Britti neuvo loodunorviointi in,KEEP

IT SIMPLE"Nuorisotyön loodun orviointiei ole tuskoisto teorioo, voonyllöttövän yksinkertoinen ioorkipöivöinen iuttu.Nöin vokuutti kuuliioilleenSuomesso vieroillut, nuoriso-

työtö Kentin olueelloEnglonnisso iohtovo Mick Price.

Mick Price puhui nuorisotyön kehittä-misestä ja arvioinnista Etelä-SuomenLääninhallituksen järjestämässä tilai-suudessa 24.3. Helsingissä. Alueensanuorisotyötä johtava Price kaåntaå or-ganisaatiokaavion ylösalaisin: nlloretovat ylimpänä, heidän allaan nuoriso-työntekijät kentällä ja niin edelleen,johtaja Price itse alimpana. Tämä onasioiden tärkeysjärjestys. Price toteaa-kin huumorilla, että hän kannatteleekoko kuviota "tllntien koko järjestel-män painon sylissään". Käytännössähän on ajanut laaclun arviointijärjestel-män Kentin alueen nuorison'öhrin.

Pricen esitelmän perusteella asia

on mutkaton: arviointi ei ole ikär'ääteoriaa vaan aivan arkipäiväinen asia.

samoin se, mitä laadulla tarkoitetaan.Lähtökohtana on se, että nuorisoq'ö onmielestämme h1wää työtä. Sitten kys)-tään onko? Miksi, miten ja millä taval-

la? Kertokaal Laaditaan selkeä kuvaussiitä, mitä nuorisotyöntekijä tekee ja

mitä nuorisotyössä tapahtuu. Esimer-kiksi tavallise n nuo rten v ap aa-ajanv iet-toillan pohtimiseen ja läpikäyntiin voiomassa mielessä käyttää 10- 20 minuut-tia keskittyen siihen, mitä tapahtui,mikä oli h1vää ja mikä huonoa, mitenasioihin itse vaikutti, miten voisi vaikut-taa paremmin jne. Kerätäiin tällaisiatyönkuvauksia nnorisotyön eri toimi-paikoista ja tilanteist^ ja pyritään yh-teiseen, jaettuun malliin, joka kertoomitä ja millaista on hywä työ nuoriso-alalla. Samalla tulevat esille ongelma-kohdat ja kehittämistarpeet.

Kentissä on laadittu nuorisotyönte-kijän toimenkuvaa jäsentävä "curricu-lum", johon on kirjattu pääasioittain se

mitä nuorisotyöntekijä tekee, miten ja

miksi.Tehtävänkuvanksen tulee raken-tua nuorisotyöntekijån ja nuorten ar-jesta sydämellå ja jårjellå laadituksi sys-

temaattiseksi tueksi sille miten toimitaan. Oman työn jäsentel,vn rinnalla se

selkeytää kuvaa arjen nuorisofi.östä ja

perlrstelee sitä päättäjille .

Nuorten mukqnq oloförkeöä

Työn sisällöstä lähtevä arvon kuvaus onkaiken perusta.Arwiointia tehclään, ha-

luttiin tai ei, ja se vaikuttaa mm. fesllr-sointiin. Sisällölliset kuvaukset ja niis-tä luotu arviointimalli mahdollistavatsen, ettei ulkoisessa arvioinnissa jätidä

tuijottamaan yksipuolisiin tulosmitta-reihin.Kentin alueella on toteutettu laa-

ja nuorisotyön ar-viointi, jossa an-ioijattekevät käyntejä nuorisoryön toimipis-teisiin. serlralvat toimintaa ja tärrtär ät

arviointilomakkeen. Kuulostaako hin'c-ältä? Sitä sen ei tarvitse olla.Ån-iointi-kriteerit voidaan rakentaa nuorison'ön

" Arvi oi ntikriteerit voi do o n

rokentoo nuorisolyönpehmeille orvoille io minorittoiminnon inhimilli selle

si söllöll e : so si o oli su u dell e,

yhtei sloi mi nnolle, hyvälleilmopiirille..."

