OSALLISTAMINEN JA YHTEISKEHITTÄMINENOsallistamisen prosessi / Menetelmiä ja työkaluja/ Fasilitoinnin perusteita
Yhteiskehittäjien verkosto 20.5.2016Uusi kaupunginmuseo
TERVETULOA! SPEED DATING/ COCKTAILS
• Lähde kiertelemään tilassa vapaasti ympäriinsä
• Kun kello soi, niin etsi joku, joka on samanpituinen kuin sinä
• Kerro parille:
- Mikä on lempipaikkasi Helsingissä ja miksi?
TERVETULOA! SPEED DATING/ COCKTAILS
• Lähde kiertelemään tilassa vapaasti ympäriinsä
• Kun kello soi, niin etsi joku, jolla on samanväriset silmät kuin sinulla
• Kerro parille:
- Mikä on ollut tärkein uusi asia, jonka olet oppinut tähän mennessä yhteiskehittäjien verkostossa?
MUOTOILULÄHESTYMINEN(lähde: Institute of Design, Stanford)
ASIAKAS-
YMMÄRRYS
MÄÄRITTELY
IDEOINTI JA
KONSEPTOINTI
MALLINNUS,
TESTAAMINEN
JA
PROTOTYYPIT
KOKEILUT JA
PILOTIT
PALVELUMUOTOILUN MENETELMIÄ
ASIAKAS-
YMMÄRRYS
IDEOINTI JA
KONSEPTOINTI
MALLINNUS,
TESTAAMINEN
JA
PROTOTYYPIT
ESIM.
• Havainnointi, haastattelut
• Käyttäjien suora
osallistaminen
• Roolipelit
• Luotaimet
• Persoonat, asiakasprofiilit
ESIM.
• Yhteiskehittäminen
• Visualisoinnin menetelmät
ja ideoiden
kuvausmenetelmät:
service blue print,
palvelupolku, tarinat,
kuvataulut jne.
ESIM.
• Havainnollistamiset
• Luonnokset
• Videot
• Erilaiset prototyyppimallit
ja koemallit
• Käyttäjätestaaminen
MÄÄRITTELY
ESIM.
• Asiakkaan tarpeen
tunnistaminen ja rajaaminen
• Sopivan kokoisen
suunnitteluhaasteen
rajaaminen
• Tilan jättäminen
vaihtoehtoisille ratkaisuille
OSALLISTAMISEN
KAARI VOI OLLA
MONIVAIHEINEN
JA PITKÄ…
KAUPUNGINKIRJASTON STRATEGIAN PÄIVITYS/
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
…TAI
OSALLISTAMISEN
KAARI VOI OLLA
PISTEMÄINEN JA
LYHYT.
1.TUNNISTA JA KITEYTÄ TAVOITE- Mitä osallistamisella ja yhteiskehittämisellä tavoitellaan? - Mitä arvoa kaupunkilainen panoksellaan tuottaa tavoitteen ratkaisemiseksi?- Mieti ennakkoon, miten saadut tulokset viedään käytäntöön ja mitä voit luvata osallistujalle?
2. LUO MALLI JA KAARI- Mikä on osallistamisen prosessija mitä vaihteita siihen kuuluu?
- Miten osallistaminen tapahtuu avoimesti ja vuorovaikutteisesti, ja miten siitä viestitään eri vaiheissa?
3. TEHTÄVÄT, MENETELMÄT, KANAVATPaloittele tavoite pienempiin vaiheisiin ja konkretisoi se helposti ymmärrettäviksi kysymyksiksi/ tehtäviksi. Tee vaikuttamisesta mahdollisimman helppoa, hauskaa ja läpinäkyvää. Luo rinnakkaisia osallistumisen tapoja, jotta tavoitat kohderyhmät mahdollisimman laajasti.
