Buddhalaisuus Buddhalainen lain pyörä symboloi

dharmaa eli valaistumisen oppia. Buddhan kerrotaan sanoneen lain

pyörästä:”Sen puolat ovat hyvän käytöksen säännöt, oikeudenmukaisuus on sen puolain yhtäläinen pituus, viisaus pyörän vanne, vaatimattomuus ja harkinta ovat pyörän napa, johon totuuden liikkumaton akseli on kiinnitetty.”

Buddhalaisuus: määrittelyä jaesiintyminen s. 80

syntyi n. 2500 vuotta sitten Pohjois-Intiassa protestina hindulaisuudelle

”hävisi” Intiasta 1100-luvulla islamin Intiaan tulon myötä

levinneisyys: Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Aasiassa

luokitellaan uskonnoksi, mutta buddhalaisuuden näkemys jumalista ei täysin vastaa kapeaa uskontoluokittelua

Perustaja Siddharta Gautama Buddha: ”täysin hereillä oleva”, ”valaistunut” Buddhalaisia n. 371 miljoonaa

Tehtävä Tee videon/kirjan perusteella omat

tiivistelmät buddhalaisuuden synnystä!

s. 80-86

Pohdi parin kanssa muistiinpanojesi avulla! Ks. myös s. 63-66 Miksi Siddhartha Gautama perusti uskonnon? Mitkä Siddhartha Gautaman elämänvaiheista

olivat mielestäsi merkittäviä buddhalaisuuden perustamisen kannalta?

Kuinka paljon perustaja vaikuttaa uskonnon muotoutumiseen?

Millaisia ominaisuuksia yleensä tarvitaan henkilöltä, joka perustaa uskonnon?

Buddhalaisuuden pyhäkirjallisuus s. 86

teksteistä käytetään palinkielistä nimitystä Tipitaka ja sanskritinkielistä nimitystä Tripitaka

1. kori (Vinaya pitika): luostarisäännöt (eettisiä ohjeita munkeille ja nunnille)

2. kori (Sutta pitika): Buddhan opetukset (sisältää Dhammapadan, suosituin, aforisminomaisia opetuksia)

3. kori (Abhidhamman pitika): Buddhalaisuuden opin selitystä

buddhalaisuuden teksteihin kuuluu myös suuri määrä pyhiä kirjoituksia selittävää kirjallisuutta

Otteita Dhammapadasta

203. Pahin sairaus on nälkä, pahin kärsimys ehdonvarainen olemassaolo. Kun ymmärtää tämän niin kuin se on, (oivaltaa että) korkein onnellisuus on nirvana.

205. Maistettuaan yksinäisyyden ja rauhan suloutta, vapaana surusta ja synnistä, ihminen saa maistaa totuuden (dhamman) hurmaavaa makua.

208. (Sen vuoksi sanotaan:) Seuraa sitä joka on viisas, ymmärtäväinen ja oppinut, joka kantaa hyveen kuormaa, on uskonnollinen ja henkisesti kehittynyt (ariya). Seuraa häntä kuin kuu seuraa tähtien polkua.

361. Kehon pitäminen kurissa on hyväksi, hyväksi on puheen pitäminen kurissa; mielen pitäminen kurissa on hyväksi, hyväksi on kurinpito joka suhteessa. Almuilla elävä, joka kaikin tavoin pitää itsensä kurissa, vapautuu kaikesta kärsimyksestä.

Mitä buddhalaisuuden opillisia ajatuksia seuraavissa lainauksissa on?

Ota maailma kuplana, ota se kangastuksena. Kuoleman kuningas ei näe sitä, joka sellaisin silmin katselee maailmaa.

Itse ihminen tekee pahat tekonsa, itse hän niistä tahriintuu. Itse ihminen on tekemättä pahaa, itse hän myös silloin puhdistuu. Ihminen on itsessään puhdas tai epäpuhdas, toinen ei tee toista puhtaaksi.