"pehmeille arvoille" ia mittarit toimin-nan inhimilliselle sisällölle: sosiaalisur,r-

delle, yhteist<timinnalle, h1välle ilmapii-rille ...Arvioinnissa on eritelty muuta-ma aihealue ja sen tueksi kuvattu ide-aaliesimerkkejä toiminnan h1västä jahuonosta toteutumisesta. Toistuvillakäynneillä saadaan käsin's kehittymis-suunnasta ja voidaan korjata mahclollisia virhearviointeja. Hallinnon eclusta-jien rinnalle Price suunnittelee m,vös

nuorisotyöntekijöiden ja nuorten käyt-tämistä arviointiin ja raportointiin.

Hl.vä menetelmä on toimipaikko-jen välinen vertailll, jonka tyrintekiiät

itse suorittavat vastal-uoroisesti ja tois-tensa työstä oppien. Kentissä on alu-een nuorilta ja muilta asukkailta sekänuorisotoimen yhteistyötah<tilta, kutenjärjestöiltä, kerätty arvioita nuoriso-työntekijöistä, heiclän tehtäviståan janiiden hoidosta, kehittämistarpeista,vahr..uuksista ja heikkouksista. Näin onsaatu arvokasta tietoa ja täydennettykuvausta nuorisotyön tehtävistä. Tär-keäksi on nähty myös tehtäviä selven-tävä rajaus lasten y'a nuorten kanssa ta-

pahtuvan toiminnan välillä: kaikkea eivoida tehdä ja periaatteelliset rajanve-dot palvelevat kaikkia osapuolia.

Kentin alueen arvioinnissa nuoriso-työ on saanlrt h1vän arvosanan. Proses-

si on tarjonnut nusia välineitä työnkehittämiseen ja nostanlrt sen tllnnet-tamlutta. Kyselyssä veronmaksajista ylipuolet ilmoitti olevansa valmis anta-naan 75 markkaa vuodessa lisää nuo-rison'öhiin, mikä tarkoittaisi alueennuorison'ön budjetin kaksinkertaistlr-mista nr-kvisestä. Ajatus ei ole täysinmahdoton. Mlltta mitä jos näin tapah-tuisi? Niukkaan budjettiin ja omiin toimiinsa tottuneessa nuorisotyössä val-mius vastata myös ml'önteiseen lisära-hoituksen haasteeseen tllkelltllu teh-tyihin arviointeihin, toimenkuvauksiinja h1vän työn toteuttamisen systema-tiikkaan. Rajoittamatta käytännön luo-\.uutta.

Kirjoittaia on Nuorisotutkimusuer-koston tutkija, joka tekee parbaillaantutk imus t a I a atu aj ottte lun s ou e lt ami-se sta s uomalais e en nuoris oty ö b On.

x

Nuorisotyö 3/OO @

Onko loqtuqfottelullo sifoqoo

NUORISOTYON ARJESSA?Kuntien nuorisotoimisso lootu-oiottelu on lisöönfyn1d. , mutlouseimmisso topouksisso osio

on korkeintoon sen tiedostomi-sen tosollo. Voin horvoissqkunnisso lootuoiotteluo on

sovel lettu iöriestelmöllisesti.Lootutyöhön kuuluu poitsi

toiminnon, myös sitö koskevon

oiottelun iotkuvo kehittely.

Allionssi tuotloo tönö syksynölootuo io lootuoiottelun soveltq-

misto koskevon keskusteluosio-

kirion erityisesti kuntien nuori-sotoimien lootutyön tueksi.

aatlrun keskittyminen ei ole uusiasia. Me afvostamme ja arvotam-me erilaisten tuotteiden, palve-

luiden, toimintojen ja niiden tulostenlaatua päivittäin eri yhteyksissä. Mik-si siis nuorisotyön laatu jätettäisiinhuomioimatta?

Laatua voidaan lähestyä tarkaste-lemalla sitä eri näkökulmista ja jaka-

malla se eri tasoihin. Kunnallisissapalveluissa keskeisiå tasoja ovat esi-

merkiksi organisaation toimil'uus jan'öelämän laatu, toiminnan suhdetarpeisiin ja asial<kaiden odotuksiin,sekä toiminnan suhde kansalaistenelåmånlaatuun (ks.Julkisten palvelu-jen laatusftaLegia I 998).