4) MONIARVOINEN OSALLISTUMINEN JA KOHDERYHMÄTMiten huolehdit siitä, että vaikuttaminen on moniarvoista? Kuinka tavoitat tarvittavat kohderyhmät? Miten suuri joukko on osallistettava mukaan, jotta tulos olisi hyödyllinen?
5) KERRO MAAILMALLE – MITÄ SYNTYI JA MIKÄ OLI TULOSAnna mahdollisimman välitön ja suora palaute osallistujille: mikä vaikutus osallistumisella oli ja mitä siitä seurasi? Viesti ulospäin paikallisesti ja laajemmalle kaupunkiyhteisölle: mitä saitte aikaan ja mitä tästä seuraa?
KAUPUNKILAINEN
VAIKUTTAMASSA
Osallistumisen
kaari
MITÄ
EROAVAISUUKSIA
LÖYDÄT
EDELLISEN SLIDEN
MALLIIN
VERRATTUNA?
Pariporina! 5 min
OSALLISTAVAA PROSESSIA/ TILAISUUTTA
SUUNNITTELEMASSATarpeeksi uutta luova ja tarpeeksi tehokas?
Creative Problem Solving(Alex Osborne & Sidney Parnes)
1) HAASTE/ KYSYMYS - - > Tavoite
2) MITÄ TIEDÄMME JO? - - > Ymmärrys
3) YDINONGELMAA/ HAASTETTA KUVAAVAN KYSYMYKSEN KITEYTYS
4) IDEOINTI (riittävän paljon vaihtoehtoja)
5) IDEOIDEN KEHITTÄMINEN JA JATKOJALOSTAMINEN
6) IDEOIDEN VERTAILU / ANALYSOINTI/ VALINTA
6) RATKAISUJEN KEHITTÄMINEN JA TOIMENPITEET - - > käytäntöön
vieminen
Selkeytys → Ideat & ratkaisut → Toimenpiteet
Luovan ongelmanratkaisun prosessi
työpajan runkona
VAIHE 1/ ALOITTAMINEN: Tutustuminen, ryhmäytyminen, virittäytyminen aiheeseen Luodaan turvallinen ilmapiiri, jotta kaikki uskaltava osallistua Virittäydytään läsnäoloon Fokusoidaan: miksi olen täällä ja mitä on tarkoitus saada aikaiseksi, mitkä ovat roolit ja pelisäännöt,
mikä on koko prosessin ja tilaisuuden tavoite
VAIHE 2/ SELKEYTTÄMINEN: Ymmärryksen lisääminen, tiedon kerääminen, ongelman kiteytyso Luodaan ymmärrys vaiheessa 1 mainitusta tavoitteestao Kartoitetaan, mitä aiheesta jo tiedetään. Miten aihetta on aiemmin yritetty ratkaista. Käsitellään
aiheeseen mahdollisesti liittyvät huolet.o Muotoillaan kysymys, johon lähdetään tuottamaan ideoita ja ratkaisuja.
VAIHE 3/ RATKAISUN SUUNNITTELU: Ideointi ja ideoiden jatkokehittämineno Tuotetaan ideoitao Valitaan ideoitao Kehitetään ja jatkojalostetaan ideoita ratkaisuiksio Tarkistetaan: sopivatko vastaukseksi alkuperäiseen haasteeseen?
VAIHE 4/ TOIMINNAN VALMISTELU: Ratkaisuista toimenpiteiksio Suunnitellaan, miten ratkaisut viedään käytäntöön
VAIHE 5/ LOPETUS
Piritta
Kantojärvi
”Fasilitointi luo
uutta”Talentum 2012
Luovan ongelmanratkaisun prosessi
Avaavat ja sulkevat vaiheet
Jokaiseen osallistavaan prosessiin, yhteiskehittämiseen, luovaan
ongelmanratkaisuun sisältyy sekä avaavia (divergenssi) että sulkevia
(konvergenssi) vaiheita
DIVERGENSSI = IDEOIDEN JA VASTAUSTE TUOTTAMISTA ENNAKKOLUULOTTOMASTI, EI RAJOITTEITA
KONVERGENSSI = IDEOIDEN JA VASTAUSTEN KRIITTISTÄ VALINTAA JA PRIORISOINTIA
Samaan aikaan kun ideoita tuotetaan, niitä ei voida ampua alas
Ryhmien on työskentelyssä helpompi keskittyä vain
yhteen asiaan kerrallaan.
