diginatiivit tulevat

Diginatiivit tulevat, mitäs tämä nyt sitten

on?

Lauri Hietajärvi, Opettajankoulutuslaitos, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopistoTwitter @lhietaja #mindgap

Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi

Professori Kirsti Lonka, KM Lauri Vaara, KM Lauri Hietajärvi

• Työskentely tapahtuu yhä useammin projekteissa, joissa älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti.

• Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa.

• Tietokäytännöt voivat joko estää tai edistää älykästä toimintaa.

• Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen.

Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Miksi opettajan toimenkuva jatkuvasti muuttuu?

• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla• Yhteiskunta ja työn vaatimukset muuttuvat (tietotyö,

projektityö)• Hyvinvoinnin, motivaation ja tunteiden merkitys

oppimisessa ymmärretään entistä paremmin• On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja

nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa

Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

Ajankohtaisia haasteita(Salmela-Aro et al, 2009; Salmela-Aro & Upadaya, 2012)

• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja –motivaatio ei samaa tasoa

• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt

sen sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!

• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle• Oppimista vai suorittamista?


www.helsinki.fi/yliopisto

Mind the Gap –tutkijaverkostoSuomen Akatemian

Mind-ohjelman hanke 2013-2016Kirsti Lonka

Kasvatus-psykologia ja oppiminen,

HY

Kai Hakkarainen, Teknologian välittämä

yhteisöllinen oppiminen, TY

Kimmo Alho, Aivot, tarkkaavaisuus ja muisti, HY

Katariina Salmela-Aro, Nuorten kehityksen ja

hyvinvoinnin tutkimus, JY

Tavoitteet• Hanke integroi pedagogista, kehityksellistä, sosioemotionaalista ja

neurotieteellistä tutkimusta. Tutkimme pitkäkestoisesti nuoren mielen ja aivojen kehitystä.

• Työhypoteesinamme on oletettu kuilu sen välillä, millaisia ovat nuorten tietokäytännöt ja aikaisempien sukupolvien/nykyisen koulun tietokäytännöt.

• Tutkimuksessa selvitetään nuorten oppimiseen ja opiskeluun, motivaatioon, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä TVT:n käyttämiseen liittyviä tekijöitä.

• Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. sytyttävien tulevaisuuden oppimisympäristöjen suunnittelussa, opettajankoulutuksen ja pedagogisten mallien kehittämisessä.


Diginatiivit ovat pienstä asti älyllisesti sosiaalistuneet internetin ja mobiililaitteiden käyttöön (mutta heterogeeninen ryhmä!)

Digisiirtolaiset käyttävät tietotekniikkaa enemmän ulkoisena välineenä.

Mitä siis ovat diginatiivit?(Prensky, 2001)

Diginatiiveja ovat 1980 ja jälkeen syntyneet, jotka

• osaavat käyttää eri teknologioita sulavasti.

• työskentelevät ongelmattomasti näytöllä (vrt. tulostaminen).

• luovivat luontevasti informaatiotulvassa.

• pystyvät tekemään tehokkaasti useampaa asiaa yhtä aikaa (multitasking).

• osallistuvat jatkuvasti sosiaaliseen vuorovaikutukseen verkossa.

• toimivat taitavasti ongelmanratkaisun parissa mekaanisen suorittamisen sijaan.

KM Lauri Hietajärvi

Onko diginatiiveja olemassa?(Bennett ym. 2008; Helsper & Eynon, 2011; Eynon & Malmberg, 2011)

• On, mutta vain pieni osa ikäluokasta.

• Nuorten todelliset TVT-taidot ja käytännöt vaihtelevat rajusti.

• Nuorten teknologiavälitteistä toimintaa voidaan luokitella eri tavoin, mutta ”peruskäyttäjien” joukko on yleensä suurin.

• Kehittyneimmät nuoret osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti, erilaisten haastavien tehtävien parissa.


Nuorten toiminnan tasot(Ito et al, 2010)

• Friendship driven – interest driven

Hanging out

• Perustuu jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja kevyen taitotason toimintaan.

Messing around

• Uusien asioiden kokeilemista, johon liittyy uusien sosiaalisten sidosten syntyminen. Osa kokeiluista kuitenkin lyhytaikaisia.

Geeking out

• Oma juttu löytyy, syventyminen ja uusien taitojen oppiminen lisääntyy. Vaatii jo enemmän uusia sosiaalisia sidoksia ja vertais- tai asiantuntijatukea, yhteisön.


