8.11.2019 1

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa

Synergiaseminaari 6. - 7.11.2019,TampereNeuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma ja toimintasuunnitelma

8.11.2019 2

Hallitusohjelman strategiset tavoitteet1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat

kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy

2. Lapset ja nuoret voivat hyvin 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista

tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta 4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva

paikka opiskella, tutkia ja investoida

8.11.2019 3

Hallitusohjelman keskeiset hankkeet• Oppivelvollisuuden laajentaminen• Jatkuvan oppimisen uudistus• Oppimisen ja osaamisen tiekartta = koulutuspoliittinen

selonteko• Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon

kehittämisohjelma

8.11.2019 4

Oppivelvollisuuden laajentaminen• Oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen• Oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan

sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esim. kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset

• Edellytyksenä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus: selvitys maksuttomuudesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta

• Toisen asteen keskeyttämisen syiden selvittäminen ja tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi

• Toisen asteen valmistavien koulutusten kehittäminen • Ohjauksen ja oppilashuollon palveluiden vahvistaminen• Peruskoulun mahdollisuudet tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua

toisen asteen koulutuksesta• Määrärahatarpeet varmistetaan jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla.• Järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät

kustannukset.8.11.2019 5

Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu (1)

• Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut projektiryhmän valmistelemaan hallituksen esitystä.

• Projektiryhmän työtä tukee laaja-alainen seurantaryhmä.• Seurantaryhmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi edustettuna 39

eri tahoa.• Ryhmien toimikaudet jatkuvat vuoden 2021 loppuun. • Valmistelu perustuu tutkittuun tietoon ja tietoperustaan. • Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tietoperustan varmistamiseksi

projektiryhmä organisoi ja hankkii tarvittavalla tavalla tutkimus- ja arviointiasiantuntemusta valmistelun tueksi.

• Oppivelvollisuuden pidentämistä koskeva valmistelutyö tehdään laajassa yhteistyössä hallinnonalan ja sidosryhmien kanssa.

8.11.2019 6

Oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu (2)

• Valmistelu tehdään vuorovaikutteisesti ja osallistavia työtapoja hyödyntäen järjestämällä mm. työpajoja, aluetapaamisia, pyöreän pöydän tapaamisia sekä verkkokuulemisia.

• Lainsäädännön arviointineuvosto on valinnut oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan HE:n arviontikohteeksi.

• Hallituksen esityksen on tarkoitus olla lausunnolla 4 – 5/2020.• Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 8 – 9/2020.• Laki tulee voimaan vuonna 2021.

8.11.2019 7

Jatkuvan oppimisen uudistus (1)• Uudistustyössä painottuvat aikuisväestön osaamisen kehittämisen

kysymykset, vaikkakin oppimiselle luodaan edellytykset aina varhaiskasvatuksesta lähtien.

• Uudistus tähtää erityisesti työikäisten osaamisen kehittämiseen. • Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin

osaamistarpeisiin. • Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää

työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta.

• Uudistuksessa on otettava huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään.

8.11.2019 8

Jatkuvan oppimisen uudistus (2)• Hallituksen kaavailemia keinoja tässä vaiheessa ovat mm. muunto-,

täydennys- ja erikoistumiskoulutusten lisääminen työelämässä, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen uudelleenkoulutus- ja aikuiskoulutusväylänä sekä joustavat mahdollisuudet opiskella korkeakouluissa.

• Opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kehitetään ja parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella työnhaun ohessa.

• Koulutusjärjestelmää sekä sen rahoitusta ja ohjausta kehitetään, jotta se tukisi paremmin työelämässä tapahtuvaa oppimista.

• Muualla kuin koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle on tarkoitus sopia yhteiset periaatteet.

8.11.2019 9

Jatkuvan oppimisen uudistus (3)• Elinikäiselle ohjaukselle luodaan palvelut ja niitä ohjataan tukemaan myös

aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen. • Työntekijöiden osaamista ja työllistymistä parannetaan muutosturvalla.• Koulutuksen ja muun osaamisen kehittämisen osuvuuden varmistamiseksi

kehitetään rakennemuutoksen ennakointia. • Erityistä huomiota kiinnitetään aloihin, joihin kohdistuu muutospaineita

teknologisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. • Kehitetään nopean aikavälin keinoja osaamispulaan vastaamiseksi ja

heikoilla perustaidoilla olevien aikuisten kouluttamiseksi.

