ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Loppuraportti
Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus
-teemaryhmä
22.5.2017
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 1
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S Sisällys
1 Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet
1.2. Työryhmän kokoontumiset
1.3 Ryhmän tuottama materiaali
1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin
2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan
kuvaus ja analyysi teemoittain 2.1 Maakuntakaavoitus
2.2 Liikennejärjestelmä
2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
2.4 MAL-sopimus
2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät
2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset
2.8 Kulttuuriympäristön hoito
2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen
edistäminen
3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja
tehtäväkokonaisuuteen
3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja
tehtäväkokonaisuuteen
3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset
organisointiehdotukset
4 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus
4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden
kannalta keskeiset maakunnan tehtävät
4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja
kehittämistavoitteet
4.3 Liikenteen palvelualueisiin pohjautuva
henkilökuljetusten malli
5 Asiakkuuden hallinta
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
7 Monituottajuus ja tuottamistavat
8 Vaikutusten arviointi 8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet
8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset
9 Yhteistyö ja yhdyspinnat 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa
9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi
10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Organisaation muodostaminen
10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit
väliaikaishallinnon aikana
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan
uudessa maakunnassa
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
1 Teemaryhmän työskentely
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 3
1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet
1.2 Työryhmän kokoontumiset
1.3 Ryhmän tuottama materiaali
1.4 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 1.1 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet
Teemaryhmän jäsenet
• Karoliina Laakkonen-Pöntys,
Pirkanmaan liitto, pj.
• Minna Huttunen, Pirkanmaan ELY-keskus
• Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus
• Elina Viitanen, Pirkanmaan ELY-keskus
• Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus
• Teemu Lepistö, Ikaalisten vesi Oy
• Taru Hurme, Tampereen kaupunki
• Jyrki Pohjankylä, Tampereen kaupunki/Juko
• Päivi Nurminen,
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
• Pauli Piiparinen, Ylöjärven kaupunki
• Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto
• Satu Appelqvist/Hanna Djupsjöbacka,
Pirkanmaan liitto
• Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto, siht.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 4
Teemaryhmän alatyöryhmät
• Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Pj. Soili Ingelin, siht. Samuli Alppi
• Vesihuolto
Pj. Kaija Joensuu, siht. Satu Appelqvist
• Joukkoliikenne
Pj. Harri Vitikka, siht. Ruut Rissanen
• Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset (yhteinen Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmän kanssa)
Pj. Heikki Ikonen, siht. Ruut Rissanen
• Kulttuuriympäristön hoito
Pj. Elina Viitanen, siht. Lasse Majuri
• Rakennusvalvonta Pj. Ulla-Kirsikka Vainio, siht. Elina Viitanen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 1.2 Teemaryhmän kokoontumiset
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 5
Tilaisuudet:
• Pirkanmaan kaavoittajien
tapaaminen 22.11.2016:
aiheena
maakuntauudistus
• Tampereen
kauppakamarin
aluesuunnittelu- ja
liikennevaliokunnan
työpaja maakunta-
uudistuksesta 11.5.
to 27.10.16 Maakuntauudistuksen kokonaisuus, työskentelyn tavoitteet, viestintä
ke 9.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen
to 24.11.16 Työsuunnitelma, alatyöryhmien perustaminen
to 15.12.16 Esittely alatyöryhmien työskentelyn lähtökohdista
to 12.1.17 Nykytilakuvausten ensimmäiset versiot, vesihuolto-alatyöryhmän työskentelyn esittely, Pirkanmaan kuntien
kaavoittajien työpajan tulosten esittely, keskustelu maakuntakaavasta
to 26.1.17 Joukkoliikenne-alatyöryhmän työskentelyn esittely, nykytilakuvausten tilanne, väliraportointiohjeistus
to 9.2.17 Luonnonsuojelun edistämisen tehtävien esittely, kulttuuriympäristön hoito ja alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
-alatyöryhmien työskentelyn esittely, keskustelu maakuntakaavasta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta
ke 15.2.17 Teemaryhmän väliraportin käsittely
to 23.2.17 Rakennusvalvonta-alatyöryhmän työskentelyn esittely, väliraportin käsittely
to 9.3.17 Työryhmän työn loppuun saattaminen – asetettuihin tavoitteisiin vastaaminen.
Alatyöryhmien aiheet tarpeen mukaan.
to 23.3.17 Maakuntakaavoitus uudessa maakunnassa -keskustelu.
Ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen maakunnassa -keskustelu
to 6.4.17 Alatyöryhmien loppuraportit
Keskustelu edistämis- ja viranomaistehtävistä.
to 20.4.17 MAL-sopimus, esittely ja keskustelu
Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus uudessa maakunnassa -keskustelu
to 4.5.17 Teemaryhmän loppuraportin käsittely, aiheena konsernirakenne
ti 16.5.17 Teemaryhmän loppuraportin hyväksyminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 1.3 Ryhmän tuottama materiaali
• Loppuraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus
• Väliraportti: Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus
• Väliraportin liitteet: nykytilakuvausraportit
Liite 1. Maakuntakaavoituksen nykytilakuvaus
Liite 2. Liikennejärjestelmätyön nykytilakuvaus
Liite 3a. Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen, nykytilakuvaus
Liite 3b. MAL-menettelyn peruskuvaus
Liite 4a. Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät, nykytilakuvaus
Liite 4b. Vesihuoltoon, vedenhankintaan ja pohjavesiin liittyvät valvonta- ja edistämistehtävät
(sis. taulukkoliitteet)
Liite 5. Joukkoliikenne, nykytilakuvaus
Liite 6. Tienpidon nykytilakuvaus
Liite 7. Kulttuuriympäristön hoito
• SOTE- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla -raportin osuudet
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 6
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden
nykytilan kuvaus ja analyysi teemoittain
2.1 Maakuntakaavoitus
2.2 Liikennejärjestelmä
2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
2.4 MAL-sopimus
2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät
2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
2.7 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset
2.8 Kulttuuriympäristön hoito
2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen
edistäminen 29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 7
Kunkin osalta käsitellään:
• Määrittely
• Tehtävät ja organisaatiot
• Tuotettavat palvelut ja asiakkaat
• Tuotokset
• Hyvät käytännöt: Nykytilassa
toimivaa ja kehitettävää
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.1 Maakuntakaavoitus
Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 8
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Maakuntakaava on yleispiirteinen, oikeusvaikutteinen
suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen
osa-alueella.
• Siinä esitetään alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen
ja liikennejärjestelmän periaatteet sekä osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
• Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista
valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden
käytön kysymykset.
• Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja
viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa
suunnittelua.
• Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja
maakuntaohjelma muodostavat maakunnan yhteisen
strategisen suunnittelun kokonaisuuden, joka perustuu
maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden
kehittämisestä.
• Pirkanmaan liitto yhdessä muiden toimijoiden kanssa
edistää kaava toteutumista mm. kehityshankkeiden ja
edunvalvonnan keinoin.
MRL 32 § Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, mm.
• Ohjeena laadittaessa ja muutettaessa
yleiskaavaa ja asemakaavaa
• Viranomaisten on pyrittävä edistämään
kaavan toteuttamista
2.1.1 Määrittely
Maakuntakaava on suunnittelujärjestelmän mukaista
strategista suunnittelua, jonka toteuttamista edistetään
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.1.2 Tehtävät ja organisaatiot
Maakuntien liitot
Lakisääteiset
• Maakuntakaavan laatiminen (MRL 25 §): kaava-asiakirjojen
valmistelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointi, yhteistyön
ja vuorovaikutuksen järjestäminen
• Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja
yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja
luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta (MRA 2 §)
• Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin
koordinointi ja suunnittelun yhteensovittaminen
(Laki alueiden kehittämisestä… 17 §)
• Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä
koskevien suunnitelmien koordinointi ja suunnittelun
yhteensovittaminen (Laki alueiden kehittämisestä… 17 §)
• Lausunnon antaminen yleis- ja asemakaavoista (MRA 20, 28 §)
ja maa-ainesluvista (MAA 4 §)
• Ampumarataverkoston kehittämisen suunnittelu
(AmpumarataL 12 §)
• Osallistuminen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sekä
esityksen tekeminen MMM:lle tulvaryhmän kokoonpanosta
(Laki tulvariskien hallinnasta 5 ja 15 §)
Vapaaehtoiset
• Maakunnan kehittämiseen liittyvien
hankkeiden toteutus
• Maakuntakaavan toteuttamisen
edistäminen; suunnittelu, edunvalvonta,
neuvottelut ja lausunnot
ELY-keskukset
Kts. 2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Tuotettavat palvelut
• Yleispiirteinen maankäytön suunnittelu • Maakuntakaava pidetään ajan tasalla
valtuustokausittain, jolloin se pystyy vastaamaan
kasvavan maakunnan muuttuviin tarpeisiin.
• Muut maakunnalliset suunnitelmat • Esimerkiksi POSKI-hanke, Tampereen läntiset
väylähankkeet, Pirkanmaan palveluverkkoselvitys,
Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma, Voimaa
tuulesta Pirkanmaalla
• Asiantuntijapanoksen antaminen kuntien, valtion ja
seutujen suunnitelmiin.
• Suunnitelmien toteuttaminen • Edunvalvonnan ja edistämisen keinot
• Neuvottelut ja lausunnot
• Maankäytön ja liikenteen hankkeiden vetäminen,
rahoittaminen tai niihin osallistuminen
• Paikkatieto • Tuotetaan ja ylläpidetään rakennetun- , luonnon- sekä
toimintaympäristön tietoa
• Kehitetään alueellisen tiedon jakamisen ja
hyödyntämisen ratkaisuja
Asiakkaat
• Kunnat, elinkeinoelämä, asukkaat, valtio
2.1.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat
• Selvitykset ja muut suunnitelmat • Maakuntakaavan laadintaan liittyvät tutkimukset,
selvitykset ja vaikutusten arvioinnit
• Maakunnan kehittämiseen ja maakuntakaavan
toteuttamiseen liittyvät selvityshankkeet • Huom! Tehtävät selvitykset palvelevat myös
kuntakaavoitusta, lupaharkintaa ja toteutusta.
• Esim. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen
kulttuuriympäristöjen inventointi, vähittäiskauppa
• Yhteistyön ja kansalaisosallistumisen järjestäminen • Järjestetään maakuntakaavan ohjaus- ja
hankeryhmätoiminta sekä muu sidosryhmäyhteistyö
• Tehdään aloitteellisesti sektorirajat ylittävää yhteistyötä
suunnitelmien toteuttamisen edistämiseksi
• Edistetään seudullisen tason suunnittelua tarjoamalla
foorumi ja asiantuntemusta kuntien ja valtion
yhteistyölle
• Järjestetään asukasosallistumista koko maakunnassa
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 12
• Ajantasainen maakuntakaava
• Muut maakunnan kasvuun ja kehittymiseen
tähtäävät suunnitelmat
• väyläverkosto
• energiahuolto ja muu infrastruktuuri
• palveluverkko
• ampuma- ja moottoriratojen
kehittämissuunnitelma (lakisääteinen)
• Kehittämistä tukevat maankäytön, liikenteen,
palveluiden ja elinkeinojen sekä luonnonvarojen ja -
arvojen suunnitelmat ja selvitykset
• Kuntakaavoituksen edistäminen
• Kuntarajat ylittävien hankkeiden toteutuksen
edistäminen suunnittelun tai edunvalvonnan
keinoin
• Maakuntakaavan sisällön tarkentaminen ja
tulkinta mm. lausunnoin ja neuvotteluin
2.1.4 Tuotokset
• Kokeilu- ja kehittämishankkeet
• innovatiivinen suunnittelukulttuuri
• valtion, kuntien ja 3. sektorin hankkeisiin
osallistuminen
• Tiedon ja seurannan tuottaminen ja jakaminen
alueen toiminta- ja fyysisestä ympäristöstä
• Vuorovaikutus, yhteistyön mahdollistaminen ja
edistäminen, maakunnalliset digitaaliset alustat,
hanke- ja työryhmät, kansalaisosallistuminen
• Noin 140 lausuntoa vuosittain
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.1.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 13
• Laaja sidosryhmätyöskentely ja
kansalaisosallistuminen.
• Maakuntakaavoitus perustuu ohjaus- ja
hankeryhmätyöskentelyyn, mikä on sitouttanut
toimijoita laajasti ja tuonut työhön laaja-alaista
asiantuntemusta.
• Ollut mahdollisuus myös kokeiluhankkeisiin (esim.
ekosysteemipalvelut), mitä on toivottu myös
jatkettavan.
• Laaja tiedontuotanto. Jatkossa tiedon jakamisen
kehittäminen.
• Nyt toimittu jatkuvan prosessin periaatteella. Siitä
pitäisi pitää kiinni myös jatkossa, sillä maakunta on
kasvava.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.2 Liikennejärjestelmätyö
Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmä
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 14
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.2.1 Määrittely
Liikennejärjestelmä
• Liikenneviraston määritelmän mukaan liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioidaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet.
• Lisäksi osana liikennejärjestelmää ovat enenevässä määrin erilaiset liikennepalvelut.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma
• Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä.
• Maakuntien liitoilla on vastuu maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta (pl. Helsingin seutu).
• Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 15
• Pirkanmaan ensimmäinen koko maakuntaa koskeva
liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna
2012. Pirkanmaan liiton koordinoima suunnitelma
koostuu vuoteen 2040 tähtäävästä
liikennejärjestelmävisiosta, kehittämisen
pääteemoista ja konkreettisista toimenpiteistä.
• Kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina
2012–2016 on tehty aiesopimus.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen
toteutumista seuraamaan on perustettu
seurantaryhmä.
• Tampereen kaupunkiseudulla
liikennejärjestelmäsuunnitelmia on tehty jo moneen
otteeseen.
• Keskeisiä yhteistyötahoja
liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja
toteutuksessa ovat Pirkanmaan liiton ja
ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan kunnat,
Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot
Laki alueiden kehittämisestä ja
rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista
17 § Maakunnan liiton tehtävät
6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman
suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän
yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun
yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun
kanssa
Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
3 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimiala ja
tehtävät
9) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie-
ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen
järjestäminen
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 16
Laki Liikennevirastosta
2 § Tehtävät
1) ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä
muiden toimijoiden kanssa
Vapaaehtoisena toimintatapana on
liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laadittu toteuttamisen
aiesopimus.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Liikennejärjestelmätyön muut toimintatavat
• Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu oma
liikennejärjestelmäsuunnitelma TASE 2025, joka
on päivitetty vuonna 2010. Tampereen kaupunki-
seudulla toimii Tampereen kaupunkiseudun
kuntayhtymän vetämänä seutuyhteistyö, jonka
liikennejärjestelmätyöryhmään myös ELY ja
Pirkanmaan liitto kuuluvat.