Avaava ja sulkevat vaiheet(divergenssi ja konvergenssi)
1) Kun olet avaamassa
Älä tuomitse ideoita
hyviksi tai huonoiksi
Huomioi kaikki ideat
Kannusta, innosta, inspiroi
Älä rajoita
mahdollisuuksia
2) Kun olet sulkemassa
Arvioi & analysoi ideoita
Ole objektiivinen
Tarkastele ideoita
eri kriteerien valossa
Tarkista miten hyvin ideat
vastaavat alkuperäisen
haasteeseen
Jatkokehitä ja
vahvista ideoita
3) Siedä ja pysyttele välitilassa
riittävän kauano ”Keskellä olevassa välitilassa”
ideat ovat kaoottisia, asiat epäselviä,
eri näkökulmat ristiriidassa Tilanne on avoin ja epämukava,
pysyttele siinä! Jos siirrytään liian nopeasti
eteenpäin, voi käydä niin, että valituksitulevat vain
tutut ja turvalliset
Miten syntyy tarpeeksi villi ja tarpeeksi tehokas
osallistava prosessi? (1)
Millä työtavoilla saavutetaan tilaisuuden ja sen osavaiheiden tavoitteet? Sopiiko edessä
olevaan tilanteeseen kahvilamenetelmä (world cafe/ closed space, open space),
voimakenttäanalyysi (force field analysis), ryhmähaastattelu vai dynaaminen fasilitointi?
Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Ja joskus sen tietää vasta keskellä tilannetta vaikka olisi tehnyt
kuinka hyvä ennakkovalmistelut ja -selvitykset.
Kiinnitä huomiota:
Ennakkotieto. Kuinka paljon kerrot kirjaston näkökulmia ja taustatietoa? Vai onko
lähtökohtana osallistujien omat freesit näkemykset sellaisenaan? Teetätkö ennakkotehtävän?
Motivointi. Puhu osallistujien kieltä. Käännä haasteet sellaisiksi, että ne ovat merkityksellisiä
osallistujien kokemusmaailmasta käsin.
Keinot pyörittää ryhmää keskusteluissa. Kuka puhuu kenenkin kanssa, kuinka pitkään? Miten
tilassa liikutaan, vai liikutaanko? Hajotetaanko ryhmiä välillä pareihin, yksilötyöskentelyyn?
Miten syntyy tarpeeksi villi ja tarpeeksi tehokas
osallistava työpaja? (2)
Kysymykset ja tehtävänannot. Mitä osallistujat tekevät? Miten tehtäviä
havainnollistetaan? Minkälainen materiaali työskentelyä tukee? Mihin muotoon
lopputuotokset tehdään?
Yksi aihetta vai monta aihetta? Esim. dynaaminen fasilitointi sopii jos käsiteltäviä aiheita on yksi, tai world cafe sopii jos aiheita on monta.
Avaavia ja sulkevia vaiheita. Ideoiden tuottamista ja valintaa Divergenssi, konvergenssi. Riittävä määrä vaihtoehtoisia ideoita. Ideoiden arviointia loogisesti ja kriittisesti.
Rytmi, tauot, aika. Liike kehossa tuottaa liikettä aivoissa. Miten rytmität ja tauotat työskentelyä? Käytätkö nk. ”piristeitä”?
”OH NO! MITEN TÄSTÄ NYT OIKEIN TULEE?”