8.11.2019 10

Jatkuvan oppimisen uudistuksen organisointi

Parlamentaarinen uudistusryhmä- Puheenjohtaja opetusministeri Andersson,

varapuheenjohtajat tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen ja työministeri Harakka

- Kokonaistarkastelu - Linjaukset pitkäjänteiselle kehittämiselle - Kansliapäälliköt pysyvinä asiantuntijoina- Sihteeristö (OKM, TEM, STM ja VM)

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt- Parlamentaarisen ryhmän

tukena

Seurantaryhmä- Laaja-alainen- Valmistelu ja seuranta- Sidosryhmäyhteistyö

Valtioneuvostossa uudistusta johtaa osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä.

Myös työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsiteltävänä.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelu

• Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valmistelua varten parlamentaarisen ryhmän, johon kuuluvat kaikki eduskuntapuolueet.

• Uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.

• Seurantaryhmässä ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, koulutuksen järjestäjät sekä muut keskeiset järjestöt ja ministeriöt.

• Jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelu on tarkoitus rakentaa tutkitun tiedon ja olemassa olevan tietoperustan pohjalle.

• Sidosryhmien ja alan toimijoiden toivotaan osallistuvan valmisteluun laajalti esimerkiksi erilaisten tapaamisten ja sähköisen työstämisen kautta.

• Ehdotukset jatkuvan oppimisen uudistukseksi laaditaan 12/2020 mennessä.

8.11.2019 12

Oppimisen ja osaamisen tiekartta = koulutuspoliittinen selonteko (1)

• Hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavalin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi.

• Tiekartta toteutetaan koulutuspoliittisena selontekona.

8.11.2019 13

NYKY- JA TAVOITETILA,

KOULUTUSPOLITIIKKA TAVOITTEIDEN

SAAVUTAMISEKSI

KOULUTUS- JA OSAAMISTASO

KOULUTUKSELLI-NEN TASA-ARVO,

YHDENVERTAI-SUUS JA SAAVUTETTA-VUUS

HOUKUTTELEVA SUOMI

LASTEN JA NUORTEN

HYVINVOINTI

Koulutuspoliittinen selonteko (2)• Selonteossa tehdään koulutuksen ja tutkimuksen kokonaistarkastelu

varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen saakka ottaen huomioon molemmat kansalliskielet.

• Tavoitteena on luoda laajassa yhteistyössä valmisteltu ja hyväksytty perusta pitkäjänteiselle koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle kokonaisuutena.

• Selonteossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi, koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi.

• Jatkuvan oppimisen uudistus ja oppivelvollisuuden pidentäminen valmistellaan omina hankkeinaan, mutta ne huomioidaan koko prosessin ajan myös selonteon laatimisessa.

8.11.2019 14

Koulutuspoliittisen selonteon valmistelu (1)• Selonteon valmisteluun on nimetty virkamiesryhmä, joka koostuu opetus- ja

kulttuuriministeriön virkamiehistä ja toimii opetus- ja kulttuuriministeriön poliittisen ja virkamiesjohdon ohjauksessa.

• Virkamiesryhmän työhön kutsutaan mukaan muuta virkamiehistöä kulloisenkin tarpeen mukaan, myös työ- ja elinkeinoministeriöstä ja sosiaali-ja terveysministeriöstä.

• Opetushallituksella, Suomen Akatemialla ja Kansallisella koulutuksen arviointikeskuksella on merkittävä rooli valmistelussa.

• Virkamiestyöryhmän työtä tukee parlamentaarinen seurantaryhmä. • Selonteossa hyödynnetään

– korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön linjaukset ja toimenpiteet– muut käytettävissä olevat linjaukset kuten lapsistrategia. – tutkimus- ja ennakointitietoa– kansainvälistä vertailutietoa.

8.11.2019 15

Koulutuspoliittisen selonteon valmistelu (2)• Virkamiesvalmistelun ensimmäisessä vaiheessa kootaan virkamiestyönä

tilannekuvaa ja -arviota nykytilasta. • Suuraavassa vaiheessa määritellään yhdessä tavoitetila ja konkreettiset

toimenpiteet sen saavuttamiseksi.• Valmistelun on tarkoitus olla avointa ja vuorovaikutteista, joten valmistelun

aikana järjestetään valtakunnallisia ja alueellisia tilaisuuksia sekä kuulemisia ja lausuntokierros.

• Tavoitteena on, että koulutuspoliittisen selonteon– luonnos on valmis 5/2020– lausuntokierros on 8 – 9/2020– mahdollinen HE annetaan 11/2020.

8.11.2019 16

Ammatillisen koulutuksen visio 2030• Ammatillinen koulutus on arvostettua,

vaikuttavaa ja uudistumiskykyistä. • Ammatillinen koulutus ottaa huomioon

yksilöiden tarpeet, elämäntilanteet ja lähtökohdat ja tarjoaa toimivia ratkaisuja ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä sitä kautta vahvistaa osallisuutta ja luo perustaa merkitykselliselle elämälle.

• Ammatillinen koulutus tukee aktiivisesti työelämän uudistamista ja uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa.

• Koulutusta uudistetaan ennakkoluulottomasti ja pitkäjänteisesti vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja uusia osaamistarpeita. Lähde: Ammatillisen koulutuksen

laatustrategia vuoteen 2030

Ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma

• Kehittämisohjelman alle kootaan hallitusohjelmaan kirjatut ammatillisen koulutuksen laatuun, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, mm.– ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon vahvistaminen, erityisesti

kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen toteutuminen sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

– malli kokonaisten koulupäivien toteuttamisesta– opettajien / opetuksen ja ohjauksen määrän lisääminen– välitön puuttuminen toisen asteen koulutuksen laatuongelmiin: lähiopetus- ja

ohjausresurssien riittävyys suhteessa muuttuneisiin vaatimuksiin– ammatillisen koulutuksen pedagogisten menetelmien vahvistaminen ja päivittäminen

oppimisen vaikeuksien moninaisuuden vuoksi .• Tavoitteena on käynnistää kehittämisohjelma vielä syksyllä 2019 niin,

että se jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka.8.11.2019 18

Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen tarkoitettu määräraha

• Yhteensä 100 miljoonaa euroa– 20 milj. euroa vuoden 2019 II lisätalousarviossa– 80 milj. euroa vuoden 2020 talousarviossa– Kohdennetaan koulutuksen järjestäjille perusrahoituksen

harkinnanvaraisena korotuksena.• Haetaan kahdessa osassa:

– vuoden 2019 lisämääräraha (20 milj. euroa) 5.11.2019 mennessä– vuoden 2020 lisämääräraha alkukeväällä 2020 (ohjeistetaan erikseen

myöhemmin).• Vuoden 2019 määrärahaa voi käyttää

– uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen – nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen – tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen, jolloin opettajien

työpanosta voidaan kohdentaa enemmän opetukseen.

Nuorisoasiat hallitusohjelmassa• Nuorten syrjäytyminen vähenee – jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja

nuorisotyöttömyys vähenee• Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia

edellytyksiä vahvistetaan. Kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle

• Nuorten osallisuus kasvaa• Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan• Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen

tunnistamista/tunnustamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä

• Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallistumista. Päivitetään demokratiapoliittinen toimintaohjelma. Valmistellaan esitykset nuorisolain tarkistamiseksi.

8.11.2019 20

Muuta ajankohtaista• Valtakunnallinen nuorisotyön- ja -politiikan ohjelma VANUPO, 2020-2023

– Lausuntokierros 14.10 – 4.11.2019– Yhteistyöryhmän kokous 6.11.2019, ohjelmaehdotuksen viimeistely– Lapsi- ja nuorisopoliittisen ministeriryhmän kokous 15.11.2019, ohjelman hyväksyminen

valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi asiaksi

• Työ- ja elinkeinoministeriö tulee asettaman nuorisotakuu-työryhmän tukemaan ja varmistamaan nuorisotakuun toimeenpanoa

– Hallitusohjelmassa todetaan: ”Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta”.

– Budjettiriihessä syyskuussa 2019 hallitus edellytti työ- ja elinkeinomi-nisteriötä perustamaan työryhmän (OKM, TEM, STM) nuorisotakuun toimeenpanon varmistamiseksi.

– Työryhmän tehtävä: laatia kehittämisehdotuksia nuorisotakuun vahvistamiseksi kevään 2020 kehysriiheen mennessä

8.11.2019 21

8.11.2019