• Tampereen kaupunkiseudulla on vahva
liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun
yhteenkytkentä. Seudulle on tehty kuntien ja
valtion toimijoiden välinen maankäytön, asumisen
ja liikenteen toimenpiteiden edistämistä koskeva
MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019. Sopimus
perustuu kaupunkiseudun liikennejärjestelmä-
suunnitteluun ja rakennesuunnitelmaan.
• Seudulliset turvallisen ja viisaan liikkumisen
suunnitelmat ovat tärkeä osa ELY-keskuksen
liikenneturvallisuustyötä ja myös osa
liikennejärjestelmätyötä. Tampereen seudun
ulkopuolisten alueiden suunnitelmat on juuri
päivitetty tai osittain tekeillä.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 17
2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot
• Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan
kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä
kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä
liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn,
pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden
parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä
kaupunkiseudun liikenteessä on myös
saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä
tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta
mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla.
• Joukkoliikenteen järjestämistavoilla on vaikutusta
joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen.
Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeä osa
liikennejärjestelmätyötä. Nykyisin joukkoliikenteen
järjestämisestä Tampereen kaupunkiseudulla vastaa
Tampereen seudun joukkoliikenne ja muualla
Pirkanmaalla Pirkanmaan ELY-keskus.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Liikennehankkeiden edunvalvonta Pirkanmaan liitossa
• Tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä on liikenne- ja
maankäyttöhankkeiden
toteuttamisen edistäminen vaikuttamistyön avulla.
• Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on
edunvalvonta ja maakunnan painoarvon lisääminen
valtakunnallisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta
on käsitellyt useasti liikenneasioita.
• Pirkanmaan liiton edunvalvonnan kärkiä ovat viime
vuosina olleet muun muassa:
• Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehitys
• Pääradan kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien
3. raide Tampereelta etelään
• Tampereen raitiotie
• Valtatie 3 yhteysväli Tampere‒Vaasa,
Hämeenkyrön ohitus
• Valtatie 9 Tampere‒Orivesi kehittämistoimenpiteet
• Valtatie 12, erityisesti Lamminrahkan eritasoliittymä
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 18
2.2.2 Tehtävät ja organisaatiot
• Lisäksi Pirkanmaan liitto tekee yhteistyötä
liikennehankkeiden edistämiseksi yli
maakuntarajojen, muun muassa päärataryhmä,
Pori‒Tampere-rataryhmä, HFP-neuvottelukunta ja
lukuisia muita.
• Hankkeiden toteuttamisen edistäminen on tärkeää
myös jatkossa. On kehitettävä hyviä toimintamalleja
yhteistyössä kuntien kanssa.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.2.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat
Tuotettavia palveluja ovat muun muassa:
• Alueen (esim. seutu, maakunta)
liikennejärjestelmäsuunnitelma
• Liikenneturvallisuustoiminta ja -toimenpiteet
• Viisaan ja turvallisen liikkumisen alueelliset
suunnitelmat
• Maankäyttö- ja ympäristövaikutusten
arviointihankkeiden asiantuntijatehtävät
• TALLI-liikennemalli yhdessä Tampereen kaupungin
kanssa
• Liikennetutkimukset
• Palvelutasoanalyysit, kuten tieverkon
merkitsevyysluokitus
• Lähtökohdat maantieverkon kunnossapidon
ohjaukselle
• Asiakkaina ovat sekä asukkaat / liikenteen käyttäjät,
yritykset, kuljetusyritykset, liikenteen operaattorit ja
palveluntarjoajat, kunnat, yhteistyökumppanit…
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 19
2.2.4 Tuotokset
• Toimiva liikennejärjestelmä ja sen tavoitteellinen
kehittäminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.2.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 20
• Liikennejärjestelmän kehittäminen koskee erityisesti
kasvavaa kaupunkiseutua. Seudullinen
liikennejärjestelmätyö toimii hyvin ja jatkossa
maakunnan ja seudun yhteistyö on tärkeää.
• Yhteistyöryhmät on todettu erittäin toimiviksi, kuten
liikenneturvallisuusfoorumi, LJS aiesopimuksen
seurantaryhmä, liityntäpysäköinnin kehittämisryhmä
sekä muut teemakohtaiset hanke- ja työryhmät,
joissa tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
• Tiivis yhteistyö Liikenneviraston kanssa.
• ELYn ja kuntien väliset vuosittaiset neuvottelut
suunnittelu- ja toteutustarpeista koettu hyviksi.
• Liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttavuus alueen
edunvalvontatyöhön sekä hyvä keskusteluyhteys
pirkanmaalaisten kansanedustajien kanssa.
• ELY-keskus on pystynyt suuntaamaan omaa
rahoitusta liikenneturvallisuutta parantaviin
hankkeisiin.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.3 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 21
Alueiden käytön suunnittelun edistäminen -alatyöryhmä
Soili Ingelin, PIRELY, pj.
Samuli Alppi, PIRELY, siht.
Elina Viitanen, PIRELY
Hanna Djupsjöbacka, PL
Pia Hastio, Tampere
Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula
Markku Lahtinen, Kangasala
Timo Rysä, Ylöjärvi
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.3.1 Määrittely
Alueidenkäytön suunnittelulla luodaan edellytykset toimivalle,
taloudelliselle ja kestävälle yhdyskuntarakenteelle sekä hyvälle asuin- ja
elinympäristölle.
• Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen on maankäyttö- ja
rakennuslakiin (MRL) perustuva ELY:n tehtäväkokonaisuus.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua
maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi
maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava,
yleiskaava ja asemakaava.
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden
käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvoo
että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä
otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut
alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä
kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset
(MRL 18 §).
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on eduskunnan käsiteltävänä
(tavoitteena voimaan tulo 1.4.2017)
• Lakimuutoksen myötä ELY-keskusten tehtävät painottuvat
nykyistä vahvemmin kuntien maankäytön suunnittelun ja
rakennustoimen edistämistehtäviin ja vaikutuksiltaan merkittäviin
kysymyksiin (valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat,
valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät asiat)
• Muutokset on otettu huomioon tässä esityksessä ja siihen
liittyvässä tekstiosiossa.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 22
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.3.2 Tehtävät ja organisaatiot
• Osallistumalla kunta- ja
maakuntakaavoitukseen.
• Järjestämällä kunnan kanssa yhteistyössä
valtakunnallisesti tai maakunnallisesti
merkittävistä yleis- ja asemakaavoista
viranomaisneuvottelut, joihin kutsutaan ne
viranomaiset, joiden toimialaa kaavoissa
käsitellään.
• Käymällä alueensa kuntien kanssa vuosittaiset
kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään mm.
ajankohtaisia valtakunnallisia maankäyttöön ja
rakentamiseen liittyviä ohjelmia ja tavoitteita,
kunnan toimintaan vaikuttavia lakimuutoksia,
kunnan yleispiirteisen suunnittelun vaihetta sekä
muita, kunnan kehityksen kannalta keskeisiä
suunnitelmia ja valtion tukimahdollisuuksia.
• Antamalla lausuntoja kunnan pyynnöstä
merkittävistä yleis- ja asemakaavoista,
rakennusjärjestyksistä sekä laissa erikseen
mainituissa tapauksissa poikkeamispäätöksistä ja
suunnittelutarveratkaisuista.
• Tekemällä erillislakien mukaisia päätöksiä (mm.
laki rakennusperinnön suojelusta,
muinaismuistolaki).
• Tuottamalla valtakunnalliseen
seurantajärjestelmään tiedot hyväksytyistä yleis- ja
asemakaavoista sekä kuntien
poikkeamispäätöksistä ja
suunnittelutarveratkaisuista, ylläpitämällä mm.
rakennussuojelua koskevia tiedostoja.
• Seuraamalla kuntien päätöksenteon
lainmukaisuutta valtakunnallisissa ja
maakunnallisissa kysymyksissä.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 23
Lakisääteisiä tehtäviään ELY-keskus hoitaa:
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.3.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat
Valtakunnallisesti määritellyt ELY:n
alueidenkäytön ohjauksen palvelukuvaukset:
• Kehittämiskeskustelu
• Viranomaisneuvottelu
• Lausunto
• Päätösten seuranta ja valvonta
• Rakennusperintöavustus
• Rakennussuojelupäätös
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 24
Muita merkittäviä ELY:n palveluja ovat:
• Kaavajärjestelmää ja lain soveltamista koskeva neuvonta
• Suunnitteluyhteistyö
• Ennakoiva neuvonta kaava- ja lupakysymyksissä
• Kaavoitukseen liittyvä asiakaspalvelu esim. paikkatiedot
• Koulutus sidosryhmille
• Ohjelmien ja strategioiden laatiminen
• Rakennetun ympäristön seuranta: tiedon tuottaminen
valtakunnallisiin seurantajärjestelmiin (yhdyskuntarakenne,
kaavoitustilanne, lupaseuranta)
• Osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin ja ohjelmiin
ELY-keskusten yleiskaavalausuntojen sisällöt v. 2015
Lähde: Ohjauksen kehittämisraportti – luonnos
(Rabinowitsch-Jokinen & Strandén 2017)
Asiakkaat:
• Kunnat, maakunnat
• Yritykset ja yhteisöt
• Asukkaat
• Elinympäristön käyttäjät
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.3.4 Tuotokset
• Viranomaisneuvotteluja järjestetty kuntien kanssa yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista (mm. RKY-alueet) vuosittain 30–40 kpl.
• Lausuntoja kuntien kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista on annettu vuosittain noin 30–40 kpl.
• Kuntakaavoitusta on tuettu asiantuntijaohjauksella ja työneuvotteluja kuntakaavoista on pidetty vuosittain noin 40–50 kpl.
• Kehittämiskeskustelut on käyty vuosittain kunnittain. Teemoina mm. kunnan yhdyskuntarakenteen kehitys, yleiskaavoitustilanne ja MRL:n muutokset.
• MAL-sopimus vuosille 2016–2019 on allekirjoitettu 9.6.2016. ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteuttamiseen ja seurantaan valtion viranomaisena.
• ELY-keskus osallistuu Tampereen kaupunkiseudun kanssa yhteistyössä valtakunnalliseen Life Climate -hankkeeseen ja tukee kuntien liittymistä HINKU-verkostoon. Vähähiilisyyden tavoittelu on tunnistettu alueidenkäytössä tärkeäksi teemaksi ja ELY-keskus on nimennyt koordinaattorin edistämään asiaa.
• Laajojen yritysalueiden suunnittelun edistämiseksi on
järjestetty ennakkoneuvotteluja sekä nimetty
hankekohtaiset koordinaattorit. (Kolmenkulman ja
Hiedanrannan alueet).
• Pirkanmaan taajamien yleiskaavoitustilanne on hyvä.
Strategiset yleiskaavat on otettu käyttöön: Hämeenkyrö
valmistunut, käynnissä Kangasala ja Tampere.
• Hyväksyttyjen rantaosayleiskaavojen piirissä on 48 %
Pirkanmaan ranta-alueista. Käynnissä ovat Orivesi,
Ikaalinen ja Kangasala.
• Rakennussuojelua koskevia päätöksiä on tehty v. 2016
kaksi, avustuksia rakennusperinnön hoitoon
myönnettiin 30 000 euroa.
• Pirkanmaata koskevat tiedot löytyvät valtakunnallisesta
paikkatietojärjestelmästä: kuntien hyväksymät yleis- ja
asemakaavat, poikkeamispäätökset ja
suunnittelutarveratkaisut
• Kuntien päätöksiä seurataan: oikaisukehotuksia ja
valituksia ELY-keskus on joutunut tekemään vuosittain
1–2 kpl.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 25
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.3.5 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää
• ELY on kehittynyt MRL:n aikana kuntien merkittäväksi
asiantuntijakumppaniksi.
• ELY tarjoaa monialaista asiantuntemusta
(mm. luonto ja PIMA), johon kaikilla kunnilla ei ole
resursseja.
• Koulutustuki on arvokasta, erityisesti suoraan
päättäjille tuotettava koulutus.
• Epäviralliset joustavat käytännöt ja lausuntomenettely
ovat nyt hyvässä tasapainossa.
• Matala kynnys toimii molempiin suuntiin ja auttaa
keskittymään merkittäviin kysymyksiin.
• Edistäminen toimii, kun päämäärä on yhteinen,
ELY:n kanta on selkeä, kun eriäviä tahtotiloja.
• Pienten kuntien näkökulmasta neuvottelut
(kaavaneuvottelut - sekä viralliset että työneuvottelut)
ovat erityisen tärkeitä.
• Y:n ja L:n yhteistyö on vakiintunutta; nykyiseen
lainsäädäntöön perustuen E:n rooli on jäänyt heikoksi.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 26
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.4 MAL-sopimusmenettely
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 27
Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu
Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.4.1 Määrittely: MAL-sopimusmenettely
• Sopimusmenettelyn tavoitteena on parantaa suurten
kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä.
• Seudullisella sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun
kuntien välistä sekä valtion ja kuntien yhteistyötä
maankäytön, asumisen ja liikenteen
yhteensovittamisessa.
• Sopimuksella toteutetaan yhdyskuntarakennetta
eheyttäviä toimenpiteitä kaupunkiseudun
Rakennesuunnitelman pohjalta.
• Sopimuksella valtio ohjaa resursseja joukko- ja
kevytliikennettä tukevaan infrastruktuuriin. Vastineena
kunnat panostavat monipuolisen asuntotuotannon
edellytyksiin ja tonttitarjontaan.
• Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen
kolmas MAL-sopimus kattaa vuodet 2016–19.
Sopimuksen allekirjoittajina ovat YM, LVM, TEM,
ARA, LIVI ja ELY-keskus.
• Sopimus hyväksytään kuntien valtuustoissa.
Valmistelusta vastaa kaupunkiseudun seutuhallitus ja
käytännön työstä kaupunkiseudun kuntayhtymä.
ELY-keskus osallistuu sopimuksen toteutukseen ja
seurantaan valtion viranomaisena.
• Sopimuksia vahvistettiin 2016 tekemällä niistä
valtioneuvoston periaatepäätös.
• Sopimusmenettelyn jatkosta maakuntauudistukseen
liittyen ei ole tehty päätöksiä.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.5 Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 29
Vesihuolto-alatyöryhmä
Kaija Joensuu, Pirkanmaan ELY-keskus
Samuli Alppi, Pirkanmaan ELY-keskus
Pekka Virtaniemi, Ylöjärven kaupunki
Teemu Lepistö, Ikaalisten Vesi
Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.5.2 Tehtävät ja organisaatiot
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset)
vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta,
rahoitustuen suuntaamisesta ja osaltaan vesihuoltolain sekä
muun vesihuollon kannalta keskeisen lainsäädännön kuten mm.
vesilain ja ympäristönsuojelulain valvonnasta. ELY-keskukset
ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien
vesihuollon kehittämistä ja voivat myöntää tukea
vesihuoltoinvestointeihin, pohjavesi-tutkimuksiin sekä muihin
vesihuoltoa palveleviin selvityksiin. ELY-keskukset vastaavat
pohjavesien suojelusta, pohjavesien hoidosta (mm.
pohjavesialueiden kartoituksesta ja suojelusuunnitelmista),
seurannasta sekä edistävät vedenhankintaa.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 30
• Maakunnan liitolla ei ole erillisiä, vesihuoltoon tai
pohjavesiin liittyviä tehtäviä, vaan näihin liittyvät tehtävät
ovat osa laajempaa maakunnan kehittämisen
kokonaisuutta. Lakisääteisistä tehtävistä erityisesti
aluekehitys- ja maakuntakaavoitustyöllä on tärkeitä
yhtymäkohtia vesihuollon maakunnalliseen ja seudulliseen
kehittämiseen ja suunnitteluun sekä pohjavesien suojeluun.
