asemakaavan selostus - hausjärvi · 2018. 3. 20. · nähtäville asettamisesta. luonnos ii on...

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Monnin yleisten rakennusten alue lähiympäristöineen

Korttelit 439 ja 440

KValt 13.3.2018 § 15 Lainvoimainen __.__.____

Hausjärven kunta, asemakaavan selostus Monnin yleisten rakennusten alue lähiympäristöineen, korttelit 439 ja 440

1

1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaava koskee Hausjärven kunnan Erkylän kylän tilaa RN:o 1:962 sekä osia tiloista RN:ot 1:397, 1:500, 1:720, 1:746, 1:747, 1:867, 1:957, 1:985, 1:990 ja 1:995.

Asemakaavalla muodostuvat Hausjärven kunnan Erkylän kylän korttelit 439 ja 440, sekä niihin liittyvät lähivirkistys‐ ja katualueet.

Selostus koskee 10.1.2018 päivättyä, 22.2.2018 tarkistettua asemakaavakarttaa.

1.2 Kaava‐alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven Monnissa, Erkylän kylässä, rajautuen koillisessa osin Riihitiehen ja Monninlinjaan.

Asemakaava‐alueen sijainti ja likimääräinen rajaus.

1.3 Kaavan tarkoitus

Asemakaavoitushankkeen päätavoitteena on osoittaa Monniin pidemmän aikavälin palvelutarjontaa varten tontit erityisesti koulu‐ ja päiväkotitarpeita varten. Kaava‐alueen laajennuksen yhteydessä tavoitteiksi tarkentui lisäksi monipuolistaa yleisten rakennusten korttelialueen käyttötarkoitusta, kaavoittaa yleisten rakennusten korttelialueen yhteyteen tehollisempaa asuinrakentamista, sekä ratkaista kulkuyhteys alueelle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti.


2

1.4 Sisällysluettelo

1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT ..................................................................................... 1 1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................ 1 1.2 Kaava‐alueen sijainti ...................................................................................................... 1 1.3 Kaavan tarkoitus ............................................................................................................. 1 1.4 Sisällysluettelo ................................................................................................................ 2 1.5 Selostuksen liitteet ......................................................................................................... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto ............................................................................................. 3

2 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................. 4 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen ................................................................................ 4

3 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................. 5 3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................ 14

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................. 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite ............................................................... 16 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset ....................................................................... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ......................................................................................... 16

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................ 18 5.1 Kaavan rakenne ............................................................................................................ 18 5.2 Kokonaismitoitus .......................................................................................................... 18 5.3 Aluevaraukset ............................................................................................................... 19 5.4 Kaavan vaikutukset ...................................................................................................... 20

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................... 22 6.1 Nimistö .......................................................................................................................... 22 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet ..................................................... 22

1.5 Selostuksen liitteet

Liite 1 Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kuvia suunnittelualueelta Liite 3 Ortoilmakuva Monnin osayleiskaavan maisemaselvityskartta Liite 4 Ote Kanta‐Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden

päivitysinventoinnista 2016 Meritaimenten elinympäristöjen säilymisen kannalta merkitykselliset vesiuomat Liite 5 Ote rakennettavuusselvityksestä 2007 Ote rakennettavuusselvityksestä 2018 Liite 6 Nykyinen liikenneverkko, Tuleva liikenneverkko Liite 7 Monnin tiestön yleissuunnitelmaluonnos Liite 8 Liittymätarkastelu, Ote Hyvinkään paikallisliikenteen reittikartasta Liite 9 Kunnallistekninen verkosto Monnin alueen vesihuollon yleissuunnitelma Liite 10 Sähköverkosto ja maakaasulinja Liikenne‐ennuste Liite 11 Tiemelualueet Liite 12 Hyvinkään lentopaikan lentoreitit ja melualueet Ote osayleiskaavan meluselvityksestä Liite 13 Otteet Pasila‐Riihimäki ympäristömeluselvityksestä Liite 14 Otteet osayleiskaavan tärinäselvityksistä Liite 15 Maanomistus


3

Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä ja maakuntakaavan 2040 luonnoksesta Liite 16 Ote Monnin osayleiskaavasta Asemakaavoitetut alueet Liite 17 Luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastaukset Liite 18 Luonnos II vaiheen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastaukset Liite 19 Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä ja vastineet Liite 20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset

1.6 Selostuksen lähdeaineisto

Asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty mm. seuraavia aineistoja:

Kaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset: Hausjärvi, Monnin yleisten rakennusten asemakaava lähiympäristöineen, korttelit 439‐440,

lausunto melusta 10.1.2018, Sitowise Oy / Tiina Kumpula Monnin asemakaava‐alueen rakennettavuusselvitys, Ramboll 05.02.2018

Kulttuuriympäristö‐, ‐maisema‐ ja luontoselvitykset Rakennettu Häme 2003 Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (KUKUSE), Hämeen ympäristökeskus

95/2005 Kanta‐Hämeen Lumos‐inventointi 2004‐2005 Lohi‐ ja siikapitoisten vesien lista, tiedote 25.5.2010 ELY‐keskus Kanta‐Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden päivitysinventointi 2016

Monnin osayleiskaavaselostus ja selvitykset, mm. Luonto‐ ja maisemaselvitys, Ins.tsto Paavo Ristola 2006 Luontoselvitys, Ramboll 2014 Liito‐oravaselvitys, Luontoselvitys Metsänen 2015 Meluselvitys, WSP 30.7.2007 Selvitys tärinästä Hausjärven Monnin kaava‐alueella, Ramboll 21.5.2010 Monnin kaava‐alueen tärinäselvitys, Kalliotekniikka/Sito 24.6.2010 Monnin osayleiskaavan liikenneselvitys, Ramboll 2015 Rakennettavuusselvitys 2007 Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti 2014

Pasila‐Riihimäki välityskyvyn parantaminen ‐ ratahankkeen aineistot, mm. Kerava‐Riihimäki –lisäraiteiden YVA‐selostus, Liikennevirasto 2010, Pasila – Riihimäki –lisäraiteiden yleissuunnitelma 16.11.2015, Liikennevirasto Pasila‐Riihimäki välityskyvyn nostaminen, vaihe 2 ympäristömeluselvitys 2017 Pasila – Riihimäki liikenteellisen välityskyvyn nostaminen vaihe 2, ratasuunnitelman ehdo‐

tus, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki, Liikennevirasto 2017 Muita selvityksiä ja suunnitelmia: Hyvinkään lentokentän ympäristömeluselvitys, ins.tsto Kari Pesonen Oy 2006 Monnin kokoojakatujen yleissuunnitelma, luonnos 23.2.2017 Monnin alueen vesihuollon yleissuunnitelma, esikopio 2016 Tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittäminen Hausjärven Monnissa, Kurun

pohjavesialueella, Loppuraportti 31.8.2011 Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille /

Liikenne‐ ja viestintäministeriö, julkaisuja 26/2014. Hausjärvi, Monninkaarre, lausunto melusta 12.2.2016 / Sito Oy, Tiina Kumpula´ Lähiliikenteen uudet seisakkeet Kerava‐Riihimäki‐ ja Kerava‐Lahti väleillä Luonnos 2.4.2015 Lohi‐ ja siikapitoiset vesistöt, kalastuslain (286/1982) 119 §:n mukainen päätös 21.5.2010,

Hämeen ELY‐keskus Dnro 392/5711/10 ja tiedote 25.5.2010


4

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 22.1.2013 § 35.

Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 31.1.2013.

Ympäristölautakunta on kokouksessaan 15.5.2013 § 63 päättänyt osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä 23.5.‐20.6.2013 ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Luonnosvaiheen lausuntoihin perustuen alueen tieyhteyden ratkaisemiseksi sekä tont‐titarpeiden mukaisesti kunnanhallitus on 20.11.2017 § 357 päättänyt kaavoitettavan alueen laajentamisesta. Kaava‐alueen laajentamisesta on kuulutettu paikallislehdessä 29.11.2017.

Ympäristölautakunta on kokouksessaan 22.11.2017 § 101 päättänyt luonnoksen II nähtäville asettamisesta. Luonnos II on ollut nähtävillä 29.11.2017‐4.1.2018 ja siitä on pyydetty lausunnot.

Kunnanhallitus on 16.1.2018 § 6 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 24.1.‐22.2.2018 ja siitä on pyydetty lausunnot.

Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaa kokouksessaan 6.3.2018 § 39.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 13.3.2018 § 15.

Asemakaava on saanut lainvoiman __.__.____.

2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen


Kaavoituksen merkittävin vaikutus on mahdollistaa Monnin koulutoiminnan järjestämiselle vaihtoehto Monnin taajaman tulevan kasvun näkökulmasta. Korttelivaraus mahdollistaa uusien terveellisten, turvallisten ja viihtyisien koulutilojen rakentamisen tulevaisuudessa nykyistä parempien kulkuyhteyksien varrella, jonka lisäksi alueella on varaus mahdollisille muille palveluille sekä palveluasumiselle. Hankkeella on maisemallisia vaikutuksia nykyisin avoimella peltoaukealla, mutta tulevaisuudessa alue sijoittuu keskeisesti osayleiskaavan uusien asuinalueiden yhteyteen. Tulevan yhdyskuntarakenteen sekä palvelutarjonnan kannalta kaavahanke on tärkeä. Luonnonolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä.

Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman ja kun tontit on saatettu kunnallistekniikan pariin. Yleisten rakennusten korttelialueen toteuttamiseen voidaan ryhtyä kun tarve katsotaan ympäristön maankäytön toteuduttua ajankohtaiseksi.

Monnin päätiestöstä on laadittu 8.3.2017 päivätty yleissuunnitelmaluonnos, jota on tarkoitus edelleen tarkentaa. Yleissuunnittelun jälkeen on tarkoitus laatia


5

kokoojatiestöstä maantielain mukainen tiesuunnitelma ja katusuunnitelmat siten, että rakentaminen ajoittuisi vuodelle 2019.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven Monnissa, Erkylän kylässä, rajautuen koillisessa osin Riihitiehen ja Monninlinjaan. Suunnittelualue ympäristöineen on pääosin peltoa. Alueen itä‐ ja eteläpuolelle sijoittuu osin haja‐asutusta ja osin kunnan asemakaavoittamia pientaloalueita. Alue on koillisosastaan pieneltä osin pohjavesialuetta.

Selostuksen kannessa on viistoilmakuva koillisesta kaavoitettavan alueen suuntaan vuodelta 2016, kaava‐alueen rajaus on viitteellinen. Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2010 ovat liitteenä (Liitteet 2 ja 3).

3.1.2 Luonnonympäristö

Maisema

Maisemallisessa maakuntajaossa kohdealue sijoittuu eteläisen rantamaan/eteläisen viljelyseudun sekä Hämeen viljely‐ ja järvimaan/Keski‐Hämeen viljely‐ ja järviseudun rajalle. Maakunnalliselta maisematyypiltään alue kuuluu Salpausselän‐Puujokilaakson viljelymaisemiin.

Kaavoitettava alue sijoittuu pääosin avoimelle peltoalueelle, josta aukeaa peltoalueiden ylitse pitkiä näkymiä useisiin ilmansuuntiin. Maiseman tausta on pääosin metsäinen. Pohjoisessa taustana on Paukunharju sekä harjunrinteen asutusta, etelässä kaukomaisemassa on nähtävissä Hyvinkään teollisuusalueen piiput ja Kulomäki sekä Monnin eteläosan asemakaavoitetut pientaloalueet. Lännen suuntaan maisemassa on havaittavissa ratapenger sekä taustalla Riihimäen puolelle sijoittuvat metsäalueet. Maisema on sulkeutuneempi idän suuntaan, jonne sijoittuu hevostila sekä asutusta metsäsaarekkeeseen.

Monnin osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luonto‐ ja maisemaselvitys, jonka maisemaselvityskarttaan on koottu maisemakohteita sekä merkitty asemakaavoitettavaan alueeseen liittyvät tärkeät näkymät. Maisemaselvityskartta on liitteenä (Liite 3).

Kaavoitettava alue sijoittuu pääosin voimassa olevan maakuntakaavan sekä osayleiskaavan maisema‐alueelle / Vantaanjoen kulttuurimaisemat. Kanta‐Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden päivitysinventoinnissa 2016 on tarkistettu maisema‐aluerajauksia siten, että maisema‐alue / Vantaanjoen‐Kormun kulttuurimaisemat sijoittuu kokonaisuudessaan rautatien länsipuolelle. Ote selvityksestä on liitteenä (Liite 4).

Alueelle laaditun osayleiskaavan (lainvoimainen 17.3.2016) toteuttamisen myötä alueen maisema tulee voimakkaasti muuttumaan ja nykyisin avoimet peltoaukeat rakentumaan.


6

Luonnonolot

Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kaavoitettava alue on maatalouskäytössä olevaa peltomaata, jolle sijoittuu lähinnä pelto‐ojien varsien kasvillisuutta, johon lukeutuvat mm. erilaiset pajukasvit.

Välittömästi kaava‐alueelle ei sijoitu Monnin osayleiskaavan luontoselvityksen 2014 mukaisia kohteita.

Alueen eteläpuolitse kulkee Erkylänlukoilta alkunsa saava Erkylänlukkojen puro, joka suunnittelualueen kohdalla on kaivettua valtaojaa. Puro laskee Riihimäen puolella Vantaajokeen. Erkylänlukkojen puro on lohi‐ ja siikapitoinen vesistö (Kalastuslain (286/1982) 119:§:n mukainen päätös, tiedote 25.5.2010 /Hämeen ELY‐keskus). Monnin osayleiskaavaselostuksen mukaan meritaimenen palauttaminen puroon on aloitettu vuonna 2002 ja pääuomaa kunnostettu poikastuotantoalueeksi vuodesta 2006 lähtien. Vuodesta 2007 lähtien kanta on ollut luonnonvarainen. Lisäksi purossa on paikallinen lisääntyvä taimenkanta. Kartta meritaimenten elinympäristöjen säilymisen kannalta merkityksellisistä uomista (Monnin osayleiskaavan liitekartta) on liitteenä (Liite 4).

Lähimmät LUMOS‐kohteet ovat etäämpänä, kaava‐aluetta ympäröivillä harjualueilla: Vekselin ja Härkähaan alue, Paukunharju ja Erkylänlukot.

Paikallisesti arvokas (P‐) perinnebiotooppi Monnin keto sijoittuu Monninlinjan varrelle, kaava‐alueesta noin 0,5 km pohjoiseen.

Pohjavesi

Asemakaava‐alue sijoittuu koillisosastaan pieneltä osin Hyvinkään I‐luokan vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle (0110651).

Pohjaveden pinnantaso vaihtelee Monnin tekopohjavesiselvityksen (2011) tietojen mukaan alueen länsiosassa pääosin välillä 88‐89 metriä mpy ja itäosassa 89‐90 metristä noin 92 metriin mpy.

Monnin alueelle laaditussa rakennettavuusselvityksessä v.2007 (Liite 5) suunnittelualueelle sijoittuvissa tutkimuspisteissä on pisteissä P8 ja P9 mitattu pohjaveden pinnantasot:

mittauspiste w, m (v.2007) maanpinta, m ero, m

P8 89,69 91,49 1,8

P9 89,43 93,33 3,9

Suunnittelualueen koillis‐itäpuolelle sijoittuvalla harjualueella on runsaasti ELY‐keskuksen tietojärjestelmään kuuluvia pohjaveden tarkkailupisteitä. Näistä sunnittelualuetta lähimmäksi sijoittuvat PE1 (varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella), tästä koilliseen havaintopiste GTK27, sekä Monninlinjan varteen PE8:

mittauspiste w, m (v.2011, N2000) maanpinta, m (N2000) ero, m

PE1 89,24 93,46 4,22

GTK27 89,02 97,99 8,97

PE8 91,50 104,31 12,81


7

Vuonna 2011 on valmistunut loppuraportti Tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittäminen Hausjärven Monnissa, Kurun pohjavesialueella. Raportin tietojen mukaan pohjaveden pinta olisi alueella pääosin noin välillä 88..90 metrissä, maanpinnan ollessa pohjakartan mukaan noin tasolla 90..93 metriä mpy.

Suunnittelualueelle on kaavoituksen ehdotusvaiheessa valmistunut Monnin asema‐kaava‐alueen rakennettavuusselvitys (5.2.2018 Ramboll). Selvityksen tutkimuskartan mukaan on väliaikaisissa pohjavesiputkissa saatu tuloksia:

mittauspiste (väliaik. pvp 16.1.2018)

w, m (N2000) maanpinta, m (N2000) ero, m

107 91,21 92,04 0,83

111 89,41 90,31 0,90

113 88,89 89,71 0,82

123 90,95 91,88 0,93

137 89,94 91,02 1,08

Rakennettavuusselvityksen perusteella pohjaveden pinta on kaava‐alueen rakennus‐kortteleiden alueella pääosin vajaan metrin syvyydellä maanpinnasta.

Pintavesi

Alue kuuluu Suomenlahteen laskevaan Vantaan päävesistöalueeseen. Aluetta sivuavat etelässä, lännessä ja pohjoisessa avo‐ojat, jotka laskevat länteen ja edelleen Vantaanjokeen. Alueen eteläpuolitse kulkee Erkylänlukoilta alkunsa saava Erkylänlukkojen puro. Alueen vesiuomat, joilla on merkitystä myös meritaimenen elinympäristönä, on esitetty Monnin osayleiskaavan liitekartassa (Liite 4).

Alue ei kuulu Vantaanjoen tulvariskialueisiin (Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016‐2021, ELY‐keskus raportteja 92/2015).

Maaperä

Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on pääosin hienoa hietaa (HHt). Koillisosa on savea (Sa), sekä hiesua (Hs) ja hietaa (Ht). Alueen kaakkoisosa hiesua (Hs). Kalliopinnan taso alueella vaihtelee Monnin tekopohjavesiselvityksen (2011) tietojen mukaan noin korkeusasemassa 70‐75 metriä mpy.

Monnin alueelle on tehty yleispiirteiset rakennettavuusselvitykset vuosina 2001 ja 2007. Vuoden 2007 selvitys (30.3.2007, Ins.tsto Paavo Ristola Oy) ulottuu osin myös kaavoitettavalle alueelle. Kaava‐alueelle sijoittuu kolme tutkimuspistettä, P8, P9 ja P10. Tutkimuspisteet sijoittuvat kaavaluonnoksen II mukaisille katualueille. Rakennettavuusselvityksessä on osoitettu rakennettavuusalueet, joista päätellen sijoittuu pääosa yleisiksi‐, liikerakentamisen sekä palvelujen alueiksi tarkastelluista korttelialueista rakennettavuusalueelle 1 ja asumiseen osoitetuista korttelialueista pääosa alueelle 1A. Rakennettavuusalueella 1 on 0,5‐2,0 m paksu löyhä ja keskitiivis savinen silttikerros, jonka alapuolella on pääasiassa löyhää savista silttiä. Alueella 1A on noin 1,5‐3,0 m paksu löyhä ja keskitiivis savinen silttikerros, jonka alapuolella on pääasiassa löyhää savista silttiä. Ote rakennettavuusselvityksen tutkimuskartasta selityksineen on liitteenä (Liite 5).


8

Alueelta on laadittu Monnin asemakaava‐alueen rakennettavuusselvitys (5.2.2018 Ramboll). Alueen lounaisreunalla havaittiin ylimpänä maakerroksena 0,6 – 1,0 m tur‐vetta. Muulla alueella ylimpänä maakerroksena oli 0,2 – 0,4 m humusta. Humus‐ ja turvekerroksen alla oli 1,6 – 9,8 m paksu kova kuivakuorisavikerros, lukuun ottamatta lounaisreunan pisteen 122 aluetta. Kuivakuorikerroksen alapuolella todettiin 2,2 – 8,8 m paksu pehmeä – sitkeä savikerros. Savikerros rajautuu alapinnastaan 2,6 – 10,0 m paksuun, tiiveydeltään löyhästä keskitiiviiseen vaihtelevaan silttiseen hiekka‐/hiekkakerrokseen. Hiekkakerroksen alapuolella on keskitiivis – tiivis moreenikerros, jonka paksuus ennen kairausten päättymistä on 0,2 – 5,5 m. Kairaukset päättyivät 10,82 – 24,43 m syvyydellä määräsyvyyteen, kiilautumalla, kiveen tai kallioon. Kallion‐pintaa ei ole varmistettu porakonekairauksin.

Tiealueelle tehtyjen tutkimusten mukaan maaperä on länsipäässä vastaavaa kuin ase‐makaava‐alueella. Itäpäässä ylimpänä maakerroksena 0,2 m paksun humuskerroksen jälkeen havaittiin noin 1 m paksu savinen silttikerros. Savisen silttikerrosta seuraa 0 – 2,1 m paksu löyhä siltti/hiekkakerros. Löyhän siltti‐/hiekkakerroksen alapuolella on keskitiivis – tiivis hiekkakerros, jonka paksuus on 5,0 – 7,6 m. Hiekkakerros rajautuu alapinnastaan tiiviiseen moreenikerrokseen, jonka paksuus ennen kairausten päätty‐mistä on 1,3 – 1,8 m. Kairaukset päättyivät 8,00 – 12,31 m syvyydellä määräsyvyyteen tai kiilautumalla moreenikerroksen kiviin.

Ote rakennettavuusselvityksen 2018 tutkimuskartasta, josta ilmenee tutkimuspistei‐den sijainti, on liitteenä (Liite 5)

Pinnanmuodot

Alueen itäosa sijoittuu korkeusasemaan 105 metriä merenpinnan yläpuolelle ja länsiosa noin tasolle 90 metriä mpy. Alueen itäosa liittyy harjun reunaa noudattelevaan tielinjaan, jonka kohdalta maasto laskee jyrkemmin länteen, 5 metriä noin 80 metrin matkalla, jonka jälkeen 8 metriä noin 500 metrin matkalla.

Alueen länsiosa on alavaa ja maasto viettää korkeuskäyristä tarkasteltuna länteen noin 2 metriä 400 metrin matkalla. Maanpinnan korkeustaso laskee itäosan korttelialueen noin + 93 m tasosta länsiosan tasoon + 90 m. Radan varressa laskuojan tuntumassa, noin 600 m etäisyydellä suunnittelualueesta länteen, maanpinta on noin tasolla + 88 m mpy.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Asuminen

Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu asumista. Alueen ainoa rakennus on peltoalueella oleva lato. Alueeseen rajoittuen tai välittömään lähiympäristöön sijoittuu neljä asuinrakennusta tai tilaa. Kaava‐alueen pohjoispuolella on nykyisellään tienvarsia ja harjunreunan suotuisia rakennuspaikkoja hyödyntävää asutusta. Alueen itä‐ ja eteläpuolella, sekä noin 500 metrin etäisyydellä etelään, on asemakaavoitetut pientaloalueet. Selostuksen kannessa oleva viistoilmakuva havainnollistaa alueeseen liittyvää rakennuskantaa.

Alueen lähiympäristöön on osayleiskaavassa osoitettu uusia asuntoalueita sekä länsipuolelle tavoiteltuun rautatieseisakkeeseen tukeutuvat keskustatoimintojen alueet.


9

Palvelut

Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu palveluja. Nykyinen Monnin koulu sijoittuu radan varteen, linnuntietä noin 2 km etäisyydelle ja tieverkkoa pitkin noin 3 km kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen. Koulun yhteydessä toimii esikoulu. Koulun oppi‐lasennusteen mukaan oppilasmäärä vuoteen 2024 mennessä on laskeva. Ennusteessa ei ole huomioitu Monnin osayleiskaavan mukaista asukasmäärän kasvua.

Monnin koulun oppilasennuste. Ennusteessa ei ole huomioitu Monnin osayleiskaavan mukaista asukas‐määrän kasvua.

Monnin alueella on yksityisiä päivähoitopalveluja kaava‐alueen itäosan pohjoispuolelle sijoittuvassa päiväkodissa, Monninlinjan varressa.

Lähimmät kaupalliset palvelut sijoittuvat Hyvinkään keskustaan, noin 5 km etäisyydelle alueesta, ja kunnalliset palvelut Oittiin, noin 25 km etäisyydelle kaava‐alueesta.

Alueen länsipuolelle on osayleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueet.

Liikenne

Kaavoitettava alue on nykyisellään saavutettavissa Riihitieltä tai Ojantaustantieltä, jotka ovat kapeita hiekkateitä, tai suoraan Monninlinjalta (maantie 13807). Monninlinja liittyy Riihimäentielle (yhdystie 2850) sekä Hyvinkään Pohjoiselle Kehätielle (seututie 143) sekä Rutikantietä (yhdystie 13805) myöten Hikiäntielle (seututie 290). Nopeusrajoitus Monninlinjalla on nykytilanteessa 50 km/h. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä.

Alueen liikennettä ja sen osayleiskaavan myötä tapahtuvaa kehitystä on tarkasteltu Monnin osayleiskaavan liikenneselvityksessä. Liikenneselvityksessä on esitetty Monnin nykyinen tieverkko (Liite 6) sekä osayleiskaavan mukainen tuleva tilanne (Liite 6). Monnin osayleiskaavassa on kaavoitettavan alueen pohjoispuolelle sekä osin alueen halki pohjois‐eteläsuunnassa osoitettu uusi 1. vaiheessa rakennettava pääkatu sekä kevyen liikenteen yhteystarpeet, jotka ilmenevät em. liitekartassa.

Osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu Monnin alueen alustavia suunnitelmia tieyhteyksien järjestämiseksi. Osayleiskaavan saatua lainvoiman on Monnin päätiestöstä laadittu 8.3.2017 päivätty yleissuunnitelmaluonnos (Liite 7). Luonnosta on tarkistettu kaavoituksen kuluessa (pvm. 20.12.2017) tarkastelemalla mm. että kaavas‐sa osoitetut väylien tilavaraukset ovat riittävät. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan päätiestöstä maantielain mukainen tiesuunnitelma ja katusuunnitelmat. Tien rakentaminen ajoittuisi vuodelle 2019.

Monnin uuden päätiestön liittymien sijoituksesta on teknisessä toimessa laadittu alustava tarkastelu (Liite 8), millä pyritään välttämään liian suuri liittymätiheys. Tarkastelussa on kuvattu tavoitetilanne alueen toteuduttua.


10

Helsinki‐Riihimäki rautatie sijoittuu noin 600 metrin etäisyydelle, kaavoitettavan alueen länsipuolelle. Osayleiskaavan luonnoksessa on esitetty rautatien liikennepaikka vajaan kilometrin etäisyydelle kaavoitettavasta alueesta. Uusien seisakkeiden toteuttamismahdollisuuksia on tarkasteltu selvityksessä Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava‐Riihimäki‐ ja Kerava‐Lahti‐väleillä (Liikennevirasto 2015). Selvityksen mukaan Monnin seisake voidaan ottaa käyttöön, mikäli ympäristön maankäyttö kehittyy riittävästi.

Liikennevirastolla on meneillään Pasila‐Riihimäki rataosan liikenteellisen välityskyvyn parantaminen, jonka tavoitteena on rataosan välityskyvyn ja häiriösietokyvyn parantaminen. Meneillään on hankkeen toinen vaihe, jonka ratasuunnitteluun sisältyy tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle. Toisen vaiheen ratasuunnitelma valmistumisaikataulu on ollut syyskuussa 2017.

Riihimäen ja Hyvinkään väliset linja‐autovuorot liikennöivät Monninlinjalla. Monnin osayleiskaavan liikenneselvityksessä (2015, Ramboll) todetaan, että Hikiäntietä kulkee muutama linja‐autovuoro päivässä ja Arolammintietä/Riihimäentietä noin 10 vuoroa suuntaansa. Koululaisten tarpeisiin on muutama vuoro päivässä Hyvinkäälle. Koulukuljetusvuorot ovat avoimia myös muille käyttäjille. ELY‐keskus on lopettanut Monnin alueella vuonna 2014 linja‐autovuoroja alhaisten matkustajamäärien vuoksi. ELY‐keskuksen raportin 125/2015 ´Riihimäen seudun tehokkaat henkilökuljetukset yhteistyötä lisäämällä ja raja‐aidoista luopumalla´ mukaan koulupäivinä Monnista ajetaan neljä kertaa päivässä Hyvinkäälle ja toiseen suuntaan vuoroja on tarjolla viisi. Liikenne ajoittuu klo 8:15 ja 15:10 välille siten, että se palvelee koulu‐ ja asiointimatkoja, mutta ei työmatkoja. Hyvinkään paikallisliikenteen linja 2A liikennöi viisi päivittäistä, työmatkoja palvelevaa lähtöä, Monnin eteläpuoleiselle Sahanmäen teollisuusalueelle. Myös linja 6 liikennöi osin Sahanmäen teollisuusalueen kautta. Paikallisliikenteen jatkaminen Monniin edellyttäisi lisäauton käyttöönottamista, joka nykyisen kysynnän ja asukaspohjan aikana on turhan järeä toimenpide. Tilanne on toinen, mikäli Monnin asutus kasvaa merkittävästi ja koulumatkat suunnataan Hyvinkäälle. Nykyisellä väestöpohjalla toteutettavissa voisi olla kutsupohjainen palvelu, jossa liikennöinti tapahtuu kiinteällä reitillä, mutta vain lähdöt, joille on tullut tilauksia, ajetaan.

Tekninen huolto

Kunnallisteknistä verkostoa on Monninlinjan varressa sekä kaava‐alueeseen sen itäosassa liittyvällä Pihonkaarteen alueella. Vesi ja viemäri liittyvät Hyvinkään kaupungin verkostoon. Pihonkaarteen alueen hulevedet on ohjattu kaava‐alueeseen lukeutuvan lähivirkistysalueen kautta putkitettuna, purkaen kaava‐alueen kaakkoispuolelle rakennetun hulevesialtaan ja avo‐ojan kautta kaava‐alueen eteläpuoleiseen valtaojaan. Ote kunnallisteknisen verkoston sijainnista on liitteenä (Liite 9).

Kaavoitettava alue sisältyy Monnin alueen vesihuollon yleissuunnitelmaan (esikopio 15.1.2016, Liite 9). Kaavoitettavan alueen eteläosan viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi alueelta etelään josta se edelleen jatkuu Hyvinkään verkostoon. Kaava‐alueen korttelialueita lännessä sivuaa suunniteltu paineviemäri ja vesijohto. Rautatien


11

varteen osoitettu jäteveden pumppaamo ei tässä vaiheessa tule toteutumaan yleis‐suunnitelman mukaisesti vaan vesihuoltosuunnitelma tulee vielä tarkentumaan.

Alueella on Carunan sähköverkostoa liitteenä olevan kartan mukaisesti (Liite 10), mm. Riihitiellä sekä päiväkotitontin rajalla. Luonnosvaiheen jälkeen Monnissa on tehty ilmasähköjohtojen kaapelointeja ja mm. kaavoitettavan alueen eteläosassa ollut 20 kV ilmasähköjohto on poistunut.

Alueesta noin 100 metriä länteen on Gasumin maakaasun siirtoputki DN150, joka ilmenee liitteestä (Liite 10).

Virkistys

Alueen läheisyyteen sijoittuvat mm. Paukunharjun ulkoilumaastot sekä Rutikka ‐lampi uimarantoineen.

3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset

Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.

Alueelle ei sijoitu Monnin osayleiskaavan luontoselvityksen mukaisia kohteita. Erkylänlukkojen puro alkaa luonnontilaisena, mutta kulkee peltoaukeiden halki ja suunnittelualueen eteläpuolitse valtaojana.

Monnin liito‐oravaesiintymä sijoittuu suunnittelualueesta noin 1 km pohjoiseen, ns. Vekselin‐Härkähaan alueelle.

Kanta‐Hämeen perinnemaisemiin kuuluva Monnin keto sijaitsee noin 500 m kaavoitettavasta alueesta pohjoiseen.

Lumos‐inventoinnin lähimmät kohteet ovat Paukunharju, Härkähaan harju ja Erkylän lukot jotka sijoittuvat kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, noin kilometrin etäisyydelle.

Alue sijoittuu pääosin voimassa olevan maakuntakaavan sekä osayleiskaavan maisema‐alueelle / Vantaanjoen kulttuurimaisemat. Kanta‐Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden päivitysinventoinnissa 2016 on tarkistettu maisema‐aluerajauksia siten, että maisema‐alue / Vantaanjoen‐Kormun kulttuurimaisemat sijoittuu kokonaisuudessaan rautatien länsipuolelle. Ote selvityksestä on liitteenä (Liite 4). Alueelle laaditun osayleiskaavan (lainvoimainen 17.3.2016) mukaisen rakentamisen myötä alueen maisema tulee voimakkaasti muuttumaan.

Kaavoitettavan alueen luoteispuolella, noin 400 m etäisyydellä, on Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen kohde Kerkkolan sivutilan alue (nro 8).

3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot

Asemakaava‐alueella ei ole erityisalueita. Gasum Oy:n maakaasuputkisto sijoittuu kaavoitettavan alueen länsipuolelle, noin 100 metrin etäisyydelle (Liite 10).

Monnin osayleiskaavoitusta varten laaditun liikenneselvityksen mukaan liikennemäärä Monninlinjan itä‐länsisuuntaisella osuudella on nykytilanteessa 440 ajoneuvoa ja pohjois‐eteläsuuntaisella osuudella 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osayleiskaavan mukaisten alueiden toteutuessa liikennemäärä tulee selvityksen mukaan kasvamaan 1400 / 2600 ajoneuvoon vuorokaudessa. Alueen liikennettä sekä siihen suunniteltuja muutoksia on kuvattu selostuksen kohdassa 3.1.3. Karttaotteet nykyisestä ja suunnitel‐


12

lusta liikenneverkosta ovat liitteenä (Liitteet 6‐7) sekä kartta nykyisistä liikennemääristä ja liikenne‐ennusteesta ovat liitteenä (Liite 10).

Tieliikennemelun leviämistä on uuden itä‐länsisuuntaisen tielinjauksen osalta tarkasteltu aiemmin Monnin Pihonkaarteen asemakaavoituksen yhteydessä (lausunto melusta 12.2.2016 / Sito Oy, Tiina Kumpula). Kokoojakadun liikennemääränä käytettiin liikenne‐ennusteen (v. 2040) mukaisesti 1400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ajonopeutena 50 km/h. Raskaan liikenteen osuudeksi arvioitiin 5 % ja liikenteestä oletettiin ajoittuvan päiväajalle 90%. Melutarkastelussa Monninlinjan päiväaikaiseksi 55 dB melualueeksi arvioitiin laskennallisesti noin 30 m ja uuden tielinjauksen melualue hieman kapeammaksi pienemmästä liikennemäärästä johtuen. Karttaote melulausunnon alustavan melutarkastelun tuloksista on liitteenä (Liite 11).

Monnin eteläpuolelle, noin 1,5 km suunnittelualueesta kaakkoon, sijoittuu Hyvinkään lentokenttä. Lentokentän melusta on laadittu selvitys Hyvinkään lentokentän ympäristömeluselvitys (ins.tsto Kari Pesonen Oy, 2006). Kaavoitettava alue sijoittuu selvityksessä käytetyille nimellisille nousu‐ ja laskulentoreiteille, mutta keskiäänitasoalueen 40 dB ulkopuolelle. Alue sijoittuu konetyypistä riippuen kokonaan tai osin selvityksessä esitettyjen lentomelun enimmäistasovyöhykkeiden L(ASmax) 70‐75 dB väliselle alueelle. Lentomeluvyöhykkeet on esitetty liitteessä (Liite 12).

Hyvinkään lentokenttää on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona Malmin harrasteilmailun siirtymiselle selvityksessä Malmin harrasteilmailun sijoittumismahdollisuudet Nummelan ja Hyvinkään lentokentille / Liikenne‐ ja viestintäministeriö, julkaisuja 26/2014. Pihonkaarteen melutarkastelun yhteydessä on otettu kantaa myös mahdolliseen lentoliikenteen kasvuun. Tarkastelussa todetaan, että nykyistä vastaava lentotoiminta voisi kasvaa useita satoja prosentteja, ennen kuin sillä olisi vaikutusta ko. alueelle, eikä alueella ole syytä epäillä lentotoiminnan aiheuttamia merkittäviä meluhaittoja, vaikka Malmin lentokentän sulkemisen vaikutuksesta Hyvinkään kentän käyttö kasvaisi.

Hyvinkään lentokentällä ei aiemmin ole ollut ympäristölupaa. Hausjärven kunnalta on syksyllä 2017 pyydetty lausuntoa Hyvinkään ilmailukerho ry:n pääosin harrastuslentotoimintaa koskevaan ympäristölupahakemukseen. Hakemuksen mukaan kyseessä on olemassa oleva toiminta ja lentotoimintaa ei ole tarkoitus lisätä.

Pääradan rautatiemelua on tarkasteltu Monnin osayleiskaavoitukseen liittyen mittaamalla vuonna 2007. Osayleiskaavan meluselvityksen mittauspisteessä (MP2), kaavoitettavan alueen länsipuolelle jäävällä virkistysalueella, pääradan todelliseen vuorokausiliikenteeseen suhteutettu päiväaikainen melu oli 47 dB ja yöaikainen 45 dB (LAeq), päiväajan ohjearvon ollessa 55 dB. Ote meluselvityksen kartasta on liitteenä (Liite 12).

Pääradan melua on tarkasteltu aiemmin myös Kerava‐Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (v. 2010). Ratahankkeen edetessä melukarttoja on tarkennettu yleissuunnitelmavaiheessa (pvm. 4.5.2012/Finnmap Infra Oy, Promethor Oy) sekä ratasuunnitelmavaiheessa: Pasila‐Riihimäki välityskyvyn nostaminen, vaihe 2 ympäristömeluselvitys / Liikennevirasto 22.9.2017, WSP.

Uusimpien ratasuunnitelmavaiheen melukarttojen (päivätty 31.5.2017) perusteella melutason päiväohjearvon 55 dB (LAeq 7‐22) raja jää lähimmillään noin 380 m etäisyydelle kaava‐alueen rajasta. Kaava‐alueen länsiosa on päiväajan


13

äänitasovyöhykkeellä 45‐50 dB (LAeq 7‐22). Melukarttojen (päivätty 20.10.2017) perusteella melutason uusien asuinalueiden yöohjearvon 45 dB (LAeq 22‐7) raja ulottuu kaava‐alueelle noin 70 metrin matkan. Kyseinen korttelialue on käyttötarkoitukseltaan koulukäyttöön tarkoitettua yleisten rakennusten korttelialuetta. Yöohjearvoa ei sovelleta oppilaitoksia palvelevilla alueilla. Asumiseen osoitetut korttelialueet jäävät yöaikaisen melutason ohjearvon alittavalle alueelle. Otteet meluselvityksen kartoista (Pasila‐Riihimäki välityskyvyn nostaminen, vaihe 2 ympäristömeluselvitys / Liikennevirasto 22.9.2017, WSP) ovat liitteenä (Liite 13).

Taulukko: VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. (Oitin taajaman meluselvitys 2014)

Luonnos II vaiheessa saatuun terveysvalvonnan lausuntoon liittyen pyydettiin melu‐asiantuntijan lausunto Monnin alueen yhteismelusta (10.1.2018 Sitowise Oy, T.Kumpula). Meluasiantuntijan mukaan alueelle ei kohdistu merkittävää meluongel‐maa. Y‐korttelialueella meluntorjuntatarvetta ohjaava suure on päiväajan keskiäänita‐so ja asuinrakentamisen mahdollistavilla korttelialueilla yöajan keskiäänitaso. Koska kaava‐alueelle leviävät päivä‐ ja yöajan keskiäänitasot ovat verrattain pieniä, ei niiden yhteisvaikutus todennäköisesti poikkea merkittävästi erillisvaikutuksista. Arvion mu‐kaan tie‐, raide‐ ja lentoliikenteen päiväajan 55 dB keskiäänitasot eivät yhdisty kaava‐alueella. Tie‐ ja raideliikenteen yöajan 45 dB keskiäänitasot todennäköisesti yhdistyvät kaava‐alueen Y‐korttelin luoteiskulmassa, mutta Y‐korttelialueeseen ei sovelleta yöajan ohjearvoja. Ylempien kerrosten korkeudella keskiäänitasoalueet ovat laajempia maan‐pinnan vähäisemmästä absorptiovaikutuksesta johtuen. Tulevien rakennusten jul‐kisivuihin ei kohdistu yli 75 dB enimmäistasoja. Näin ollen rakennusten julkisivuille ei ole tarpeen asettaa erillisiä äänitasoerovaatimuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan kaa‐va‐alueen keskiäänitasot ennustetilanteessa v. 2040 ylittävät päiväajan ohjearvon 55 dB noin 20 m etäisyydellä uudesta itä‐länsisuuntaisesta kokoojatiestä. Ko. vyöhykkeelle ei tule ohjata huoneistokohtaisia pihoja tai muita leikkiin ja oleskeluun tarkoitettuja alueita ilman meluntorjuntaa. Yöohjearvo 45dB ylittyy arvion mukaan Y‐korttelissa, mutta ko. kortteliin ei sovelleta yöajan ohjearvoja. Koska melu leviää pidemmälle ylempien kerrosten korkeudella, on kaava‐alueelle mahdollisesti tulevien huoneisto‐kohtaisten parvekkeiden lasitustarve suositeltavaa tarkistaa esim. rakennuslupavai‐heessa. Kaava‐alueen tie‐, raide‐ tai lentoliikenteestä aiheutuvat hetkelliset enim‐mäismelutasot ovat alle 75 dB, mistä syystä asuntojen tai muiden oleskelutilojen liiken‐teestä johtuvat sisämelun enimmäistasot alittavat normaalirakentamisella asumister‐veysasetuksen 545/2015 pykälän 2 mukaisen raja‐arvon 45 dB LAFmax.


14

Pääradan osalta on Monnin osayleiskaavoitukseen liittyen laadittu tärinäselvitys (Ramboll 21.5.2010). Värähtelyluokan C raja (≤0,30 mm/s suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa) yli I‐kerroksisille rakennuksille sijoittui noin 250 metrin etäisyydelle kaavoitettavan alueen länsirajasta. Tärinäselvitystä tarkentavissa mittauksissa (Sito/Kalliotekniikka 24.6.2010) oli kaavoitettavalle alueelle sijoitettu yksi mittauspiste (MP7). Mittauspisteen etäisyys radasta oli noin 850 metriä, eikä siitä saatu junien aiheuttamaksi tulkittavia tuloksia. Muun liikenteen aiheuttamat tulokset olivat hyvin matalia eikä niiden perusteella ollut havaittavissa tärinäriskiä. Otteet osayleiskaavan tärinäselvityksistä ovat liitteenä (Liite 14).

3.1.6 Maanomistus

Kaavoitettava alue on pääosin kunnan omistuksessa. Alueeseen lukeutuvat pieneltä osin kolmen eri yksityisen maanomistajan maa‐alueet. Maanomistustilanne ilmenee liitekartasta (Liite 15).

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Maakuntakaava

Kanta‐Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavoitettava alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Alueen länsiosa on peltoa / maisema‐aluetta, jo‐ka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kan‐nalta tärkeä alue (ma). Alueen itäosa on kyläaluetta tai kylämäisen asutuksen aluetta (AT) ja rajautuu merkittävään yhdystiehen tai katuun (YT). Itäosa on tärkeää ja muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta. Kanta‐Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka, YM 18.12.2015) kaava‐alue on rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntoval‐taista aluetta (Ar) sekä kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen. Kanta‐Hämeen 2.vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja luonnonvarat, YM 24.5.2016) kaava‐aluetta koskee osin merkintä ´Tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva poh‐javesialue´. Maakuntavaltuusto on 23.11.2015 päättänyt aloittaa maakuntakaavan kokonaisuudis‐tuksen ja maakuntakaavan 2040 laadinnan. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa (näh‐tävillä 6.2.‐3.3.2017) alue on taajamatoimintojen reservialuetta (Ar) ja kaupunkikehit‐tämisen kohdealuetta (punainen rajaus). Alueella ja sen pohjoispuolella on sijainniltaan ohjeellinen uusi tielinja. Alue sijoittuu pieneltä osin tärkeälle tai vedenhankintakäyt‐töön soveltuvalle pohjavesialueelle. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä sekä maakuntakaavan 2040 luonnoksesta ovat liitteenä (Liite 15).

3.2.2 Yleiskaava

Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Monnin osayleiskaava (lainvoimainen 17.3.2016), jolla linjataan Monnin pidemmän aikavälin kehittämistä. Osayleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), 1. vaiheessa toteutettavaa uutta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP‐I), sekä virkistysaluetta (V). Alueen pohjoisosaan on osoitettu itä‐länsisuuntainen sekä pohjois‐eteläsuuntainen Uusi tie tai katu, 1. vaihe. Katujen varsille on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarpeet. Alueen eteläosan virkis‐


15

tysalueelle on osoitettu ohjeellinen hulevesien viivytystä ja käsittelyä varten varattu alue sekä ohjeellinen ulkoilureitti. Alue on osin maisema‐aluetta (ma) sekä pieneltä osin tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv‐1). Ote Monnin osayleiskaavasta on liitteenä (Liite 16).

3.2.3 Asemakaava

Alueella ei ole asemakaavaa. Alue liittyy itäosastaan Rutikantien ja Monninlinjan varren asemakaavoitettuihin pientaloalueisiin sekä päiväkodin alueen asemakaavaan. Alueen eteläpuolella, vajaan puolen kilometrin etäisyydellä, on Hyvinkään kaupungin rajaan rajoittuvat pientaloasemakaavat. Indeksikartta, josta ilmenevät Monnin asemakaavoitetut alueet sekä vireillä olevat asemakaavat, on liitteenä (Liite 16).

3.2.4 Rakennusjärjestys

Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 § 65 ja se on tullut voimaan 1.12.2010. Tarkastelualue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta.

3.2.5 Kaava‐aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat

Kaavoitettava alue sijoittuu nykytilanteessa peltoaukealle, mutta muodostaa tulevaisuudessa keskeisesti Monnin osayleiskaavan (lainvoimainen 17.3.2016) mukaista julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelussa lähtökohtana on osayleiskaavan mukaisen tavoitetilanteen huomioiminen. Osayleiskaavalliseen ratkaisuun sisältyy mm. merkittävää lisärakentamista suunnittelualueen ympäristöön sekä uusia tieyhteysjärjestelyitä, joiden suunnittelua on jatkettu asemakaavaluonnosvaiheen jälkeen, osayleiskaavan saatua lainvoiman, laatimalla Monnin pääkokoojakatuja koskeva luonnos (Liite 7). Luonnos sisältää myös tulevaa seisakkeenseutua koskevia järjestelyitä. Kokoojakatujen luonnosta on tarkistettu kaa‐voituksen edetessä (pvm. 20.12.2017) tarkastelemalla mm. että kaavassa osoitetut ti‐lavaraukset ovat riittävät. Kokoojatiestöstä on tarkoitus laatia maantielain mukainen tiesuunnitelma ja katusuunnitelmat, joiden toteutus voisi alkaa v. 2019.

Hausjärven kunnanhallitus on 22.1.2013 §35 tehnyt päätöksen kaavan laadinnan aloittamisesta kyseessä oleville kunnan osayleiskaavaluonnoksen mukaiselta PY‐alueelta hankkimilleen raakamaa‐alueille. Kaavan laadinnalla varaudutaan vastaamaan Monnin asutusalueen laajentuessa koulu‐ ja muiden palvelutarpeiden kasvuun pidemmällä aikavälillä. Monnin nykyinen koulu sijaitsee kasvualueista syrjässä ja Helsinki‐Tampere ‐pääradan varressa. Opetustilat sijoittuvat kolmeen erilliseen rakennukseen, alueella ei ole viemäriverkostoa, tieyhteydellä on tarvetta perusparannukseen ja kevyen liikenteen yhteys puuttuu. Monnin nykyisellä koululla on havaittu sisäilmaongelmia, joita on tutkittu syksyn 2012 aikana sekä saneerattu v. 2013‐2014. Toimenpiteillä turvataan koulunkäynti toistaiseksi ainakin 5‐10 vuotta.

Pääradan osalta on välillä Pasila‐Riihimäki meneillään hanke liikenteen välityskyvyn nostamiseksi / Liikennevirasto. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostusta sekä yleis‐ ja ratasuunnitelmavaiheen aineistoja on käytetty soveltuvilta osin hyödyksi kaavan laadinnan lähtömateriaalina.

Asemakaavoitusta palvelevat Monnin osayleiskaavaa varten laaditut selvitykset.

Kaavan laadinnassa käytetyt lähtöaineistot on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6.


16

3.2.6 Pohjakartta

Monnin alueelle on vuonna 2014 laadittu numeerinen pohjakartta, jota on päivitetty kaavoituksen kuluessa. Pohjakartan koordinaattijärjestelmä on euref‐fin gk25 ja korkeusjärjestelmä N2000.

3.2.7 Rakennuskiellot

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite

Kaavahanke on lähtöisin kunnan omasta tarpeesta.


4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset

Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 22.1.2013 § 35.

Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 31.1.2013.

Ympäristölautakunta on kokouksessaan 15.5.2013 § 63 päättänyt osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä 23.5.‐20.6.2013 ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Luonnosvaiheen lausuntoihin perustuen alueen tieyhteyden ratkaisemiseksi sekä tont‐titarpeiden mukaisesti kunnanhallitus on 20.11.2017 § 357 päättänyt kaavoitettavan alueen laajentamisesta. Kaava‐alueen laajentamisesta on kuulutettu paikallislehdessä 29.11.2017.

Ympäristölautakunta on kokouksessaan 22.11.2017 § 101 päättänyt luonnoksen II nähtäville asettamisesta. Luonnos II on ollut nähtävillä 29.11.2017‐4.1.2018 ja siitä on pyydetty lausunnot.

Kunnanhallitus on 16.1.2018 § 6 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 24.1.‐22.2.2018 ja siitä on pyydetty lausunnot.

Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaa kokouksessaan 6.3.2018 § 39.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 13.3.2018 § 15.

Asemakaava on saanut lainvoiman __.__.____.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmassa selvitetään


17

osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 23.5.‐20.6.2013. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY‐keskukselta, Uudenmaan ELY‐keskukselta, Museovirastolta, Liikennevirastolta, Turvallisuus‐ ja kemikaalivirastolta, Kanta‐Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Gasum Oy:ltä, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä, Telia Sonera Finland Oyj:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä Hausjärven perusturva‐ ja sivistyslautakunnilta sekä tekniseltä lautakunnalta. Luonnoksesta saatiin yksi kirjallinen mielipide. Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä on liitteenä (Liite 17).

Asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen jatkettiin Monnin osayleiskaavoitusta alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 9.2.2016 § 6 ja se sai lainvoiman 17.3.2016.

Monnin palvelualueen asemakaavoitusta jatkettiin syksyllä 2017. Asemakaavoitusalu‐etta laajennettiin alueen tieyhteyksien ratkaisemiseksi osayleiskaavan mukaisten uusien pääteidenlinjausten mukaisesti. Päätiestöstä laadittiin yleissuunnitelma, jonka pohjalta laaditaan tiesuunnitelma. Korttelialueen toimintoihin liittyen on käyty neuvotteluja alueelle mahdollisesti tulevien rakennuttajien kanssa.

Asemakaavan luonnos II oli nähtävillä 29.11.2017‐1.4.2018. Luonnoksesta II pyydettiin lausunnot luonnos I vaiheessa kuulluilta tahoilta. Luonnoksesta II ei jätetty mielipiteitä. Tiivistelmä luonnoksesta II saaduista lausunnoista ja vastaukset niihin on liitteenä (Liite 18). Asemakaavamääräyksiin on tehty vastausten mukaiset tarkennukset, eli tarken‐nettu ev‐2 –merkintää kieltämällä oleskeluun tarkoitettujen alueiden sijoittaminen me‐lualueelle ilman meluntorjuntaa, lisätty parvekkeiden lasittamista koskeva määräys, sekä mahdollistettu Y‐korttelialueella sähkönjakelun kannalta tarpeelliset puistomuun‐tamot.

Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana pidettiin Monnin kokoojatiestöstä kunnan ja Uudenmaan ELY‐keskuksen välinen neuvottelu. Neuvottelun tuloksena päädyttiin ratkaisuun, että luonnosvaiheessa LT‐alueiksi osoitetut kokoojatiet muutetaan kaduiksi.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 24.1.‐22.2.2018 ja siitä pyydettiin lausunnot luonnos II vaiheessa kuulluilta tahoilta. Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky ilmoitti, että ei anna ehdotuksesta lausuntoa. Hausjärven tekninen lautakunta, Hausjärven sivistyslau‐takunta, Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto, Liikennevirasto, Elisa Oyj ja TeliaSonera Fin‐land Oyj eivät antaneet ehdotuksesta lausuntoa. Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista sekä vastineet ovat liitteenä (Liite 19). Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaa tarkennettiin vastineiden mukaisesti muuttamalla yleisen tien alueet (LT) kaduksi, sekä korkean pohjavesipinnan johdosta poistamalla kevyen liikenteen alikuluille osoitetut ohjeelliset varaukset (a), laajentamalla Y‐kortteliin johtavan kadun päässä olevaa kääntöpaikkaa ja lisäämällä ka‐tujen nimet.


18

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne


5.2 Kokonaismitoitus

Asemakaava‐alueen pinta‐ala on kokonaisuudessaan noin 16,8 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) noin 7,4 ha, palvelu‐ ja liikerakennusten korttelialuetta (PKL) noin 1,3 ha, jolle saa rakentaa enintään 2000 k‐m2 kokoisen vähittäiskaupan yksikön tonttien kokonaisrakennusoi‐keuden mukaisessa suhteessa, palvelurakennusten korttelialuetta jonka rakennuksiin voidaan lisäksi sijoittaa asuintiloja sekä palveluasuntoja (P‐2) noin 1,4 ha, asuinrakennusten korttelialuetta (A) noin 1,4 ha, lähivirkistysaluetta (VL) noin 1,7 ha, katualuetta noin 3,6 ha.

Tonteittain jaoteltuna asemakaavan mukaiset pinta‐alat ovat seuraavat:

Kortteli / tontti

Käyttö‐ tarkoitus

Pinta‐ala (m2) Rakennus‐oikeus (e=)

Rakennus‐ oikeus (m2)

439 / 1 A 7850 0,60 4710

439 / 2 A 6414 0,60 3848

440 / 1 Y 74051 0,50 37025

440 / 2 PKL 8139 0,50 4069

440 / 3 PKL 5333 0,50 2666

440 / 4 P‐2 8127 0,50 4064

440 / 5 P‐2 5950 0,50 2975

Koulutarpeita varten on arvioitu peruskoulun tontin mitoitusta ohjearvona 1,5 ha + 20 m2 / oppilas, siten että on huomioitu esiopetuksen sekä peruskoulun 1.‐9. luokkien mahdollinen sijoittuminen alueelle.

Asemakaavan luonnosvaiheessa osayleiskaavaluonnoksen v.2006 tehokkaimmalla asukasmitoituksella Monnin tulevaksi asukasmääräksi oli arvioitu 7700. Väestömitoitusta tarkistettiin v.2015, jolloin osayleiskaava‐alueen asukasmääräksi arvioitiin noin 7000 asukasta tai tiheällä väestömitoitusmallilla noin 9000 asukasta. Alueelle tavoitellun Monnin seisakkeen toteuttaminen edellyttää tiheämmän mitoituksen toteutumista.

Vuoden 2016 tilanteen mukaan Hausjärven väestöstä noin 19 % oli 0‐14‐vuotiaita. Jakauma on sama kuin asemakaavoituksen luonnosvaiheen arviossa v.2011. Ikäjakaumasta johdettuna Monnin alueen tulevasta asukasmäärästä, mitoitusmallista riippuen, noin 1321‐1707 olisi 0‐14‐vuotiaita. Tämä tekisi ikäluokkaa kohden keskimäärin noin 94‐122 lasta ja esiopetus‐peruskouluikäisiä (10 ikäluokkaa) arviolta noin 940‐1220 lasta. Pinta‐alamitoituksella 1,5 ha + 20 m2 / oppilas tämä tarkoittaisi koulutonttitarpeeksi noin 3,4‐3,9 ha, mikä toteutuu Y‐korttelin tontilla nro 1.

Päiväkotitoimintojen tilantarvetta voidaan tarkastella Helsingin kaupungin mallilla, jossa ohjearvoksi on varattu tonttialaa 60‐70 m2 hoitopaikkaa kohden, sisältäen rakennuksen ala, piha‐alueen sekä liikennealueet tontilla. Mikäli päivähoitotarve olisi


19

2‐5‐vuotiailla 94‐122 lasta/ikäluokka, olisi kokonaistilantarve, mitoitusmallista riippuen, 376‐488 lapselle 70 m2:lla laskettuna 2,6‐3,4 ha, mikä voisi toteutua Y‐korttelin tontilla nro 1 koulun yhteydessä.

Luonnos II vaiheessa asemakaavan käyttötarkoituksia monipuolistettiin, jolloin yleisten rakennusten (Y) tontin pinta‐ala pienentyi 10,1 ha:sta 7,5 ha:iin ja ehdotusvaiheessa kääntöpaikan tarkistuksen johdosta 7,4 ha:iin, mutta pinta‐ala vastaa em. laskelmien perusteella peruskoulun 1.‐9. luokkien sekä päiväkotitoimintojen yhteensä 7,3 ha tilantarvetta, osayleiskaavan tiheämmän väestömitoituksen toteutuessa. Lisäksi palveluja varten osoitetut käyttötarkoitukset (P) mahdollistavat myös julkisten palvelujen toteuttamisen. Kaava‐alueen luoteispuolelle jää lisäksi noin 1,5 ha:n alue osayleiskaavan mukaista PY‐aluetta, jonka on mahdollista toimia Y‐korttelin laajennusalueena. Monnin nykyisessä päiväkodissa on myös lisää päiväkotipaikkoja.

Asemakaavan seurantalomake on liitteenä (Liite 20).

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Asemakaavassa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), palvelu‐ ja liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa enintään 2000 k‐m2 kokoisen vähittäiskaupan yksikön (PKL), palvelurakennusten korttelialuetta, jonka rakennuksiin voidaan lisäksi sijoittaa asuintiloja sekä palveluasuntoja (P‐2) sekä asuinrakennusten korttelialuetta (A).

Yleisten rakennusten korttelialueella (Y) suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50. Asemakaavalla mahdollistetaan alueelle tulevaisuudessa esiopetus, peruskoulun 1.‐9. luokat, päiväkotitoimintoja sekä mahdollisia muita julkisten palvelujen toimintoja.

Palvelu‐ ja liikerakennusten korttelialueella (PKL) suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50.

Asuinrakennusten korttelialueella (A) suurin sallittu kerrosluku on III ja rakennusoikeus osoitettu tehokkuusluvulla e=0,60. Tontit sijoittuvat osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi osoitetulle alueelle, mutta käyttötarkoitus mahdollistaa koulu‐ ja palvelukorttelin sekä tavoitellun rautatieseisakkeen läheisyyteen perustuen myös tehollisemman asuinrakentamisen.

5.3.2 Tie‐ ja liikennealueet

Kaavaluonnosvaiheen jälkeen kaava‐aluetta laajennettiin, ottaen mukaan osat Monnin osayleiskaavan mukaisia itä‐länsi‐ ja pohjois‐eteläsuuntaisia tieyhteysvarauksia, joilla oikaistaan ja parannetaan tilavarauksellisesti Monninlinjan nykyistä, paikoin kapeaa ja mutkikasta tieyhteyttä. Ensi vaiheessa kulku asemakaava‐alueelle on itä‐länsisuuntaista yhteyttä, Monnin keskuskatua, myöten. Katujen tulevaa liittymätiheyt‐tä on tarkasteltu alueelle laaditussa liittymätarkastelussa (Liite 8). Asemakaavan korttelialueiden katuliittymät on osoitettu pohjois‐eteläsuuntaisen tieyhteyden, Mon‐nin yhdyskadun, varrelle. Pääkatuyhteyksien tilavarauksissa on varauduttu molemminpuolisiin kevyen liikenteen väyliin. Pääkokoojakatujen lisäksi asemakaavalla muodostuu kaksi uutta katua, Riihenpolku ja Monninraitti. Y‐korttelialueelle on mah‐dollistettu tonttikatuyhteyden lisäksi kokoojatieltä suora liittymä, mahdollistaen


20

alueen kuljetusjärjestelyjen (koulukuljetukset, huoltopiha) toteuttaminen toisistaan eroteltuna.

Koululle johtava Monninraitti on osoitettu 16 metriä leveänä, mahdollistaen molem‐minpuoliset jalkakäytävät ja A‐korttelialueelle johtava Riihenpolku 10 metriä leveänä. Riihenpolun katuliittymä on myöhemmässä vaiheessa tarkoitus korvata uudella liittymällä, joka sijoittuisi uutta pääkokoojatietä kaakkoon (ks. liittymätarkastelu, Liite 8), alueen koillispuolelle sijoittuvien kiinteistöjen rakentuessa osayleiskaavan mukaisesti. Nyt osoitettu liittymä voidaan siinä vaiheessa muuttaa kevyen liikenteen väyläksi.

Korttelialueille on osoitettu pysäköimispaikat (p) ohjeellisina ja VL‐alueelle ohjeelliset jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie –merkinnät (pp). Autopaikoista on annettu asemakaavassa yleiset määräykset.

5.3.3 Virkistysalueet

Alueen eteläosa Vantaanjokeen laskevan ojan suuntaan sekä länsiosa hevostilan suuntaan on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). VL‐alue muodostaa osan keskeistä, Monnin osayleiskaavan mukaista, asuinalueiden väliin jäävää viherverkostoa.

5.3.4 Vaara‐, erityis‐ ja muut alueet

Asemakaavalla ei muodostu vaara‐alueita. Itä‐länsisuuntaisen kokoojatien varteen on osoitettu ´Suojaviheralue, jonka alueella laskennallinen keskiäänitaso ylittää melun päiväohjearvon 55 dB (LAeq 22‐07) ennustetilanteessa vuonna 2040. Alueelle ei tule si‐joittaa huoneistokohtaisia pihoja tai muita leikkiin ja oleskeluun tarkoitettuja alueita ilman meluntorjuntaa´ (ev‐2). Kokoojateiden varsille on osoitettu istutettavat puurivit.

Y‐korttelialueelle on merkitty Rautatien melualueen laskennallinen arvio vuodelle 2035, jonka alueella keskiäänitaso ylittää melun yöohjearvon 45 dB (LAeq 22‐07) (me‐8). VL‐alueelle on merkitty ohjeellinen puistomuuntamon rakennusala ja pohjavesialueen raja (pv‐1) on merkitty kaavakarttaan.

5.3.5 Yleiset asemakaavamääräykset

Asemakaavan yleismääräyksissä on annettu määräykset puistomuuntamojen rakenta‐misesta Y‐korttelialueelle, pohjavesialuetta koskevat määräykset, melua koskevat mää‐räykset sekä autopaikkamääräykset.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Asemakaavalla osoitetaan julkisia palveluita mahdollistava korttelialue, millä on myönteinen vaikutus alueen palvelutarjonnalle asutuksen lisääntyessä. Kaavalla varaudutaan koulutoimintojen siirtämiseen keskeisemmälle alueelle suhteessa nykyistä ja tulevaa asutusta. Koulun sijoituspaikkana alue on nykyiseen verrattuna turvallisempi ja häiriöttömämpi, koska kulkuyhteydet ovat paremmat ja etäisyys rataan suurempi. Uudisrakentaminen mahdollistaa myös terveellisen ja nykyaikaisen opetusympäristön toteuttamisen. Koulukorttelin sijoittaminen etelämmäs, lähemmäs asuinalueita, on lapsiperheiden näkökulmasta myönteinen muutos.

Korttelivaraukset voidaan kokea osaksi negatiivisena nykyisen elinympäristön muuttumisen takia mutta vaikutukset ovat vähäiset. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan alueelle osayleiskaavan mukaista palvelutarjontaa. Asuinkorttelin osoittaminen


21

tehollisempaan rakentamiseen on perusteltua palvelukorttelin välittömässä läheisyydessä sekä ottaen huomioon Monnin tavoitteellinen asukasmäärä rautatieseisakkeen saavuttamiseksi alueelle. Asemakaavassa on annettu määräykset mahdollisten meluvaikutusten vähentämiseksi.

5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen

Välittömästi kaava‐alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, eikä asemakaavan mukaisilla käyttötarkoituksilla arvioida olevan ympärillä olevaa luontoa merkittävästi kuormittavia tekijöitä. Kaava‐alueen eteläpuolelle sijoittuva valtaoja on meritaimenen elinympäristöä. Kaava‐alueen eteläosan lähivirkistysalue toimii osaltaan suojavyöhykkeenä Vantaanjokeen laskevan valtaojan suuntaan. Osa ojan sivu‐uomista tulee asemakaavoituksen myötä osaksi rakennettua ympäristöä, mikä vaikuttanee jossain määrin kaventavasti Meritaimenen elinympäristöön. Pääuoma sekä luonnontilainen uoman alkuosa kuitenkin sijoittuvat osayleiskaavan mukaisille viheralueille. Kaava‐alue sijoittuu pieneltä katualueen osalta pohjavesialueelle, jonka suojelemiseksi on asemakaavassa annettu yleismääräykset.

5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen

Kaavoitus noudattaa Monnin osayleiskaavaluonnoksen sekä maakuntakaavan mukaista maankäyttöä. Kaavoituksella muodostetaan yleisten rakennusten korttelialue tulevaa taajamarakennetta ajatellen keskeiselle alueelle, hyvien kulkuyhteyksien varrelle.

Osayleiskaavaluonnoksen mukaiset liikenneratkaisut (uusi tieyhteys, kevyen liikenteen järjestelyt) sujuvoittavat alueen liikennettä ja tekevät kulkemisen turvallisemmaksi.

Alue sijoittuu nykyisen kunnallisteknisen verkoston läheisyyteen ja vesihuollosta on laadittu laajempi Monnin alueen vesihuollon yleissuunnitelma (esikopio 15.1.2016). Jätevedenpumppaamo sijoittuu suunnitelman mukaan kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, joten sille ei ole esitetty kaavassa tilavarausta.

5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön

Korttelialueiden ja tiestön rakentaminen vaikuttaa nykyisin avoimeen maisemaan. Asemakaavoituksen myötä mahdollistetaan rakentaminen vanhoista perinteisistä rakentamispaikoista poikkeavasti peltoaukealle. Asemakaavan, ja muilta osin osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteutuessa, tulee maisemallinen muutos kuitenkin olemaan asemakaava‐aluetta laajempi ja peltoalueet otetaan laajemmin rakentamiskäyttöön, tavoitteena muodostaa uuteen pääradan seisakkeeseen tukeutuva taajama julkisine ja kaupallisine palveluineen. Tämä on huomioitu mm. maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden päivitysinventoinnissa, jossa maisema‐aluerajaus ei enää nykytilanteessa ulotu kaavoitettavalle alueelle. Rakentamiskorkeuden pysyessä maltillisena, eivät vaikutukset kaukomaisemassa ole merkittäviä, koska rakentamisalue sijoittuu alavalle alueelle suhteessa ympäröiviin, maiseman taustana oleviin harjuihin.


22

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Nimistö

Asemakaavalla muodostuvat Monnin pääkokoojakadut Monnin keskuskatu ja Monnin yhdyskatu sekä kadut Monninraitti ja Riihenpolku.

6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet

Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman ja kun tontit on saatettu kunnallistekniikan pariin. Yleisten rakennusten korttelialueen toteuttamiseen voidaan ryhtyä kun tarve katsotaan ympäristön maankäytön toteuduttua ajankohtaiseksi.

Monnin päätiestöstä on laadittu 8.3.2017 päivätty, 20.12.2017 tarkennettu yleissuunnitelmaluonnos. Yleissuunnittelun jälkeen pää‐ ja kokoojateistä laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma ja katusuunnitelmat siten, että rakentaminen ajoittuisi vuodelle 2019.

Hausjärvellä 10. päivänä tammikuuta 2018, tarkistukset 22.2.2018

Paula Sidoroff‐Eskelinen Kaavasuunnittelija, insinööri (ylempi AMK)

Ilkka Korhonen Kaavoituspäällikkö, DI

Liite 1

OSALLISTUMIS‐ JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin yleisten rakennusten alue lähiympäristöineen, asemakaava 26.4.2013, tarkistukset 14.11.2017, 10.1.2018 ja 22.2.2018

Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus.

1. Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven Monnissa, Erkylän kylässä, rajautuen koillisessa osin Riihitiehen ja Monninlinjaan. Suunnittelualue ympäristöineen on pääosin peltoa. Alueen itä‐ ja eteläpuolelle sijoittuu osin haja‐asutusta ja osin kunnan asemakaavoittamia pientaloalueita. Alue on pieneltä osin pohjavesialuetta.

2. Kaavatilanne

Kanta‐Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavoitettava alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Alueen länsiosa on peltoa / maisema‐aluetta, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma). Alueen itäosa on kyläaluetta tai kylämäisen asutuksen aluetta (AT) ja rajautuu merkittävään yhdystiehen tai katuun (YT). Itäosa on tärkeää ja muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta. Kanta‐Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka, YM 18.12.2015) kaava‐alue on rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntovaltaista aluetta (Ar) sekä kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen. Kanta‐Hämeen 2.vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja luonnonvarat, YM 24.5.2016) kaava‐aluetta koskee osin merkintä ´Tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue´. Maakuntavaltuusto on 23.11.2015 päättänyt aloittaa maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laadinnan. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa (nähtävillä 6.2.‐3.3.2017) alue on taajamatoimintojen reservialuetta (Ar) ja kaupunkikehittämisen kohdealuetta

(punainen rajaus). Alueella ja sen pohjoispuolella on sijainniltaan ohjeellinen uusi tielinja. Alue sijoittuu pieneltä osin tärkeälle tai vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

Ote Kanta‐Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta ja maakuntakaavan 2040 luonnoksesta.

Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Monnin osayleiskaava (lainvoimainen 17.3.2016), jolla linjataan Monnin pidemmän aikavälin kehittämistä. Osayleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), 1. vaiheessa toteutettavaa uutta pientalovaltaista asuntoaluetta (AP‐I), sekä virkistysaluetta (V). Alueen pohjoisosaan on osoitettu itä‐länsisuuntainen sekä pohjois‐eteläsuuntainen Uusi tie tai katu, 1. vaihe. Katujen varsille on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarpeet. Alueen eteläosan virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen hulevesien viivytystä ja käsittelyä varten varattu alue sekä ohjeellinen ulkoilureitti. Alue on osin maisema‐aluetta (ma) sekä pieneltä osin tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv‐1).

Ote Monnin oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta.

Alueella ei ole asemakaavaa. Alue liittyy itäosastaan Rutikantien ja Monninlinjan varren asemakaavoitettuihin pientaloalueisiin sekä päiväkodin alueen asemakaavaan. Alueen eteläpuolella, vajaan puolen kilometrin etäisyydellä, on Hyvinkään kaupungin rajaan rajoittuvat pientaloasemakaavat.

Monnin asemakaavoitetut alueet (vihreä väri) ja vireillä olevat asemakaavat (liila väri) opaskarttapohjalla (532/MML/13/Hausjärven kunta).

3. Tavoitteet


4. Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset

Kaava‐aluetta koskevat mm. seuraavat lähtötietoaineistot: - Kanta‐Hämeen Lumos‐inventointi 2004‐2005 - Kulttuuriympäristö‐ ja ‐maisemaselvitykset: Rakennettu Häme, KUKUSE, Kanta‐Hämeen

maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden päivitysinventointi 2016 - Monnin osayleiskaavan selvitykset, mm.

Monnin osayleiskaavan luontoselvitykset 2006 ja 2014, liito‐oravaselvitys 2015 Meluselvitys 2007, tärinäselvitykset 2010 Osayleiskaavoitusvaiheen katusuunnitelmat, liikenneselvitys 2015 Muinaisjäännösinventointi 2014 Mitoitustarkastelu 2015

- Pasila‐Riihimäki välityskyvyn parantaminen ‐ ratahankkeen aineistot Kerava‐Riihimäki –lisäraiteiden YVA‐selostus, Liikennevirasto 2010 Pasila‐Riihimäki, Liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma,

Liikennevirasto 2012 Pasila‐Riihimäki välityskyvyn nostaminen, vaihe 2 ympäristömeluselvitys 2017

- Hyvinkään lentokentän ympäristömeluselvitys, ins.tsto Kari Pesonen Oy 2006 - Monnin kokoojakatujen yleissuunnitelma, luonnos 23.2.2017 - Tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittäminen Hausjärven Monnissa, Kurun

pohjavesialueella, Loppuraportti 31.8.2011 - Hausjärvi, Monnin yleisten rakennusten asemakaava lähiympäristöineen, korttelit 439‐440,

lausunto melusta 10.1.2018, Sitowise Oy / Tiina Kumpula - Monnin asemakaava‐alueen rakennettavuusselvitys, Ramboll 05.02.2018

5. Arvioitavat vaikutukset

Asemakaavan laadinnan yhteydessä huomioidaan MRL 54 §:n mukaiset kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, liikenteeseen, virkistyskäyttöön ja luontoon.

6. Alueen suunnittelutyön osalliset

MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään sekä maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Asemakaavan osallisia ovat mm.

- Alueen maanomistajat, naapurimaanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - Hausjärven kunta: tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta - Hämeen liitto - Hämeen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus, alueidenkäyttö - Uudenmaan elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri - Museovirasto, Hämeenlinnan toimisto - Liikennevirasto, rautatieosasto - Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto - Kanta‐Hämeen pelastuslaitos - Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä - Gasum Oy - Sähköyhtiö Caruna Oy - Puhelinyhtiö Telia Finland Oyj, Elisa Oyj - Virtavesien hoitoyhdistys - Monnin kyläyhdistys - Hausjärven seurakunta - Osuuskunta kuitu16

7. Suunnittelutyön vuorovaikutus ja aikataulu

Asemakaavoituksen aloittamisesta, osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä kaavaluonnoksen ja ‐ehdotuksen nähtävillä oloista sekä asemakaavan hyväksymisestä ja voimaan tulosta ilmoitetaan kunnanviraston ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Lisäksi tietoa asemakaavan etenemisestä julkaistaan mahdollisuuksien mukaan kunnan Internetsivuilla. Asemakaavan luonnos‐ ja ehdotusvaiheessa kuullaan osallisia asettamalla kaavaa koskeva aineisto (kaavakartta ja määräykset, selostus liitteineen) määräajaksi virallisesti nähtäville. Kaavasta voi jättää palautetta, joka toimitetaan kunnanvirastolle, maankäyttöön osoitettuna. Ehdotusvaiheessa muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma sekä kaavan laadintaan liittyvä aineisto ovat nähtävillä kunnanvirastossa koko kaavan laadinnan ajan. Myös osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmaa koskien voi jättää palautetta. Kaavan luonnos‐ ja ehdotusvaiheessa pyydetään lausunnot osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmassa määritellyiltä viranomaistahoilta sekä tarvittaessa muilta asianosaisilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa, yleensä mikäli kaavahankkeen tai sen vaikutusten katsotaan olevan merkittäviä.

8. Arvioitu aikataulu

Ajankohta Vaihe Osallistuminen

22.1.2013 §35 Khall päätös asemakaavoitustyön aloittamisesta

05/2013 Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ympäristölautakunnassa, päätös nähtäville asettamisesta

05‐06/2013 Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos nähtävillä kunnanvirastolla. OAS pidetään nähtävillä koko kaavanlaadinnan ajan sekä päivitetään tarvittaessa.

Mielipiteiden esittäminen, luonnoslausuntojen pyytäminen, tarvittaessa viranomaisneuvottelu

10‐11/2017 Kaava‐alueen laajentamispäätös kunnanhallituksessa, kaavaluonnoksen II laadinta, kaavaluonnos II ympäristölautakunnassa, päätös nähtäville asettamisesta

11/2017‐01/2018

Kaavaluonnos II nähtävillä kunnanvirastolla. OAS pidetään nähtävillä koko kaavanlaadinnan ajan sekä päivitetään tarvittaessa.

Mielipiteiden esittäminen, luonnoslausuntojen pyytäminen, tarvittaessa viranomaisneuvottelu

01/2018 Kaavaehdotuksen laadinta

02/2018 Khall, päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Mielipiteiden ja luonnoslausuntojen huomiointi

02‐03 / 2018 Kaavaehdotus nähtävillä Muistutusten tekeminen, lausuntopyynnöt

04 / 2018 Kaavaehdotustarkennukset Muistutusten ja lausuntojen huomioon ottaminen, tarvittaessa viranomaisneuvottelu

05 / 2018 Kaavan hyväksyminen

9. Yhteystiedot

Lisätietoja kaavahankkeesta antavat: Kaavoituspäällikkö Ilkka Korhonen Kaavasuunnittelija Paula Sidoroff‐Eskelinen puh. (019) 758 6560 puh. (019) 758 6562 [email protected] paula.sidoroff‐[email protected]

Kuvia suunnittelualueelta Liite 2

Näkymä Riihitietä kaakkoon sekä kaava‐alueen raja. Oikealla suunnittelun kohteena olevaa peltoaluetta, jonka taustalla nähtävissä Monnin eteläosan asemakaavoitettua pientaloaluetta.

Näkymä Riihitietä luoteeseen, vasemmalla suunnittelun kohteena olevaa peltoaluetta. Maiseman taustana Hyvinkään ja Riihimäen puolella olevat metsäalueet. Riihitiestä vasempaan nähtävissä Kerkkolan sivutilan aluetta.

Näkymä Ojantaustantien pohjoisosasta itään.

Näkymä Ojantaustantien eteläosasta pohjoiseen.

Ortoilmakuva Liite 3

Ortoilmakuva alueelta v. 2010, kaavarajaus likimääräinen.

Monnin osayleiskaavan maisemaselvityskartta

Ote Kanta‐Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema‐alueiden Liite 4 päivitysinventoinnista 2016

Katkoviivalla merkitty maakuntakaavan maakunnallisesti arvokas maisema‐alue ja yhtenäisenä vihreänä alueena maisemainventoinnin 2016 päivitetty rajaus. Kaava‐alueen likimääräinen sijainti osoitettu nuolella.

Meritaimenten elinympäristöjen säilymisen kannalta merkitykselliset vesiuomat

Monnin osayleiskaavan liite 3.

Ote rakennettavuusselvityksestä 2007 Liite 5

Ote rakennettavuusselvityksestä 2018

Ote alustavasta selvityksestä 5.2.2018, josta ilmenee tutkimuspisteiden sijainti. Kuvaan on lisätty liilalla nuolella ja numerolla väliaikaisten pohjavesiputkien sijainti, johon kaavaselostuksessa on viitattu (20.2.2018 /pse).

Nykyinen liikenneverkko Liite 6

Tuleva liikenneverkko

Monnin tiestön yleissuunnitelmaluonnos Liite 7

Suuntaa antava luonnos, ei mittakaavassa.

Ote yleissuunnitelmaluonnoksesta.

Liittymätarkastelu Suurennos luonnoksesta, ei mittakaavassa.

Liittymätarkastelu Liite 8

Kunnallistekninen verkosto Liite 9

Vihreällä merkitty hulevesiviemäri, sinisellä vesijohto ja ruskealla viemäri (ote 11/2017)

Monnin alueen vesihuollon yleissuunnitelma

Sähköverkosto ja maakaasulinja Liite 10

Ote sähköverkostokartasta 11/2017. Maakaasulinja liilalla värillä (K). Sähkölinjat on pääosin kaapeloitu maahan (sininen ja vihreä katkoviiva), mutta näkyvät vielä maastotietokantapohjalla (z).

Liikenne‐ennuste

Ote Monnin osayleiskaavan liikenneselvityksestä: Osayleiskaavaehdotuksen mukainen liikenne‐ennuste vuodelle 2040 (ajon./vrk) sekä nykyliikennemäärät ja liikenteen kasvu (%).

Tiemelualueet Liite 11

Ote Monnin Pihonkaarteen alustavasta melutarkastelusta, maanpinta 0‐tasossa. Suunnittelualueeseen kuuluu kartalla länteen suuntaava tieosa.

Hyvinkään lentopaikan lentoreitit ja melualueet Liite 12

Hyvinkään lentopaikka, Melualueet L Aeq 07‐22h –tasoina dB(A), kone: GASEPF, kiinteälapainen potkuri. Oikealla melualueiden laskennassa käytetyt nimelliset lentoreitit (sininen: nousureitti, punainen: laskeutumisreitti, vihreä: laskukierto/läpilentoreitti).Ins.tsto Kari Pesonen Oy, Helsinki 2006.

Ote osayleiskaavan meluselvityksestä

Otteet Pasila‐Riihimäki ympäristömeluselvityksestä Liite 13

Kaava‐alue rajattu sinisellä katkoviivalla.

Otteet osayleiskaavan tärinäselvityksistä Liite 14

Selvitys tärinästä Hausjärven Monnin kaava‐alueella, Ramboll 21.5.2010

Ote selvityksestä Monnin kaava‐alueen tärinäselvitys, Sito / Kalliotekniikka 24.6.2010

Maanomistus Liite 15

Kunnan omistamat maa‐alueet merkitty punaisella rasterilla.

Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä ja maakuntakaavan 2040 luonnoksesta

Ote Monnin osayleiskaavasta Liite 16

Asemakaavoitetut alueet

Monnin asemakaavoitetut alueet merkitty sinisellä, violetilla värillä vireillä olevat asemakaavahankkeet (opaskartta: 532/MML/13/Hausjärven kunta)

Luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastaukset Liite 17

Hämeen liitto totesi lausunnossaan maakuntakaavatilanteen ja totesi, että koulupalvelujen toteuttaminen tukee vaihemaakuntakaavan seudullista maankäyttöä sekä muutoinkin Monnin alueen kehittämistä osana HHT‐vyöhykettä.

Hämeen ja Uudenmaan ELY‐keskukset katsovat, ettei Monnin yleisten rakennusten alueen asemakaavaa voi viedä eteenpäin ennen kuin alueen kehittämisen periaatteet on ratkaistu oikeusvaikutteisella yleiskaavalla. Yleiskaavatasoinen liikenteellinen selvitys tulee olla asemakaavatyön pohjalla. Lisäksi asemakaava on rajaukseltaan liian suppea. Asemakaavan tulee rajautua yleiseen alueeseen, jotta alueelle kulkeminen voidaan ratkaista asemakaavatason vaatimalla tavalla. Merkittäville yleisten rakennusten alueelle (koulu, päiväkoti) tulee osoittaa katuyhteys. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä joukkoliikenne asuinalueille tulee suunnitella yleiskaavatasolla ja viedä näkemys asemakaavan tilavarauksiin. Hämeen ELY‐keskus muistuttaa myös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mukaan hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei ilman erityisiä perusteita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön.

Vastaus: Asemakaavan luonnos II pohjana on 17.3.2016 lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu liikenneselvitys (Ramboll 2015). Luonnosvaiheen jälkeen asemakaava‐aluetta on laajennettu käsittämään osayleiskaavan ja Monnin kokoojateiden yleissuunnitelman linjausta noudattava kulkuyhteys alueelle. Liikenteelliset tilavaraukset on huomioitu asemakaavassa. Asemakaavoitus perustuu osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa osoitettuihin taajamatoimintojen varauksiin.

Museovirasto totesi lausunnossaan, että koska Monnin alueella on useita asemakaavahankkeita vireillä, olisi alueen osayleiskaavatyö syytä saattaa loppuun ja kaava lainvoimaiseksi ennen asemakaavojen edistämistä. Pelkkänä asemakaavahankkeena mittavan rakentamisen tuominen keskelle laajaa peltomaisemaa näyttää perusteettomalta ja muusta yhdyskuntarakenteesta irralliselta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteissa todetaan mm. että ´ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä´. Monnin yleisten alueiden asemakaavaluonnosta on tarkasteltava myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta.

Vastaus: Monnin osayleiskaava on saanut lainvoiman 17.3.2016. Asemakaavoitus perustuu osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa osoitettuihin taajamatoimintojen varauksiin.

Kanta‐Hämeen pelastuslaitos totesi lausunnossaan, ettei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa luonnoksesta.

Vastaus: Merkitään tiedoksi.

Gasum Oy totesi lausunnossaan, että maakaasuputki ei rajoita maankäyttöä kaava‐alueella eikä Gasumilla ole huomauttamista kaavoituksen suhteen.


Fortum sähkönsiirto Oy (nyk. Caruna) lähetti otteen verkostokartasta ja totesi lausunnossaan, että alueen sähkönhuollon turvaamiseksi kaavoitettavalle alueelle tarvitaan uusi puistomuuntamovaraus, jonka sijainti on esitetty lausunnon yhteydessä toimitetussa luonnoskartassa. Kun puistomuuntamon rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, on tarkoitus korvata nykyistä ilmajohtoverkostoa maakaapeloinnilla soveltuvilta osin.

Vastaus: Osoitetaan esitetty puistomuuntamovaraus kaavakarttaan.

Hausjärven perusturvalautakunta on käsitellyt kaava‐asiaa kokouksessaan 13.6.2013 § 56. Perusturvalautakunnalla ei tällä hetkellä ole rakennusten tilatarpeita ko. alueella. Lautakunnan näkemyksen mukaan asemakaavan luonnoksessa tulee kuitenkin huomioida alueen väestömäärän lisäyksestä mahdollisesti johtuva palvelutarpeen kasvu. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi taukotilatarvetta kotipalvelun osalta.

Vastaus: Kaavamerkintä ´yleisten rakennusten korttelialue´ (Y) sallii perusturvalautakunnan esittämän sekä muiden julkisten toimintojen sijoittamisen alueelle. Yleisten rakennusten korttelialueelle kuuluvia toimintoja voidaan toteuttaa myös yksityisesti esim. järjestön tai yksityisen toimesta, kun toiminnan luonne on julkinen. Myös luonnos II vaiheessa osoitettu P‐merkintä mahdollistaa aluetta palvelevat sekä julkiset että yksityiset toiminnot.

Hausjärven sivistyslautakunta on käsitellyt kaava‐asiaa kokouksessaan 17.6.2013 § 66 ja toteaa lausunnossaan, että käsiteltävänä oleva asemakaavaluonnos on tärkeä pitkälle tulevaisuuteen kantava Monnin alueen kehittämisen perusta.

Lausunnossa esitetään, että lausunnonantohetkellä varhaiskasvatuksen osalta Monnissa toimii kunnan omistamassa kiinteistössä yksityinen neliryhmäinen päiväkoti ja kaksi yksityistä ryhmäperhepäiväkotia. Päiväkodissa on toiminut kolme ryhmää mutta tiettävästi ryhmien määrä laskee kahteen. Nykyisellään päivähoitoa tarvitsevia lapsia alueella on n. 60. Nykyiset yksiköt voisivat lähes kaksinkertaistaa lapsimäärän ilman tilamuutoksia.

Nykyinen koulurakennus on valmistunut vuonna 1928 ja sitä on laajennettu 1950‐luvulla. Monnin koulun oppilasmääräkehitys ilmenee seuraavista oppilasarvioista, jotka ovat suuntaa antavia:

Koulun arvioidaan toimivan nykyisessä paikassa ainakin vuosikymmenen loppuun asti. Tiloissa on puutteita, mutta teoreettisesti oppilasmäärä voi nykyisellä opettajakapasiteetilla olla jopa 150 oppilaan tasolla. Erityistilojen (liikunta, tekninen työ, ruokailu jne.) puute saattaa tulla kasvua rajoittavaksi tekijäksi. Perusopetuksen 7‐9 –luokkien opetusta tarjotaan Hausjärvellä vain yhdessä koulussa Oitissa. Valtaosa kunnan eteläosien oppilaista hakee koulupaikkaa Hyvinkäältä. Hakeutuminen 7‐9 luokkien perusopetukseen on Hausjärvellä yleistä kunnan kaikista osista. Merkittävin syy hakeutumiseen on kulkuyhteydet.

Kansalaisopisto on toiminnassaan hyödyntänyt koulun tiloja samoin kuin liikuntatoimikin. Paukunharjun maja on ollut nuorisotilakäytössä, joskin toiminta on toistaiseksi siellä päättynyt. Kolmannen sektorin toimijat ovat käyttäneet päiväkoti Onnin yhteydessä olevaa tilaa. Monnin koulu ja kylä kuuluvat kirjastoauton vakioreitteihin.

Asemakaavaluonnoksen osoittamat tontit koulu‐ ja päiväkotikäyttöön sijoittuvat asutuksen painopiste sekä nykyiset ja tulevat tielinjaukset huomioon ottaen hyvään paikkaan. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen lapsi‐ ja oppilasmäärät vaihtelevat asutuksen muutosten myötä. Sivistystoimialan palveluiden kehittämisen kannalta on tärkeätä tietää

MONNIN KOULU 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019

esilk 15 13 20 18 19 17 16

1 LK 19 15 13 20 18 19 17

2 LK 22 19 15 13 20 18 19

3 LK 17 22 19 15 13 20 18

4 LK 24 17 22 19 15 13 20

5 LK 16 24 17 22 19 15 13

6 LK 18 16 24 17 22 19 15

YHT 131 126 130 124 107 121 118

uusrakentamisen aikataulu, koska mahdollisten uusien koulu‐ ja päiväkotihankkeiden suunnittelu kestää pitkään. Mikäli kouluhankkeisiin on tarkoitus hakea valtionapua, tulee sitä koskevat hakemukset olla viranomaiskäsittelyssä suunnitelmaesityksinä ainakin viisi vuotta ennen toteutusta. Tällöin hakijalla pitää olla myös laskelmat tulevan oppilaitoksen todellisesta oppilasmäärästä. Oppilasmäärän on oltava reilusti yli kahden sadan tasolla, jotta hanke etenee. Oppilastilastot eivät tällä hetkellä osoita oppilasmääriin perustuvaa tarvetta koulurakentamiseen.

Vastaus: Merkitään sivistyslautakunnan lausunto tiedoksi. Asemakaavaluonnoksen aluevaraukset ja niiden mitoitus perustuvat osayleiskaavan 100 % toteumaan, josta laskelma‐arvioita on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 5.2 Kokonaismitoitus.

Hausjärven tekninen lautakunta on käsitellyt kaava‐asiaa kokouksessaan 17.6.2013 § 62 ja toteaa, että kaava‐alue vaatii kunnallistekniikkaa varten jäteveden pumppaamon ja se tulee sijoittaa kaava‐alueelle tai sen välittömään läheisyyteen matalimmalle paikalle. Teknisellä toimella ei tässä vaiheessa ole selvyyttä tonttien rakentumisesta. Rakentamista ei kuitenkaan tulisi liiaksi sitoa kaavamääräyksillä. Kaavasta voidaan todeta rakennusten mahtuvan tontille, mutta ylimääräisiä tiloja tonteille ei jää. Kaavaselostuksessa mainittu nykyinen tie ei riitä palvelemaan kyseistä kaava‐aluetta ja ennen kaavan toteutumista kulut tonteille ja alueelle tulee selvittää. Samalla lautakunta pitää tärkeänä kevyen liikenteen yhteyksiä nykyiselle kaava‐alueelle joko tulevien teiden yhteyteen tai yleiskaavaluonnoksen varausreiteille. Tonttien rakennusmassoitteluun ei tekninen toimiala pysty ottamaan kantaa, mutta tarkoitus on aikanaan toteuttaa koulu‐päiväkotikeskus ´saman katon alle´ ‐periaatteella. Toteutuksen kannalta olisi hyvä, ettei kaikki liikenne kiinteistölle saavu yhdestä liittymästä ja samalta suunnalta, vaan osa liikenneyhteyksistä avautuisi muualle kuin tontin pääliittymäsuuntaan.

Vastaus: Kaava‐alueelle on mahdollista osoittaa varaus jätevesipumppaamolle. Alueelle luonnosvaiheen jälkeen laaditun Monnin alueen vesihuollon yleissuunnitelman mukainen paikka pumppaamolle on osoitettu rautatien varteen. Asemakaavan korttelialueita koskevat määräykset ovat väljät. Käyttötarkoituksia on luonnos II vaiheessa tarkennettu mahdollistamaan myös yksityiset palvelut. Korttelin tonttien rakennusala‐ ja pysäköintialuerajaukset on osoitettu ohjeellisina, joten ne eivät sido alueen tulevaa toteuttamista. Luonnos II vaiheessa on kaava‐alueen rajausta laajennettu käsittämään asemakaavallinen kulkuyhteys alueelle. Tiealuevarauksissa on huomioitu kevyen liikenteen tilantarve molemminpuolisina kevyen liikenteen väylinä. Kaava‐alueen eteläosassa on osayleiskaavan mukainen ohjeellinen ulkoilureitti ohjeellisena pp‐varauksena. Luonnos II vaiheessa Y‐korttelin kulkuyhteydet on osoitettu suoraan korttelialueelle sekä alueelle osoitetun kadun kautta.

Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto totesi lähettämässään sähköpostissa, ettei lausuntopyynnön suhteen ollut huomautettavaa koskien maakaasua.


Elisa Oyj:llä ei ollut huomauttamista kaavaluonnokseen.


Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky totesi, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Alueen tulevissa kaavamuutoksissa tulee huomioida mahdollisuus turvalliseen koulutiehen.

Vastaus: Merkitään tiedoksi. Luonnos II vaiheessa on kaava‐alueeseen sisällytetty tievaraukset, joissa on huomioitu kevyen liikenteen väylien tilantarve sekä osoitettu ohjeelliset alikulut.

Liikennevirasto ilmoitti ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa Monnin yleisten rakennusten asemakaavasta.

TeliaSonera Finland Oyj ei antanut kaavasta lausuntoa.

19.6.2013 päivätyssä mielipiteessä vastustetaan luonnoksen mukaisen koulu‐ ja päiväkotikeskuksen rakennussuunnitelmaa naapuritontille. Tila Seutula I on ollut useiden vuosikymmenten ajan hevostilana ja kyseisen asemakaavaluonnoksen mukaisesti tilan käyttö edelleen hevostilana muuttuu mahdottomaksi ja tilan jälleenmyyntiarvo hevostilana romahtaa. Koulun välitön läheisyys luo rauhattomuutta luontaisesti rauhaa rakastaville eläimille metelillään ja vilkkaalla kevyellä‐ ym. liikenteellä. Vaaratilanteita luovat hevoset olemassaolollaan ja voivat pakoeläimelle luonnollisella käyttäytymisellään riistäytyä aitauksista luoden lähistöllä oleileville henkilöille vaaratilanteita. Luonnoksen mukaisen rakennussuunnitelman mukaisesti toteutettu koulukeskus naapurissa pakottaa myymään tilan huomattavasti huokeammalla hinnalla vaikka tilaan on investoitu merkittävästi nimenomaan hevostoimintaa ajatellen, mm. maneesi.

Vastaus: Asemakaavan laadinta perustuu oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan. Tila Seutula I on huomioitu osayleiskaavassa sekä asemakaavoitusvaiheessa osoittamalla sen ympärille viheraluetta, erottamalla se näin muista käyttötarkoitusalueista. Lähivirkistysaluevarauksen leveys on asemakaavassa noin 50 metriä.

Luonnos II vaiheen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastaukset Liite 18

Hämeen ja Uudenmaan ELY‐keskukset toteavat lausunnossaan, että alue on pääosin peltoa, eikä siihen sisälly suojeltavia luonto‐ tai kulttuuriarvoja. Kaava noudattaa lainvoimaista osayleiskaavaa. Uudenmaan ELY‐keskuksella on käsittelyssään Hausjärven kunnan lähettämä suunnittelusopimushakemus koskien Monnin alueen uusien kokoojakatujen suunnittelua. Kaavassa olevat tiealuelinjaukset ovat Monnin uusien kokoojakatujen yleissuunnitelman mukaiset. Kaavassa on tehty tilavaraus kokoojakadun molemminpuolisille kevyen liikenteen yhteyksille, minkä lisäksi kokoojakatujen liittymäalueille on merkitty kaksi ohjeellista alikulun paikkaa. Kevyen liikenteen väylän ja alikulkujen toteutus tarkentunee suunnittelun edetessä. Kaavassa on merkitty uudet kokoojakadut LT‐alueeksi. Väylät palvelevat pääosin paikallista liikennettä eivätkä täten ole MRL 83.4 § mukaisesti oikeutettuja LT‐merkintään. Väylät tulee osoittaa kaavassa kaduksi. Katuverkoston suunnittelu rakentamattomaan ympäristöön mahdollistaa toimivan ja turvallisen liikkumisympäristön kehittämisen kaikille liikennemuodoille. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Katuja suunniteltaessa olisi hyvä pitää mielessä myös alueelle suunniteltu nopeusrajoitus, jotta ympäristö tukisi rajoitusta eikä hidasteita tarvitsisi jälkikäteen asentaa. Kaavaan on merkitty melualueet, joille ei ole osoitettu asumista tai ohjearvojen vastaisia toimintoja.

Vastaus: Monnin teiden suunnittelua varten Hausjärven kunta on lähettänyt ELY:lle suunnittelusopimushakemuksen kaavan kokoojateiden suunnittelemiseksi. Hausjärven kunta on neuvotellut Monnin tiejärjestelyistä ELY:n kanssa. Kaavaehdotusvaiheessa ELY:n kanssa käydään jatkoneuvottelu Monnin teistä. Nykyisiä teitä korvaavien kulkuyhteyksien toteutuessa Monnin yleiset tiet tulevat muuttumaan niistä kunnan kanssa tehtävällä päätöksellä kaduiksi ja sen jälkeen ne merkitään asemakaavassa kaduiksi. Liikenneturvallisuus on kaavallisesti huomioitu mm. osoittamalla varaus kokoojatien molemminpuolisille kevyen liikenteen väylille sekä alikuluille.

Museovirasto totesi lausunnossaan, että kaava‐alueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen arkeologinen inventointi on vuodelta 2014 ja se oin siten ajantasainen sekä kattaa alueellisesti nyt asemakaavoitettavan alueen. Museovirastolla ei ole huomautettavaa esitettyyn kaava‐aineistoon.


Gasum Oy lähetti luonnosvaiheessa antamansa lausunnon, sekä uuden lausunnon, joka on luonnosvaiheen lausunnon mukainen. Gasum Oy:n Hyvinkäälle johtava maakaasun siirtoputki DN150 sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä kaava‐alueesta, eikä näin ollen rajoita maankäyttöä alueella. Gasumilla ei ole huomauttamista kaavoituksen suhteen.


Caruna Oy (ent. Fortum sähkönsiirto Oy) lähetti otteen verkostokartasta ja totesi lausunnossaan, että asemakaavan myötä alueen sähkönkäyttö tulee kasvamaan. Tämä vaatii pienjännitekaapelointeja ja uusia puistomuuntamoita. Kaavaan on merkitty paikka puistomuuntamolle, mutta Caruna pyytää lisäksi, että kaavamääräyksiin lisätään merkintä, jossa sallitaan puistomuuntamoiden rakentaminen Y‐alueelle, jotta voidaan taata sähkönjakelu myös tälle alueelle.

Vastaus: Osoitetaan esitetty Y‐aluetta koskeva merkintä asemakaavan yleismääräyksiin: ´Y‐korttelialueelle saa rakentaa alueen sähkönjakelun kannalta tarpeelliset puistomuuntamot.´

Hausjärven tekninen lautakunta on käsitellyt kaava‐asiaa kokouksessaan 15.1.2018 § 9 ja toteaa, että kunnallisteknisiä ratkaisuja on valmisteltu yhtä aikaa kaavoituksen kanssa.

Alueelle on laadinnassa kokoojateiden tiesuunnitelma ja samalla tarkennetaan Monnin vesihuollon yleissuunnitelmaa. Alueella on alkamassa pohjatutkimukset, joiden perusteella tarkentuvat alueen tekniset ratkaisut. Muiden liikennetarpeiden yhteydessä huomioidaan kevyen liikenteen tarpeet, mm. varaamalla kevyen liikenteen alikulku. Alueen pohjavesiolosuhteet vaativat kaavoitusta määrittelemään alueelle rakennettaville rakenteille alimman perustamiskoron, joka täsmentyy pohjatutkimusten valmistuttua. Alueelle tulevalle pumppaamolle tulee varata sijoituspaikka kun perustamistiedot pohjatutkimuksien osalta valmistuvat. Tekninen lautakunta esittää kaavoituksen jatkotyössä huomioitavaksi alueen pohjaveden korkeusaseman ja määrittelemään alueelle rakentamiselle kustannustehokkaan korkeusaseman, jossa on huomioitu alueelta syntyvät poistetut rakennusmassat ja niiden hyväksi käyttö kaavallisesti alueella. Lautakunta esittää kaavoituksen yhteydessä selvitettäväksi käyttöönotettavan alueen jätevesien pumppaamon sijoituspaikan, yleissuunnitelman paikka ei tule tässä vaiheessa toteutumaan.

Vastaus: Tarkennetaan asemakaavan selostusta ja määräyksiä pohjatutkimusten valmistuttua.

Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto totesi lähettämässään sähköpostissa, että Tukesin valvonnassa olevien kemikaalilaitosten osalta sillä ei ole lausuttavaa lausuntopyyntöön. Sähköpostiin saapui myöhemmin maakaasua koskeva täydennys, jossa todettiin että kaava‐alueesta 100 m etäisyydellä sijaitseva DN 150 maakaasun siirtoputkilinja ei rajoita maankäyttöä alueella.


Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky totesi lausuntonaan, että vaikka yksittäisiä meluselvityksiä on laadittu eikä niiden perusteella toimenpiteille ole juuri tarvetta, tulisi huomioida eri melujen yhteisvaikutus ja arvioida melun kokonaistilannetta kaava‐alueella. Muilta osin ympäristöterveydellä ei ole huomautettavaa Monnin yleisten rakennusten ja lähiympäristön asemakaavan luonnoksesta II.

Vastaus: Meluasiantuntijalle tehdyn tiedustelun mukaan alueelle ei kohdistu merkittävää meluongelmaa. Alueelta on tilattu lausunto melusta, jonka tiedot lisätään asemakaavaselostukseen. Melulausunnon mukaan kaava‐alueen rakennusten julkisivuille ei ole tarpeen asettaa erillisiä äänitasoerovaatimuksia. Melulausunnon mukainen 55 dB päiväohjearvo on huomioitu jo luonnos II vaiheessa korttelialueille osoitetulla ev‐2 –merkinnällä. Täydennetään ev‐2 merkintää lisäämällä määräykseen: ´Alueelle ei tule sijoittaa huoneistokohtaisia pihoja tai muita leikkiin ja oleskeluun tarkoitettuja alueita ilman meluntorjuntaa.´ Melun leviäminen kerrostalojen ylempiin kerroksiin huomioidaan määräyksellä: ´Oleskeluparvekkeet rautatien suuntaan tulee lasittaa.´ Lentoliikenteen äänitaso on meluasiantuntijan mukaan todella pieni, joten sitä ei kannata yhdistää tie‐ ja raideliikennemeluarvoihin. Kaava‐alueen tie‐, raide‐ tai lentoliikenteestä aiheutuvat hetkelliset enimmäismelutasot ovat alle 75 dB, joten sisämelun enimmäistasot alittuvat normaalirakentamisella.

Liikennevirasto ilmoitti ettei sillä ole huomautettavaa Monnin yleisten rakennusten asemakaavasta.


Hämeen liitto ilmoitti, ettei se näe tarvetta lausunnon antamiseen asemakaavan luonnoksesta, joka on Monnin osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Hausjärven perusturvalautakunta, Hausjärven sivistyslautakunta, Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj ja Kanta‐Hämeen pelastuslaitos eivät antaneet kaavasta lausuntoa. Asemakaavan luonnoksesta II ei jätetty mielipiteitä.

Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä sekä vastineet Liite 19

Hämeen ja Uudenmaan ELY‐keskukset toteavat, että kaava‐alue on pääosin peltoa, eikä siihen sisälly suojeltavia luonto‐ tai kulttuuriarvoja. Kaava noudattaa 17.3.2016 lainvoiman saanutta osayleiskaavaa. Uudenmaan ELY‐keskus toistaa asemakaavaluonnokseen antamassaan lausunnossa esittämänsä kannan liikenneväylien osoittamisesta katuna. Väylät palvelevat pääosin paikallista liikennettä eivätkä täten ole MRL 83.4 § mukaisesti oikeutettuja LT‐merkintään. Väylät tulee osoittaa kaavassa kaduksi. Asiasta on keskusteltu kunnan kanssa 30.1.2018 pidetyssä työneuvottelussa.

Vastine: Muutetaan LT‐merkinnällä osoitetut alueet kaavakaduiksi.

Museovirasto totesi lausunnossaan, että alueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita eikä muinaisjäännöksiä. Näin ollen Museovirastolla ei ole huomautettavaa esitettyyn kaavaehdotukseen.

Vastine: Merkitään tiedoksi.

Gasum Oy lähetti aiemmin antamansa lausunnot. Lisäksi Gasum pyysi olemaan yhteydessä lausuntomenettelyä varten, kun alueelle suunnitellaan uusia liikenneväyliä.


Caruna Oy (ent. Fortum sähkönsiirto Oy) totesi, että sähkönkäyttö alueella tulee kasvamaan, mikä vaatii pienjännitekaapelointeja ja uusia puistomuuntamoita. Kaavaan on merkitty paikka puistomuuntamolle ja määräyksiin lisätty pyydetyn mukaisesti merkintä, joka sallii puistomuuntamoiden rakentamisen Y‐alueelle. Tarvittavat johto‐ ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirto‐kustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Carunalla ei ole muuta huomautettavaa ehdotuksesta.


Hämeen liitto ilmoitti, että Monnin yleisten rakennusten ja lähiympäristön asemakaavan ehdotus on Monnin osayleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen. Hämeen liitto ei näe tarvetta antaa ehdotuksesta lausuntoa.


Kanta‐Hämeen pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaava‐aineistoon.


Hausjärven perusturvalautakunta on käsitellyt kaava‐asiaa kokouksessaan 30.1.2018 §16. Perusturvatoimen tavoitteena on kotona asumista tukevien palvelumahdollisuuksien edistäminen. Tarvetta on erityisesti esteettömille vuokra‐asunnoille. Perusturvalautakunta puoltaa osaltaan Erkylän kylään sijoittuvan Monnin yleisten rakennusten ja lähiympäristön asemakaavan ehdotusta.

Vastine: Merkitään tiedoksi. Asemakaavan P‐2 –merkintä mahdollistaa asuintilat ja palveluasunnot.

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 086 Hausjärvi Täyttämispvm 14.03.2018Kaavan nimi Monni, yleisten rakennusten alue lähiympäristöineen K439 ja 440, asemakaavaHyväksymispvm 13.03.2018 Ehdotuspvm 16.01.2018Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 31.01.2013Hyväksymispykälä 15 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 086V130318A15Kaava-alueen pinta-ala [ha] 16,8598 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 16,8598Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 16,8598 100,0 59358 0,35 16,8598 59358A yhteensä 1,4264 8,5 8558 0,60 1,4264 8558P yhteensä 2,7549 16,3 13775 0,50 2,7549 13775Y yhteensä 7,4051 43,9 37025 0,50 7,4051 37025C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,6816 10,0 0 1,6816 0R yhteensä L yhteensä 3,5918 21,3 0 3,5918 0E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

086sidorpa

Konekirjoitusteksti

Liite 20

086sidorpa

Konekirjoitusteksti

086sidorpa

Konekirjoitusteksti

086sidorpa

Konekirjoitusteksti

086sidorpa

Konekirjoitusteksti

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 16,8598 100,0 59358 0,35 16,8598 59358A yhteensä 1,4264 8,5 8558 0,60 1,4264 8558A 1,4264 100,0 8558 0,60 1,4264 8558P yhteensä 2,7549 16,3 13775 0,50 2,7549 13775P-2 1,4077 51,1 7039 0,50 1,4077 7039PKL 1,3472 48,9 6736 0,50 1,3472 6736Y yhteensä 7,4051 43,9 37025 0,50 7,4051 37025Y 7,4051 100,0 37025 0,50 7,4051 37025C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,6816 10,0 0 1,6816 0VL 1,6816 100,0 0 1,6816 0R yhteensä L yhteensä 3,5918 21,3 0 3,5918 0Kadut 3,5918 100,0 0 3,5918 0E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

asemakaavan selostus - hausjärvi · 2018. 3. 20. · nähtäville asettamisesta. luonnos ii on...

Documents