Kokonaisvaltaisen laatuaj atteluntlrnnusmerkkejä on systema ttisen jamonitahoisen laatunäkökulman koh-distaminen toimintaan. Laatu koos-tuu piirteistå ja ominaisuuksista, joi-den ansiosta tuote,palvelu tai toimin-to taytti hywin siihen kohdistetutmielekkäät vaatimukset. Ne puoles-taan johdetaan yleensä toiminnantavoitteista ja arvoista, sekä toimin-nan eri osapuolten arvostuksista. jois-

ta keskeisimpiä ovat asiakkaiden tar-peet ja odotukset. Nämä tekijät on siis

ensin selvitettävä ja kuvattar-a laadunmäärittelr'ä varten.

Nuorisotyön käytännöllistä sisäl-

töä, aw oa, tietotaitoa, toimenk uvaa jamerkitystä ei ole vielä kovin hyvindokumentoitu. Laatutyöskentely voitukea nuorisolyön omakuvan ja siitäyleisesti vallitsevan kuvan mielekäs-tä kehittymistä, sen profiloitumistayhteiskunnassa.Tilanteessa, j ossa laa-tuaiattelun soveltamista yleisesti ar-vostetaan, se tarjoaa nuorisotyöllemahdollisuuden oikeuttaa itseään:laatujärjestelmä voi olla myönteinennä1ttö, jolla kunnallinen nuorisotyövoi "kilpailla" esim. palvelujen yksityistämisen kanssa ja tuoda esilleomaa erityismerkifystään. Systemaat-tisen laatunäkökulman esittäminenvoi helpottaa resufsoinnin ongelmi-en kirkastamista suhteessa tulosvaa-timuksiin : resurssit ovat osa laatuajat-telun jäsentämää kokonaisuutta jaheikot resurssit ovat kokonaislaaduntoteutumisen esteitä.

Hqrmqqfq chqrmiq...

Laatutyö jaetaan karkeasti esimerkik-si laadun suunnitteluun, laadunvar-mistuksee n ia laadun kehittämiseen.Laadunsuunnittelu on laadun ylläpi-toon, varmistamiseen ja kehittämi-seen liitqrrää toimintaa, Laadunvar-mistuksella tarkoitetaan kaikk ea laa-dun käytännöllistä toteuttamista jasen ylläpitoa, laadun ohjausta, kont-rollia ja awiointia. Laadun kehittämi-nen on jatkuvaan parantamiseen jaoppimiseen perustulraa erilaistenmenetelmien, laatutyökaluj en ja -tek-niikoiden käyttöä.

Tarkemmin voidaan yleensä erot-taa mm.laadun määrittely ja kuvaus,laatuiarjestelmän j a laatukulttuurinrakentaminen sekä laadunan-iointi.Laadun määritteh'ssä ja kur-auksessavoidaan lähteä liikkeelle toiminnansisältä tai jonkix laatuajattelun näkökulman mukaisesti. Laatu jär; estelmätarkoittaa laadun rakentumista orga-nisaation tai toirninnan kokonaisuu-dessa ja sen kur-austa kutsutaan usein

laatukäsikirjaksi. Laatukulttuuri onlaadun sisäistämistä organisaatioon,sen jäsenten toimintaan siten, ettäsen voidaan todeta vallitsevan javai-kuttavan toiminnan ja tulosten laa-tuun. Laadunarvioinniss a voidaankåyttåå laatuajattelun tarioamia kri-teerejå, mutta esimerkiksi nuoriso-työlle luonteenomaisia kriteerejä tu-lisi etsiä myös työn sisältöä jäsentä-

mällä, sille ominaisista tekijöistä.Edellä lueteltujen asioiden toteut-

tamista kutsutaan yleensä laadunhal-linnaksi, laatuj ohtamiseksi tai laatu-fyöskentelyksi. Kaikki tåma merkit-see useimmiten myös laadun kehit-tämistä. Laatuajattelu puole staran t^t -joaa ajattelu- ja toimintamalleja senapuvälineiksi.