Lakisääteisten tehtäviensä ohella liitto tekee edunvalvontaa,
jolla pyritään vaikuttamaan mm. valtion talousarvioon.
Osana em. tehtäviä maakunnan liitto osallistuu
maakunnalliseen ja seudulliseen vesihuollon suunnitteluun.
• Kunnat vastaavat vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon
kehittämisestä ja järjestämisestä sekä pohjaveden suojelun
valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Lisäksi kunnat
osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien
laadintaan.
• Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille
talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää
talousvettä sekä huolehtia asianmukaisesta jätevesien
käsittelystä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja
ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa
2.5.1 Määrittely
• Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden
saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus.
Vesihuollon järjestämisestä, ylläpidosta ja edistämisestä vastaavat
useat toimijat, kuten kunnat, vesilaitokset ja ELY-keskus.
• Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset
pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä
pohjaveden laatua. Pohjavesitehtäviin kuuluvat myös veden-
hankintaa palvelevat pohjavesiselvitykset ja vedenhankinnan
edistäminen.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.5.3 Tuotettavat palvelut, asiakkaat ja tuotokset
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 31
Asiakkaat
• Maakunnan asukkaat
• Toiminnanharjoittajat
• Kunnat
• Vesihuoltolaitokset
• Sidosryhmät ja
yhteistyökumppanit
Vesihuoltolaki, Asiantuntijapalvelut
• Vesihuolto ja pohjavedet
• Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus
• Vesihuollon järjestäminen
• Vesihuollon kehittäminen
• Pohjavesien suojelun edistäminen
• Pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö
• Tulva- ja kuivuusriskit
• Koulutus, opastus, tiedotus, tiedon tuottaminen
• Vesihuoltoyhteistyön edistäminen
• Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun
yhteensovittaminen vesihuollossa
• Viranomaisyhteistyö
Viranomais (valvonta) palvelut
• Yleisen edun valvonta
• Lausunnot, päätökset, hallintopakkokäsittely
• Kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta
Rahoituspalvelut
• Vesihuollon kehittämishankkeet
• Pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
• Vesihuoltohankkeet
Maakuntakaavoitus
• Vesihuollon maakunnallisen ja seudullisen kehittämisen
kannalta merkittävien vesihuoltoratkaisujen osoittaminen
oikeusvaikutteisesti
Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoitettuna
Tuotokset
ELY-keskus
• lausunnot
• kehittämissuunnitelma
• muut vesihuoltoon liittyvät
selvitykset (ml. biotalous)
• seurantasuunnitelma
• pohjavesialueiden rajaukset ja
kartat
• vesienhoidon
toimenpideohjelma
• vesienhoitosuunnitelma
• POVET-rekisteri
Pirkanmaan liitto
• maakuntakaava ja siihen
liittyvät selvitykset
• lausunnot
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.5.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa
• Vesihuolto- ja pohjavesitehtäviin liittyvä
asiantuntemus
• Viranomaisyhteistyö pinta- ja pohjavesiriskien
arvioinnissa ja hallinnassa
• Verkostoituminen yli maakuntarajojen
• Vedenhankinnan ja pohja- ja pintaveden suojelun
tarpeiden huomioon ottaminen osana
maakuntakaavoitusta; muussa kaavoituksessa ja
maankäytön suunnittelussa vielä kehitettävää
• Pohjavesiä ja vesihuoltoa koskeva suunnittelu osana
vesien- ja merenhoitoa
• Avoimet tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 32
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.6 Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 33
Joukkoliikenne-alatyöryhmä Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY
Mika Periviita, Tampere
Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto
Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto
Erkki Harju, Tuomi Logistiikka
Minna Uschanoff, Valkeakoski
Pirkko Lindström, Juupajoki
Jukka-Pekka Vallius, Pirkanmaan ELY
Valmistelussa käytetty
apuna WayStep
Consultingin
konsulttityötä ”Julkisen
henkilöliikenteen
organisointi
Pirkanmaalla 2019”
Henkilökuljetukset-alatyöryhmä Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Oy
Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY
Mika Periviita, Tampere
Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto
Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto
Satu Astor, KELA
Jussi Teronen, Ylöjärvi
Anne Vesaranta, PSHP
Kristiina Harsu, KELA
Ellinoora Tuusa, Tuomi Logistiikka Oy
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Tampere Pirkanmaan ELY Keski-Suomen ELY
2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 1/2
Muut joukkoliikennejärjestelmän toimijatahot:
• Tampereen seudun joukkoliikenne (NYSSE): toimivalta-alue Tampere sekä
Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.
• Tampere isäntäkaupunki, päätökset tekee joukkoliikennelautakunta.
• NYSSE-brändi: kalustovaatimukset, vyöhykepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä.
• Kilpailutetaan bruttomallilla, jossa lipputulot jäävät tilaajalle.
• Resurssit: 20 henkilötyövuotta + sopijakuntien resurssit, kuntien rahoitus noin 15
M€/vuosi, lisäksi valtionapua noin 2 M€/vuosi.
• Vuonna 2016 tehtiin noin 37 miljoonaa matkaa.
• Lisäksi kuntien järjestämää joukkoliikennettä, lähinnä koulukuljetuksia .
• LVM:n tilaamaa junaliikennettä.
Pirkanmaan ELY-keskuksen nykyiset tehtävät: • Toimivalta-alueena Pirkanmaan maakunta pois lukien Tampereen kaupunkiseutu.
• Vastaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä alueellaan.
• Ostoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen.
• Nykyisin kilpailutetaan nettomallilla, jossa liikennöitsijän lippu- ja maksujärjestelmä.
• Markkinaehtoisen liikenteen osalta ELY-keskus myöntää reittiliikenneluvat hakemusten
perusteella (ei enää uudessa maakunnassa).
• Nykytilassa ELY-keskus käyttää vuosittain noin 2 M€ joukkoliikenteen
ostamiseen ja lipputukeen.
• ELY:n järjestämän liikenteen käyttäjämääristä ei tilaajalla ole tarkkaa tietoa.
• Tehtäviin kuuluu joukkoliikennevuorojen hallinta valtakunnallisella
Vallu-järjestelmällä.
• Kuhmoisissa nykytilassa toimivaltaisena viranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus.
• Lisäksi Pirkanmaalle ulottuu myös muiden ELY-keskusten hankkimaa ja luvittamaa
joukkoliikennettä.
NYKYTILA
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Tuomi Logistiikka Oy
• Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama
hankinta- ja logistiikkayhtiö
• Yhtiön toiminta käynnistyi 1.1.2016
• Henkilöstö 180 hlöä, liikevaihto 90 M€
• Tays erityisvastuualueen yhteishankintayksikkö
• Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri,
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri
• Kaikkien Tampereen kaupungin kustantamien kuljetusten suunnittelu
ja ohjaus joukkoliikennettä lukuun ottamatta
• Kiireettömät potilassiirrot ambulanssilla koko Pirkanmaalla
• Kiireettömät potilassiirrot inva- ja paaritaksilla: kaikki PSHP:n yksiköt
(Tampere, Sastamala, Valkeakoski), Tampereen, Nokian ja
Kangasalan kaupungit
• Henkilöliikenneyksikön vuosivolyymit (2016) 1 240 000 matkaa, joiden
arvo 21 M€
• Pirkanmaan vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisista
matkoista jo nykytilassa 85 % Tuomen ohjauksessa
• Tuomella ei ole omaa kuljetuskapasiteettia, vaan kuljetuspalvelut
hankitaan markkinoilta kilpailuttamalla.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 35
Henkilöliikenteen toiminta-alue
2.6.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö sekä Tehtävät ja organisaatiot 2/2
Kuljetustenohjauskeskuksen
(Kuohke) toiminta-alue
Kiireettömät potilassiirrot
ambulanssilla koko
Pirkanmaalla
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.6.2 Tuotantotapa
Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin käytetään Pirkanmaalla julkista rahoitusta vuodessa yhteensä yli 76 milj. €
• noin 3/4 on kuntien rahoitusta
• noin neljännes Kelan rahoitusta (sis. ei-kiireelliset SVL-matkat ja koulumatkatuki)
• Joukkoliikenteen valtion rahoituksen osuus on noin 4 milj. €
Kuntien rahoittamista SOTE-kuljetuksista vajaa 10 % on sosiaali-
huoltolain (SHL) ja reilut 90 % vammaispalvelulain (VPL) kuljetuksia
• Vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin (13,6 M€ /2016) käyttäjällä
on subjektiivinen oikeus. Asiointialueena oma kunta ja lähikunnat.
• Harkinnanvaraisten sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten
(0,9 M€ /2016) järjestämisessä eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä
ja omavastuut vaihtelevat kunnittain.
• Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset (2,1 M€ /2016) koskevat
pääasiassa kehitysvammaisten työ- ja koulumatkoja.
Koulukuljetusten kustannuksiin (18,8 M€ /2016) sisältyvät sekä
koululaisten matkaliput normaaleille reittilinjoille että kunnan
ostamat erilliset koululaiskuljetukset linja-autoilla ja takseilla.
Avoimessa joukkoliikenteessä suurin osa liikennöitsijän
tuloista tulee asiakaslipputulosta. Yhteiskunnan tukiosuus ei
siis kerro kovinkaan paljon avoimen joukkoliikenteen
volyymeistä.
Avoin joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi
Kiireettömät potilaat Kela
17,1 milj. €
18,3 milj. €
18,9 milj. €
3,9 milj. €
18,4 milj. €
(vuosi 2015)
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.6.3 Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 37
Maakunnassa on tarpeen kehittää henkilöliikenteen
kokonaisvaltaista osaamista ja selkeää johtajuutta.
• ELY-keskuksen ja kuntien välillä yhteistyö toimivaa, mutta
painopistettä tulisi siirtää kehittämiseen ja parempaan
ennakointiin. Yhteishankintoja ja -rahoitusmalleja on kehitettävä
jatkossa.
• Kunnissa ongelmana on osaamisen puute, koska kunnissa
(pääosin) ei ole henkilökuljetusten tai joukkoliikenteen
ammattilaisia. Kaikki henkilöliikennetehtävät tehdään muun
toimen ohessa, myös suunnittelu ja kilpailuttaminen. Ollaan
palveluntarjoajien vietävissä.
• Pirkanmaan liitolla strateginen kehittämisote myös
joukkoliikenteeseen maakuntakaavan ja
liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä innovaatiotoiminnan
johtamisen kautta.
Tampereen seudun joukkoliikenteen alueella joukkoliikenne
kehittyy vahvasti keskeisillä alueilla.
• Verkostoperusteinen organisointi ja yhteistyö jäsenkuntien ja
liikennöitsijöiden kanssa toimii hyvin.
• Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä sekä toimivat
informaatiojärjestelmät palvelevat hyvin.
Yhtenäisen lippujärjestelmän laajentaminen on tärkeä
tavoite koko maakunnan joukkoliikenteessä.
• Ongelmana eri julkisten toimijoiden järjestämien kuljetusten
hajanaisuus ja melko vähäinen yhteistyö (esim. sote-
kuljetukset, avoin joukkoliikenne, koulukuljetukset…). Tulee
rakentaa seutuviranomaisen, maakunnan ja kuntien
yhteistyömalli. Ainakin yhteiskilpailutus voisi toimia.
Tavoitteena seutuviranomaisen lippu- ja maksujärjestelmän
laajentaminen koko työssäkäyntialueelle.
• Pääteiden joukkoliikennepalvelu toteutuu merkittävältä osin
markkinaehtoisesti, mutta markkinaehtoista liikennettä
viranomainen ei voi halutessaankaan tukea.
Markkinaehtoisen liikenteen osalta yhtenäisen lippu ja
maksujärjestelmän käytön mahdollisuutta ja kunnan
tukemismahdollisuutta tulee vielä selvittää.
Kuntarajapohjainen toimivaltaraja on hallinnollisesti helppo,
mutta palvelun tuottamisen kannalta tehoton.
• Tampereen seudun toimivaltaisen
joukkoliikenneviranomaisen alueella tärkeää on
maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen,
muualla Pirkanmaalla keskeisempää luoda riittävä
palvelutaso koulumatkojen ja pendelöinnin tarpeisiin sekä
joillakin yhteyksillä myös palveluasiointiin.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.7 Tienpito
Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -alatyöryhmä
Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY Markku Kujanpää, Tampereen aluetaksi
Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Pekka Aalto, Pirkanmaan LOGY ry
Tommi Merta, Pirkanmaan ELY Heikki Liimatainen, TTY
Annukka Hakala, Destia Jyri Sarkkinen, Akaa
Kari Keinonen, Länsilinjat
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 38
Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus
-teemaryhmä
sekä
Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Muut viranomaistahot
kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus,
luvat…
Pirkanmaan liitto
Liikennejärjestelmä-suunnitelma
Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY
Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö,
luvat
Liikennevirasto
Tienpito, radanpito,
suunnittelu, ohjeistus
Kunnat
Kadunpito
Tiekunnat/ yksityishenkilöt
Yksityisteiden tienpito
Palveluntuottajat
Asiakkaat
Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset
Yhteistyökumppanit
Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media...
2.7.1 Yhteistyötahot
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Pirkanmaan maantieverkon laajuus
• Valtatie 665 km
• Kantatie 313 km
• Seututie 768 km
• Yhdystie 3392 km
• Yhteensä 5138 km
• Sillat 1066 kpl
29.5.2017
Violetilla kattavan TEN-T-verkon tiet
www.pirkanmaa2019.fi
Kuhmoinen:
Valtatie 35 km
Kantatie 13 km
Seutu- ja yhdystiet 150 km
Maantielaki:
Tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen,
kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien
rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien
parantamista.
2.7.2 Määritelmä ja tuotettavat palvelut
40
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 41
2.7.3 Tuotokset ja resurssit
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 41
PIR-ELY • Rahoitus
• Ohjelmointi
• Suunnittelun tilaajatehtävät:
• Esi- ja yleissuunnittelu
• Tiesuunnitelmat
• Maanhankinta
• Maankäytön yhteistyö
• Viranomaisyhteistyö
• Liikenneturvallisuus
• Ympäristöasiat
• Liikenteen hallinta
• Joukkoliikenne
• Yksityistiet
• Tienpidon lupia
Hankinta-alue (VAR-ELY),
Pirkanmaalle kohdistuvat • Rakennussuunnittelu
• Urakoiden kilpailuttaminen
• Urakan aikainen toiminta
• Pienet investoinnit
• Päällysteet
• Tiemerkinnät
• Tiestön hoito (6 alueurakkaa)
• Tampereen Rantatunneli
• Varusteet ja laitteet
• Liikennevalot
• Tievalaistus
• Pumppaamot
Asiantuntijapalkkioita (ELYn viranomais- tai tilaajatehtävien ostaminen ulkopuolelta): vuonna 2016 noin 0,5 milj. €
Lisäksi esimerkiksi hoidon alueurakoissa toteutetaan viranomaisia avustavia tehtäviä osana kokonaisuutta,
arviolta noin 110 000 € vuodessa.
Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 § 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen
Tuotantotapa ja palveluverkko
Valtakunnallisesti keskitetyt
• PIRELY: Tienpidon luvat, liikenteen
asiakaspalvelu, tieperinneasiat
• EPOELY: Liikenteen luvat (taksi ja tavara)
• LAPELY: Vahingonkorvaukset,
ajoneuvojen siirrot
• KASELY + LIVI: Liikennetelematiikka
• KESELY: Pientieasiat
• VARELY: Lauttaliikenne, hoidon
kilpailuttaminen
• LIVI: Oikeudellinen apu, tutkimus ja
kehittäminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.7.4 Hyvät käytännöt: Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 42
• Keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan
tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus
päätöksissä, ennakoitavuus)
• Hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat)
• Toimivia yhteistyömuotoja mm.:
• Liikenneturvallisuusfoorumi
(laaja joukko liikenneturvallisuustoimijoita) ja
liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä
(ELY, Liikenneturva, poliisi, pela)
• Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä
(ELY, metsäyhtiöitä, MTK, kuljetusyrityksiä,
Metsäkeskus…)
• Liikenteen hallinnan johtoryhmä
(ELY, Tampere ja ympäristökunnat, poliisi, pela)
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.8 Kulttuuriympäristön hoito
Kulttuuriympäristön hoito -alatyöryhmä
Elina Viitanen, ELY (pj.) Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo
Lasse Majuri, Pirkanmaan liitto (siht.) Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo
Pekka Kinanen, ELY, Y-vastuualue Ranja Hautamäki, Tampere
Tiina Schultz, ELY, Y-vastuualue Ilari Rasimus, Lempäälä
Jaakko Lemmetyinen, ELY, E-vastuualue Leena Lahtinen, Vesilahti
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 43
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.8.1 Määrittely
• Kulttuuriympäristö:
• Kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja
suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu
muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä,
maisemasta ja perinnebiotoopeista.
Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön,
ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja
kansalaisten toiminnan avulla. (nba.fi)
• Kulttuuriympäristöjen hoito:
Laaja merkitys:
• kaikki yksityinen ja yhteinen toiminta, jolla
edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja
muinaismuistojen säilymistä. Hoito on säilyttämistä,
suojelua, kestävää kehitystä ja aktiivista toimintaa.
(kulttuuriymparistomme.fi)
• Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. rakennusten
korjaaminen ja ennallistaminen perinteisin
materiaalien ja menetelmin, alueiden perinteinen
käyttö (laidunnus, niitto, raivaus), edellisten
suunnittelu, informaation tuottaminen ja jakaminen
(kasvatus, opetus) sekä asiantuntijatahojen
hallinnolliset toimet (alla).
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 44
Suppea merkitys:
• hallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä
kulttuuriympäristöjen säilymisen ja kehittämisen
edistämiseksi (Laki elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksista)
• Maankäytön suunnittelu, ohjaus ja valvonta
• Muu lupaharkinta, mm. rakentamisen ja
rakennusten purkamisen valvonta
• Julkisyhteisöjen (mm. kuntien) omistaman
rakennusperinnön vaaliminen (ymparisto.fi)
• Ympäristön tilan seuranta
• Suojeluun liittyvät muut päätökset ja ohjelmat
• Hakemuksesta myönnettävät avustukset ja tuet
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.8.2 Tehtävät ja organisaatiot
ELY-keskukset
• Lakisääteiset:
• Kaavoituksen ohjaaminen valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ja kulttuuriympäristön arvot
huomioiden
• Rakentamisen valvonta purkamis- ja poikkeamismenettelyissä
rakennussuojelun kannalta merkittävissä kohteissa tai alueilla
• Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain soveltaminen
• Muinaismuistolain mukaiset kajoamisluvat
• Avustukset ja ohjaus rakennusperinnön, perinnebiotooppien ja
maiseman hoitoon sekä ympäristökasvatushankkeille
• Julkiset tuet maaseudun rakentamiseen - maaseuturahasto,
avustukset ympäristösopimusten kautta
• Infrahankkeet (tiet, mastot, voimalinjat) kulttuuriympäristön
arvot huomioiden, tiestöön liittyvät perinneasiat (museotiet ja -
sillat)
• Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuranta
• Vapaaehtoiset:
• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä
• Koulutuspäivien järjestäminen
• Euroopan kulttuuriympäristöpäivien järjestelyihin
osallistuminen
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 45
Maakuntien liitot
• Lakisääteiset:
• Maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja
kulttuuriympäristön arvot huomioiden ja
riittäviin kulttuuriympäristöä koskeviin
selvityksiin perustuen
• Kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja
kehityksen seuranta
• Vapaaehtoiset:
• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään
osallistuminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.8.3 Tuotettavat palvelut ja asiakkaat
• Maakunnan asukkaat ja yhteisöt
• Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen (PL, ELY)
• Elinympäristön kerroksellisuuden edistäminen (PL, ELY)
• Kulttuuriympäristötieto (PL)
• Koulutus sidosryhmille (ELY)
• Rakennusperintöavustukset, rahoitus ja neuvonta (ELY)
• Maatalouden ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit, rahoitus ja neuvonta (ELY)
• Rakennussuojelupäätökset (ELY)
• Kunnat
• Alueiden käytön prosessien ohjaaminen ja edistäminen (PL, ELY)
• Rakentamisen prosessien ohjaaminen ja edistäminen (ELY)
• Paikallistasoa laajempien alueiden selvitysten hyödyntäminen (PL)
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 46
• Maakunnan yritykset ja matkailu
• Kulttuuriympäristötieto (PL)
• Kulttuuriympäristön, maisema-arvojen ja
rakennusperinnön säilymisen edistäminen
(PL, ELY)
• Valtio
• Valtakunnallisten
kulttuuriympäristötavoitteiden toimeenpano
alueilla (PL, ELY)
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.8.4 Tuotokset
• Selvitykset
• PL: Riippuen maakuntakaavan laadinnasta, 5 kpl /
10 vuotta
• Kaavalausunnot ja -neuvottelut: Kulttuuriympäristön
ja maiseman arvojen huomioon ottaminen sisältyy
pääsääntöisesti kaikkien kaavojen lausunto- ja
neuvottelumenettelyihin, ainoastaan jotkin
asemakaavahankkeet eivät koske
kulttuuriympäristöä.
• PL n. 60 lausuntoa / vuosi
• Kehittäminen: kokouksiin osallistuminen
valtakunnallisissa ohjelmissa,
viranomaisyhteistyössä ym.
• PL n. 10 kpl / vuosi
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 47
• ELY-keskuksen rakennusperinnön korjausavustuksiin
sekä lakisääteisiin kulttuuriympäristön suojelun
tehtäviin liittyvät tuotokset on esitetty
”Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen” -
alatyöryhmän nykytilakuvauksen yhteydessä.
Kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen huomioon
ottaminen sisältyy pääsääntöisesti kaikkien kaavojen
lausunto- ja neuvottelumenettelyihin. Esim.
taajamayleiskaavojen lausunnoissa n. 50 %:ssa on
otettu kantaa maisema- ja kulttuuriarvoihin
(Ohjauksen kehittämisraportti-luonnos 2017.)
• Ympäristösopimukset perinnebiotooppien ja
maataloustuotannon monimuotoisuuden ja
maisemanhoidon tukemiseen.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 48
2.8.5 Hyvät käytännöt, nykytilassa toimivaa ja kehitettävää
• Kulttuuriympäristö nähdään voimavarana ja
vetovoimatekijänä. Alueiden suunnittelussa olemassa
olevien arvojen vaaliminen ja laadukkaan ympäristön
tuottaminen tuottavat parhaimmillaan uusia
arvokkaita kulttuuriympäristöjä.
• Asiantuntemusta ja neuvontavalmiuksia tulee olla
jatkossakin riittävästi käytettävissä. Asiakkaina
kunnat ja maakunnan yritykset ja asukkaat –
mieluummin yhdessä tehden kuin ylhäältä alas
ohjaten.
• Kaavasuunnittelussa arvostetaan eri viranomaisten
asiantuntemusta kulttuuriympäristöä koskevissa
kysymyksissä. Asiantuntijuus tulisi resursoida
jatkossakin.
• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmän työ on toimivaa
ja kulttuuriympäristötoimijoiden verkostoituminen
kannatettavaa. Tarvitaan keskustelukumppaneita;
yhteisiä tulkintoja ja linjauksia, osaamisrinkiä.
• Maakuntakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset
edistävät arvojen huomioon ottamista. Maakuntakaava
2040 on tärkeä työkalu jatkossa, sekä ohjelmia
laadittaessa, jalkautettaessa että hankkeita tuettaessa.
• Paikallistason toimijoiden kulttuuriympäristönhoitotyön
tukeminen avustuksin, sekä puitteita, neuvontaa ja
koulutusta tarjoamalla, edistävät jatkossakin
konkreettista työtä kulttuuriympäristön,
rakennusperinnön ja maisemien hoidossa. Tuettu työ
myös tekee aihetta tunnetuksi ja muokkaa asenteita.
Tiedotusta ja kannustimia on lisättävä.
• Kulttuuriympäristön tilan seuranta on jäänyt vähälle.
• Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tarvitaan
lisää.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
2.9 Rakennusvalvonta ja rakennustoimen
järjestämisen edistäminen
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 49
Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen -alatyöryhmä
Ulla-Kirsikka Vainio, Nokia, pj.
Raisa Karinsalo-Manninen, Parkano
Elina Viitanen, ELY-keskus siht.
Sirpa Jokela, Valkeakoski
Mika Wallin, Ikaalinen
Eija Muttonen-Mattila, Tampere
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.9.1 Tehtävät ja organisaatiot
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 50
Rakennusvalvonnan tehtävät
• Kaavojen noudattamisen valvonta
• Rakentamista koskevien lupien käsittely
• Rakennustyön aikainen valvonta
• Rakennetun ympäristön ja rakennusten
kunnossapidon ja hoidon valvonta
• Yleisen edun valvonta
• Muussa lainsäädännössä määrätyt tehtävät
• Kunnan määräämät muut tehtävät
Rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 2.9.2 Resurssit
www.pirkanmaa2019.fi
• Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja
sitä kautta resursseja on vaikea verrata
keskenään, koska työn sisältö vaihtelee
kunnittain.
• Kuntakohtaisesti eri tavoin jaettuja töitä ovat
mm. maisematyöluvat, maa-ainesottoluvat,
poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut,
mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten
käsittely, korjausneuvonta ja
esimiestehtävät.
• ELY-keskuksen 1.4.2016 alusta muuttunut
rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen
työmäärää.
• Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös
kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin
samoin kuin muuntuvat taloudelliset lasku- ja
nousukaudet rakentamisessa.
• Maakunnan alueella rakennuslupataksat
eivät ole myöskään yhtenevät vaan eroavat
suuresti toisistaan.
• Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on
sinällään pitkälle säädelty MRL:ssä ja sitä
kautta yhtenevää.
• Erityisosaajia esim. lakimiespalveluita voi
tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
3 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 52
3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen
(järjestäminen ja tuottaminen)
3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)
3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset
3.4 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja
tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 53
• Kaikkien teemojen osalta tulee huomioida väestön
kasvu.
• Joukkoliikenteen ja palvelukuljetusten osalta
maakunta voi itse vaikuttaa palvelutarpeeseen.
Maakunnan eri palvelusektoreilla on vaikutusta
toisiinsa, esimerkiksi palveluverkon suunnittelu
heijastuu liikennetarpeeseen. Näitä ketjuja tulee pyrkiä
tunnistamaan valmistelutyössä.
• Alueiden käytössä maakunnalla on valtakunnallisiin ja
maakunnallisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Haasteena,
miten rajapinta määritellään.
• Tienpidon puolella palvelutaso on iso kysymys. Saako
maakunta määrittää sen vai määrittääkö valtio sen
omistamillaan teillä?
• Palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset
vaikuttavat tienpidon priorisointiin ja palvelutason
tarpeeseen (mm. toimenpideajat).
• Megatrendien muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä
(kuten digitalisaatio, automaattiajaminen jne.).
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 3.1 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja
tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen)
• Palvelutason toteuttaminen
• Liikennepalveluiden suunnittelu
• Järjestämistapapäätös
• Lausuntojen antaminen
• Liikennöitsijäyhteistyö
• Viranomaisyhteistyö
• Liikennetietojärjestelmät
1. Joukkoliikenteen
toimivaltainen viranomainen • Kuljetusoikeuksia myöntävien
koordinointi ja ohjaus
• Kuljetuspalvelukokonaisuuden
kehittäminen yhdessä
joukkoliikenteen kanssa
• Joukkoliikenteen palveluista
tiedottaminen sote-hlökunnalle
ja asiakkaille
2. Sote-kuljetukset
• Kuntayhteistyö,
henkilöliikennetyöryhmät
• Koulukuljetusten
koordinointi
• Palvelutaso
• Yhteishankinnat
3. Kuntayhteistyö
• Tarjottavan palvelutason
kriteerien määrittely
• Henkilöliikenteen
kuljetustuotannon tilaaminen
• Suunnitteluttaminen
4. Järjestäjän tehtävät
• Joukkoliikenteen tavoitteiden määrittely maakuntastrategiassa
• Joukkoliikenteen palvelutason määrittely
• Jl:n tarpeiden esille tuominen (infran kehittäminen ja kunnossapito)
• Matkaketjujen ja solmupaikkojen kehittäminen
5. Liikennejärjestelmätyö
• Joukkoliikenteen edistäminen
kunnissa, maakunnassa ja
valtakunnallisesti
• Hankerahoitukset yms.
6. Edunvalvonta 7. Jatkossa mahdollisesti
sairausvakuutuslain
korvauspiiriin kuuluviin
kuljetuksiin ja
raideliikenteeseen liittyviä
tehtäviä
• Palvelutarve säilynee samana, mikäli muussa palveluverkossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Muutokset esimerkiksi sosiaali- ja
terveyspalveluiden palveluverkossa vaikuttavat liikkumistarpeeseen ja siten edellyttävät myös kulkemismahdollisuuksien muutoksia. Muutoksia
myös megatrendeistä kuten väestön ikääntyminen, nuorten ajokortittomuus ja muuttoliike. Liikennepalvelujen tuottamisessa isoja muutoksia.