Olemuksemme on ajatuksista lähtöisin, ajatuksista rakennettu, ajatusten kyllästämä. Ken pahaa ajatellen puhuu ja toimii, häntä seuraa kärsimys niin kuin vetojuhtaa vankkurien pyörä.

Aistillisuus veltostuttaa, nautinnonhaluinen on kärsimystensä orja, ja nautintojen tavoitteleminen on alentavaa ja älytöntä.

Itsekidutus on äärimmäisyyttä, jota tulisi välttää. Ihminen ei puhdistu kalan ja lihan syömisestä pidättymällä, kävelemällä alastomana, ajamalla hiuksensa tai jumalille uhraamalla.

Niin kuin sade tunkeutuu heikkokattoiseen taloon, niin himo tunkeutuu hillitsemättömään mieleen. Niin kuin sade ei tunkeudu tiiviskattoiseen taloon, niin himo ei tunkeudu hyvin hillittyyn mieleen.

Perusopit:Kahdeksanosainen tie s. 89

1. Oikea oivallus: neljän jalon totuuden käsittäminen

2. Oikea mieli: himosta, pahansuopaisuudesta ja julmuudesta vapaat ajatukset

3. Oikea puhe: valheesta, juoruista, epäystävällisistä sanoista ja turhasta puheesta pidättäytyminen

4. Oikea toiminta: tappamisen, varastamisen ja kielletyn sukupuoliyhteyden välttäminen

5. Oikea elinkeino: verenvuodatusta sisältävästä tai eläviä olentoja vahingoittavasta ammatista pidättäytyminen

6. Oikea pyrkimys: pahojen tunnetilojen syntymisen estäminen ja vahingollisten ajatusten karkottaminen sekä hyvien tunteiden ja ajatusten herättäminen ja kehittäminen7. Oikea valppaus: tietoisuus (mietiskelyssä) ruumiistaan, tunteistaan, mielestään ja sisäisistä ilmiöistään

8. Oikea keskittyminen: seitsemän esteen (himo, pahansuopaisuus, velttous, uneliaisuus, levottomuus, henkinen huolestuminen, epäily) hävittäminen ja pääseminen tyyneyden ja valppauden tilaan, joka johtaa valaistumiseen.

PerusopitKolme olemassaolon ominaisuutta: 1. katoavaisuus 2. kärsimys 3. ei-minuus

Jälleensyntymisoppi = Ei ole persoonallista sielua, vaan ei-minuus Pohjautuu karman lakiin (syy-seuraus -laki määrää kaiken) Kuolemassa karman osatekijät hajaantuvat, karma on

ainoa yhteys jälleensyntymisessä ruumiillistumien välillä

Nirvana = Sammuminen; tila, jossa on vapauduttu

jälleensyntymisestä, päästy rauhaan ja korkeimman tietoisuuden tilaan

Oppi syysuhteiden ketjusta:1. Tietämättömyyden pohjalta syntyvät2. halut ja tarpeet, niiden kautta syntyy3. tietoisuus, josta syntyy4. henkis-ruumiillinen yksilöllisyys ja sen kautta5. kuusi aistia; aistit tuovat6. kosketuksen ja sen kautta7. tunnekokemuksen; tunteet johtavat 8. ’janoon’, joka johtaa9. elämänhaluun, joka johtaa puolestaan10. karman alaiseen olemassaoloon, josta seuraa11. jälleensyntyminen, ja tämän seurauksia ovat12. vanheneminen, kuoleminen, huolet,

vaikerrukset, kärsimys, suru ja epätoivo.

Etiikka (hyvän ja taitavan elämän suosituksia) s. 90-93Pidättäydy: Elämän tuhoamisesta Sellaisen ottamisesta, mitä ei

ole annettu Vääränlaisista

sukupuolisuhteista Taitamattomasta puheesta Tajuntaa sumentavien ja

huumaavien aineiden nauttimisesta

Väärään aikaan syömisestä Tanssista, laulusta, musiikista Itsesi korostelemisesta Korkeiden ja leveiden

vuoteiden käytöstä Rikkauksien

vastaanottamisesta

Tehtävä s. 96-100: Selvitä, mitä eroa on maallikoiden

ja munkkien uskonnonharjoituksessa!

