Bi4 Ihmisen biologia IOpettaja: Mika Sipura

Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi

Kokkonen ym.: Lukion biologia. Ihmisen biologia Bi4, Otava 2010.

Bi4-kurssilla edetään noin sivulle 62. Tästä jatketaan Bi7-kurssilla.

Bi7-kurssilla lisäksi: Perehdytään tauteihin ja kehon häiriöihin Tutustutaan lääketieteelliseen tutkimukseen Avataan rotta ihmisen rakenteen yhteenvetona

Kurssin suorittaminenSuoritusohjeet:1. Lue seuraavalla tunnilla käsiteltävä(t) aihee(t) etukäteen. Näin vältät

pänttäämisen kokeeseen viime tipassa.2. Kurssikokeeseen (max. 18 pistettä) tulee:

1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.2. Esseetehtävä jossa a- ja b-vaihtoehto.3. Soveltava tehtävä jossa a- ja b-vaihtoehto.

3. Kurssilla tehdään ryhmittäin neljä arvosteltavaa kokeellista työtä. Nämä työselostuksineen pisteytetään asteikolla 0-1 (0.1 pisteen tarkkuudella). Pisteet lasketaan yhteen.

4. Kokeen ja kurssitöiden pistemäärästä (max. 22) määräytyy arvosana.5. Mutta huomaa: tuntiaktiivisuus ja innokas osallistuminen ei-arvioitaviin

kurssitöihin voi nostaa numeroa 1 - 1.5 arvosanaa!

Ihmisen biologiaa tutkivia tieteenaloja

- Anatomia selvittää terveen elimistön rakennetta.

- Fysiologia tutkii terveen elimistön toimintaa (käytännössä biokemiaa).

- Histologia tutkii kudosten rakennetta ja toimintaa solutasolla.

- Patologia tutkii kuolinsyitä.

- Morfologia selvittää eliön ulkoista rakennetta.

Silmän anatomiaa

Ihmisen evoluutio pähkinänkuoressa• Ihmisen ja lähimmän sukulaisen

simpanssin sukupuut erosivat 15 – 8 milj. vuotta sitten päiväntasaajan Afrikassa (nykyisten ihmisapinoiden esi-isät saattoivat kehittyä Euroopassa).

• Noin 3 milj. vuotta sitten nykyihmisen esi-isiä mahdollisesti Kenyanthropus –lajit (pieniä pystykävelijöitä; aivot 400 - 600 cm3).

• Ensimmäinen ihmisen sukua oleva Homo ergaster 1.8 – 1.2 milj. vuotta sitten (Afrikassa, kehittynyt työkalujen käyttäjä, aivot 750 - 1200cm3).

• Homo erectus levisi eri puolille maailmaa 1.2 – 0.2 milj. vuotta sitten. Kuulunee sammuneeseen sukuhaaraan.

• Nykyihminen (aivojen 1350 cm3) kehittyi Afrikassa n. 200 000 v.s.• Esi-isämme levisivät uhanneesta sukupuutosta toivuttuaan Eurooppaan n.

100 000 vuotta sitten.• Vielä 30 000 vuotta sitten Euroopassa rinnan H. sapiens (Cro-Magnon

ihminen) ja H. neanderthalensis.• Neanderilainen sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten H. sapiens runsastui ja

asutti koko maailman (viimeisenä Tulimaa 11 000 v.s.)

Homo ergasterin kallo

Homo habilis (käteväihminen) joka muistuttaa paljon Homo ergasteria.

Kenyanthropus platyopsin kallo

Australopithecus afarensis

Homo neanderthalensis

Homo erectus Homo floresiensis

Kädellisten kalloja

Ihmisen kallo

Ihmisen leviäminen

Kehityshistoria on jättänyt jälkensä

Ominaisuudet eivät katoa evoluutio myötä jos:1. Niiden vaikutus lisääntymismenestykseen on

vähäinen.2. Paremmin toimivaa mutaatiota ei ole tapahtunut.3. Samoilla geeneillä on jokin muukin tehtävä.

Alaston apina?

Ihminen eläinten joukossa

Miten ihminen eroaa muista eläimistä?

Ihmiselle tyypillisiä piirteitä:1. Pystyasento2. Karvaton (vesiapinahypoteesi?)3. Hidas kehitys sukukypsyyteen4. Pitkä elinikä sukukypsyyden jälkeen5. Läpi vuoden seksuaalisesti aktiivinen6. Pienet kulmahampaat7. Suuret, poimuttuneet aivot8. Melko hyvä näköaisti, nisäkkääksi

hyvin huono hajuaisti (vai onko?)9. Työkalujen käyttö10. Kommunikointi11. Ultrasosiaalisuus

Ultrasosiaalinen eläin = tiivistä yhteistyötä myös ei-sukulaisten kesken.Mahdollinen kehityskulku:

Ryhmissä eläminen Suuret aivot sosiaalisten suhteiden hallitsemiseen Sopiva ryhmäkoko noin 50, ehdoton maksimi 150 (ns. Dunbarin luku) Aivojen koko kasvoi sosiaalisten suhteiden hallitsemiseksi Aivokapasiteetti vähitellen peruselämiseen ”liiankin suuri” Mahdollisuus käyttää aivoja kulttuurin tuottamiseen Monet kulttuuripiirteet (esim. viulunsoittotaito) eivät enää vaikuta

lisääntymiseen (vai?) Kulttuuri alkaa elää omaa elämäänsä = kulttuurievoluutio.