Danielin kirjan 9. luku jakeet 24–27Kirjoitan tähän alkuun profetian jakeissa Dan 9:24-27. Suluissa on vaihtoehtoisia käännöksiä hepreankielisestä alkutekstistä. Käännös ei seuraa suomenkielisen kirkkoraamatun tekstiä vaan on käännetty englanninkielisten käännösten ja heprea-englanti sanakirjojen avulla uudestaan. Suluissa mainitut kaksoisvuosiviikot ajanmääreinä ovat peräisin Osmo Alhon tutkielmasta ”Danielin kirjan 9. luvun profetia”. (http://www.karstulanhelluntaisrk.net/Daniel_200502.pdf) Käsittelen hänen tutkielmaansa tässä kirjoituksessa, mutta se ei ole kirjoituksen pääaihe. Yritän selvittää tämän kirjoituksen avulla sitä, onko tässä profetiassa ennustus tulevasta lopun ajasta vai onko tämä viittaus Jeshuaan ristiinnaulitsemiseen vai onko tässä ennustus molemmista asioista.

Daniel:9:24 Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin kapina päättyy, synti puhdistetaan (täytetään, viedään loppuun) ja lukitaan sinetillä (sinetöidään, viedään loppuun, päätetään), vääryys (perversio, kierous; pahat teot; synti) sovitetaan, iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään (viedään loppuun; saatetaan päätökseen; lukitaan),ja kaikkein pyhin voidellaan.9:25 Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava (uudelleen) ruhtinaaseen (päämieheen/ hallitsijaan) Messiaaseen (voideltuun) on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentä kaksi vuosiviikkoa niin se rakennetaan (jälleen), (sen) tie (aukio, tori, avara paikka) ja vallihaudat (kulta/ ymmärrys/ harkinta/ terävä älyllinen erottamisen kyky), mutta vaikeina aikoina (tai aikojen ahdingossa tai ahdingon aikana). 9:26 Ja kuudenkymmenenkahden vuosiviikon jälkeen tapetaan (leikataan irti/ pois/ hävitetään kansasta) Messias, mutta ei itsensä vuoksi (hänelle ei jää ketään tai häneltä ei jää mitään) vaan kansan puolesta; hyökkäävä ruhtinas on tuhoava kaupungin ja pyhäkön (hyökkäävän ruhtinaan kansa on tuhoava kaupungin ja pyhäkön), ja sen (kansan) loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia (hävityksiä; autioita paikkoja). 9:27 Ja hän tekee liiton vahvaksi monien kanssa (Hän tekee liiton raskaaksi monille) viikon ajaksi; ja vuosiviikon puolivälissä hän lakkauttaa (shabath, sapatti) yhteysuhrin (uhri rauhan solmimiseksi Jumalan kanssa; KR 1933: teurasuhrin) ja kiitosuhrin (KR 1933: ruokauhrin, veretön uhri viljasta), ja iljetysten siivin tulee kauhistus (iljettävä epäjumala asetetaan temppelin harjalle/ korkeaan paikkaan); ja se, mikä on säädetty, vuodatetaan hävittäjän päälle loppuun asti (kauhistuksen päälle vuodatetaan täydellisesti se, mikä on säädetty).

Dan 9:24

Daniel:

9:24 Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin kapina päättyy, synti puhdistetaan (täytetään, viedään loppuun) ja lukitaan sinetillä (sinetöidään, viedään loppuun, päätetään), vääryys (perversio, kierous; pahat teot; synti) sovitetaan, iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään (viedään loppuun; saatetaan päätökseen; lukitaan),ja kaikkein pyhin voidellaan.

Seitsemät eli viikot

Hepreassa käytetään viikon sijasta lukusanaa seitsemän. Kun on kirjoitettu ”seitsemänkymmentä viikkoa”, niin se on itse asiassa ”seitsemänkymmentä seitsemää”. Seitsemän tarkoittaa joko viikkoa eli seitsemää päivää tai vuosiviikkoa eli seitsemää vuotta. Seitsemänkymmentä seitsemää tarkoittaa 490 vuotta. (70x7=490) Näiden vaihtoehtojen lisäksi on esitetty myös tulkinta, jonka mukaan Daniel olisi kirjoittanut osittain kaksoisvuosiviikoista jakeessa 24 ja 25. Osmo Alho käsittelee tätä tulkintaa yksityiskohtaisesti tutkielmassaan ”Danielin kirjan 9. luvun profetia”. (http://www.karstulanhelluntaisrk.net/Daniel_200502.pdf)

Seitsemän voi tarkoittaa siten seuraavia asioita:

Seitsemän (shavuim tai shavuajim)

1) Viikko eli seitsemän päivää2) Vuosiviikko eli seitsemän vuotta (päivää kohti yksi vuosi, 4Ms 14:34; Hes 4:5.)3) Kaksoisviikko eli 14 päivää (3Moos 12:5.)4) Kaksoisvuosiviikko eli 14 vuotta

Seitsemänkymmentä (shivim) seitsemää (shavuim tai shavuajim)

1) 70 viikkoa eli 490 päivää (70x7=490)2) 490 vuotta 3) 980 päivää (70x14=980)4) 980 vuotta

Kapina, synti ja vääryys

Thayer’s Lexicon määrittelee jakeessa käytetyt syntiä tarkoittavat sanat seuraavalla tavalla:

Dan 9:24, ”kapina päättyy”

pesha

1) kapina, syntia. yksilöä vastaanb. kansa kansaa vastaan

c. Jumalaa vastaani. yleensä synnistä puhuttaessaii. syntisen tunnustamasta synnistä puhuttaessaiii. Jumalan rankaisemasta synnistäiv. Jumalan anteeksi antamasta synnistä

d. syyllisyys kapinaan tai syntiine. rangaistus kapinasta tai synnistäf. (synti)uhri kapinasta tai synnistä

Dan 9:24, ”synti puhdistetaan (täytetään, viedään loppuun) ja lukitaan sinetillä (sinetöidään, viedään loppuun, päätetään)”

yks. h’attaa(h), mon. h’atta’oth

1) synti, syntinen2) synti, syntiuhri

a. syntib. synnin tila, syyllisyys syntiinc. rangaistus synnistäd. syntiuhrie. seremoniallisen saastaisuuden synneistä puhdistuminen

Dan 9:24, ”vääryys (perversio, kierous; syyllisyys vääryydestä; pahat teot; synti) sovitetaan”

avon

1) perversio, turmelus, vääryys, kierous, syyllisyys tai rangaistus vääryydestä, synti; suomenkielisessä käännöksessä (KR 1938) ”pahat teot”

a. vääryysb. syyllisyys vääryydestä, syyllisyys (suurena), syyllisyys (tilana)c. seuraus tai rangaistus vääryydestä

Näistä synneistä raskain on pesha. Se on tahallinen ja röyhkeä kapina Jumalaa vastaan. (Lähde: Kaarlo O. Syväntö, Vanhan testamentin käännösvirheistä.) Hattaa on synnistä käytetty yleissana, mikä tarkoittaa syntiä ja syntistä ihmistä: yleistä syyllisyyttä syntiin. Se voi tarkoittaa myös syntiuhria, joka tuo sovituksen synneistä. Samaan sanaperheeseen kuuluu Alhon mukaan myös Kaarlo Syvännön mainitsema sana ”het” (synti). Avon on vääryys tai kierous, esimerkiksi rikos esivaltaa tai puolisoa ja perhettä vastaan. Kainin tapauksessa avon oli huutava vääryys, minkä hän oli tehnyt veljelleen Aabelille, suuri rikos perhettä vastaan ja siitä aiheutui voimakas syyllisyyden tunne. (1Moos 4:13.) Syyllisyys synnistä onkin avonin yksi merkitys.

Kaikki kolme sanaa esiintyvät jakeessa 2Moos 34:7:

2.Mooseksen kirja:34:7 joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot (avon), rikokset (pesha) ja synnit (hattaa), mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa (pitää lukua) isien pahat teot (avon) lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen."

Sinetöidä, viedä loppuun, päättää

Dan 9:24, ”näky ja profeetta sinetöidään (viedään loppuun; saatetaan päätökseen; lukitaan)”

Thayer’s Lexiconin mukaan tarkoittaa sana

hataam

1) sinetöidä, laittaa sinetti t. sinetin taakse, sulkea, lukita, vahvistaa, hyväksyäa. (Qal)

i. sinetöidä, laittaa sinettiii. lukita, sulkea, kiinnittää sinetillä

b. (Niphal) sinetöidäc. (Piel) lukitad. (Hiphil) pysäyttää, tulla pysäytetyksi

Kun näky ja profeetta sinetöidään (hataam) 70 vuosiviikon jälkeen, niin se joko lukitaan ja suljetaan sinetillä tai vahvistetaan todeksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin verbi voidaan kääntää myös siten, että näky ja profeetta viedään päätökseen silloin. Kun yhdistämme jakeen Dan 9:24 Danielin kirjan päätössanoihin, niin voimme ymmärtää sen siten, että tämä jae tulee ajankohtaiseksi aikojen lopussa. Lainaan tähän kolme jaetta Danielin kirjan lopussa, missä sanotaan Danielin palaavan osaansa aikojen lopussa. Siihen asti kirjan lopun aikoja koskevat profetiat ovat suljetut sinetillä ja odottavat täyttymistään.

Daniel:12:4 Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat (tai: peitä, salaa, sulje) ja sinetöi (hataam: laittaa sinetin taakse, sulkea) tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat (tai: monet matkustavat edestakaisin), ja ymmärrys lisääntyy (tai: tieto lisääntyy).

12:9 Niin hän sanoi: "Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä (hataam) lopun aikaan asti.

12:13 Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa."

Kun jakeessa Dan 9:24 sanotaan ”näky ja profeetta sinetöidään (hataam)”, niin voisiko se tarkoittaa sitä, että tämän jakeen profetiassa mainitut 70 vuosiviikkoa viedään päätökseen lopun aikana? Monet Raamatun opettajat ja tutkijat ovat irrottaneet jakeesta Dan 9:27 vuosiviikon tai puoli vuosiviikkoa ja sijoittaneet sen tapahtumat viimeiseen pedon valtakunnan aikaan. Danielin kirjan 12. luvun tapahtumat sijoittuvat varmuudella pedon valtakuntaan, mutta miten on tämä profetia jakeissa Dan 9:24-27? Sen ajanmääritykset eivät sovi suoraan Messiaaseen Jeshuaan ja syntien sovitukseen Golgatalla muuten kuin tulkitsemalla jakeen 24 ”seitsemänkymmentä viikkoa” Alhon esityksen mukaan kaksoisvuosiviikoiksi eli 980 vuodeksi ja sen lisäksi jakeen 25 seitsemän viikkoa kaksoisvuosiviikoiksi eli 98 vuodeksi. (Osmo Alho, Danielin kirjan 9. luvun profetia. http://www.karstulanhelluntaisrk.net/Daniel_200502.pdf) Jakeessa 25 lasketaan lisäksi yhteen luvut 98 ja 434 (62 vuosiviikkoa), niin että saadaan yhteensä 532 vuotta, mikä sopii

yhteen Kristuksen syntymän kanssa, kun aikaa lähdetään laskemaan kuningas Kyyroksen määräyksestä rakentaa jälleen Jerusalemin temppeli vuonna 538 eKr. (Esr 1:1; 2Aik 36:22ss.) (538-532=6 eKr)

Osmo Alhon tulkinta

Danielin kirjan profetia jakeissa 9:24-27 on ajanmäärityksen puolesta ollut suuri ongelma Raamatun tutkijoille. Profetia on mielletty ennustukseksi Jeesuksen syntymisestä (6-5 eKr) ja ristiinnaulitsemisesta (30-32 eKr) sekä Jerusalemin tuhosta vuonna 70 jKr. Profetiassa puhutaan lisäksi Jerusalemin jälleenrakentamisesta, ennalleen palauttamisesta tai pystyttämisestä. Jerusalemin jälleen rakentaminen vuoden 586 eKr tapahtuneen tuhon jälkeen alkoi temppelin korjaamisesta, mikä työ aloitettiin vuonna 537 eKr. (Esr 3:8.) Väliä näillä tapahtumilla on seitsemän vuosiviikkoa eli 49 vuotta, mikä sopisi yhteen jakeen Dan 925 kanssa. (”voideltuun ruhtinaaseen – tulkinta: Koorekseen – asti on kuluva seitsemän vuosiviikkoa) Temppelin rakentaminen keskeytyi vastustajien vuoksi, mutta valmistui lopulta vuonna 516 eKr, jolloin oli temppelin vihkiminen. (Esr 4:1-6:17.) Näin täyttyi profeetta Jeremian ennustamat 70 vuotta temppelin tuhon ja jälleenrakentamisen välillä. (Jes 25:11,12; 29.10.) Danielin kirjan jakeiden 9:24-27 ennustusten ajoittaminen Messiaaseen Jeshuaan on kuitenkin ongelmallinen eikä siihen ole suoraa ja yksinkertaista ratkaisua löydetty.

Osmo Alho on ratkaissut ajanmääritykseen liittyvän ongelman siten, että on sijoittanut jakeisiin Dan 9:24,25 käsitteen ”kaksoisviikko” yhden viikon sijaan. (Osmo Alho, Danielin kirjan 9. luvun profetia. http://www.karstulanhelluntaisrk.net/Daniel_200502.pdf) Jakeessa 3Moos 12:5 on käytetty samaa hepreankielistä sanaa kuin Daniel käyttää viikosta, mutta sen merkitys onkin kaksi viikkoa yhden sijasta. Hepreankielen alkuteksti on kirjoitettu ilman vokaalimerkintöjä, mistä johtuen jokaisen sanan kohdalla ei olla täysin varmoja oikeasta vokalisoinnista. Vokalisointi on lisätty juutalaisten oppineiden, masoreettien toimesta 700-luvulla jKr. Vaikka vokalisointi on tehty äärimmäistä tarkkuutta noudattaen, on siinä voinut tulla virheitä.

Jos Daniel käytti jakeessa 9:24 erilaista vokalisointia jakeen 3Moos 12:5 tapaan, niin silloin jakeen aikamääre olisikin 980 vuotta eikä 490 vuotta niin kuin on yleisesti tulkittu. 490 vuotta ei kuitenkaan sovi Jeesuksen kuolemaan Golgatan ristillä, joten sikäli kuin jae 9:24 kertoo meille syntien sovituksesta, niin aikamääre ei täsmää, jos se lasketaan suoraan tästä luvusta. Enkeli, joka Danielille puhui, ei kuitenkaan välttämättä tarkoittanut suoraa tulkintaa, mutta katsotaan silti, miten Alho on ongelman ratkaissut omassa esityksessään.

Kun aika lasketaan 980 vuoden mukaan (70*14=980 vuotta), niin pääsemme suoraan Jeesuksen kuolinvuoteen eli vuoteen 30 jKr, kun aloitamme laskun Israelin pyhän kaupungin eli Jerusalemin ensimmäisen temppelin vihkiäisistä vuonna 950 eKr. (Salomon rakennuttama temppeli) Alhon mukaan on perusteltua ajatella näin. Enkeli sanoi, että Israelille ja pyhälle kaupungille on annettu 70 vuosiviikkoa tai kaksoisvuosiviikkoa aikaa. Alho tulkitsee tämän olevan puhetta Salomon rakentamasta ensimmäisen temppelin vihkimisestä toisen temppelin vihkimiseen eli seurakunnan ajan alkuun. Uuden liiton uskovista tuli Jeesuksen kuolleistanousemisen jälkeen uuden liiton Jumalan temppeleitä, kun Pyhä Henki tuli opetuslapsiin. (Apt 1:4-8; 2:1-4; 1Kor 3:16,17; 6:19.) Alhon esittämät vaihtoehdot ”kaikkein pyhimmän voitelemiseksi” ovat:

1. ”Jeesuksen ylösnousemus merkitsi Jeesuksen ruumiin temppelin vihkimistä. (Joh 2:18-22.)

2. Jeesuksen taivaaseen astuminen merkitsi Jeesuksen taivaallisen temppelin vihkimistä. (Hebr. 9:11-12.)

3. Pyhän Hengen vuodatus merkitsi Jeesuksen perustaman seurakunnan eli Jeesukseen uskovista ihmisistä muodostuvan, elävistä kivistä rakentuvan Uuden Liiton temppelin vihkimistä. (Apt 2:1-18; 1Kor 3:16; Efe 2:19-22; 1Piet 2:4-5.)”

Tässä on vielä laskelmat siitä, miten edellä kerrottuihin lukuihin on päästy. (Lainaukset ovat em. Alhon artikkelista Danielin kirjan 9. luvun profetia. http://www.karstulanhelluntaisrk.net/Daniel_200502.pdf)

– Daavid valloittaa Jerusalemin (mainittu esimerkiksi Jerusalemin 3000-vuotisjuhlan esitteissä) 1005 eKr– Daavid kuninkaana Jerusalemissa (1Kn 2:11) 33 vuotta – Daavidin kuolema 972 eKr– Daavid ja Salomo kuninkaina yhtä aikaa (1Kn 1 ja 2) n. 2 vuotta – Salomon 1. vuosi kuninkaana n. 974 eKr– Salomon 4. vuosi kuninkaana, temppelin rakentaminen alkaa (1Kn 6:1) n. 971 eKr– Temppelirakennuksen rakentaminen (1Kn 6:38.) 7 vuotta – Salomon 11. vuosi kuninkaana, temppelirakennuksen valmistuminen 1Kn 6:38.) n 964 eKr– Salomon palatsin rakentaminen ja temppelikaluston valmistaminen ja kuljetus Jerusalemiin (1Kn 7) 13 vuotta – Temppeli valmis vihkimistä varten n. 951 eKr– Vihkimisjuhlan valmistelut kuten tilapäisen alttarin rakentaminen esipihalle, kansan kutsuminen juhlaan, juhlakansan kokoontuminen, yms. (1Kn 8.) n. 1 vuosi – Temppelin vihkiminen n. 950 eKr

Kun tästä vähennetään 70 kaksoisvuosiviikkoa (70x14) - 980 vuotta niin pääsemme suunnilleen vuoteen 30 jKrmikä oli Herran ristiinnaulitsemisen vuosi.

Alhon tulkinnan mukaan Danielin kirjan 9. luvun profetiaan ei sisälly ennustusta pedon valtakunnan aikaisista tapahtumista. Hänen tulkinnassaan on kuitenkin joitakin heikkouksia, minkä vuoksi se on hyvä kyseenalaistaa ja tarkistaa, onko profetiassa sittenkin viittauksia lopun ajan tapahtumiin.

