisellä päi-vystäjällä, tiivistää Hätäkeskusammat-tilaisten liiton pääluottamusmies Laura Kuurne.

Liitolla ja paikallisyhdistyksellä kummallakin oma tehtävänsä

Hätäkeskusammattilaisten liiton toi-minnasta helsinkiläisillä on positiivisia kokemuksia. Liitto on ollut aktiivinen kertoessaan toiminnasta ja rekrytoides-saan uusia jäseniä. Kuurne kertoo, että päivystäjät ovat vertailleet kokemuksiaan ammattiliitoista. Nyt näyttää hyvältä.

–– Koen, että nyt voidaan tehdä sitä mitä jäsenet haluavat. Kun on uusi liitto, kaikilla on yhteisesti mahdollisuus vai-kuttaa siihen millainen siitä muodostuu. On tärkeää jatkaa avointa toimintaa ja tiedottamista, Kuurne näkee.

ammattiyhdistyksen jäsenyys on kokonaispaketti, johon sisältyy ala-

Helsingin hätäkeskushenkilöstön yhdistyksessä puheenjohtajana toimii Riikka Bäckman (vas.) ja sihteerinä Veronika Acs. Laura Kuurne on hallituksen jäsen ja Hätäkeskusammattilaisten liiton pääluottamusmies.


EPÄVARMUUs Helsingin hätäkeskuksen muutosta Itä- ja Keski-Uuden-maan hätäkeskuksen yhteyteen Keravalle sai päätepisteen, kun sisäasi-ainministeri toukokuun puolivälissä ilmoitti tehneensä siirrosta päätök-sen. Iso joukko kysymysmerkkejä jäi kuitenkin edelleen ilmaan.

-- Helsingin häken siirtäminen Keravalle tuo kovat haasteet palve-luiden kehittämiselle. Käsitykset siirtämisestä saatavista eduista ovat ristiriitaiset, muistuttaa Hätäkeskusammattilaisten liiton puheenjohtaja Petri Hynninen.

Helsingin häke siirtyy Keravalle viimeistään joulukuuhun 2010 men-nessä. se jatkaa toimintaansa itsenäisenä vastaten samasta alueesta kuin tälläkin hetkellä.

Henkilöstön asemaan ja työntekijäresurssiin liittyvät kysymykset nou-sivat prosessissa päällimmäisiksi. Minkäänlaisia henkilöstön tukitoimia ei ole kuitenkaan toistaiseksi esitetty.

– Päätöksen jälkeen on tärkeää, että pystytään sitouttamaan työnte-kijät ratkaisun taakse. Laitoksen henkilöstöpolitiikka on entistä enem-män suurennuslasin alla. Paineet ovat kovat irtisanoutumisiin ja tuleviin virkaehtosopimuksen neuvotteluihin.

Aiemmin Helsinki-raportissa esitetyt hätäkeskuksen ongelmat eivät poistu tällä päätöksellä, vaan ne ovat edelleen edessä ratkaistavina. Pää-luottamusmies Laura Kuurne huomauttaa, että vaikka Kerava-ratkaisua perusteltiin taloudelliselta pohjalta, mitään todellista hankesuunnitelmaa ja talousarviota operatiivisten toimintojen turvaamisesta ei ole pystytty esittämään.

Henkilöstöä kiinnostaa muuttoon ja uusiin tiloihin liittyvät yksityiskoh-dat. samalla jaksaminen keskusteluttaa edelleen, ja muutama päivystäjä on päätöksen jälkeen puhunut irtisanoutumisesta.

Helsinkiläiset huomauttavat, että muuttoa kohtaan esitetty kritiikki ei kohdistunut millään tavalla Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen henkilöstöön. -- Keravan henkilöstön ammattitaitoa ja työtä arvostetaan. Olisi hyvä, jos keskusten väki pääsisi tutustumaan toisiinsa ennen työn aloittamista vaikka vähän epävirallisemmissa merkeissä.

Kerava-päätös jätti kysymykset

Tapaamisia eduskunnassaHÄTÄKEsKUsPÄIVYsTÄJÄT ovat kevään aikana toimineet aktiivisesti päättäjien suuntaan. Tapaamisia on järjestetty eduskunnassa sekä sisäasiainministeriössä, jossa päivystäjät tapasivat sisäasiainministeri Anne Holmlundin. Keskusteluissa on tuotu esille henkilöstön näkemys-tä Helsingin hätäkeskuksen siirrosta Keravalle, hätäkeskusalueiden suurentamiseen ja hätäkeskuksen yhdistämiseen sekä kerrottu henki-löstön jaksamisesta. Liiton näkemys on, että hätäkeskuksen lukumäärän vähentäminen - kuuteen tai jopa neljään - ei ole oikea ratkaisu keskusten kehittämisen kannalta.

Pääluottamusmies Laura Kuurne Kuurne kertoo, että erityisesti kan-sanedustajatapaamisista jäi tunne, että henkilöstöä halutaan kuunnella. -- Erityisesti helsinkiläisiltä poliitikoilta on tullut hyvää palautetta. siellä on ymmärretty, että muutosten läpivienti on kuluttavaa, varsinkin kun uudistuksia tulee perä perää.

kohtaisia painotuksia. Työttömyyskas-san ja jäsenkortin lisäksi jäsenmaksulle tulee saada vastiketta, jolla on todellista ammatillista merkittävyyttä. Hätäkes-kuspäivystäjillä tämä tarkoittaa muun muassa Hätäkeskusammattilaisten lii-ton jäsenten kattavan vakuutus- ja oi-keusturvan korostumista.

–– Hätäkeskuspäivystäjät on ripotel-tuina ympäri Suomea. Kokonaisuutena-kin puhutaan pienestä ammattilaisten joukosta. Keskustelu- ja vaikutuskana-va tarvitaan. ammattiliitto takaa myös luottamusmiesjärjestelmän, työsuhde-turvan, oikeudellisen avun ja vakuutuk-set. voi olla varma, että turvaa on, yksin ei tarvitse jäädä, Backman sanoo.

–– Kun on 15 hätäkeskusta, on myös 15 erilaista toimintatapaa. Liittoa tarvi-taan koko maan hätäkeskushenkilöstön yhdistämiseen, kun taas paikallinen yh-distys tekee niitä asioita, joita omassa työ-yhteisössä koetaan tärkeiksi, jatkaa acs.

Henkilöstöä kuultava kehittämishankkeissa

Työhön liittyvät epävarmuustekijät synnyttävät stressiä, mutta varsinaiseen ammattiin Helsingin päivystäjät ovat tyytyväisiä. Helsingin hätäkeskuksen työntekijöiden suuri vaihtuvuus ei joh-du ainakaan tästä asenteesta:

–– Helsingissä on tekemisen mei-ninki ja tosi hyvä ilmapiiri. Omassa työssä ei varmasti ikinä ole valmis. joka päivä pääsee haastamaan oman ammat-titaidon, Backman sanoo.

acs korostaa, että oman työpaikan henkilöstön ja johdon suhteen ei ole mitään valittamista. Kun työhön ollaan vahvasti sitoutuneita, tulisi työnantajan ymmärtää henkilöstö tärkeimpänä voi-mavarana.

esitys hätäkeskusalueiden yhdistä-misestä on saanut henkilöstön varpail-leen ja juorut kiertämään. Työntekijät kaipaavat päätösten laadukasta valmis-telua, johon kuuluu myös ruohonjuuri-tason kuuleminen. Kiireellä ja “pakko-päätöksillä” ei keskusten palvelukykyä saa vaarantaa.

–– avointa, rehellistä tiedottamista, ja työntekijät mukaan suunnitteluun. Työtä tekevät ammattilaiset tietävät kuitenkin parhaiten, mistä hätäkes-kuksen päivystystyössä oikeasti on kyse, acs esittää.

HÄTÄKEsKUsALUEIDEN yhdistämisestä saadaan tietoa elokuussa, kun sisäasianministeriön asettaman työryhmän esitys valmistuu. Aikaisemmin on puhuttu 4-6 keskuksesta, mutta ministeri Holmlundin toukokuisen linjauksen mukaan “alueita tulee laajentaa ja niiden määrää vähentää”. Toimintamallit yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti ja uudistettu hätä-keskustietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä.

Häkealueista esitys elokuussa

Oikeusapu ja neuvonta laino-pillisissa, palvelussuhteeseen

liittyvissä asioissa on Palomiesliiton jäsenille maksutonta. Liiton toimis-to ottaa jäsenten lakiasioihin liittyviä kysymyksiä vastaan lähes viikoittain. Lakipalvelut ovatkin keskeinen osa jä-senpalveluita ja niiden merkittävyys on kaiken aikaa kasvanut.

–– Tyypillisesti jäsen tai häntä edustava paikallinen luottamusmies ottaa yhteyttä toimistolle. Tehdään esiselvitys, jossa kerätään tieto tapa-uksesta, jonka jälkeen edetään tar-peen mukaan. Oikeuskäsittelyyn asti joudutaan suhteellisen harvoin, eikä

jäsenten lakipalvelujen käyttö kasvanut

Ammatillisen edunvalvonnan lisäksi Palomiesliiton tärkeimpiä jäsenetuja ovat vakuutukset sekä työhön liittyvä oikeusturva. Työhön liittyvien lakipalvelujen käyttö on kasvanut.

Periaatekysymys: Nyrkinisku on virkamiehen vastustamistaHELsINGIN pelastuslaitoksen palo-mies-sairaankuljettaja saku Kaipai-sella oli vuosi sitten normaali työvuoro sairaankuljetuksessa Erottajan pelas-tusasemalla. Yksi nyrkinisku muutti potilaan hoitotehtävän luonteen, eikä tapahtumien ketjussa ole vielä kirjoitet-tu viimeistä sanaa.

Ravintolan edustalla sattuneessa kohtauksessa ei sinällään ollut mi-tään tavallisuudesta poikkeavaa. sai-raankuljetusyksikkö tutki ravintolasta poistetun, kaatuneeksi ilmoitetun miehen terveydentilaa, ja paikalla oli päihtyneiden yleistä hälinää niin kuin kesäisenä lauantaiaamuyönä keskus-tan kaduilla on.

Jostain syystä ambulanssiin tiedot-tomana kyytiin otetun potilaan isä her-mostui ja kävi potilaan tilaa omaisille selvittäneen Kaipaisen kimppuun.

-- Käänsin päätä ja samassa vedet-tiin sivusta leukaan.

Potilas tuotiin Marian sairaalaan, jossa tutkittiin myös Kaipaisen vam-mat ensimmäistä kertaa. Hampaat ot-tivat uudestaan yhteen jo parin viikon jälkeen, mutta pysyvämpänä muistona ovat jatkuvat päänsärkykohtaukset.


-- Vaikuttaako työntekijän koulutus, työtehtävän luonne, työnantajan sai-raankuljetuksesta tekemä sopimus tai joku muu asia siihen, millainen suoja sairaankuljettajalla on väkivaltatilanteissa, ihmettelee saku Kaipainen.

–– valitettavan yleisiä ovat myös sairaankuljetustehtäviin liittyvät kysy-mykset, kuten hälytysajon liikenneon-nettomuudet ja sakukeikkojen väkival-tatilanteet. vaikka tapaukset ovat sat-tuneet työajalla, eivät työnantajat ole ajaneet työntekijöiden asioita, vaan on tarvittu liiton tukea. asianajossa onkin menestytty oikein hyvin.

virka- ja työehtosopimukseen liit-tyvät erimielisyydet pyritään ratkai-semaan neuvottelujärjestelmän por-taiden mukaisesti. Tuomioistuin on neljäntenä portaana työpaikkatason, paikallistason ja keskusjärjestötason neuvotteluiden jälkeen.

se ole lakipalvelun ensisijainen tarkoi-tuskaan, toiminnanjohtaja Petri Hyn-ninen kertoo.

eniten lakipalveluita käytetään eri-laisissa tapaturmiin liittyvissä asioissa: liitto antaa apua tapaturmapäätöksen valituksen tekoon ja mahdolliseen va-kuutusoikeuden käsittelyyn.

–– Tapaturma-asiat ovat selvästi kasvussa, johtuen siitä että henkilös-tö ikääntyy. Trendi on selvä. Toisaalta lakipalveluiden käytössä näkyy myös liiton oma aktivoituminen. ulkopuo-lista asiantuntija-apua käytetään, kun selvitetään esimerkiksi työturvallisuu-teen liittyviä kysymyksiä.

Periaatekysymys: Nyrkinisku on virkamiehen vastustamistaPäällekävijä myönsi syyllisyytensä,

mutta vapaaehtoisessa sovittelussa ei päästy yhteisymmärrykseen. syyttäjä lähti ajamaan asiaa pahoinpitelynä. Kaipainen vaatii lisäksi korvauksia sekä syytettä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Käräjäoikeudessa asia oli esillä ensimmäistä kertaa touko-kuun alussa. Asianomistajan vaatimus-ten johdosta edessä on toinen käsittely, jonka päivämäärää ei toistaiseksi ole il-moitettu. Kaipainen odottaa seuraavaa oikeuden istuntoa syksyksi.

Palomiesliiton tuella oikeuteen

Pahoinpitelyn jälkeen Kaipainen ky-syi työnantajalta tukea asianajoon, mutta vastaus oli yllättäen kielteinen. Työssä sattunut pahoinpitely tulkittiin yksityisasiaksi. Kaipaisen käännyttyä oman ammattiliittonsa Palomiesliiton puoleen, alkoi oikeudenistuntoon val-mistautuminen sPAL:n palkkaaman asianajajan kanssa.

-- Vasta kun sPAL tuli mukaan, tuli laitokselta ilmoitus, että talo antaakin tukea. siinä vaiheessa totesin vain, että lakimies on jo olemassa.

Kaipaisen mielestä tapauksessa pet-ti talon turvaverkko, joka on luotu työssä kohdatun väkivallan nollatoleranssista.

– Tapahtunutta on puitu johtajien kanssa ja otettu opiksi. Järjestelmän pitää olla automaattinen: jos jotain sat-tuu, kavereiden pitää tietää, miten ja ke-neen olla yhteydessä. sen jälkeen talo nostaa jutun, jos asiassa on havaittu häivähdystäkään talon etua: esimerkki-nä vain työntekijän sairauslomakulujen hakemista syytetyltä tai rikki potkaistun ambulanssin sivupeilin korvaamista.

Monta muuttujaa

Kaipaiselle prosessissa on kyse periaat-teesta: palomies-sairaankuljettajalla tulee olla työtä tehdessään selvänä se, mitä julkista valtaa käyttävän viranhal-tijan status merkitsee. Toistaiseksi ai-emmista oikeuden päätöksistä kerätty tieto näyttää, että kyseessä on veteen piirretty viiva. Ratkaisut ovat riippuneet hyvin monesta osatekijästä.

-- Kun haetaan syytettä virkamiehen vastustamisesta, kynnyskysymys on, käytetäänkö tehtävässä julkista valtaa. Palopuolen keikalla ei ongelmaa ole,

mutta onko ambulanssikeikoilla toinen tilanne? Oikeudelliseen arviointiin liit-tyy myös muita kysymyksiä, kuten se, onko kyseessä ollut henkeä pelastava toimenpide, valottaa Kaipainen.

-- Aina, kun kimppuun käydään työ-tehtävissä, tulee syyte ajaa virkamie-hen väkivaltaisena vastustamisena. Tuomiot ja korvaukset tulee määrätä sen mukaan. Ambulanssissa ei ole omien jalkojen lisäksi mitään keinoa suojata itseä, joten oikeuden tulee päätöksellään näyttää suurelle yleisöl-le, ettei auttava organisaatio suvaitse siihen kohdistuvaa väkivaltaa.

Oli oikeuden päätös mikä tahan-sa, on Kaipaisen mielestä oleellista se, että työntekijät tietävät, mitkä tekijät vaikuttavat sairaankuljettajien oikeusturvaan. -- On puolustauduttu, että koko kuvion avaaminen merkitsi-si lakimuutosta. Jos todella näin on, niin sitten lakia on muutettava, että vastuut ja oikeudet saadaan kuntoon! Eihän voi olla niin, että palomies on virkamies, mutta kun hypätään am-bulanssiin, kaikki oikeusturva katoaa. Tai että koulutus määräisi sen, miten oikeus käsittelee väkivaltatapaukset.


Oikeusapu ja -neuvonta on jäsenelle maksutonta.

!


Palomiesliitto ja asianajo-toimisto Hölttä yhteistyöhönPalomiesliitto vahvistaa jäsentensä lakipalvelua. Asianajotoimisto Hölttä & Co Oy:llä on mittava kokemus työ- ja virka-miesoikeudesta.

Turkulainen Hölttä & Co Oy on valtakunnallisesti toimiva täyden

palvelun asianajotoimisto, joka on tun-nettu erityisesti työ- ja virkamiesoike-uden asianajosta. Työoikeuden lisäksi toimistolla on erityisosaamista insol-venssioikeudessa (yritysten maksuky-vyttömyys), liikejuridiikassa, markki-naoikeudessa ja yhdistyslaissa.

Toimistossa on neljä vakinaista asi-anajajaa ja yksi määräaikainen lakimies sekä kaksi sihteeriä. Kaikilla asianajajilla on hyvä perehtyneisyys työoikeudelli-siin kysymyksiin.

Työoikeudesta ja työrikosoikeudes-ta toimiston perustajalla Olavi Höltällä on lähes 30 vuoden kokemus. yrityksen osaamista ovat käyttäneet useat ammat-tijärjestöt STTK:n, SaK:n ja akavan liittokentissä.

–– Palomiehille ja hätäkeskuspäivys-täjille on tärkeää varmistaa laadukkaat lakitoimisto- ja asianajopalvelut, sillä jäsenten lakipalvelut ovat oleellinen osa liiton toimintaa, toiminnanjohtaja Petri Hynninen kertoo.

varatuomari, asianajaja Olavi Hölt-tä arvioi pelastuslaitosten ja hätäkeskus-ten ammattilaisten virkasuhderiitojen muistuttavan montaa muuta ammatti-kuntaa, mutta että omanlaisiakin pai-notuksia löytyy.

–– Määräaikaiset virkasuhteet on perusongelma monella virkamiesalal-la, kuten yliopistoissa sekä kunnilla ja kuntayhtymillä erityisesti terveyden-hoidossa. Toimisto on menestyksek-käästi hoitanut kymmeniä laittomiin määräaikaisuuksiin liittyviä oikeusjut-tuja. Toisaalta saattaa olla, että kiistat virkasuhteen päättämisperusteista ko-

rostuvat pelastushenkilöstöllä - virka-velvollisuuksia katsotaan työtehtävien luonteen vuoksi ehkä tiukemmin kuin joillain muilla aloilla.

Työ- ja virkaehtosopimuksen tul-kintaan liittyvät lausuntopyynnöt tulle-vat Höltän näkemyksen mukaan myös työllistämään.

Kokemus on pääomaa

Lähes kolmen vuosikymmenen ko-kemus antaa vankan pohjan toimin-nalle missä tahansa ammatissa, myös asianajossa. aikaisempien juttujen ja oikeuskäsittelyjen tunteminen säästää aikaa ja antaa mahdollisuuden keskit-tyä nopeasti kulloisenkin jutun oleelli-siin piirteisiin. -- Työnantajan puolelta

Olavi Höltällä on lähes 30 vuoden kokemus työoikeudesta.

”Työnantajan puolelta tuntuu yllättävän usein toistuvan samantapai-set päätökset, joiden takia on oikeusasteissa riidelty jo aikaisemmin.OLAVI HÖLTTÄ


Palomiesliitto ja asianajo-toimisto Hölttä yhteistyöhön

tuntuu yllättävän usein toistuvan sa-mantapaiset päätökset, joiden takia on oikeusasteissa riidelty jo aikaisemmin, Hölttä huomaa ja pohtii, onko kyseessä ns. hiljaisen tiedon hukkaaminen.

–– Henkilöstön käsittelyssä, esimer-kiksi irtisanomistapauksissa taloudel-listen ja tuotannollisten syiden tullessa kyseeseen, tehdään toistuvasti saman-laisia virheitä. Isoillakin työnantajilla voi ilmetä joustamattomuutta, jolloin sovintotien sijaan kiistat ratkaistaan oi-keuskäsittelyillä.

asianajotoimistolle oikeusjutut ei-vät ole itseisarvo: sekä asiakkaan että asianajajan etu on, että asiat pystytään sopimaan.

yhteisö- ja yritysasiakkaiden lisäksi Hölttä palvelee yksityisasioissa, avioeh-

doista perinnönjakoihin. Palomieslii-ton jäsenillä on mahdollista hyödyntää asianajotoimiston palveluita myös yksi-tyisissä, työhön kuulumattomissa laki- ja asianajopalveluissa. Hölttä & Co:n lakimiehet ovat yhtä lukuun ottamatta Suomen asianajajaliiton jäseniä.

Toimiston kotisivulla www.holtta.fi voi tutustua oikeusjuttuihin, joita toi-miston lakimiehet ovat olleet hoitamas-sa. Tietokannassa esitellään tosielämän tapauksia taustoineen ja niihin oikeu-den antamat päätökset.

–– esimerkkijutut tuntuvat kiinnos-tavan, ja moni yhteydenotto on käyn-nistynyt sillä, että asiakas kertoo luke-neensa lähes omaa tapaustaan vastaavan juttukuvauksen nettisivultamme, Hölt-tä mainitsee.

Työoikeudellis-ten kysymysten

lisäksi Hölttä & Co tarjoaa

muitakin laki- ja asianajopalvelu-ja täyden palve-lun periaatteen

mukaisesti.

«

Olavi Höltällä on lähes 30 vuoden kokemus työoikeudesta.

LEHTIHARAVA

Palomiehet taistelevat vaikeissa olosuhteissa aikaa vastaan, alkoi Apu-lehden juttu 5. toukokuuta. Lehti tutustui palomiehen työhön Tampe-reen aluepelastuslaitoksella. Esiin nousivat henkilöstön ikääntyminen, työkyky ja tapaturmat.

Ruiskumestari Jouni Lammin mielestä työuraa pitäisi mieluummin jatkaa alkupäästä kuin lopusta:

– Pelastusopistosta Kuopiosta valmistuttiin ennen kaksikymppisinä, ja silloin miehet pystyivät toimimaan palomiehinä parhaan ja tehokkaim-man ikänsä.

-- Kun 27-vuotiaana alalle tulleelle miehelle sattuu pahimmassa tapa-uksessa muutaman vuoden kuluttua työtapaturma, vakuutusyhtiö tuomit-see vamman rappeutumaksi, koska ”mies on jo niin vanha”.

”

Juopoista ei välitä edelleenkään kukaan, murehti sosiaali- ja terveys-neuvos Pekka Paatero Satakunnan Kansassa 30. huhtikuuta.

”Kun syvä juopumustila on oireil-taan selvä sairaus, kuljetusvastuun pitäisi olla samalla organisaatiolla, joka kuljettaa muitakin sairaita, siis pelastuslaitoksella ja sairaankuljetus-yrittäjillä.”

”Vaikuttaa kovin moraalittomalta kieltäytyä edes harkitsemasta päihty-neiden kuljettamista.”

Pekka Paatero on poliisiylijohtaja Mikko Paateron veli.

”

Hätäkeskus lisää riskinottoa, kirjoitti Helsingin Sanomat 19. toukokuuta pääkaupungin häken siirrosta.

”Keravalla on parhaat mahdolliset tilat, sisäministeriö perustelee. se on varmaankin totta, koska Helsingistä tiloja ei ole tosissaan etsitty.”

”Toiminnassa on vaikeuksia, joita muutto pikemminkin lisää kuin helpottaa. Ikävimminongelmat ovat tuntuneet hälytysaikojen pitenemise-nä. Tarvittaisiin enemmän tekijöitä, vähemmän väen vaihtumista ja lisää koulutusta.”

”

Palomies ja poliisi entistä tiiviimmäksi työpariksi - juoppokuljetukset vain yksi osa palapeliä

Poliisin henkilöstötarpeita suunnitellut työryhmä esittää malleja, joilla turvattaisiin poliisin palvelut erityisesti haja-asutusalueilla. Puhetta on herättänyt erityisesti aja-tus juoppokuljetusten työntämisestä pelastuslaitosten kontolle.


Poliisi 2020 -raportti esittää 30 toi-menpidettä, joista suuri osa koskee

poliisin ja muiden turvallisuusviran-omaisten yhteistyötä. Päihtyneiden kuljetusten osalta esitetään ns. yhden kosketuksen periaate: ensimmäisenä paikalle saapunut viranomainen vie asiakkaan selviämisasemalle.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mielestä poliisin pahnoilla nukkuu päätänsä selväksi liian moni asiakas (95 000 viime vuonna), joista “kaikki eivät varmastikaan vaarantaneet yleis-

Palomies ja poliisi entistä tiiviimmäksi työpariksi - juoppokuljetukset vain yksi osa palapeliä

KUVA

: VAs

TAVA

LO/P

ETRI

LIN

DG

REN

tä turvallisuutta”. ensisijainen vastuu päihtyneiden auttamisessa on kuitenkin kunnilla.

ratkaisuna olisi uusien kunnallisten selviämisasemien perustaminen. Niille juopot kuskaisi se, joka ensimmäisenä ennättää paikalle.

–– ei siihen erikseen poliisipartiota tarvita, paitsi tietysti väkivaltaisissa ta-pauksissa, sanoo Paatero.

juoppokuljetusten järkeistämisestä on keskusteltu ennenkin. Tällä kertaa halutaan jo ratkaisuja: sosiaali- ja ter-

veysministeriön sekä sisäasiainministe-riön työryhmässä valmistellaan uudet ohjeet päihtyneiden kuljettamisesta ja säilöönotosta.

Virkapulaa paikataan väärästä päästä

Pelastuslaitosten sairaankuljetusyksiköt ovat tähän asti kuljettaneet päihtyneet paikattavaksi, mutta raportin ajatuksen mukaisesti jatkossa pelastuslaitokset kuskaisivat päihtyneitä juopposäilön lavereille lepäämään.

Miten pelastustoimi voisi ottaa lisää tehtäviä, kun se nykyiselläänkin toimii vahvuuksien alarajoilla, kysyy Palo-miesliitto.

–– viranomaistoiminnan yhden kosketuksen periaate on sinänsä kan-natettava ajatus keskustelun pohjaksi. Olennaista on kuitenkin, ettei pelas-tusviranomaisen roolia hämärretä. Pe-lastuslaitokset ja niiden sairaankuljetus-yksiköt auttavat kansalaisia hädässä, ne eivät ole järjestyksenvalvojia, huomaut-taa puheenjohtaja Kim Nikula.

Sairaankuljetus- ja ensihoitopal-veluita tuottavat kuntien omistamien pelastuslaitosten lisäksi yksityiset sai-raankuljetusyritykset ja järjestöt.

–– Millaisiin vastuisiin eri toimi-jat asetetaan lainsäädännöllisesti, jos sairaankuljetukselle osoitetaan päihty-neiden järjestyksenpidollisia kuljetus-tehtäviä?

Palomiesliiton mielestä samanaikai-sesti kun keskustellaan työntehtävien jakamisesta, tulee koko ajan keskustella myös viranomaisten resursseista.

–– joudutaan epäterveeseen tilan-teeseen, jos tehtävien hoidossa päädy-tään huutokauppaan, jossa mitataan, kuka tekee tehtävät halvimmalla. Po-liisin ongelmat tulee ensisijaisesta rat-kaista palkkaamalla uusia poliiseja, ei ja-kamalla poliisin tehtäviä muille vähistä virkamääristä kärsiville viranomaisille, Nikula sanoo.

–– Palomiesliitto on aktiivisesti mukana, jos ja kun viranomaistehtä-vien uudelleen järjestelystä aloitetaan tarkempi valmistelutyö.

Missä resurssit?

juoppokuljetukset ovat poliisille ongel-ma haja-asutusalueella. Kymenlaakson pelastusjohtaja vesa Parkko huomaut-taa, että tässä suhteessa pelastuslaitokset


eivät juuri pystyisi apua antamaan.–– Poliisilla kaikki ovat virkamiehiä

ja heillä voidaan teettää virkatehtäviä. Pelastustoimen reuna-alueille meillä on nimenomaan sopimuspalokuntia vapaaehtoispohjalla. Heillä ei ole virka-miehen ja työntekijän statusta.

–– Pelastustoimella on tosi hyvä verkko, joka on lähellä kansalaista, myös maaseudulla. On sitten ajateltu, että täs-sä on järjestelmä paikkaamaan poliisin vajetta. Kyseessä oli poliisin suunnal-ta heitto, joka ei jää elämään. ei oltu mietitty pelastustoimen kannalta asiaa, Parkko huokaa.

eikä pelastustoimella ole resursseja-kaan. Nykyisissäkin tehtävissä on yllin kyllin hallittavaa.

–– Haja-asutusalueilla ensivaste on kaksinkertaistanut palokuntien tehtä-vät. ensivasteella on selkeää synergiae-tua pelastustoimesta. jos pelastustoimi tarjoaisi jotain omaa tehtäväänsä muil-le viranomaisille, voisi se juuri olla en-sivasteosaaminen. Tässä olisi mahdol-lisuus myös valistukselle, kansalaisten ohjaamiselle ja kouluttamiselle omatoi-misuuteen. Taisteltaisiin samalla uus-avuttomuutta vastaan.

Ei hötkyillä, tutkitaan

Pelastusylijohtaja Pentti Partasen mie-lestä poliisiraportin saama julkisuus on vääristynyt vain juoppokuljetuksiin.

–– ei kannata hermostua, vaan rauhassa katsoa. Tässä vaiheessa esi-tykset ovat yleisluonteisia. Poliisilla ei ole pyrkimyksiä eikä mahdollisuuksia tehdä mitään päätöksiä pelastustoimen tai minkään muun viranomaisen puo-lesta. Kaikki asianomaiset katsovat yh-teistyössä, mitkä esitykset ovat järkeviä ottaa tarkempaan tutkittavaksi.

Partanen korostaa, että pelastustoi-men ja poliisin yhteistyökeskustelua oh-jaavat yleiset vaatimukset viranomaisre-surssien mahdollisimman tarkoituksen-mukaisesta ja tehokkaasta käytöstä.

–– Muita viranomaisia koskevat esitykset ovat poliisin raportissa vain ideatasolla. Osa vaatisi lainsäädännön muutoksia, osa on mahdollista toteut-taa viranomaisten sisäisillä päätöksillä. jatkovalmistelun suunnittelua poliisi tekee parhaillaan.

jos ja kun valmisteluun etenee pe-lastusviranomaiseen liittyviä asioita, valmistelussa ovat luonnollisesti tiivisti mukana pelastusosasto ja kuntapuoli.

vastuu- ja resurssikysymyksiin liit-tyy oleellisesti viranomaisten kunta- ja valtio-omisteisuus. Partanen muistuttaa yleisen poliittisen näkemyksen olevan, että kunnille ei ohjattaisi kustannuksia tuovia lisätehtäviä valtiolta.

Johtajat verkottuivat

uusilla 24 poliisipiirillä on lähes samat rajat kuin 22 pelastustoimen alueel-la. Sisäasianministeriössä nähdäänkin poliisipiiriuudistuksen mahdollistavan sen, että paikallisella tasolla poliisi- ja pelastustoimi ovat entistä tiiviimpi yh-teistyöpari.

–– varautumisen ja valmiussuunnit-telun, onnettomuuksien ennaltaehkäi-syn ja paikallisen turvallisuussuunnit-telun osalta ollaan koko ajan menossa eteenpäin, Partanen sanoo.

Helmikuussa vantaalla järjestetyssä tapaamisessa pelastustoimen ja poliisin johdot olivat ensimmäistä kertaa laajas-sa mitassa miettimässä yhteistyön ke-hittämistä operatiivisessa toiminnassa. verkostoitumisen lisäksi seminaarissa keskusteltiin muun muassa operatiivi-sesta johtamisesta sekä koulutus- ja har-joitusyhteistyöstä. Tuoreet kokemukset kouluammuskeluista, Nokian vesikrii-sistä ja joensuun lukkotehtaan palosta ryydittivät keskustelua.

Pelastuslaitos antaa jo nyt poliisille tukea onnettomuuspaikalla esimerkik-si liikenteenohjauksessa ja tutkinnan turvaamisessa. –– Pelastustoimen, po-liisin ja lääkinnällisen ensihoidon kent-

Ei huutokauppaa siitä, kuka tekee halvimmalla.” KIM NIKULA


täyhteistyö on päivittäistä rutiinia, jota voidaan vielä varmasti edistää. Poliisin laitosrakenne antaa entistä parempia edellytyksiä laitosten ylimpien päälli-köiden yhteistoiminnan lisäksi myös P3- ja P4-tason ja poliisin kenttäjohdon yhteistyön kehittämiseksi. Paikallisia aloitteita ja ideoita odotetaan, esittää Partanen.

–– Lähtökohtana on, että kukin tekee omat tehtävänsä. yhden kosketuksen peri-aatteen mukaisesti ensimmäinen paikalle tullut vastaa kokonaistilanteen hoidosta, kunnes muut viranomaiset tulevat. Polii-silla ja rajavartiolla tulisi onnettomuuspai-kalle ensimmäisenä tullessa olla valmius ja välineet ensiapuun ja jonkintasoiseen lääkinnälliseen ensihoitoon.

Hän näkee viranomaisyhteistyön kehittämisen järkevänä ja luonnollisena vaiheena sitä pelastustoimen kehitystä, jonka suunta otettiin jo 70-luvulla: pelas-tustoimi on yhteiskunnan pelastusorgani-saation runko.

Haasteena maaseutu

erityishaasteena on harvaan asutun Suomen turvallisuuspalveluiden järjes-täminen. Lappiin ja Pohjois-Karjalaan suunnitellaan pilottihankkeita, jossa pelastustoimi, poliisi, rajavartiolaitos ja tulli hakevat todellisia käytännön kokemuksia.

Pelastustoimessa omia työtehtäviä tarkastellaan valmistelussa olevassa uu-dessa pelastuslaissa, jossa muun muassa tullaan ottamaan esille onnettomuus-tutkinnassa pelastustoimelle, poliisille ja vakuutusyhtiöille kuuluvat tehtävät.

Toinen kriittinen lakihanke on ensi-hoitopalvelun myllertävä terveydenhuol-tolaki, jonka valmisteluun on annettu vuosi lisäaikaa. Partanen kiittelee pelastus-laitosten ja ministeriön välillä tehtyä hyvää yhteistyötä, kun sosiaali- ja terveysminis-teriölle on perusteltu pelastuslaitosten tekemän sairaankuljetuksen ja ensivaste-toiminnan laatua ja merkitystä.


OsANA TOIMINTAKYKYHANKETTA on käynnistetty työajan käytön arviointi, jonka tarkoituksena on selvittää, miten palomiesten työaika jakaantuu eri tehtäviin hälytystehtävien lisäksi. Kolme kuukautta kestävässä seurannassa on mukana paloasemia Pirkanmaalta, Varsinais-suomesta, Kymenlaaksosta ja Oulu-Koillismaalta. Pelastusosasto käsittelee tuloksia syksyllä.

Tutkimuksessa mukana olevia palomiehiä pyydetään arvioi-maan työvuoron työajan käyttönsä jokaisesta työvuorosta 15 minuutin tarkkuudella. Arviointi tehdään lomakkeelle, jossa on eriteltynä 13 eri työsuoritusta, kuten oppitunnit, harjoitukset, huolto, liikunta, palotarkastus ja työn suunnittelu.