Laatuajattelun ehkä tunnetuim-man kokonaisuuden muodostaa ns.kokonaisvaltainen laatujohtaminen(TQM -Total Quality Management).Laatuajattelun osittain abstraktia kä-sitteistöä jäsentävät kansainväliset jakansalliset laatustandardit, joista osa

soveltuu myös sosiaali- ja palvelualoil-le. Käyettyjd ovat olleet myös (esim.Suomen Laatuyhdistyksen) laatup aI-kintokriteeristöt, sekä erilliset laatu-alan asiantuntijoide n laatimat ohjel-mat ja oppaat. Nuorisotyön kannaltahuomionarvoisia ovat yleisiä suunta-viivoja esittävä Julkisten palvelujenlaatustrat egia (1998) sekä esimerkik-si sosiaali- ja teweydenhuollon val-takunnallinen laadunhallintasuo situs(lggD.Ainakin seuraavia laatutyönvälineitä on joissakin nuorisotoimis-sa toteutettu: arvokeskustelut, asia-

kaskl'sely, itsearviointi, käytännöstälähtevä laatuwön ideointi, laatuajat-telun malleihin perustuvan laatujär-jestelmän rakennus. laatukoulutus,laatukäsikirjan kehittäminen, laatu-pro j ek-ti j a prosessien kuvaus.Välinei-tä on paljon muitakin ja moniin niis-tä kuuluu erin'isiä menetelmiä, kutenideoinnin j a ryhmäryön tekniikoita.

Nuorisoryön laatutyötä on tehtysekä q'öntekijöiden halusta jasentåå

I

Nuorisotyö 5/OO @

"Laodukkuus voi toteuluo myös riippumolto siitö,

t--I+=-F

ia kehittää toimintaa, ett'a kunnansuorasti tai epäsuorasti edell]ttämä-nä. Nuorisotyön laatutoimintaa onkuitenkin vielä niin vähän ja se onniin tuoretta,ettå sen merkitystä onmahdotonta arvioida. Sen sijaan so-

siaalitoimiss a on laatuaiattelua sovel-

lettu jo joitakin vuosia. Lastensuoie-

lun piirissä toteutettu laadun kehit-tämisprojekti LASSO (1998-T999)tuotti paljon tuloksia: seutukunnalli-set yhteistyömuodot kehittyivät, toi-mintaan synryi uusia ideoita ia me-

netelmiä, osallistujien kuva omistatehtävistä selkiytyi ja tarkentui, ja las-

tensuojelun kuva kirkastui myös kun-

talaisten ja kunnan viranhaltijoidenkeskuudessa. Kuntakohtaiset työryh-mät etenivät omien tarpeidensa mu-

kaan, mutta kaikille yhteisiä tavoitteita olivat asiakkaiden analysointi, kes-

keisten palveluprosessien kuvaami-

nen ja asioiden näkt'väksi tekeminen.

Maailmall a laatuaiattelua o n s ovel-

lettu jossain muodossa useimmillakaupallisilla ia julkisilla aloilla.Tutki-mukset ja tapottit kertovat myönteisistä tuloksista, mutta myös tapauk-

sista, joissa laatutyötä ei koettu sel-

västi kannattavaksi. Laatutyön hyötyedel\ttää räätälöityä, aitoon tatpee-

seen ja osallistumiseen perustuvaatyöskentelyå. Laatuoppien ja -ohjel-

mien taio^m^ Iaatuaiattelu on näh-

tävä hyödyllisenä välineistönå - ei

itseisarvona.

...vdi hormiq?

Nuorisotoimien laatutyössä kohda-

taan aiuakin kaksi perusongelmaa.

Yhtäältä laatutyö edelllttää aika- iahenkilöresursseja, jotka useimmissa

nuorisotoimissa ovat muutenkin jo

vähäiset. Laatutyö voi vaikuttaa år sy-tåvåltå, painostav alta tai mahdotto-rnalta ja se voi ollakin epätarkoituk-senmukainen tilanteessa, jossa joperusre surssit toiminnan ylläpitämiseen ovat pienet.Toisaalta systemaat-

tisen ja hienon laadunhallintajärjes-telmän luominen Pieneen,vain muu-

taman ihmisen fyöyksikköön voi olla

mieleklqrydeltään kryseenalaista, vaik-

ka resursseja siihen olisikin.

