asemakaavan selostus · 2019. 9. 5. · asemakaavan selostus . keskustan teollisuusalueen...

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Selostus liittyy 13.5.2019 päivättyyn asemakaavaehdotukseen. Asemakaavan muutos koskee Kirkonkylän asemakaavan kortteleita 212-217.

Asemakaava on tullut vireille 25.05.2015 Hyväksytty kunnanvaltuustossa __.__.201_ Voimaantulo __.__.201_

Muhos, Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus 2 / 29

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Kaavan nimi Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus

Kaavan laatija Muhoksen kunta tekniset palvelut

Juha Auno arkkitehti [email protected]

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, 90100 Oulu p. 044 728 3301 Satu Fors arkkitehti, YKS 583 [email protected] Sanni Leinonen arkkitehti SAFA, YKS 613

Kaavan vireilletulo Asemakaava on tullut vireille 25.5.2015. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointi-suunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa 14.8.2015.

Kaavan hyväksyminen Hyväksytty maankäyttö- ja kaavoitusjaostossa __.__.201_ § Hyväksytty kunnanhallituksessa __.__.201_ § Hyväksytty kunnanvaltuustossa __.__.201_ § Voimaantulo __.__.201_ §

1.2 Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Muhoksen kunnan keskustassa rautatien eteläpuolella Kuusikon ja Koivulehdon asuinalueiden välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rautatiehen, lännessä Kummuntiehen ja idässä Tehtaantiehen. Kaava-alueen eteläpuolelta alkaa Kurkiperän peltoau-kea. Suunnittelualueen pinta-ala on 53,4 ha. Suunniteltavan asemakaavan muutoksen ja laa-jennuksen vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi.


Asemakaava-alueen sijainti taustakartalla. (Kartta: Maanmittauslaitos 10/2018)

1.3 Kaavan tarkoitus

Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen taustalla on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimin-tojen keskittäminen yhdelle kampusalueelle keskustan teollisuusalueelle. Ammattiopisto Luovin tarkoituksena on muodostaa Varikkotielle oma rauhallinen kampusalue, jonka läpi ei ole kulkua muille tonteille. Muhoksen keskustan teollisuusalue on kehittynyt yrityspuiston suuntaan, ja Luo-vin koulutuspalveluiden keskittäminen alueelle lisää entisestään painetta pohtia alueen tulevaa kehittymistä ja toimintojen yhteensovittamista.

Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa raskaan teollisuuden sijoittumisen keskustan teolli-suusalueelle, mikä on osittain ristiriidassa alueen nykyisten toimintojen ja liikenneyhteyksien sekä läheisten asuinalueiden kanssa. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muuttaa kaavamerkinnät sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja tavoiteltua toimin-taa.


1.4 Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan tarkoitus 3 1.4 Sisällysluettelo 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä 6

2 TIIVISTELMÄ 7 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 7 2.2 Asemakaava 7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 7

3 LÄHTÖKOHDAT 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 8

3.1.1 Alueen yleiskuvaus 8 3.1.2 Luonnonympäristö 9 3.1.3 Rakennettu ympäristö 10 3.1.4 Muinaisjäännökset 10 3.1.5 Liikenne 10 3.1.6 Maanomistus 11 3.1.7 Käyttäjät 11

3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 12 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 12 3.2.2 Maakuntakaava 13 3.2.3 Yleiskaava 16 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava 18 3.2.5 Rakennusjärjestys 19 3.2.6 Pohjakartta 19 3.2.7 Rakennuskiellot 19

3.3 Kaava-aluetta koskevat selvitykset 19 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 20

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 20 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 20 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 20

4.3.1 Osalliset 20 4.3.2 Vireilletulo 20 4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt 20


4.3.4 Viranomaisyhteistyö 21 4.4 Asemakaavan tavoitteet 21 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta 21 4.6 Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen 22

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 23 5.1 Kaavan rakenne 23

5.1.1 Mitoitus 23 5.1.2 Palvelut 23

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 23 5.3 Aluevaraukset 24

5.3.1 Korttelialueet 24 5.3.2 Muut alueet 24

5.4 Kaavan vaikutukset 25 5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 25 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan 27 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 27 5.4.4 Vaikutukset talouteen 27 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen 27

5.5 Ympäristön häiriötekijät 27 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 27 5.7 Nimistö 28

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 29 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 29


1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Liite 1 Asemakaavan seuranta- ja tilastolomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet Liite 4 Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet Liite 5 Ehdotusvaiheen II palaute ja vastineet

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä

- Keskustan teollisuusalueen yleissuunnitelma ja asemakaavarunko 19.5.2015, Mu-hoksen kunta ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

- Keskustan teollisuusalueen yleissuunnitelman raportti 19.5.2015, Muhoksen kunta ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

- Vetovoimaiset yritysalueet Oulu-Kajaani –kehittämisvyöhykkeellä (VETY) – Opas-tuksen ja viitoituksen ohjeistus, Insinööritoimisto Liidea Oy 2009

- Muhoksen liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto 2008 - Luovin Muhoksen yksikön hankesuunnitelma, Avario Oy 2018 - Kirkonkylän osayleiskaavaluonnoksen 2030 Yö- ja päivämelualueet, 30.8.2014,

Ramboll Finland Oy - Muhoksen keskustan osayleiskaava 2030, Selvitys liikenteen aiheuttaman tärinän

vaikutuksesta, 24.2.2015, päivitetty 16.3.2016, Ramboll Finland Oy - Muhoksen keskustan osayleiskaava, luontoselvitys, 2014-15, Natans Oy


2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan muutos ja laajennus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä 25.5.2015 § 206.

Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä-oloa koskevassa lehti-ilmoituksessa 14.8.2015.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 14.8. – 14.9.2015 välisen ajan (MRL 62 §, MRA 30 §). Nähtäville asettamisesta on päätetty kun-nanhallituksessa 25.5.2015 § 206. Nähtävilläolon aikana ei esitetty mielipiteitä tai saatu lau-suntoja.

Valmisteluvaiheen kaava-aineisto on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 10.1. – 10.2.2016 välisen ajan (MRL 62 §, MRA 30 §). Nähtäville asettamisesta on päätetty maan-käyttö- ja kaavoitusjaostossa 14.12.2016 § 39. Nähtävilläolon aikana esitettiin mielipiteitä 2 kpl ja saatiin lausuntoja 4 kpl.

Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 8.1. – 8.2.2019 välisen ajan (MRL 65 §, MRA 27 §). Nähtäville asettamisesta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 17.12.2018 § 413. Nähtävilläolon aikana esitettiin muistutuksia 4 kpl ja saatiin lausuntoja 4 kpl.