Työaikakysely käynnistyi

PELASTUSTOIMEN PUOLESTA pitää taistella

Rainer Alho tuli kesämieheksi Erottajan asemalle 17-vuotiaana. Palomiehen työn ohella Alho suoritti lakimiehen tutkin-non. Eräiden hallinnollisten tehtävien jälkeen hän toimi valtion palokoulun – myöhemmin palo-opiston – johtajana ja lopulta Helsingin palolaitoksen johtajana. Palomiestausta omassa laitoksessa oli Alhon oman arvion mukaan yksi tekijä, jolla ansaitsi henkilöstön luottamusta. – Oleellista oli myös puhua palomiesten kanssa samaa kieltä. Kun oli luottamusta, miehet yleensä ymmärsivät myös ikävät päätökset ja niiden perusteet.


läkkeelle jääminen on käänne-kohta, jossa yleensä suljetaan työpaikan ovi viimeisen kerran, eikä tämän jälkeen uhrata ajatus-

takaan työasioille. rainer alho teki toi-sin: 12 vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen pelastuskomentaja evp. tunnetaan edel-leen mielipiteistään ja näkemyksistään. alho seuraa pelastustoimea, eikä pelkää sanoa suoraan kun tarvetta on.

alhon vetämänä Helsingin pelas-tuslaitos uudistui vastaamaan kasvavan pääkaupungin vaativiin tarpeisiin. vi-ran ja luottamustehtävien kautta hän vaikutti merkittävällä tavalla koko Suo-men pelastustoimen kehittämiseen.

aktiivisina työvuosina koko sydä-mellään pelastuslaitoksen puolesta työs-kennelleen miehen kipinä palaa edelleen. Neljänkymmenen työvuoden pääoma on pelastustoimesta antaa vahvan perspek-tiivin puheelle ja kirjoitukselle.

–– ei siteitä voi niin vain katkaista, kun pitkään olin mukana. Toisaalta, edelleen kysytään mielipidettä, enkä edes ehdi lähteä kaikkeen mihin pyydetään.

–– Kollegat ulkomailla ovat eläkkeel-le siirryttyään edelleen tiivisti mukana pelastusalalla, esimerkiksi bisneksessä. Siellä täydellistä irtiottoa työelämästä suorastaan ihmetellään.

Valta ja luottamus kateissa

Operatiivisesta päivittäisestä työstä ir-taantuu nopeasti, myöntää alho. Stra-teginen ajattelu on toinen juttu. eivät suuret linjat muutu yhdessä yössä, ai-nakaan pelastustoimessa.

Muutosta, tai murrosta, tarvittaisiin kuitenkin kipeästi. Pelastusala on kai-kesta tärkeydestään huolimatta pieni nurkka yhteiskunnan verovaroin kus-tantamasta hiekkalaatikosta. Omassa ministeriössäänkin pelastustoimi jää isompien varjoon. alan sisäiset ristirii-dat hajottavat voimia, kun pitäisi yhdes-sä puolustaa olemassaoloa.

Nyt jos koskaan tarvitaan vahvaa strategista johtajuutta, mutta se on hukassa. Ongelma kumpuaa alhon mukaan sisäasiainministeriön pelastus-osastolta.

–– Ministeriö ei nauti kentän luot-tamusta, eikä kenttä ministeriön luot-tamusta. Pelastustoimen ministeriö-ohjaus on alentunut tilastotieteeksi ja raportoinniksi. Omaa toimialaa ei puo-lusteta, vaan noudatellaan säästölinjaa. eihän missään muualla tehdä näin. Toki muutkin sisäministeriön alat säästävät, raa’astikin, mutta alan ehdoilla.

–– Ministeriössä ei ole välitöntä vas-tuusta siitä, miten pelastustoimen pal-velukyky toimii, ja poliittista vastuuta ei ole, mikä on nähtykin.

alho laskee alamäen alkaneen siitä, kun “ministeriö alkoi mestaroida, puut-tua asioihin, jotka tulisi jättää kentän tehtäväksi.”

–– Päinvastoin kuin muilla ministe-riön osastoilla pelastusosaston miehitys, koulutustausta ja kentän perusteellinen tuntemus on puutteellista. Ministeriö ei osaa, eivätkä sille kuulukaan kaikki palokuntien tehtävät. Sairaankuljetus työllistää pelastuslaitoksia enemmän kuin perinteinen palotoimi, silti oma ministeriö näpertelee vain pelastustoi-miasioissa.

ratkaisevaksi rakenteelliseksi ongel-maksi alho laskee sen, että pelastustoi-men vastuulla olevia tehtäviä on hajal-laan neljässä eri ministeriössä.

–– Tilanne ei ole terve, vaan johtaa vastuun pakoiluun. Hallinnon tasoja tulisi madaltaa ja tarkastella esimerkiksi lääninhallitusten roolia.

Kun vallankahvan puristaja on ka-teissa, valta valuu muihin käsiin. alue-pelastuslaitosaikana Kuntaliitto ottanut isännän roolia, mutta sen kovin yksi-puolisena mantrana on talous.

E

Pelastustoimi tarvitsee vahvaa johtajuutta ja strategista näköä. Jos tulevaisuuden mahdollisuuksia ei nähdä ja niiden eteen tehdä suunnitelmallista työtä, alaa koskevat päätökset tehdään jossain muualla, sanoo Rainer Alho.


Palomies nro 134, Rainer Alho,

kuvattuna Tilgmannin kirjapainon

tulipalon sammutustyössä vuonna

1960. Räjähdysmäinen palo vei

kolmen brankkarin hengen.

Varatuomari Alho nimitettiin Hels-

ingin palolaitoksen palopäälliköksi

1971. Eläkkeelle hän jäi pelas-

tuskomentajana 1997. Muutamaa

Helsingin kaupungin virastoissa te-

htyä virkavuotta lukuun ottamatta

Alho teki elämäntyönsä pelastus-

toimessa.

”Työvuosiltaan Alho kertoo kaipaavansa muun muassa työn sosi-aalisuutta ja kanssakäymistä kollegojen kanssa. -- Tosin, et voi ku-vitella, miten kiireistä eläkkeellä on. Kalenteri täyttyy nopeasti.


Uusi yleinen turvallisuusviranomainen

–– Pelastusjohtajien joukolla olisi mah-dollista pistää asiat halutessaan järjes-tykseen. valitettavasti ryhmällä ei ole mitään muuta yhteistä kuin suuret alu-eet, ja pelastusalueiden intresseissäkin on melkoisesti eroja. yksimielisyyttä on vaikea saavuttaa.

jos pelastustoimi ei ryhdistäydy ja katso kauemmas kuin vain miten tästä päivästä selvitään, pyyhitään sillä pöytää mennen tullen.

–– valtiollistaminen on ehdoton uhka, tai ainakin epätäydellinen ratkai-su. jotain se voisi ratkaista, mutta pa-lomiehen kannalta huonompaan suun-taan. valtiollistamisen jälkeen pelastus-toimea ei enää johtaisi pelastusosasto, vaan ilmeisesti poliisi. arvostan poliisia hyvin korkealle, mutta kun puhutaan turvallisuushallituksesta, aletaan liikkua kansalaisten kannalta jo todella huonol-la alueella. Se ei ole oikeanlaista edistyk-sellisyyttä.

Helsingin kaupungin alho tietää puolustavan viimeiseen asti omaa pe-lastuslaitostaan. valtiollistaminen mer-kitsisi pelin menettämistä.

Poliisihallituksen alle siirtyminen häivyttäisi myös pelastus- ja väestön-suojelun sosiaalisen ja humanitäärisen luonteen.

Mikä on turvallisuuden hinta

1970-luvun alussa Helsingin pelas-tuslaitoksen johdon yksi strateginen tavoite oli nostaa laitoksen arvostusta

kaupungin sisällä sille kuuluvalle tasol-le: ymmärrettiin arvostuksen merkitys sekä talon budjetti- että henkilöstön palkkaneuvotteluille.

–– Kun esittelimme laitosta vieraili-joille, pyrimme nimenomaan kertomaan työn monipuolisuudesta. Multiskill-pa-lomiehen lanseerauksen perimmäisenä tarkoituksena oli perustella koko laitok-sen olemassaolo ja edellytykset. ymmär-rettiin, että tulipalot eivät vähentyneet, mutta keinot niiden hallintaan olivat dramaattisesti parantuneet. Kasarmoi-tuja joukkoja, jotka odottavat pelkäs-tään tulipaloja, ei enää ollut.

ensimmäisenä uudistuksen koh-teeksi otettiin palomiesten koulutus ja sitten sairaankuljetus, jota palolaitoksil-la pidettiin aivan sivutehtävänä. Seuraa-vaksi poimittiin öljyntorjunta.

alho näkee ajassa samoja merkke-jä kuin 30 vuotta sitten. Pelastushen-kilöstön ammattiliitolta hän toivoo kauaskatseisuutta. Päivän kysymysten yli tulisi nähdä, ovatko uhkat mahdol-lisuuksia.

–– Pitääkö meidän olla tuosta asias-ta hiljaa ja painaa tällä puolella. Onko palomiesammattia enää olemassa, onko jokin yleinen turvallisuusammatti. Tu-lee keskustella, suunnitella, riidellä ja syöttää kentälle. Koko joukkoa ei saa mukaan koskaan, eikä tarvitsekaan.

ammattiyhdistyksen tehtävänä voisi olla sen kertominen, mitä pelastustoimi yhteiskunnalle merkitsee.

–– Korostin jo työssä kollegoille, että älkää kerskuko pelkästään kuinka pal-jon rahassa säästätte. Monitaitotehtäviä hoitava hyvä palolaitos säästää kunnalle tehokkaalla toiminnallaan usein enem-

mänkin kuin budjettisäästöillä. Koko-naisvaikutuksen toteen näyttäminen vain on vaikeaa. ei ole tuotantolaitosta, eikä käsin kosketeltavaa tuotetta. Pelastustoi-men tuote on abstrakti, turvallisuus.

Tehdasrakennuksen, voimalaitok-sen tai liikerakennuksen onnistunut sammutustehtävä on vielä helppoa matematiikkaa, mutta miten laske-taan hengen pelastaminen? Tai pa-lotarkastus? Lukuja tarvitaan, sillä tehokkuusajattelun läpikyllästämä hallinto pelaa niillä.

Brankkarin imago on hieno

2000-luvulla pelastajan ammatti on ve-tovoimainen. alalle halutaan töihin, ja gallupeissa kansa antaa arvostuksensa. alho uskoo, että menestyksen taustalla ovat sekä ammatin perinteet että ny-kyaikainen monipelastajan status, joka vetoaa tässä hetkessä.

–– Brankkarin imago on hieno. Sii-nä on miehekkyyttä, mutta myös herk-kää hoivaajaa. ammatti vaatii toisaalta maskuliinista räjähdysvoimaa, toisaalta pehmeää empatiaa.

alan kannalta vankka myönteinen imago on kultakimpale, mutta osataan-ko sitä hyödyntää. Maine on myös herk-kä menettää, omilla tai ulkopuolisten toimilla. Hyvän imagon säilyttäminen vaatii aktiivista maineenhallintaa.

-- jos palokunnalla osoitetaan jär-jestyksenpidollisia tehtäviä, hämärtyy pelastajan kuva. Palomiehiä heiteltiin vappuna puolloilla, ja mielenosoittajat ovat estäneet sammutustehtäviä. Näitä hälyttäviä merkkejä pitää tarkkailla.

” Pelastustoimen ohjaus murtui, kun sisäministeriö alkoi puuttua palokuntien taktisiin, teknisiin ja perusrutiineihin, joihin sillä ei ole osaamista. Kun kuntaomistaja vaatii säästöä, tulee ylimmän viranomaisen lyödä nyrkkiä pöytään.



elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi,

jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen. Mikäli keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.

esimerkiksi vuonna 1948 syntyneil-lä elinaikakerroin pienentää tämän het-ken arvioiden mukaan kuukausieläkettä noin prosentin.

KerrOIN määritellään erikseen kulle-kin ikäluokalle 62 vuoden iässä käyttäen viiden edellisen vuoden kuolevuustilas-toja. Tällä kertoimella kerrotaan alkava vanhuuseläke riippumatta siitä, missä iässä henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle. jos vanhuuseläke alkaa alle 62-vuotiaa-na, käytetään eläkkeen alkamisvuoden kerrointa.

KerTOIMeN käyttöönotosta päätet-tiin vuoden 2005 eläkeuudistuksen yh-teydessä. Muutos koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Kertoimella varaudutaan elinajan pitenemisestä johtuviin eläkejärjestelmän kustannus-paineisiin. Kertoimen päätös annetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä Tilasto-keskuksen tilastoihin pohjautuen.

elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä eliniästä

käytetään työssä jatkamiseen: suoma-laiset olisivat pitempään töissä. Ker-roin toimii molempiin suuntiin eli jos elinikä lyhenee, se suurentaa kuukau-sieläkkeitä.

elinaikakerroin pienentää kuukau-sittain maksettavan eläkkeen määrää, mutta se ei kavenna koko eläkeajalta maksettavaa eläkekertymää, jos eläk-keensaaja elää ikäluokkansa elinajano-dotteen mukaiseen ikään.

TyöKyvyTTöMyySeLäKKeeLTä vanhuuseläkkeelle siirtyvien osalta on työntekijän eläkelakiin esitetty muu-tosta: elinaikakertoimen soveltaminen muuttuisi työkyvyttömyyseläkkeiden osalta siten, että ennen vuotta 2010 alkaneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kerrointa ei sovellettaisi lainkaan ja vuodesta 2010 alkaen elinaikakerrointa sovellettaisiin lievennettynä työkyvyttö-myyseläkkeen alkaessa. eläkkeen määrää ei enää tarkistettaisi elinaikakertoimel-la työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Muutoksen on tar-koitus tulla voimaan 1.1.2010.

elinaikakerrointa sovelletaan osa-aikaeläkkeen jälkeiseen vanhuuseläk-keeseen sekä leskeneläkkeeseen siinä vaiheessa, kun lesken omat tulot vai-kuttavat leskeneläkkeen määrään.

• Elinaikakertoimen vaikutuksen omaan vanhuuseläkkeeseen voi laskea netistä löytyvällä laskurilla. Linkki laskuriin on Palomiesliiton kotisivulla: www.palomiesliitto.fi/linkit

LÄHTEET: TYöELÄKE.FI, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUs, ELÄKETURVAKEsKUs

Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkettä

Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Ker-roin pienentää eläkkeen määrää sen mukaan, miten pitkäksi eläkkeelle jäävän henkilön ikäluo-kan jäljellä oleva elinaika arvioidaan hänen täyttä-essään 62 vuotta.


Monissa kunnissa varautuminen häiriö- ja kriisitilanteita varten on jäänyt toissijai-

seen osaan, toteavat Kuntaliitolle asiaa selvittä-neet tutkijat.

–– Kuntien roolia yhteiskunnallisen turvallisuu-den kokonaisuudessa ei ole tunnistettu tarpeeksi. Kuntakentän keskeinen rooli palveluiden tuottaja-na on käytännössä unohdettu, kun valtiovalta on tehnyt kansallisen tason linjauksia tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisstrategioita, mainitsee tutkija Pekka juntunen.

Kunnat ovat keskenään hyvin erilaissa asemassa varautumistasossaan. Monesti varautumistoimin-not ovat ylimalkaisia, eivätkä uhkakuvat ole aina johtaneet riittävän konkreettisiin kehittämistoi-miin. Tiedostamisen ja tekemisen välillä on kuilu.

KuNTIeN on tunnistettava ja tunnustettava tehtävänsä kansalaisten turvallisuuden takaajana. Muuttuneet yhteiskunnalliset olot ja yhteisöjen haavoittuvuus vaativat kuntia nostamaan valmiut-taan ottaa erilaiset häiriö- ja kriisitilanteet nopeasti ja tehokkaasti hallintaansa.

Kunnan perustehtävien ja varautumistehtävien tulisi lähentyä niin, että varautuminen ja turvalli-suuden hallinta olisivat luonteva osa kunnan ydin-toimintaa.

–– Kuntien valmiussuunnittelu muodostaa keskeisen osan koko siviilisektorin varautumisesta. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa on tär-keä ennen kaikkea siksi, että peruspalveluiden ja yh-teiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on normaalioloissa pääasiallisesti kuntien vastuulla. varautuminen on myös lainsäädännöllinen velvol-lisuus, korostaa juntunen.

Hän mainitsee, että kokemukset normaaliolojen häiriötilanteista, puhumattakaan pitempikestoisista kriiseistä, ovat olleet loppujen lopuksi erittäin vä-häisiä.

aLuePeLaSTuSLaITOSTeN ja kuntien yhteis-työn kehittämiseen tulee panostaa. Pelastuslaitokset voisivat toimia selkeämmin asiantuntijaorganisaati-oina kuntiin päin, mutta samalla niiden tulisi toi-mia yhteistyölähtöisemmin. aluepelastuslaitosten on otettava entistä selkeämmin koordinoiva rooli

Kunnat tietävät riskit,mutta varautumisessa on puutteita

KUNtIEN VArAUtUMINEN vaatii pikaista kehittämistä. Tehtävää on ohjauksessa, neuvonnassa, koordinoinnissa ja valvonnas-sa. Valmiussuunnittelun tason nosto vaatii muutoksia lainsäädäntöön, viranomaisten väliseen ohjaukseen ja työnjakoon sekä lisää voimavaroja, toteaa Etelä-suomen lääninhal-lituksen pelastustarkastaja Ilkka Heinonen Pelastusopiston julkaisusarjassa ilmesty-neessä selvityksessä.

Viranomaisille tulee lainsäädännön kaut-ta antaa selkeä velvoite varautua poikkeus-olojen lisäksi myös häiriö- ja erityistilanteisiin. Kuntien varautumista tulee tukea ohjauksel-la, valvonnalla ja sanktioilla.

Heinonen uskoo, että mikäli kuntien valvomaton, omaehtoinen varautuminen kat-sotaan riittäväksi, varautumisen taso tulee pysymään vaihtelevana kuntien välillä.

Yhteiskunnan elintärkeiden toiminto-jen turvaamisen strategia on parantanut varautumista, mutta varautumisen pääasial-lista tavoitetta on muutettava hallinnollisten rakenteiden ylläpidosta yksittäisen ihmisen elinolosuhteiden turvaamiseen.

Nykyiset seuranta- ja valvontakeinot sekä hallinnolliset muutoksenhakukeinot eivät Heinosen mukaan ole riittäviä, kun paikallinen palvelutuotanto monimuotoistuu. Tilanne on ajautunut siihen, että eduskunnan oikeusasiamies, hallinto-oikeudet ja KHO määrittävät, miten asiat pitää hoitaa.

Varautumisen valvontaan lisää voimavaroja

kuntiin päin. Kuntakohtaiset vastuuhenkilöt on nimettävä puoli ja toisin.

Tutkimuksesta laajemmin Kuntaliiton huhti-kuussa julkaisemassa kirjassa Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa.