• Maakunnalle siirtyvät henkilökuljetukset sekä joukkoliikennetehtävät antavat mahdollisuuden tarkastella ihmisten liikkumistarpeita ja julkisesti
tuotettuja liikkumispalveluita kokonaisuutena paremmin kuin ennen. Tämä mahdollistaa huomattavat säästöt kuljetuskustannuksissa.
Pienillä toimilla voidaan saavuttaa jopa miljoonien eurojen säästöjä!
• Tarve myös tarkastella kriittisesti tällä hetkellä vallalla olevia totuttuja toimintatapoja ja peilata niitä lain velvoitteisiin ja kohtuullisuuden
vaatimuksiin.
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset:
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen
(järjestäminen ja tuottaminen)
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 55
Maakuntakaava • Ei lakimuutosta tiedossa suunnittelujärjestelmään.
• Miten vaikuttaa, jos edistämisvelvoitteesta luovutaan. Sitoutuuko
valtio toteutukseen?
• Siirtyy kuntayhtymältä itsehallinnolliselle maakunnalle. Miten
järjestetään yhteistyö.
Liikennejärjestelmä • Maakunta huolehtii osaltaan liikennejärjestelmän toimivuudesta.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman ei tarvitse olla nykylainsäädännön
kaltainen. Painotus vahvasti jatkuvassa ljs-työssä.
Alueidenkäytön
suunnittelun edistäminen
• ELY:n tehtävät muuttuvat jo ennen maakuntauudistusta. Painopiste
kuntien kaavoituksen edistämisessä erityisesti valtakunnallisissa ja
maakunnallisissa asioissa.
Vesihuolto • Ei tiedossa merkittäviä säädösmuutoksia
• MRL:n muutokset hajarakentamisen osalta
• Teemaryhmän aihealueiden ja niistä erityisesti liikenteen osalta erityislainsäädäntö on kokonaan auki.
Vaikutukset saattavat olla merkittäviä. Tässä vaiheessa näihin ei voi ottaa kantaa.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 3.2 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen
(järjestäminen ja tuottaminen)
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset:
• Lähtökohtaisesti ei muutoksia joukkoliikenteen
toimivaltaisissa viranomaisissa Pirkanmaalla, ELY-
keskuksen tehtävät siirtyvät maakunnalle. Tehtävissä ei
merkittäviä muutoksia, mutta maakuntalaissa julkisen
liikenteen järjestäminen on vapaaehtoinen tehtävä.
• Julkinen liikenne kirjataan maakuntastrategiaan, keskeinen
johtamisen työkalu. Maakunta päättää yleiskatteellisen
rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta. Joukkoliikenteen
palvelutasoa ei ole tarpeen enää lain mukaan vahvistaa,
mutta palvelutaso kannattanee määrittää jatkossakin.
• Suurimmat muutokset tuo laki liikennepalveluista, joka tuo
tiedon ja rajapintojen avaamis- ja toimitusvelvollisuuksia
sekä toimivaltaisille viranomaisille velvollisuuden myydä
kertalippuja koko matkaketjulle. Lisäksi tulee
maksujärjestelmän taustajärjestelmän
internetpohjaisuusvelvoite.
• Viranomaisen vastuu maaseutuliikenteestä todennäköisesti
kasvaa, kun taksien päivystys- ja
asemapaikkavelvollisuudet poistuvat.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 56
• Isoin muutos syntyy liikenteen markkinoiden
muuttumisesta. Maakunnassa joukkoliikenteen
toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja osaamistarpeet
liittyvät entistä enemmän ihmisten kokonaisvaltaiseen
liikkumismahdollisuuksien turvaamiseen.
• Liikennepalvelulain taksisääntelymuutokset edellyttävät
merkittäviä muutoksia kuljetuspalveluiden hankintaan
• haja-asutusalueen palvelutason heikkenemisen estäminen
saattaa edellyttää yhteiskunnan erityistoimia
• hinnoittelumetodit
• kuljetuspalvelutuotannon laadunhallinta (kuljettajat ja
kuljetuskalusto)
• Valinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti saattavat
aiheuttaa kuljetustuotantoon muutoksia ja joka
tapauksessa tilastointiin ja henkilökohtaisten tietojen
ylläpitoon liittyviä järjestelmämuutoksia.
• Sairausvakuutuslain (SVL) mukaisten matkakorvausten
siirtyessä maakuntien vastuulle tulee arvioida ja integroida
mm. omavastuu- ja palvelutasokysymykset koko
järjestelmän osalta.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 3.3 Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset
• Maakuntaan tulee hankkia teemaryhmän aihealueiden
juridista osaamista (nykyisin saatavissa Liikennevirastosta
ja vähäisesti myös Kuntaliitosta, MMM:stä, YM:stä ja
ELY:ista)
• Ympäristötieto tulee koordinoida yhteen teemaryhmien
välillä. Aluetietopalvelun rajapintoja tulee edistää ja
laajentaa.
• Asiantuntijapalveluiden ostomahdollisuus tärkeää.
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset:
• Joukkoliikenteen tausta- ja hallintajärjestelmät nykytilassa
Liikenneviraston järjestelmissä. Näiden jatkuvuus on
turvattava.
• Joukkoliikenne aiheuttaa tyypillisesti runsaasti
asiakaspalautetta, jonka vastaanottamiseen on luotava
toimintatapa.
• Bruttoliikenne aiheuttaa tilaajalle paljon lisävastuita
(asiakaspalautteet, lippu- ja maksujärjestelmä, aikataulu-
ja muu informaatio), tähän liittyen yhteistyö
seutuviranomaisen kanssa on edellytys liikenteen
järjestämiseksi tällä tavalla
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 57
Tienpito:
• Liikennevirasto vastaa nykytilassa keskitetyistä
tietojärjestelmäpalveluista. Tämän täytyy toteutua myös
jatkossa.
• Keskeisimmät tienpitoa palvelevat tietojärjestelmät ovat
maanteiden ominaisuustietojen hallintaa palvelevat
Tierekisteri ja Siltarekisteri (Taitorakennerekisteriksi 2017),
hoidon alueurakoiden raportointijärjestelmät Harja, eUrakka
ja Tiira, ylläpidon tietojärjestelmä YHA, onnettomuustiedot
(Tierekisteri), karttapohjainen tietopalvelu Tiemappi,
joukkoliikennettä palvelevat VALLU-liikennelupajärjestelmä
ja Digiroadin pysäkkitiedon hallinta.
• Tienpidon hankinnan ja kilpailutuksen toimintamalli on
keskitetty ja yhtenäisesti ohjeistettu valtakunnallisesti. Olisi
syytä olla myös jatkossa.
• Keskitetyt asiakas- ja tietopalvelut entistä enemmän
sähköisinä palveluina, resursoitava
• Toiminnanohjausjärjestelmät yms. ratkottava
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
4 Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 58
4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta
keskeiset maakunnan tehtävät
4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet
4.3 Liikenteen palvelualueisiin
pohjautuva henkilökuljetusten malli
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Asiantuntija-apu ja koulutus
4.1 Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta
keskeiset maakunnan tehtävät
Strateginen suunnittelu
• Maakuntakaava
• Liikennestrategia
• Vesihuoltostrategia
• Muut
Muu suunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen
Edistämistehtävät
• Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen
järjestämisen edistäminen, alueiden käytön seuranta
• Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja
kulttuuriympäristön hoito
• Vesihuollon edistäminen ja valvonta
• Tienpidon suunnittelu • Liikennejärjestelmätyö
• Tienpidon ja henkilöliikenteen hankinta ja
sopimusten hallinta
• Kehittämisohjelmat ja -hankkeet
• Edunvalvonta • yms…
• Muut suunnitelmat ja selvitykset
MAL-sopimus/
toteuttaminen
+ seuranta
• Viranomaisneuvottelut
• Yhteistyö- ja hankeryhmät
• Kehityskeskustelut
• Suunnitteluyhteistyö
• Asukasosallistuminen ja
asiakastarpeiden tunnistaminen
• Yhteiset prosessit ja vuoropuhelu
(LUOVA, LIVI, kunnat)
Vuorovaikutus
• Lausunnot
• Ympäristö-
tieto
• Aluetieto-
palvelu
T
I
E
T
O
J
Ä
R
J
E
S
T
E
L
M
Ä
T
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 4.2 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 60
2
1
3
3. Vastataan kasvaviin
palvelutarpeisiin laadukkaasti ja
kustannustehokkaasti.
• Maakunnallinen kilpailutus ja
matkojenyhdistely SHL-, VPL- ja
kehitysvammalain mukaisissa
matkoissa sekä ryhmäkuljetuksissa.
• Jatkossa yhteistyö SVL-matkojen
kanssa.
2. Kustannustehokas joukkoliikenteen,
erilaiset henkilökuljetukset ja junaliikenteen
yhdistävä liikennejärjestelmä.
• Koulukuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyö
korostuu. Tarpeiden mukaan räätälöityjä
liikennepalveluita.
• Huomio esteettömyydessä ja joustavuudessa.
1. Joukkoliikenne tarjoaa
kilpailukykyisen vaihtoehdon
henkilöauton käytölle.
• Kasvatetaan joukkoliikenteen
käyttäjämääriä
• Tiivis yhteistyö maankäyttö &
joukkoliikenne
Voidaan toteuttaa toimivaltarajoja
muuttamatta vahvistamalla
eri toimijoiden yhteistyötä.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Ydinalue Reuna-alue
4.3 Liikenteen palvelualueisiin
pohjautuva henkilökuljetusten malli Ydinkaupunkiseudun alueella
• Vahva linkki maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen välillä.
Maankäytön ja liikennejärjestelyjen muutoksiin voidaan reagoida
ennakoiden, kun toimitaan rajatulla kasvualueella.
• Pystyttäisiin panostamaan nykyistä enemmän joukkoliikenteen
suunnitteluun siellä, missä on eniten kysyntää parempaa
joukkoliikennettä isoille käyttäjäryhmille
Muualla maakunnan alueella
• Henkilöliikenteen ja joukkoliikenteen yhteistyö keskiössä
• Maakunnan rooli vahvistuu. Maakunnalle nykyistä enemmän
vastuuta henkilökuljetuksista ja joukkoliikenteestä. Jatkossa myös
mahdollisesti junaliikenne.
• Erilaistuminen mahdollistaa joukkoliikenteen ja henkilöliikenteen,
erityisesti koulukuljetusten tehokkaamman koordinoinnin
massajoukkoliikenteen ulkopuolisilla alueilla.
• Yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä koko alueella ainakin
viranomaisen liikenteessä yhteistoimintasopimuksella
• Maakunta - kunta -yhteistoimintasopimukset, verkostoyhteistyö
kuntien kanssa
Keskeistä yhteistyön lisääminen toimivaltaisten viranomaisten välillä
(kuten yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä).
Selkein malli liikenteen järjestämisen kannalta.
Ei vaadi toimivaltarajojen muuttamista, mutta pitkällä aikavälillä
palvelualueiden mukaisia toimivalta-alueita kannattaa selvittää jatkossa.
Ydinkaupunkiseutu
Muu maakunta
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
5 Asiakkuuden hallinta
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 62
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Asiakkaina eri viranomaiset, sidosryhmät ja asukkaat.
• Maakuntakaava, liikennestrategia ja
vesihuoltostrategia laaditaan kuntien ja valtion
toimijoiden kanssa yhteisesti.
• Alueidenkäytön suunnittelun ja vesihuollon
edistämistehtävä toteutetaan yhteistyössä kuntien ja
valtion toimijoiden kesken. Yhteistyö maakunnan
muiden ympäristöviranomaisten kanssa on keskeinen
laatutekijä sekä ennakollisissa neuvotteluissa että
lausuntomenettelyissä.
• Uusi maakunta tarvitsee ajantasaiset, avoimet
digitaaliset tietokanavat, joita pitkin esimerkiksi
suunnitelma- ja seurantatieto välittyy organisaatiolle ja
asiakkaille.
• Digitaalisten kanavien rinnalla säilyy mahdollisuus
henkilökohtaiseen neuvontaan.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 63
5 Asiakkuuden hallinta
• On tarpeen arvioida yhteisen
asiakaspalvelukeskuksen tarve.
• Asiakkaat nähdään toiminnan kehittäjinä.
• Asiakassegmentointi:
• asiakkuustyyppien tunnistaminen
• prosessien kohdentaminen
• Jatkossa alueidenkäytön suunnittelu ja jatkuva
liikennejärjestelmätyö hyötyvät strategisesta
profiilistaan, joka perustuu toimintaympäristön,
erilaisten asiakkaiden ja yhteisöjen osaamisen
hyödyntämiseen joukkoistamalla ja tarpeiden
tuntemiseen sekä asiantuntijaorganisaation omaan
osaamiseen ja yhteistyöverkostoihin.
• Suunnittelussa tärkeää on avoin ja aito vuorovaikutus
asukkaiden kanssa sekä kuntien ja muiden
viranomaisten osallisuus ja omistajuus suunnittelussa.
Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun edistäminen, vesihuolto ja liikennejärjestelmätyö
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 5 Asiakkuuden hallinta
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
• Henkilökuljetusten osalta palvelutarve määrittyy
lakiperusteisesti sekä harkinnanvaraisten kriteerien
mukaan. Palveluverkko määrittää keskeisesti
matkustustarpeet.
• Joukkoliikenteen osalta tarpeet määräytyvät kuten
nykyään, joskin SOTE/KELA-kuljetustarpeet on
jatkossa otettava huomioon joukkoliikenteen
palvelutasomäärittelyssä. Maakunta määrittää
joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueellaan
yhteistyössä kuntien kanssa.
• Tavoitteena on matkojen kustannustehokas yhdistely
asiakkaiden erityistarpeet huomioiden. Keskeistä on
päästä segmentoinnista yhdistettyihin palveluihin.
Lähtökohtana on, että kaikki kuljetukset ovat
periaatteessa yhdisteltävissä, mutta tähän voidaan
myöntää tarpeen mukaan asiakaskohtaisia
poikkeuksia.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 64
• Asiakkuuksien ohjaus on tärkeää. Joukkoliikenne
saadaan osaksi henkilökuljetusjärjestelmää
ohjaamalla SOTE:n ja opetustoimen matkoja
joukkoliikenteeseen. Julkisesti tuetut kuljetukset
saadaan osaksi joukkoliikennettä avaamalla matkoja
myös muille matkustajille. Matkoja ohjaamalla ja
kuljetusten yhdistelyllä päästään kohti viisaampaa
liikkumista ja kuljettamista.
• Kuljetuspäätöksissä pyritään yhdenmukaisiin
käytäntöihin koko maakunnassa. Mikäli
valtakunnallisesti ei anneta ohjeistusta, on tarpeen
laatia sellaiset maakunnassa. Joka tapauksessa on
pohdittava, toteutetaanko palvelut valtakunnallisilla
minimikriteereillä vai haluaako maakunta tarjota
parempia palveluja.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Tienpito
• Yhteistyöryhmät ovat hyvä toimintamalli
asiakastarpeiden tunnistamiseen (esitelty nykytilan
yhteydessä kohdassa 2.7.4).