Asemakaavaehdotus II on ollut julkisesti nähtävillä 23.5. – 24.6.2019 välisen ajan (MRL 65 §, MRA 27 ja 32 §). Nähtäville asettamisesta on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa 21.5.2019 § 173. Nähtävilläolon aikana esitettiin muistutuksia 1 kpl ja saatiin lausuntoja 5 kpl.

Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan xx.xx.201x §

Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan xx.xx.201x §

Asemakaava on tullut voimaan xx.xx.201x.

2.2 Asemakaava

Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa nykyisen Varikkotien ympäristöön osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue erityisammattiopisto Luovin käyttöön. Kummuntien ja Tehtaantien väliset teollisuuskorttelit muutetaan liike- ja toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueiksi. Alasintien ja Sepäntien ympä-ristö säilyy edelleen teollisuusalueella, mutta asutusta lähimpien kortteleiden kaavamerkintä muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle eri-tyisiä vaatimuksia. Keskustan teollisuusalueelta Kylmälänkyläntielle asemakaavoitetaan uusi kokoojakatu, jonka yhteyteen osoitetaan uusia teollisuusrakennusten korttelialueita. Kaava-alu-een halki kulkee seudullinen moottorikelkkareitti, jonka päivitetty linjaus on osoitettu asemakaa-vassa.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Alus-tavan aikataulun mukaan kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen voi käynnistyä aikaisintaan syksyllä 2019. Kunnallistekniikan ja kadut toteuttaa Muhoksen kunta yhteistyössä Muhoksen vesihuollon kanssa, ja he päättävät toteuttamisen lopullisesta aikataulusta. Tonttien rakentami-nen tapahtuu tontinomistajien tai -vuokraajien toimesta.


3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Keskustan teollisuusalue sijaitsee Muhoksen kunnan keskustassa rautatien eteläpuolella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rautatiehen, lännessä Kummuntiehen ja idässä Tehtaan-tiehen sisältäen näin nykyisen teollisuusalueen kokonaisuudessaan. Etelässä suunnittelualuee-seen kuuluu viljelykäytössä olevia peltoja. Suunnittelualueen pinta-ala on 53,4 ha.

Keskustan teollisuusalue on Muhoksen kunnan merkittävin yritysalue. Alueen rakentaminen ja kaavoitus on käynnistynyt jo 1970-luvulla. Keskustan teollisuusalueella sijaitsee tällä hetkellä noin 15 yritystä ja erityisammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Alueen yritykset toimivat mo-nella eri alalla, pääasiassa rakennus- ja kuljetusalalla.

Suunnittelualue sijaitsee Muhoksen keskustan palveluiden läheisyydessä. Pääosa keskustan palveluista sijaitsee rautatien pohjoispuolella, jonne on kevyen liikenteen yhteys kaava-alueen pohjoispuolelta. Ajoneuvoliikenne keskustaan kiertää Keskustien tai Kylmälänkyläntien alikul-kujen kautta.

Suunnittelualueen rajaus orthoilmakuvalla. (Kartta: Maanmittauslaitos 10/2018)


3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pohjois- ja koillisosistaan rakennettua teollisuusvaltaista rakentamista. Suunnittelualueen eteläosa on avointa peltoaluetta, joka on kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (IBA, Oulun seudun kerääntymisalue). Suunnittelualueen uhanalaiset lajit on tarkistettu laji.fi -tietokannasta 13.5.2019. Tietokannan mukaan alueelta on runsaasti lintuhavaintoja, havaittuja lajeja ovat mm. laulujoutsen, törmäpääsky, hömötiainen, varpunen ja kuovi.

Suunnittelualueella kasvaa paikoin komeaa puustoa. Kummuntien länsipuolella varrella kasvaa koivuja ja alue on hoidetussa kunnossa. Veturitien ja Tehtaantien risteyksessä kasvaa kookkaita mäntyjä ja koivuja. Kummuntien ja Tehtaantien välisillä yritysalueen tonteilla kasvaa puustoa, mikä luo alueelle viihtyisyyttä. Ammattiopisto Luovin kohdalta etelään avautuvat laajat peltomai-semat.

Keskustan teollisuusalueella kasvaa paikoin komeaa puustoa, jolla on merkitystä taajamakuvan viihtyisyy-den kannalta.

Kaava-alueen eteläosasta avautuu upeita peltomaisemia Kurkiperän peltoaukealle.


3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Muhoksen kunnan keskustataajamassa rautatien eteläpuolella. Kes-kustan teollisuusalueen rakennuskanta koostuu yritys- ja teollisuusrakennuksista sekä ammat-tiopisto Luovin rakennuksista. Alueen rakennuskanta on matalaa ja melko vaatimatonta, mutta rakennukset muodostavat melko yhtenäistä ympäristöä. Keskustan teollisuusaluetta reunustaa idästä ja lännestä omakotitalovaltainen asuinalue, mikä aiheuttaa alueella toiminnallista ristirii-taa. Tehtaantien varrella sijaitsee lisäksi Koivulehdon päiväkoti.

Teollisuusalueen julkisivu Veturitien suuntaan on jokseenkin jäsentymätön, eikä se anna kuvaa vireästä yritysalueesta. Kummuntien ja Tehtaantien välissä olevalla alueella sijaitsee pk-yritys-ten toimitiloja ja muita ympäristövaikutuksiltaan kevyitä toimintoja. Alue on rakentunut suhteel-lisen täyteen ja siitä muodostuu yhtenäinen, yleisilmeeltään siisti yritysalue.

Alasintielle ja Sepäntielle sijoittuu kuljetus- ja maarakennusyrityksiä, joiden toiminta vaatii alu-een muita yrityksiä enemmän tilaa. Alue on ilmeeltään muuta teollisuusaluetta vaatimatto-mampi.

Suunnittelualueella ei sijaitse kulttuuriympäristökohteita.

Vasemmalla Veturitiellä sijaitsevaa yritysrakentamista. Oikealla näkymä Sepäntielle.

Vasemmalla Muhoksen kunnan varikko. Oikealla ammattiopisto Luovin rakennuksia.

3.1.4 Muinaisjäännökset muinaisjäännökset on tarkistettu Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta 13.5.2019. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjään-nöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Aluetta koskee Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavaa varten vuonna 2014 tehty muinaisjäännösinventointi.