Kesäkuun alussa päättyneen Pardian luottamus-miesten peruskurssin suoritti kaksi Hätäkesku-

sammattilaisten liiton jäsentä. Muutaman jäsenen osalta kurssi jatkuu vielä myöhemmin. Tammikuussa alkanut luottamus- ja varaluottamusmiesten kurssi sisälsi kolme lähiopiskelujaksoa ja omatoimista opis-kelua netin kautta.

–– ehdottomasti parasta antia oli oppi, jota saa-tiin neuvottelutaidossa. Toinen oli veS/TeS-kirjan käyttö ja tiedonhaku, sekä tietysti koko luottamus-mies- ja yt-järjestelmän läpikäyminen, kertoo Lou-hen varaluottamusmiehenä toimiva Heidi ahlfors-Pennanen. Heidin lisäksi kurssin todistuksen sai Pikan luottamusmies Maarit rissanen.

Heidi kokee, että neuvottelutaidossa avautui kurssin myötä aivan uusi ulottuvuus. Hätäkeskus-työssä kohdataan asiakkaita, mutta tilanne on toi-nen, kun keskustellaan esimerkiksi kehittämisasioista työpaikalla. Silloin korostuvat erilaiset viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat.

yHTeeNSä yhdeksän päivän lähiopiskelujaksoihin sisältyi luokkaopiskelun lisäksi myös vapaa-ajan viet-toa. Heidi kiittelee muita opiskelijoita saamastaan tu-esta ja tiedosta. –– Koko ryhmä on ollut upeita ihmisiä! Kurssilla oli mahtava yhteishenki koko ajan. Tuntui, että ryhmätöidenkin tekoon osui kuin sattumalta aina ne tyypit, jotka parhaiten tehtävään sopivat.

yksi kurssin idea onkin tutustuttaa eri alojen ammattilaisia toisiinsa. –– Se, että kursseilla on osallistujia valtion eri ammattialoilta, eri liitoista ja työpaikoilta, on rikastuttavaa. jaetaan kokemuksia ja tutustutaan toisiin, kurssin kouluttaja esko Pal-laspuro kertoo.

OMaTOIMISeN opiskelun apuna kurssilla käy-tetään Optima-verkkotyökalua, jonka kautta käy-tettävissä on kaikki kurssin materiaali. Luottamus-mieskursseja on tässä muodossa järjestetty vuodesta 2005 alkaen neljästi vuodessa, tänä vuonna kolmasti. Osallistujia on ollut lähes 350.

Hätäkeskuspäivystäjät hakivat neuvottelutaitoa kurssilta

VIERAANAOLLI-PEKKA OJANEN

Pelastustoimen isäntäkysymystä on aika-ajoin po-hdiskeltu milloin pienemmissä, milloin suurem-

missa ja arvovaltaisemmissa piireissä. Yleisimmin tätä kysymystä käsitellään asetelmana kunta vai valtio. Asia-kokonaisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi.

Alueellisten pelastuslaitosten synnyn jälkeen ke-hittyi myös näiden pelastuslaitosten uudenlainen tapa toimia yhdessä. Varsin pian pelastuslaitosten johta-jat ryhtyivät kehittämään aluksi yhteisten kokousten kautta keskinäistä toimintaverkkoa. On syntynyt ain-akin jossain määrin koko maan kattava pelastuslai-tokset käsittävä kokonaisuus.

Viimeaikainen kehitys yhteiskunnassa yleisesti ja myös turvallisuuteen liittyvien tahojen osalta on johta-nut kohti suurempia toimintakokonaisuuksia. samaan aikaan pelastusalalla tai sitä lähellä olevissa organ-isaatioissa on tapahtunut ja tapahtuu kehitystä, joka vaikuttaa merkittävästi pelastuslaitosten toimintaan tulevaisuudessa.

Hätäkeskusuudistus sanelee varsin selkeästi myös pelastustoimelle uusia toimintatapojen vaatimuksia. Tähän liittyen pelastuslaitosten ja koko pelastusalan yhteisille tietojärjestelmille on selvästi tilausta. Poliisi on kuluvan vuoden alusta organisoitunut pelastus-toimen tapaan alueellisesti suurempiin kokonaisuuk-siin ja yhteistyö heidän ja pelastustoimen välillä antaa mahdollisuuksia ja tuo haasteita.

Lainsäädäntömuutos puolustusvoimien osalta an-toi heille tehtäviä, joka toi heidät selvästi lähemmäksi normaaliaikojen toimintaa ja tuo siten resursseja myös pelastustoimelle, mutta samalla tämä vaatii selkeitä linjauksia pelastustoimelta koko maata koskien.

Tekeillä on erittäin mittava terveydenhuoltolain uudistus, jossa osana tullaan säätämään myös ensi-hoidosta ja sairaankuljetuksesta uudella tavalla. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tietoa siitä missä laajuudes-sa, jos lainkaan pelastuslaitokset ensihoitotoiminnas-sa ovat mukana.

sisäasianministeriössä on valmistella pelastuslain uudistus, joka linjaa keskeisimpänä koko toimialan tulevaisuutta.

Alussa mainitsemani pelastuslaitosten uudelleen or-ganisoituminen ja toimialan edessä olevat haasteet ja toimintaympäristön muutos ovat nostaneet esille kysymyksen asioiden linjan- vedosta. Mikä on pelas-tustoimen kanta kulloinkin esillä olevaan koko alaa koskevaan kysymykseen?

Yleensähän on niin, että kannan muodostaa omistaja, isäntä. Pelastustoimessa pelastuslaitokselta katsot-tuna on monta isäntää. Kuntaliitto kuntien edunval-vojana, kuntatyönantaja työehtosopimusasioissa ja kunnat, jotka vielä jakautuvat ”isäntäkuntiin” ja mui-hin kuntiin ovat pelastuslaitoksen isäntätaho, joka selvimmin ”omistaa” pelastuslaitokset.

sisäasiainministeriö ja sen pelastusosasto edus-tavat taas lainsäätäjän tahtoa pelastustoimessa. Näin ajatellen muodostuu kohtalaisen selkeä kuva kaksita-hoisesta isäntämallista, toisaalta kunnat ja toisaalta valtio. Asian tekee kuitenkin huomattavan monimuo-toiseksi ja jopa monimutkaiseksi se, että näiden taho-jen sisällä on, vähän asiasta riippuen eri kulloiseenkin asiaan vaikuttavia tekijöitä. Kuvaavana esimerkkinä voidaan pitää pelastushenkilöstön eläkeikää koskevan asiakokonaisuuden käsittelyä. Asiaan vaikuttavia tahoja ovat sisäasiainministeriö, valtionvaraministeriö, Kuntaliitto, kuntatyönantaja ja kunnallinen eläkevaku-utus sekä pelastuslaitokset. Jotka kukin tarkastelevat asiaa omasta lähtökohdastaan.

Tämä monen omistaja- tai isäntätahon järjestelmä on erittäin haasteellinen toimintaympäristö silloin, kun koko maata koskevaa pelastustoimen kehitystyötä tehdään. Kysymyksessä ei kuitenkaan välttämättä ole ”vika, vaan ominaisuus”, joka on tunnistettava, ja jonka kanssa on toimittava.

Edessä olevissa vaikeissakin asioissa on se hyvä puoli, että ne ainakin pakottavat yhteistoimintaan ja yhteisiin linjauksiin tai ainakin pyrkimään siihen. Järjestelmä saattaa vaikuttaa sekavalta ja tulevaisuus epävarmalta, mutta näin ei välttämät-tä tarvitse olla, mikäli pelastusalalla vikojen moittimisen sijasta kehitetään ominaisuuksia.

Kannatettavaa kuitenkin on, että toimijatahot tunnistavat ja tunnusta-vat pelastusalan sirpaleisuuden ja toimivat siten, että pelastuslaitosten toimintaedellytykset ovat hyvät, ja kansalaiset voivat pelastustoimeen edelleen luottaa.

Olli-Pekka Ojanen

Kirjoittaja on Tampereen aluepelas-tuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastus-johtajat ry:n puheenjohtaja

Monta isäntää, ei yhtään isäntää


Palomiehen työhyvinvointi – onko positiivinen näkökulma mahdollinen?

JUHA RAUTIAINENTerveystieteiden maisterijatko-opiskelija

PALOMIEHEN työtä on tarkasteltu, tut-kittu ja arvioitu etupäässä palomiehen ter-veyteen kielteisten vaikuttavien tekijöiden avulla. Käytetty patogeeninen (sairauksia aiheuttava) lähestymistapa on yleinen myös muissa suomalaista työelämää kä-sittelevissä tutkimuksissa sekä erityisesti niistä tehdyissä uutisoinneissa.

On kuitenkin kiistaton tosiasia, että suurin osa ihmisistä voi suhteellisen hyvin niin kotona kuin työelämässä. Mielestäni työntekijöiden työhyvinvointia ei ole aina tarkoituksenmukaista kuvata, arvioida ja ennustaa pelkästään ongelma- ja sairaus-keskeisesti.

Palomiesten ammatti muodostaa poik-keuksen siinä suhteessa, että palomiehien työhön vaikuttavat fyysiset tekijät muutta-vat palomiehen työuraa voimakkaasti työ-uran viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vain harva palomies selviytyy työkykyisenä eläkkeelle omasta työstään.

Viime aikoina työelämän tutkimuk-sessa on aloitettu tutkia työhön liittyvien myönteisiä tekijöitä ja ilmiöitä. Keskityn tässä artikkelissa arvioimaan positiivisen työpsykologian tarjoamia mahdollisuuk-sia tarkastella palomiehen työtä ja työs-sä jaksamista. Aluksi perehdytän lukijan työtyytyväisyyden ja työsitoutuneisuuden käsitteisiin. seuraavaksi selvitän sitä, mitä työn imulla tarkoitetaan. Lopuksi arvioin johtamisen vaikutusta palomiehen työn ja työhyvinvoinnin myönteisten ilmiöiden ko-kemisen. Väitän, että johtaminen on yksi keskeisimmistä työyhteisössä vaikuttavis-ta tekijöistä, joiden kautta ja avulla palo-mies jaksaa ja on motivoitunut työssään.

työtyytyVäISyyS VAIKEAStI MäärItELtäVISSä

Yhtenä johtamisen tehokkuuden kriteeri-nä pidetään työntekijän työtyytyväisyyttä (työtyytyvyys). Viime aikoina tutkijat ovat alkaneet käyttää työtyytyväisyyden käsit-teen rinnalla esimerkiksi työviihtyvyyden käsitettä. Yleensä työtyytyvyyden käsitteel-lä kuvataan työntekijän työssään kokemia emootioita, tunnetiloja (Locke 1976). Näin määriteltynä työntekijän työtyytyväisyys kuvaa esimerkiksi työntekijän työssään kokemaa työhön sopeutumisen astetta. Hyvin työhönsä sopeutunut työntekijä ko-kee korkeaa työtyytyväisyyttä. Tiivistetysti sanottuna työtyytyväisyys on työntekijän työlleen asettamien vaatimusten ja ha-

vaitsemien työn piirteiden vastaavuuden kokemista.

Työtyytyväisyyttä tutkitaan monin eri ta-voin. Eri tutkimuksissa työtyytyväisyyttä on tutkittu myös organisaatio- ja työilmaston käsitteiden alla tai niiden yhteyteen kuulu-vana ilmiönä. Osa tutkijoista pitää näistä käsitteitä osittain tai kokonaan toistensa synonyymeina.

Yhtenä käsitteiden päällekkäisyyteen vaikuttavana tekijänä ovat käsitteiden tut-kimus-/mittaustavat. Kun eri ilmiöitä, ku-ten organisaatioilmastoa ja työtyytyväisyyt-tä, tutkitaan työntekijöiden havaintojen ja kokemusta avulla, arviointiin vaikuttavat aina työntekijöiden omat tunnetilat. siten työtyytyväisyyden arviointi sekoittuu usein organisaatioilmastoon ja sen arviointiin. Kahta ilmiötä on vaikea pitää erillään toi-sistaan. Jokaisessa palokunnassa on yhtä monta työilmapiiriä kuin palokunnassa on työntekijöitä.

Tutkijat ovat käyttäneet myös työilmas-ton/-ilmapiirin ja organisaatioilmaston käsitteitä eri tavoin. Yhden näkemyksen mukaan käsitteet ovat toistensa syno-nyymeja. Toisen käsityksen mukaan or-ganisaatioilmastoa pidetään työilmaston yläkäsitteenä: tällöin esimerkiksi palolai-toksen organisaatioilmastolla tarkoitetaan palomiehen kokemuksia ja arvioita kaikis-ta palolaitoksen organisaatioon liittyvistä ilmiöistä. Tässä tapauksessa työilmasto on palomiehen arvio omasta lähityöympä-ristöstä ja sen työilmastosta/-ilmapiiristä – ei koko palokunnasta.

Kolmannen näkökulman mukaan työ- ja organisaatioilmasto katsotaan työtyy-tyväisyyden erillisiksi ilmiöiksi mutta kui-tenkin siihen merkitsevästi vaikuttavaksi tekijäksi. Lisäksi on muistettava se, että kyselyn laatijat ja vastaajat tarkoittavat käsitteellä eri asioita.

Työtyytyväisyyttä tutkittaessa edellä kuvat-tuja näkökulmia voidaan käyttää monella tapaa. Ensimmäisen näkökulman mukaan työ- ja organisaatioilmasto ovat työtekijän työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen ja työ-suorituksiin välillisesti vaikuttavia erillisiä tekijöitä.

Toisen näkökulman mukaan työ- ja organisaatioilmasto ovat yläkäsitteitä, jotka sisältävät työtekijän työtyytyväisyy-den sekä työympäristön ja organisaation

muihin ilmiöihin liittyvät kokemukset ja arviot.

Kolmannessa näkökulmassa yhdis-tetään edellä mainitut lähestymistavat, jolloin organisaatioilmasto on työilmaston yläkäsite.

Neljännessä, johtamista ja erityisesti organisaatiokulttuuria korostavassa, nä-kökulmassa painotetaan sitä, että organi-saatio- ja työilmasto ovat organisaation/työyhteisön ominaisuuksia ja tästä syystä erityisen tärkeitä organisaation johtami-sen kannalta.

Työtyytyväisyyttä on tutkittu varsin pit-kän aikaa. Työtyytyväisyyden johtamisen tutkimuksessa eri suuntaukset voidaan luokitella ainakin kahdeksaan erilaiseen koulukuntaan, joista vain muutama on huomioinut johtamisen ja työtyytyväisyy-den välisiä yhteyksiä.

Nykyisellään käsitteen käyttö pelkäs-tään johtamisen tehokkuuden mittaami-seen on kuin käyttäisi litran vetomittaa, jossa on valmis piilopohja. Työtyytyväi-syyden käsitettä tulee jatkossa ”purkaa auki” ja tarkastella useasta eri näkökul-masta, jotta saadaan esille ulottuvuuk-sia, jotka kuvaavat käsitettä ja (tässä) palomiehen työn myönteisiä piirteitä monipuolisemmin.

PALOPääLLIKöN JOHtAMIStyyLI JA PALOMIEStEN työtyytyVäISyyS

Pelastusjohtaja ja palopäällikkö vaikut-tavat merkittävällä tavalla johtamansa palolaitoksen organisaatioilmastoon. Or-ganisaatioilmaston oletetaan olevan pa-lolaitoksen henkilöstön työtyytyväisyyden,


Palomiehen työhyvinvointi – onko positiivinen näkökulma mahdollinen?

työn eri puolien kokemisen, työsuoritusten määrän ja laadun sekä johtamistyylin väli-siä yhteyksiä muokkaava keskeinen tekijä. Organisaatioilmaston luomiseen ja ylläpi-tämiseen osallistuvat kaikki palolaitoksen työntekijät.

Organisaatioilmaston luomisessa ja ylläpitämissä pelastusjohtajalla ja palo-päälliköillä on tärkeä rooli. Palolaitoksen ylimmän tason johtajat vaikuttavat joh-tamistyyliensä kautta keskeisimmällä tavalla palomiesten työtyytyväisyyteen, motivoivan ja palkitsevan organisaatio- ja työilmapiirin syntymiseen.

sinkkonen, Kinnunen ja Paunonen (1986, 2) ovat määritelleet johtamistyyli-käsitteen tietylle johtajalle ominaiseksi ja suhteelli-sen pysyväksi tavaksi käyttäytyä ja rea-goida asenteellisesti johtamistilanteessa. Johtajan omaksuma filosofia, asennoitu-minen ja käyttäytyminen ovat tärkeitä sik-si, että johtaminen sisältää paljon kans-sakäymistä organisaation johdettavien ja muiden työyhteisössä ja sen ulkopuolella olevien ihmisten kanssa. Tähän kuuluu runsaasti sekä välitöntä että välillistä ih-misiin ja asioihin vaikuttamista.

Johtamistyyli on siten johtajan persoo-nallinen tapa vaikuttaa johdettaviin. Johta-mistyylin käsitteellä viitataan siis johtajan ominaisuuksiin, eikä kokonaisiin johtamis-järjestelmiin.

Tutkimuksissa johtamistyylit jaetaan joko yksi-, kaksi- tai kolmiulotteisiin johtamistyy-lien malleihin. Fleishman ym. ovat kuvan-neet jopa 499 johtamistyylien ulottuvuutta 65 eri systeemistä. Nykyisin luokitteluja on vielä enemmän. Luokittelut kuvaavat johtamistyyliajattelun ja -tutkimuksen his-toriallista ja sisällöllistä kehitystä. Johta-mistyylit ovat kehittyneet yksinkertaisista, yksiulotteisista kohti monimutkaisempia ja moniulotteisimpia malleja.

Tehokkuus on aina ollut keskeisellä sijalla johtamistyylien tutkimuksessa. Työtyyty-väisyyttä on pidetty yhtenä tehokkuuden kriteerinä. Myös lukuisia muita tehokkuu-den kriteereitä on esitetty.

Johtamistyylien tehokkuutta käsittele-vissä tutkimuksissa on kaksi toisilleen vas-takkaista näkemystä siitä, milloin johtajan käyttämät johtamistyylit ovat tehokkaita. Ensimmäisen näkemyksen mukaan eri johtamistilanteisiin on olemassa yksi teho-

kas - ja samalla universaali - johtamistyyli, joka on tehokkain kaikissa eri johtamis-tilanteissa. Toisen, edelliselle vastakkai-sen, näkemyksen mukaan johtamistyylien tehokkuus riippuu johtamistilanteeseen liittyvistä tilannetekijöistä.

