Harto Pönkä, @hponka, 11.10.2016

Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta

Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM

2008, jatko-opintoja

• Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija

• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA

• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille

• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009

Blogi: harto.wordpress.com

Miksi kännyköitä, tabletteja

ja läppäreitä opetukseen?

VAIN

MUUTOS ON PYSYVÄÄ

KOULUN MURROS so. opetus ja

toimintakulttuuri

Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros

Teknologian/yhteiskunnan murros

Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros

Älypuhelin =

kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

Nuoret

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/ (13-29-v.)

Työelämän nykyisiä vaatimuksia

• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu

Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus

(EK:n Oivallus, 2011)

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä koulun ulkopuolisen todellisuuden välillä on lisääntymässä.”

PISA 2012, Suomen raportti

Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan

jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen.

Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä.

Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää

valmiuksia työelämään ja työhön.

Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

”

Lähde: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

Mitä TVT-tietoja ja -taitoja

lukiossa pitäisi opettaa uuden OPS:in mukaan?

21. vuosisadan taidot (ATC21S)

Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot

Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely

Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito

Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus

http://www.atc21s.org/

Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422

Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti

– Yksin ja yhdessä erilaisilla välineillä

• Varsinkin netissä syntyy jatkuvasti uusia tekstilajeja

– Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä

• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä tarkistamaan eri lähteistä, sillä kyse voi olla myös harhauttamisesta

• Keskiössä uudet kirjoitustaidot:

– Tekniset taidot, monimediaisuus, multitaskaus, luovuus

– Yhteiskirjoittaminen, julkisuustaidot

Monilukutaito

Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,

http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

E-kansalais- ja vaikuttamistaidot

Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:

http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-

ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)

Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

Diginatiiveille pitää opettaa somea!

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.

• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä.

• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella.

• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä.

• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?

Reilun somen säännöt

1. Erottele tieto ja mielipide.

2. Perustele väitteesi.

3. Myönnä ja korjaa virheesi.

4. Ole avoin.

5. Älä jankuta.

6. Älä provosoi.

7. Älä johda harhaan.

8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.

9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.

10. Kunnioita oikeutta.

11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.

12. Älä aiheuta harmia.

Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

”Teknologia mullistaa opetuksen!”

Vaan kuinkas sitten kävikäään…

Teknologian perusedut

• Voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi – Kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.

• Ajasta ja paikasta riippumattomuus

– Silti aika ja paikka tarvitaan edelleen

• Ryhmän yhteinen tila – Materiaalit, keskustelut, yhteiset tuotokset, aikataulut jne.

• Tekstimuotoisuus tukee käsitteellistä ymmärtämistä – Ajatusten selittäminen ja näkyväksi tekeminen

• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen – Pikemminkin roolien uudelleen muotoutuminen

• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu – Prosessin vaiheisiin voidaan palata ja sitä voidaan arvioida

Lähteet: Yle uutiset,

http://yle.fi/uutiset/digiloikka_taaksepain_koulujen_digitalisoinnin_tyokalut_saavat_opettajilta_huutia_helsingissa/9176889

ja Arno Kotro, http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta

Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla

• Mobiili

– Toimii tableteilla ja kännyköillä

– Ei liitetiedostoja

– Ei pitkiä videoita

– Ei selainriippuvuuksia

– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia

• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+)

Nykyaikainen some-/verkkopalvelu

WhatsApp Facebook & FB messenger Skype

Arjesta tutut some-palvelut opetuksessa

”Pilvipalvelut ovat vastakohta tietojen ja tiedostojen säilyttämiselle tietokoneen kovalevyllä.”

Lähde: Tomy Rhymond, http://tomyrhymond.wordpress.com/2011/08/06/comparing-cloud-service/

Tablet-sovelluksia opetukseen: http://tablet.purot.net/

Hienot laitteet ja sovellukset eivät ole tärkeitä, vaan se,

voidaanko teknologian avulla

opettaa ja tukea oppimista.

http://answergarden.ch

Opetuksen aktivointi

Pelillisyys

http://getkahoot.com

Läksy ennen oppituntia

1. Verkkoluento esim. YouTube-videona tai muu verkkomateriaali

2. Ennakkotehtävä tai ryhmäkeskustelu verkossa

3. OPPITUNNIN AIKA VAPAUTUU: - aktiiviselle työskentelylle - yksilöohjaukselle

4. Älä toista ”läksyä” tunnilla

http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Käänteinen opetus

”Tiedon luominen on parasta oppimista.”

Kirjoitelmia, blogeja, wikejä, käsitekarttoja, esityksiä, digitarinoita, videoita, animaatioita jne.

Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti

päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa.

• Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä

• Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä

3-5 /ryhmä

Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BY

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…

1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen

2. arvioivat tietoa kriittisesti

3. esittävät kysymyksiä

4. rakentavat uutta tietoa

5. ratkaisevat ongelmia

6. soveltavat oppimaansa

Yhteisöllinen oppiminen käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

Miten TVT ja some-palvelut

otetaan käyttöön opetuksessa?

Valitse käytettävä väline/sovellus a ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:

• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?

• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden

oppimisprosessissa valitsemasi välineen/sovelluksen avulla?

1. askel: idea ja väline/sovellus

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Teknologis-pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen

• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena

• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:

– Sisältötieto

– Pedagoginen tieto

– Teknologinen tieto

Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:

• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta? • Miten ratkaisusi muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?

• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä? • Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä? • Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi?

Mistä vaiheista opetus koostuu?

• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?

2. askel: työskentelytapa ja vuorovaikutus

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Millaisen oppimisympäristön rakennat:

• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-/verkkopalveluissa? • Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin?

• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-/verkkopalveluja?

Miten varmistat työskentelyn onnistumisen verkossa? • Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?

• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan? • Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään

yhteisöllisesti?

3. askel: verkkoympäristön rakentaminen

Et voi suunnitella kaikkea etukäteen.

Jossain vaiheessa täytyy vain uskaltaa

heittäytyä uuden kokeilemiseen!

Opetusjakson aikana:

• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti. • Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna

tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä. • Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.

• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.

4. askel: tee se!

Keskustelu Miten opetat TVT- ja some-taitoja? Mikä voisi olla oma ideasi TVT:n opetuskäyttöön?

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

KIITOS!