3.1.5 Liikenne Keskustan teollisuusalueen ajoneuvoliikenne suuntautuu Veturitien kautta Kylmälänkyläntielle ja Valtatielle 22. Kylmälänkyläntien kautta Valtatielle suuntautuva (raskas) liikenne kulkee Kir-


konkylän koulun ohi, mikä aiheuttaa vaaratilanteita alakouluikäisten lasten koulutielle. Keskus-tien kautta liikenne Valtatielle ohittaa Muhoksen keskustan, eikä aiheuta suurta ristiriitaa muiden toimintojen kanssa.

Keskustan teollisuusalueen sisällä teollisuusyritysten ajoneuvoliikenne sekoittuu asuinalueiden, ammattiopisto Luovin ja Koivulehdon päiväkodin kevyen liikenteen kanssa. Tehtaantien varrelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä, mutta Kummuntieltä ja Sepäntieltä se puuttuu. Liikenne-turvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että sekoittuneiden toimintojen teollisuus- ja yritysalueella kevyt liikenne olisi erotettu ajoneuvoliikenteestä.

Suunnittelualueen läpi kulkee seudullinen moottorikelkkailureitti.

3.1.6 Maanomistus Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Muhoksen kunnan omistuksessa. Osa tonteista on yksityi-sessä omistuksessa.

3.1.7 Käyttäjät Keskustan teollisuusalueelle sijoittuu keskenään hyvinkin erilaisia yrityksiä. Alueella toimii mm. maanrakennusyrityksiä, kuljetusyrityksiä, rakennusalan yrityksiä ja liikuntakeskus. Alueelle si-joittuu lisäksi erityisammattiopisto Luovin Muhoksen yksikkö. Teollisuusalueen vieressä sijait-see omakotitalovaltaisia asuinalueita ja Koivulehdon päiväkoti.

Keskustan teollisuusalueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen on haastavaa. Nykyisten kaavamerkintöjen mahdollistama raskaampi teollisuustoiminta voi ai-heuttaa alueelle ympäristöhäiriötä ja raskasta kuorma-autoliikennettä. Ympäristöhäiriöt, kuten melu ja pöly, voivat häiritä teollisuusalueen lähellä sijaitsevaa asutusta ja muita häiriöille herkkiä toimintoja. Ammattiopisto Luovin ja Koivulehdon päiväkodin käyttäjät kulkevat teollisuusalueella kävellen ja pyörällä, mikä aiheuttaa ristiriitaa teollisuusyritysten raskaan liikenteen kanssa.

Ammattiopisto Luovi Erityisammattiopisto Luovi on keskittämässä kaikki Muhoksen toimintonsa yhtenäiselle kam-pukselle Varikkotielle. Teollisuusalueella annetaan tällä hetkellä auto- ja logistiikka-alan koulu-tusta, luonto- ja ympäristöalan koulutusta sekä valmentavaa koulutusta. Tulevaisuudessa kam-pukselle siirretään lisäksi maatalousalan koulutus, joka sijaitsee nykyään Pohjola-kodin yhtey-dessä. Maatalousalan koulutus edellyttää riittävän laidun- ja viljelymaan varaamista kampuksen välittömään läheisyyteen. Luovin toiminnan edellytyksenä on, että kampuksen läpi ei ole ulko-puolista liikennettä, vaan koko alue on rauhoitettu koulun omiin tarpeisiin. Ajantasakaavassa Varikkotie jatkuu nykyisen tien päästä Keskustielle asti, vaikka yhteyttä ei vielä olekaan raken-nettu. Luovin tavoitteen toteutumiseksi yhdystie tulee poistaa asemakaavasta tai osoittaa muuta kautta.

Ammattiopiston asuntola sijaitsee Muhoksen ydinkeskustassa Valtatiellä. Oppilaat kulkevat kouluun kävellen, joten turvallinen jalankulkuyhteys teollisuusalueen perällä sijaitsevalle kam-pukselle on välttämätön. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Tehtaantielle on toteutettu ke-vyen liikenteen väylä. Toinen Luovin oppilaiden koulumatkaan liittyvä haaste on rautatien ylitys. Suorin reitti asuntolalta koululle kulkee rautatien yli, mikä on aiheuttanut ongelmia ja vaaratilan-teita radalla. Oppilaat eivät viitsi kiertää koulumatkaansa turvallisen alikulun kautta, vaan oikai-sevat radan yli. Rautatien varteen on rakennettu aita kulkua estämään, mutta se ei ole riittänyt estämään oppilaiden radanylityksiä.


3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset

3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. MRL 25 §:ssä edellytetään valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa.

Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018. Tavoitteet jakautuneet viiteen osakokonaisuuteen, ja ne on esitetty seuraavassa tau-lukossa.

Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluera-kennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edelly-tykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittä-välle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tu-keutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahviste-taan yhdyskuntarakenteen eheyttä.

Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väes-töryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikku-mis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä.

Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa

Tehokas liikennejärjestelmä

Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle.

Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet

Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi raken-taminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin.

Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveys-haittoja

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavoin.

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kul-jetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alu-eista ja luonnon kannalta herkistä alueista.


Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuk-sen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet.

Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvo-jen turvaamisesta.

Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyk-sien säilymistä.

Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta.

Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyö-dyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsä- alueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säi-lymisestä.

Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tar-peisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin

Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokul-jettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voima-johtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.

3.2.2 Maakuntakaava Muhos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan vuonna 2005 vahvistetun maakuntakaavan uudistaminen käynnistyi syyskuussa 2010, jolloin maakun-tahallitus päätti kaavoituksen vireille tulosta. Maakuntakaavan uudistaminen on edennyt tee-moittain kolmessa vaiheessa:

- 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Kaavan teemoja ovat energiantuotanto- ja -siirto, kaupan palvelurakenne, aluerakenne ja taaja-mat, luonnonympäristö, liikennejärjestelmät ja logistiikka.

- 2. vaihemaakuntakaava on kuulutettu voimaan 7.12.2016. Kaavan teemoja ovat maa-seudun asutusrakenne, kulttuuriympäristöt, virkistys- ja matkailualueet, seudulliset ma-teriaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet, seudulliset ampumaradat sekä puolustusvoi-mien alueet.

- 3. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan MRL 201 §:n nojalla 12.11.2018. Kaavan teemoja ovat pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Oulun seudun liikenne ja maankäyttö, tuulivoima-alueiden tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset sekä muut tarvittavat päivitykset.

Muhoksen kunnassa ovat voimassa 1.-3. vaihemaakuntakaava.


Ote epävirallisesta maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 11.6.2018

Suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavamerkinnät:

MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE

Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityi-sesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhyk-keellä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyönä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita.