Yhtenä keskeisenä ja pysyvänä tilanne-tekijänä pelastustoimessa on muutos ja sen johtaminen. suomalaisessa pelastus-toimessa ei ole osattu ja haluttu johtaa muutosta. Johtamisessa on pidättäydytty perinteisessä byrokraattisessa, autoritää-risessä johtamisessa, joka ei toimi tämän päivän pelastustoimessa.

Millaista sitten on hyvä muutosjohta-minen? Arvonen ja Ekvall (1991) ovat li-sänneet johtamistyylien -malliin 90-luvulla kolmannen ulottuvuuden, joka pitää sisäl-lään muutoksen johtamisen ulottuvuuden muutossuuntautuneisuuden. se kuvaa pe-lastusjohtajaa ja/tai palopäällikköä joka on organisaationsa muutoksen ja kasvun edistäjä; visionääri, joka hyväksyy uusia ideoita; johtaja, joka kykenee tekemään nopeita päätöksiä; rohkaisee yhteistyö-hön; ei ole ylivarovainen eikä vaadi alai-siltaan yksityiskohtaisia suunnitelmia eri johtamiseen liittyvistä asioista.

Pelastustoimen johtamisessa olisi muis-tettava palomiesten motivointiin liittyvät tosiasiat. Mitä paremmin organisaatiota johdetaan sitä parempana organisaationa yksilöt kokevat oman työyhteisönsä ja si-toutuvat ja motivoituvat sen tavoitteisiin.

Johtajan tehtävässä on tärkeätä huomion kiinnittäminen työhön, työn ke-hittämiseen ja työhön liittyvään vuorovai-kutukseen samoin kuin esimerkilliseen esimiestyöhön. Palomiesten johtaminen vaatii hyvää ihmistuntemusta mutta myös koko palo- ja pelastuslaitoksen organi-saation ja kaikkien johdettavien työhön liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä. Tällöin johtajan tulee hallita keskeiset ihmisen tarve-, odotus- ja motivaatiorakenteiden, työsitoutuneisuuden, oppimisen, työtyyty-vyyden, loppuun palamisen ja työn imun sekä työsuoritusten välisiä yhteyksiä sekä myös pelastustyön luonnetta ja organisaa-tioita koskevat teoriat ja mallit. Nykyisessä pelastustoimen johtamisessa nämä johta-miseen liittyvät lainalaisuudet näytetään unohdetun ministeriötä myöten muuta-maa pelastuslaitoksissa olevaa poikkeus-ta lukuun ottamatta.

työSItOUtUNEISUUS tärKEätä PALOMIEHEN UrAN VAIHEISSA

Pelastustoimessa on aina korostettu työn-tekijöiden organisaatioon ja operatiiviseen pelastustyöhön sitoutumista. Pelastustoi-men johtamisessa palomiehen työhön si-toutumista on pidetty itsestään selvyytenä. sitoutumiseen liittyviä tekijöitä ei ole juuri tutkittu eikä ilmiötä osata tai sitten niitä ei haluta tai osata ottaa huomioon palomies-ten johtamisessa.

Työsitoutuneisuudella tarkoitetaan yksi-lön samaistumista rooliinsa työntekijänä, jolloin työrooli muodostaa keskeisen osan yksilön minäkäsitystä ja elämää. (Kanugo 1979). Tässä määrittelyssä korostuu yksi-lön psykologinen samaistuminen työroo-liin, missä olennaista on se seikka, kuin-ka hyvin työ kykenee tyydyttämään yksilön tarpeita. Työhön on liitetty esimerkiksi kas-vun, suoriutumisen ja itsemääräämisen tarpeet. (Kanugo & Mistra, 1988).

Mäkikankaan ym. (2005) mukaan työ-sitoutuneisuuteen liittyy useita ulottu-vuuksia. Yleisellä työsitoutuneisuudella kuvataan sitä, miten (tässä) palomies suhtautuu yleisesti työhön sekä työn mer-kitykseen elämässä. Spesifi työsitoutunei-suus tarkoittaa tiettyyn työtehtävään liitty-vää sitoutumista. sitoutuminen on kiinni siitä, kuinka työtehtävä tyydyttää yksilön tarpeita. Urasitoutuneisuudessa yksilö on kiinnostunut oman uransa kehittämisestä. Urasitoutuneisuus liittyy myös omaan am-mattiin sitoutumiseen.

Viimeisenä ulottuvuutena on organi-saatioon sitoutuneisuus, joka tarkoittaa esimerkiksi palomiehen sitoutumista omaan palolaitokseensa. Tällöin palomies hyväksyy palolaitoksen/pelastustoimen arvot ja päämäärät ja hän on ylpeä omaan palolaitokseen kuulumisestaan.

Brown (1996) on kuvannut kolme erilais-ta näkökulmaa työsitoutuneisuuden tar-kastelemiseen. Ensimmäinen näkökulma on (tässä) palomiesten yksilöllisiä eroja painottava korostava näkökulma, joista esimerkkinä ammattiasema ja sukupuoli. Toisen näkökulman avulla tarkastellaan palomiehen nykyisiä työn piirteistä ja työ-oloja, jolloin palomiehen työn sitoutunei-suus voi muuttua työn piirteiden muutta-misen myötä. Tästä voisi olla esimerkkinä


” Ikäjohtamisen avulla lisätään merkittävimmin palomiesten työkykyä ja tuetaan työelämässä jak samista.

TYöOLOTEKIJÄTTyöuupumus Työn imu

Ylikuormitus 1. Työn kuormitus sopiva työn kuormitus Ei mahdollisuutta vaikuttaa 2. Vaikutusmahdollisuudet Mahdollisuus vaikuttaaPuutteellinen palkitseminen 3. Palkkiot Tunnustukset ja palkkiotHajanainen työyhteisö 4. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden tunneOikeudenmukaisuuden 5. Oikeudenmukaisuus Reiluun, kunnioitus ja puuttuminen oikeudenmukaisuusArvokonfliktti 6. Arvot Työn mielekkyys

Kuvio 1. työuupumuksen ja työolotekijöiden väliset yhteydet (Leiter & Maslach 2000).


ikääntyneen palomiehen siirtäminen päi-vävuoroon pois operatiivisesta pelastus-työstä. Kolmas näkökulma yhdistää kaksi edellistä näkökulmaa. Tällöin palomiehen sitoutuneisuus työhön on voimakkainta, kun työn piirteet ovat yhteensopivia pa-lomiehen tarpeiden kanssa. Tässä näkö-kulmassa korostuu palomiehen itsensä työlleen antamat merkitykset.

Palomiesten johtamisessa työsitoutunei-suuden tulisi olla yksi johtamisen tavoit-teista. Nykyisillä johtamisen menetelmillä ei ole kyetty sitouttamaan palomiehiä työuran loppupuolen erilaisiin työteh-täviin. Toisaalta näyttää myös siltä, että työnantaja ei ole tosiasiallisesti edes yrit-tänyt löytää niitä tekijöitä, joiden avulla palomiestä kannustettaisiin jaksamaan työssään mahdollisimman pitkään. Pa-lomiehen eläkeajatuksiin ja urasuunnit-teluun liittyvänä ilmiönä työsitoutuminen kaipaa enemmän keskustelua ja käytän-nön toimenpiteitä kahvikekkereiden ja lo-puttomien työryhmien sijaan.

VOIKO PALOMIES KOKEA työN IMUA?

Työhyvinvoinnin käsitettä käytetään mo-nella tapaa. Työhyvinvointia, ”well-being at work”, on tutkittu psykologiassa, hoito- ja terveystieteissä, sosiologiassa, kasvatus-tieteessä, lääke- ja terveystaloustietees-sä. Lähtökohtana työhyvinvoinnin käsit-teellistämiselle on työkyky-käsite. Leiter ja Maslach (1997, 2000) ovat käyttäneet käsitettä ”job engagement”, mistä esimer-kiksi Jari Hakanen (2002, 2005) käytti kä-sitettä työn imu. Työhyvinvoinnin käsite on syntynyt vastakohdaksi työuupumuksen käsitteelle (Maslach & Leiter, 1997).

Työhyvinvointia voidaan määritellä kahdel-la eri tavalla. Ensimmäisen määritelmän mukaan työhyvinvointi on työuupumuk-sen vastakohta (Maslach & Leiter, 1997). Työhyvinvointi sisältää (tässä) palomiehen kokemukset energisyydestä, sitoutunei-suudesta ja pystyvyydestä. Energisyys on vastakohta uupumukselle; sitoutuneisuus kyynistymiselle ja pystyvyys vastakohta ammatillisen itsetunnon heikentymiselle.

Toisen vallitsevan määritelmän mukaan työuupumus ja työhyvinvointi ovat toisis-taan erillisiä vastakkaisia ilmiöitä (schau-feli, salanova, Gonzàlez-Roma & Bakker, 2002, 74). Tutkijoiden mukaan työhyvin-vointia ja työuupumusta tulee tutkia eri tut-kimusmenetelmillä. Tutkijoiden mukaan työhyvinvointi määritellään jokseenkin pysyväksi ja myönteiseksi tunne- ja moti-vaatiotilaksi. Tunne- ja motivaatiotilaan si-sältyvät palomiehen kokemukset tarmok-

kuudesta, omistautumisesta ja työhön uppoutumisesta. Tarmokkuus on energi-syyttä, halua panostaa omaan työhönsä, sinnikkyyttä ja eteenpäin pyrkimistä myös palomiestä kohdanneesta vastoinkäymis-tä huolimatta. Omistautuminen on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi ko-kemista, innokkuutta ja ylpeyttä omasta työstään. Uppotuminen on syvä keskitty-neisyyden tila ja syventyneisyyttä omaan palomiehen työhön sekä näistä tunneti-loista koettua nautintoa.

Lukijan on muistettava, että työhyvinvoin-nin kokemiseen vaikuttavat useat tekijät. Yksi keskeisimmistä tekijöistä on työnteki-jän oma persoonallinen tulkinta työstään. siksi työhyvinvointiin vaikuttavat työn eri-laiset piirteet voivat olla samanaikaisesti sekä työn vaatimus- että voimavarateki-jöitä. Kolmantena tekijänä voidaan pitää sitä, että työn vaatimukset ovat jokaisessa työssä erilaisia.

Työn vaatimusten ja työn voimavarojen malliin sisältyy kaksi rinnakkaista ja toi-siinsa vaikuttavaa hyvinvointiprosessia (scahufeli & Bakker 2004). Työn psyykkis-ten, fyysisten, sosiaalisten ja organisatoris-ten vaatimuksien oletetaan johtavan niin sanotun energiapolun aktivoitumiseen. Tämä aiheuttaa työssä jaksamisen on-gelmien välityksellä pahoinvointia, työuu-pumusta, terveysongelmia ja alentuneen työkyvyn. Työssä olevien psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten ja organisatoristen voimavaratekijöiden oletetaan aktivoivan motivaatiopolun, jonka kautta ja avulla palomies sitoutuu paremmin omaan työ-hönsä ja organisaatioonsa. Energia- ja mo-tivaatiopolku voivat yhdistyä, jolloin työn voimaavaratekijät vähentävät työssä jak-samisen ongelmia. samoin pahoinvointi voi vähentää organisaatioon sitoutumista samalla kun se lisää palomiehen aikeita vaihtaa työpaikkaansa.

Työn imun ts. työhyvinvoinnin kokemista voidaan tarkastella myös työolotekijöiden avulla (kuvio 1). Leiter ja Maslach (1997,

2000) ovat tarkastelleet työntekijän työuu-pumukseen ja työn imuun liittyviä tekijöi-tä. Tutkijat ovat tarkastelleet työntekijän voimavarojen ja työuupumusta tuottavia työoloja. Tutkijat ovat päätyneet kuuteen työolotekijään, jotka vaikuttavat kielteises-ti työntekijän työssä jaksamiseen Nämä tekijät soveltuvat hyvin palomiehen työn imun ja työuupumuksen tarkastelemi-seen. Palomiehen työssä ja kokemuksessa työstään voi tällöin olla epäsuhtaa 1) työn määrässä 2) vaikutusmahdollisuuksissa 3) palkitsemisessa 4) yhteisöllisyydessä 5) oikeudenmukaisuudessa ja 6) arvoissa yksilön ja organisaation välillä. Jos epäsuh-taa ei ole kyseisellä kuudella eri työoloteki-jän osa-alueilla, niin tällöin voidaan puhua työn imusta palomiehen työssä.

rEILUUS JA OIKEUdENMUKAISUUS työOLOtEKIJäNä

Työn imun yhteydessä on mielekästä tar-kastella johtajan reiluutta ja avoimuutta yhtenä työorganisaatioissa vaikuttavana työolotekijänä. Johtajan reiluudella ja oi-keudenmukaisuudella on merkitystä or-ganisaation tehokkuuteen (sashkin & Wil-liams 1990, Virtanen 1994). sashkinin ja Williams (1990) ovat tutkineet johtajan ja työntekijöiden välisen reiluuden merkitys-tä työpaikan ilmapiiriin.

sashkinin ja Williamsin (1990) tutki-musten mukaan johtajat ja työntekijät ar-vostivat eri asioita. Työntekijät pitivät rei-luutta merkittävänä, kun reiluuteen liittyi heihin kohdistettua luottamusta, totuudel-lisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Organi-saation johdon mielestä kyseisillä arvoilla ei ollut merkitystä organisaation liiketalou-dellisen tuloksen kannalta. Tutkimustulok-set osoittivat johdon käsityksen vääräksi. Reiluudessa ja sen kokemisessa yksilö- ja ryhmätasolla on pohjimmiltaan kyse orga-nisaatiossa olevasta psykologisesta so-pimuksesta ja sen noudattamisesta. Jos organisaation johto rikkoo psykologista sopimusta, niin sillä on selkeä yhteys mm. työntekijöiden sairastavuuden, onnetto-muuksiin ja poissaolojen lisääntymiseen

” Ikäjohtamisen avulla lisätään merkittävimmin palomiesten työkykyä ja tuetaan työelämässä jak samista.


ja sitä kautta organisaation tulokseen. (sashkin & Williams 1990.) Erityisees-ti ikääntyneet palomiehet kokevat, että heitä ei kohdella oikeudenmukaisesti, jos heidät siirretään huomattavasti matala-palkkaisempaan päivätyöhön vastoin tah-toa. Lisäksi palomiehet kokevat tulevansa kohdelluksi epäreilusti niin palkkauksen kuin jatko- ja täydennyskoulutusmahdolli-suuksien puuttumisen myötä.

työUUPUMUKSEN JA työN IMUN VAIKUtUKSEt OrgANISAAtIOSSA

Hakanen (2005) on tutkimuksessaan ko-rostanut sitä, että työuupumus näkyy niin yksilö-, perhe- kuin organisaatiotasolla. Työuupumus ennustaa esimerkiksi en-nenaikaisia eläkeajatuksia, heikentynyttä organisaatioon sitoutumista ja lukuisia muita yksilö-, perhe- ja organisaatiotasolla esiintyviä kielteisiä ilmiöitä.

Työn imuun liittyen palomiehen tulisi saada tehdä työnsä hyvin ja saavuttaa sitä kautta aikaansaamisen ja onnistu-misen kokemuksia. Näistä kokemuksista syntyy palomiehen kokema työn merkityk-sellisyys, arvostus ja kunnia. Asiat, joiden merkitystä palomiehen työssä ei voi vä-heksyä. Edellisen lisäksi palomiehen on saatava kokea, että hän on hyväksytty ja arvostettu työyhteisönsä jäsen.

Mitkä tekijät selvittävät työn imua? Haka-sen (2005) mukaan työn imun selittäjinä ovat hyvä tiedonkulku; hyvä työilmapiiri; esimiehen tuki; organisaatiokulttuuri, vai-kutusmahdollisuudet sekä innovatiivisuus. Organisaatiokulttuurilla ja esimiehen tuel-la on suuri merkitys palomiesten eläkeaja-tuksiin. Esimerkiksi yhtenä ennenaikai-selle eläkkeelle työntävänä tärkeimpänä organisatorisena tekijänä on koko pelas-tustoimen organisaatiokulttuuri.

Organisaatiokulttuuri on laajempi il-miö, jonka alle asettuvat siihen liittyvät muut ennenaikaiselle eläkkeelle työntävät organisatoriset tekijät, kuten ikäpolitiikka, ikäasenteet ja -käytännöt, ikäjohtaminen ja esimiehen toiminta. Voidaankin oikeute-tusti kysyä arvostetaanko pelastustoimen hallinnossa, oppilaitoksissa ja työpaikoil-la ikääntyvää palomiestä ja miten tämä arvostus näkyy käytännön tasolla?

Työn imu lisää halukkuutta jatkaa työelä-mässä. Työn imua kokevalla työntekijällä on hyvä itsearvioitu terveys ja työkyky sekä myönteiset työasenteet omaan työhönsä. Työn imu vaikuttaa myönteisesti oppimis-motivaatioon ja aloitteellisuuteen, työn normaalivaatimukset ylittävään työsuori-tukseen ja kouluttautumiseen työssä ja va-paa-ajalla sekä työntekijän sisäisiin työtä koskeviin motivaatiotekijöihin sekä oma-

toimisuuteen ja aloitteellisuuteen omassa työssään. Lisäksi työn imu vaikuttaa myön-teisesti vapaa-aikaan, erityisesti perheen sisäisiin suhteisiin kuten parisuhteeseen ja vanhemmuuteen.

JOHtAMINEN JA PALOMIEHEN ELäKEAJAtUKSEt

Johtamisen ja työyhteisöjen kehittämi-sen avulla voidaan vaikuttaa merkittä-vällä tavalla palomiesten työolotekijöihin, työmotivaatioon, työhön sitoutumiseen, työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Johta-misen ja työyhteisöjen kehittäminen on tärkeätä juuri nyt, kun pelastustoimea ja sen toimintaympäristöä koskeva muutok-set asettavat suuria haasteita palomiesten johtamiselle. Muutosjohtajan on kyettävä ihmis-, tehtävä- ja muutossuuntautunei-suuteen.

Nykyisin useimmissa organisaatioissa johtajat, jotka eivät suuntaudu muutoksen johtamiseen, ovat vaikeuksissa huolimat-ta kahden muun johtamistyylien ulottuvuu-den sopivuudesta (Ekvall & Arvonen 1991, 25). Johtaja joka suuntautuu voimakkaas-ti muutokseen mutta on heikko kahdella muulla ulottuvuudella kohtaa vaikeuksia.