1) Onko hepreankielelle ominaista ilmoittaa luku 980 siten kuin Alho esittää sen ilmoitetun? (70*14=980)

a. Jos on helpompi tapa ilmaista luku, niin miksi sitä ei ole käytetty?2) Enkeli Gabriel ilmoittaa luvut kolmessa jaksossa tai oikeastaan 3,5 jaksossa:

7+62+1=70 tai 7+62+0,5+0,5=70. Tällä jaksotuksella luulisi olevan jotakin merkitystä. Alhon tulkinnassa tämä merkitys jää suureksi osaksi hämärän peittoon.

a. Jakeessa 9:25 on erotettu toisistaan luvut 7 ja 62. Tällä pitäisi olla jokin merkitys, mutta Alhon erittelystä ei sellainen merkitys tule ilmi. Jos jaottelulla ei ole mitään merkitystä, niin miksi Gabriel teki tämän jaottelun? Alho

sivuuttaa tämän kysymyksen ja laskee luvut yhteen edellä esitetyllä tavalla: 7*14+62=532 vuotta.

b. Jae 9:25 on jaettu ikään kuin siten, että 7 viikkoa tai vuosiviikkoa kuluu ruhtinaaseen (hallitsijaan) Messiaaseen (voideltuun) ja 62 viikkoa tai vuosiviikkoa Jerusalemin rakentamiseen. Tätä jaottelua ei ole huomioitu missään tietämässäni tulkinnassa, kun vuosia on laskettu.

c. Jakeessa 9:26 kerrotaan, että voideltu leikataan pois tai hävitetään kansasta 62 viikon tai vuosiviikon jälkeen. Jos tämä on ennustus Messiaan ristiinnaulitsemisesta, niin miksi tässä on mainittu 62 viikkoa tai vuosiviikkoa? 62 vuosiviikkoa mistä hetkestä alkaen? 62 vuosiviikkoa on 434 vuotta ja jos halutaan päästä noin vuoteen 30 jKr eli Messiaan kuolinvuoteen, pitäisi laskut aloitta vuodesta 404 eKr. Silloin ei tapahtunut mitään merkittävää historian tietämykseni mukaan.

d. Jakeessa 9:26 sanotaan myös, että Jerusalemin kaupunki ja pyhäkkö tuhotaan: ne hävittää hyökkäävän ruhtinaan kansa. Jakeen alussa on mainittu 62 viikkoa tai vuosiviikkoa. Jos tämä viittaa kaupungin ja pyhäkön hävittämisen ajankohtaan, niin lasku pitäisi aloittaa vuodesta 364 eKr, että päästäisiin Jerusalemin tuhon ja temppelin hävityksen vuoteen eli vuoteen 70 jKr. En ole löytänyt mitään järkevää perustetta sille, että aika lasketaan siitä vuodesta. Voidaan tietysti olettaa, ettei 62 viikkoa tai vuosiviikkoa viittaa lainkaan kaupungin ja temppelin hävittämisen aikaan vaan pelkästään voidellun pois leikkaamiseen. Vaikka asia olisi näin, niin se ei selitä sitä, miten voideltu leikataan pois kansasta 62 viikon tai vuosiviikon jälkeen. (ks. ed. kohta c.) Alhonkin selityksessä tämä lasketaan 70 kaksoisvuosiviikon mukaan, ei 62 vuosiviikon mukaan, mihin jae 26 selvästi viittaa. Ainoa mahdollinen vaihtoehtoinen tulkinta on yhdistää 7 ja 62 vuosiviikkoa, jolloin tulee yhteensä 69 vuosiviikkoa, minkä jälkeen voideltu leikataan pois kansastaan. Tästä tulee 483 vuotta, mutta sekään ei tuo vastausta laskuissa esiintyviin ongelmiin. Jos ennustus koskee Messiaan Jeshuaan ristinkuolemaa, niin lasku pitäisi alkaa vuodesta 453 eKr. (453 eKr – 483 vuotta = 30 jKr) Vuonna 453 eKr ei tapahtunut tietääkseni mitään sellaista, mikä oikeuttaisi laskemaan vuodet siitä hetkestä lähtien. Esra palasi Jerusalemiin juutalaisen paluumuuttojoukon kanssa vuonna 458 eKr (Esr 7:7,8.) ja Nehemia ryhtyi korjaamaan Jerusalemin muureja vuonna 445 eKr. (Neh 1:1; 2:1.) Nämäkään tapahtumat eivät sovi mainittuun laskutoimitukseen.

e. Jakeessa 9:27 puhutaan yhden vuosiviikon tai viikon pituisesta ajanjaksosta. Se on jaettu lisäksi kahteen osaan eli kahteen 3,5 vuoden jaksoon, jos kyse on vuosiviikoista. Tämä tekee 42 kuukautta tai 1260 päivää, mitkä mainitaan ajan ja kahden ajan ja puolen ajan lisäksi toistuvasti lopun ajan profetioissa. (Dan 7:25; 11:31; 12:7; Ilm 11:2,3; 12:6,14; 13:5.) Nämä yhtäläisyydet eivät ole sattumaa vaan Jumalan ilmoitusta lopun ajan tapahtumien aikataulusta. On lähes varmaa, että tämä jae kuvaa lopun ajan tapahtumia, vaikka se voitaisiinkin soveltaa joihinkin aiempiin tapahtumiin kuten Jerusalemin temppelin häväistykseen ja hävitykseen vuonna 70 jKr Rooman sotajoukkojen tuhotessa Jerusalemin kaupungin juutalaissotien aikana vuosien 66-73 jKr puolivälissä tai vuonna 167 eKr Syyrian eli Pohjoisen kuninkaan, Antiokos IV Epifaneen, tehdessä saman kauhistuksen. (Makkabealaissota 167-164 eKr) Ei ole perusteltua väittää, ettei tätä jaetta voitaisi irrottaa muusta jaksosta samassa profetiassa, sillä tietääkseni kaikki

tulkitsijat menettelevät samalla tavalla ja tämä on yleistä myös Raamatussa, että näin menetellään. Vastaavia aikahyppäyksiä on mm. jakeiden Dan 11:28-29 tai 11:35-36 välissä ja Dan 12:2 sisällä. (Vrt. Ilm 20:4,9.) Raamatussa ei sanota suoraan, että näiden jakeiden välissä on aikaväli, mutta jakeet tulkitaan silti sillä tavalla, mikä on kaikesta päätellen oikea tapa tulkita ne. Tämän lisäksi on yleisesti erotettu Jeesuksen lopun ajan profetioissa jakso Matt 24:15-22 irti muusta profetiasta, vaikka siinä kohdassa on tehty ilmeinen virhe. Jae 29 osoittaa, että tämä suuri ahdistus on sama kuin Jeesuksen toista tulemusta edeltävä suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole koskaan maan päällä ollut. Daniel puhuu samasta asiasta ja sijoittaa varmuudella suuren ahdistuksen lopun ajan pedon valtakuntaan. Niin tekee myös Johannes Jeesukselta saamassaan ilmestyksessä. (Ilm 7:14; 13:7-1,15-18; 14:9-13; 15:2; 20:4; 6:9-17; 9:13-21; 16:1-21; 12:6-18.) Kaikki viitteet puhuvat samasta seitsemän tai kahden 3,5 vuoden ajanjaksosta lopun ajan pedon valtakunnassa. Ei ole siis perusteltua väittää, ettei jae Dan 9:27 kuvaa lopun ajan tapahtumia. Kaikki tulkitsijat irrottavat sen pois muusta ajasta, mitä kyseiseen profetian jaksoon tulee. (Dan 9:24-27.) Alho sijoittaa tämän seitsemän vuoden tai kahden 3,5 vuoden jakson tai yhden 3,5 jakson vuosiin 66-73 jKr juutalaiskapinaan tai vuosiin 132-135 jKr Bar Kochban kapinaan, mikä kesti 3,5 vuotta. (5Ms 28:64; Mka 3:12.) Jos on lupa erottaa profetiasta yksi jae koskemaan muuta aikaa kuin edelliset kolme jaetta, niin miksi niitä ei voida sijoittaa saman tien maailman aikojen loppukauteen, missä varmuudella tapahtuvat ne asiat, mitä jakeessa kuvataan? (Dan 11:31; Matt 24:15-31.)

f. Enkeli Gabrielin ilmoittamat luvut ovat 70 ja 7 ja 62 ja 1 tai 70 ja 7 ja 69 ja 0,5 + 0,5 viikkoa tai ½ + ½ vuosiviikkoa. Yksi vuosiviikko on jaettu siis kahteen osaan. Näillä täytyy olla jokin merkitys, mikä jää Alhon tulkinnassa huomiotta.

Jos Alhon tulkinta on oikein, niin silloin profetia kuuluisi seuraavalla tavalla (jaottelu jakeisiin on poistettu, koska sitä ei ole alkutekstissä ja ”seitsemät” on korvattu niitä tarkoittavilla lukusanoilla; täytesanoja lisätty sulkuihin ja välimerkkejä sekä lausejakoa muutettu tulkintaan sopivaksi):

Daniel:980 vuotta (70*14) on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin kapina päättyy, syntien mitta täytetään ja ne sinetöidään,vääryys sovitetaan, iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään,ja kaikkein pyhin voidellaan.Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava uudelleen voideltuun ruhtinaaseen on kuluva 98 vuotta (14*7) ja 868 vuotta (62*14).Kaupunki rakennetaan jälleen, sen tiet ja vallihaudat, (sen) 868 vuoden (62*14) jälkeen. Kansasta hävitetään voideltu, mutta ei itsensä vuoksi vaan kansan puolesta: Hyökkäävä ruhtinas on tuhoava kaupungin ja pyhäkön. Kansan loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia.

Ja hän tekee liiton vahvaksi monien kanssa 7 vuoden ajaksi; ja 3,5 vuoden jälkeen hän lakkauttaa yhteysuhrin ja kiitosuhrin;ja iljetyksen siivillä tulee kauhistus; ja se mikä on säädetty, vuodatetaan kauhistuksen päälle loppuun asti.

Erään tulkinnan mukaan hepreankielen lukusanat olisivat yllä mainitut. Alho ei ole kuitenkaan käyttänyt hepreankielen duaalia jokaisessa kohdassa, missä sitä ehkä pitäisi käyttää. Alhon tulkinta on spekulaatiota, minkä hän itsekin tunnustaa. Meille ei ole säilynyt yhtään sellaista alkutekstiä, missä vokalisointi tukisi duaalimuotoa monikon sijasta. (duaalimuoto on ehto kaksoisviikkoteorian paikkansapitävyydelle) Jos duaalimuotoja kuitenkin olisi alkutekstissä ollut ja ne olisivat olleet yllä olevissa sanoissa, niin näin ollen jakeen 25 ennustus Jeshuan syntymiseen Alhon laskutavan mukaan ei pitäisi paikkaansa. Alho laski ennustuksen Jeshuan syntymiseen kuningas Kooreksen vuonna 538 eKr antamasta käskystä rakentaa uudestaan Jerusalemin temppeli seuraavalla tavalla:

• Kooreksen sana rakentaa uudestaan Jerusalem: 538 eKr• Alhon lasku: 7*14+62*7=532 vuotta -532 vuotta• Jeshuan syntymävuosi n. 6 eKr

Yllä esitetyn vaihtoehtoisen duaalimuotojen esiintymisen ja siitä tekemäni tulkinnan mukaan luvut olisivat:

• Salomon temppelin rakentamisen aloittaminen (Alho) 971 eKr• Lasku: 14*7+62*14=966 vuotta -966 vuotta• Jeshuan syntymävuosi n. 5 eKr

Myös tällä tavalla päästäisiin lähelle arvioitua Jeshuan syntymäaikaa. On kuitenkin mietittävä sitä, mitä tarkoittavat Gabrielin sanat: ”siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on asetettava ennalleen ja rakennettava uudelleen voideltuun ruhtinaaseen on kuluva 966 vuotta”. Tämä ei voi tarkoittaa kuningas Kooreksen antamaa käskyä vuodelta 538 eKr rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeli. Mitä se siis tämän tulkinnan mukaan voisi tarkoittaa? Vastaus jää minulta pimentoon tässä vaiheessa.

Jos tuo olisi kuitenkin oikea tulkinta, niin silloin olisin erehtynyt Israelin ja Juudan kuningasten hallitusaikoja määrittäessäni. Olen päätynyt tutkimuksissani siihen, että Salomo hallitsi Daavidin kanssa kaksi vuotta yhtä aikaa vuosina 972–970 eKr ja siten hänen hallitusaikansa oli 972-932 eKr. Tämä sopii yhteen häntä seuranneiden kuninkaiden hallitusaikojen kanssa sikäli kuin tutkielmani on oikein tehty tältä osin. Aikataulukko ja selitys tutkielmastani ovat artikkelissani ”Israelin ja Juudan kuninkaat”. (http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/raamattu/kun.htm) Daavidin hallituskausi olisi ollut tämän mukaan 1010–970 eKr.

Edellisen tulkinnan mukaan Gabriel ei ilmoittaisi Jeshuaan ristinkuoleman ajankohtaa jakeessa 26 eikä sitä ole tietääkseni kenenkään Raamatun tutkijan tulkinnan mukaan siinä jakeessa ilmoitettu tai pystytty osoittamaan, että aikamääre 62 vuosiviikkoa viittaisi Kristuksen ristiinnaulitsemiseen ja leikkaamiseen pois kansasta. Sen sijaan jakeen 26 asiasisältö näyttää viittaavaan juuri siihen tapahtumaan.

Edellisessä tulkinnassa aikamääre 62 viikkoa on sidottu Jeshuan syntymiseen ja laskettu se Salomon temppelin rakennustöiden aloittamisesta. Tämä olisi looginen selitys Jeshuan

syntymän ajankohdan ennustamiseksi, koska Jeshuan ruumis on myös temppeli. (Joh 2:19-22.) Jeshuan ruumiin syntyminen on sama kuin temppelin rakennustöiden aloittaminen. Aika sopii myös historian tietoihin, sillä kuningas Herodes kuoli vuonna 4 eKr. Hän tapatti sitä ennen Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset tiedusteltuaan itämaan tietäjiltä tarkoin Jeshuaan syntymisen aikaa. (Matt 2:7,16.)

Jeshua syntyi Beetlehemissä erään tallin seimessä noin vuonna 5 eKr. (Luuk 2:1-39.) Luukas ei mainitse tähden ilmestymistä eikä itämaan tietäjiä Jeshuan syntymisestä kertoessaan. Hän kertoo eri ajankohdasta kuin Matteus. Luukas kertoo Jeshuan syntymisen hetken, Matteus ajasta sen jälkeen, kun Jeshua oli vauva.

Matteus kertoo itämaan tietäjistä, joilta Herodes kysyi milloin Messiaasta kertova tähti oli ilmestynyt heille idän maassa (ilmeisesti Iranissa tai Babyloniassa, missä oli juutalaista asutusta Persian hallintokauden jäljiltä). (Matt 2:7.) Tähti johdatti tietäjät Jerusalemin kautta Betlehemiin, joka sijaitsee 10 kilometriä etelään pyhästä kaupungista. He löysivät siellä Jeshua-lapsen ”huoneesta” tai ”talosta” (kreikaksi ”oikia”: talo, koti, asunto, huone, huonekunta). (Matt 2:11.) Jeshua ei ollut siis enää tallissa tietäjien saapuessa hänen luokseen.

Tietäjät eivät palanneet Jerusalemiin kertomaan Herodekselle sitä, missä Messias-lapsi oli. Enkeli ilmestyi tietäjien poislähdön jälkeen Mirjamin aviomiehelle, Joosefille, ja kehotti perhettä lähtemään Herodesta pakoon Egyptin maahan, sillä tämä oli etsivä lasta tappaakseen hänet. (Matt 2:12-20.) Niin Jeshuan perhe pakeni Herodesta Egyptiin ja oleskeli siellä hänen kuolemaansa asti. Tähän ei mennyt paljon aikaa, koska Herodes kuoli pian näiden tapahtumien jälkeen. Jeshuan perheen ollessa Egyptissä Herodes tapatti Betlehemistä ja sen ympäristöstä kaikki poikalapset, kaksi vuotta tai nuoremmat, sen mukaan kuin hän oli tarkoin aikaa tietäjiltä aiemmin tiedustellut. (Matt 2:7.) Tästä voidaan päätellä, että tähden ilmestyminen kertoo Jeshuaan syntymisen ajankohdan, mutta itämaan tietäjät tulivat Jeshuan luokse vasta jonkin aikaa tämän syntymisen jälkeen. Aikaa on saattanut kulua noin vuosi tähden ilmestymisestä ja Jeshuan syntymisestä siihen, kun tietäjät saapuivat Jerusalemiin ja Betlehemiin. Joosef ja Mirjam ovat jääneet mahdollisesti Betlehemiin asumaan, koska se oli Joosefin kotikaupunki. (Luuk 2:3,4.)

Tähden ilmestymisestä Herodeksen hirmutekoon ja lastenmurhaan oli kulunut korkeintaan kaksi vuotta. (Matt 2:7-20.) Tämän jälkeen Herodes kuoli vuonna 4 ekr historiankirjoituksen mukaan, vaikka tästä ei olla täysin yhtä mieltä. Joka tapauksessa Jeshua on syntynyt näiden tietojen perusteella noin 6 tai 5 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin hän olisi ollut vähän alle kaksi vuotta vanha Herodeksen surmatöiden aikana. Jos surmatyöt tapahtuivat vuonna 5 eKr, niin Jeshua syntyi todennäköisesti vuonna 6 eKr; jos lastensurma toteutettiin vuonna 4 eKr ennen Herodeksen kuolemaa, niin silloin Jeshua oli saattanut syntyä vuonna 5 eKr. (vuonna 5 hän olisi ollut yksi vuotta ja vuonna 4 kaksi vuotta vanha)

Ajanmääritys sopii tämän perusteella Salomon temppelin vihkiäisiin vuonna 950 eKr ja siitä laskettuun syntien sovitukseen Golgatan ristillä noin vuonna 30 jKr jakeen Dan 9:24 kaksoisviikkoteorian mukaan. (950 eKr – 980 vuotta = 30 jKr) Tämän lisäksi jakeen Dan 9:25 profetia Jeshuan syntymisestä pitäisi paikkansa, kun aika lasketaan Salomon temppelin rakennustöiden alkamisesta eikä Kooreksen antamasta käskystä rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeli. (971 eKr – 968 vuotta = noin 5 eKr) Pienet epätarkkuudet

aikoja määriteltäessä ovat ymmärrettäviä, koska tapahtumat ovat niin kaukana historiassa ja Kristuksen syntymään sijoittuva uusi gregoriaaninen kalenterijärjestelmä voi aiheuttaa heittoja ajanmäärityksessä. Myöskään juutalaisten kalenterista ei ole apua, koska siinä on tutkijoiden ja jopa juutalaisten itsensä mukaan tapahtunut virheitä menneinä vuosisatoina kuningasten ja pakkosiirtolaisuuksien aikana.

Tämän tulkinnan ongelmakohta on siinä, ettei 98 ja 868 vuodelle löydy mitään järjellistä perustetta. Miksi luku 966 vuotta olisi esitetty muodossa 98+868 vuotta eli 7*14+62*14=966 vuotta? Samalla toisen kerran esiintyvä aikamääre 868 vuotta (62*14) on tässä tulkinnassa liitetty tarkoituksella Jerusalemin jälleenrakentamiseen eikä Messiaan poisleikkaamiseen, mutta 868 vuotta ei liity millään tavalla kumpaankaan tapahtumaan, kun se esiintyy yksin eikä yhteenlaskettuna 7*14=98 vuoden kanssa (98+868=966 vuotta). Tulkinta on tämän vuoksi kyseenalainen.

Laitan silti tämän tulkinnan mukaisen käännöksen tähän vielä kerran ja käytän nyt pelkästään arabialaisia numeroita osoittamaan vuosilukuja. Jätän edelleen jakeiden numerot merkitsemättä.

Daniel:980 vuotta on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin kapina päättyy, syntien mitta täytetään ja ne sinetöidään,vääryys sovitetaan, iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään,ja kaikkein pyhin voidellaan.Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava uudelleen voideltuun ruhtinaaseen on kuluva 98 vuotta ja 868 vuotta. Kaupunki rakennetaan jälleen, sen tiet ja vallihaudat, (sen) 868 vuoden jälkeen. Kansasta hävitetään voideltu, mutta ei itsensä vuoksi vaan kansan puolesta: Hyökkäävä ruhtinas on tuhoava kaupungin ja pyhäkön. Kansan loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia. Ja hän tekee liiton vahvaksi monien kanssa 7 vuoden ajaksi; ja 3,5 vuoden jälkeen hän lakkauttaa yhteysuhrin ja kiitosuhrin;ja iljetyksen siivillä tulee kauhistus; ja se mikä on säädetty, vuodatetaan kauhistuksen päälle loppuun asti.

Jos käännös on lukusanojen kohdalta ja muuten oikea, niin se vaikuttaa kaikesta selityksestä huolimatta silti hieman kyseenalaiselta.

Mielenkiintoista on jakeen 27 eli viimeisen jakeen tulkinta, jonka mukaan kauhistus on lopun ajan pedon valtakunta eli islam. Sen symbolina Jerusalemissa ovat Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija. Al-Aqsa on suomeksi ”Kaukaisin moskeija” tai ”Viimeinen moskeija” tai ”Loppu” (engl. ”the end”). Loppu voisi olla viittaus Danielin kirjan profetiaan, jonka mukaan loppuun asti (tai lopussa) on oleva kauhistus (tai kauhistuksia). (Dan 9:26,27) Kauhistus onkin itse asiassa jo tällä hetkellä keskellä Jerusalemin pyhää ja kaikkein pyhintä paikkaa. Kristityt eivät vain ole sitä huomanneet. Muutama Raamatun jae vaihtoehtoisesti käännettynä (sanakirjojen mukaan) selventää tätä asiaa.

”Ja hän tekee liiton vahvaksi monien kanssa vuosiviikon ajaksi; ja puolen vuosiviikon kuluttua hän lakkauttaa yhteysuhrin ja kiitosuhrin;ja iljettävä/ inhottava epäjumala korkealla temppelissä on kauhistus; ja se mikä on säädetty, vuodatetaan kauhistuksen päälle loppuun asti.” (Dan 9:27.)

Alkutekstin mukaan tässä lukee: ”inhottavuuden siivillä tulee kauhistus”. Tässä on viittaus Danielin kirjan neljänteen petoon, joka muistuttaa leopardia ja jolla on neljä siipeä, niin kuin linnunsiipeä. (Dan 7:6.) Ilmestyskirjan merestä nouseva peto on leopardin näköinen eli se on sama peto kuin tämä Danielin kirjan peto. (Ilm 13:2.)

”Hänen sotajoukkonsa nousevat ja häpäisevät pyhäkön kiven ja lakkauttavat jatkuvan (rukouksen tai jokapäiväisen uhrin) ja korvaavat sen inhottavalla kauhistuksella.” (Dan 11:31.)

Tässä ei ole alkutekstissä lainkaan sanaa ”uhri”, vaikka se esiintyy käännöksissä (”lakkauttaa jokapäiväisen uhrin”). Kun Mooses kirjoitti säädökset jokapäiväisestä uhrista, niin hän käytti erikseen sanaa ”jokapäiväinen” ja ”uhri”. (4Moos 28:6,10,15,23,24,31) Sanaa ”uhri” ei ehkä pitäisi sen vuoksi tähän jakeeseen laittaa, sillä se johtaa ajatukseen kolmannen temppelin rakentamisesta ja uhraamisesta siellä eläimiä Jahvelle. Uuden liiton Hengen mukaista ei ole enää uhrata eläimiä ja ruokauhreja ja juomauhreja Jahvelle, koska Messiaan Jeshuan ruumiin ja veren kertakaikkinen uhri teki nämä asiat tarpeettomiksi: ne kävivät vanhentuneiksi, vaikka olivatkin hyödyllisiä ja tarpeellisia esikuvia tulevasta hyvästä, joka on Messias Jeshua. (Hebr 2:7-18; 7:18-10:25.) Kolmannen temppelin rakentaminen ei ole kuitenkaan tarpeellista pedon tulemiselle ennen Herran laskeutumista alas taivaasta ja vihan maljojen vuodatusta. 2Tess 2:1-12. En silti sano, ettei kolmatta temppeliä voitaisi rakentaa ja uhrata siellä uhreja Jahvelle Mooseksen säädösten mukaan. Jumala sen tietää, rakennetaanko temppeli vai ei. Hän ilmoittaa meille myös sen, miten tämän asian laita on, kun pyydämme sitä häneltä rukouksessa hänen Poikansa Messiaan Jeshuaan nimessä. Tehkää hänen mielikseen niin, että rukoilette tätä asiaa Isältä Herran Jeshuan nimessä, niin se avautuu meille yhteiseksi rakennukseksi ja hyödyksi.

Sanonta ”pyhäkön kiven” sana ”kivi” on alkutekstissä ”maaous”; vrt. ”kivi”, Tuom 6:26, ”kallio” 2Sam 22:33, kaikki merkityksessä ”voima” niin kuin ”suojakallio” Psa 31:2/3. ”Joka kääntää korvansa kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.” (Snl 28:9.) ”Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen”. (Snl 15:8.) Portolla on malja täynnä kauhistuksia, mitkä ovat epäjumalille eli riivaajille uhrattuja rukouksia. (Ilm 17:4.) Messias Jeshua on pelastuksen kallio niille, jotka uskovat häneen, mutta loukkauskivi ja kompastuksen kallio niille, jotka hylkäävät hänet ja kääntyvät epäjumalien puoleen. (2Sam 22:32; Matt 21:42-46; 1Piet 2:1-10.)

”Ja kauris kasvoi ylen suureksi; ja kun se oli voimakkaimmillaan, niin särkyi sen suuri sarvi ja siitä tuli näkyviin neljä sarvea, jotka levisivät taivaan neljään tuuleen. Yksi niistä sarvista oli esiin tullessaan pieni, mutta se kasvoi runsaasti etelään ja itään ja ihanaan maahan päin. Ja se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti ja heitti maahan osan sen tähdistä ja tallasi ne maahan. Hän mahtaili sotajoukon ruhtinasta vastaan nousten jatkuvasti ylös hänen pyhäkköönsä kukistaakseen sen maahan. Ja sotajoukko annettiin jatkuvasti alttiiksi synnille;

ja se heitti maahan totuuden; ja se menestyi kaikessa, mitä se teki.” (Dan 8:8-12.)

Käänsin tämän jakson itse sanakirjaa (Thayer’s Lecixon) ja englanninkielisiä käännöksiä apuna käyttäen. Voi olla, ettei käännös ole paras mahdollinen, koska en osaa heprean kieltä. Tässä on silti joitakin huomioita sen perusteella, mitä pystyn vajavaisella kielitaidollani jaksosta ymmärtämään.

Jaksossa ei puhuta välttämättä jokapäiväisen uhrin lakkauttamisesta niin kuin ei suoraan jakeessa Dan 11:31. Kuitenkin, jakeessa Dan 7:27, on mainittu yhteysuhri (polttouhri) ja kiitosuhri (ruokauhri; viljauhri). Näin ollen on mahdollista, että kaksi muutakin kohtaa puhuvat uhrien lakkauttamisesta, vaikka sanaa ”uhri” ei erikseen niissä mainita. (Dan 8:12; 7:27; 11:31.)

Jakeissa Dan 8:8-12 on viittaus lopun ajan pedon valtakuntaan (jj.18,26). Se on osa Aleksanteri Suuren Kreikan valtakuntaa, yksi sen neljään osaan hajonneesta valtakunnasta. (1. Makedonia, 2. Traakia, 3. Seleukos I:n valtakunta nykyisestä Turkista Saudi-Arabiaan ja Indus-joelle asti ja 4. Egypti.) Sarvi oli alussa pieni, mutta kasvoi suuresti ja kävi sotaan ihana maata eli Israelia vastaan. Se löi maahan kolmasosan tähdistä eli voitti kolmasosan Israelin sukukunnista, joita on kaksitoista. (Ilm 12:1-4.) Tästä syystä päivä ja samoin yö kävivät kolmasosaltaan valottomiksi. (Ilm 8:12.) Samalla kolmasosa tähdistä lyötiin vitsauksella. Tämä on Ilmestyskirjan neljännen enkelin pasuunansoitto. Vielä on jäljellä kolme pasuunaa tämän jälkeen ja kolme ”Voi!” -huutoa.

Huomaatte tästä selityksestä, ettei Raamatun profetioita voi kukaan ihminen selittää omin neuvoin eli ihmisten viisaudella. (vrt. 2Piet 1:20,21; Jes 29:11ss.) Tarvitsemme teurastetun Karitsan avaamaan kirjakäärön sinetit, jotta saamme selvää siitä, mitä Jumala on kätkenyt sanaansa. (Ilm 5:1-10.)

Joidenkin Raamatun käännösten mukaan lopun ajan peto on vievä iljettävän epäjumalan Jerusalemin pyhäkköön. (Dan 11:31; 8:11; 9:27; Matt 24:15.) Islamin jumala Allah asustaa tietysti islamin temppeleissä, näin kuvaannollisesti puhuen. Näin ”iljettävä/ inhottava epäjumala” on viety Jerusalemiin pyhäkköön ennustusten mukaan vieläpä Salomon temppelin paikalle. Liiton arkki oli Salomon temppelin kaikkein pyhimmässä, mutta nyt samalla paikalla sijaitsee iljettävän epäjumalan, Allahin, temppeli. (vrt. Ilm 11:1-18, temppeli avautuu, liiton arkki näkyy siellä ja 15:8. sinne ei voinut kukaan mennä sisälle.)

Profeetta Muhammed teki Koraanin mukaan matkan Temppelivuoren kiveltä arkkienkeli Gabrielin kanssa taivaaseen ja takaisin yhden yön aikana. Hän ratsasti valkoisella hevosella, jonka nimi oli Buraq. Raamatussa lähtee valkoinen hevonen voittajana ja voittamaan Ilmestyskirjan luvussa kuusi, kun ensimmäinen sinetti avataan. (Ilm 6:1,2.) Islam on ollut menestyksekäs valtakunta ja on voittanut ensin Jerusalemin vuonna 638 jKr ja sitten myös Bysantin eli Rooman valtakunnan viimeisen linnakkeen vuonna 1453. Ilmestyskirjan 21. luvussa istuu valkoisen hevosen selässä Uskollinen ja Totinen, joka tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. (Ilm 21:11.) Kristityt uskovat tämän vanhurskaan soturin olevan Jeesus, sillä edellä on puhuttu profetian Hengestä, joka on Jeesuksen todistus. (Ilm 21:10.) Lisäksi Jeesuksen tulemus on ennustettu kuvatulla tavalla Raamatussa, mikä on Jumalan sana. (Apt 1:9-12; Matt 26:63,64; 2Tess 13-10; 2:7-12; Ilm 19:11-21; Room 3:1; Hebr 1:1; Matt 28:20.) Näyttää siltä, että profeetta Muhammed on matkinut Jeshuaa sepittäessään matkansa taivaaseen enkeli Gabrielin kanssa. Gabriel on

muuten sama enkeli, joka puhui Danielille ja näytti hänelle näyt, mistä me saamme lukea Danielin kirjasta. (Dan 9:21; 8:16s.)

Muhammed sai taivaasta mukaansa uudet käskyt, joissa oli mm. käsky viiteen päivittäiseen rukoushetkeen tietyn kaavan mukaan. (vrt. Dan 6:10/11, kolme rukousta päivässä) Hartaat muslimit noudattavat tätä käskyä orjallisesti ja muutkin kuin hartaat muslimit ovat pakotetut sitä lopulta noudattamaan. Jos joku kieltäytyy rukoilemasta lopun ajan pedon valtakunnassa Mekkaan päin kumartuneena, niin se on merkki siitä, ettei hän ole aito muslimi, muslimi sydämestään. (Huomaa lain muutos tässäkin asiassa, Psa 138:2. Herraa tulee rukoilla sydämessä eli hengessä ja totuudessa eikä kumartuneena johonkin maantieteelliseen kaupunkiin päin. Matt 6:6,7; Joh 4:23,24; vrt. Psa 62:9.)

Peto on muuttanut jo nyt lain ja ajat (asetettu aika, aikasäädös, vuodenaika), sillä Jumalan laki on muuttumaton eikä sitä ole kumottu eikä se katoa. (Dan 7:25.) Ennemmin maa ja taivas katoavat kuin Jumalan laki, mikä on annettu meille Raamatussa. Nämä ovat meidän Herramme Jeshuan omia sanoja ja ajatuksia. (Matt 5:17-20; 24:35; vrt. Room 3:31.)

Islamilaisessa maailmassa lasketaan aikaa eri tavalla kuin muualla maailmassa. Kristityt laskevat aikaa ”toisesta ihmisestä” ja ”viimeisestä Adamista” eli Messiaasta Jeshuasta lähtien. (1Kor 15:45-47.) Ajanlasku on alettu gregoriaanisen kalenterin mukaan oletetusta Jeshuaan syntymävuodesta, mutta siinä on tullut erehdys, niin että Herra syntyi 6-5 vuotta ennen ajan laskun alkua. Juutalaisilla on oma kalenterinsa, mikä alkaa ensimmäisestä Adamista, mutta siinä on tapahtunut niin ikään joitakin virheitä. Vuodet eivät täsmää Raamatun ilmoituksen kanssa. Islamilla on myös oma kalenterinsa. Lainaan tähän tekstiä islamopas.com sivustolta koskien muhamettilaisten kalenteria. (http://www.islamopas.com/kalender.html)

”Islamilaisissa maissa sovelletaan hijra-kalenteria, joka perustuu kuuvuoteen, gregoriaanisen kalenterin sijasta tai sen kanssa rinnakkain. Islamilainen ajanlasku alkaa siitä päivästä - 16. heinäkuuta vuonna 622 j.Kr. - jolloin profeetta Muhammed (rauha hänelle) muutti Mekasta Medinaan.

…

Perjantai on muslimien pyhäpäivä ja päivät lauantaista torstaihin ovat työpäiviä. Ensimmäisessä, Muharram-kuussa, on uudenvuodenpäivä eli 1. Muharram. 12. Rabi-al-awwal (kolmas kuukausi) on Muhammedin (rauha hänelle) syntymäpäivä (Mawlid-an-Nabi). Seitsemännen eli Rajab-kuun 27. päivänä on Isra ja al-miraj-päivä Muhammedin (rauha hänelle) taivasmatkan muistoksi.

Id-al-fitr-juhla paaston päätyttyä Ramadan-kuussa on Shawwal-kuun 1. päivä ja sitä seuraavat päivät. Pyhiinvaelluskuun 10:nnestä päivästä aina 12-14:nteen (päivien luku vaihtelee) vietetään uhrijuhlaa Id-al-adha sen muistoksi, kun Ibrahim (Aabraham) aikoi uhrata poikansa Ismaelin. Se sattuu samaan aikaan Mekan pyhiinvaellusmatkan kanssa.”

Tästä lainauksesta käy ilmi, että islam on Ilmestyskirjan ja Danielin kirjan peto. Se on muuttanut ajat ja lain. (Dan 7:25.) Jopa sapatin käsky on rikottu ja muutettu perjantaille. (2Moos 20:8-11.) Se, mitä porton tytär eli Rooma teki vuonna 321 muuttaessaan sapatin

sunnuntaille, sen peto teki muuttamalla sapatin perjantaille. Kummallekaan ”laittomalle” ei kelvannut pitää kiinni Jumalan sanan selvästä käskystä, mitä ei ole koskaan kumottu. (Matt 5:17-20; 2Tess 2:1-12.) Jumala kutsuu lopun aikana seurakuntaansa armollisesti hylkäämään väärän jumalanpalveluksen, niin että hän löytää puhdistetun ja nuhteettoman seurakunnan tulemuksessaan. (Efe 5:26 Jumalan sanalla pesty seurakunta, vrt. Psa 12:7.)

”Ja hän puhuu suuria sanoja Korkeinta vastaan ja vainoaa Korkeimman pyhiä; ja hän aikoo muuttaa ajat ja lait; ja ne annetaan hänen käsiinsä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.” (Dan 7:25.) (biilaa: ahdistaa, vaivata, vainota; vrt. 2Tess 1:3-8.)

”Ajat” tarkoittaa tässä jakeessa juutalaisia juhla-aikoja ja pyhiä. (Thayer’s Lexiconin mukaan) Vain Jumalalla on oikeus säätää uskonnollisia juhla-aikoja ja jumalanpalvelusta koskevia aikoja. (vrt. 1Kun 12:32,33; Dan 2:21; 6:10,13.) Islaminuskossa on keksitty ihmisen omasta päästä juhla-aikoja, mitkä eivät ole Jumalan säätämiä. Samoin on tehty nimikristityssä maailmassa.

Tässä on käytetty ”lakeja” tarkoittamaan (Dan 7:25.) sanaa, mitä käyttävät Persian valtakunnan asukkaat valtakuntansa kuninkaan säätämästä laista ja myös toisen valtakunnan Jumalan laista kuten Jahven laista. (Esr 7:7,12,14,21,25,26; Dan 2:9,13,15; 6:5,8,12,15; 7:25.) Kuten yllä on esitetty, niin islam on muuttanut Jumalan lain, mikä ei muutu eikä ole koskaan kumottu. Islam on pyrkinyt muuttamaan lait ja uskonnolliset juhla-ajat sekä kalenterin, mutta Jumalan taivaassa pidetään aikakirjoja alkuperäisellä tavalla järjestyksessä.

Kalliomoskeija rakennettiin vuosina 687–691 jKr. Kun muutetaan Danielin kirjan lopussa oleva 1335 päivää vuosiksi, niin päästään moskeijan rakentamisen aloittamisesta ja sen valmistumisesta laskien aikaan 2022–2026 jKr. (Dan 12:12) Periaate, jonka mukaan päivät voidaan muuttaa vuosiksi, on selitetty Raamatussa. (2Piet 3:8; Hes 4:5; 4Moos 14:34.) Näin ollen on perusteltua tulkita Danielin mainitsemia päiviä siten, että ne tarkoittavatkin vuosia. Jos ajanjakson mitta vuosina 2022–2026 jKr olisi 3,5 vuotta, niin saisimme tästä selville pedon valtakunnan suuren ahdistuksen ajan sijoittumisen tulevaisuuteemme. (Ilm 13:5-10.) Mikäli Herran toinen tulemus lasketaan hänen julkisen toimintansa alkamisesta vuonna 27 jKr, niin siitä kaksi päivää eli 2000 vuotta eteenpäin johtaisi meidät suunnilleen vuoteen 2026 jKr. (Hoos 6:2; 2Piet 3:8.) Tässä voisi olla yksi tapa määritellä pedon valtakunnan ja suuren ahdistuksen ajan toteutumisen ajankohta.

Jumala ei halua pitää meiltä salassa Messiaan toisen tulemisen ajankohtaa. Jos me anomme taivaan Isältä Messiaan Jeshuaan nimessä, että saamme tietää lopun ajan tapahtumien profetioiden sisällön ja Herran takaisintulon ajankohdan, niin hän vastaa tähän rukoukseemme. Vaikka Jeshua ei ihmisenä ollessaan tiennytkään takaisintulonsa aikaa, niin hänen Isänsä voi kertoa sen meille, koska Jeshua on luvannut Isän antavan meille, mitä me hänen nimessään Isältä pyydämme. (Matt 24:36; Joh 16:23.) Jeshua on nyt Isän oikealla kädellä taivaassa, joten tämän asian selville saaminen on täysin mahdollista, kun Jeshua saa tietää tulemisensa ajan Isältä ja kertoo sen Pyhän Hengen välityksellä meille maan päällä oleville Kristuksen ruumiin jäsenille. (Efe 1:20,21; Joh 16:13-16; 6:45; 1Kor 12:13; 1Joh 2:27; Ilm 5:1-10; 10:1-7; Dan 12:4,7,9,11-13.) Muistakaa, että neitsyet saivat Jeesuksen kertomuksessa jo etukäteen kuulla sanoman, että ylkä on tulossa. (Matt 25:1-13.) Tyhmät menivät ostamaan öljyä lamppuihinsa, mutta viisailla oli

Pyhä Henki lahjana sydämessä ja he pääsivät sisälle Herran hääaterialle. (vrt. Matt 22:1-14; Ilm 19:7,8.)

Kalliomoskeijan sisällä sanotaan olevan se kivi Moorian vuorelta, jonka päällä Aabrahamin oli määrä uhrata Iisak. Sama kivi oli Jaakobin pään alla hänen nähdessään enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas taivaasta. (vrt. Joh 1:51.) Se oli myös Salomon temppelin eli ensimmäisen temppelin kaikkein pyhimmän sisällä. (1Moos 22:2ss; 28:11-22; 1Kun 6:1ss.) Nyt tuo kivi on islamin jumalan, Allahin, temppelin eli pyhäkön sisällä. Nämäkin seikat tukevat tulkintaa, jonka mukaan islam ja sen moskeijat Temppelivuorella ovat se ”hävityksen kauhistus”, mikä on Jerusalemissa ennustettu pyhäkön paikalla olevan. (Dan 11:31; Matt 24:15.)