Kehittämisperiaatteet:

Alueita kehitetään jokiluontoon ja –maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja –kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettä-essä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuk-sen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseu-dun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti joki-maiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta.

Suunnittelumääräykset

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureittien kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.

Aluekohtaiset täydentävät suunnittelumääräykset:

Oulujokilaakso (mk-3)

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Oulujoen ve-denlaadun, erityisesti Oulun käyttöveden laadun turvaamiseen. Voimalaitosympäristöjen suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon alueiden kulttuuriperintöarvot ja kala-teiden toteuttamismahdollisuudet. Jokilaakson virkistys- ja matkailupalvelujen kehitystä on pyrittävä edistämään varaamalla riittävästi alueita virkistystoimintaa ja reittejä varten.


Rantaan ja muille ympäristöltään vetovoimaisille alueille on jätettävä riittävän laajat ja mahdollisimman yhtenäiset vihervyöhykkeet jokisuistosta Rokualle ja Oulujärvelle. Ve-neilyä varten on varattava riittävästi laituri- ja rantautumispaikkoja. Alueiden käyttöä suunniteltaessa tulee varautua Oulu-Kajaani-Vartius -käytävän liikenneyhteyksien suju-vuuden ja turvallisuuden parantamiseen kansainvälisen kehittämiskäytävän palveluta-son mukaiseksi.

MATKAILUN VETOVOIMA-ALUE / MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KEHITTÄMI-SEN KOHDEALUE

Merkinnällä osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnal-lisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia.

Suunnittelumääräys:

Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön.

Aluekohtaiset kehittämisperiaatteet:

Rokua-Oulujärvi (mv-3)

Alueen kehittäminen perustuu hyvinvointi- ja virkistyspalveluihin, kansallispuistoon ja Rokua Geopark-kokonaisuuteen sekä muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistystoi-mintoihin.

TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE

Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajenemisalueita.

Suunnittelumääräykset:

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mi-toituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnal-lis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedelly-tyksiin.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä-mistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittä-mistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Maan-käyttöratkaisuissa tulee pyrkiä hyvään energiatalouteen.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä kävelyn. pyöräilyn ja joukkolii-kenteen kannalta edulliset vyöhykkeet taajamarakenteen kehittämisen perustaksi.

Yksityiskohteisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeut-tamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät.

Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaa-vaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.

Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuun-nitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin.

VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMA-ALUE

Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaiset valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet.

Suunnittelumääräykset:

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä turvattava maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen.


Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöar-vot.

Maisema-alueella tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoalueiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata.

Uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ra-kentamisen sopeutumiseen sijainniltaan ja rakennustavaltaan maisemaan.

Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota julkaisussa Arvokkaat maisema-alu-eet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II (Mietintö 66/1992, ympäristöministeriö, 1993) esitetyissä aluekuvauksissa selostettujen ominaispiirteiden ja arvojen säilymiseen.

MOOTTORIKELKKAILUREITTI TAI -URA

Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä.

OHJEELLINEN / VAIHTOEHTOINEN VALTATIEN (vt) / KANTATIEN (kt) LINJAUS

Merkintää koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamis-rajoitus.

3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Muhoksen kirkonkylän osayleiskaava 2030. Yleiskaava on kuulutettu osittain voimaan 19.9.2018. Osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), teollisuusalueeksi (T), teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laa-dulle erityisiä vaatimuksia (TY), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä lähivirkistys-alueeksi (VL). Suunnittelualueen kaakkoisreunaan on merkitty yleiskaavassa uusi ohjeellinen tielinjaus (ohikulkutie). Teollisuusalueelta Kylmälänkyläntien suuntaan on osoitettu uusi tieyh-teys. Suunnittelualueen läpi on osoitettu moottorikelkkareitti. Suunnittelualueen halki on osoi-tettu kehittämistavoitemerkinnällä viheryhteystarve.

Ote Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavasta 2030.


Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavamerkinnät:

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Alue on varattu pääasiassa kunnan, valtion ja seurakuntien palveluille ja hallinnolle.

TYÖPAIKKA-ALUE

Alue varataan monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kuten toimistoille, palveluille ja sellai-selle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua, ilman pi-laantumista tai muuta haittaa. Lisäksi alueelle saa sijoittaa työpaikka-alueelle soveltuvia tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälöitä.

TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE

Alue varataan teollisuustoiminnalle ja siihen liittyvälle varastoinnille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja, kuten toimisto- ja terminaalitiloja.

TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE

Uusi asemakaavoitettava teollisuus- ja varastoalue. Alue varataan teollisuustoiminnalle ja siihen liittyvälle varastoinnille. Lisäksi alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta pal-velevia muita tiloja, kuten toimisto- ja terminaalitiloja.

TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERI-TYISIÄ VAATIMUKSIA.

Uusi asemakaavoitettava teollisuusalue. Alue varataan teollisuustoiminnoille, joista ei aiheudu ympäristöön häiritsevää melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Lisäksi alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja, kuten varasto-, toi-misto- ja terminaalitiloja.

MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE

Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen asuinrakenta-minen. Uudisrakentamisen edellytykset tutkitaan tapauskohtaisesti suunnittelutarverat-kaisuilla. Uudet asuinrakennukset tulee sijoittaa olemassa olevien rakennusryhmien lä-heisyyteen tai metsän ja pellon rajapintaan.

OHJEELLINEN TIELINJAUS

YHDYSTIE/KOKOOJAKATU

UUSI TIEYHTEYS

KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE

KANSAINVÄLISESTI TÄRKEÄ LINTUALUE

Oulun seudun kerääntymisalue


MELUALUE 50 dB.

Alueella tie- ja raideliikenteen yömelutaso ylittää 50 dB tavoitevuonna 2030. Mikäli alu-eelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on asemakaavoituk-sessa ja rakennussuunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneu-voston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity sisätiloissa tai oleskeluun tar-koitetuilla ulkoalueilla.

JUNARADAN TÄRINÄRISKIALUE.

Tärinäriskialueella rakentamisen tulee perustua rakennuspaikkakohtaiseen tai asema-kaavan laatimisen yhteydessä toteutettuun tärinämittaukseen, jotta alueen sopivuudesta suunniteltuun käyttötarkoitukseen voidaan varmistua. Tarvittaessa rakennukseen tai ra-kennuksen ja radan väliin on tehtävä tärinänvaimennusrakenne.

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON RESERVIALUE.

Varaus tulee ottaa huomioon alueen käytössä. Alueen tarkempi suunnittelu tulee tehdä asemakaavalla. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee huomioida riittävät suoja-alueet teollisuusalueiden vastaisilla alueen osilla.