Pelkästään muutossuuntautuneisuu-teen keskittyvät johtajat ovat esimerkkejä hallitsevista, itsekeskeisistä innovaatto-reista, jotka sysäävät omat ideansa läpi taitamattomasti ihmis- ja tehtäväsuun-tautuneisuuden kustannuksella. Muutos-suuntautuneisuuteen keskittyvät johtaja ei saa riittävästi henkilöstön kannatusta muutoksien johtamisessa, jonka avulla organisaatio voi selviytyä muutoksien sille asettamista haasteista. (Ekvall & Arvonen 1991, 25.) Tällaisesta taitamattomasta ”muutossuuntautuneisuudesta” voi mie-lestäni syyttää erityisesti ministeriötä ja sen johtoa, jotka ajavat palomiesten työ-uraan liittyviä muutoksia läpi jääräpäisesti, vaikka esimerkiksi palomiesten etujärjes-tön esittämä vaihtoehto olisi kustannus-vaikuttavampi ja tehokkaampi vaihtoehto palomiesten eläkeratkaisuksi.

Erityisen suuri merkitys palomiesten johta-misella on kannustettaessa ikääntyneitä palomiehiä jatkamaan työelämässä pi-dempään. Kaikkien johtajien asenteella ja johtamistavalla on suuri vaikutus ikäänty-neiden työntekijöiden työkykyyn ja työssä jaksamiseen.

Erityisesti ikäjohtaminen on avain-asemassa ikääntyneiden palomiesten johtamisessa. Ikäjohtamisen avulla pe-lastusjohtajien ja palopäälliköiden tulisi muuttaa ikäasenteita ja ikäkäytäntöjä ikääntyneiden tarpeita vastaaviksi. Ikä-johtamisella viitataan työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ot-

tamiseen palolaitosten operatiivisessa ja asemajohtamisessa, työnjaossa ja työs-kentely-ympäristössä. Erityisen tärkeää on se, että työt kyetään suunnittelemaan yk-silöllisesti. Ikäjohtamisen avulla tulee syn-nyttää palolaitoksiin organisaatiokulttuu-ria sellaiseksi, että jokainen palomies voi kokea olevansa organisaatiolleen arvokas. Ikääntyvän palomiehen näkökulmasta joh-tajan asenteisiin ei kuulu stereotyyppinen ikäasenne. Ikäjohtamisessa johtajan tulee kyetä yhteistyöhön kaikkien työtekijöiden kanssa ja tästä syystä johtajat tarvitsevat hyvät vuorovaikutustaidot.

Palolaitosten johtamiseen tulisi panostaa huomattavasti enemmän, sillä ikäjohta-misen avulla lisätään merkitsevimmin palomiesten työkykyä ja tätä kautta työ-elämässä jatkamista. Nykyinen pelastus-toimen johtamiskoulutus ei anna johtajille riittävästi valmiuksia pelastustoimen joh-tamiseen. Nykyisessä koulutuksessa ja siihen liittyvässä organisaatiokulttuurissa vallitsee liian autoritäärinen ja byrokraatti-nen ”Yhden johtajan –periaate” johtamis-kulttuuri. Huono johtaminen, johtajan an-taman tuen, kannustuksen ja arvonannon puute sekä ongelmat johtajan kanssa puo-lestaan työntävät ikääntyneitä palomiehiä ennenaikaisesti eläkkeelle.

Nykytilanteessa palolaitosten tulisi liit-tää palomiesten terveyden ja hyvinvoinnin arviointimenetelmä, jonka avulla palolai-tosten johtamisessa otettaisiin huomioon mahdolliset ongelmat ajoissa. Palomiehet on kyettävä motivoimaan ja sitouttamaan palolaitosten tavoitteisiin ja sitä kautta nii-den tuloksellisuuteen. Johtamisessa tulisi myös muistaa se tosiasia, että palomie-het ovat ne organisaation jäsenet, jotka toteuttavat suurimman osan palolaitosten tavoitteista.

LOPUKsI

sUURIN OsA palomiesten työkykyä käsittelevästä tutkimuksesta ja

niistä tehdystä uutisoinneista on keskit-tynyt palomiesten työkyvyn kielteisten ilmiöiden kuvaamiseen. Näin on luotu totuudenmukainen mutta yksipuolinen kuva palomiehen työstä ja toimintakyvys-tä 45 ikävuoden jälkeen.

Julkisuudessa on ollut liian vähän keskustelua ja tutkimusta niistä tekijöis-tä, joiden kautta ja avulla palomiesten työkykyä voidaan edistää. Tieto palomie-hen työhön myönteisesti vaikuttavista tekijöistä on tärkeätä koko palomiehen työuran ja työuraa koskevan urasuunnit-telun aikana.

Palolaitosten johtamisessa on vallinnut pysähtyneisyyden tila. Tämä

HäTäkESkUSAMMATTILAISTEN LIITTo HAL ry

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .


LÄHTEETBrown S. 1996. A meta-analysis and review of organizational research on job involvement. Psychological Bulletin 120 (2), 235–255.Brown S: 1996A meta-analysis and review of organizational research on job involvement. Psychological Bulletin, 120, 2, 235–255.Dynamics, 56-71.Ekvall, G & Arvonen, J. 1991. Change-centered leadership: an extension of the two-dimensional model. Scandinavian Journal of Management, Vol. 78(1), 17-26.Fleishman, E. & Harris, E. 1962. Patterns of leadership be-havior related toemployee grievances and turnover. Personel Psychology, 15, 43-56.Hakanen, J. 2002. Työn imu ja työuupumus – laajennetun työhyvinvointimallin kehittämien ja testaaminen. Psykologia 37(4), 291–301.Hakanen, J. 2005. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvin-vointitutkimuksen ytimessä ja reunta-alueilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti 27. Helsinki. Työterveyslaitos.Kanungo R. & Misra S. 1988. The bases of involvement in work and family contexts. International Journal of Psychology 23, 267–282.Kanungo R. 1979. The concepts of alienation andinvolvement revisited. Psychological Bulletin 88, 119–136.Leiter, M. & Maslach, C. 1997. The truth about burnout: How organizations cause personal stressand what to do about it. San Francisco, CA: Jossey-Bass.Leiter, M. & Maslach, C. 2000. Preventing burnout and buil-ding engagement. San Fransisco, CA. Jossey-Bass.Mäkikangas, A., Feldt, T. & Kinnunen, U. (2005). Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina: Työhyvinvoinnnin psykologiset perusteet. Jyväskylä. PS-Kustannus, 56-74.Sashkin, M. & Williams, R. 1990. Does fairness make a difference. OrganizationalSchaufeli, W. & Bakker, A. 2004. Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study. Journal of Organizational Behavior, 25 (3), 293-315.Schaufeli,W. B., Salanova, M., Gonzàlez-Romà, V., & Bakker, A. B.(2002) . The measurement of burnout and engagement: A confirmative analytic approach. Journal of Happiness Studies, 3, 71-92.Sinkkonen, S., Kinnunen, J. & Paunonen, M. 1986. Osaston-johtajien johtamistyylit ja hoitohenkilöstön työtyytyväisyys. Helsinki. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut 7Spector, P. 1997. Job satisfaction. Application, assess-ment, causes, and consequences. Thousand Oaks: Sage Publivations.

”poterossa pysymisen –tila” leimaa niin pelastustoimen hallinnollista, operatiivis-ta kuin pedagogista johtoakin. Pelastus-toimen johtamisessa ei ole haluttu/kyetty siirtymään pelastustoimen strategiseen henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Käytännössä palomiesten työssä jak-samista ei ole kyetty edistämään työn voimavarojen kehittämisen avulla eikä työkyvyttömyyden syntymistä ehkäise-mään vähentämällä työn vaatimuksia.

VAIKKA TYöTYYTYVÄIsYYDEN arvi-oiminen on vaikeata, niin palomies-

ten työtyytyväisyydellä on suuri merkitys palolaitosten toimintaan. Palomiesten johtamisessa on myös muistettava se tosiasia, että palolaitos ei toimi koneen tavoin eikä palomies ole johtajan ”työruk-kanen”, vaan pelastuslaitoksen organi-saatio muistuttaa pikemminkin elävää organismia, jonka käyttäytyminen koos-tuu monimutkaisista riippuvuussuhteista. Ryhmän sosiaalisilla normeilla ja ei-talo-udellisilla palkkioilla ja rangaistuksilla on suuri vaikutus työkäyttäytymiseen.

Virallisen organisaation rinnalla epävirallinen organisaatio on usein yhtä tärkeä kuin virallinenkin edistäes-sään tiedonkulkua ja joko edistäen tai vastustaen organisaation tavoitteiden saavuttamista. Pelastustoimen johta-misessa tätä tosiseikka ei ole otettu huomioon huolimatta siitä, että jo 30-lu-vulla Hawthorne-tutkimuksissa tulosten perusteella esimiehiä kannustettiin ot-tamaan työntekijöitä paremmin mukaan suunnitteluun, organisointiin ja oman työnsä valvontaan. tutkimus osoitti, että palkitseminen tai työn rationalisointi ei pelkästään motivoi, vaan inhimillisiin tarpeisiin vastaaminen ja ryhmään kuu-lumisen mahdollistaminen.

Tämän totesin itse omassa tutkimuk-sessani palolaitosten asemajohtamises-ta. Palomiehet toivoivat palopäälliköltä korkeasti muutos-, ihmis- ja tehtäväsuun-tautunutta johtamistyyliä asemajohtami-sen aikana. samoin palomiehet arvioivat, että palolaitosten asemajohtamisen toiminnan vaatimukset täyttäisivät kor-keasti muutos-, ihmis- ja tehtäväsuuntau-tuneisuuden vaatimukset.

JOs VAHVAsTI työhön sitoutuneet työntekijät ovat tyytyväisempiä

työhönsä kuin heikosti sitoutuneet, niin vastaavasti he ovat alttiimpia erilaisille terveysongelmille kuormittavissa työ-oloissa. Palolaitoksissa yhtenä keskei-simmistä voimavaroista on palomiesten työhön ja palolaitoksen organisaatioon sitoutuminen. Tutkimustulosten mukaan työntekijöiden ylisitoutuneisuus voi olla myös riski työntekijöiden hyvinvoinnille.

Tämä herättää mielenkiintoisen kysymyk-sen ikääntyneiden palomiesten kohdalla. Tuliko heidän vähentää työhönsä sitou-tumista välttääkseen terveysongelmia ja parantaakseen työkykyään?

PALOLAITOsTEN JA KOKO PE-LAsTUsTOIMEN johtaminen on

keskiössä, kun arvioidaan palomiesten työolotekijöihin vaikuttavia tekijöitä. Ikääntyneiden palomiesten työhön liitty-vää ylikuormitusta ei ole kyetty vähentä-mään.

Palomiehen jäävät työkyvyttömyys-eläkkeelle johtava pysyvä sairausloma alkaa noin 53 ikävuoden paikkeilla. Palomiehet kokevat, ettei heillä ole mah-dollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin palolaitoksissa, huolimatta YT-lain minimivaatimuksista. Palomie-het arvioivat myös, että heitä ei palkita riittävästi.

Edellä mainitut tekijät vaikuttavat oikeudenmukaisuuden kokemuksen puuttumiseen. Viime kuukausina kunta- ja sisäministerin esittämät ajatukset pa-lomiesten työtehtävistä ovat aiheuttaneet erittävin vakavan arvokonfliktin palomies-ten ja pelastustoimen johdon välillä.

On varmaa, etteivät ministerien suunnittelemat uudet työtehtävät lisää palomiesten työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja työn imua vaan päinvas-toin. Päätöksen voivat olla niin kielteisiä, ettei niiden vaikutuksia pystytä korjaa-maan hyvälläkään johtamisella.

Näyttää siltä, että pelastustoimen johtamisessa on yksinkertaisesti unoh-dettu (tai sitä asiasta ei edes tiedetä), että ympäristön on kyettävä vastaamaan yksilön haluihin, odotuksiin ja tarpeisiin, joista tärkeimpiä ovat haasteellisuuden, osaamisen ja arvostuksen kokeminen sekä vapaa tahto. (Deci & Ryan 1986).

Hyvästä johtamisesta ei liene huolta tulevaisuudessakaan, sillä ministeriö ei näytä olevan kiinnostunut lisäämään henkilöstöjohtamista palopäällystön kou-lutusohjelmiin ja virassa olevaa palopääl-lystöä johtamisen kehittäminen ei juuri näy kiinnostavan. Tämä on sääli, sillä palomiesten työhyvinvoinnin tutkimuksen ja siitä saatujen tutkimustulosten avulla palomiesten työkykyä ja työssä selvity-mistä voitaisiin parantaa merkittävällä tavalla.

Juttusarjan edellinen osa Miten työhyvinvointia tutkitaan? on luettavissa sPAL:n kotisivivulla: www.palomiesliitto.fi/1_2009/PA1_09_netti.pdf

” Palomiesten työhön ja organisaatioon sitoutuminen on keskeinen voimavara.

!

HäTäkESkUSAMMATTILAISTEN LIITTo HAL ry

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .


Väitetään, että

Kokeile itse.

verenluovuttaminen pelastaamyös luovuttajan päivän.

OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

HäTäKeSKuSaMMaTTILaISTeN liiton jäsenil-le on avattu nettiin keskustelufoorumi. Sivusto toimii aluksi Google-hakupalvelun keskusteluryhmänä (Goog-le Groups). Foorumista kerätään käyttökokemuksia, jonka jälkeen sen lopullisesta teknisestä toteutuksesta tehdään ratkaisu.

Hallilaiset-keskustelusivu on tarkoitettu Hätäkeskusam-mattilaisten liiton jäsenille ja liiton toimistolle. jäsenistös-tä jo puolet on kirjautunut sivustolle. ryhmä on muille verkossa näkymätön, suojattu ja vaatii jäseneksi hyväksy-misen sekä kirjautumisen.

Käyttäjäoikeuksia myöntää ja sivuston teknisenä hallin-noijana toimii liiton jäsen antti Hellsten, jolta voi tarvitta-essa kysyä tarkempia ohjeita: [email protected].

Google Groups tukee vain suomi24.fi- ja gmail.com-päät-teisiä henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita. jos sinulla ei ole tällaista osoitetta, voit luoda ensin uuden Google-säh-köpostitilin: sivulla https://www.google.com/accounts klikkaa “Luo tili”.

Tilin luomisen jälkeen pääset luomillasi tunnuksilla kir-jautumaan sisään Hallilaiset-ryhmän sivuille osoitteessa http://groups.google.com/group/hallilaiset

Sivulle ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa haetaan en-sin käyttäjäoikeutta. Kun olet saanut sähköpostin, jossa

käyttöoikeudesta kerrotaan, pääset kirjoittamaan ja luke-maan viestejä.

Tilin luonnin yhteydessä ilmoitettuihin sähköpostiosoit-teisiin ohjautuvat foorumille kirjoitetut viestit. Omasta sähköpostista voi myös lähettää ryhmään kysymyksiä tai kommentteja osoitteella [email protected]. Sivun toimivuuden kannalta toivotaan kuitenkin, että viestit kirjoitettaisiin ja keskusteluun osallistuttaisiin kir-jautumalla sivustolle.

Tervetuloa mukaan hätäkeskusammattilaisten yhteiseen foorumiin!

HAL:n jäsentenkeskustelufoorumi avattiin

LUKIJALTA [email protected]

työVUOrO alkaa klo. 8.00. Vuoros-sa on esimies, kuusi palomiestä sekä sairaankuljettaja. sairaankuljettaja on nainen, koulutukseltaan sairaanhoi-taja. Työvuoron esimies sekä kolme palomiestä miehittävät pelastusyksi-kön. Yksi pelastusyksikön palomiehistä on myös tarvittaessa nostolava-auton kuljettaja. sairaankuljettaja ja yksi pa-lomies miehittävät ykköslähdön ambu-lanssin. Kaksi palomiestä miehittävät kakkoslähdön ambulanssin.

TYöVUORO KÄYNNIsTYY normaalisti. Yksiköiden kalusto ja henkilökohtainen varustus tarkastetaan huolellisesti. Klo 8.30 on aamupalaveri ja kahvi. Esimies kertoo päivän ohjelman. Klo 9.00 pelas-tusyksikkö lähtee sisäpalosimulaattori-harjoitukseen ja klo 15.00 lähdetään palotarkastuksille.

sisäpalosimulaattoriharjoituksessa palomiehet tekevät pareittain kolme sammutushyökkäystä tilaan, jossa on tuli ja savua. Näkyvyys on n. puoli metriä ja lämpötila n. 700 astetta. Esimies on jokaisessa hyökkäyksessä mukana oh-jaamassa ja valvomassa. Harjoitus on rasittavaa, kovassa kuumuudessa teh-tävää raskasta sammutus- ja raivaus-työtä. Nestehukka on kova ja elimistön lämpötila korkea pitkän aikaa vielä har-joituksen jälkeenkin.

Harjoitus on ohi klo 11.45 ja pelastus-yksikkö lähtee kohti asemaa huoltamaan kalustoa ja miehiä kuntoon harjoituksen jäljiltä. Matkalla asemalle yksikkö saa hälytyksen sydänkohtauspotilaan luok-se. Henkilöä elvytetään pitkän aikaa ja elvytyksen raskauden vuoksi elvyttäjää vaihdetaan lennossa monta kertaa. siinä hiki valuu, kun elimistö on vielä rasitusti-lassa paloharjoituksen jäljiltä.

Kun tämä hälytys saadaan hoidet-tua, niin matkalla asemalle puhutaan jo ruokailusta. Ollaan henkilöstöravin-tolan pihassa, kun saadaan hälytys au-tomaattisesta paloilmoittimesta. Kun tämä hälytys on hoidettu, saadaan ruo-ka haettua ja päästään asemalle. Ase-malla huolletaan ensin harjoituksessa käytetty kalusto ja käydään suihkussa. syömään päästään klo 14.15.

Ruokailun jälkeen lähdetään palotar-kastuksille. Asemalla ollaan takaisin klo 17.00. Juodaan kahvit ja aloitetaan päivä-ohjelmaan kuuluva liikunta. Yksikön mie-het pelaavat sulkapalloa pari tuntia. Klo 19.30 mennään saunaan ja pesulle.