KITEYTÄ ENSIN
TAVOITE. VALITSE
SITTEN
TAVOITTEESEEN
SOPIVAT
MENETELMÄT
MENETELMÄT EIVÄT OLE
PÄÄROOLISSA, VAAN
SISÄLTÖ JA TEKEMINEN.
TOISAALTA TULOKSET
ALKAVAT USEIN NÄYTTÄÄ
SILTÄ, MITÄ MENETELMIÄ
KÄYTÄT, JOTEN VALITSE
TYÖKALUSI HUOLELLA.
”OH NO! MITEN TÄSTÄ NYT OIKEIN TULEE?”
• Turvallinen ilmapiiri
• Läsnäolo
• Luovuus
• Fokusointi ja
taustoitus: miksi ollaan
koolla, mitkä ovat
pelisäännöt, mikä on
prosessin tarkoitus
MUISTA
HYVIEN
ALOITUSTEN
MERKITYS!
OTA KAUPUNKILAISEN NÄKÖKULMA!
MIHIN VOIN
VAIKUTTAA?
MIKSI MINUN
KANNATTAA
OSALLISTUA?
MILLAISTA YHDESSÄ
TEKEMINEN ON?
• ETENEVÄÄ/ SEKAVAA?
• AIKAANSAAVAA /
HÄMMENTÄVÄÄ?
• INNOSTAVAA / RYPPYOTSAISTA?
• UUTTA OPETTAVAA/
ASIOIDEN VATVOMISTA?
• SITOUTTAVAA/ IRRALLISTA?
• YHTEISÖLLISTÄ/ YKSINÄISTÄ?
SAANKO
VAIKUTTAA
TYÖSKENTELY-
TAPAAN?
ONKO
TYÖSKENTELYTAPA
JOUSTAVA
JA AVOIN?
MIHIN MINUN
PITÄÄ OLLA
VALMIS
SITOUTUMAAN?
ONKO
MINULLA
TAITOJA,
JOITA
ETSITÄÄN?
MITEN
MUUTAMME
MAAILMAA
YHDESSÄ?
MITEN
TYÖSKENTELYÄNI
TUETAAN JA
FASILITOIDAAN?
Työpajan läpimenosuunnitelma/ ESIMERKKI
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
Työpajan tavoite:
• Muuttaa käytännöksi kirjaston kuusi arvoa: miten arvo näkyy ulos asiakkaille/ miten arvo näkyy kirjaston sisäisessä työssä?
PÄHKINÄNKUORESSA:
• Jaa tavoite vaiheisiin ja osiin, joilla on selkeä tarkoitus
• Suunnittele jokaisen vaiheeseen sopiva tehtävä ja menetelmä
• Aikatauluta ja rytmitä, huomioi avoimet ja sulkevat vaiheet
• Mieti ryhmädynamiikan kannalta riittävästi vaihtuvia työskentelytapoja
• Huolehdi dokumentaatiosta
Työpajan läpimenosuunnitelma/ ESIMERKKI
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
1
”NÄIN SEN KOEN”/ KESKUSTELUPÄHKINÄ PAREILLE klo 15.20 – 15.45
PARITYÖSKENTELY
Valitse itsellesi pari katsomalla häntä suoraan silmiin (voi olla myös oman ryhmäsi
ulkopuolelta)
Keskustelkaa parina lyhyesti:
Miltä Tuula Haaviston esityksessään mainitsemat asiat kirjaston visiosta ja suunnasta
a) tuntuivat, b) mikä niiden merkitys oli?
Puretaan yhdessä keskustellen
Työpajan läpimenosuunnitelma/ ESIMERKKI
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
2
ARVOT MIELLEKARTALLA/ HAHMOTETAAN MIND MAP klo 15.50 – 16.20 PARITYÖSKENTELY RYHMÄSSÄ + PURKU RYHMÄSSÄ
Valitse itsellesi pari oman ryhmäsi jäsenistä
Piirtäkää parina kaksi miellekarttaa (valmiit pohjat, A3)
Miellekartta I:Mitä kaksi ryhmän teemana olevaa arvoa tarkoittaa henkilökohtaisen elämänne tasolla?
