Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus

Kuvat:I.Kojola

Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen vaikuttavat tekijät

Geneettiset menetelmät runsausseurannassa

Suurpetojen liikkuvuuden kartoittaminen

Rueness ym. 2014 (Plos ONE) Mt-DNA, 11 mikosatelliittilokusta

Ratkiewicz ym. 2015: Plos ONE (painossa)

Mt-DNA Y-krom. markkerit

Tammeleht ym. 2010 (Mol. Ecol.) 17 mikrosatelliittilokusta

Monimuotoisuus lisääntyy etelässä, ei pohjoisessa

6

Pohjoinen ryhmä

Eteläinen ryhmä

Het

erot

sogo

tia

Alle

elim

äärä

A

lleel

irik

kaus

Vuosi Hagen ym. (tarjottu julk.)

I.Kojola

Peacock ym. 2015 (Plos ONE)

Syntymävuosi

Jansson ym. (Mol. Ecol. 2012)

Havaittu heterotsygotia

Suomí 0,61; Skandinavia 0,59; Latvia 0,71; Italia 0,44; Espanja 0,49

Kuva Ilpo Kojola

Intiantiikerin geneettisestä monimuotoisuudesta hävinnyt 93% 100 vuodessa (Mondol ym. 2013: Proc. R. Soc.)

I.Kojola Kuvat:

(112 mikrosat.)

0

100

200

300

400

500

Females

Males

Pilot ym. 2006 (Mol. Ecol.)

14 mikrosatelliittilokusta

Pilot ym. 2006 (Mol. Ecol.)

14 mikrosatelliittlokusta

Van Stronen et al. 2013 (Plos ONE)

170 000 lokusta STRUCTURE

130

3300

o Vuosina 2004-2012 analysoitiin yhteensä 11 402 ulostenäytettä o Kuusi mikrosat. ja sp- markkeri o Kelvollisia näytteitä 63-79 % o Urosten osuus 40-55 %

Kuvat: Jonas Kindberg

0

1

2Jämtland

0

1 Norrbotten

0

1Gävleborg

0

0,5 Dalarna

0

0,5Västerbotten

0

0,2

0,4Västernorrland

Trendi. Hirvenmetsästäjien ensimmäisen jahtiviikon karhuhavainnot suhteutettuna metsästystuntien määrään

Karhuhav./ 1 000 jahtituntia

Karhutiheys Kindberg ym. 2010: Biol. Cons

Karhuhavaintoindeksi korreloi vahvasti DNA-analyysein määritetyn karhutiheyden kanssa

1998/1999 2012/2013

100 tehtävään palkattua maastoihmistä Väh. 12 km (3 x 4 km) susien jäljillä alkutalvesta jokaisella

tunnetulla reviirillä Virtsa- ja ulostenäytteet – DNA, 30 mikrosatelliittia, tavoitteena

varmistaa mahdollinen pentue 20-25 uutta sutta pantaan vuosittain

Valokuvat I.Kojola

x2

Naaraan alkuperä Uroksen alkuperä

A complete pedigree is constructed Skandinavian susikannan geenikartta

Ei lisääntynyt Lisääntyi

19 sutta 2001-2013

0,15

0,17

0,19

0,21

0,23

0,25

0,27

0,29

0,31

0,33

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

2 uutta migranttia sai pennut

Onnistunut siirtoistutus helmikuussa 2013

v

Kuvat Ilpo Kojola

Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen vaikuttavat maantiede ja ihminen, ehkä myös ravintoekologia

DNA soveltuu kannanseurantaan (ilves?) ja liikkumiseen sekä populaatioiden välisiin yhteyksiin vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen

Menetelmät kehittyvät nopeasti