Kalliomoskeijan rakentamisen ja islamin Jerusalemin valtaamisen vuosista saadaan joitakin mielenkiintoisia vuosilukuja, kun muutetaan Raamatun päivät vuosiksi.

VT Tapahtuma Aika 1 Päiviä Aika 2 Tapahtuma UTDan 12:12 Kalliomoskeijan

rakentaminen687-691

1335 2022-2026

Pedon valtakausi Ilm 13:5

Dan 11:30-12:4

Kalliomoskeijan rakentaminen

687 1335 2026 Seurakunnan ylösotto

Ilm 11:1-18; 1Ts 4:13-17

Dan 11:31 Kalliomoskeijan rakent. alku

687 1260 1948 Israelin valtio syntyi Ilm 11:3; 12:6

Dan 11:29,30

Islam valtaa Jerusalemin

638 1260 1897 Sionistien kokous Israelin valtion perustamiseksi

Ilm 11:1-3

Dan 11:29,30; 12:11

Islam valtaa Jerusalemin

638 1290 1927 Maanjäristys Jerusalemissa: Kalliomoskeija vapisee

Ilm 11:13,18; 16:18

Lukuihin kannattaa suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi Kalliomoskeijan ja Al-Aksa moskeijan rakentamisesta on ristiriitaisia tietoja historiankirjoituksessa. Moskeijan perustukset laitettiin vuonna 638, kun Jerusalem valloitettiin islamille, mutta sen rakentaminen alkoi vasta vuonna 685 tai 687 eri lähteiden mukaan. Jotkut väittävät, ettei Jerusalemissa ollut moskeijaa ennen vuotta 715. Moskeijat vaurioituivat pahoin maanjäristyksissä vuosina 1927 ja 1936. Jos lasketaan vuodesta 638, jolloin moskeijan perustukset laitettiin ja Jerusalem vallattiin Allahin palvojien haltuun, niin päästään suurin piirtein vuoteen 1927, kun lasketaan 1290 vuotta, vuosi/ päivä periaatteen mukaan. (Dan 12:11; Hes 4:5.) Vaikka tällaisia laskelmia voidaan tehdä, niin kannattaa silti olla varovainen, ettei mennä harhaan. Raamatun luvuista voi laskea kaikenlaista, mistä vain pieni osa on lopulta totta ja Jumalan tahto.

Jakeen Dan 11:31 loppuosa on käännetty vuoden 1933 käännökseen ”asettavat sinne hävityksen kauhistuksen”. Jeshua lainaa tätä sanaa profetiassaan lopun ajan tapahtumista. (Matt 24:15.) Tarkempi käännös jakeesta Dan 11:31 on ”asettavat sinne (temppeliin) iljetyksen, joka on kauhistus”. Sanaa iljetys käytetään Vanhassa Testamentissa puhuttaessa pakanakansojen epäjumalista. (shikkuts: 1Kn 11:5; 2Kn 23:13,24; Hoos 9:10; Dan 9:27; 11:31; 12:11; vrt. Matt 24:15.) Nyt kun Jerusalemin temppelin paikalla on ollut islamilainen moskeija ja alueella vielä toinenkin, niin ”iljettävä

epäjumala” on asetettu pyhäkköön (tai oikeammin sen paikalle). Tämän epäjumalan kuvan ja itse epäjumalan eli Allahin ja häneen uskovien päälle vuodatetaan Jumalan taivaasta loppuun mittaansa asti Jumalan vihan maljat Ilmestyskirjan profetioiden mukaan.

Edelliset asiat huomioiden on lähes varmaa, että jae Dan 9:27 kertoo meille viimeisen ajan tapahtumista eikä sen profetia ole toteutunut vielä vuoden 70 jKr temppelin ja pyhän kaupungin hävityksessä. Tämän puolesta kertoo myös Jeesus, kun puhuu suuresta ahdistuksesta liittäen sen lopun ajan pedon valtakunnan tapahtumiin. (Dan 12:1,2; Matt 24:15-29 ”niiden päivien ahdistuksen jälkeen”.)

Voidaanko profetiasta irrottaa osa tai osia ja sijoittaa ne meidän päiviimme?

Jotkut Raamatun opettajat ja tutkijat ovat irrottaneet Danielin kirjan 9. luvun profetiasta viimeisen jakeen ja sijoittaneet sen tuleviin tapahtumiin eli meidän päiviimme, pedon valtakuntaan. (Dan 9:24-27) Toiset opettajat ja tutkijat ovat vastustaneet tällaista tulkintaa ja perustelleet sen siten, ettei profetiaa saa pilkkoa osiin ja ottaa sieltä osaa, mikä siirretään johonkin toiseen tapahtumaan. Samalla, kun he tuomitsevat tämän tulkintatavan, syyllistyvät he siihen itsekin. Käsittelin tätä asiaa edellisen luvun kohdassa 2 e., mistä käy ilmi tämä kestämätön perustelu.

En ole löytänyt toistaiseksi mistään sellaista tulkintaa, millä olisi voitu selittää tarkasteltavan profetian viittaavan Jerusalemin tuhoon vuonna 70 jKr tai Bar Kochban kapinaan vuosina 132–135 jKr ja todistaa profetian aikamääreiden sopivan näihin vuosiin matemaattisten laskujen ja historiallisten tapahtumien todistuksen kautta. (Dan 9:26,27.) Jakeet 26 ja 27 on irrotettu Messias-profetiasta ilman mitään perusteluja eikä ole ilmoitettu, mistä vuosiluvusta lähtien ja millä perusteella on laskettu profetioiden sijoittuvan vuosiin 70 jKr tai 132–135 jKr. On vain selitetty jakeissa puhuttavan Jerusalemin tuhosta vuonna 70 tai 135 jKr, mutta jätetty huomiotta aikamääre ”62 vuosiviikon” tai ”62 kaksoisvuosiviikon” kuluttua. Jos profetia voidaan pilkkoa osiin tuolla tavalla ja siirtää se koskemaan mitä tahansa aikaa ilman perusteltuja laskutoimituksia sille, mistä hetkestä ajan laskeminen tulee alkaa, niin yhtä hyvin voidaan siirtää profetiasta osa tai koko profetia koskemaan lopun aikaa. Olen jo edellä viitannut alkutekstin viittauksiin sinetöimisestä, mikä tarkoittaa loppuun saattamista ja loppuun viemistä lukitsemisen sekä vahvistamisen lisäksi. (Dan 12:4,9,13) Näin ollen on perusteltua olettaa, että mainittu profetia saatetaan päätökseensä vasta viimeisenä aikana pedon valtakunnassa. (Dan 9:24-27)

Kerron pian joitakin huomioita, mitkä puoltavat sitä näkemystä, että myös tässä Danielin profetiassa puhutaan lopun ajoista. Käsittelen sitä ennen jaetta 25, sillä siinä avautuu näköaloja hengelliseen ymmärtämiseen, mitä tarvitaan synnin pois panemiseksi ja synnistä erottautumiseksi lopun aikana. Seurakunta on maallistunut ja ajattelee, ettei syntejä tarvitse panna pois, koska Jumala on luvannut antaa ne anteeksi joka tapauksessa, olipa niitä sitten vähän tai paljon ja olipa ihmisen mielenlaatu millainen tahansa. Tämä on virheellinen tulkinta Raamatusta ja kuvastaa väärää sydämen asennetta. Vaikka Jumala antaakin syntejä anteeksi hyvin pitkämielisesti ja kärsivällisesti, on hänen suvaitsevaisuudellaan silti rajansa. Tämä paljastuu mm. väärää profeettaa ja hänen seuraajiaan koskevasta uhasta, minkä Jeesus langettaa Ilmestyskirjassa. (Ilm 2:18-29.) Ananiaan ja Safiran kohdalla Jumalan kärsivällisyys näyttää loppuneen heti alkuunsa, mutta hänen toiminnalleen oli varmasti hyvät perustelut. (Apt 5:1-11.) Meille tällaisten

tapausten tulisi olla varoittavana esimerkkinä, ettemme lähtisi syntiä palvelemaan ja olisi tahallaan tottelemattomat Herraa kohtaan. (1Kor 10:1-13; Hebr 3:12-4:13; 6:4-6.)

Dan 9:25

Daniel:9:25 Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava (uudelleen) ruhtinaaseen (päämieheen/ hallitsijaan) Messiaaseen (voideltuun) on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentä kaksi vuosiviikkoa niin se rakennetaan (jälleen), (sen) tie (aukio, tori, avara paikka) ja vallihaudat (kulta/ ymmärrys/ harkinta/ terävä älyllinen erottamisen kyky), mutta vaikeina aikoina (tai aikojen ahdingossa tai ahdingon aikana).

”rakennetaan sen – vallihaudat (hengellinen ymmärrys)” (harutsh)

harutsh

1) (adj) teräväreunainen, terävä; tarkasti erottava, harkitseva, ymmärtäväinen2) terävä, selvä päätös; päätös; ratkaisu3) juoksuhauta, vallihauta; kaivanto4) kulta (runollisesti puhuttaessa)

Sana ”harutsh” esiintyy Vanhassa Testamentissa 18 kertaa ja niistä

1. kuusi kertaa merkityksessä ”kulta” ja sillä viitataan hengelliseen erottamiskykyyn, ymmärrykseen ja harkintaan. (Psa 68:13; Snl 3:14; 8:10,19; 16:16; Sak 9:3.)

2. viisi kertaa ”harkitsevainen/ymmärtäväinen/ terävän älyllisen erottelukyvyn hallitseva” (käännetty suomeksi ”ahkera”, ”ahkeruus”, Snl 10:4; 12:24,27; 13:4; 21:5.)

3. kaksi tai kolme kertaa ”puimaäes” (Jes 28:27; 41:15, erottaa jyvät akanoista, Messiaan ominaisuus, Matt 3:12; Ams 1:3 ”rautaiset puimaäkeet”, kuva vihollisuudesta ja väkivallan teoista Gileadia kohtaan),

4. kerran ”terävät piikit” (Job 41:21/ eri jaejaksotuksen mukaan jae 22 tai 30)5. kerran ”ratkaisu”(laakso) (Jooel 3:14) 6. ja vain kerran ”vallihauta” (Dan 9:25.).

Jerusalem katuineen ja toreineen on kuvausta pelastetun ihmisen sisäisestä tilasta ja sydämen ajatuksista. Jumala vie oman kansansa ulos umpikujasta ja ahtaasta tilasta; hän johdattaa laitumensa lampaat viheriäisille niityille lepäämään (vapautus lain orjuudesta Gal 2.14-5:13.) ja purojen ääreen juomaan hengellistä ruokaa ja syömään hengellistä ravintoa: Jumalan Pyhää Henkeä ja hyvää sanaa. (Psa 23; 119:44,45,67-71,96,104,105; 1Kor 10:1-13; 12:12-14.) Jerusalemin kadut ovat vanhurskauden polkuja ja katu tai tie (yksikössä) on Jeesus Kristus: elämän tie. (Joh 14:6; Snl 4:18; 12.28; Jes 11:16; 35:8; Psa 119:35.) Vallihauta on kuvausta pelastuneen hengellisestä ja tarkasta erottelukyvystä, harkinnasta ja älyllisestä viisaudesta, mikä on Jumalan rakkauden kyllästämää puhdasta, lempeää, taipuisaa ja rauhaisaa viisautta. (Jaak 3:13-18; Efe 5:17; 2Tim 2:7; Matt 15:10.) Rakkaudessa toimivan hengellisen veljen on osattava olla välillä tarpeen tullen myös ankara, minkä näemme Paavalin antamasta esikuvasta. (2Kor 12:29-13:8.)

Nykyinen syntiä ihannoiva ja ihmisen lihallisuutta nöyryytenä pitävä uskonnollinen ilmavirtaus on saanut seurakunnan luopumaan älyllisestä ajattelusta ja selvästä sanan opetuksesta. Sen sijaan on tullut valheen ulkokultaisuuden henki ja villitsevät opit, missä ihannoidaan lihallisuutta, syntisyyttä tai sitten omavoimaista nöyristelevää jumalanpalvelusta. (1Tim 4:1-11.) Jumalan Henkeä ei näissä ulkokullatuissa ole. Samalla opetetaan sellaista oppia, että Jumalan sana on ”hulluutta” eli ”järjettömyyttä”, sisäisesti ristiriitaista ja mielipuolista. (vrt. 1Kor 1:13-23, sana rististä on ”järjetöntä” tai ”typeryyttä” niille, jotka eivät usko Jeesukseen) Tämä saa pakanatkin pilkkaamaan Jumalan sanaa, Jumalaa ja uskovaisia. On omituista, että jopa sydämestään uskovaiset henkilöt selittävät sanaa siten, että se olisi sisäisesti ristiriitaista ja silti totta. Olen kuullut tällaista opetusta mm. erään evankelisen luterilaisen suusta (SLEY), kun hän ei osannut selittää opillisia näkemyksiään ristiriidattomiksi. Hän perusteli oikeutta ristiriitaiseen opetukseen tuomalla esille monia muita mielestään ristiriitaisia kohtia Raamatussa. Osoitin, etteivät nekään kohdat ole oikein ymmärrettynä ristiriitaisia, mutta selitykseni eivät kelvanneet hänelle, koska se olisi edellyttänyt perinteistä, kirkosta ja virheellisestä Raamatun tulkinnasta luopumista, erottautumista pois tästä maailmasta ja sen uskonnollisesta valtakoneistosta. (Motiivien arvelu on minun tekemäni arvio, ei hänen tunnustamansa asia.)

Monet opissa erehtyneet ovat alkaneet pitää totuutena jakomielitautista kristityn sisäistä olotilaa, missä ollaan pyhiä ja epäpyhiä yhtä aikaa. Luther opetti, että kristitty on ”yhtä aikaa syntinen ja pyhä”, mistä on tullut kuin mantra nimeltään kristitylle maailmalle. Tämä johtaa väistämättä sisäisiin ristiriitoihin, mielen järkkymiseen ja synteihin lankeamiseen, kun uskovaiset ajattelevat itsestään, että he ovat ”ylen synnillisiä ihmisiä” ja ”lihallisia”. Näin ei Raamatussa opetettu. Paavali kehotti nuorta Timoteusta olemaan esikuvana muille Jumalan pyhyydessä, puhtaudessa, uskossa, rakkaudessa, siveydessä, jumalisuudessa ja vanhurskaudessa. (1Tim 4:11:12-16; 2Tim 2:22.) Itsensä hän asetti koko seurakunnalle esikuvaksi, sillä hän seurasi Herraa. (1Kor 11:1; Fil 3:1-21.) Paavali ei nöyristellyt ja sanonut, että hänen heikkoutensa olisi ollut lihallisuutta ja lankeilemista moninaisissa kiusauksissa syntiä tekemään. (2Kor 12:9-13:5; 1Kor 10:1-3.) Hän antoi aivan toisenlaisen kuvan omasta uskonvaelluksestaan ja kehotti muitakin samanlaiseen pyhyyteen erossa synnistä kuin mihin itse Jumalan voimasta oli kyennyt. (2Kor 1:12; 2:14-17; 4:1-3; 1Tess 2:1-12.)

Uskovaisen sisäisen ihmisen olotilassa on kyse vallitsevasta sydämen tilasta, ajatuksista, niiden puhtaudesta ja pyhyydestä, mielen puhtaudesta ja suunnasta, mitä kohti uskovainen muuttuu sisäisen ihmisen puolesta. (2Kor 3:17,18; Tiit 2:11-14; 2Piet 3:1-18.) Me erottaudumme synnistä ja tietyssä mielessä myös syntisistä ihmisistä: emme lähde kuitenkaan ulos maailmasta vaan elämme kirkkaasti loistavina tähtinä sen keskellä. (2Kor 6:14-7:1; 1Kor 5:1-13; Fil 2:14.) Ihmisen sisäinen ihminen muuttuu aina johonkin suuntaan ja tämä muutos näkyy myös ihmisen ulkokuoressa eli vaelluksessa ja jopa ulkonäössä (viinalle, oksennukselle ja ulosteille haisevat ryysyt vaihtuvat siisteihin vaatteisiin, Jda 1:20-23). (Matt 23:26; Ilm 22:11; 2Tim 3:1-13.) Uskovaisen sisällä vallitseva sydämen olotila ei ole täynnä saastaisia ja epäpyhiä synnin ajatuksia, sillä Kristus Jeesus puhdistaa ensin astian sisäpuolen, minkä jälkeen puhtaasta sydämestä lähtevät ulos puhtaat sanat ja teot Jumalan vaikutuksesta, ei ihmisen omin voimin tai oman viisauden kautta. (Matt 12:33-37; 7:15-20; 1Kor 6:9-11; 1Piet 1:5; 3:8-17.)

Katsokaa, miten Jumalan sanan ja käskyjen pitäminen johtavat kristityn avaraan tilaan, mutta nämä opissa erehtyneet ja eksyneet väärät opettajat uskottelevat, että käskyjen pitäminen on ahdas ja orjuuttava lain tie! (Psa 23; 119:44,45,67-71,96,104,105; 2Kor

3:17,18; 4:1-3; Gal 5:13-26; 1Kor 7:19; 10:1-13; 12:12-14.) Paavali ja Jeesus pitivät käskyjen pitämistä Hengen esikoislahjan saaneiden etuoikeutena ja luontaisena tilana, sillä ”meillä on Hengen mieli” eikä ”lihan mieli”. (Joh 14:20-24; Room 8:4-9; 6:1-23; 1Kor 7:19; 1Joh 3:8-10.) Me olemme osalliset jumalallisesta luonnosta Jumalan lahjan mukaan niin, että meidän oma luontomme on tullut jumalalliseksi eikä vain niin, että Kristuksen jumalallinen luonto luetaan meidän hyväksemme. Kun vanhurskautus ymmärretään pelkästään oikeudellisena prosessina, mikä ei saa aikaan ihmisen sydämen muutosta, niin päädytään tällaisiin virhetulkintoihin. (vrt. 1Sam 10:6; Room 2:28,29; Kol 1:9-13; 3:1-10; Efe 4:17-24.) Jos luet Pietarin opetuksia kokonaisuutena, niin pyhä vaellus on aivan ehdoton osa kristityn elämää hänen opetuksessaan. (2Piet 1:1-11; 1Piet 1:12-3:17, ja kaikki kirjeiden kohdat) Paavalin mukaan Kristuksen oma on ”yksi henki Herran kanssa”. (1Kor 6:17.) Miten yksi henki Herran kanssa voisi olla saastaa ja epäpyhiä irstaita synnin ajatuksia täynnä? (Efe 4:17-24; Kol 3:1-10) Mistä jotkut ovat saaneet päähänsä, että uskovaisen elämä on yhtä lankeilemista ja kaatuilua? Jos joku joskus lankeaa, niin se ei ole jatkuvaa synnissä rypemistä vaan lankeaminen syntiin. (1Joh 5:15-21; Jaak 5:14-20; Gal 2:11-14; Room 5:20-7:6.)