Miellekartta II:Mitä kaksi ryhmän teemana olevaa arvoa voisivat näkyä kirjaston toiminnassa?
Piirtämiseen aikaa 15 min (parityöskentely)
Puretaan keskustellen omassa ryhmässä (ryhmässä) 15 min (5 min per pari)
Työpajan läpimenosuunnitelma/ ESIMERKKI
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
3
ROOLIKESKUSTELU/ ARVOJEN TESTAAMISTA klo 16.20 – 16.40
TYÖSKENTELY RYHMISSÄ
Jokainen ryhmän osallistuja saa roolikortin (ks. listattuina dokumentin lopussa)
Esitellään paneelin teemakysymys:
Miten haluaisin että roolini näkökulmasta ryhmän teemana olevat arvot 1X ja 2X näkyvät kirjaston
toiminnassa, palveluissa ja arkipäivässä?
Osallistujat tutustuvat roolihahmoonsa ja esittäytyvät kanssakeskustelijoille
Osallistujat keskustelevat teemakysymyksestä roolinsa kautta
Työpajan läpimenosuunnitelma/ ESIMERKKI
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
4
KONKRETISAATIOT/ ARVOT MUUTETAAN KÄYTÄNNÖKSI klo 16.40 – 18.00
4 A) EHDOTUKSET: NÄIN ARVO MUUTTUU KÄYTÄNNÖKSI klo 16.40 – 17.10
Edellisten vaiheiden keskustelujen ja näkökulmien perusteella muutetaan ryhmässä teemana olevat kaksi arvoa käytännön toimenpiteiksi ja konkretisaatioiksi
Jokainen ryhmä miettii 3-5 ranskalaista viivaa per arvo:
I) Miten arvo näkyy kirjaston sisäisessä toiminnassa?
II) Miten arvo näkyy asiakkaille ulospäin?
Pohdinnassa käytetään hyväksi seuraavia näkökulmia (näkökulmakortit):
I) Henkilökunta, II) Työtavat, III) Johtaminen
I) Palvelut, II) Henkilökunta, III) Tilat, IV) Näkyvyys ja viestit
Tehdään fläppipapereille, yksi kysymys per fläppipaperi, eli yhteensä tuloksena kaksi fläppipaperia
Työpajan läpimenosuunnitelma/ ESIMERKKI
ARVOT SYNTYVÄT YHTEISKEHITTÄMÄLLÄ -TYÖPAJA
4 B) ESITTELY JA SPARRAUS MUILTA RYHMILTÄklo 17.10 – 17.40
Jokainen ryhmä esittelee vuorollaan edellisessä vaiheessa tekemänsä ehdotuksen muille osallistujille
Muut sparraavat eteenpäin, antavat kommenttia ja käydään yhteistä keskustelua
Muistetaan tässäkin vaiheessa hyödyntää edellisen vaiheen näkökulmia
4 c) VIIMEISTELY SAATUJEN KOMMENTTIEN PERUSTEELLAklo 17.40 – 17.55
Jokainen ryhmä tekee viimeistellyn version ”Näin arvo muuttuu käytännöksi” (ks. vaihe 4 a)
Valmiit A3 -pohjat
4 d) KIITOKSET JA PÄÄTÖS
Klo 17.55 – 18.00
TAUKO!
15 MIN
TEHTÄVÄ 3
Ideoi – miten osallistamista ja yhteiskehittämistä voisi hyödyntää sinun kirjastossasi?
Kirjoita yksi idea per post-it-lappu ja selkeällä käsialalla
Huonoja ideoita tai vääriä vastauksia ei ole, anna ajatuksen lentää!
Vähintään 6 ideaa. Tee ainakin yksi tyhmä idea : )
Yksilötyöskentely. Aikaa 10 min.