LÄHIVIRKISTYSALUE.

Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkis-tysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säily-miseen hyvänä. Alueelle saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä palvelevia rakennuk-sia ja rakennelmia.

VIHERYHTEYSTARVE

3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 15.1.1975, 26.5.1982 ja 30.12.1985 vahvistetut asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastorakennus-ten korttelialueeksi (T) ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialu-eeksi (TY). Lisäksi alueelle sijoittuu katuja (Veturitie, Kummuntie, Tehtaantie, Varikkotie, Se-päntie ja Alasintie), suojaviheralueita (EV) ja puistoja (VP).


Ote Muhoksen asemakaavayhdistelmästä. Kaava-alueen rajaus on esitetty punaisella viivalla.

3.2.5 Rakennusjärjestys Muhoksen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.5.2015.

3.2.6 Pohjakartta Pohjakartta on MRL 54 §:n mukainen ja vastaa olosuhteita 3.4.2018.

3.2.7 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.

3.3 Kaava-aluetta koskevat selvitykset

Keskustan teollisuuden asemakaavan muutoksen ja laajennuksen suunnittelussa on hyödyn-netty Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan 2030 selvityksiä:

- Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys ja taajamakuva-analyysi, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy 2016

- Muhoksen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Natans Oy 2016 - Muhoksen osayleiskaavan maisemaselvitykset, VSU arkkitehtuuri, ja viher-

aluesuunnittelu Oy 2014 - Meluselvitys, Ramboll Finland Oy 2014 - Selvitys liikenteen aiheuttaman tärinän vaikutuksesta, Ramboll Finland Oy 2016 - Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2014 - Valtatien 22 kehittäminen Muhoksen keskustan kohdalla, Ohikulkutieselvitys, Poh-

jois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2016


4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Muhoksen kunnan teollisuusalueen asemakaavan uudistaminen ja laajentaminen on tullut ajan-kohtaiseksi. Alueella voimassa oleva asemakaava on yli 30 vuotta vanha, eivätkä kaavamerkin-nät vastaa alueen nykyistä toimintaa.

Asemakaavan suunnittelun taustalla on erityisammattiopisto Luovin toimintojen keskittäminen Muhoksen keskustan teollisuusalueelle. Opetustoiminnan sijoittuminen teollisuusalueelle muut-taa teollisuusalueen luonnetta merkittävästi ja aiheuttaa luonteeltaan erilaisten toimintojen yh-teensovittamistarvetta. Teollisuusalueen ympäristöön on lisäksi rakennettu yhä enemmän oma-kotitaloja ja uusi Koivulehdon päiväkoti, jotka ovat alttiita teollisuusalueesta mahdollisesti aiheu-tuville häiriöille.

Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa raskaan teollisuuden sijoittumisen keskustan teolli-suusalueelle, mikä on osittain ristiriidassa alueen nykyisten toimintojen ja liikenneyhteyksien sekä läheisten asuinalueiden kanssa. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muuttaa kaavamerkinnät sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja alueen tavoiteltua toimintaa.

Muhoksen keskustan osayleiskaava 2030 mahdollistaa Keskustan teollisuusalueen laajentami-sen ja uuden tieyhteyden osoittamisen Kylmälänkyläntien suuntaan. Nämä mahdollisuudet on haluttu siirtää asemakaavaan.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Asemakaavan muutos ja laajennus on käynnistetty Muhoksen kunnanhallituksen päätöksellä 25.5.2015 § 206.

Asemakaava laaditaan konsulttityönä Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:ssä. Kaavoitusta ohjaa Muhoksen kunnan kaavoituksesta vastaava henkilöstö.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti osallisia kaavamuutosasiassa ovat suunnit-telu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa asemakaa-van muutos koskee. Kaavahankkeen osalliset on lueteltu tarkemmin liitteenä olevassa osallis-tumis- ja arviointisuunnitelmassa.

4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtä-villäolon myötä. Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa 14.8.2015 (Tervareitti) ja kunnantalon ilmoitustaululla.

4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Muhoksen kunnanvirastoon ja kunnan Internet-sivuille. Nähtävilläolon aikana osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä sen riit-tävyydestä.

Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetettiin julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Nähtävil-läolon aikana osallisilla ja asukkailla oli mahdollisuus mielipiteensä ilmaisuun. Nähtävilläolosta ilmoitettiin sanomalehdessä (Tervareitti) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kaavaluonnok-sesta pyydettiin viranomaislausunnot.


Kaavaluonnosta on tarkistettu viranomaisilta, osallisilta ja asukkailta saadun palautteen perus-teella. Kaavaehdotus on asetettu MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin asukkaat ja osalliset ovat voineet esittää siitä mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistu-tuksen kunnanhallitukselle. Nähtävilläolosta ilmoitettiin sanomalehdessä (Tervareitti) ja kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kaavaehdotuksesta pyydettiin tarvittavat viranomaislausunnot.

Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaava-aineistoon on tehty muutoksia, ja kaavaehdotus II asetetaan uudelleen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti.

Asemakaavan muutoksen hyväksyy Muhoksen kunnanvaltuusto maankäyttö- ja kaavoitusjaos-ton ja kunnanhallituksen esityksestä.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus viranomaisten kanssa on kaavatyön aikana hoidettu lausuntojen kautta. Tarvit-taessa voidaan järjestää myös ELY-keskuksen ja suunnitteluryhmän välisiä suunnittelukokouk-sia.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa ammattiopisto Luovin kampusalueen sijoittuminen Keskustan teollisuusalueelle. Kaavan tavoitteena on lisäksi päivit-tää asemakaavamerkinnät vastaamaan teollisuusalueen nykyistä toimintaa ja mahdollistaa alu-een yritysten kehittyminen. Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan teollisuusalueen laajene-minen ja uusi katuyhteys Kylmälänkyläntien suuntaan. Erityisenä tavoitteena on liikenneturval-lisuuden parantaminen Keskustan teollisuusalueella.

4.5 Asemakaavaratkaisun valinta

Asemakaavaratkaisun pohjaksi ei ole tehty varsinaista vaihtoehtotarkastelua, mutta asemakaa-voituksen tueksi ja Muhoksen osayleiskaavan 2030 laadinnan tausta-aineistoksi on laadittu Keskustan teollisuusalueen kaavarunko, jossa on esitetty alueen kehittämisen pääperiaatteet. Tehtyä kaavarunkoa tausta-aineistoineen on käytetty kaavaehdotuksen pohjana. Kaavarunko ja sen tausta-aineistot eivät ole virallisia kaava-asiakirjoja, vaan toimivat kaavoituksen tausta-aineistona.

Ammattiopisto Luovin Muhoksen kampukselle on laadittu hankesuunnitelma, jossa esitetään toimintojen sijoittuminen kampusalueen sisällä. Hankesuunnitelman on laatinut Avario Oy. Han-kesuunnitelmaa on käytetty asemakaavan suunnittelun lähtökohtana.


Keskustan teollisuusalueen asemakaavarunko 19.5.2015. (Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy)

Ote Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön hankesuunnitelmasta (Avario Oy 2018).

4.6 Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen

Nähtävilläolojen aikana saatu palaute ja kaavan laatijan vastineet on esitetty kaavaselostuksen liitteissä 3 ja 4.


5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa Muhoksen keskustan teollisuusalueen kaava-merkintöjä tarkistetaan siten, että ne vastaavat alueen nykyistä ja tavoiteltua toimintaa. Varik-kotien ympäristöön osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue erityisam-mattiopisto Luovin käyttöön. Kampuksen yhteyteen osoitetaan maatalousalue. Kummuntien ja Tehtaantien väliset teollisuuskorttelit muutetaan liike- ja toimistorakennusten ja ympäristöhäi-riötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueiksi. Alasintien ja Sepäntien ympäristö säilyy edelleen teollisuusalueella, mutta asutusta lähimpien kortteleiden kaavamerkintä muutetaan te-ollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaati-muksia. Keskustan teollisuusalueelta Kylmälänkyläntielle asemakaavoitetaan uusi kokoojakatu, jonka yhteyteen osoitetaan uusia teollisuusrakennusten korttelialueita. Ajantasakaavassa osoi-tettu toteutumaton katuyhteys Varikkotieltä Keskustielle poistetaan. Koulutus- ja teollisuustoi-mintojen yhteensovittamiseksi korttelialueiden väliin on osoitettu lähivirkistysalue. Asemakaa-van muutoksella mahdollistetaan kevyen liikenteen väylien rakentamine Kummuntien ja Sepän-tien katualueille. Kaava-alueen halki kulkee seudullinen moottorikelkkareitti, jonka päivitetty lin-jaus on osoitettu asemakaavassa.

5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen keskeiset mitoitustiedot:

Korttelialue pinta-ala ha rakennusoikeus k-m2 korttelitehokkuus

YO-1 6,1331 18 399 0,30

KLTY-1 7,7933 38 967 0,50

T 7,3771 29 508 0,40

TY 4,3373 17 349 0,40

VP 2,3360 - -

VL 0,7956 - -

MT 17,7208 - -

Kadut ja tiet 6,8865 - -

yht. 53,3797 104 223

5.1.2 Palvelut Keskustan teollisuusalueelle voi kaavamuutoksen myötä muodostua uusia kaupallisia palve-luita, ei kuitenkaan päivittäistavarakauppaa. Nämä mahdolliset palvelut ovat koko Muhoksen asukkaiden käytössä. Yritysalue tukeutuu Muhoksen keskustan olemassa oleviin palveluihin.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Keskustan teollisuusalueelle on tehty yleissuunnitelma, jossa on arvioitu mm. alueen nykyistä taajamakuvaa. Teollisuusalue on pääasiassa siisti, mutta myös kehittämisen kohteita havaittiin. Asemakaavassa on annettu ympäristön kehittämistä koskevia määräyksiä, joiden tarkoituksena on ohjata teollisuusalueen katuympäristöä ja rakentamista laadukkaan yrityspuiston suuntaan. Erityistä huomiota kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä on kiinnitetty Tehtaantien ja Kummun-tien välisten kortteleiden laadukkaaseen toteuttamiseen ja hoitoon.


5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO-1 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle sijoittuu erityisammattiopisto Luovi. Alueelle voi lisäksi sijoittua oppilaitoksen toimintaa tukevaa yritystoimintaa. Alueelle sijoittuvan oppilaitoksen toiminnan tulee olla sellaista, että se ei häiriinny läheisistä teollisuustoiminnoista. Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeutta on annettu noin 18 400 k-m2. Korttelialueen läpi on osoitettu ajoyhteys toistaiseksi toiminnassa olevalle maatilalle. Korttelialu-een läpi kulkee lisäksi moottorikelkkailureitti.

Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden kortteli-alue KLTY-1 Keskustan teollisuusalueen keskeisimmät korttelit on osoitettu KLTY-1 -merkinnällä. Asuinalu-eiden ympäröivät teollisuuskorttelit ovat kehittyneet yrityspuiston suuntaan, ja niillä sijaitsee mo-nipuolisia toimintoja. KLTY-1 -merkintä mahdollistaa kevyiden teollisuustoimintojen lisäksi kau-pallisen rakentamisen ja toimistotilojen rakentamisen. Päivittäistavarakaupan myymälöitä alu-eelle ei saa rakentaa. Rakennusoikeus on 50 % tontin pinta-alasta. Korttelialueiden laadukasta toteutusta ohjataan kaavamerkinnällä.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi on osoitettu Alasintien ympäristöön sijoittuvat nykyiset teollisuusalueet sekä Heinäläntien varrelle sijoittuva uusi kortteli voimassa olevan yleis-kaavan mukaisesti. T-kortteleiden rakennusoikeus on 40 % tontin pinta-alasta.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityi-siä vaatimuksia TY Teollisuustoiminnan häiriöille alttiisiin toimintoihin, kuten asumiseen ja opetustoimintaan, rajau-tuvat teollisuusalueiden korttelit on osoitettu TY-merkinnällä. Korttelissa 215 melua aiheuttavien toimintojen sijoittumista tontille on ohjattu kaavamääräyksellä. TY-kortteleiden rakennusoikeus on 40 % tontin pinta-alasta.

5.3.2 Muut alueet

Virkistysalueet Kaavan virkistysalueet ovat pieniä, ja niiden tarkoituksena on toimia puskurina teollisuustoimin-tojen ja asumisen sekä opetustoimintojen välillä. Suurempi puisto syntyy kaava-alueen luoteis-osaan toteutumattoman katuyhteyden paikalle. Teollisuusaluetta halkaiseva moottorikelkkailu-reitti on linjattu osittain uudelleen ja se on pyritty mahdollisuuksien mukaan johtamaan viheralu-eiden kautta. Moottorikelkkareitti kulkee kuitenkin noin 100 metrin matkan Varikkotien katualu-eella, jolloin reitille tulisi varata tilaa tien vierelle.

Liikennealueet Kaava-alueen nykyiset kadut on pääosin osoitettu ajantasakaavan mukaisessa laajuudessa. Sepäntietä on levennetty hieman korttelin 217 tonttien 1 ja 2 kohdalta kevyen liikenteen väylän rakentamisen mahdollistamiseksi. Keskustan teollisuusalueelta on osoitettu uusi kokoojatieyh-teys Kylmälänkyläntielle. Uusi kokoojakatu tulee yleiskaavan mukaisesti palvelemaan teolli-suusalueen lisäksi asumista. Kokoojakadulta on osoitettu katuyhteys Luovin kampusalueen kaakkoiskulmaan.

Maatalousalueet


Erityisammattiopisto Luovin kampuksen yhteyteen on osoitettu maatalousaluetta oppilaitoksen käyttöön.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin

TAVOITE ASEMAKAAVA

Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

Edistetään koko maan monikeskuksista, ver-kottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa alue-rakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edel-lytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittä-miselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle.

Asemakaavalla mahdollistetaan yritystoimin-nan kehittyminen Muhoksen kunnassa.

Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurs-sitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tu-keutuu ensisijaisesti olemassa olevaan ra-kenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vah-vistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä.

Kaava-alue sijoittuu nykyisen yhdyskuntara-kenteen yhteyteen.

Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri vä-estöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä.

Keskustan teollisuusalue sijoittuu nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Kaavalla mahdollistetaan turvalliset kevyen liikenteen yhteyden alueen sisällä.

Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palve-lutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa

Kaava-alue sijoittuu nykyisen yhdyskuntara-kenteen yhteyteen.

Tehokas liikennejärjestelmä

Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestel-män toimivuutta ja taloudellisuutta kehittä-mällä ensisijaisesti olemassa olevia liiken-neyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelu-jen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kul-jetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle.

Ei vaikutusta.

Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnalli-sesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyk-sien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajan-ylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet

Ei vaikutusta.

Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi raken-

Ei vaikutusta.


taminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulko-puolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin.

Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta il-manlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja ter-veyshaittoja

Keskustan teollisuusalueelle ja sen ympäris-töön sijoittuvia erilaisia ja toisistaan häiriinty-viä toimintoja on kaavassa pyritty yhteenso-vittamaan.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnetto-muusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaiku-tuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavoin.

Ei vaikutusta.

Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitok-set, kemikaaliratapihat ja vaarallisten ainei-den kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimin-tojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

Ei vaikutusta.

Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaistur-vallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolus-tuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytyk-set ja toimintamahdollisuudet.

Ei vaikutusta.

Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat

Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön ar-vojen turvaamisesta.

Asemakaavan laajennus pienentää hieman valtakunnallisesti arvokasta lintualuetta (IBA, Oulun seudun kerääntymisalue). Pinta-alan-menetys on lintualueen laajuuteen nähden erittäin pieni.

Edistetään luonnon monimuotoisuuden kan-nalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yh-teyksien säilymistä.

Ei vaikutusta.

Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkos-ton jatkuvuudesta.

Ei vaikutusta.

Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsä-talouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsä- alueiden sekä saamelaiskult-tuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.

Teollisuusalueen laajennus sijoittuu tällä het-kellä viljelykäytössä oleville pelloille. Pellon pinta-ala pienenee hieman, minkä lisäksi uus kokoojakatu halkaisee sarkoja vaikeuttaen niiden viljelyä.

Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijai-sesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin

Ei vaikutusta.


Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kauko-kuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien lin-jaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisi-jaisesti olemassa olevia johtokäytäviä.

Ei vaikutusta.

5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Alueen pohjoisosa on osoitettu kaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueeksi, mikä muuttaa alueen luonnetta enemmän yri-tyspuistomaiseen suuntaan. Kaavamerkintä mahdollistaa erilaisten liike- ja toimistorakennusten sijoittumisen alueelle, mikä lisää alueen vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Kaavamääräyk-sellä ohjataan rakennusten sijoittumista siten, että edustava puoli on suunnattu kadun puolelle ja varastointi sekä muut siihen verrattavat toiminnot tulee sijoittaa pihan puolelle. Tämän takia asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on positiivia vaikutuksia taajamakuvaan.

5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueen eteläosa sisältyy valtakunnallisesti merkittävään lintualueeseen (IBA, Oulun seu-dun kerääntymisalue). Suunnittelualueelta on yksittäisiä havaintoja uhanalaisista lintulajeista. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen seurauksena pieni osa merkittävästä lintualueesta jää rakentamisen alle. Oulun seudun kerääntymisalue on kuitenkin erittäin laaja Muhokselta Liminkaan ulottuva alue, jonka vähäisellä pinta-alan pienenemisellä ei ole merkittävää vaiku-tusta lintualueen lajeihin.

5.4.4 Vaikutukset talouteen Alueella on oleva kunnallistekniikka. Asemakaavassa on osoitettu uusia kortteli- ja katualueita, joiden kunnallistekniikan rakentamisesta ja toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia. Ra-kentamisella kuitenkin mahdollistetaan Muhoksen yritystoiminnan kehittyminen, mikä tuo kun-nalle positiivisia talousvaikutuksia.

5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen Uuden kokoojakadun toteuttaminen Keskustan teollisuusalueelta Kylmälänkyläntielle ohjaa te-ollisuusalueen liikennettä pois Veturitieltä, mikä parantaa taajaman liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Teollisuusalueen sisällä katualueille toteutettavat kevyen liikenteen väylät lisäävät liikenneturvallisuutta, mikä on merkittävää erityisammattiopisto Luovin opiskelijoiden kannalta.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Keskustan teollisuusalueella yritys- ja teollisuustoiminnot sijoittuvat asuinalueiden välittömään läheisyyteen. Teollisuusalueen sisällä sijaitsee erityisammattiopisto Luovin Muhoksen kampus ja teollisuusalueen laidalla Koivulehdon päiväkoti. Toimintojen erilaisuus aiheuttaa kaavaan yh-teensovittamistarvetta, sillä teollisuustoiminta ja siihen liittyvä liikenne voi häiritä asumista ja opetustoimintaa.

Asemaakaavan muutoksessa ja laajennuksessa Kylmälänkyläntielle suuntautuva raskas lii-kenne ohjataan uutta katuyhteyttä taajaman ohi. Ratkaisu vähentää raskaasta liikenteestä ai-heutuvaa haittaa asuinalueilla sekä päiväkodin ja alakoulun ympäristössä. Vaikutuksille herk-kien toimintojen lähelle sijoittuvat teollisuuskorttelit on osoitettu TY-merkinnällä, minkä lisäksi toimintojen välille on mahdollisuuksien mukaan osoitettu viherkaistoja.