En väitä, että olisimme tulleet täysin synnittömiksi: se ei ole totuus meistä eikä edes Raamatun ilmoitus. (Jaak 4:14-20; 1Joh 1:7-2:2; 5:15-21.) Suunta tulee kuitenkin olla yhä lisääntyvää puhtautta ja Jumalan pyhyyttä kohti eikä siitä poispäin. (Ilm 22:11; Tiit 2:11-14; 1Joh 3:8-10.) Tiedän valitettavista omakohtaisista kokemuksista sen, että väärä nöyristely ja väärä ”itsensä alentaminen” syntisten tasolle johtaa lankeemuksiin, mitä joutuu sitten katumaan lopun ikäänsä. Jumala ei tahdo, että me muutumme moraalilta yhtä alhaisiksi kuin ne, joita me autamme evankeliumin vapauteen. Huomaa, että evankeliumin vapaus johtaa lain pitämiseen, mutta jumalattomat rikkovat jatkuvasti lakia vastaan – toisin kuin kristityt. (1Tim 1:5-11.) Paavali ei väittänyt olevansa reaaliajassa ”suurin syntinen” vaan puhui preesensissä menneestä ajasta jumalattomuudessa. (jj.12-16.) Minäkin olen maailman syntisin ihminen, kun pelasin, ryyppäsin ja harjoitin haureutta, pilkkasin jopa kristittyjä, mutta en ole sitä enää, koska sain laupeuden ja olen nyt matkalla yhä lisääntyvää Jumalan puhtautta kohti. Käytän silti preesensiä kuvatessani mennyttä elämääni ja sydämeni olotilaa. (vrt. Room 7:14-25; huomaa ympäröivät jakeet ja kokonaisopetus äläkä takerru kiinni kielioppiin ja asiayhteydestä irrotettuun opetukseen: Paavali ei ollut uskovaisena lihan vallassa vaan vaelsi Hengen mukaan tai sitten hän oli ristiriidassa itsensä kanssa niin kuin liian monet vilpittömätkin sanan opettajat ovat, vilpillisistä puhumattakaan, Room 5:20-7:6, 8:1-16.) Toivottavasti sinä ja kaikki muut kristityt olisivat vielä pyhempiä ja puhtaampia sydämensä ajatuksilta sekä vaelluksen puolesta kuin minä! Silloin olisi seurakunnassa hyvä olla, mutta jos seurakunta on täynnä vääriä nöyristelijöitä ja ylpeilijöitä sekä synnillä kerskaajia, niin huonostihan siinä käy.

Elleivät kristityt pääse elämään Hengen yltäkylläistä elämää Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, niin he jäävät tämän maailman orjuuttamiksi ja tottelemattomuuden vangeiksi. (Efe 2:1-10; 4:17-24; 1Piet 4:1-4; Hebr 3:12-4:13.) Paholainen yrittää saada kristityt uskomaan, ettei syntiä voida voittaa eikä synnillisistä elämäntavoista ole mahdollista luopua. Vihollinen on lähettänyt sankoin joukoin nöyristeleviä sanan opettajia ja seurakuntien johtajia sekä rivisotilaita, jotka levittävät ilouutisena sellaista sanomaa, että ”huorintekijät, varkaat, anastajat, homoseksuaalit ja väkivallan tekijät perivät taivasten valtakunnan”. (1Kor 6:9-11; Gal 5:19-21.) Raamatussa opetetaan juuri päinvastoin. Kristuksessa pyhitetyt Jumalan lapset voivat olla ”entisiä” varkaita ja juomareita ja haureuden harjoittajia, mutta eivät ole enää. (Tiit 31-14.) Kuinka tämän saisi iskostettua

sanan julistajien ja rivisotilaiden sydämiin, niin etteivät he enää vääristelisi Jumalan sanan opetuksia?

Lopun ajat profetiat Danielin kirjassa

Daniel profetoi paljon lopun aikaan sijoittuvista asioista. (Dan 2:27-45; 7:1-28; 8:8-27; 11:29-12:13.) Tässä kannattaa panna merkille se, että jakso Dan 11:29-12:13 odottaa vielä kokonaisuudessaan täyttymystään. Jotkut ovat tulkinneet Raamattua siten, että jakeet 29–35 kertoisivat Antiokhos IV Epifaneesta ja Jerusalemin temppelin häpäisystä makkabealaisten aikana vuoden 167 tienoilla ennen ajanlaskun alkua. (Juutalaisten kapina vuosina 167–164 eKr Juudas Makkabealaisen johdolla.) Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta. Jaksossa puhutaan koko ajan lopun ajan petovaltakunnan yhden merkittävän vallan tai valtakunnan hyökkäyksistä Israelia ja muita valtioita vastaan. Tämä asia on selitetty tarkemmin artikkeleissani Ilmestyskirjan selitys ja Ilmestyskirja ja lopun ajan profetioiden selitys, mitkä perustuvat pitkälti Hanoch Ben Keshetin laatimiin artikkeleihin ja karttoihin vuosilta 1993–2007. (Seven Empires and the Promised Kingdom of God. http://www.benkeshet.com/prophecy/index111.htm)

Dan 9:24 lopun ajan profetiassa

Tutkin vielä Danielin kirjan yhdeksännen luvun profetiaa ja sovellan sitä tuleviin lopun ajan tapahtumiin. Käytän tulkintaan soveltuvaa käännöstapaa, missä se vain on mahdollista eikä sodi merkittävästi kielentuntijoiden käännöksiä vastaan.

Daniel:9:24 Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; kapina päättyy, syntien mitta täytetään ja sinetöidään, vääryys sovitetaan, iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään, ja kaikkein pyhin voidellaan.

Daniel oli tutkinut luvun alussa Jeremian kirjan profetiasta sitä, miten kauan Juuda oli oleva pakkosiirtolaisuudessa ja Jerusalemin temppeli sekä kaupunki raunioina (autioina). (Dan 9:2) Jeremia oli profetoinut kansalle 70 vuotta Babylonian vankeudessa, minkä jälkeen kaupunki asutettaisiin jälleen ja temppeliä alettaisiin rakentaa. (Jer 25:11,12; 29:10.)

Gabriel ilmestyi Danielille meedialaisen Daarejaaveksen ensimmäisenä hallitusvuotena. (Dan 9:1.) Meedian ja Persian kuninkaat valloittivat Babylonian vuonna 539 eKr. (Dan 5:25-6:1) Juuda ei ollut saanut tuolloin vielä lupaa tai määräystä lähteä takaisin Jerusalemiin temppeliä rakentamaan. Tämä käsky saatiin seuraavana vuonna, kun Kyyros (Koores) oli tullut myös muodollisesti Babylonian hallitsijaksi. Daniel sai seuraavan sanan Herralta Kyyroksen kolmantena hallitusvuotena eli vuonna 536 eKr. Sitä ennen Kyyros oli jo antanut käskyn palata Jerusalemin temppeliä rakentamaan vuonna 538 ensimmäisenä hallitusvuotenaan juutalaisten asuttamalla alueella Kaldeassa (Babylonissa). (Esr 1:1ss.; 2Aik 36:22ss.) Työt käynnistyivät seuraavana vuonna eli vuonna 537 eKr. (Esr 3:8.)

Temppelin rakentaminen jouduttiin keskeyttämään vastustajien vuoksi. Temppeli valmistui vasta vuonna 516 eKr. (Esr 4:1-6:17.) Sen rakentamiseen meni tasan 70 vuotta, joten Jeremiaan profetia täyttyi tältä osin kirjaimellisesti. (586 eKr Jerusalemin tuho ja temppelin hävitys: 586-516=70 v.) Daniel sai Gabrielilta oletettavasti vastauksen tähän kysymykseen, mitä hän pohti ennen rukoustaan tutkiessaan Juudan kohtaamaa rangaistusta pakkosiirtolaisuudessa ja sen päättymistä. (Dan 9:1-23.) Oli kuluva seitsemän vuosiviikkoa eli 49 vuotta Jerusalemin tuhosta sen jälleenrakentamisen alkuun. Tämä toteutui kirjaimellisesti. Kyyros antoi käskyn rakentaa temppeli uudestaan vuonna 538 eKr eli 49 vuotta temppelin hävityksen jälkeen. (586-49=538, kun vuosi 586 on ensimmäinen mukaan laskettava vuosi)

Jos jae 9:24 tulkitaan vastaukseksi siihen kysymykseen, milloin juutalaiset olivat palaava takaisin Jerusalemiin, niin vastaus 70 viikkoa voisi olla kirjaimellinen vastaus. Se on 490 päivää ja 360 -päiväisen vuoden mukaan yksi vuosi ja 190 päivää. (noin 1,5 vuotta) Gabriel puhui Danielille nämä sanat vuonna 539 eKr ja seuraavana vuonna tuli Koorekselta määräys palata Jerusalemiin temppeliä rakentamaan. Silloin päättyisi kapina tai suuri synti ja kansa pääsisi takaisin kotiin. Tämä tulkinta johtaa lukijan pois syntien sovituksesta Messiaan Jeesuksen kautta vuonna 30 jKr, minkä vuoksi kristityt eivät sitä mielellään hyväksy tai edes ajattele tämän enempää. En sitä itsekään kannata, sillä on parempikin tulkinta: Jerusalemin hävityksestä (586) Kooreksen käskyyn (538) rakentaa Jerusalemin temppeli kului tasan 49 vuotta. (586-538=49 vuotta, Jes 45:1)

Jakeessa 24 on käytetty samaa sanontaa syntien mitan täyttymisestä kuin jakeessa Dan 8:23. Jos luvussa kahdeksan puhutaan lopun ajan pedon valtakunnasta, niin miksei myös luvussa yhdeksän puhuttaisi siitä? Vaikka tässä profetiassa ei ole suoraan mainintaa siitä, että se koskee lopun aikoja, voi se silti pitää sisällään osuuksia pedon valtakunnasta tai olla jopa kokonaan profetia siitä. Vertaa tätä jakeeseen Dan 10:14, missä enkeli sanoo: ”vielä tämäkin profetia koskee lopun aikaa”. Edellinen profetia oli Dan 9:24-27 ja sitä edelliset koskivat pedon valtakuntaa lopun aikana. (Dan 2:27-45; 7:1-28; 8:8-27.)

Luvun 10 profetia kertoo ensin Kreikan valtakunnasta. Se jakaantuu Aleksanteri suuren eli sankarikuninkaan jälkeen neljään osaan (neljään taivaan tuuleen.). (Dan 11:3,4.) Sen jälkeen kuvataan Etelän kuninkaiden (Egyptin Ptolemaiokset) ja Pohjoisen kuninkaiden välisiä välienselvittelyjä (Seleukos I:stä Antiokos IV Epifanesiin asti). (Dan 11:5-28.) Jakeiden Dan 11:28 ja 29 tai 35 ja 36 välissä on huikea aukko, liki 2200 vuotta. (Antiokos IV Epifanes ja Jerusalemin temppelin häväistys noin vuonna 167 eKr ja Jeesuksen toinen tulemus noin 2010–2030 jKr.) Tämä käy ilmi jakeiden 35 ja 36 sanoista.

Daniel:11: 35 Ja jotkut ymmärtäväisistä kaatuvat (lankeavat), jotta heidät koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin (valkaistaisiin) lopun ajaksi, sillä vielä kestää määräaikaan. 11:36 Ja kuningas tekee oman tahtonsa mukaan korottaen itsensä mahtavaksi yli kaikkien jumalien, ja puhuu ihmeellisiä (merkillisiä) asioita jumalten Jumalaa vastaan. Ja hän menestyy vihan ajan loppuun asti, sillä mikä on määrätty, se tapahtuu.

Mikä on se profeetta, joka on korottanut itsensä ylitse muiden ja mikä on se ”mahtava” jumala, joka uhittelee kaikkia muita jumalia vastaan julistaen olevansa ainoa Jumala maan päällä ja taivaassa? Profeetta on Muhammed ja jumala on islamin Allah. Tämä

”linnoitusten jumala” eli ”sodan jumala” (Dan 11:37-38.) uhittelee kristinuskon ja juutalaisten Jumalaa, Jahvea ja Jeshuaa vastaan sanoen olevansa ainoa Jumala maan päällä ja taivaassa eikä muuta jumalaa ole kuin hän. Islamistiset ryhmät käyvät pyhää sotaa osin suoraan ja vielä enemmän kulissien takana juonien suunnitelmia Israelin pään menoksi ja jopa koko maailman valtaamiseksi islamille uskolliseksi sekä alamaiseksi. Islamin tavoite on maanpäällinen islamin hallitus ja valtakausi, missä kaikki kansat palvelevat Allahia ja profeetta Muhammedia ollen näille alamaiset. Tämä on saanut islamistiset ääriryhmät käymään raivon ja vihan vimmassa Israelin juutalaisten kimppuun.

Lopulta myös arabikristityt joutuvat vainojen kohteeksi ja heitä tapetaan islamille uskollisilla alueilla. Pedon kuvan kumartaminen voi tarkoittaa lopun ajan petokuninkaan kuvan kumartamista, joka on eri henkilö kuin väärä profeetta, jota myös ”toiseksi pedoksi” kutsutaan. (Ilm 13., 17. luvut, 19:19-21). Petokuningas puhuu esimerkiksi kaikkialla television kuvaruudun välityksellä, missä ihmiset suorittavat ostoksiaan. Näin pedon kuvalle on annettu henki ja se puhuu. (Ilm 13:13-18.) Tämä ei ole ihme meidän aikanamme, mutta Johanneksen aikana tämän asian näkeminen etukäteen oli suuri ihme. Jos joku kieltäytyy kumartamasta puhuvaa pedon kuvaa televisiossa tehdessään ostoksia, niin hänelle ei myydä mitään eli hän ei voi ostaa. Yksikään kauppias ei saa harjoittaa elinkeinoaan pedon valtakunnan alueella, jos ei suostu laittamaan puhuvaa petokuninkaan kuvaa liikkeeseensä kassan läheisyyteen. Näin pedon kumartaminen ja valheen sanan uskominen ovat mahdollisesti se pedon valtakunnan pedon merkki, mistä on ennustettu Ilmestyskirjan profetioissa. (Ilm 13:13-18; 14:9-13 15:2; 20:4.)

Otsaan ja käteen pistettävä merkki ei ole konkreettinen Raamatussa. Tämä on varmaa ainakin silloin, kun puhutaan Jumalan laittamasta merkistä ihmiseen. (Ilm 7:4; 9:4.) Jumalan sanan sydämeen painaminen ja iskostaminen mieliin on se merkki, minkä Jeesus laittaa omiinsa. (5Moos 6:4-9; 2Moos 13:1-9; Snl 3:1-4.) Sanaa ei ole tarkoitettu kirjoitettavaksi paperille ja laitettavaksi nahkakoteloihin sijoitettuina käsiin ja otsiin, niin että kaikki näkisivät ”leveät raamatunlausekotelomme” ja ihailisivat meitä. (Matt 23:5) Raamatusta ei ole meille myöskään mitään hyötyä, jos se on komea nahkakantinen, kultareunuksinen ja vetoketjulla varustettu suuri saarnaajan Raamattu, joka kulkee kaikkialla kainalossamme, kun vierailemme ihmisten luona. Raamatun luvusta ei ole mitään hyötyä pelastusmielessä ja hengellisen rakentumisen kannalta, vaikka sitä paljon lukisi, jos ei kuitenkaan ymmärrä lukemaansa. Tässä on suuri nimikristittyjen ja myös oma ongelmani menneiltä vuosilta. Me luemme paljon ja luulemme määrän korvaavan laadun. Tämä ei ole totta. On parempi lukea yksi jae päivässä ja ymmärtää lukemansa kuin 100 lukua päivässä ja jäädä ymmärrykseltään hedelmättömäksi.

Jos meissä on Jumalan Pyhän Hengen sinetti, niin silloin meissä asuu Jumalan sana pysyväisenä ja Jumalan rakkaus on vuodatettu meihin Pyhän Hengen kautta, joka Henki asuu meissä ja minkä Hengen omia me olemme. (Joh 5:37-47; Efe 1:13,14; Hebr 88-12; Jer 31:31-34; Jes 51:7,15; Room 5:1-5; 14:7-9.) Saamamme Hengen voitelu opettaa meitä ja muistuttaa meitä kaikesta siitä, mitä Messias Jeshua on sanonut opetuslapsilleen. (1Joh 2:27; Joh 16:13; 6:45.) Raamatun sana avautuu oikealla tavalla ymmärryksellemme vain, jos olemme nöyrät ja tavoittelemme muidenkin parasta emmekä vain omaa hyvää. Meidän on oltava valmiita kuolemaan veljiemme edestä ja jopa jumalattomien puolesta, uskomme tähden ja Herran tähden. Tähän meidät on kutsuttu eikä henkemme ole meille minkään arvoinen, jos rakastamme Herraa Jeshuaa enemmän kuin lähimmäisiä ja itseämme. Itseä voi vain vihata, jos ei täytä Jumalan tahtoa kaikessa, mitä hän neuvoo ja opastaa meidät tekemään, sillä Jumalan tahdon tie on paras tie ihmiselle ja sopii hyvin meidän

rauhaamme. Maanpäälliselle Jerusalemille Jumalan rauha ei sopinut, joten se saa maistaa rangaistuksen Jumalan vihan maljan vuodatuksena lopun ajan ahdistuksessa ennen valitun jäännöksen palaamista Herran tykö ja Israelin kirkastamista. (Luuk 1941-44; Sak 12:10; 14:1ss; Dan 12:1-13; Gal 4:19-31.)

Jeshua kirjoittaa Jumalan pyhiin ja valittuihin oman uuden nimensä ja uuden Jerusalemin nimen ja Jumalansa nimen. (Ilm 3:12; 2:17; 14:1; 22:4.) Jeesus tunnetaan Ilmestyskirjassa uudella nimellä, joka ei ole kuitenkaan mikään uusi vaan vanha ja se on ”Jumalan Sana”. (Ilm 19:13; vrt. Joh 1:1-3,14.) Tämä Jumalan sana ja Voideltu eli Messias itse on kirjoitettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen näkymättömällä musteella. (2Kor 3:1-6.) Uskovainen ihminen on Jumalan kirje tälle maailmalle ja meitä luetaan kuin avointa kirjaa. Se henki, mikä meistä kumpuaa ja virtaa kertoo sen, kenen omia me olemme: Jumalan omia vai paholaisen orjia. (Joh 4:14; 7:37-39; Ilm 21:6; 22:17; Gal 4:19-31.)

Toin esille tulkinnan, jonka mukaan pedon valtakunnan pedon merkki on valheen sanan uskominen ja pedon kuvan kumartaminen liittyy siihen kiinteällä tavalla. (Ilm 13:13-18; 14:9-13; 15:2; 16:2,12-15; 19:19-21; 20:4.) Tämä ei sulje kokonaan pois konkreettisen merkin mahdollisuutta, mikä voisi olla mikrosiru tai sen johdannainen. Tämä merkki otetaan kuitenkin käyttöön vain islamin hallitsemassa pedon valtakunnassa, ei koko maailmassa. Ilkeiden paiseiden tuleminen niihin ihmisiin, joissa on pedon merkki ja jotka kumartavat pedon kuvaa voisi viitata kirjaimelliseen merkkiin, mutta se voi olla myös vertauskuva synnin paiseista, vähän niin kuin pitalisen paiseista. (Ilm 16:2.)

Ensimmäinen peto on Ilmestyskirjan ilmoituksen mukaan yksi niistä seitsemästä maailmanvallasta, mitkä ovat vallinneet ennen lopun aikaa. (Ilm 17:8-12) Nämä seitsemän maailmanvaltaa ovat seitsemän päätä, mitkä pedolla on. (Ilm 13:1; 17:3.) Nämä maailmanvallat ovat olleet järjestyksessään:

1. Egypti (1850-723 eKr)2. Assyria (723-612 eKr) 3. Babylonia (612-539 eKr)4. Persia (tai Meedo-Persia 539-330 eKr)5. Kreikka ja sen neljään osaan hajonnut valtakunta (330-63 eKr) 6. Rooma (63 eKr – 410 jKr/ Länsi-Rooma ja 1453 jKr Itä-Rooma eli Bysantti)7. Islam (600-luvulta – Jerusalemin valloitus vuonna 637 jKr – vuoteen 1923 asti,

jolloin ottomaanien valtakunta eli Osmanien valtakunta lakkasi virallisesti olemasta ja nykyinen Turkin tasavalta perustettiin. Osmanit valloittivat Bysantin vuonna 1453 jKr.)