Geeking out? Maker –nuoret?(Ito et al, 2010; Anderson, 2012)


Pelaajat

• Esim. Minecraft, joukkuepelit.

• Intensiivistä, yhteisöllistä, tavoitteellista, pyritään kehittämään omia taitoja.

• Joissain tapauksissa toimintaan liittyy pelien ja pelimaailmojen jatkokehittely

Luovat tyypit

• Valokuvaus, videot, musiikki, design (Maker Movement)

• Monimutkaisten ohjelmien käyttöä ja luovaa toimintaa

• Yhteisön ja vertaispalautteen tärkeys

Perusnörtteily

• Hakkerointi, haktivismi, koodaus

• Sisältää omat yhteisönsä ja omat normistonsa toiminnalle

Motivaatio ratkaisee(Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; )

• Pitkälle kehittynyt toiminta perustuu sitoutumiseen ja kiinnostukseen (engagement).

• Ympärille rakentunut toimintakulttuuri tukee tätä.

• Teknologinen repertuaari kehittyy vain monipuolisen tavoitteellisen käytön kautta.

• Miten opiskeluun liittyen saisi kultivoitua kiinnostusvetoista toimintaa lisää?


Haasteita(Stevenson, 2013; Barron 2004; Helsper & Eynon, 2011; )

• Suurin osa nuorista peruskäyttäjiä -> järjelliseen käyttöön tarvitaan tukea ja ohjausta.

• Graafiset käyttöliittymät tehneet kaikesta helppoa -> nuoret eivät ole niin hyviä miltä näyttää.

• Teknologialla liian vahva leimautuminen viihteeksi.

• Nuorten kulttuuria ei voi kaapata tai siirtää, mutta mitä siitä voisi oppia?

• Onko teknologiasta haittaa?


Teknologian käytön haittoja?(esim. Carr, 2010)


• Miten käy aivojen ja ajattelun?

• Mitä muistille käy kun kaiken voi googlata?

• Syntyykö ”heinäsirkkamieliä”, tarkkaavaisuus pomppii?

• Ymmärtävä lukutaito? Pidemmät tekstit?

• Kirjoittaminen? Lyheneekö tekstit? Virheiden määrä?

• Kokonaisuuksien hallinta pirstaleisessa mediaympäristössä?

• Addiktiot?

• Säteily?

• Terveys?• Niska- hartiaseudun vaivat• Päänsäryt

• Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä?

Entäs sitten koulussa?• Suomalaisista nuorista vuonna 2010 yli 95% käytti tietotekniikkaa

vapaa-ajallaan, enimmäkseen viihdekäytössä. Vain 35 % käytti sitä oppimiseen koulussa.


Ajanmukaiset ratkaisut edellyttävät ajanmukaista toimintaa


VS.

Millaisen toiminnan väline mahdollistaa?

VS.

Millaisen toiminnan tila mahdollistaa?

INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI (Lonka & Ketonen, 2012; Lonka, 2012)

KM Lauri Vaara & KM Mikko Halonen

1. Sytytetään kiinnostus, kartoitetaan oppimisen tarve ja asetetaan työskentelylle tavoitteet.

2. Ylläpidetään kiinnostusta ja tuetaan prosessia erilaisilla välineillä ja metodeilla sekä syvennetään sitä verkossa, P2P, kotona, metsässä yms.

3. Mitä opittiin? Mitä uutta luotiin? Miten prosessi sujui? Kiinnostuksen syventäminen yhteisen keskustelun kautta.

Alkutilan arviointi ja palaute

Diagnostinen arviointi ja palaute

Minerva-torin historia 2012-


Minerva-torin taustalla innostavan oppimisen malli ja uusimmat oppimiseen liittyvät tutkimustulokset.• Oppiminen tulisi nähdä aktiivisena, tietoa rakentavana prosessina, eikä passiivisena, tietoa

toistavana prosessina (Lonka, Joram & Bryson, 1996).• Uudenlaisten, sosiaalisiin käytäntöihin nojautuvien tietokäytäntöjen hyödyntäminen

oppimisprosessien yhteydessä (mm. Hakkarainen, 2009).• Diginatiivien erityispiirteet (mm. Prensky, 2006). Myös kriittinen näkökulma (mm. Philip &

Garcia, 2013; Bennett, Maton & Kervin, 2008). Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama MIND THE GAP -hanke https://blogs.helsinki.fi/mindthegap/

• CASS-mittausten tulokset: opiskelijoiden oppimisen kannalta pienryhmät huomattavasti optimaalisempia kuin luennot (mm. Muukkonen et al., 2008).

