Delfoistaja ennakoinnista

OOO 20.10.2009

Hannu Linturi

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Tulevaisuuden VerkostoAkatemia

Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Demos www.demos.fi

eDelfoi www.edelphi.fi

Delfoi –yhteisö eDelfoi.ning.com

Futures Research Methodology V2.0

1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games

2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int.

3. Delphi 17. Normative Forecasting

4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping

5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR)

6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight

7. Structural Analysis 21. Agent Modeling

8. Systems Perspectives 22. SOFI

9. Decision Modeling 23. SOFI Software

10.Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept

11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning

12.Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis

13.Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and

14.Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia.

Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting).

Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

Delphi method

The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds.

After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments.

Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi

Delphi method

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi

“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff )

Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille valistuneita ja perusteltuja argumentteja tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).

Tunnusmerkit

1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia

2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö

3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin

4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia

5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa

6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana

Prosessi

1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys)

2. Tutkimusryhmän kokoaminen3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen

(paneli)5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-

väitteet)6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)7. Analyysi (argumenteista teesejä)8. Toinen kierros (argumentointi)9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)10.Kolmas kierros (fokusointi)11.Analyysi ja raportointi12.Julkaisu

Variaatioita

• Consensus Delphi (Olaf Helmer)• Technology (quantitative) Delphi• Policy Delphi (Murray Turoff)• Argumentative Delphi (Osmo Kuusi)• Disaggregative Delphi (Petri Tapio)• Feedback Delphi (Yrjö Myllylä)• TechCast Delphi www.techcast.org• Real Time Delphi (Millennium Project)

• Communicative, Dialogical, Structured, Social, …

Kiistakysymys

• Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)

• Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

• Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)

• (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)• Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a

discourse or of a section of a discourse”)

1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

Väite, arvio ja perustelu

• Tulevaisuusväite, teesi (statement)• Asteikkokysymykset, vuosiarviot,

trendiarviot, avoimet kysymykset• Argumentti, syy (argument, reason)• Vasta-argumentti, lisäperustelu

Paneli

• Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)

• Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

• Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys• Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä,

mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)

eDelfoi 3.0

eDelfoi 3.0

Possible Development Likelihood by 2030 (%)

National programs for improving collective intelligence• Some richer as well as lower income countries have (by this year of

2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.

Likelihood by 2030

The average group answer: 63.6 Respondents: 189

Just in time knowledge and learning • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous

computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.

Likelihood by 2030

The average group answer: 72.7 Respondents: 181

Individualized education • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of

individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.

Likelihood by 2030

The average group answer: 65.0 Respondents: 179

Education and Learning: Possibilities by 2030

Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset

valinnat Suomessa

Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun

yliopisto

Sisältö

• Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?

• Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?

• Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?

Tausta

• Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön

• Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)

• Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

Globalisaatio-skenaariot

S1..S4

Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja

tulevaisuudessaM1 .. Mn

Delfoi-kysely(tulevaisuus)

Haastattelut, selvitykset ym.(ennen ja nyt)

Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin

Globaalikehityksen ennakointi

Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä

Laaja ja asiantunteva

joukko ihmisiä metsäalan

sisältä ja liepeiltä

osallistui aktiivisesti

delfoi-kyselyyn

• Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)

• T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso

• Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)

• Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife),

• Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)

• Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)

• Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)

• Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)

• Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

Rohkeat panostukset

nostivat Suomen

metsäsektorin johtavaan

asemaan 1980-90-luvuilla

Missä nyt mättää –

purevatko omat koirat, netti,

jenkit vai kiinalaiset?

FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN

• Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa

• ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki

• Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan

• Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

18 %

43 %

32 %

7 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

4 = erittäinepätodennäköistä

3 =epätodennäköistä

2 = todennäköistä

1 = erittäintodennäköistä

Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:

Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta

Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva

Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on

Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä

Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

Maailman ja metsäalan

tuleva kehitys: paljon

epävarmuutta ja

yllätystekijöitä ilmassa

• Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia

• Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

• Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

• Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

• Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!

Kotipesä (eristäytyminen)

Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)

McWorld (taloudellinen avoimuus)

Zapatista (tempoilevuus)

Onko tempoileva globalisaatio:

0 %

5 %

61 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

4 = mahdoton

3 = epätodennäköinen

2 = mahdollinen

1 = todennäköinen

Tarve uudistaa metsäsektoria suuri

Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

Näkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinen

Näkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinen

Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia

Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä

Moniarvoiset: kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä

Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.

Eri kehityskuluist

a löytyy samojakin

tekijöitä

Onko Suomella ja

metsäsektorilla malttia

varautua?

Mihin on syytä jatkossa varautua?

• Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

• Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

• Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

• Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

• Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

• Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi

HSE: Cemat

Suomen polku 1997

Suomen polku 2007

Tietoyhteiskunta

1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä.2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla.3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat.4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy.5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia.7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja

luovaa toimintaa.8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä.9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa,

osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen.

10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla.11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja

yhteiskuntavetoisesti.12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia.13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

Tietoyhteiskunta

1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen,

sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu.

2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä

oppimistyylejä ja -tarpeita.

3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen

mielipideilmaston syntyminen.

4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän

perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä.

5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin

panostuksin.

6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten

arvojen vahvistumisen turvaaminen.

7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän

teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä.

8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen

kasvun edistäminen.

9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen.

10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin.

11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään.

12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi.

13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi.

14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin

panostuksena.

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen

1. Kommunikaatiovalmiudet?

2. Muutoksen sietokyky?

3. Oppimiskyky?

4. Ekologisuus?

5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)?

6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu?

7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen?

8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen?

9. Usean kielen hallinta?

10.Ammatti- ja alaspesifi tietotaito

11.Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)?

12.Tiedeosaaminen?

13.Fyysinen kuntoisuus?

14."Käden taidot”

15.Esteettisyys?

Avaintaidot

Avaintaidot

Sivistys

Viestintäympäristö

• ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”.

• Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

• Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

• Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)

Asiantuntijuus?

Tulevaisuustermit ja -metodit

MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET

• Verkostoituminen (yhteispeli)

• Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat• Teknologinen kehitys (the

net, tietokoneet)• Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat,

verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

• Individualismi ja privatisoituminen (the self)

• Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut

• Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys

• Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

• Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

• Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve

• Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha• Joustavuus, säätelyn

purku• Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen

poistuminen• Suureneminen ja integraatio

• Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)

• Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia

• Simuloituminen, abstraktisuus

• Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

• Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate• Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

• Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

• Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys