AY-LIIKE JA KILPAILUKYKYREALISTISET JA REILUT RATKAISUT

Ilkka Kaukoranta, ekonomisti

Onko meillä kilpailukykyongelmaa?

Mitä meidän pitäisi tehdä?

Miten estetään vastaavat ongelmat tulevaisuudessa?

JOHDANTO

TALOUS ON JUNNANNUT PAIKALLAAN

PALKKARATKAISUN AIKAISET ODOTUKSET OVAT PETTÄNEET

MYÖS KILPAILUKYKY ON KEHITTYNYT ODOTUKSIA HUONOMMIN

Tukuseton kilpailukykykuvio kesältä 2011, 2013 ja 2015.

VIENTI EI VEDÄ

TEOLLISUUDEN KASVUTEKIJÄT OVAT MIINUKSELLA

TYÖTTÖMIÄ ON LIIAN PALJON JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVAA

ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO

1990

1994

2001

2008

2009

2012

2015e

2016e2017e

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10

Tyött

öm

yys

% (

sisä

inen t

asa

pain

o)

Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)

Suomen talouden tasapaino

Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

1990

1994

2001

2008

2009

2012

2015e

2016e2017e

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10

Tyött

öm

yys

% (

sisä

inen t

asa

pain

o)

Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)

Suomen talouden tasapaino

Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

TAVOITETILA

Täällä ei ole kilpailukykyongelmaa

tavoite?

TAVOITTEESEEN EI PÄÄSTÄ PELKÄLLÄ ELVYTYKSELLÄ JA

KILPAILUKYVYN PARANNUS VOI ALUKSI SATTUA

1990

1994

2001

2008

2009

2012

2015e

2016e2017e

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10

Tyött

öm

yys

% (

sisä

inen t

asa

pain

o)

Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)

Suomen talouden tasapaino

Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

YHDISTELMÄHOITO RATKAISUKSI?

1990

1994

2001

2008

2009

2012

2015e

2016e2017e

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10

Tyött

öm

yys

% (

sisä

inen t

asa

pain

o)

Vaihtotase/BKT (ulkoinen tasapaino)

Suomen talouden tasapaino

Lähteet: Tilastokeskus, ennusteet Suomen pankki 10.12.2015

Kilpailukykyongelman mittaluokasta on hyvää akateemista keskustelua ja

erimielisyyttäkin.

Kiistaton ja ikävä tosiasia:

➤ Graafeja piirtelemällä ei synny työpaikkoja SAK:n jäsenistölle.

➤ Kasvun, viennin ja työllisyyden surkeus kertovat ongelmasta.

Tehdyt ratkaisut ovat korjanneet tilannetta vähän.

➤ Euroalueella on hyvin matala inflaatio.

➤ Suomen talouskehitys on jäänyt jälkeen odotuksista (yllättävän surkea

tuottavuuskehitys).

ONGELMA ON TODELLINEN

13

Tilanne

• Työttömyys on korkea ja tilanne ei paranemassa nopeasti

Finanssi-politiikka

• Elvytysmahdollisuudet ovat rajalliset kestävyysvajeen ja vakaussopimuksen vuoksi

Raha-politiikka

• Rahapolitiikka on hyvin elvyttävää jo nyt eikä Suomen käsissä

Palkka-maltti

• Maltillisia palkankorotuksia tehty vuosia

TALOUDEN TAKALUKKO

14

Järkevät kilpailukykyä parantavat

toimet

Elvyttävää finanssi-

politiikkaa

Vientivetoista kasvua

ostovoimasta huolehtien

OLISIKO MAHDOLLISTA SAAVUTTAA KONSENSUS?

15

Voimaantulo mieluiten etupainotteinen.

Investointipäätöksiin vaikutetaan pitkävaikutteisilla ratkaisuilla.

Ostovoimaa heikentävät maksusiirrot tai palkka-alet kotimarkkinoiden kannalta

ongelmallisia.

Työaikaratkaisut vaikuttavat selvimmin kestävyysvajeeseen ja sopeutustarpeeseen.

➤ Toisaalta työajan pidennys on hankalaa.

➤ Vapaa-aikaa arvostetaan paljon (moni vaihtaa lomarahatkin vapaiksi).

➤ Tulot suhteessa muihin on usein tärkeämpi kuin absoluuttiset tulot (työaikaa

pidentämällä ei saada lisää tontteja järvenrannalle tai Helsingin keskustaan.)

➤ Pitkät työajat voivat ajaa osan vanhemmista kotiin hoitamaan lapsia (etenkin

kun samalla päivähoitoa kurjistetaan hallituksen toimesta).

EKONOMISTINÄKEMYS TOIVOTTAVASTA KILPAILUKYKYPAKETISTA

16

Tasapuolinen Tehokas Helppo

Palkkamaltti

Vaikuttaa kovin hitaasti ja liukumien takia epätasaisesti.

Arkipyhät

Teknisesti yllättävän vaikea, kirkolliskokous yms. Lisääntyykö tehokas työaika?

Työajan pidennys

Työajat monilla virtuaalisia, niin ei vaikuta kaikkiin. Tehokas työaika?

Pitkät lomat

Koskee vain pientä osaa. Maksualen mahdollistavat säästöt pitkällä aikavälillä.

Maksusiirrot

Helppo ja tasapuolinen, mutta heikentää kotimaista kulutusta.

Lomarahat

Koskee vain TES:ien piirissä olevia. Heikentää kotimaista kulutusta.

Paikall. sopiminen

Alihankintaketjut heikentävät tehoa ja tasapuolisuutta. Raskas prosessi.

HARVA KEINO ON TASAPUOLINEN, TEHOKAS JA HELPPO

Euroalueella on jääty jatkuvasti kahden prosentin inflaatiotavoitteesta.

Tavoitteen mukainenkin inflaatio on riittämätöntä kilpailukykyerojen nopeaan

umpikuromiseen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa inflaation merkityksen kilpailukykyshokeissa (Paul

Krugman, Inflation targets reconsidered, ECB Forum on Central Banking May 2014)

EUROALUEEN MATALA INFLAATIO ON OSA ONGELMAA

Kilpailukykysopimus on hyvä kompromissi

➤ Yhdistelmä eri keinoja: työaikaa, maksuja, palkka-ale julkiselle sektorille,

palkkamaltti, paikallista sopimista

➤ Vaikuttaa etupainotteisesti mutta luo näkymää 2020-luvulle

➤ Parantaa julkisen talouden tasapainoa.

Nyt valtion pitäisi uskaltaa elvyttää.

➤ Kestävyysvajeen ehtii kuroa umpeen myöhemmin.

➤ Hystereesi syö kasvupotentiaalia kokoajan.

Euroopan pitää uudistua, nykyinen malli ei toimi.

➤ Nollakorkorajoite ja kokonaiskysyntä ongelmia. Ratkaisut puuttuu.

➤ Matala inflaatio hidastaa sopeutumista ja pahentaa nollakorko-ongelmia.

JOHTOPÄÄTÖKSET