Tehtävä (vapaaehtoinen, hyödyllinen…) Kokoa taulukko hindulaisuuden ja

buddhalaisuuden keskeisistä eroista ja yhteisistä piirteistä!

Buddhalaisuuden eri suuntaukset s. 104-111

Theravada eli vanha viisaus

Hinajana eli ’pienet vaunut’ tarkoittaa vanhan viisausopin sääntöjen kaanonia eli kolmea tekstikokoelmaa eli tipitakaa

Konservatiivinen koulukunta Eteläinen buddhalaisalue Ihanteena arhat eli pyhä ja viisas mies,

joka on päässyt viisaudessaan ylimmälle tasolle

Munkeilla erityisasema (pääsy nirvanaan)

Siddhartha Gautama, viimeinen buddha

Mahajana – uusi viisaus Vapaamielinen koulukunta Pohjoinen buddhalaisalue Tripitakan lisäksi muita pyhiä

tekstejä Kaikella olevalla on buddhaluonto Boddhisattva-ihanne >

valaistumisen kynnyksellä oleva tuleva buddha, joka jää maailmaan auttamaan muitakin pelastumaan

Budhha: ideaalinen palvonnan kohde

Tantralaisuus eli vajrayana (timanttïkulkuneuvo) juuret esibuddhalaisen ajan

äitijumalattaren palvonnassa ja hedelmällisyysriiteissä

pyrkimys täydelliseen valaistumiseen jo tässä elämässä

pyrkimys valaistumisen lisäksi saamaan terveyttä, rikkautta ja valtaa

ero opin salaisuuksiin vihittyjen ja vihkimättömien välillä

loitsukaavat, rituaaliset tanssit, mietiskelykeinot (salainen opetus, luostarilaitoksen halveksunta)

Zen-buddhalaisuus Perustuu opettajan

ja oppilaan pitkään suhteeseen

Mietiskelyn tie, jossa kulkija saavuttaa vapautuksen omin voimin

Tärkeimmät koulukunnat: Rinzai ja Soto

Käsitteitä Satori eli äkillinen oivallus

todellisuudesta, joka on mahdollista saavuttaa erilaisin keinoin

Zazen eli mietiskelytekniikka, jonka avulla satorin voi saavuttaa

Koan eli ristiriitainen väite tai paradoksi, jonka avulla voi saavuttaa vapautumisen

Miten totuuden voi ilmaista puhumatta, vaikenematta?

   Millainen ääni

kuuluu, kun taputtaa yhdellä kädellä?

Minkälainen oli tosi olemuksesi ennen syntymääsi?

Zeniläisiä mietiskelytekniikoita

Kalligrafia Ikebana Teeseremonia Miekkailu

Kiinalaiset suuntaukset Puhtaan maan buddhalaisuus Suosittu kansan parissa Chan: meditaatio, mystiikka

Tiibetin buddhalaisuus

kutsutaan myös lamalaisuudeksi tai vajrajana-buddhalaisuudeksi, jotka ovat samalla myös Tiibetin buddhalaisuuden eri suuntauksia

synkretismi: mahajanan ja tiibetiläisten perinteiden sekoitus

luostarilaitos keskeisellä sijalla maanpaossa (Kiinan miehityksen takia)

elävä Dalai Lama keskeinen osa Tiibetin buddhalaisuutta

Dalai Lamaa pidetään erään bodhisattvan ruumiillistumana

Kiinan miehittämässä Tiibetissä Dalai Lamalla ja Tiibetin buddhalaisuudella merkitystä myös kansallisen itsetunnon vahvistajana

Tiibetiläinen mandala, mietiskelykuvio Potalan palatsi Lhasassa, Tiibetissä