Kahdeksas valtakunta on lopun ajan pedon valtakunta ja on yksi noista seitsemästä. (Ilm 17:8-12.) Peto ei ollut olemassa silloin, kun Johannekselle sanottiin nämä sanat, joten peto ei voi olla Rooman valtakunta. Islamia ei ollut tuolloin olemassa, joten se sopii siltä osin pedoksi. Islam on myös osa muinaista Kreikan valtakuntaa, josta nousee viimeisen ajan peto, joten se sopii tältäkin osin pedoksi. (Dan 8:8-27.) Petohan oli ollut, sitä ei ollut Johanneksen aikana, mutta se oli tuleva. (Ilm 17:8,11.) Kaikki tiet eivät viittaakaan Roomaan, niin kuin olemme luulleet, vaan islamiin. Islamin sydämessä asuu pieni paimentolaisheimo, jonka profeetoille Jumala on aikojen alussa puhunut ja jonka jälkeläisiä Israelin kansa on. Israel sopii portoksi ja suureksi Babyloniksi, koska se on tehnyt huorin Herraamme vastaan ja hylännyt Messiaansa. Suuri kaupunki on Ilmestyskirjassa Jerusalem ja se on hengellisesti puhuttuna Sodoma ja Egypti. (Ilm 11:8;

16:19; 17:18; 18:2,21;Jes 1:10-21; Jer 2,3 ja 7. luvut, Hoos 2:1ss.) Jerusalemin asemasta porttona ja suurena Babylonina on tämä Hanoch Ben Keshetin artikkeli, mikä on osittain suomennettu myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Hanoch Ben Keshet, Seven Empires and the Promised Kingdom of God, 1993-2006 http://www.benkeshet.com/prophecy/index111.htm

Pedon seitsemän päätä ovat nuo yllä mainitut seitsemän valtakuntaa, saatanan maan päällistä hallitusta ihmisten johtamina. (Ilm 13:1-4; 17:3.) Yksi pedon päistä sai kuolinhaavan ja parani. (Ilm 13:4,12.) Toinen peto, joka nousee maasta (Israel), tekee ensimmäisen pedon kuvan ja saa kaikki ihmiset pedon valtakunnan alueella kumartamaan pedon kuvaa tai petoa, jonka kuvan toinen peto eli väärä profeetta teki. (Ilm 13:12-15; 14;9-11; 152; 16:2,12-15; 19:19-21; 20:4.) Kuva, jota kumarretaan, on poliittinen johtaja eli petokuningas, yksi viidestä ensimmäisestä kuninkaasta Ilmestyskirjan profetian mukaan ja on itse kahdeksas kuningas, kuitenkin eri kuin ne kymmenen kuningasta, jotka hallitsevat yhtä aikaa lopun aikana pedon kanssa. (Ilm 17:7-18; vrt. Dan 77-11,17-27.)

Jos joku kieltäytyy kumartamasta pedon kuvaa siellä, missä hän puhuu, niin hänet tapetaan. (Ilm 1313-15.) Tämä profetia koskee siis vain pedon valtakunnan aluetta Lähi-idässä ja Keski-idässä sekä Vähässä-Aasiassa: Libyassa, Sudanissa, Saudi-Arabiassa, Gazassa, Palestiinassa, Jordaniassa, Syyriassa, Libanonissa, Turkissa ja Iranissa. Nämä valtiot kuuluvat siihen liittoon, mikä hyökkää lopun aikana Israelin kimppuun ja saa sen alueita sekä pyhän kaupungin osaksi aikaa valtaansa. (Ilm 13:1-10, 17:12-18; 18:1-9; Dan 11:29-12:4; 2:27-45; 7:1-28; 8:8-27; Psa 83:3-9; Hes 38-39; Jooel 3; Sak 12-14.) Lopulta itse herrain Herra ja kuningasten Kuningas laskeutuu alas taivaasta Öljymäelle, joka halkeaa kahteen osaan ja valitun kansan jäsenet pakenevat sen välistä solaa pitkin Jumalan vihaa pakoon. (Sak 14:3-9; Matt 24:15-22; Ilm 18:1-5.)

Näin profetiat avautuvat kristittyjen ja Jeshuaan uskovien juutalaisten yhteistyön tuloksena. Jumala herätti ensin veljemme Hanoch Ben Keshetin hengen ja avasi hänen ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset. Sitten hän puhui minun hengelleni ja avasi nämä sanat, niin että voimme iloita ja jakaa ne kaikille kristityille rakentuaksemme yhteisestä uskosta sekä välittääksemme Israelin ja arabimaiden kristityille pyhille varoituksen sanan lopun ajan profetioiden täyttymyksestä ja Jumalan vihan maljojen vuodattamisesta pyhän maan ja arabimaiden ylle sillä alueella.

Ensimmäinen peto on siis muinainen maailmanvalta eli islam, joka sai kuolinhaavan päähänsä ja se parani. (Ilm 13:4,12.) Islamistinen ottomaanien valtakunta hajosi ja lakkautettiin, mutta se on heräävä uudestaan henkiin. Arabit ja islamistit juonivat petos mielessä rauhaa Israelin kanssa ja EU, USA ja Venäjä ovat välittäjinä näissä rauhan neuvotteluissa. Islam eli peto ei pidä rauhaa vaan hyökkää keskellä rauhan aikoja pyhään maahan ja pyhän kansan kimppuun saaden aikaan ihmeellisen paljon tuhoa. (Dan 8:23-25; vrt. Psa 83:3-9 juonittelut)

Pedon kuva on kuva sen valtakunnan perustajasta ja väärästä profeetasta, jonka valheet ovat eksyttäneet monia ihmisiä pyhän maan seuduilla ja koko maapallon laajuisesti. (2Tess 2:7-12; Ilm 13:1-15; 16:12-18; 19:19-21.) Kukaan muu ei ole uhitellut yhtä paljon taivaan ja maan Jumalaa vastaan kuin profeetta Muhammed ja islam, jonka jumala Allah on. (Dan 11:35.) Voimme unohtaa vainoharhaiset salajuonet ja toisten kristittyjen ivaamisen, sillä meidän yhteinen vihollisemme on islam ja väärä profeetta Muhammed, ei

toinen kristitty. (Jes 8:12,13.) Emme sodi tätä petoa vastaan perinteisillä aseilla, tykeillä, konekivääreillä ja tankeilla, vaan Jumalan totuuden sanalla, joka on Hengen miekka meidän käsissämme. (Efe 6:17; Hebr 4:12,13.) Valitut tulevat saamaan pelastuksen uskomalla totuuden sanan, pelastuksemme evankeliumin, mutta valheisiin uskovat joutuvat kadotukseen. (Efe 1:13,14; 4:30; 2Tess 2:7-17.) Näistä asioista on meille Raamatussa puhuttu eikä niinkään kristittyjen sisältä tulevasta eksytyksestä, vaikka sitäkin sietää varoa. Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää, eivätkä kaikki ole sydämeltään kristittyjä, jotka sanovat olevansa ja luulevat sellaista. Totuutta ei pidä myydä vaan ostaa ja siinä tiukasti kiinni pysyä. Tämä on Jumalan tahto meihin nähden.

Voit vastustaa tätä tulkintaa sanomalla, ettei pedon kuva ole sama kuin islamin kuva. No, miten voisi maailmanvallasta tehdä kuvan, jota kumartaa ja saada se kuva puhumaan? Eikö kaikkien pääuskontojen symboli ja kuva ole uskonnon perustajan persoona? Islamin päämies on profeetta Muhammed ja kristittyjen päämies on Messias Jeshua, uskon alkaja ja täyttäjä. (Hebr 12:2.) Buddhalaisten päämies on Siddhartha Gautama ja jokaisella lahkolla on oma perustajansa sekä johtajansa, joita palvotaan ja seurataan. Islamin mukaan Muhammedista ei saa tehdä kuvaa, joten pedon kuva ei ole tämän perusteella Muhammedin kuva. Pedon kuva on kuitenkin sen valtakunnan päämiehen kuva, joka hallitsee lopun aikana pedon valtakuntaa. (Ilm 13) Väärä profeetta saa ihmiset kumartamaan tätä kuvaa ja ottamaan pedon merkin oikeaan käteensä tai otsaansa.

Väärän profeetan kumartaminen ja palvominen sekä seuraaminen eli palveleminen on aina epäjumalanpalvelemista, mistä Jumala on säätänyt sanassaan rangaistuksen. (2Moos 20:1-4.) On irvokasta, että kristityt ovat ottamassa vaikutteita itämaisten uskonnoista ja mystiikasta, mutta islam pitää sinnikkäästi kiinni omista opeistaan ja Koraanista, yhden Jumalan opista, mikä villitsee kansakunnat, koska Allah ei ole Raamatun Jumala ja kieltää Jeesuksen olevan Messias, Jumalan Poika.

Jos Jumalan kuva on Jeesus Kristus ja hän on myös kristityn esikuva, niin silloin islamin kuva on mitä selvimmin Muhammed: väärä profeetta. (Kol 1:15; 2Kor 4:4; Hebr 1:2; 2Kor 3:17,18.) Hänen kuvaansa ei saa pilkata ja jos joku arvostelee Muhammedin opetuksia, niin häntä aletaan vainota ja hänet jopa tapetaan muhamettilaisissa maissa. Tappoiskut voivat yleistyä myös länsimaissa, kun islam on saanut täällä jalansijaa. Olemme nähneet tämän kehityksen Euroopassa, kun Muhammedin pilakuvan piirtäjä on uhattu tappaa Tanskassa vuoden 2008 alussa ja hänet on pitänyt siirtää turvaan piilopaikkaan muslimitappajilta. Tätä aiemmin eräs hollantilainen elokuvaohjaaja tapettiin, koska muslimit pitivät häntä uskontonsa ja profeettansa pilkkaajana. Tämäkö on sitä rauhan uskontoa, millaisena islamia on petollisesti ja valheellisesti länsimaille markkinoitu?

Mitä tapahtuu, jos Jeesusta arvostellaan julkisuudessa ja sanotaan häntä huorinteosta syntyneeksi, samarialaisen miehen pojaksi, roomalaisen sotilaan siittämäksi, tavalliseksi ihmiseksi tai mitä tahansa loukkaavaa, mikä kieltää hänen Jumaluutensa ja asemansa tämän maailman laillisena hallitsijana, voideltuna kuninkaana? (Joh 8:37-49.) Ei mitään. Jeesus ei vastusta niitä, jotka häntä pilkkaavat vaan sallii jumalanpilkan jatkumisen määräaikaan asti, jolloin ihmisten syntien mitta täyttyy ja koittaa Jumalan puhdistavat tuomiot. Väärä saa palkkansa ja oikeus nostetaan kunniaan. Tämä on Jumalan vanhurskas tuomio Israelin kansan, sitä ympäröivien pakanakansojen ja koko maailman osalle.

On myös mahdollista, että aikaväli on jo Danielin kirjan 11. luvun jakeiden 28 ja 29 välissä. On esitetty, ettei jakeen 30 kittiläisten (Kypros) laivojen hyökkäystä olisi tapahtunut Antiokos IV Epifanesin aikana. Jos tämä hyökkäys tapahtuisi lopun aikana, niin Kyprokselta saattaisi tulla EU:n tai Naton laivoja estämään Pohjoisen kuninkaan (Hes 38-39, Turkin alue) hyökkäyksen Etelän kuningasta (Egypti) vastaan. (Dan 11:40-45.) Turkki voisi hyökätä Egyptiin siitä syystä, että näillä on rauhansopimus Israelin kanssa vuodelta 1979 ja he estävät Sudania (Raamatun Etiopia tai Kuus) ja Libyaa (Raamatun Puut) hyökkäämästä Israeliin alueensa läpi. (Hes 38:5.)

On merkille pantavaa, ettei enkeli mainitse tässä myöhemmässä profetiassaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista Danielille. (Dan 11:1-12:13.) Hän kertoo tapahtumia Persian jälkeiseltä ajalta Antiokos IV Epifanekseen asti, mutta hyppää sitten 2200 vuotta ajassa eteenpäin kertoen lopun ajan pedon valtakunnasta. (Dan 11:29-12:13.) Vaikka Kristuksen ristiinnaulitseminen on tärkein tapahtuma maapallon historiassa, niin silti enkeli hyppää sen asia ylitse ja kertoo lopun ajan profetioita. Tätä ei välttämättä pidä tulkita niin, ettei ristiinnaulitsemisesta olisi mitään profetiaa jakeissa Dan 9:24-27, mutta aikamäärien sovittaminen Jeesukseen on todellakin ollut ongelmallista eikä Alhon selitys ole kovin yksinkertainen, joten sitä on vaikea uskoa. Vähintä, mikä mieleen nousee, on se, että myös tässä jaksossa olisi mukana profetiaa lopun ajoista niin kuin muissakin Danielin kirjan profetioissa.

Israelin kansan kapina ja synnit eivät ole suinkaan päättyneet Messiaan ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen, vaikka jae Dan 9:24 kertoo kapinan päättymisestä, syntien täyttymisestä ja vääryyden sovittamisesta. Päinvastoin. Israel on torjunut Messiaansa ja saa kärsiä sen vuoksi rangaistuksen ennen ikuista korotustaan ja pelastetuksi tulemista. Jumalan tuomio alkaa ensin Israelista ja vasta sen jälkeen tuomitaan pakanakansat. (Jes 4:1-4; 2Piet 4:17.) Koska Israel kapinoi niskurikansana edelleen Jumalaa vastaan ja niskoittelee Pyhälle Hengelle, ei se ole saanut kansakuntana kokea Jumalan siunauksia ja kääntymistä vaan rangaistuksia. (Apt 7:51-53.) Sitä kansa on myös pyytänyt: ”Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lapsiemme päälle!” (Matt 27:25.) Tuo olisi saanut jäädä sanomatta…

Jos jakeen Dan 8:23 profetia niistä syntisistä tai kapinoitsijoista (pesha: luopio, kapinallinen, syntinen) tarkoittaa Israelin Herrasta luopunutta ja Messiaan hylännyttä osaa, niin silloin profetia voisi kertoa jakeessa Dan 9:24 tästä kapinan tai luopumuksen päättymisestä Jumalan edeltä valitseman kansan osalla. (3Moos 26:31-45; 5Moos 4:27-34.) Edellä olevat ja monet muut kohdat kertovat siitä, että Israelin kansan luopumus päättyy lopun aikana eli pedon valtakunnan aikana ja silloin sovitetaan sen synti ja sen jäännös tulee osalliseksi uudesta liitosta. (Hes 36:21—38:23; Hes 16:38-63; 20:35-49; Jer 31:31-34; 32:37-44.) Synnit on tosin sovitettu Messiaan Jeshuan veren ja ruumiin uhrin kautta sekä uusi liitto alkanut Pyhän Hengen vuodatuksesta juutalaisiin Jeshuan seuraajiin apostolien aikana (Apt 1:4-8; 2:1-4,38,39; 1Kor 12:13; 2Kor 3:1-18.), mutta kansan jäännöstä ja sen kääntymystä koskevat lupaukset täyttyvät vasta lopun aikana. Sovituksen sana tulee jokaisen ottaa henkilökohtaisesti vastaan ja tulla siten uskon kautta sovitetuksi Jumalan kanssa. (2Kor 5:17-6:2; Kol 1:19-23; Room 5:1-11.) Tämä sovituksen vastaanottaminen puuttuu edelleen Israelin kansan enemmistöltä, sillä he käänsivät selkänsä Jeshualle ja maksavat siitä syystä korkean hinnan luopumuksestaan ennen lopullista korotusta.

Syntien mitan täyttymisen lisäksi jakeessa Dan 9:24 on mainittu toinen verbi, sinetöidä. (hataam) Se voi tarkoittaa vahvistamista tai loppuun saattamista, päätökseen viemistä. Jumalalla on riita-asia kansoja vastaan ja se viedään loppuun saakka vasta lopun ajan ratkaisuissa. (Jooel 3:14.) Myös Israel ja Juuda ovat saava osansa vihan maljoista ennen lopullista korottamista. Vain jäännös kansasta on pelastuva (Sak 13:8,9; 12:10; Room 9:27; Jes 4:1-4.)

Jumala käyttää tuomion välikappaleena pakanakansoja, jotka hyökkäävät Israeliin. Kymmenen kuningasta ja peto tuhoavat Jerusalemin maksaen sille kaksinkertaisesti sen synneistä. (Ilm 17:12-18; 18:6-9.) Valitut Jumalan lapset pelastetaan tuhon keskeltä, sillä Jeshua Messias kutsuu heidät ulos Jerusalemista ja Juudasta tuhon kohdatessa kaupunkia. (Ilm 18:1-5; Dan 12:1,2; Matt 24:15-22.) Huomaa jae Matt 24:29 kertoo, että aiemman kohdan pakokehotuksessa (15-22.) on kyse samasta ahdistuksesta kuin Kristuksen tulemuksessa. Saman vahvistaa Danielin kirjan profetia. (Dan 12:1,2.) Tätä suurta ahdistusta ja pakoa ei ole vielä tapahtunut, vaikka vuonna 70 jKr olikin vastaavanlainen tapahtuma Rooman sotajoukkojen tuhotessa pyhän kaupungin ja hävittäessä sen temppelin rakennukset niin, ettei jäänyt kiveä kiven päälle maahan jaottamatta. (Matt 24:2; Mar 13:1,2.) Jäljellä on vain itkumuuri, mikä on osa temppelin muuria, mutta itse rakennukset on tuhottu ja hajotettu maahan kirjaimellisesti Jeesuksen profetian mukaan.

Danielin profetia ei ole kokonaan toteutunut vaan se odottaa vielä täyttymystään meidän päivinämme. Tästä lopun ajan paosta kertovat mm. jakeet Ilm 12:6,14. Herra itse kehottaa kansaansa lähtemään ulos Jerusalemista ja Juudasta, etteivät myös valitut tulisi osalliseksi kaupunkia kohtaavasta tuhosta ja vihan maljoista. (Ilm 18:1-5.) Israelilaiset eivät tiedä tämän profetian merkitystä, elleivät Jeshuaan uskovat sitä heille kerro. Siksi on tärkeää kertoa heille evankeliumia ja opettaa Jumalan sanasta, mikä on maata kohtaava pedon valtakunnan aikana. Valitut ottavat vastaan Jeshuan Messiaan ja niin Israelin jäännös on pelastuva ennustusten mukaan. (Room 11:23-31; Jes 10:21-23.)

Jakeessa 9:24 sanotaan vielä näin: ”iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään, ja kaikkein pyhin voidellaan”.

”Iankaikkisen vanhurskauden tuominen” voidaan ymmärtää siten, että pystytetään Jeshuan iankaikkinen valtakunta, jolla ei ole oleva loppua. (Jes 9:5,6; Dan 7:13,14.) On huomattava, ettei tätä valtakuntaa ole vielä pystytetty vaan tämäkin profetia odottaa täyttymystään: kaikkea ei ole vielä alistettu Pojan valtaan. (1Kor 15:22-28; Hebr 2:8.)

Näyn ja profeetan sinetöiminen tarkoittaa profetian siirtämistä lopun aikaa koskevaksi ja vahvistamista, sillä nämä profetiat ovat olleet lukittuja meidän päiviimme asti. Tämä sanotaan Danielin kirjan lopussa ja vielä Ilmestyskirjassakin. (Dan 12:4,9,13; Ilm 10:1-11; 5:1-14.)

Daniel:12:4 Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat (tai: peitä, salaa, sulje) ja sinetöi (hataam: laittaa sinetin taakse, sulkea) tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat (tai: monet matkustavat edestakaisin), ja ymmärrys lisääntyy (tai: tieto lisääntyy).

12:9 Niin hän sanoi: "Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä (hataam) lopun aikaan asti.

12:13 Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa."

”Kaikkein pyhimmän voiteleminen” tarkoittaisi tämän tulkinnan mukaan Jeesuksen tulemista kuninkaana hallitsemaan kaikkea maata ja pakanakansoja rautaisella valtikalla. (Ilm 19:11-21; 20:1-9; 2:26-29; 12:5.) Vaikka Jeesukselle on jo nyt annettu kaikki valta maan päällä ja taivaassa, niin emme näe vielä kaikkea hänen valtansa alle alistetuksi. (Hebr 2:8; 1Kor 15:22-28.) Jeesuksen kuninkaaksi voitelu tulemuksen yhteydessä on vielä toteutumatta. Tätä voisi tarkoittaa kaikkein pyhimmän voiteleminen. Se tapahtuu pedon valtakunnan lopun jälkeen.