TEHTÄVÄ 3
3a) Ota pari. Priorisoikaa ja asettakaa molempien laput tärkeysjärjestykseen pöydälle
(parityöskentely, 15 min). Valitkaa kuusi parasta.3b) Jokainen pari kertoo muille mielestään kuusi parasta ideaa. (parityöskentely, 10 min)3c) Kun olette kaikki kertoneet ideanne muille, seuraa äänestys. Jokainen ryhmästä saa antaa
kaksi ääntä omasta mielestään kolmelle parhaalle idealle. Merkatkaa äänenne tähdellä
(kynällä merkki) post-it-lappujen reunaan. (ryhmätyöskentely, aikaa 10 min)
TEHTÄVÄ 3
Valitkaa itsellenne pari. Jokainen pari puolestaan valitsee jonkin edellisessä vaiheessa
eniten saaneista ideoista jatkokehitykseen.
Lähtekää kehittelemään ideaa valmiiseen kanvaasipohjaan.
ERILAISTEN MENETELMIEN TESTAUSTA JA
KOKEILUA KÄYTÄNNÖSSÄ
RYHMÄ 1/ NEGATIIVINEN AIVORIIHI
RYHMÄ 2/ NIMILAPPUMYSTEERI
Tutustukaa menetelmän kuvaukseen ja miettikää, millä tavalla toteutatte sen (aikaa 10 min). Keksikää tarvittaessa aihe ja kysymys, jota käsitellään.
Kutsukaa meidät muut lyhyeen työpajakokeiluunne. Testataan työskentelytapaa koelaboratoriomaisesti.
Mietitään yhdessä: mitkä olivat menetelmän hyvä ja huonot puolet ja millaisissa tilanteissa sitä voisi hyödyntää?
OSALLISTAMISEN TYÖKALUPAKKEJA
VERKOSSA & HYVÄÄ LUETTAVAA
Tämä vielä kesken!
KOKOAN JA LÄHETÄN TEILLE SPOSTITSE.
MITÄ FASILITOINTI ON?• Kannustamista luovuuteen ja johdattamista yhteisen tavoitteen saavuttamiseen
• Ihmisten erilaisten lahjojen ja osaamisen kanavointia yhdessä tekemiseksi
Tehtävä
PYSÄHDY MIETTIMÄÄN JA HENGÄHDÄ HETKEKSI…
• Muistele omia kokemuksiasi ryhmätilanteista. Millaisesta kokouksesta, seminaarista, työpajasta tai koulutuksesta olet lähtenyt hyvillä mielin? Mikä erotti sen muista?
• Mieti juuri tekemiämme ryhmätehtäviä. Mikä niissä oli onnistunutta ja mikä taas meni pieleen? Plussat & miinukset?
• Listaa A4:lle ajatuksiasi.
FASILITAATTORI RIKASTAA JA HELPOTTAA
MUIDEN TEKEMISTÄ
Fasilitointi-termin alkuperä on latinankielen sanassa facil, joka tarkoittaa helppoa. Suomeksi puhutaan sujuvoittamisesta. Tarkoituksena on:
Lisätä yhteistä ymmärrystä, edistää avoimuutta, tasa-arvoa, läpinäkyvyyttä
Voimaannuttaa ja saada ryhmien resurssit (asiantuntemus, osaaminen, ideat, näkökulmat) yhteiseen käyttöön
Ajan tehokas käyttö ja tuloksellisuuden varmistaminen
Fasilitaattori keskittyy ryhmäprosessien valmisteluun ja tukemiseen. Fasilitointi perustuu ajatukselle siitä, että ryhmä itse on paras asiantuntija.
Fasilitaattori auttaa ryhmää ideoimaan vaihtoehtoja / luomaan toimintamalleja/ visioimaan tulevaisuutta/ poistamaan muutoksen esteitä / tekemään päätöksiä / ratkaisemaan ongelmia etc.