• Tiepalveluiden neuvottelukunta (tms.) voisi olla
tarpeen.
• Asiakaspalvelun rooli (keskitetty valtakunnallisesti?)
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 65
5 Asiakkuuden hallinta
Kulttuuriympäristön hoito
• Kulttuuriympäristöihin liittyvää avointa dataa pitää
tuottaa jatkuvasti eri käyttäjien tarpeisiin.
• Kuntakäyttäjän näkökulmasta tarvittaisiin yhtä paikkaa,
josta tieto löytyisi keskitetysti ja olisi mahdollisuus
helposti löytää myös tiedon alkulähteille ja
mahdollisesti ladata omaan käyttöön aineistoja.
• Myös tuleva Luova-virasto on keskeinen tiedonkäyttäjä.
• Maakuntamuseon Siiri-järjestelmään olisi hyvä saada
toimiva rajapinta.
• Sisäinen asiakas maakunnassa on maakunnan
kiinteistöomaisuuden haltija, lähinnä SOTE:n
kiinteistöjen osalta.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 5 Asiakkuuden hallinta
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 66
• Paikkatietotyössä ja
-järjestelmissä enenevästi
siirtymä avoimiin aineisto-
rajapintoihin ja avoimen
lähdekoodin ohjelmistoihin
⟶ tavoitteena kustannus-
ja toimintahyödyt.
• Lisääntyvä yhteistyö
toiminnan, aineistojen ja
järjestelmien tiimoilta
⟶ yhtenäisempien,
kaikkia palvelevien
toimintamallien ja
-tapojen edistäminen
ja kehittäminen.
Alueelliset tietopalvelut
Avoin data + viranomaistieto
Yhteensopivat tietoinfrastruktuurit
Yhteneväiset tiedon jakamisen periaatteet
Yhteneväiset tiedon tuotannon periaatteet
Tiedon hyödyntämisen tarpeet, tavat ja tavoitteet
Asukkaat Päätöksentekijät Yhteisöt Media
Yritykset Viranomaiset Järjestöt Koulutus
Asiakkaat
Toimijoiden
sitouttaminen
Ympäristötieto: Tiedolla johtaminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 67
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Lähtökohtaisesti kaikki teemaryhmän käsittelemät
tehtävät ovat järjestäjätehtäviä, eikä niitä voida
siirtää tuottajalle. Esimerkiksi liikenteen osalta
tilaamisen/järjestämisen ja tuotannon erottaminen on
toteutettu jo Tiehallinnon ja Tieliikelaitoksen
eriyttämisen yhteydessä vuonna 2001.
• Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja
vesihuoltostrategia muodostavat strategisen ja
raamittavan suunnittelukokonaisuuden, jonka
johtaminen on järjestäjän tehtävä.
• Järjestäjä kehittää maakuntakaavaa (MRL 27 §) ja
liikennejärjestelmätyötä sekä sisällöllisesti että
teknisesti.
• Järjestäjä vastaa siitä, että maakunnassa on
käytössä ajantasaiset, strategisen maankäytön
suunnitelmat, jotka perustuvat laajaan tietopohjaan,
yhteistyöhön ja joukkouttamiseen sekä yhteisen
maakunnallisen/seudullisen arvokeskustelun pohjalta
syntyviin johtopäätöksiin. Selvitysten tilaaminen ja
koordinointi on järjestäjän tehtävä.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 68
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
• Kuntayhteistyön pohjana toimii MRL:n (ehdotus)
mukainen maakuntakaavan yhteistyöryhmä.
Yhteistyöhön tulee linkittää myös valtion toimijat, ja
sen tulee käsitellä koko maakuntakaavan +
liikennestrategian + vesihuoltostrategian
kokonaisuutta. Yhteistyöryhmän toiminnan
järjestäminen on järjestäjän tehtävä.
• Erillisiä suunnittelukokonaisuuksia varten on syytä
perustaa hankeryhmiä, jotka johtavat vuorovaikutusta
ja toimivat tilaajina.
• Järjestäjätehtäviin kuuluvaa asukasosallistumista
vahvistetaan.
• Järjestäjä koordinoi ja kehittää tiedolla johtamisen
palveluita, kuten aluetietopalvelua.
Maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmätyö ja vesihuollon kehittäminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 69
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
• ELY-keskukselta siirtyvä alueidenkäytön
suunnittelun edistämistehtävä on
kokonaisuudessaan järjestäjätehtävä, joka
perustuu lakeihin ja asetuksiin. Se sisältää yleensä
sekä viranomais- että asiantuntijatoimintaa. Näiden
erottaminen toisistaan ei ole tarkoituksenmukaista
ja edellyttäisi tarpeetonta kaksoisresursointia.
• Lakisääteisen yhteistyön lisäksi maakunnan
tehtäviin kuntaa tukevana organisaationa kuuluvat
mm. asiantuntija-avun antaminen, koulutuksen
järjestäminen, kaavoitustoimen
kehittämishankkeisiin osallistuminen
• Kuntien alueiden käytön suunnittelua edistävän
tiedon seuranta, tallennus ja analysointi kuuluu
järjestäjän tehtäviin.
Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Rakennusvalvonta ja rakennustoimen
järjestämisen edistäminen
• Mahdolliset kuntien yhteisrahoituksella toteutetut
maakunnan hoidettavaksi annetut palvelut, kuten
rakennusvalvontojen tukipalvelut, on mahdollista
tuottaa liikelaitoksessa.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 70
Kulttuuriympäristön hoito
• Kulttuuriympäristön hoito on lakisääteinen tehtävä,
joka maakunnassa liittyy alueidenkäytön suunnitteluun
ja edistämiseen. Viranomaisresursseja tulee käyttää
myös kansalaistyön mahdollistamiseen (Faron
sopimus).
• Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito on järjestäjän
tehtävä, sisältäen mm. kulttuuriympäristöstrategian
edistämisen.
• Mikäli kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää osatehtävää
hoidettaisiin liikelaitoksessa tai sitä tuotettaisiin muulla
tavoin, sillä tulisi olla kiinteä yhteys muuhun järjestäjän
itse tekemään tai tilaamaan työhön. Laadun valvonta
etenkin selvitysten osalta on tärkeää.
Selvitystarpeiden, selvitysten laadun ja riittävyyden
arviointia tehdään yhteistyössä alan
asiantuntijaviranomaisten kanssa.
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
Vesihuollon kehittäminen
• Vesihuoltostrategian laatiminen on tärkeä osa
yhdyskuntarakenteen strategisen suunnittelun sekä
maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamisen
kokonaisuutta.
• Vesihuolto kytkeytyy vahvasti maakunnan
lakisääteisiin aluekehityksen edistämis- ja
maakuntakaavoituksen toteuttamistehtäviin.
• Vesihuollon edistämistehtävien lisäksi maakunta
toimii vesihuollon valvontaviranomaisena.
• Vesihuollon osalta maakunnan tehtävät ovat siten
järjestäjän tehtäviä kuntien ja muiden maakunnan
ulkopuolisten tahojen huolehtiessa vesihuollon
varsinaisista suunnittelu- ja toteutustehtävistä.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 71
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
• Henkilöliikennepäällikkö (Johtaa yksikkörajat ylittävää henkilöliikenne-tiimiä, vastuussa kokonaisuudesta)
• Vastuu toimivaltaisen viranomaisen valmistelijan roolista
• Joukkoliikenteen edunvalvonta
• Yhteistyö seudun toimivaltaisen viranomaisen, maakunnan liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa
Johtaminen
• Joukkoliikenneasiantuntija (strateginen suunnittelu)
• Henkilöliikenneasiantuntija
• (Raideliikenteen suunnittelija)
• Kuntayhteistyön koordinointi (koulukuljetukset, yhteishankinnat maakunnan kanssa)
• SOTE-kuljetusten koordinointi ja ohjaus
• Joukkoliikenteen suunnittelu tai suunnittelun tilaaminen
Suunnittelu
• Kuljetusoikeuspäätösten valmistelijat ja heidän esimiehensä (vammaispalvelulaki VPL, sosiaalihuoltolaki SHL)
• Kehitysvammalain mukaiset toimet
• Kotona asumista tukevat palvelut
• Kiireettömät potilassiirrot
• Jatkossa sairausvakuutuslain SVL mukaiset kuljetukset
SOTE
Järjestäjä
Tuottaja
(In-house yhtiö)
•
• Maakunta omistaa noin puolet osakkeista (siirtyy pshp:ltä)
• Kuljetustuotannon suunnittelu, hankinta ja ohjaus
‒ Matkojen välitys ja yhdistely
‒ Kuljetusten (mahdollisesti myös joukkoliikenne) kilpailuttaminen ja tilaaminen
‒ Ryhmäkuljetusten suunnittelu
• Mahdollisesti myös kuntien koulukuljetusten yhdistäminen kokonaisuuteen
• SVL-korvauspiiriin kuuluvien matkojen yhdistäminen kokonaisuuteen
Tuomi Logistiikka
Voidaan tehdä liikelaitoksessa, jolloin
keskijohdon määrä kasvaa.
Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä
liikelaitokseen. Ongelmana erityisesti
strategisen suunnittelun heikkous.
SOTE-liikelaitoksessa
+ varsinainen kuljetuspalvelujen tuotanto kilpailuttamalla markkinoilta
Joukkoliikenne / Henkilökuljetukset
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 72
6 Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
• Strateginen suunnittelu
• Edunvalvonta
• Sisäiset sopimukset
Johtaminen
Järjestäjä
Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle.
Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi
kuten nykyään
Järjestäjätehtävät,
jotka oltava
maakunnalla
Järjestäjätehtävät,
jotka voidaan
tarvittaessa tehdä
maakunnan
liikelaitoksessa
• Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin)
• Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät
• Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö vielä avoin)
• (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö avoin)
• Toimintaympäristön seuranta
• Liikenteen hallinta
• Viranomaisyhteistyö
• Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (periaatteiden linjaus /toimeenpano)
Lisäksi on avoinna tuleeko seuraavia tehtäviä maakunnalle:
• Urakoiden hankinta
• Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät
• Maanhankinta
• Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat
Suunnittelu/ tilaaminen
Voidaan tarvittaessa tehdä
liikelaitoksessa, jolloin
keskijohdon määrä kasvaa.
Ei tunnistettu hyötyjä
siirtämisestä
liikelaitokseen, sillä suuri
osa tehtävistä vaatii
asiantuntemusta joka
tapauksessa myös
maakuntaorganisaatiossa.
Ongelmana erityisesti
strategisen suunnittelun
heikko yhteys ja saman
työn tekeminen kahdesti.
Tienpito
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
7 Monituottajuus ja tuottamistavat
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 73
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 74
7 Monituottajuus ja tuottamistavat
• Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden
tehtäväkokonaisuuteen on vaikeaa soveltaa
monituottajuusmallia.
• Suunnittelua tuotetaan yhdessä muiden viranomaisten
kanssa. Teemaryhmän aiheiden kohdalla ei
kuitenkaan ole koskaan kyse varsinaisesta
monituottajamallista.
• Kulttuuriympäristön hoidon neuvontapalveluiden
siirtäminen kuntiin voisi olla osittain mahdollista.
• Joukkoliikenteen osalta varsinainen kuljetustuotanto
kilpailutetaan markkinoilla. Tietyn vakituisen reitin tms.
osalta ei voida käyttää monituottajuutta, vaan vain yksi
toimija voi tuottaa palvelun. Kuitenkin kilpailutettavia
reittikokonaisuuksia on useita, joten käytännössä
joukkoliikenteen tuottajia on useita, joskin identtisesti
samaa palvelua ei voi tarjota kuin yksi toimija.
Markkinaehtoisen liikenteen osalta maakunta ei voi
ohjata toimijoita.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
8 Vaikutusten arviointi
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 75
8.1 Strategiset ja taloudelliset vaikutukset
8.2 Henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun
edistäminen, vesihuolto ja
liikennejärjestelmätyö
• On tunnistettu mahdollisuudet henkilöstö- ja
osaamisresurssien laajempaan hyödyntämiseen
erityisesti maankäytön suunnittelun ja vesihuollon
yhteensovittamisessa.
• Yhteistyötarpeiden tunnistaminen mm.
varautumiseen, ympäristöterveydenhuollon tehtäviin
liittyen.
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
• Pelisääntömuutoksilla, yhteishankinnoilla/
kilpailutuksilla ja ohjauksen keskittämisellä on
saavutettavissa useiden miljoonien eurojen säästöt.
Tienpito
• Odotetaan päätöksiä tehtävistä.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 76
8.1 Strategiset ja taloudelliset tavoitteet
Kulttuuriympäristön hoito
• Vaikutusten arviointia ei ole tehty, koska isomman
kokonaisuuden järjestämisen vaihtoehtoisia malleja ei
ole käytettävissä. Esitetään tehtäväksi sitten, kun eri
organisaatiomallit ovat edenneet.
Rakennusvalvonta ja rakennustoimen
järjestämisen edistäminen
• Maakunnan rakennustoimen edistämisen tehtävä voi
tehostaa merkittävästi erityisesti pienten kuntien
rakennusvalvonnan toimintaa.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun
edistäminen, vesihuolto ja
liikennejärjestelmätyö
• Ei suuria vaikutuksia pääosalle siirtyvästä henkilöstöstä.
• Laaja vuorovaikutus ja yhteistyö edellyttävät vuorovaikutus-
ja tiedotusosaamisen lisäämistä ja vaativat resursointia
järjestäjän tehtävissä.
• Paikkatieto-osaamista ja -järjestelmiä pitää vahvistaa.
• Osa ELY:n pohjavesien asiantuntijoista siirtyy LUOVA:an.
• Riskinä: paikallisen asiantuntemuksen turvaaminen
pohjavesi- ja vesihuoltoasioissa ml. varautuminen
ympäristövahinkotilanteissa (yhteistyö maakunnan
pelastusorganisaation kanssa).
• Riskinä: vesihuollon eriytyminen maankäytön suunnittelusta,
toisaalta mahdollisuus syvempään integraatioon.
• Suunnittelulliset vesihuoltotehtävät ovat maakunnallisia, ja
niihin maakunnalla tulee olla oma osaaminen. Tehtävät,
joissa usein vaaditaan tutkimuksellista syvempää osaamista,
voidaan organisoida ylimaakunnallisesti, yhteistyössä
LUOVA:n kanssa, yksityisen sektorin, tutkimuslaitosten jne.
kanssa.
• Riskinä: toimintamallit voivat olla nykyistä jäykempiä
suhteessa LUOVA:an ja maakuntaorganisaation sisäisesti.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 77
8.2 Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
• Edellyttää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten
kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistamista. Lisää
joukkoliikenteen suunnitteluresurssin tarvetta.