Ilmestyskirja:11:15 Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: "Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti."11:16 Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta, jotka istuivat valtaistuimillaan Jumalan edessä, lankesivat kasvoillensa ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, 11:17 sanoen: "Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.

Näissä jakeissa voidellaan Kristus lopullisesti koko maailman kuninkaaksi ja Herraksi.

Dan 9:25 lopun ajan profetiassa

Daniel:9:25 Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava (uudelleen) ruhtinaaseen (päämieheen/ hallitsijaan) Messiaaseen (voideltuun) on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentä kaksi vuosiviikkoa niin se rakennetaan (jälleen), (sen) tie (aukio, tori, avara paikka) ja vallihaudat (kulta/ ymmärrys/ harkinta/ terävä älyllinen erottamisen kyky), mutta vaikeina aikoina (tai aikojen ahdingossa tai ahdingon aikana).

Daniel oli tutkinut sitä, miten kauan kansa joutuu olemaan pakkosiirtolaisuudessa ennen kuin Jerusalem ja sen temppeli rakennetaan jälleen. (Dan 9:1ss.) Gabriel antaa tässä vastauksen: siitä sanasta lähtien, että Jerusalem on jälleenrakennettava (586 eKr) kestäisi seitsemän vuosiviikkoa eli 49 vuotta voideltuun hallitsijaan eli Koorekseen asti. Gabriel puhutteli Danielia meedialaisen kuninkaan, Daarejaaveksen, (Harpagos, Astyageen poika ja Kyaksaree I:n pojanpoika) aikana, tämän ensimmäisenä hallitusvuotena 539 eKr. (Dan 9:1,21ss.) Kyyros tuli vasta tämän jälkeen muodollisesti Babylonian kuninkaaksi, jonka valtaherrana Daniel oli ja antoi juutalaisille määräyksen palata rakentamaan Jerusalemin temppeliä. (Dan 6:2/3; 10:1; Esr 1:1ss.)

Jos lasketaan seitsemän vuosiviikkoa Jerusalemin tuhosta ja temppelin hävityksestä, mikä tapahtui vuonna 586 eKr voideltuun Koorekseen asti, niin pääsemme vuoteen 538 eKr. (586-49=538 eKr, kun ensimmäinen mukaan laskettava vuosi on vuosi 586 ja viimeinen on 538 eKr.) Seitsemän vuosiviikkoa olisi siten Jeremian profetiasta voideltuun Koorekseen

asti, joka antoi vuonna 538 eKr määräyksen juutalaisille palata Jerusalemiin temppeliä rakentamaan. (Esr 1:1ss.; 2Aik 36:22ss.) Näin ollen siitä sanasta, että Jerusalem oli palautettava entiselleen ja rakennettava uudelleen, voideltuun Koorekseen asti kului seitsemän vuosiviikkoa. Tässä ei ole mitään ristiriitaista sanan tulkinnassa vaan sana on täysin ymmärrettävää ilman monimutkaisia kaksoisviikkoteorioita. (Jes 45:1; Jer 25:11,12; 29:10; Dan 9:2.)

Jakeessa Dan 9:25 käytetty sana ”Messias” (mashiiah) voi tarkoittaa voideltua ylipappia, kuningasta tai Vapahtajaa Jeshuaa. Näin ollen ei ole mahdotonta ajatella, että profetia tarkoittaisi voideltua Kooresta, jonka hengen Jumala herätti palauttamaan Israel takaisin omaan maahansa jälleenrakentamaan temppeliä Jerusalemiin. (Esr 1:1ss.) Jesajan kirjassa Herra sanoo Kooresta voidellukseen (messias):

Jesaja:45:1 Näin sanoo Herra voidellulleen Koorekselle, jonka oikeaan käteen minä olen tarttunut kukistaakseni kansat hänen edestään ja riisuakseni kuninkaitten kupeilta vyöt, että ovet hänen edessään avautuisivat eivätkä portit sulkeutuisi:

Tämä profetia on tullut ilmeisesti vuoden 708 eKr jälkeen. (Jes 36:1; 45:1.) (Ks. Israelin ja Juudan kuninkaat, aikataulukko. http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/raamattu/kun.htm) Siinä on hämmästyttävää se, että Herra mainitsee Kooreksen nimeltä jo ennen kuin tämä oli syntynyt ja kertoo Babylonian kukistumisesta sekä Meedian ja Persian valtaannoususta etukäteen, 170 vuotta aikaisemmin, kun tämä tapahtui. (708-539 eKr =170 v.)

Temppelin rakennustyöt lähtivät käyntiin toisena vuotena sen jälkeen, kun kansa oli saanut Koorekselta luvan lähteä omaan maahansa pois pakkosiirtolaisuudesta eli vuonna 537 eKr. (Esr 1:1ss.; 3:8.) Rakentaminen viivästyi vastustajien vuoksi, mutta temppeli vihittiin käyttöön lopulta vuonna 516 eKr. (Efe 4:1-6:17.)

Jakeessa Dan 9:25 on sanottu, että oli kuluva seitsemän vuosiviikkoa voideltuun ja 62 vuosiviikkoa, niin kaupunki rakennettaisiin jälleen, mutta keskellä ahtaita aikoja. Koores antoi käskyn rakentaa temppeli uudelleen, mikä vihittiinkin käyttöön vuonna 516 eKr. Kaupunki oli tuolloin pahasti raunioitunut ja autiona. Myöhemmin pappi Esran johdolla alkaneen paluumuuton yhteydessä alettiin korjata itse kaupunkia. Lähtö Persiasta tapahtui vuonna 458 eKr kuningas Artakserkses I Longimanuksen (464–424 eKr) seitsemäntenä hallitusvuotena. (Esr 7:7,8.)

Tämän jälkeen kuninkaan juomanlaskija, Nehemia, lähti korjaamaan kaupungin muureja vuonna 445 eKr, kuninkaan 20. hallitusvuotena. (Neh 1:1ss; 2:1ss.) Kaupungin jälleenrakentamisen voidaan laskea alkaneen kuitenkin jo Esran johtaman paluumuuton aikana. Jos ajattelemme Gabrielin kertoneen uudesta rakentamisen ajasta ahtaina aikoina, niin päädymme vuoteen 25/24 eKr. Juudan kuninkaaksi nousi vuonna 37 eKr Herodes I Suuri, joka on kirjaprofeettojen jälkeen ollut suurin ja viimeinen merkittävä kuningas Juudan historiassa. Hän aloitti massiiviset rakennustyöt kaupungissa Rooman valitsemana vasallikuninkaana vuonna 25 eKr. Herodeksen aikana alettiin rakentaa myös uudelleen toista temppeliä vuonna 17 eKr, joka oli rappeutunut pahasti makkabealaissotien aikana (167–164 eKr) ja muissa konflikteissa. Saamme tästä 62 vuosiviikkoa, niin Jerusalem rakennetaan toistamiseen keskellä ahtaita aikoja, Rooman vallan ja sisäisten riitojen vaivaamassa Juudeassa. (458 eKr – 434 vuotta = 25 eKr) Mikäli ajattelemme Gabrielin

tarkoittaneen tätä toista jälleenrakentamisen aikaa, niin profetia on selvä ilman monimutkaisia laskutoimituksia.

Daniel:9:25 Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien (Jeremian profetian mukainen Jerusalemin temppelin hävityksen ja kaupungin tuhon vuosi 586 eKr, Jer 25:11,12; 29:10.), jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava (uudelleen) voideltuun hallitsijaan asti (Koores oli Herran voideltu, Jes 45:1.) on kuluva seitsemän vuosiviikkoa (586 eKr – 49 vuotta = 538 eKr eli Kooreksen määräyksen vuosi, jonka mukaan Jerusalemin temppeli oli rakennettava uudestaan, Esr 1:1ss; 2Aik 36:22ss.); ja kuusikymmentä kaksi viikkoa (Esran aloittamasta muurin korjaamisesta vuonna 458 eKr alkaen, Esr 7:7,8.) niin se rakennetaan (jälleen), (sen) tiet (aukiot, torit) ja vallihaudat, mutta vaikeina aikoina (tai aikojen ahdingossa tai ahdingon aikana). (Kuningas Herodes I Suuri aloitti massiiviset Jerusalemin rakennustyöt vuonna 25/24 eKr ja korjautti mm. toisen temppelin rakennuttaen sen käytännöllisesti katsoen uudestaan alkaen vuodesta 17 eKr, mikä rakennustyö jatkui 60-luvulle jKr. Joh 2:20. Laskutoimitus: 458 eKr – 434 vuotta = 25 eKr)

Tätä tulkintaa on monien kristittyjen vaikea hyväksyä oikeaksi, koska he ovat nähneet näissä jakeissa selvän Messias-profetian viitaten Jeshuaan syntymiseen. Sitä ei ole välttämättä tarvinnut tässä profetiassa ennustaa, vaikka itämaan tietäjien on täytynyt se jostakin pystyä arvaamaan. (Matt 2:1-18.) He eivät kuitenkaan päätelleet Jeesuksen syntymisen aikaa Raamatusta vaan seurasivat tähteä, joka ohjasi heidät Herran tykö. Vaikuttaa siis siltä, ettei Raamatussa ole oikeastaan yhtään profetiaa, missä olisi ennustettu Messiaan syntymäaika. Jos sitä ei tässä ennusteta, niin en tiedä, onko toista kohtaa, mistä sen olisi voinut kirjoituksista päätellä. Pietari mainitsee kuitenkin sellaisista profeetoista, jotka olivat ”tutkineet mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta.” (1Piet 1:11.) Tässä puhutaan Hengen antamasta ilmoituksesta eikä kirjoituksiin talletetusta Jeesuksen syntymähetken kertovasta profetiasta. Uudessa Testamentissa ei taida olla yhtään lainausta Vanhasta Testamentista, missä olisi kerrottu Jeesuksen syntymän ajankohta.

Danielin kirja ei välttämättä vaikene Jeshuaasta tässä profetiassa. Gabriel ei ehkä kerro Jeshuaan syntymähetkeä, mutta puhuu toki hänen ristiinnaulitsemisestaan jakeessa Dan 9:26. Silti 62 viikon sijoittaminen tähän kuolemasta kertovaan profetiaan on vaikea sovittaa yhteen historian tapahtumien kanssa. Mitä merkittävää tapahtui vuonna 404 eKr, mistä pitäisi laskea, jos ajatellaan 62 viikon tarkoittavan Jeshuaan ristinkuolemaa? En tiedä.

En ole käsitellyt tässä uudelleen sanan harutsh (vallihauta) hengellistä merkitystä jakeessa Dan 9:25. Kirjoitin siitä aiemmin, että se tarkoittaa hengellistä ymmärrystä ja syvää harkintakykyä, viisautta, mikä saadaan Jumalalta, hengellistä erottelukykyä. Tämä erottelukyky saadaan Pyhän Hengen lahjana uudestisyntymisessä, mutta aivan selvästi se on ollut olemassa jo Vanhan Testamentin profeetoilla, jotka ovat puhuneet Herran nimessä ja saaneet sanansa Herralta pyhän Hengen kautta. Näyttää siltä, että historian saatossa on ollut ajoittain erityisiä profeettoja, joilla on ollut kyky vastaanottaa suoraa sanomaa Jumalan suusta tai sitten Jumala on vain puhunut heille selvemmin kuin muille. Kun

Raamatun profetiat avautuvat ymmärryksellemme, niin näemme niiden huikean tarkkuuden ja yliluonnollisen tulevien tapahtumien ennustamisen.

Otan vielä yhden sanan erityisen tarkastelun alle. Voisiko jakeen Dan 9:25 ”ahdistus” (tsouk) viitata siihen ”suureen ahdistukseen”, mikä on oleva lopun aikana ja millaista ei ole koskaan ennen ollut eikä ole tuleva? (Ilm 7:14; Matt 24:15-29; Dan 12:1,2.) Ahdistus voidaan kääntää myös sanalla ”koetus” ja Raamatussa puhutaankin paikoitellen ankarasta koetuksen hetkestä. (Ilm 3:10.) Tämä koettelu sijoittuu aivan erityisesti lopun aikaan, pedon valtakuntaan, ja Israelin kansaan pedon valtakunnan painostuksessa sekä hyökkäyksen kohteena. (Dan 12:10; 11:35.)

Ahdistukseksi käännetty sana on Danielin kirjassa hepreaksi ”tsouk”. Se esiintyy Raamatussa vain neljä kertaa. Lainaan ne jakeet tähän, niin näemme, missä merkityksessä sanaa on käytetty.

Sananlaskut:1:27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus (tsouk).

Tämä kohta voidaan ymmärtää siten, että se koskee yleisesti ottaen kaikkia maailman ihmisiä, jotka ovat torjuneet Herran ja vanhurskauden tien pois luotansa. (Snl 1:1-32.)

Jesaja:8:22 he katsahtavat maan puoleen, mutta katso: ainoastaan ahdistusta (tsouk) ja pimeyttä; he ovat syöstyt tuskan synkeyteen ja pimeyteen.

Tässä jaksossa puhutaan uuden liiton ajasta, jolloin Jeshua on oleva kompastuksena kansalleen Israelille ja Juudan heimolle. (Jes 8:11-9:6; Matt 21:42-46; Room 9:33; 1Piet 2:7,8.) Kansa ei ole silti jäävä pimeyteen, sillä Herra antaa sille koittaa vanhurskauden auringon, valon pimeässä. (vrt. Luuk 1:67-79.) Pikantti yksityiskohta tässä Jesajan kautta tulleessa profetiassa on se, että Herra varoittaa kansaansa ja sanoo, ettei kaikkea tule uskoa salaliitoiksi, mitä salaliitoiksi sanotaan.

Jesaja:8:12 "Älkää sanoko salaliitoksi kaikkea, mitä tämä kansa salaliitoksi sanoo; älkää peljätkö, mitä se pelkää, älkääkä kauhistuko. 8:13 Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te peljätkää ja kauhistukaa

Tämä on kuin suora varoitus meidän aikamme salaliittoteorian kannattajille, jotka levittävät perättömiä juoruja ja panettelevat kansakuntiemme sekä suurten yritysten johtajia mitä hävyttömimmillä herjoilla. Kristityistä osa on langennut levittämään näitä huhuja ja panettelijoiden herkkupaloja ikään kuin ne olisivat Jumalan suusta lähteneitä totuuksia. Juorujen levittäjinä toimivat joutilaat toimittajat ja rahanhimoiset ”tutkijat”, jotka kerjäävät aina vain lisää rahaa ja yrittävät myydä sensaatiomaisia paljastuksiaan maailmalle sekä nyt myös seurakuntaan. Näistä onkin tullut väärien profeettojen myyntivaltteja ja best-sellereitä, mistä Jumala nyt kansaansa varoittaa, ettei näitä valheita ja puolitotuuksia pidä uskoa. Salaliittoteorioiden hedelmä on pelko ja paranoia, vainoharhaisuus. Kristityt ovat alkaneet pelätä sielun vihollista ja petoa, mutta meidän tulisi pelätä Herraa ainoastaan ja osoittaa, että olemme ymmärtäväisiä miehiä ja tunnemme Herran. (Jer 9:23,24; Matt 10:28.)

Neljäs jae onkin Dan 9:25. Huomasimme, että kaikki jakeet puhuvat itse asiassa viimeistä tuomiota edeltävistä asioista joko suoraan maailman historian aikakausien loppuvaiheesta tai sitten yksilöihmisen tuomiota koskien. Tämä huomio puoltaa näkemystä, jonka mukaan myös tässä jakeessa voisi olla ennustus lopun ajoista sen lisäksi, että siinä ennustetaan jotakin muuta asiaa: Kristuksen syntymää (Alhon tulkinta kaksoisvuosiviikkoteorian avulla) tai Jerusalemin jälleenrakentamista (esittämäni tulkinta: 586-49=538 eKr ja 458-434=25 eKr.)

Dan 9:26 lopun ajan profetiassa

Daniel:9:26 Ja kuudenkymmenenkahden vuosiviikon jälkeen tapetaan (leikataan irti/ pois/ hävitetään kansasta) Messias, mutta ei itsensä vuoksi (hänelle ei jää ketään tai häneltä ei jää mitään) vaan kansan vuoksi; hyökkäävä ruhtinas on tuhoava kaupungin ja pyhäkön (hyökkäävän ruhtinaan kansa on tuhoava kaupungin ja pyhäkön), ja sen (kansan) loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia (hävityksiä; autioita paikkoja).

Tämä jae sisältää tulkintani mukaan kahteen eri ajanjaksoon kuuluvat tapahtumat. Jakeen alkuosa on profetia Messiaan Jeshuan ristinkuolemasta. Se, miten aika 62 vuosiviikkoa eli 434 vuotta on perusteltu, ei ole minulle selvää. Tätä lukua ei ole perustellut sen koommin kukaan muukaan, joka uskoo profetian puhuvan Jeshuan ristinkuolemasta.

Jakeissa Dan 9:24-26 on annettu seuraavat aikamääreet:

Jae 24: a) 70 vuosiviikkoa eli 490 vuotta.

Jae 25: a) 7 vuosiviikkoa eli 49 vuotta. b) 62 vuosiviikkoa eli 434 vuotta. c) 7+62=69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta.

Jae 26:a) 62 vuosiviikkoa eli 434 vuotta.b) Ei aikamäärettä.

Jos näistä luvuista lähdetään laskemaan Messiaan Jeshuaan ristinkuoleman hetkeä, niin ainoa perusteltu tapa olisi jakeen Dan 9:26 a) 62 vuosiviikon sisällyttäminen laskuihin, koska siinä sanotaan: ”Ja 62 vuosiviikon jälkeen leikataan pois Messias”. Ei ole kirjoituksen asiayhteydellä perusteltua jättää tätä 62 vuosiviikon ilmaisua pois laskuista ja laskea jakeen 24 mukaan 70 vuosiviikkoa, mikä tulkitaan vielä kaksoisvuosiviikoiksi eli 980 vuodeksi. On valitettavaa, ettei sana ole kenellekään tutkijalle avautunut, niin että tämä 62 vuosiviikkoa selviäisi, mistä se lasketaan vai tulisiko laskea yhteen 7+62=69 vuosiviikkoa?

A. 62 vuosiviikkoa eli 434 vuotta: 404 – 434 vuotta = 30 jKr.B. 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta: 453 – 483 vuotta = 30 jKr.

Kristus kuoli noin 30 jKr, mutta kummastakaan edellä lasketusta luvusta ei löydy suoraan perusteita, miksi lasku pitäisi aloittaa niistä. Tämä asia jääköön sen vuoksi arvoitukseksi. [Vuonna 404 vaihtui tosin kuningas Persiassa, mutta tuskin tästä on perusteltua laskea Messiaan pois leikkaaminen eli hävittäminen kansasta? Dareios II (424–404 eKr) ja Artakserkses II (404–358 eKr)]

On tietenkin mahdollista myös se, että jakeen Dan 9:26 profetia koskee lopun ajan väärää Messiasta eli petoa. Tässäkin on vain se ongelma, ettei 62 vuosiviikolle löydy kunnon lähtökohtaa, mistä laskut tulisi aloittaa. Jeshuan toinen tulemus sijoittunee vuosien 2010 – 2032 välille (erittäin varovainen arvio), joten 434 vuotta (62 vuosiviikkoa) johtaisi suunnilleen vuosien 1580–1600 välille. Onko silloin tapahtunut jotakin sellaista, minkä vuoksi väärän profeetan tuhoutuminen pitäisi laskea siitä hetkestä alkaen?

Jakeen loppuosa viittaa mahdollisesti pedon valtakuntaan eli lopun aikoihin.