Varsinaisesta sisällöstä eli ideoista, päätöksistä ja ratkaisuista vastaavat ryhmän jäsenet.
Fasilitaattori varmistaa kaikkien ideoiden ja ehdotusten tasapuolisen käsittelyn sekä sitoutumisen yhdessä luotuihin ehdotuksiin ja päätöksiin.
”A FACILITATOR IS
LIKE A DUCK: SERENE
ON THE SURFACE, BUT
PADDLING LIKE THE
HECK UNDERNEATH.”
Carolyn Snyder, 2003
Fasilitaattorina olet…
Avoin ja neutraali kehitettävälle teemalle/aiheelle
Vastuussa kokonaisuudesta ja session etenemisestä
Lähestyttävä ja tavoitettava kaikille osallistujille
Fasilitaattorin roolit (Carolyn Snyder):
1. Lentoemäntä (onko kaikki hyvin?, tunnetteko olonne rennoksi ja tervetulleeksi?)
2. Urheiluselostaja (välittää informaatiota, poimii ja kiteyttää olennaisen myös dokumentoijan tietoon)
3. Tieteilijä (pyrkii ohjaamaan tilannetta niin, ettei tieto vääristy)
Mutta yhtä lailla hyvä fasilitaattori laittaa merkille kiinnostavat huomiot, ideat & uudet lähdöt, osaa työntää ja ohjata prosessia niitä kohti
FASILITOINTIA EI OPI KIRJASTA LUKEMALLA – KOKEILE ITSE!
HYVÄ
FASILITAATTORI ON…
LÄPINÄKYVÄ
PUOLUEETON
AKTIIVINEN
KUUNTELIJAHYVÄ
ESITTÄMÄÄN
KYSYMYKSIÄ
AUTTAA
PÄÄTÖKSEN-
TEOSSA
KITEYTTÄÄ JA
TIIVISTÄÄ
JOUSTAVA JA
JEESAAVA AUTTAA
KESKITTYMÄÄN
HUOLEHTII
DOKUMENTOINNISTA
HUOLEHTII
ENERGIA-
TASOSTA
AKTIIVINEN
KUUNTELIJA
PERUSTELEE JA
KOMMUNIKOI
SELKEÄT
TEHTÄVÄN-
ANNOT
KOKEILLAAN: DYNAAMINEN FASILITOINTI
Dynaaminen fasilitointi on Jim Roughin kehittämä ongelmanratkaisutyökalu
ristiriitaisten, potentiaalisesti konflikteja sisältävien ja monimutkaisten haasteiden
ratkaisemiseksi.
Se auttaa kun pitää purkaa huolia ja ristiriitoja, tai yhteisesti ymmärtää
monimutkaisia tilanteita.
Syvällinen ymmärrys ja yhteisten ratkaisujen luominen vie paljon aikaa. Session
kesto 1-3 tuntia ja joskus tarvitaan useampia sessioita.
Ryhmäkoko on enintään 3 - 16 hlö.
Kestää yleensä 1-2 tuntia.
KOKEILLAAN: DYNAAMINEN FASILITOINTI
Fasilitaattorien tehtävänä on keskustelun kuluessa kuunnella, kannustaa tarkentavin kysymyksin ja kirjata jokainen puheenvuoro yhden tai useamman otsikon alle.
NELJÄ FLÄPPIÄ, JOISSA OTSIKOT:
Faktat tai havainnot: Havainnot ja faktat tai sellaisiksi koetut asiat
Huolet: Kritiikki, kysymykset
Ydinkysymykset: Mistä tässä oikeasti on kysymys?
Ratkaisut tai vaihtoehdot: Kaikki keskustelun aikana syntyneet ratkaisuehdotukset
Miten käynnistän dynaamisen fasilitoinnin? Katso: https://www.youtube.com/watch?v=esSTOz1N3q8
KOKEILLAAN: DYNAAMINEN FASILITOINTI
Tarvitsen 4 vapaaehtoista!