• Koko maakunnan henkilökuljetusten haltuunotto edellyttää
Tuomi logistiikassa resurssien lisäämistä ja
tuotannonohjausjärjestelmäkehitystä sekä joukkoliikenteen
tilaamisosaamisen vahvistamista.
• Sivutoiminen henkilöliikenne- ja taloushallintotyö vähenee
kunnissa (vrt. nykyiset Tuomen asiakkaat).
Tienpito
• Tienpidon yhteistyöalueiden osalta tehtävillä päätöksillä voi
olla henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
9 Yhteistyö ja yhdyspinnat
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 78
9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa
9.2 Ehdotukset yhteistyömuodoiksi
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 79
Toimija Työnjakoa suunniteltava
Kunnat Maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmätyö
Vesihuollon suunnittelu
Tiedontuotanto ja -siirto. Kuntien rooli tiedontuottajina
Erilaiset maakunnalle tulevat edistämistehtävät
Maakuntamuseo Kulttuuriympäristön hoito
Tredea Logistiikka
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä MAL, LJS-ryhmä, maankäytön suunnittelu
Kunta/maakunta
Toimija Työnjakoa suunniteltava
Ympäristöministeriö VAT, MAL
Liikennevirasto LJS, Tiedontuotanto, MAL
Liikenne- ja viestintäministeriö Maakuntakaava, LJS, MAL
Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuolto
Suomen ympäristökeskus SYKE Tiedonkeruu ja -saanti
Perustettava valtion lupa-, ohjaus- ja
valvontavirasto LUOVA
Valvonta-, ohjaus- ja suunnittelutehtävien toimiva yhteensovitus, tiedonsaanti, asiantuntemuksen
turvaaminen ELY:jen asiantuntemuksen hajautuessa maakuntaan ja Luovaan.
? ELY:n valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien järjestäminen
Valtio/maakunta
• Liikenteen palveluntuottajat
• Maakunnan sisällä:
hankintayhteistyö, ostopalveluja
ohjaava taho
• Maakuntien välillä:
Asiantuntijatehtävien
keskittäminen
• Asiakasrajapinta: yleisen edun
turvaaminen ja osallisuus
Muut
• Teemaryhmän tehtävien kannalta tärkeää suunnitella työnjako myös valtion kanssa.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Pirkanmaan henkilöliikenteen keskeiset toimijat ja tärkeimmät yhdyspinnat
• Tiiviin yhteistyön tarve kuntien ja maakunnan välillä henkilökuljetusten järjestämisessä ja joukkoliikenteen rahoituksessa sekä
käyttäjän näkökulmasta yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa
• Keskeinen tekijä harvaan asutun alueen joukkoliikenteessä on koulukuljetusten tarve. On edistettävä kuntien mahdollisuutta
suunnitteluttaa ja mahdollisesti tilata myös koulukyytinsä osana maakunnan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuutta.
Tähän on jo nyt joidenkin kuntien taholta osoitettu kiinnostusta.
Liikennöitsijät
Pirkanmaan liitto
Tuomi
Logistiikka
Pirkanmaan sairaan-
hoitopiiri
Pirkanmaan ELY-keskus
Muut kunnat
Tampereen
seudun kunnat
Asiakkaat
KELA
Liikennevirasto
Tampereen
seudun
joukkoliikenne
= Erityinen tarve yhteistyön tiivistämiselle
9.1 Yhteistyö kuntien, valtion ja muiden tahojen kanssa
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• On tärkeä säilyttää vahva kontaktipinta kuntiin,
LUOVAan ja muihin valtion viranomaisiin: nyt osataan,
miten ylläpidetään?
• Yhteistyön rakentaminen LUOVA:n ja maakunnan
välille
• Ympäristötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen,
yhteistyön turvaaminen SYKE:n kanssa
• Maakuntien välisen yhteistyön edistäminen /
resurssien hyödyntäminen
• Asiantuntemuksen hyödyntäminen tulevassa
organisaatiossa / resurssien hyödyntäminen
• Yhteistyötarpeet maankäytön suunnittelun lisäksi
erityisesti varautumiseen liittyvissä tehtävissä sekä
ympäristöterveydenhuollon tehtävissä
• Sisäiset yhteydet erityisesti aluekehitykseen,
liikenteeseen ja muihin ympäristötehtäviin on
huomioitava. SOTE-puolella on tunnistettu kuntien
alueidenkäytön suunnittelun merkitys hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen.
29.5.2017 81
9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen
Alueidenkäytön suunnittelu, suunnittelun
edistäminen, vesihuolto, liikennejärjestelmätyö
ja tienpito
• Maakuntakaavoitukseen, liikennestrategiaan ja
vesihuoltostrategiaan on tarpeen perustaa
yhteistyöryhmä kuntien ja valtion toimijoiden kanssa
sekä tarvittava määrä hankeryhmiä, jotta työ on
pitkäjänteistä ja reagoivaa. Maakuntakaavoituksen
osalta yhteistyöryhmä tulee olemaan lakisääteinen.
• Toteuttamisen yhteistyötä tulee lisätä. Kaupunkiseudun
liikenteen ja maankäytön suunnittelussa yhteistyö
toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää.
• Maakunnan edunvalvonnan pitää olla koordinoitua.
Maakunnassa tulee olla edunvalvonnasta vastaavat
henkilöt. Kuntien ja muiden alueen toimijoiden kanssa
tulee järjestää yhteistyöfoorumi.
• Kuntien kanssa kaavaneuvottelut, vesihuoltoneuvottelut
ym.
• Yhteistoiminta viranomaisten kanssa
• Kehittämiskeskustelut kuntien kanssa. Kuntien kanssa
tehtävän jatkuvan yhteistyön kehittäminen.
• Maakuntien erityisasiantuntijoiden yhteistyö (esim.
vesihuolto).
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 82
9.2 Toimivan yhteistyön varmistaminen
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset
• Maakunnalle tarvitaan maakunnan ja kuntien
muodostama yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on
sitouttaa eri osapuolet henkilöliikenteen kehittämiseen ja
edistää yhteistoimintasopimuksia.
• Edellyttää tiivistä yhteistyötä Tampereen
kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen
viranomaisen kanssa (erityisesti yhteishankinnat ja
yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä).
• Yhteistyötä tarvitaan myös muiden maakuntien kanssa
rajat ylittävän liikenteen suhteen sekä liikennöitsijöiden
kanssa, jotta säilyy kokonaiskuva myös
markkinaehtoisesti syntyvistä palveluista.
• KELA:n kanssa tiivis yhteistyö jatkossa
sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten siirtymisen
valmistelussa.
Kulttuuriympäristön hoito
• Kulttuuriympäristöä koskevaa tutkimusta tulee edistää
(mm. maakuntastrategiaan liittäminen, ohjelmallinen
tutkimus, yhteistyö yliopistojen ja maakuntamuseon
kanssa sekä ohjelman mukaisten tutkimusten
rahoittaminen tutkijakohtaisilla apurahoilla, joita
myöntää mm. Pirkanmaan rahasto).
• Kulttuuriympäristötyöllä tulisi olla kytkös myös
maakunnan elinvoima- ja hyvinvointipalveluihin.
• Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
10 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 83
10.1 Organisaation muodostaminen
10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa
maakunnassa
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Maakuntakaavoitus, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia
määrittävät maakunnan yhdyskuntarakenteen strategiset
tavoitteet. Tärkeää on kehittää yhteen suuntaan katsova
kokonaisuus, joka pyrkii aktiiviseen suunnitelmien toteuttamisen
edistämiseen. Teemaryhmän aihealueista nämä ovat lähimpänä
maakuntahallituksen poliittista ohjausta, ja teemaryhmä
suosittelee niiden sijoittamista suoraan järjestäjäorganisaatioon.
Maakuntapoliitikkojen on keskeistä osallistua strategisen
suunnittelun kokonaisuuteen. MRL:n (ehdotus) mukaan tulee
myös muodostaa yhteistyöryhmä kuntien kanssa.
• Teemaryhmä tarvitsee kytkennän organisaatiota tarkastelevaan
konserniryhmään, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa pohtia,
miten suunnittelukokonaisuus organisoidaan uudessa
maakunnassa.
• Organisoitumisessa on huomioitava alueidenkäytön suunnittelun
edistämisen viranomaistehtävän (konsultoiva asiantuntijarooli)
itsenäinen järjestäminen maakunnassa: tehtävän kohteena ovat
kunnat (yleis- ja asemakaavoitus). Tehtäväkokonaisuuteen
kuuluu myös rakennustoimen järjestämisen edistäminen.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 84
10.1 Organisaation muodostaminen
• Turvattava vesihuolto- ja pohjavesitehtävien riittävät resurssit
tehtävien hoitoon, jotta pystytään huolehtimaan mm. riittävästä
maankäytön yhteistyöstä
• Viranomais- ja edistämistehtävien erottaminen toisistaan ei ole
tarkoituksenmukaista ja edellyttäisi tarpeetonta
kaksoisresursointia. Valvontatehtävien hoidon tulee kuitenkin olla
poliittisesti riippumatonta.
• Resurssitarpeet alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen
toimivuuden turvaamiseksi:
• Lakipalvelut, riittävän asiantuntemuksen turvaaminen
(MRL, vesihuoltolaki sekä muu keskeinen
ympäristölainsäädäntö)
• Hankintojen tilaaja-osaamisen varmistaminen
• Asukasosallistumisen näkökulman vahvistaminen
• Niin kauan kuin liikenteen erityislainsäädäntöä ei ole, ei
ole tietoa resurssitarpeista näiltä osin.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Väliaikaishallintoon tarvitaan välittömästi kokoaikainen
työntekijä valmistelemaan henkilökuljetusten ja
joukkoliikenteen laajaa kokonaisuutta, yhteistyömalleja sekä
tilaamista. Kyseessä on heti alussa noin 20 milj. euron
vuosittainen hankintakokonaisuus, jonka valmistelu vie
huomattavan kauan aikaa. Tämän lisäksi on mahdollisuus
liittää kokonaisuuteen saman suuruinen osuus kuntien
koulukuljetuksia, mikäli kunnat näin toivovat. Lisäksi mukaan
tulee mahdollisesti vuonna 2021 KELA:lta siirtyviä kuljetuksia
arviolta noin 20 milj. euron kokonaisuus. Mikäli kokoaikainen
resurssi saataisiin vasta maaliskuun 2018 jälkeen, olisi liian
myöhäistä enää saada toimivaa kokonaisuutta vuoden 2019
alkuun mennessä. Muun muassa kilpailutusten kesto
otettava huomioon.
• Muutoksen mahdollistaminen 2019 alusta edellyttää myös
käytännön kenttätyön aloittamisen. Jos Tuomi Logistiikan
rooli maakunnassa hyväksytään tämän esityksen
mukaisena, se tarvitsee suhteellisen varman mandaatin
työn käynnistämiseen. Neuvottelut työn käynnistämisestä
Pirkanmaan Liiton / maakunnan ja Tuomi Logistiikan välillä
pitäisi aloittaa mahdollisimman pian.
• ELY-keskukselta tulee siirtymään maakunnan toimivaltaan
voimassaolevia joukkoliikenteen sopimuksia ja kunnilta
henkilökuljetusten sopimuksia. Edellyttää sopimusten ja
läpikäyntiä ja mahdollisia kilpailutuksia hyvissä ajoin muun
muassa laskenta-ajat ja valitusajat huomioon ottaen. www.pirkanmaa2019.fi 85
10.2 Työryhmätyöskentely ja henkilöstöresurssit väliaikaishallinnon aikana
• Työryhmätyöskentelyä on syytä jatkaa kun
lainsäädäntökehys selkeytyy
• Teemaryhmien osallistaminen hallintosäännön
laatimiseen tärkeää, koska säännössä määritellään
tehtävien hoitamisen reunaehtoja.
• Joukkoliikenne- ja henkilökuljetusten alatyöryhmien
yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi. Ryhmän työskentelyä
on tarpeen jatkaa työntekijän tukena.
• Esitetään, että MAKU-teemaryhmien tuottamista
tietojärjestelmistä työstetään jaoteltu yhteenveto
selvitysmies-mallilla.
• Varautumisen ja valmiussuunnittelun osalta tarvitaan
ryhmien välistä yhteistyötä. Esitetään yhteisen
suunnitelman laatimista.
• Tienpito olisi syytä käsitellä samassa teemaryhmässä
kuin muu liikennejärjestelmäsuunnittelu, sillä ne
muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä
suunnittelun että rahoituksen näkökulmasta.
• Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus käsittää myös
teemaryhmän ulkopuolisia asioita: on tarve tehdä
yhteistyötä.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Maakuntakaavan, liikennestrategian ja vesihuoltostrategian
tulee muodostaa yhtenäinen strategisen suunnittelun
kokonaisuus.
• Kunnat ja valtio ovat maakuntakaavan merkittäviä
toteuttajia. Tulee pitää yllä ja vahvistaa ohjaus- ja
hankeryhmätoimintaa, jossa maakuntakaavaa laaditaan
yhdessä kuntien ja valtion sektoreiden kanssa.
• Koska maakunta on kasvava, tulee pyrkiä jatkuvaan
prosessiin.
• Eri väestöryhmien kansalaisosallistumista tulee vahvistaa.
• Tulee erityisesti panostaa maakunnan suunnitelmien
toteuttamisen edistämiseen.
• Tulee olla mahdollisuuksia kokeilu- ja
kehittämishankkeisiin.
• Tärkeää on nähdä alueelliset erot tarpeissa:
kaupunkiseutujen, kasvavien keskuskaupunkien ja niiden
naapurien, seutukeskusten ja maaseutualueitten tarpeet
ovat erilaisia.
• Maakuntauudistuksen haasteena on siirtyminen pois
kuntayhtymämallista. Yhteyspinnasta tulee sopia kuntien ja
valtion kanssa.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 86
• Haasteena myös valtio-osapuolen tahtotilojen eriytyminen. Lakimuutoksista johtuen YM ei enää kokoa valtion näkemystä maakuntakaavoitusprosessiin, vaan jokainen valtion sektori viestittää omat näkemyksensä. Maakunta ratkaisee itse, miten palautteen ottaa huomioon. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi yhteyspinnoista tulee sopia.
• Maakunta tulee toimimaan myös keskeisenä palveluiden toteuttajana, mikä eroaa nykyisestä roolista. Maakunnan tuottamien palvelujen sijoittamisella on yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta keskeinen merkitys ja sen kytkentä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen tulee tunnistaa.
• Muutokset sääntelyssä (MRL, VAT) lisäävät suunnittelun vastuuta paikallisesti. Pirkanmaan on tarpeen varautua MRL:n kokonaisuudistukseen etunojassa.
• Maakuntakaavoituksen keskeinen sisältö liittyy strategisten valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden osoittamiseen. Kuntien kaavoitusvastuu vahvistuu.