• Kiinnostuksen merkitys oppimisessa: lisää pitkäjänteisyyttä ja positiivisia tuntemuksia opiskelua kohtaan sekä parantaa muistamista (Hidi & Renninger, 2006; Ainley, Hillman & Hidi, 2002).

• Opettajan vahva kontrolli vähentää oppijan positiivisia emootioita. Kognitiivinen autonomia taas lisää kiinnostusta (Tsai et al., 2008)

• Motivaatio on yksilöllistä (erilaiset motivationaaliset strategiat): miten huomioida opetuksessa? (Tuominen-Soini, 2012; Heiskanen, 2012).

• FLOW – optimaalinen motivationaalinen tila (Csikszentmihalyi, 1988)• Motivaation lisäksi myös tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin (Jurik, Gröschner & Seidel,

2013; Kim & Pekrun, 2014). -> akateemiset tunteet (Ketonen & Lonka, 2012).• Self-Determination Theory, SDT: autonomia vs. kontrolli, vaikutus motivaatioon (mm. Deci &

Ryan, 2008)


Kehittämistyön haasteitaTeknologian opetuskäytön suhteen törmätään usein kolmenlaisiin esteisiin (ks. esim. Hietajärvi ym., 2013):• Toimintajärjestelmän esteet

• Perinteinen opetusajattelu, tietokoneluokat, taitojen ja toimintojen tiukat raja-aidat

• Käytännön esteet• Laitteiden puute, huolto

• Inhimilliset esteet• Taitojen puute, asenteet

• Ja astutaan sudenkuoppiin:• Oletetaan, että teknologia lisää motivaatiota.• Hyökätään teknologia edellä.• Keksitään pyörä uudestaan.• Piilotetaan laitteet.• Leikataan teknologialta siivet.• Keskitetään osaaminen.• Keskitytään sovellusten käyttöön (liikaa).


Teknologian järjellinen käyttö vaatii toiminnan ”käyttöjärjestelmän” muuttamista• Kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa

teknologian välittämän yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä oppimistuloksia.

• Digitaalisesta teknologiasta tulee joustava toimintaväline vain mielen ja aivojen uudelleen ohjelmoinnin (”formatointi”) välityksellä.

• TVT:n tehokkaassa käytössä ei ole kysymys irrallisista taidoista, vaan tieto- ja mediakäytäntöjen omaksumisesta => käyttöjärjestelmän muovaaminen.

• Suurin osa nuorista tarvitsee tähän ohjausta.

Professori Kai Hakkarainen

Voisimmeko luoda uudenlaisia tietokäytäntöjä?

• Toimijuus, kyky vaikuttaa ympäristöön ja hyödyntää sen tarjoamia resursseja oman toiminnan tukena (esim. Edwards, 2005) ja vastuullisuus (accountability), mitä ja ketä varten asioita tehdään (esim. Gresalfi et al. 2008).

• Yhteisön tavat toimia, enemmän kuin henkilökohtaiset uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Hakkarainen, 2009; Lonka, 2012).

• Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä kehitellään uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009).

• MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten tuemme yhteisöllistä oppimista?

Professori Kai Hakkarainen, KM Lauri Hietajärvi

Ilmiöpohjaiset ja tutkivat monialaiset tietotyöprojektit kulttuurin muutoksen apuna

Professori Kai Hakkarainen

• Haastava ja merkityksellinen ongelmatai ilmiö

Projektinaloitus

• Tiedon soveltaminen ja luominen

• Jatkuva korjaava palaute

• Vertaisarviointi

Projektin suoritus

• Reflektointi, korjaaminen,

• Iteraatiot• Tiedon luominen ja

rakentaminen

Projektin jatko

Osanottajat kasvavat projektiensa mukana tavalla, joka rakentaa tulevan oppimisen edellytyksiä!

Mikä ihmeen Flipped Classroom?• Luokkahuone “ylösalaisin”: yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon

jakamiseen• Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa, kotona

tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella• Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään keskusteluun,

asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna

• Toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen, kuten projektiin• Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat yhdessä

ovat vastuullisia toimijoita


http://vimeo.com/62238077





Haasteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen

”Uutta toimintakulttuuria rakentaessa tyypillinen virhe on mukauttaa uudet mallit osaksi vanhoja rakenteita ja toimintatapoja.”

(Ryymin & Silander, 2012).

Maailma muuttuu vauhdilla. Meidän on nyt ajateltava asiat kokonaan uudella tavalla. Tutkimusta on jo riittävästi, nyt olisi aika toimia!