Daniel:9:26 Ja kuudenkymmenenkahden viikon jälkeen leikataan pois voideltu, eikä hänelle jää ketään (tai häneltä ei jää mitään); hyökkäävän ruhtinaan kansa on tuhoava kaupungin ja pyhäkön, ja sen (kansan) loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia (sodan loppuun asti on oleva hävityksiä; autioita paikkoja).

Pohjoisen kuningas on jäävä yksin eikä kukaan auta häntä. (Dan 11:45.)

Daniel:11:45 Hän pystyttää hovitelttansa merien ja pyhäkön ihanan vuoren välille (tai pyhäkön ihanalle vuorelle, Noah Webster Version 1833). Mutta hänen loppunsa tulee, eikä häntä kukaan auta.

Jos jae Dan 9:26 puhuisi kaikesta huolimatta lopun ajan väärästä voidellusta kuninkaasta, niin hänet leikattaisiin pois liitosta, mikä on solmittu Israelia vastaan pyhän kansan päänmenoksi. (Psa 83:3-9.) Se merkitsisi käytännössä Turkista tulevan hyökkääjän tuhoa. Peto ja väärä profeetta otetaan molemmat elävänä kiinni Kristuksen tulemuksessa ja heitetään tuliseen järveen, joka tulta ja tulikiveä palaa. (Ilm 19:19-21.) Jos nämä pedot ovat oikeita ihmisiä pedon valtakunnassa – poliittinen hallitsija ja väärä uskonnollinen profeetta – niin pedon leikkaaminen pitäisi sijoittaa Messiaan tulemukseen.

Jakeeseen Dan 9:26 on voimakas halu sisällyttää profetia Jeshuan ristiinnaulitsemisesta. Jos se sisältyy siihen, niin on harmittavaa, ettei 62 viikon laskutavan peruste ole selvillä nykyisen ajan kristityille.

Mielestäni jakeen jälkimmäinen osa koskee jo lopun ajan profetioita tai joka tapauksessa muuta profetiaa kuin Jeshuan ristinkuolemaa. Näin sen tulkitsevat myös kaikki muut. On huomattava se, ettei yksikään Raamatun tulkitsija pidä profetiaa yhtäjaksoisena vaan kaikki pilkkovat sen tulkinnoissaan palasiin ja sijoittavat palaset sopiviin kohtiin historiassa. Näin ollen jakeen loppuosa voidaan sijoittaa aivan hyvin yhteen seuraavan jakeen kanssa.

Dan 9:27 lopun ajan profetiassa

Laitan tähän myös edellisen jakeen, koska se liittyy käsittääkseni tähän viimeiseen jakeeseen.

Daniel:9:26 Ja kuudenkymmenenkahden viikon jälkeen leikataan pois voideltu, eikä hänelle jää ketään (tai häneltä ei jää mitään); hyökkäävän ruhtinaan kansa on tuhoava kaupungin ja pyhäkön, ja sen (kansan) loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia (sodan loppuun asti on oleva hävityksiä; autioita paikkoja). 9:27 Ja hän tekee liiton vahvaksi monien kanssa viikon ajaksi; ja vuosiviikon puolivälissä hän lakkauttaa (shabath, sapatti) yhteysuhrin (uhri rauhan solmimiseksi Jumalan kanssa; KR 1933: teurasuhrin) ja kiitosuhrin (KR 1933: ruokauhrin), ja iljetysten siivin tulee hävitys (iljettävä epäjumala asetetaan temppelin harjalle/ korkeaan paikkaan; iljetysten siivin/ helmassa tulee kauhistus/ tehdään kauhistus); ja se, mikä on säädetty, vuodatetaan hävittäjän päälle loppuun asti (kauhistuksen päälle vuodatetaan täydellisesti se, mikä on säädetty).

Tämä jakso (Dan 9:26b – 9:27.) sopii moniin historian tapahtumiin joko kokonaisena tai osina. Listaan ne vielä tähän.

1) Jerusalemin temppelin häväistys Antiokhos IV Epifaneen toimesta vuonna 167 eKr makkabealaissotien aikana. (167-164 eKr, Dan 11:21-28.)

2) Jerusalemin tuho ja temppelin häväistys sekä hävitys Roomaan sotajoukkojen toimesta vuonna 70 jKr. Juutalaissodat olivat vuosina 66–73 jKr, jolloin koko jae Dan 9:27 voisi puhua tästä ajasta. Myös Matt 24:15-22 on mielletty koskemaan tätä tapahtumaa. Mikäli tämä on ollut Jumalan tarkoitus, niin silloin sama profetia voi toteutua monta kertaa, koska Matt 24:15-31 jakso on yhtenäinen profetia tarkoittaen Messiaan Jeshuan toista tulemusta ja siihen liittyviä tapahtumia lopun ajan suuressa ahdistuksessa. (Dan 12:1,2; 11:31; 8:8-14,25-27; Ilm 7:14.)

3) Juutalaisten kapina Bar Mochba vuosina 132–135 jKr tasan 3,5 vuoden ajan. Tästä alkoi juutalaisen viimeisen osan pakolaisuus ja hajotus maailman ääriin pakanakansojen sekaan. (5Moos 28:64.)

4) Lopun ajan petovaltakunnan tapahtumat. (Dan 8:8-14,25-27; 11:31; 12:1,2,7; Matt 24:15-31; Ilm 7:14; 11:1-20:4 yhtämittaisena kuvauksena tapahtumista, missä toistuu ajanjaksot 1260 päivää, aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa sekä 42 kuukautta. Kaikki tarkoittavat noin 3,5 vuoden ajanjaksoa juutalaisen kalenterin laskutavan mukaan. (vuosi on 360 päivää)

Kuten sanottu, niin jae Dan 9:27 voidaan siirtää perustellusti lopun ajan pedon valtakuntaan. Tälle tulkinnalle on yhtä hyvät perustelut kuin irrottaa jae käsittämään Jerusalemin tuhoa vuonna 70 jKr tai jotakin muuta kolmesta muusta vaihtoehdosta. Ei ole mahdotonta sekään, että sama profetia toteutuu useamman kerran maailman historiassa. Tulihan Herra Jeesuskin maailmaan kerran Aatamin aikana paratiisiin, sitten hän syntyi neitsyt Mirjamista ihmiseksi, kuoli ristillä sovittaen syntimme, nousi ylös kuolleista, otettiin ylös taivaaseen ja on tuleva sieltä alas tuomitsemaan eläviä ja kuolleita viimeisenä päivänä. Näin me uskomme ja odotamme Herraa saapuvaksi minä hetkenä hyvänsä, vaikka profetian sanan avautuminen antaa meille jonkinlaisen käsityksen siitä ajasta, milloin nämä kaikki alkavat tapahtua ja kesä on lähellä. (Matt 24:15,33; 25:1-13.)

Hanoch Ben Keshet ja Daniel 9:24-27Messiaaseen Jeshuaan uskova juutalainen Hanoch Ben Keshet on kirjoittanut armoitetun artikkelisarjan lopun ajan tapahtumista ja pedon valtakunnasta selityksenä Raamatun profetioille. . (Hanoch Ben Keshet, Seven Empires and the Promised Kingdom of God, 1993-2006 http://www.benkeshet.com/prophecy/index111.htm) Jumalan Pyhä Henki on opettanut häntä seurakunnan koko parhaaksi, niin että saamme vihdoinkin nähdä Danielin ja Ilmestyskirjan vaikeiden profetioiden avautuvan ymmärryksellemme sinettien avautumisen myötä. Samalla muut sellaiset profetiat tulevat tietoisuuteemme, mitkä eivät ole vielä tapahtuneet.

Ben Keshet tulkitsee jaksoa Dan 9:24-27 seuraavasti:

SEITSEMÄNKYMMENTÄ VIIKKOA

Löydämme yhden muun ihanan Jumalan lupauksen Jerusalemille jakeissa Daniel 924-27. Joskus 70 vuosiviikon jakson lopussa, mikä kestää yhteensä 490 vuotta, Jerusalem ja Israel ovat iankaikkisesti vapautetut synnistä ja kapinasta. Iankaikkinen vanhurskaus asetetaan. Nämä lupaukset eivät ole vielä täyttyneet, mikä kertoo meille sen, ettei 70 viikon loppua ole vielä saavutettu. Monet oppineet uskovat lisäksi, että tässä jaksossa on valtava aikaväli samoin kuin Daniel 10-12:ssa.

Tässä aikaväli tapahtuu 69 ja 70 vuosiviikon välissä. Meille kerrotaan, että tietty ruhtinas vahvistaa liiton Israelin kanssa, kun viimeinen seitsemän vuosiviikon jakso alkaa jakeessa 27. Kuitenkin tämä ruhtinas rikkoo liiton ja saa aikaan hävityksen seitsemän vuosiviikon puolivälin jälkeen. Puolet seitsemästä on kolme ja puoli vuotta, 42 kuukautta, sama ajanjakso kuin Danielin hirmuisella pedolla luvussa Daniel 7 ja diktaattori-pedolla Ilmestyskirjan luvussa 13. Danielin 9 luvun ruhtinas on vielä yksi viimeisestä tyrannista. Muista, että myös Psalmi 83 mainitsee samanlaatuisen petollisen liiton Israelia vastaan tuhotakseen sen, minkä suunnitelman Jumala tekee tyhjäksi.

Israelin pyhä temppeli Jerusalemissa

Profetiassa on viitteitä siitä, että juutalaisten pyhä paikka rituaalista uhraamista varten Temppelivuorella rakennetaan uudestaan. Nykyään on olemassa sen rakentamiseen omistautunut israelilainen ryhmä ja kaikki juutalaiset, jotka rukoilevat syngagoogassa anovat Jumalalta sen nopeaa jälleenrakentamista Ei olisi mikään ihme, jos ”laajamittainen rohkeiden rauha” pitäisi sisällään ehtoja juutalaisen temppelin jälleenrakentamisesta. Tämän lisäksi Israelin Johtava Rabbiininen Neuvosto (the Chief Rabbinical Council of Israel) on jo vedonnut Israelin hallitukseen, että sen tulisi olla mukana kaikissa multilateraalisissa rauhanneuvotteluissa koskien Jerusalemin asemaa. Suureksi murheeksemme Jeshuan opetuslapset tuntevat tämän petollisen ”rauhan” ja kaikki sen hedelmät on tuomittu, sillä Raamattu sanoo, että kauhistava epäjumala sijoitetaan Pyhään Paikkaan Danielin kirjan jakeessa 11:31 ja Matteus 24:15:ssa. Monet uskovat tämän tapahtuvan keskellä viimeistä vuosiviikkoa ja se on yksi hävityksen merkki, jonka saa aikaan viimeinen diktaattori. Samoin kuin Makkabealaisten päivinä, monet juutalaiset pyyhkäistään pois ja hylkäävät Israelin liiton Jumalan kanssa, pitäen sisällään jonkun, joka on ilmeisesti väärä voideltu (Messias) Israelille. Tällä juutalaisella väärällä profeetalla on

yliluonnollisia voimia, mutta ei Israelin Pyhältä; katso Ilmestyskirjan jakeet 13:11-18. Tällä juutalaisella profeetalla on jotakin tekemistä Pohjoisen pakanakuninkaan kanssa. Samaan aikaan muut juutalaiset kieltäytyvät epäjumalanpalvonnasta Israelissa ja vastustavat (petoa). Jeshuan opetuslapset Israelissa pakenevat Messiaan sanojen mukaan Matteuksen 24. luvussa. Kuitenkin näiden 70 viikon dramaattisten tapahtumien jälkeen sisältäen tuhoa ja hävitystä, Jerusalem on asuva pyhyydessä ja vanhurskaudessa.

Messiaan leikkaaminen

Paljon ennen sitä päivää kuitenkin, juuri ennen kuin aikaväli alkaa, voideltu, Messias, ”leikataan pois” eikä hänellä ole mitään. Tämä verbi ”leikata pois” esiintyy usein Mooseksen laissa ja sillä on erityinen merkitys juutalaisille. Se tarkoittaa Israelin kansasta hävittämistä (pois sulkemista) tarkoittaen mahdollisesti myös kuolemaa (rangaistuksena). Tämä profetia kertoo selvästi, että Israelin Messias leikataan irti ennen Jerusalemin tuhoa ja toisen temppelin hävitystä vuonna 70 jKr. Vain yksi Messias poistettiin Israelista sen johtajien toimesta niinä päivinä, se on: Jeshua. Jerusalem ja Israel täyttävät eräänä päivänä kaikki jumalalliset iankaikkisen vanhurskauden tasovaatimukset (standardit). Tämä ei ole kuteinkaan vielä tapahtunut. Jerusalem, Israel ja muu maailma ovat poikenneet kauas pois Jumalan kirkkaudesta. Silti tulee päivä, jolloin salaperäinen pois-leikattu Messias palaa vaatimaan hänelle oikeudellisesti kuuluvaa valtakuntaa, perustamaa iäti kestävää vanhurskautta Jerusalemille, Israelille ja kaikille kansoille.

Syyrialaiset lopun ajan profetiassa

Danielin kirjan 9. luvussa sanotaan myös se, että Jerusalemin ja temppelin tuhoaa jokin tietty kanssa (hepreankielen sana on ”am”). Paljon myöhemmin tämä petollinen ruhtinas nousee tästä samasta kansasta ja on mukana merkittävällä tavalla viimeisen kolmen ja puolen vuoden ajanjakson kauheissa tapahtumissa. Monet ajattelevat, että tämä ruhtinas tulee henkiin heränneestä Rooman valtakunnasta, koska Rooman joukot tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 70 jKr. Mutta Colin Deal huomauttaa sivuilla 24-25 kirjassaan Peto ja arabit (The Beast And The Arabs), että hyökkäävät joukot eivät koostuneet vain Italian roomalaisista vaan myös Rooman kansalaisista, jotka tulivat muista kansoista ja muista ei-roomalaisista yksiköistä. Deal tekee tämän havainnon: monet eri ”kansat” olivat roomalaisia, mukaan lukien juutalaiset, mutta he eivät olleet italialaisia tai eurooppalaisia. Kirjansa luvussa ”Titus ja syyrialaiset” (Titus and the Syrians) Deal sanoo, että meidän pitää muistaa juutalaisen rabbin nimeltä Saul – tarkoittaen apostoli Paavalia – olleen syntynyt Rooman kansalaiseksi. Armeijan päällikkö jakeessa Apt 22:28 oli ostanut Rooman kansalaisuuden, joten hän ei ollut italialainen. Itse asiassa Syyria oli arvostettu valtio Rooman valtakunnassa ja monet syyrialaiset olivat Rooman kansalaisia. Neljä roomalaista legioonaa löi Jerusalemin vuonna 70 jKr, mutta ainakin yksi näistä oli pysyvästi sijoitettu Syyriaan ja siihen aikaan jopa 80 prosenttia roomalaisista sotilaista oli maakuntien kansalaisia, eivät italialaisia. Samoin ne neljä legioonaa olivat täydennetyt paikallisilla apujoukoilla, mitkä yli kolminkertaistivat ennustetun armeijan koon vuosina 69–70 jKr. He eivät olleet Rooman kansalaisia, mutta olivat uskollisia liittolaisia ja monet heistä tulivat Syyriasta. Kirjassaan Juutalaissodat (Wars of the Jews) Josefus antaa yksityiskohtia hyökkäävästä armeijasta ja sisällyttää kuvaukseensa kertomuksia syyrialaisista Rooman sotilaista ja Syyrian apujoukoista, jotka

tukivat ”kansaa”, mikä tuhosi Jerusalemin ja sen temppelin. Tämä ruhtinas kohtaa loppunsa Messiaalta.

Lähde: Hanoch Ben Keshet, Seven Empires ZECHARIAS 14, http://www.benkeshet.com/prophecy/jerusalem.htm

YhteenvetoHanoch Ben Keshetin ja monien Raamatun opettajien, tutkijoiden ja oppineiden mukaan Danielin 9. luvun profetia pitää sisällään osuuksia, mitkä ulottuvat lopun ajan pedon valtakuntaan. Jopa sen ensimmäinen jae 24, missä puhutaan 70 vuosiviikosta viittaa Ben Keshetin mielestä lopun ajan tapahtumiin. Samoin viimeinen jae profetiassa eli jae Dan 9:27. Profetioiden välissä olevat aikavälit eivät ole outo asia Raamatussa. Danielin kirjassa on aikaväli profetioissa ainakin jakeissa Dan 11:28-29 tai 11:35-36 ja Dan 12:2, missä tuomitut heräävät vasta tuhannen vuoden kuluttua pelastuneiden ylösnousemuksen jälkeen. (Ilm 20:4-9.)

Kirjoituksissa ei sanota erikseen sitä, että ne sisältävät aikavälin. Tämä asia pitää vain osata paljastaa pyhyyden Hengen opetuksen avulla. Näin ollen ei ole poissuljettu vaihtoehto, että Danielin kirjan 9. luvun profetioissa on viittauksia lopun ajan pedon valtakuntaan ja viimeisiin tapahtumiin, jolloin Jumalan rangaistus kohtaa Israelia ennen sen lopullista korottamista ja takaisin asettamista omalle paikalleen Jumalan valtakunnan pääkaupunkina maan päällä.

Näyttää siltä, että Danielin kirjan 9. luvun profetiassa ainakin jae 27 sijoittuu osaksi lopun ajan pedon valtakuntaan ja mahdollisesti myös muut jakeet: 24 kokonaan, 25 ei ehkä lainkaan, ellei vertauskuvia lasketa mukaan, 26 jälkimmäinen osa ja 27 kokonaan. Jakso pitää yleisen näkemyksen mukaan sisällään myös profetian Messiaan Jeshuan ensimmäisestä tulemuksesta ja ristinkuolemasta. Ristinkuolema jakeessa 9:26a. on paremmin perusteltu kuin Herran syntymän ennustaminen, mutta molempia vaihtoehtoja kannattaa pitää esillä, jos Herra antaisi tähän asiaan vielä selventävää viisautta ja tietoa.

Raamatun mukaan tuhat vuotta kestävä maanpäällinen rauhan valtakunta perustetaan ja Israel on siinä valtakunnassa erityisessä osassa maailman kansojen seassa, niiden keskipisteessä. Messias Jeshua on hallitseva pakanakansoja rautaisella valtikalla ja ensimmäiseen ylösnousemukseen kelvolliset hallitsevat yhdessä hänen kanssaan. (Ilm 20:4-9; 19:15; 2:26-29; 5:9,10.)

Aamen, tule Herra Jeesus.

Tässä on vielä koko profetia yhden käännösvaihtoehdon mukaan kirjoitettuna ja ilman selityksiä.

Daniel:9:24 Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa on määrätty kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin kapina päättyy, syntien mitta täytetään ja ne sinetöidään,

vääryys sovitetaan, iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta sinetöidään,ja kaikkein pyhin voidellaan.9:25 Tiedä ja käsitä, että siitä sanasta lähtien, jonka mukaan Jerusalem on palautettava entiselleen ja rakennettava uudelleen voideltuun ruhtinaaseen on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentä kaksi vuosiviikkoa niin se kaupunki rakennetaan jälleen, sen tiet ja vallihaudat. 9:26 Ja kuudenkymmenenkahden vuosiviikon jälkeen hävitetään kansasta Messias, mutta ei itsensä vuoksi vaan kansan puolesta; hyökkäävä ruhtinas on tuhoava kaupungin ja pyhäkön; ja kansan loppu on oleva tulvassa ja sodan loppuun on määrätty kauhistuksia. 9:27 Ja hän tekee liiton vahvaksi monien kanssa vuosiviikon ajaksi; ja viikon puolivälissä hän lakkauttaa yhteysuhrin ja kiitosuhrin;ja iljetyksen siivillä tulee kauhistus; ja se mikä on säädetty, vuodatetaan kauhistuksen päälle loppuun asti.

Petteri Haipola 30.6.2007, muokattu 15.2.2008