@ Nuorisotyö 5/OO

hyödyn n eiöö nkö lo otu aioltel u o... "

Laatuajatteluun on monilla aloil-

la kohdistettu myös ennakkoluulojaja vastustusta. Kielteinen näkökulmavoi olla hywinkin perusteltu ia yrn-

märrettäv å. Laatuaiattelu o n levinnltorganisaatioiden piirissä muodinkal-taisena ilmiönä. Muistettakoon, että

laadukkuus voi toteutua myös riip-pumatta siitä, hyödynnetäänkö laatu-

ajattelta; vastaavasti systemaattinenteoreettinen tai stfateginen laatunä-

kökulma tai elegantisti kuvattu laa-

tujärjestelmä ei ole lopullinen tae sil-

le, että toivottu laadukkuus todellatoteutuu kä1tännössä.

Vain tieffyjen laatuajattelun periaatteiden painottaminen voi olla nor-mittava arvovalinta, ionka mukaanjokin laatunäkökulma on auktorisoi-tu. Esimerkiksi tehokkuuden ja tuot-tar,uuden koro stunut painottaminenlaattaiattelun nimissä voi edustaa

kapeaa laatuajattelun tulkintaa. Josaj atus laatuvaatimuksista liitetäänleikkauksiin ja vähentämiseen, se ei

nåyå merkitsevånmitåån h1wää itse

toimialalle; tällöin se on korkeintaanväkinäistä itsepuolustusta tilanteessa,

j o ssa laatuajattelun toteuttaminen onarviointikriteeri. Laatuaiattelulla voi-

daan naamioida ja oikeuttaa ohjailu-

valta ja näytöien vaatimus.

Reqlismi poikollqqn

Laatuajattelua ei tarvitse - eikä kan-

natakaan - omaksua varauksettomas-

ti: siihen voi ja kannattaa suhtautuakriittisesti.Mutta tåma ei tarkoita sen

hylkäämistä. Harmittavat vaikutelmateivät vålttåmåttä johdu itse laatuajat-

telusta, vaan sen kä1ttö tavoista. Laa-

tuaj attelun perusasioiden tuntemuk-sella voidaan huolehtia siitä, että eijouduta jonkin yleisemmän laatupo-

litiikan armo ille. L ^atuaiattelun

yle is-

tyminen julkisella sektorilla kiinnit-t1y väistämättä yhteiskuntapoliittisiinkysymyks iin ja arvokeskusteluun. Onperusteltu a painottaa myös vaikeas-

ti mitattavien, mutta kuvattavissa ole-

vien inhimillisten asioiden merkitys-

tä.Tällaisia voivat olla mm. nuoriso-työn arvot, nuorten elämänlaatu iatyöelämän laatu. Laatuai^ttelussa on

aina kysymys myös laadun filosofias-

ta: siitä, m itå laatu missäkin yhteydes-

sä tarkoittaa ja mistä se käytännössäkoostuu.Tämän laatufilosofian tulee

kasvaa käytännön toiminn asta ia tie-totaidosta ja siihen liitt''\rät luontevas-

ti myös toiminnan eettiset periaatteetja awot.

Laatuaiattelu itsessään on moni-en erilaisten laatunäkökulmien iamallien muodostama kokonaisuus.Sen ideat eivät ole normittavia iayleispätevi ä, vaan monimuo toisia iamonia arvostuksia sisältäviä. Niistävoidaan valita ia nritå voidaan käyttää monella tavalla. Kokonaisvaltai-

