���������������� ����������� �������������

�������������� ������ ������� ��

�������������� ������������������������������������������������

������������� ���������������������������������

����������������� ����������������������������������������������������������� ����������

������������� �������������� �

�����������������������������������

���� �������

�������������� ���

������������������������������������������������������������������������������������������� !�"�������������#���

$%�&'(!&�)%)%*+

����������������������

������������ �

Cogito tekeehyvät sopimukset

Lakitoimisto Cogiton juristi Joni Lyijynen (43) auttaa yrityksiä ja yksityi-siä henkilöitä. Hän avustaa muun muassa erilaisten so-pimusten teossa varmistaen, ettei papereissa ole kompas-tuskiviä, joiden seurauksena syntyisi myöhemmin riitoja tulkinnasta.

- Lakimiehen näkökul-masta esimerkiksi avioero- ja perintöasioissa ihmiset usein riitelevät selvistä asi-oista, siis tunteella, ei järjellä. Laki määrää miten omaisuus jaetaan. Riitelyyn saatetaan käyttää tuhansia euroja tur-

Ahkeruus ja määrätietoisuus palkitaan. Sen osoittaa Joni Lyijysen tie juristiksi ilman ylioppilastutkintoa. Työllään hän haluaa auttaa ihmisiä välttämään huonoista sopimuksista seuraavia laskuja, jotka voivat olla todella isojakin.

Korotettuja tuoleja tarvitaan usein. Pekka Eloranta esittelee tuolia, jota avustaja voi siirtää etujalkojen pyörillä vanhuksen istuessakin.

haan, Joni kertoo.

Juristin palvelujen hin-taa pelätään.

- Kysyminen ei maksa mi-tään, testamentin voi saada jopa alle 150 eurolla ja mo-nista sopimustöistä selviää satasilla, mutta tuntilasku-tuksella olen tehnyt myös sellaisia sopimuksia, joita neuvotellaan kuukausia ja sivuja sopimukseen syntyy kymmeniä. Lasku ei kuiten-kaan saisi olla asiakkaalle yllätys, Lyijynen kertoo.

Cogito on latinaa, suo-meksi tiedän.

J o n i Lyijynen on oike-ustieteen maisteri, luvan saa-nut oikeu-denkäyn-tiavustaja, joka on kes-k i t t y n y t muun mu-assa sivii-l i puo len perheoikeu-dellisiin, sopimusoi-keudellisiin ja työoikeu-dellisiinkin asioihin. Patentti-, malli- ja tekijänoi-keusasioi-

takin on tullut hoidetuksi, samoin vahingonkorvausasi-oita. Skaala on lopulta laaja. Hän ei ole asianajajaliiton jäsen, eikä hoida rikosoike-usjuttuja.

- Erilaisia taloudellisia riitatapauksiakin hoidetaan siviilipuolella. Ne liittyvät esimerkiksi rakentamisen valvontaan ja toteutukseen, Lyijynen kertoo.

- Otan vain sellaisia asi-oita, jotka osaan selvittää. Kokemuksen myötä on kart-tunut aika hyvä analyyttinen työskentelytapa. Löydän nä-kökulmia, jotka monen mie-lestä ovat uusia.

- Vaikka toimii vain toisen osapuolen edustajana, asiaa pitää osata pohtia myös vas-tapuolen näkökulmasta, jotta syntyy perusteltuja ja kestä-viä tulkintoja, ratkaisuja ja sopimuksia.

- Paljon on myös suomen kielen tulkinnan pohtimista, ei vain oikeudellisen kielen merkitysten selittämistä. Hah-mottamisessa tarvitaan myös matematiikkaa. Tulkinnan pi-täisi noudattaa kielen ja ma-tematiikan sääntöjä.

Cogiton asiakkaista enemmistö on yrityksiä, mutta yksityisten ihmisten lakiavun tarve kasvaa koko ajan.

- Esimerkiksi avioeroja on paljon, testamentit lisäänty-vät ja pesänjaoissa tarvitaan laintuntijaa. Jos perikunta on riitainen, oikeus määrää puo-lueettoman pesänjakajan, jol-loin saatan edustaa jotakuta osapuolta.

- Pk-yrittäjät hahmottavat

keskenään sovittavat asiat, mutta he eivät tunne niitä oi-keudellisia elementtejä, jot-ka sopimuksiin pitää laittaa. Suomalainen pk-yritys saa muutoksia myös isomman kansainvälisen yrityksen toi-mittamaan sopimuspohjaan. Kaikkeen ei pienemmänkään tarvitse suostua. Säästyy tu-hansia euroja, jos sopimuk-sesta ei synny riitaa.

- Asiakkaat olettavat, että lakimies osaa lainsäädännön, mutta materiaalia on niin valtavasti, että myös minä-kin joudun välillä selvitte-lemään asioita. Monet lait lisäksi muuttuvat usein.

Joni on nuorin kolmes-ta kotkalaisesta Lyijysen veljeksestä. Hänen tiensä lakimieheksi ei ollut ihan tavallinen.

- En käynyt lukiota vaan valmistuin taloushallinnon merkonomiksi 1992. Intin jälkeen tein töitä muun mu-assa paperiteollisuusalan pro-sessitekniikan laboratoriossa. Samalla kypsyi ajatus opin-tojen jatkamisesta.

Miten ei-ylioppilas pääsi Helsingin yliopiston oikeus-tieteelliseen 1999?

- On edelleenkin pääsy-koekiintiö, jolla sisään pääsee ammattikorkeakoulututkin-nolla. Luin ihan vimmatusti. 700 sivua piti oppia käytän-nössä ulkoa puolessa vuo-dessa. Kun sitten onnistuin pääsemään sisään, kirjapinot vain kasvoivat 1000-2000 opiskeltavaan sivuun kuu-kaudessa, lisänä vielä lain-säädäntötekstit. Tentit ovat vaikeita.

- Kyllä se vaati istuma-lihaksia sekä motivaatiota, mutta siinä sivussa kehittyi lakien soveltamisessa tar-vittava analyyttinen ajatte-lu. Pelkällä ulkomuistilla nimittäin ei pärjää. Jossain vaiheessa sitä huomasi ajat-televansa asioita juristina eli alkoi hahmottaa kokonaisuuk-sia ja olennaisuuksia ja oppi olemaan kriittinen.

Joni valmistui 2006, ja työ on opettanut lisää.

Lyijynen hankki yritys-tunnukset jo opiskeluaikana ja työskenteli valmistuttuaan Helsingissä, välillä myös ko-titoimistossa.

- Sitten maaliskuussa 2015 perustin toimiston Karhu-lan Teollisuuspuiston Otso-taloon, ja täällä olen saanut myös lisää yritysasiakkaita, hän kertoo.

Työ vaatii epäterveelli-sen paljon istumista päätteen ääressä, eikä Joni juurikaan tule käyttäneeksi sähköisen työpöytänsä seisomatyömah-dollisuutta. Mitä siis kropalle vastapainoksi?

- Hiihtoa, jääkiekkoa, lai-tesoutua ja kuntopyörää, kuu-luu vastaus.

- Ja silmälääkäri on opas-tanut katselemaan välillä ho-risonttiin, jotta silmän lihak-set saavat lepoa.

kapa tabletin murskaajia, ky-nän paksunnoksia tai erilai-sia kaatumattomia astioita tai lämpölautasia. Rollaattoreja ja tuki-istuimia on monen-laisia ja -kokoisi erilaisiin tarpeisiin.

Pekka Eloranta miettii, mitä soteuudistus tuonee mukanaan apuvälinealalle ja vaikkapa apteekeille.

- Ilmeisesti oikein mi-kään ei jatku niin kuin en-nen, ja kilpailua pitää olla, hän uskoo.

- Vanhusten kotihoidon parantaminen on oikea suun-ta.

Kymenlaakson sairaala-riitoja hän seuraa melkein kauhulla.

- Mitään isoja rakennus-päätöksiä ei väkivalloin saa tehdä ennen kuin maakuntata-solla. Eikä sairaalaa saisi laa-jentaa liikenteellisesti aivan mahdottomassa paikassa.