1. Avoimet ohjelmistot julkisessa hallinnossa Oskari verkostopiv 21.5.2014 Tommi Karttaavi

2. Avoimen lhdekoodin kytt (Kuntien tietotekniikkakartoitus 2006 ja 2010) Kuntien tietotekniikkakartoitus 2006 Kuntien tietotekniikkakartoitus 2010 0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 Muu Julkaisujrjestelmiss Tietokantaohjelmissa Internet-palvelimissa Sovelluspalvelimissa Koulujen opetuskytss Tyasemissa Toimisto-ohjelmissa Sovellusohjelmissa kytetn ei kytet kytetn ei kytet prosenttia (n=79) 3. Kuntien tietotekniikkakartoitus 2014 Avoimen lhdekoodin kytt vakiintunut kuntiin. Lisntyy tasaisesti, mutta ei aggressiivisesti. 76 % kytt vhintn yht avoimen lhdekoodin ohjelmistoa. 60 % kahta tai useampaa. Suurin kasvu on ollut sovelluspalvelimien ja koulujen opetuskytss hydynnettvien ohjelmistojen kytss. 4. ||| Miksi kytt avoimia ohjelmistoja julkisessa hallinnossa? Kansalaisten yhdenvertaisuus Viranomaisen on pyrittv kyttmn asiakkaan kannalta teknisesti mahdollisimman yhteensopivia ja helppokyttisi laitteistoja ja ohjelmistoja. (Laki shkisest asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003, 5 Shkisten asiointipalvelujen jrjestminen) Tietojrjestelmien luotettavuus Vaatimuksia viranomaisen tietojrjestelmien luotettavuudelle Luottamuksellisten tietojen suojaus Tietojen eheys ja todistusvoimaisuus Viranomaisen pyytmn asiakirjan mrajassa saapumisen todentaminen (aikaleimat) Auditoitavuus Verovarojen jrkev kytt 4 21.5.2014 Tommi Karttaavi 5. ||| Verovarojen jrkev kytt Sstj sovellusohjelmien lisenssimaksuista, esim. toimisto-ohjelmissa (case oikeusministeri) Vendor lock-in ja muutosvastarinta hidastavat Sstt suhteellisen pieni, lisenssimaksut vain osa kuluista Varsinainen pihvi: tietojrjestelmien ja komponenttien uudelleenkytettvyys Avoimella ja sallivalla lisenssill tuotettuja tietokoneohjelmia voidaan kytt uudelleen rajoituksetta Viranomaisten tulisi tietokoneohjelmia laatiessaan tai tilatessaan mahdollisuuksien mukaan julkaista ne avoimena lhdekoodina, muiden viranomaisten ja kansalaisten kyttn Erityisesti kuntien kyttmt tietojrjestelmt tai niiden komponentit tulisi hydynt mahdollisimman monessa muussa kunnassa Krjisten: kannattaako veronmaksajien maksaa saman asian tekemisest 320 kertaa vai kerran? 21.5.2014 Tommi Karttaavi5 6. ||| Uudelleenkytettvyyden haasteita Jakamisen ja yhdess tekemisen kulttuuri puuttuu Osaoptimointi, ei haluta maksaa ylimrist siit, ett muutkin voisivat hyty tehdyst tyst Tieto kytettviss olevissa toteutuksista ei levi Puutteellinen dokumentaatio Jrjestelmien ostaminen palveluna yleistyy Yhteisille ohjelmistoille ei ole hallintamallia, versiot eriytyvt toisistaan 21.5.2014 Tommi Karttaavi6 7. ||| Oskari-verkostomalli Ohjelmiston kehittmist tukee Strategisella tasolla Koordinaattori ja Operatiivisella tasolla Integraattori Verkoston jseni voivat olla Hankkeiden omistajat (Tilaajat: virastoja, kaupunkeja) Ohjelmistoyritykset (Toimittajat) Rahoittajat ( Ministeriit) Hydyntjt (virastot, kaupungit, yhteist, yritykset) Opetus ja tutkimus (yliopistoja, ammattikorkeakouluja) 21.5.2014 Tommi Karttaavi7 8. ||| Avoimen tuotteen hallintamalli Tarve julkisen hallinnon yhteiselle avointen ohjelmistotuotteiden hallintamallille on tunnistettu Paperilla hallintamalli on jo olemassa (VTT laatinut VM:n rahoituksella), toteutus puuttuu 21.5.2014 Tommi Karttaavi8 9. Tuotteenhallinta Matinmikko & Kriinen, VTT 10. Tuotteenhallinta monitoimittajaympristss Matinmikko & Kriinen, VTT 11. ||| Mit tarvitaan toteutukseen? Rahoitusta ja resursseja Osaamista Organisaatioiden sitoutumista Poliittista tahtoa 21.5.2014 Tommi Karttaavi11 12. Kiitos! tommi.karttaavi@kuntaliitto.fi http://www.linkedin.com/in/tommikarttaavi http://www.slideshare.net/tommikarttaavi http://twitter.com/tommikarttaavi