nen laatunäkökulma voi ottaa tasapai-

notetusti huomioon monia eri näkö-

kulmia ja pyrkiamyös niiden mielek-

kääseen yhteensovittamiseen. Se

mahdollistaa myös perustellun kes-

kitrymisen työelämätarpeisiin, työn-

tekijän toimintaedellytyksiin ja työ-

elämän laatuun osana kokonaislaa-dun ja tuloksen syntyketjua. Useim-

mat laatuajattelun mallit voivat olla

tässä tukena. Ne ovat periaatteiltaansaman kaltaisia, mutta niissä on yksi-

tyiskohtaisia ja painotuseroja, joiden

sopil.uutta eri ympäristöihin kannat-

taapohtia.Laatuajattelusta vo idaan o maksua

sovellettavaksi parhaiten nuorisotyö-

hön sopivat ideat.Tärkeitä lähtökoh-

tia ovat fyömuotojen, toimintojen iatyöprosessien s)'stemaattinen kuvaus,

sekä arwojen, afiIlnattietiikan j a toimin-

nan edellyttämän tietotaidon jäsentä-

minen - näiden kirjaaminen ia esille

tuonti.Tävoitteena ei tule olla epämää-

räinen yritys -vastata abstraktien laa-

tu- ja arviointikriteerien vaatimuksiin,vaan luoda kuvausta siitä,mitä laaduk-

kuus nuorisotyössä arkisesti tarkastel-

tuna todella on, miten se rakentuu ja

toteutuu ja millaisia ovattältå pohjal-

ta i äsenry'vät kriteerit.Tietoinen ia ifuiestelmällinen laa-

tulq.symysten läpikäynti ja dokumen-

tointi on laatutyön perusta. Sitä voi-

daan ajatella kirkkaina kuvina to im i n-

nasta ja niiden vara rr rakentuvana"näyttöjen tienä" . Laatuaiattelun so-

veltamisessa ensimmäinen tehtävä

onkin olemassa olevan, toteutuvan

i

" "..multo elegonlisti kuvottu lootuiörieslelmä eiyksi näö n tokod toivotu n loddu n toteutu mi sto. "

laadukkuuden ja sen tekijöiden måa-rittely, kuvaamin en ja esittäminen si-

ten, että se on sekä toimijoiden ettäulkopuolisten ymmärrettävissä. Vas-

ta sen perusteella voidaan puhua laa-

dun arvioinnista tai paruntamisestasekä pyrkiä järjestelmälliseen laadun-hallintaan ja laattjårjestelmän luomiseen.

Käytännön haaste nuorisotyönkannalta on kaksitahoinen. Yhtå Iråon kyettävä näkemäån laatuajatteluja awiointi nuorisotyön innov^ tio-voimien toteutumiskanavina ja kiry-tantöå palvelevina, eli on tuotettavanuorisotyön to siasiallista merkitystäkoskevaa sisältötietoa ja ideoita jaainakin osittain tofittava ajatus toiminnan itsetarkoituksellisesta, muo-dollisesta esittämisestä laatunormienmukaisesti.Toisaalta voi olla hyödyl-listä kyetä esittämään nuorisotyömyös yleisesti arvostetun laadunhal-lintamallin (-normin?) muodossa, kos-ka se voi selkilttää nuorisotyön ase-

maa ja oikeutusta ja siten tukea myösarvostusta ja resursointia.

Verkostofyöhön iqvirkqmieher polveliioiksi

Laatuajattelu ei ole mikään erityinenhallinnon juoni ja vaatimus käytän-nön toimijoille.Yhtä hlwin se voi ollalaadun edell)'ryksiä koskeva nuoriso-työn kentån vaatimus politiikan jahallinnon suuntaan. Nuorisotyön vä-

lilliset toimijatahot, kuten Allianssi,Kuntaliitto, opetusministeriö, Nuora,ja Laåninhallitukset ja kunnan toimi-elimet voivat olla mahdollisuuksien,yleisten tietoresurssien ja suuntavii-vojen tuottajia. Nuorisotyön koordi-nointi, sen resufsointi ja asema pal-velutuotannossa, fyöelämän laatu jamuut laatuun liitt1'vät kysymyksetkuuluvat kuitenkin muodollisestimonille eri hallinnonaloille. Nuoriso-työn laadun Lrysymykset kiinnitfy"vät-kin kunnittain ja valtakunnallisestirleisempään julkisten palveluidenlaatukssvm\-sten kontekstiin. sekäpaikallisiin kuntastrategiaa ja palve-lutarjontaa kosker-iin r-isioihin. Sosi-aali- ja tenrevstoimen monet kl-sl'-

mykset ovat nuorisotyölle läheisiä fasen alueella on jo kokemusta laatu-ajattelun soveltamisesta.

Nuorisotyön laatutyö on mielekäs-tä kiinnittää myös tähän laajempaanverkostonäkökulmaan. Keskeinenhaaste tällöin on uusbyrokraattistenpainotusten välttäminen ja sen sijaanjulkisen hallinnon tieto- ia näkökulma-varantoj en käyttö käytännön palveluk-seen. Laatuajattelun ei tulisi muodos-tua uudeksi rasitteeksi käyännön toi-mijoille, vaan mahdollistavaksi viiteke-hykseksi toiminnalle.

Nuorisotyön moninaisuutta j äsen-

tavå ja sen yhteisiä piirteitä kiteyttä-vä laadunhallinnan visiointi on var-masti hyödyksi koko toimialalle, mut-ta kåyånnönläheinen laatunäkökul-ma on kussakin tapauksessa raken-nettava erillisten työmuotojen, mene-telmien ja paikallisten tilanteidenvaatimusten mukaan. Nuorisofyö onmonimuotoista ja osittain epämuo-dollista ja sen ammattikuvien ja am-matillisen aseman selkilttäminen ontarpeellista. Perushaaste koskee r.-uo-

rovaikutuksen, tiedonvaihdon ia y}":.-

teistyön lisäämistä: esimerkiksi niin,että laatuajattelun soveltamista poh-ditaan saman seutukunnantai muunalueen nuorisotoimien kesken taiettä paikallisesti syntyneitä ideoita jakokemuksia, hlwiä kä)täntöjä j a koh-dattujen ongelmien ratkaisu ja valite-tään muille toimijoille koko maassa

vaikkapa sähköpostin i^ internetinväliryksellä

Olisiko sy)'tä pohtia - laatuajatte-lun yhteydessä, mutta muutenkin -miten tietoja j a kokemuksia nuoriso-työn kehittämisestä voitaisiin vålittaåkoko toimialan, erityisesti pientenkuntien, yhteiseksi hyväksi?

Kirj oittaj a tutkii laatuaj atte lun so-u e ltarnist a nuo ri s oty ö lt ö rt.

Auauksia nuorisotyön laattntcikö-kulmaan luettauissa lokaku ustctlcih tien internet osctitteessa:tuu-tu,.alliJi

vopoo-uionohiooion

Nuoriso- io

opetussuunnilelmq

uudisluuToisen asteen ammatillisten tutkinto-jen opetussuunnitelmat uudistuvat.Nuoriso- ja vapaa-ajanohj auksen pe-rustutkinnon opetussuunni telmaavalmisteleva työryhmä on julkaissutensimmäisen luonnoksen uudeksiopetussuunnitelmaksi ja odott aa saa-

vansa kommenttej a ehdotustensa vii-meistelyä varten. Opetushallitus hy-väks11y uuden opetussuunnitelmantammi-helmikuussa 2OOI ja se astuuvoimaan 1.8.2001.

Uusi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaa-jan tutkinto on kolmel'uotinen ja 120opintoviikon laajuinen. Kuten muut-kin uudistetut toisen asteen tutkin-not, se antaa jatko-opintokelpoisuu-den sekä ammattikorkeakouluun ettäyliopistoon. Tutkinto on yhteinennuorille ja aikuisille .Tutkinto voidaansuorittaa peruskoulutuksena, oppiso-pimuskoulutuksena tai nä)ttötutkin-tona ja eri suorittamistapojen perus-teet kirjataan samaan nlt valmisteil-la olevaan opetussuunnitelmaan.

Uudistamistyön keskeisimmät ky-symykset sekä luonnokset tulevaksiopetussuunnitelmaksi ovat nähtävis-sä ja kommentoitavissa prosessin ai-

kana. Luonnoksen nuoriso- ja vapaa-

ajanohjauks en koulutusohj elman op e-

tussuunnitelmaksi löydät internet-osoitteesta : http ://www. humak. edu/-viitre0l/index.htm

Luonnokseen sisältlrrät myös nuoriso- ja vapaa-aka-alan kuvaus sekä ar-

voperlrsta ja osaamistarpeet, sitenkuin n'ön'hmä on ne hahmottanut.

Pala utteen L,oi toirrtittctct t1tc17'1tfu-

ntcirt sibteerille Reijo Viitaselle,e rrt a i I : re ij o. t,i itcr tt en@bumak. e dutai postiosoite: Kanneljciruen opis-[o. Karstttntie 537,08450 Lobja.

Ir

Nuorisotyö 5/OO @