Kesken saunan saadaan hälytys öljy-vahinkoon. Hälytyksen jälkeen asemalla ollaan n. viisi minuuttia, kun saadaan hä-lytys kuorma-autopaloon. Kuorma-auto on autokatoksessa.

Klo 21.00 ollaan takaisin asemalla. samaan aikaan ykköslähdön ambu-lanssi peruuttaa talliin ja esimies tapaa miehistön ensimmäisen kerran aamun jälkeen ja kysyy milloin he ovat viimeksi syöneet. ”Puolen päivän aikaan” kuuluu vastaus. Ruokaa lämmittäessään he saavat hälytyksen. Esimies kysyy: ”Olis-ko tarve vaihtaa miehistöä ruokailun ajaksi?” ”Ei tarvi, kyllä tässä tää hälytys vielä jaksetaan” he vastaavat.

PELAsTUsYKsIKöN miehet syövät ja lepäävät tv:tä katsellen. Klo 23.15 saadaan hälytys rakennuspaloon. Talo on remontoitu, vanha hirsitalo, jossa on seinissä ja välipohjissa purueris-teet. Palo on levinnyt osiin seinistä sekä välipohjaan. Talo on täynnä sa-vua ja kahdessa kerroksessa liekkejä. Taas tehdään pimeässä ja kuumassa raskasta sammutus ja raivaustyötä. Palon sammutus on hankalaa vanho-jen rakenteiden vuoksi ja vaatii paljon raskasta raivaustyötä.

Palon jälkeen pelastusyksikkö on huollettu ja miehet käyneet suihkussa n. klo 3.30. Miehet pääsevät lepäämään vähäksi aikaa. Herätys on aamulla klo 6.15. Juodaan aamukahvit, pestään autot ja tarkastetaan, että kalusto on kunnossa tulevaa vuoroa varten.

Kymmenen minuuttia ennen kuin työaika loppuu, eli klo 7.50 saadaan hälytys uimarannalle. Uimakoppi palaa. Koppi sammutettaan ja päästään lähte-mään kotiin n. klo 8.45.

TÄLLAINEN OLI pelastusyksikön miesten työvuoro. Pelastusyksikössä oli yksi 49-vuotias (esimies), kaksi 46-vuotiasta ja yksi 33-vuotias palomies. saman työ-vuoron aikana ykköslähdön ambulans-

Koko työvuoron aikana ei kukaan valittanut, että olisi raskasta tai ettei tällä palkalla jaksa.... Päinvastoin, mitä enemmän hälytyksiä oli, sitä paremmaksi työilmapiiri kehittyi...”

Erään Tampereen aluepelastuslaitoksen alueaseman työvuoron ohjelma


PALVELU-HAKEMIsTO

PEL

AST

USA

LAN

AM

MAT

TILA

ISEN

PA

LVEL

UH

AK

EMIS

TO

RULLAPALOVERHOT

ENsIAPU-JA ENsIHOITOTUOTTEET

Tyhjiö- paTjaT

Tyhjiö- lasTaT

Tyhjiö- pumpuTpaarin- paTjaTTuoTe-

huolloT

mediseam oyTiiriskankaankuja 2, 15860 hollolapuh. 010 397 4500, fax 03 730 3100email: [email protected]

PALVELU

HA

KEM

ISTO

silla oli 16 hälytystä, niihin kului aikaa yhteensä 16 tuntia 5 minuuttia.

Kakkoslähdön ambulanssilla oli 10 hälytystä, niihin kului aikaa 8 tuntia. Hälytyksissä käytetyn ajan lisäksi am-bulanssien miehistöt joutuvat puhdis-tamaan autonsa sisältä, jokaisen häly-tyksen jälkeen. Useissa tapauksissa he suorittavat hoitotilan ja kaluston desinfi-oinnin ja tekevät tarviketäydennykset.

Koko työvuoron aikana, eikä sen jälkeen kukaan vuoron henkilöistä va-littanut, että olisi raskasta tai, ettei täl-lä palkalla jaksa tehdä näin raskasta työtä. Päinvastoin, mitä enemmän häly-tyksiä oli, sitä paremmaksi työilmapiiri kehittyi.

sUOMEN PELAsTUsLAITOsTEN yleisin työaika on 24-tuntia töitä ja kolme vuoro-kautta vapaata (lue yksi lepovuorokausi ja kaksi vapaata). Työviikkomme pituus on 42 tuntia, eli n. kuusi tuntia enem-män, kuin normaali työaika. Ja jotkut vie-lä kateellisina sanovat, että palomiehillä on enemmän vapaa-aikaa, kuin muilla, en ymmärrä tätä laskuoppia. saadak-seen tehdä tätä työtä, palomiehen täytyy läpäistä joka vuosi kuntotesti 65-vuoti-aaksi asti. Onkohan näin missään muus-sa ammatissa. Palomiehen peruspalkka Tampereella on 1475 eur.

Kyllä jonkun ammatin täytyy olla tosi raskasta ja huonosti palkattua, että siitä on aihetta hallitusohjelmaan. Palomie-het pelastavat oikeasti ihmishenkiä, heitä hälytetään Tampereellakin jopa hoitolaitoksiin elvyttämään, kun hoito-henkilökunta ei itse osaa.

JOUNI LAMMI



Talouden taantuma on pakottanut kuntia avaamaan budjetteja ja miettimään säästö-

kohteita. Samalla käännetään katseita ensi vuo-teen, josta on tulossa vielä synkempi. verotulojen romahdus tuo paineet kuntatalouteen vuoden-kahden viiveellä, joten heikkoja vuosia on odo-tettavissa vielä useita.

Myös pelastuslaitokset osallistuvat talous-talkoisiin. esimerkiksi Tampereella valtuusto mätkäisi aluepelastuslaitokselle 600 000 eu-ron säästövaateen – kela-maksujen muutok-sen kanssa 700 000 euroa. Summa raapaistaan 200 000 euron siivuina henkilöstöstä, raskaan ka-luston investoinneista ja palveluiden ostoista.

Henkilöstösäästöt kohdistuvat laitoksen Tampereen toimialueelle ja sijaisiin. Tälle vuo-delle budjetointiin raha 90 sijaisesta, mutta nyt rahaa on vain 75 sijaiseen.

Tampereen palohenkilöstön luottamusmies, palomies-sairaankuljettaja jarkko Lahtinen ih-mettelee, miten nopeasti suunnitelmat joudut-tiin uusimaan. Syksyllä pelastuslaitoksen budjet-tiin yritettiin saada 15 uutta virkaa, nyt leikataan sijaisistakin.

–– useampi vuosi on menty liian pienellä vahvuudella. Säästöt pitäisi saada syntymään jos-tain muualta kuin hälytyshenkilöstöstä. Tosiasia on, että miehiä tarvitaan lisää. entistä pienenpää porukkaa kuormitetaan entistä isommalla tehtä-vämäärällä!

Pispala lopullisesti kiinni

Säästövelvoitteet pakottivat panemaan 1+4-5-vahvuudella toimineen Pispalan paloaseman

oven säppiin aiottua nopeammin toukokuun puolivälissä. Sairasauto sijoitettiin Nokialle ja aseman miehet ylöjärvelle.

vuodesta 1957 Pispalassa palvellut asema on ollut tarkoitus yhdistää ylöjärven aseman kans-sa uudelle liikenteellisesti paremmalle paikalle Teivoon, mutta rakennushanke on viivästynyt. Sijaisten palkkaamatta jättäminen olisi joka ta-pauksessa vienyt Pispalan asemalta toimintaky-vyn, joten asema suljettiin etuajassa, perustelee pelastuslaitoksen johto. vuokran maksaminen asemasta päättyy kuitenkin vasta ensi vuonna.

Pispalan aseman sulkeminen nostaa toimin-tavalmiusajan Tampereen länsiosassa, kuten Lie-lahdessa ja Lentävänniemessä, osittain palvelu-tasopäätöksen kuuden minuutin tavoiteajan yli. Tamperelaiset reagoivat uutiseen voimakkaasti. Kaupunkilaiset ovat kysyneet, miten on mahdol-lista että asukkaiden perusturvallisuutta ryhdy-tään ajamaan alas.

–– Pelastustoimi toimii Tampereella jo nyt pienillä vahvuuksilla ja yksiköt ovat miehitettyjä alle minimivahvuuden. Sijaiskielto laskee vah-vuuksia entisestään. Tampereen päättäjien sääs-tötoimet tulevat johtamaan ihmishenkien me-nettämisen, kirjoitti eräs asukas aamulehteen.

–– Tulevatko kaupunginvaltuutetut ja palo-laitoksen johto muistotilaisuuteen kertomaan osanottonsa, jos ja kun ihmishenkiä menete-tään. eikö kenelläkään päättäjistä ala jo järki soimata, kysyi yksi Lentävänniemen asukas, joka huomautti säästämisen olevan kyseenalaista, jos apua odottaessa tulipalot ennättävät kehittyä pi-temmälle, tai potilasta ei saada riittävän ajoissa hoitoon.

Asemat säppiin, sijaishanaa tiukemmalleKuntien talousahdinko näkyy myös pelastuslaitoksissa.

Tampereella vähennetään sijaisten käyttöä ja suljettiin Pispalan paloasema. Länsitamperelaiset päätös sai hermostumaan ja

kysymään, missä ajassa palokunnan yksiköt ja sairaankuljetus ehtivät paikalle hädän hetkellä.


Tämä näky on historiaa Pispalassa. Asema ehti juhlia 50-vuotispäiviään muutama vuosi sitten.

Avun tulo viivästyy

jarkko Lahtinen tietää, että pelastus-henkilöstön niskaan loska kaadetaan ensimmäisenä. –– jos länsipuolella sat-tuisi jokin tilanne, nousisivat saavutet-tavuusajat heti esille. aikoja lasketaan julkisuudessa sen mukaan, että matkaan lähdetään keskuspaloasemalta, mutta mitä jos yksikkö on hälytyksen tullessa palaamassa tehtävältä asemalle jostain muusta suunnasta.

–– ambulanssilla ajettiin Lentä-vänniemeen kiireellinen sairaankulje-tustehtävä yöaikaan tyhjällä tiellä 11 minuuttiin. ruuhka-aikaan isolla palo-autolla viiveet ovat aivan toista luokkaa, Lahtinen sanoo.

Pelastuslaitoksen johto on saanut urakalla selittää asukkaille, miten no-peasti apu mihinkin paikkaan ehtii.

Onko Länsi-Tampereella turvatto-mampaa asua, kun apu ei ehdi paikalle niin nopeasti kuin aikaisemmin? abst-rakti kysymys, sanoo pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.

–– jos jostain otetaan asema pois, aseman välittömässä läheisyydessä pal-velun saatavuus heikentyy. Mutta on se

edelleenkin lakisääteistä. Lielahdessa ja Lentävänniemessä ei olla laittomassa ti-lanteessa. jokainen tietysti haluaisi, että paloasema on omalla takapihalla, jolloin olisi tosi turvallista.

–– yleisön aito reagointi oman tur-vallisuutensa puolesta on hyvä asia. Kes-kustelun pitäisi tiedotusvälineissä koh-distua päättäjiimme, Ojanen jatkaa.

Laillisuuden arvioinnin tekee lää-ninhallitus, jos sille tehdään kantelu. viime kädessä lainmukaisuutta valvoo sisäministeriön pelastusosasto.

syksyllä uudet luvut edessä

aluepelastuslaitoksella on sairaslomia ja vapaita ollut paikkaamassa aikaisemmin parhaimmillaan kuutisenkymmentä si-jaista yhtä aikaa. Kun sijaisten palkkaa-mista rajoitetaan, uskotaan että muitakin asemia joudutaan vielä sulkemaan hei-kentyneiden vuorovahvuuksien takia.

Palopäällikkö ari vakkilainen va-kuuttaa, että sijaistilanteella pärjätään syyskuun lopulle saakka. –– valtaosa sijaisten sopimuksista ennätettiin tehdä tammikuussa. Sijaisia ei saa laittaa pi-halle taloudellisista tai tuotannollisista

syistä. Mutta sen jälkeen loppuvuosi, se on auki.

Pelastuslaitokselle on tärkeää, että nyt työssä olevat sijaiset pystyttäisiin pi-tämään.–– jos sijaiset lähtevät (Pirkan-maalta), niitä ei enää saa takaisin. Sitten vasta ollaankin ongelmissa, vakkilainen myöntää.

Pispalan aseman sulkemisesta pite-neviä matka-aikoja ja sijaisten käyttöä seurataan, ja johtopäätöksiä ensi vuotta varten tehdään kesän jälkeen. Budjetin muodostumista seurataan kuukausittain erittäin tarkasti. Kuntatalouden kehityk-sestä riippuu, miten synkkiä lukuja vuo-sien 2010-2011 budjetteihin joudutaan piirtämään. Lomautuksista Tampereen kaupungilla ei ole toistaiseksi puhuttu.

Tampereen aluepelastuslaitosta ra-sittaa kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa pelastuslaitokselle suoraan kohdenne-tut, työkyvyttömyyseläkkeistä johtu-vat ennenaikaisten eläkkeiden maksut (varhaiseläkemenoperusteiset maksut) – tänä vuonna neljäsataa tuhatta, ensi vuonna puoli miljoonaa euroa. yhtälö näyttää kehnolta: miehet ikääntyvät, henkilöstön määrä vähenee ja tehtävä-määrä kasvaa.


Aluepelastuslaitosta rasittaa kaiken lisäksi ensimmäistä kertaa sille suoraan kohden-netut, työkyvyttö-myyseläkkeistä joh-tuvat ennenaikaisten eläkkeiden maksut.

!

”LAMA sYö TYöTURVALLIsUUDEN”MIKÄ TAANTUMA, ei täällä mitään ole, paitsi sadetta ja tuulta,” totesi palomies lamasta. Taantuma ei ole laskeutunut palomiehen arkeen raadollisimmillaan. Toivottavasti ei laskeudukaan, sillä säästäminen on suoraan verrannollinen heikentyvään työturvallisuuteen. Vai mistä sitten säästetään, jos ei henkilöstökuluista tai varusteista?

Monissa paikoissa mennään jatkuvasti minimivahvuuksilla. siitä ei pitäisi enää voida tinkiä, mutta toisin on. Miksi ei tingittäisi, kun ennenkin on tin-gitty? Laman kourissa palomiehet pelkäävät uutta miniminkin kumoavaa ohjetta. Luulisi palomiehelläkin olevan jotain oikeuksia, kun päätetään hänen työturvallisuudestaan! Eteen tulevat työt on kuitenkin hoidettava.

Toistaiseksi ainoa korviini kantautunut totinen taantumaseuraus onkin, että ”palomiehiltä on viety ylityöt.” Jossain päin on siis jonkinasteinen ylityökielto päällä. Joku voi suhtautua ylityökieltoon taloudellisenakin menetyksenä, mutta pahin uhka siinä on ehdottomasti se, että erilaisten lomien takia yksiköitä ajetaan vajaalla tai seisotetaan tai asemia sulje-taan. Tällainen minimointi kaatuu palomiehen niskaan heikentyneenä työturvallisuutena.

Lama lisää huhuja

se, että palokunnalla on rahat loppu, on tuttu virsi. siihen ei tarvita perusteluksi taantumaa, ja rahanpuutteessa on tehty ennenkin törkeitä laiminlyöntejä. savunhajuinen arki siis jatkuu ja paskanhajuiset huhut vellovat niin kuin ennekin. Toisaalta taantuma on vain yksi huhujen aiheista. Itse keksitty tieto on vaarallista, se aiheuttaa hämmennystä, jopa paniikkia. Palokuntahuhua ei voida kokonaan pysäyttää, mutta sitä voidaan lieventää. siihen on sama lääke kuin turvallisuuteenkin: ennalta-ehkäisevä viestintä.

Keski-Uudellamaalla henkilöstöjärjestöjen nokkamiehet joutuivat vas-tailemaan koviinkin syytöksiin, kun pelastusjohtaja kertoi julkisuudessa suunnittelevansa työvuorojen lisäämistä kuukaudessa seitsemästä yhdeksään. Kyseessä oli kuitenkin vasta pelastusjohtajan visio, johon tarvitaan henkilöstöjärjestöjenkin suostumukset. Niitä ei ole annettu. sa-takunnassakin palomiehet lukivat palokunnan säästökuurista ensi kertaa maakuntalehdestään.

Toimittajat onkivat tietonsa esiin julkisista asiakirjoista ja tekevät niiden perusteella haastatteluja ja raflaavia uutisia. Samat asiakirjat ovat palo-miestenkin luettavissa, yleensä kuntien internetsivuilta, mutta palomie-hillä on tunnetusti paha passiivinen tapansa. Tietoa ei etsitä, luotetaan mieluummin huhuun.

Lama-ajan palomies ei upottaudu pelkästään ikäviin huhuihin ja faktoi-hin. Hän näkee positiivisenkin puolen. Perusteluksi tulee tarina henkilös-tä, joka ennen työskenteli tehtaan hyväpalkkaisessa työssä. Nyt tehtaas-ta on jäljellä vain kuoret, sillä toiminta siirrettiin Kaukoitään. Henkilön on vaikea enää löytää alansa töitä. Palomies tietää, että hänen työnsä on suhteellisen turvattua lamastakin huolimatta. Kilometritehdas ei toden-näköisesti kutsu. siitä osataan olla tyytyväisiä.

MARKO PARTANEN

– säästöt pitäisi saada syntymään jostain muualta kuin hälytyshenki-löstöstä, Jarkko Lahtinen sanoo.

Arvokeskustelun paikka

Pelastuslaitos on alleviivannut kaupun-gille, että henkilöstön lisäsäästöt tule-vat johtamaan valmiustasomääräysten vastaiseen toimintaan. vaikutukset kohdistuvat muun muassa valkeakos-ken, Pirkkalan, Lempäälän ja akaan paloasemiin.

Pelastusvalmiuden ylläpito jo ennen säätöjä on ollut ajoittain vaikeaa, ja jat-kuva asukasluvun kasvu Tampereen seudulla on johtamassa tilanteeseen, jossa henkilöstölisäykset ovat vaaditta-van palvelutason saavuttamiseksi vält-tämättömiä.