Miten?


Kirjallisuutta to name a few…• Ainley, M., Hillman, K., & Hidi, S. (2002). Gender and interest processes in response to literary texts: Situational and individual interest. Learning and Instruction, 12(4), 411-428.• Anderson, C. (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Publishing: New York.• Barron, B. (2004). Learning ecologies for technological fluency: Gender and experience differences. Journal of Educational Computing Research, 31, 1-36.• Bennet, S., Maton, K., Kervin, L. (2008). The 'digital natives' debate: A critical review of the evidence. British Journal of Educational Technology. 39 (5), 775-786.• Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the “digital native” debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, 321-331.• Csikszentmihalyi, M. IS Csikszentmihalyi. 1988. Optimal Experience.• Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Self-determination theory: A macrotheory of human motivation, development, and health. Canadian Psychology/Psychologie Canadienne, 49(3), 182.• Edwards, A. (2005). Relational agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research, 43(3) ,168–182.• Eynon, R., & Malmberg, L. (2011). A typology of young people's internet use: Implications for education. Computers and Education, 56, 585-595. • Gee, J.P. (2007). Good video games + good learning. New York: Peter Lang.• Gresalfi, M., Martin, T., Hand, V. & Greeno, J. (2008). Constructing Competence; an analysis of student participation in the activity systems of mathematics classrooms. Educ Stud Math (70). 49-70.• Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), 213-231.• Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva Oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo.• Helsper, E., & Eynon, R. (2009). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36, 3, 503-520.• Heiskanen, H. (2012). Opiskeluinnon avaimet. Tietokäsitysten ja ajattelu- ja toimintastrategioiden yhteys, 161.• Heiskanen, H., Lonka, K., Ketonen, E., Korhonen, J., & Saarinen, E. (2012). Promoting Study Engagement on an Innovative Philosophy Course. In A Paper Presented at EARLI SIG Higher Education Conference, Tallinn, Estonia.• Hidi, S., & Renninger, K. A. (2006). The four-phase model of interest development. Educational psychologist, 41(2), 111-127.• Ito, M. et al. (2011) . Hanging Out, Messing Around, and Geeking Out. Kids Living and Learning with New Media. MIT Press: Cambridge.• Jurik, V., Gröschner, A., & Seidel, T. (2013). How student characteristics affect girls' and boys' verbal engagement in physics instruction. Learning and Instruction, 23, 33-42. • Kim, C., & Pekrun, R. (2014). Emotions and motivation in learning and performance. In Handbook of research on educational communications and technology (pp. 65-75). Springer New York.• Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience. Studies for the learning society. 2, 2-3, 63-74. • Lonka, K. (2012). Engaging Learning Environments for the Future : The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In Roisin Gwyer, Ruth Stubbings, Graham Walton (toim.) The road to information literacy: Librarians as facilitators of

learning : IFLA Publications Series 157. • Lonka, K., Joram, E., & Bryson, M. (1996). Conceptions of learning and knowledge: Does training make a difference?. Contemporary Educational Psychology, 21(3), 240-260.• Muukkonen, H., Hakkarainen, K., Inkinen, M., Lonka, K., & Salmela-Aro, K. (2008, June). CASS-methods and tools for investigating higher education knowledge practices. In Proceedings of the 8th international conference on

International conference for the learning sciences-Volume 2 (pp. 107-114). International Society of the Learning Sciences.• Prensky, M. (2001a). Digital natives, digital immigrants. On the New Horizon, 9 (5), 1-6.• Salmela-Aro, K & Upadaya, K. (2012). Schoolwork engagement inventory – energy, dedication, and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment.• Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., J.-E. Nurmi, (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57.• Silander, P. & Ryymin, E. Johtaminen toimintakulttuurin muutoksen työkaluna. TIETo, 5.• Stevenson, I. (2013). Does technology have an impact on learning? A Fuzzy Set Analysis of historical data on the role of digital repertoires in shaping the outcomes of classroom pedagogy. Computers & Education, 69, 148-

158.• Tuominen-Soini, H. (2012) Schoolwork engagement and burnout among Finnish high school students and young adults: Profiles, progressions, and educational outcomes. Developmental Psychology. July 29. 2013• Vallerand, R. J., Salvy, S-J., Mageau, G. A., Elliot, A. J., Denis, P. L., Grouzet, F. M. E. & Blanchard C. (2007). On the Role of Passion in Performance. Journal of Personality 75 (3), 505-534.

diginatiivit tulevat

Entertainment & Humor