Maakuntakaavoitus
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
Maakunnan liikennestrategia
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 87
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Maakuntakaava, liikennestrategia ja vesihuoltostrategia
muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka
määrittelee kehittämisen tahtotilan
• Jatkuva liikennejärjestelmätyö jalkauttaa strategioita,
reagoi aktiivisesti muutoksiin ja ohjaa jatkosuunnittelua
ja esimerkiksi tienpidon ohjelmointia. Erittäin tärkeää
jatkuva liikennejärjestelmätyö on kasvavalla
kaupunkiseudulla, ja siinä täytyy maakunnan ja
kaupunkiseudun toimijoiden roolit sopia, että
päällekkäisyyksiä ei synny.
Osa alueiden käytön strategisen suunnittelun kokonaisuutta
Pitkän aikavälin suunnitelma, osoittaa kehittämisen painopisteet ja laajat tavoitteet.
• Tavoitteena tulee olla jatkuvan liikennejärjestelmätyön
vahvistaminen.
• Maakunnan suhde valtion toimijoihin vielä täysin avoin
mm. vastuiden osalta – kuinka näkyy suunnittelussa?
Muun muassa teiden suunnitteluvastuu on vielä avoinna.
• Liikennehankkeiden toteuttamisen edistäminen on
jatkossakin maakunnan ja kuntien kannalta tärkeää.
Toimintamallien löytäminen yhteiseen edunvalvontatyöhön
pohdittava.
Liikennejärjestelmätyö
Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Lyhyen ja keskipitkän aikavälin nopeasti reagoivaa kokonaisuuden suunnittelua
Erittäin tärkeää yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Toteutuksen suunnittelu ja tilaaminen
Kokonaisuus riippuu maakunnan ja valtion tehtävänjaosta (vielä avoinna)
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Edistetään yleis- ja asemakaavaprosessien laatua ja
lainmukaisuutta yhteistyössä kuntien kanssa.
Keskiössä on valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttaminen
kuntakaavoituksessa; mm. vähähiilinen
yhdyskuntarakenne.
• Lakimuutosten (MRL) vaikutukset tehtävissä ovat
pitkälti nähtävissä jo ennen maakuntiin siirtymistä.
Merkittävin muutos siinä vaiheessa koskee kattavan
oikeudellisen valvontatehtävän poistumista. Vastuiden
muuttuminen (valtiolta/maakunnalta kunnille) lisää
asiantuntija-avun ja vuorovaikutuksen tarvetta.
• Resurssien mukaan lisätään kunnille suunnattua
koulutusta. ELY:n tarjoama yhdenluukun maankäytön-
ja ympäristön asiantuntijapalvelu on koettu hyväksi.
Vastaava palvelu tulee jatkossa säilyttää. Uusia
lausuntopohjaisia rajapintoja esim. LUOVAn suuntaan
ei saisi syntyä vaan tulisi säilyttää sujuva, ennakoiva
viranomaisyhteistyö.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 88
• Alueidenkäytön kokonaisvaltainen ympäristöpalvelu
on koettu hyväksi. Mikä on tilanne maakunnan ja
Luovan syntyessä? Uusia lausuntopohjaisia
rajapintoja ei saisi syntyä, vaan tulisi säilyttää sujuva,
ennakoiva yhteistyö.
• Maakuntaan tulee mukaan aluekehitystoimijoita,
jolloin tulevan maakunnan toiminta yhdistyy
luontevammin elinvoiman edistämiseen. Yhteys
aluekehitys, alueidenkäytön suunnittelu ja elinvoima
tulisi huomioida organisaatiovalmistelussa.
• Tiedon tuottamisen tulisi tapahtua entistä
kokonaisvaltaisemmin. Valtakunnallista ja
kuntakohtaista tietoa tulisi ottaa paremmin käyttöön –
jalostettuna ja kohdennettuna päätöksenteon tueksi.
• Kehittämiskeskustelujen teemoitus ja informatiivisuus
on koettu hyväksi. Jatkossa tulisi korostua
ylikunnallisuus ja johtavien luottamushenkilöiden rooli.
Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 89
MAL-sopimus
• Rahoituksen kanavoiminen kasvaville kaupunkiseuduille jatkossakin tärkeää.
• Sopimusmenettelyn roolista maakuntakehyksessä ei ole tehty päätöksiä. Menettelyä ei ole sisällytetty aluekehittämis- ja kasvupalvelulakiin.
• Pirkanmaalla MAL-sopimuksesta on hyvät kokemukset, ja sen halutaan jatkuvan.
• Kunnat haluavat suoran sopimismenettelyn valtion suuntaan.
• Jatkossa tulee pohtia maakunnan tuottamien palveluiden (mm. tienpito) rooli MAL-sopimuksessa. Riippuu erityslainsäädännöstä.
Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset
• Valtion suunnalta tulee tehtävänjaosta tietoa, kun
valmistelu etenee. Vastuujaot ovat vielä niin avoinna,
ettei kannata alueellisesti spekuloida tai suunnitella.
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovittamisen
varmistaminen kaikilla tasoilla ja yhteistyön
vahvistaminen erityisesti strategisella tasolla.
• Varmistetaan yhteistyön sujuva toimivuus maakunnan
ja valtion viranomaisten välillä.
• Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen
vesilaitosten, kunnan ja muiden viranomaisten
(pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) kesken.
• Toimintatapojen ja yhteistyön kehittäminen riskien
hallinnassa. Vesihuollon sisällyttäminen maakunnan
valmiussuunnitteluun.
• Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyen tulee
varautua hulevesi- ja tulvariskikysymyksiin.
• Verkostojen saneerausvelka kasvaa; korjausten
edistäminen (maakunnan rooli?).
• Haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen edistäminen.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 90
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Maakunnan aluekehittämisroolin vahvistaminen ELY:n
asiantuntijoilla => hyöty vesilaitoksille, yhteistyö uusien
tekniikoiden kehittämisessä/ käyttöönotossa (esim.
biotalouden edistäminen).
• Jatkossa pohdittava, miten järjestetään
valvontatehtävät maakunnan poliittisessa
järjestelmässä.
• Tulee varmistaa vesihuoltolain sekä muun vesihuoltoon
ja pohjavesiin liittyvän lainsäädännön tavoitteiden
toteutuminen maakunnassa (resurssien hallinta,
poliittinen päätöksenteko).
• Tulee varmistaa, että viranomaisvalvontaan liittyvät
tehtävät hoidetaan yhtenäisesti eri puolilla maata
• Resurssien kohdentaminen: Tulee turvata riittävä
asiantuntemus.
• Jatkossa selvitettävä, miten hoidetaan jatkossa
asiakaspalvelu; ympäristöhallinnolla on nykyisin
valtakunnallinen asiakaspalvelukeskus.
Vesihuolto- ja pohjavesitehtävät
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S 10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
Keskeinen kysymys on, halutaanko muutoksesta selvitä
vai halutaanko siitä hyötyä
• Maakunnan rooli henkilökuljetusten järjestäjänä on suuri.
Henkilökuljetusten kokonaisuuden uudistamisella on
mahdollisuus saada aikaan merkittäviä säästöjä, ja myös
joukkoliikenne näyttäytyy aivan uudella tavalla tässä
viitekehyksessä. Uudistaminen edellyttää pelisääntöjen
laatimista ja suunnittelun ja ohjauksen keskittämistä.
• Tärkeitä kehitettäviä asioita joukkoliikenteessä ovat
yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä, joka mahdollistaa
esimerkiksi sujuvat vaihdot. Hallinnollisten rajojen ei pidä
näkyä kuluttajalle. Asiaa ei tule tarkastella vain järjestäjän
näkökulmasta, vaan käyttäjän tarpeisiin perustuen.
• Päätöksentekojärjestelmä ja rahoitus ovat isoja kysymyksiä,
jotka tulee ratkoa hallinnollisesti.
• Vaatii yhteistyötä ja neuvotteluja yhdessä alueen kuntien ja
Tampereen toimivaltaisen viranomaisen kanssa.
• Liikennepalvelulain tavoitteena on avata julkisia kuljetuksia
muillekin käyttäjille. Tämä on iso muutos paitsi
henkilökuljetusten, myös joukkoliikenteen näkökulmasta.
Tavoitteet henkilöliikenteen näkökulmasta:
1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja • Tiivistetään kehittämisyhteistyötä ja lisätään ennakointia (seutu,
maakunta ja kunnat sekä KELA)
• Hyödynnetään erikoistuvaa osaamista: massajoukkoliikenne ja
muu henkilöliikenne
• Nykyaikaiset ja yhteensopivat lippu- ja maksujärjestelmät
• Henkilökuljetukset integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten
tarpeiden mukaan (kuljetusten yhdistely)
• Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet (matkojenyhdistely,
tiedottaminen, MaaS…)
• Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden
parantamiseen
• Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen
2. Tehostaa henkilöliikenteen järjestämistä • Massajoukkoliikennettä kehitetään siellä, missä sille on aidosti
kysyntää, kannattavuus paranee
• Karsitaan heikosti kannattavaa joukkoliikennettä, lisätään
joustavia ja esteettömiä palveluja
• Hyödynnetään välttämättömiä kuljetuksia osana joukkoliikennettä
• Kuljetuksia yhdistellään (koulu, sosiaalihuoltolaki,
vammaispalvelulaki, sairausvakuutuslaki)
• Ammattitaitoinen kilpailutus ja valvonta
Joukkoliikenne
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 92
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Kulttuuriympäristön säilymisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyden
edistämiseen tulisi selvittää ja luoda kulttuuriympäristöstä
mahdollisuus, johon kannattaa satsata ja jota tarvitaan
maakunnassa.
• Kulttuuriympäristön hoidon tulee olla mukana maakunnan
strategioissa, jotka ovat lakisääteistä työtä.
• Tutkimushankkeitten ohjelmoiminen ja rahoittaminen osaksi
maakunnan imagollisia, taloudellisia ja hyvinvoinnin tavoitteita.
• Maakunta tulee myöntämään erilaisia avustuksia.
Sekä rakennusperinnön hoitoon että perinnebiotooppien ja
maiseman hoitoon, maaseudun rakentamiseen sekä
ympäristökasvatushankkeille annettavilla avustuksilla on
merkittävä vaikutus kulttuuriympäristötyön vaikuttavuuteen
maakunnassa.
• Käytetään sekä alueiden suunnittelun että aluekehityksen
voimavaroja ja resursseja kulttuuriympäristötyön edistämiseen.
Esim. hanketukiin ja investointiavustuksiin tulisi sisällyttää
kulttuuriarvojen huomioon ottamisen kriteerit.
• Kulttuuriympäristötyön motivoinnin tulee lähteä alueiden omista
vahvuuksista ja käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena mm.
kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvostuksen nostaminen
paikallistason päätöksenteossa.
• Maakunnassa täytyy huolehtia riittävistä resursseista. Erityisesti
kulttuuriympäristön hoitoon tarvitaan lisäresurssia, mm.
avustusten, koulutuksen ja kulttuuriympäristötutkimuksen
muodossa. Maakuntahallinnon ja maakuntamuseon tehtävät
täydentävät toisiaan ja tätä työtä voidaan tukea pysyvässä
yhteistyöryhmässä.
• Tulee liittää kulttuuriympäristökasvatus ja elinikäinen oppiminen
osaksi maakunnan ympäristökasvatusta.
• Kulttuuriympäristötiedon tuottaminen ja sen hyvä saatavuus on
tärkeää sekä käyttäjien että kuntapäättäjien kannalta. Erilaisten
tietojärjestelmien rajapinnat tulee saada joustaviksi.
• Parannetaan ympäristön tilan seurantaa kehittämällä
seurantametodeja ja liittämällä seuranta tietojärjestelmiin.
• Maakunnan ja maakuntamuseon työnjako tulee koordinoida niin,
ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä.
• Yhteistyötä lisätään toimivilla, pysyvillä yhteistyöryhmillä.
Kulttuuriympäristön hoito
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 93
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Juridisen avun tuottaminen maakunnan
rakennusvalvontoihin olisi tarpeellista. Osa
rakennusvalvonnoista tekee myös alueensa
poikkeusluvat. Tähän tarvittaisiin juristin konsulttiapua
useassa kunnassa.
• Energialainsäädännön vaatimusten täyttämiseen
tarvittaisiin myös ulkopuolista apua erityisesti pienissä
kunnissa missä ei ole mahdollista palkata erillistä
LVI-tarkastajaa ja energia-asiantuntijaa.
• Rakennusvalvontojen yhteisten käytäntöjen lisääminen
voisi olla maakunnan rakennustoimen käytännön
edistämistä.
Rakennusvalvonta ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen
ALU
EID
EN K
ÄY
TTÖ
JA
YH
DY
SKU
NTA
RA
KEN
TEEN
TO
IMIV
UU
S
• Nyt ja jatkossakin tuotetaan, hallinnoidaan,
ylläpidetään ja jaetaan ympäristötietoa • Selvityksiä ja viranomaistyötä varten tuotettu ja
ylläpidettävä ympäristötieto
• Ympäristötiedon jakaminen ja avaaminen (avoimien
rajapintapalveluiden kautta)
• Alueellisen tietopalvelun ja digitaalisten
tietonäkymien kehittäminen ja ylläpito
• Tuotetaan tietoa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin
tietojärjestelmiin
• Samoin käytetään lukuisia eri ylläpitäjien
tarjoamia tietojärjestelmiä • Viranomais- ja asiantuntijatyön tukena
• Selvitysten ja suunnitelmien lähtötietona
• Tarjottavien palveluiden pohja-aineistona (mm. ELY:n
kehittämiskeskustelut)
• Suomen ympäristökeskuksen rooli ympäristötiedon
tuottajana ja ylläpitäjänä on keskeinen
• Käytetyt järjestelmät ja aineistot kuvattu tarkemmin
väliraportin liitteenä olevissa nykytilakuvauksissa.
29.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 94
10.3 Kehittämisehdotukset teemoittain: miten toimitaan uudessa maakunnassa
• Tietoinfrastruktuuriratkaisujen
alueellista kehittämistä
• Rakennetaan avoimen lähdekoodin
paikkatietoinfrastruktuuria
• Kehitetään tietojen järjestelmäriippumatonta
käytettävyyttä ja saavuutta
• Pyritään irti tietojärjestelmien toiminnallisista ja
kustannuksellisista päällekkäisyyksistä
• Laajenevaa tiedolla johtamista
• Maakunnan rooli (ympäristö)tiedon tuotannossa
laajentunut alueiden käytön ulkopuolelle
• Erityisesti SOTE-valmistelun ja -uudistuksen puitteissa
vastattu esim. kiinteistö- ja palveluverkkotiedon
tuottamisesta ja keräämisestä. Enenevästi tiedolla
johtamisen roolia alueiden käytön ja operatiivisen
toiminnan suunnittelun integraatiossa.
Ympäristötieto − maakunta ympäristötiedon käyttäjänä ja tuottajana