Ojanen toivoo, että päättäjät höylää-misen sijaan osaisivat arvottaa parem-min sitä, mikä yhteiskunnan kannalta on elintärkeää palvelua ja mikä ylimää-räistä ”mukavuuspalvelua”.

–– Pelastustoimen neuvottelukun-nassa jo todettiin, että pelastustoimi tulisi ohittaa juustohöylämäisessä säästä-misessä. Kuntienkin äänenpainot olivat huolestuneita. Kun poliittisessa päätök-senteossa suunnitellaan kuntien toi-mintojen leikkauksia, tulisi huomioida turvallisuussektorin sija yhteiskunnassa.


PELAsTUsLAITOKsET säästävät jättä-mällä avoimia virkoja täyttämättä, vähen-tämällä sijaisten palkkaamista, leikkaa-malla ylityötunteja, tinkimällä palvelujen ja tarvikkeiden ostoista sekä siirtämällä kalustohankintoja muutamalla vuodella eteenpäin. Paikallisesti kunnissa on neu-voteltu esimerkiksi lomarahojen vaihta-misesta vapaaseen.

säästötoimia ensi vuotta varten tarkastellaan syksyllä, kun saadaan ennakkotietoja kuntien talouden tilasta, muun muassa verotulokertymästä ja valtion elvytystoimien puremisesta.

KANTA-HÄMEEN pelastuslaitos kokoaa sijais-, varuste- ja koulutussäästöjen kautta 280 000 euroa kolmelta seutu-kunnalta.

Etelä-Karjalassa henkilöstökuluista säästetään 100 000 euroa eläkejär-jestelyillä ja jättämällä päällystövirka täyttämättä.

Kuopio lomauttaa 2000 työntekijää, mutta lomautus ei koske Pohjois-savon pelastuslaitoksen palomiehiä ja ensihoi-tajia. Pohjois-savon pelastuslaitos kaivaa 100 000 euron säästöt vähentämällä ulkopuolisia palveluita ja sijaisten käyttöä, lisäämällä koulutusta sekä ylimpään johtoon kohdistuvalla 20 000 euron sääs-tövelvoitteella: johto vaihtaa lomarahat

vapaaksi, pitää palkattomia virkavapaita ja lomauttaa itsensä. Kuopio vaati alunpe-rin 240 000 euron höyläämistä. Pelas-tuslautakunta huomautti kuitenkin, ettei luku ole mahdollinen, sillä pelastustoimi on ”viiden toimintavuoden aikana pitänyt käyttötalouden kasvun erittäin matalalla tasolla sekä vähentänyt henkilöstöään 12 vakinaisen viran täyttämättä jättämisellä.”

PORVOO päätti lomauttaa pääosan henkilöstöstään 1-2 viikon ajaksi, mutta päätöksen ulkopuolelle jätettiin Itä-Uu-denmaan pelastuslaitoksen vuorotyössä oleva henkilöstö.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa neuvotellaan henkilöstön kahden viikon lomautuksesta. Isäntäkunta Ylivieska päätti toukokuun alussa käynnistää yt-neuvottelut, kun ammattijärjestöjen kans-sa käydyt keskustelut muista paikallisesti sovittavista säästötoimista kariutuvat. Yt-neuvottelujen pohjana on ollut Ylivieskan näkemys, että lomautus koskisi kaikkia henkilöstöryhmiä, myös pelastuslaitokses-sa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on noin 100 päätoimista henkilöä.

HELsINGIN pelastuslaitoksella kaupun-gin säästöt eivät toistaiseksi ole tuntu-neet vakinaisessa henkilöstössä, vaan virkojen täyttämisissä ja investointien

siirtymisessä eteenpäin. Pelastuslaitos joutunee leikkaamaan vuoden 2010 käyttömenoja 645 000 eurolla, ennakoi henkilöstölehti.

Keski-Uudenmaan pelastuslai-toksella tavoitellaan 550 000 euron säästöä. Kunnat ovat vaatineet viiden prosentin säästöä, joka olisi yli kaksin-kertainen summa. säästökeinoista val-mistelussa on esillä ollut muun muassa työaikajärjestelyt.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarviota ”sopeutetaan” 350 000 eurolla vähentämällä sijaisten käyttöä ja niin, että ”työvuorovahvuuksia ei tarpeet-tomasti ylläpidetä ylitöinä”. Myös virkoja jätetään auki.

OULU-KOILLIsMAAN pelastuslaitos selvittää, mitä rahallisesti merkitsee, jos hälytysvasteita tarkastetaan alaspäin ja leikataan Oulun vesisukellustoimintaa. Listalla ovat myös päivystysvapaat ja sivutoiminen varallaolo. Tulopuolella nostettaisiin neuvonta-, valvonta- ja tarkastusmaksuja.

Varsinais-suomen pelastuslaitoksel-le ei ole Turun kaupunginvaltuusto ole osoittanut tiettyä säästösummaa, mutta henkilöstökulut pyritään pitämään kuris-sa miehitysohjeella ja työvuorosuunnitte-lulla, jolla minimoimaan sijaisten käyttö.


Askelmerkkejä ensi vuodelle pedataan nyt


Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t: H

gin

pela

stus

laito

s ja

Häk

e.

Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteenvaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu yli 3 200 jäsen-tä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. sTTK:laisena liittona sPAL on mukana suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä.

Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia,että sPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskus-ammattilaisten asioihin.

PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO


Laman vaikutukset selvitetään ensimmäistä kertaa

suomi ei ole ensimmäistä kertaa taantumassa, eikä pelastustoimi ensimmäistä kertaa säästämässä. Tutkimustietoa laman vaikutuksista pelastuslaitoksien palvelu-tasoon ja arjen turvallisuuteen ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut käytettävissä.

1990-luvun alun taloustilanne massa-työttömyyksineen oli historiallinen.

Laman vaikutuksista pelastustoimeen ei koskaan käynnistetty tutkimuksia.

Tällä kertaa tehdään toisin. Kansain-välisestä rahoituskriisistä noussutta ny-kyistä talouden romahdusta seurataan reaaliaikaisesti Palonsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa, joka ideoi-tiin Pelastusopiston vetämässä Pelas-tustoimen tulevaisuusraadissa. Keväällä käynnistyneen tutkimuksen ensimmäi-siä tuloksia kuullaan vielä ennen syksyä. jatkoa seuraa, sillä tutkimuksen aikajän-ne ulottuu neljän vuoden päähän.

–– Tavoitteena on erityisesti selvit-tää kuntapäättäjien ja pelastuslaitosten johdon arviot taloustilanteen vaikutuk-sista pelastustoimen kehitykseen ajalla

2009–2013, kertoo tutkijaryhmään kuuluva lääninvalmiusjohtaja Markku Haranne.

Tarkemmin tutkitaan taantuman vaikutusta yhdeksään kohteeseen, muun muassa pelastustoimen määrä-rahoihin, palvelutason kehitykseen ja palvelutasopäätösten toteutumiseen, turvallisuuskulttuuriin sekä arjen tur-vallisuuteen.

–– Taloudellisesti ja yhteiskunnal-lisesti aivan poikkeuksellisen tilanteen lähiajan yhteyksiä pe-lastustoimeen ei voida ohittaa. Talouden taantuma seu-rausvaikutuksineen saattaa osoittautua tärkeäksi ja pitkävaikutteiseksi muutos-tekijäksi sekä pelastustoimessa että koko turvallisuuskentässä, Haranne näkee.

Tutkimus mahdollistaa mahdolli-

simman oikean kuvan suunnittelua ja ratkaisuja varten. Pelastustoimen on tärkeää kyetä nopeaan reagointiin, jotta uhkia voidaan hallita ja mahdollisuuk-sia hyödyntää, esimerkiksi talouden elvytystoimien käyttämiseksi pelastus-toimen hankkeina.

jo kerätystä aineistosta voi nähdä, että mielipiteet tilanteen vaikutuksista pelas-tustoimeen vaihtelevat hyvin paljon.

–– ensisijaista on soveltava tieto: mihin pelastustoimelle tärkeä kuntata-lous on menossa, miten tämä vaikuttaa pelastustoimen lähitulevaisuuteen, mitä pelastustoimi itse voi tehdä. Toivom-me, että saamme irti tuoretta tietoa, jol-la on merkitystä niin kunnallisille kuin valtiollisillekin päätöksentekijöille sekä järjestökentälle ratkaisujen teossa.


OMAt OIKEUdEt

Ovatko palkkatiedot julkisia tietoja?tIEdOt VIrKAMIEHELLE, viran- tai toimenhaltijal-le ja työntekijälle henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti mää-räytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkausluo-kasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat nimikirjalain 7 §:n mukaan julkisia.

Palkkatiedot ovat henkilötietoja, joiden luovutta-misesta säädetään nimikirjalain lisäksi henkilö-tietolaissa ja julkisuuslaissa. Pyydettäessä tietoja henkilörekisteristä tiedon pyytäjän on eräissä tapa-uksissa ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittä-miseksi tarpeelliset seikat.

Palomiesliiton nettisivulla www.palomiesliitto.fi on linkit-sivulla linkki Valtion työmarkkinalaitoksen oh-jeeseen, joka on laadittu yhteistyössä Tietosuojaval-tuutetun toimiston kanssa. Ohjeessa on tarkemmin käsitelty tietojen luovuttamista eri käyttötarkoituk-siin ja tietojen pyytäjältä eri tilanteissa vaadittavia tietoja (”Palkkatietojen, tehtävien vaativuuden ja työsuorituksen arviointitietojen julkisuudesta sekä käsittelystä”).

Kuinka toimin käytännössä? Palkkatiedot voit pyytää joko suullisesti tai kirjallisesti (kirje tai sähköposti). suosittelen palkkatietojen pyytämis-tä sähköpostilla. Lähetä sähköpostisi, missä olet yksilöinyt mitä palkkatietoja pyydät. Hallintolain 434/2003 mukaan sinun ei tarvitse allekirjoittaa

hakemusta. Riittää, kun olet kirjoittanut nimesi ja yhteystietosi sekä yksilöinyt pyyntösi. Voit pyytää niin pelastusjohtajan kuin palomiehen palkkatie-toja. Pyydä tiedot esim. Excel-tiedostoina. Tällöin tiedot ovat lähtökohtaisesti ilmaisia.

sinun kannattaa lähettää sähköpostiviesti ko. or-ganisaation kirjaamoon esimerkkinä Jyväskylän kaupungin kirjaamo [email protected]. Laki sähköi-sestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 vaatii, että kirjaamosta pitää tulla sinulle vastaan-ottokuittaus. Kuittaus varmistaa sen, että viran-omainen on saanut pyyntösi. Kirjaamo osoittaa viestisi oikealle henkilölle, jonka tulee vastata si-nulle kahdessa viikossa.

Useat pelastuslaitokset kieltäytyvät antamasta tietoja ja eivät vastaa viestiisi. Käytös on hyvän hallintotavan ja lain vastaista. Tästä syystä ota pa-perikopio lähettämästäsi viestistä sekä vastaan-ottokuittauksesta kirjaamosta. Nämä dokumentit tarvitset, jos kantelet esimerkiksi eduskunnan oi-keusasiamiehelle [email protected] tai apulaisoikeuskanslerille [email protected]. Kante-lun jälkeen saat tietosi takuuvarmasti.

Jos tarvitset apua palkkatietoa-asiassa, autan mie-lelläni.

JUHA [email protected]

PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 45

Espoon kaupunginmuseon ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyönä on valmistunut suomen suurin tulipalonäyttely. Esillä on runsaasti erilaista tekniikkaa ja välineistöä, menneiltä vuosilta nykypäivään.

Kuvat kansiin ja näyttelyyn

Palomiehen työ ja Espoon pelastus-toimen kehitys taltioitiin kirjaksi ja näyttelyksi.

Länsi-uudenmaan pelastuslaitoksen julkaisema, asemamestari juha val-

tasen kokoama teos Savua ja tulta on yli 300-sivuinen, runsaasti kuvitettu mat-ka espoon pelastuslaitoksen historiaan ja palomiehen työhön.

espoossa aloitti 1956 Suomen en-simmäinen maalaiskuntaan perustettu ammattipalokunta. Sittemmin pelas-tustoimi on isäntäkuntansa nopean väestönkasvun siivittämänä noussut yhdeksi suurimmista alueellisista pelas-tustoimista.

Historian kuvauksen lisäksi teos esittelee kansantajuisesti, mutta asian-tuntevasti suomalaista pelastustoimen

järjestelmää, paloasemaa ja sen ympäri-vuorokautista elämää sekä pelastusalan henkilöstön ammatteja. Tekstiä tukevat sadat valokuvat espoon kunnallisen pelastuslaitoksen eri vuosikymmeniltä. Lähes kaikki kuvat ovat valtosen, en-tisen palopäällikkö Matti ylätuvan tai muiden palomiesten ottamia.

Kirjahanke käynnistyi neljä vuotta sitten, kun keskuspaloaseman pannu-huoneesta löytyi laatikollinen valokuvia ja albumeja. valtanen huomasi, että jos kuville ei tehdä mitään, ne tuhoutuvat nopeasti, ja niin menetettäisiin arvokas espoon palokunnasta kertova aineisto. Laitoksen kanssa sovittiin viidentu-


Palomiestestin voi suorittaa näytte-lyyn tutustumisen lopuksi.

Kuvat kansiin ja näyttelyyn

-- savua ja tulta -kirjan historiaosuus ja kuvat ovat Espoosta, mutta kaikki muu on yleistä ja pätee joka puolella suomea. Kirjassa kerrotaan palomie-hen työstä ja ammattinimikkeistä, Juha Valtanen esittelee.

hannen kuvan digitoinnista. aineiston jalostamisesta kirjaksi sovittiin espoon museon kanssa joulukuussa 2006.

-- Löytyneiden kuvien lisäksi olen itse kuvannut lisää ja kerännyt kuvia niin, että nyt paloalan valokuvia on ehkä noin 15 000. Kirjassa niistä on kolmi-sensataa, valtanen kertoo.

Kirjassa näyttäytyy se huima kehi-tyksen kaari, mistä maalaiskunnan pa-lokunta on kasvanut alueelliseksi pelas-tuslaitokseksi.

–– Kun palokunta ‘56 perustettiin, niin aika pienillä mentiin. Oli pulaa vähän kaikesta. Nyt ollaan täysin toi-senlaisessa tilanteessa: koulutustaso ja varusteet ovat kehittyneet huimasti.

Yhteistyö jatkui näyttelyssä

Kirjahankkeen yhteydessä löydettyä materiaalia on hyödynnetty myös es-poon kaupunginmuseon WeeGee-kes-kuksessa avautuneessa Savua ja tulta -suurnäyttelyssä. espoon palontorjun-nan historian lisäksi näyttely tutustut-taa paloaseman arkeen ja palomiehen työhön.

esillä on muun muassa sammutus-asuja eri aikakausilta, ajoneuvoja, hä-täkeskuksen työpöytä lähes 40 vuoden takaa ja varoittavia esimerkkejä tulen

hallinnan menettämisestä. Pelastustoi-men ammatit näyttäytyvät valokuvien, filminpätkien ja ääninauhojen kautta. Museokaupasta löytyy pelastustoimeen liittyvää kotiin viemistä, kuten ”alku-sammutuspatukka”.

vuorovaikutteisessa tulipalosimu-laatiossa voi kokea, miten oma toiminta vaikuttaa palon etenemiseen ja tuhojen suuruuteen. Näyttelyn rakentamiseen ovat asiantuntija-apua antaneet pelas-tuslaitoksen lisäksi Pelastusopisto ja SPeK.

Näyttelyn lopuksi kävijät voivat suorittaa leikkimielisen palomiestestin. Testin viisi eri osiota kertovat, mitä tai-toja ja ominaisuuksia palomiehen am-matissa tarvitaan.

Näyttelyä tukevat erilaiset tapahtu-mat ja teemapäivät. Museossa vieraile-vat oppilasryhmät saavat palontorjun-tavalistusta. Palomiesten pitämät tunnit kohdistetaan erityisesti 14-15-vuotiail-le. Lokakuussa toteutetaan luentosarja, jossa esitellään palomiehen työtä, van-hoja paloautoja ja Helsingin historialli-sia tulipaloja.

Tapiolan Näyttelykeskus WeeGeen näyt-tely on avoinna toukokuulle 2010. Kirjaa on myynnissä museokaupassa.

! Espoon vakinainen palokunta aloitti ensim-mäisen työpäivänsä 1.1.1956 dramaattissa ilmapiirissä. samana päivänä alkoi koko maan lamauttanut yleislakko. Osa palomiehistä joutui hiihtämään asemalle Kiloon. seutulasta töihin tullut palomies myöhästyi kuusi tuntia.


Kylpylät

Hotellit

Camping & Caravan

Fontana Casino, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Keurusselkä, Keuruu (014) 75 100 ı Fontana Ylläs Saaga, Ylläsjärvi (016) 215 8000 Fontana Lepolampi, Espoo (09) 86 791 ı Fontana Korpilampi, Espoo (09) 613 8411 ı Fontana Punkaharjun Valtionhotelli ja Lomakeskus 020 7529 800 ı Fontana Pietari Kylliäinen, Savonlinna (015) 739 5500 ı Fontana Vuorilinna, Savonlinna (015) 73 950 ı Fontana Rantakalla, Kalajoki (08) 466 642

Espoo Camping Oittaa (09) 863 2585* ı Porvoo Camping Kokonniemi (019) 581 967* ı Kouvola Camping Tykkimäki (05) 321 1226 ı Punkaharjun Lomakeskus & Camping 020 7529 800 Savonlinna Camping Vuohimäki (015) 537 353* ı Tampere Camping Härmälä 020 7199 777* ı Aurinkohiekkojen Lomakeskus & Camping (08) 466 642 *) Talvisin (09) 6138 3210

Puhelun hinta 0207-alkuiset numerot: Lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %), Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %)

fontana Kylpylä ı Hotellıt ı Campıng & Caravan

Sinulle, SPAL:n jäsen. Lähde Fontana lomalle

jäsenetuhintaan!Katso jäsenetutarjoukset www.fontana.fi ja www.palomiesliitto.fi/jasenedut

LL_SPAL_210x297_PRESS.indd 1 30.4.2009 10:27:23

Download - Pelastusalan ammattilainen 3/09

Top Related