5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartalla.


5.7 Nimistö

Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen nimistö säilyy olemassa olevien alueiden osalta sa-mana. Uusien katujen nimet ovat Heinäläntie ja Yrityskyläntie.


6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus

Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu alueen maanomistajan tai vuokralaisen toimesta ja aika-taulun mukaisesti. Muhoksen rakennusvalvonta valvoo ympäristön toteutuksen laatua.

Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää huomiota ympäristön laatuun erityisesti kortte-leissa 212 ja 213, joka toimivat teollisuusalueen käyntikorttina keskeisen sijaintinsa ansioista. Korttelin 214 sekä kortteleiden 217 tonttien 11-13 toteuttamisen ehtona on Yrityskyläntien ra-kentaminen.

Oulussa 13.5.2019

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

Satu Fors arkkitehti, YKS 583

Sanni Leinonen arkkitehti SAFA, YKS 613

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 494 Muhos Täyttämispvm 13.05.2019Kaavan nimi Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennusHyväksymispvm Ehdotuspvm 13.05.2019Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 14.08.2015Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 53,3797 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 28,6342Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]24,7455

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 53,3797 100,0 104223 0,20 28,6342 25327A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 6,1331 11,5 18399 0,30 6,1331 18399C yhteensä K yhteensä 7,7933 14,6 38967 0,50 7,7933 38967T yhteensä 11,7144 21,9 46857 0,40 -6,2785 -32039V yhteensä 3,1316 5,9 0 1,4419 0R yhteensä L yhteensä 6,8865 12,9 2,6702 E yhteensä 0,0000 -0,8466 S yhteensä M yhteensä 17,7208 33,2 17,7208 W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 53,3797 100,0 104223 0,20 28,6342 25327A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 6,1331 11,5 18399 0,30 6,1331 18399YO-1 6,1331 100,0 18399 0,30 6,1331 18399C yhteensä K yhteensä 7,7933 14,6 38967 0,50 7,7933 38967KLTY-1 7,7933 100,0 38967 0,50 7,7933 38967T yhteensä 11,7144 21,9 46857 0,40 -6,2785 -32039T 7,3771 63,0 29508 0,40 -6,0260 -33926TY 4,3373 37,0 17349 0,40 -0,2525 1887V yhteensä 3,1316 5,9 0 1,4419 0VP 2,3360 74,6 0 0,6463 0VL 0,7956 25,4 0 0,7956 0R yhteensä L yhteensä 6,8865 12,9 2,6702 Kadut 6,5309 94,8 2,3146 Kev.liik.kadut 0,0319 0,5 0,0319 LT 0,3237 4,7 0,3237 E yhteensä 0,0000 -0,8466 EV 0,0000 -0,8466 S yhteensä M yhteensä 17,7208 33,2 17,7208 MT 17,7208 100,0 17,7208 W yhteensä

Muhoksen kunta LIITE 2. 11.5.2015, tark. 22.11.2018, 13.5.2019

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Asemakaavan muutos koskee Muhoksen kirkonkylän asemakaavan kortteleita 212 – 217, puisto-alueita (VP), suojaviheralueita (EV) ja katualueita.

Kaava-alueen rajaus (Ilmakuva: Maanmittauslaitos 10/2018)

Nähtävillä 14.8. - 14.9.2015

1. SUUNNITTELUALUE_____________________________________________________________________

Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kohteena oleva alue sijaitsee Muhoksen kirkonkylässä rautatien eteläpuolella. Suunnittelualueeseen kuuluvat korttelit 212 – 217 sekä niiden eteläpuolista asemakaavoitta-matonta peltoaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 53,4 ha.

Suunnittelualue sisältää nykyisen Muhoksen keskustan teollisuusalueen sekä teollisuusalueen laajennuksen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa rautatiealueeseen (LR), lännessä Kummuntiehen katualueeseen, erillis-pientalojen kortteleihin (AO), puistoalueisiin (VP) sekä idässä erillispientalojen kortteleihin (AO), julkisten lä-hipalveluiden korttelialueeseen (YL) ja lähivirkistysalueisiin (VL). Kaava-alueen eteläpuolelta alkaa Kurkiperän peltoaukea. Keskustan teollisuusalueella sijaitsee pk-yrityksiä, Muhoksen kunnan varikko ja ammattiopisto Luovin opetusyksiköitä. Suunnittelualue on pääosin Muhoksen kunnan omistuksessa, mutta osalla kaavaton-teista on yksityinen omistaja.

2. TAUSTA JA KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS_________________________________________________

Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen taustalla on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimintojen keskit-täminen yhdelle kampusalueelle keskustan teollisuusalueelle. Ammattiopisto Luovin tarkoituksena on muo-dostaa Varikkotielle oma rauhallinen kampusalue, jonka läpi ei ole kulkua muille tonteille. Muhoksen keskus-tan teollisuusalue on kehittynyt yrityspuiston suuntaan, ja Luovin koulutuspalveluiden keskittäminen alueelle lisää entisestään painetta pohtia alueen tulevaa kehittymistä ja toimintojen yhteensovittamista. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa raskaan teollisuuden sijoittumisen keskustan teollisuusalueelle, mikä on osit-tain ristiriidassa alueen nykyisten toimintojen ja liikenneyhteyksien sekä läheisten asuinalueiden kanssa.

3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT___________________________________________________________

Maakuntakaava Muhos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan vuonna 2005 vahvis-tetun maakuntakaavan uudistaminen käynnistyi syyskuussa 2010, jolloin maakuntahallitus päätti kaavoituk-sen vireille tulosta. Maakuntakaavan uudistaminen on edennyt teemoittain kolmessa vaiheessa:

• vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Kaavan teemoja ovat ener-giantuotanto- ja -siirto, kaupan palvelurakenne, aluerakenne ja taajamat, luonnonympäristö, liiken-nejärjestelmät ja logistiikka.

• 2. vaihemaakuntakaava on kuulutettu voimaan 7.12.2016. Kaavan teemoja ovat maaseudun asutus-rakenne, kulttuuriympäristöt, virkistys- ja matkailualueet, seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkä-sittelyalueet, seudulliset ampumaradat sekä puolustusvoimien alueet.

Muhoksen kunnassa on tullut vireille asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen keskustan teollisuusalueelle (korttelit 212 - 217). Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen tiedote osallistumis- ja vuorovaikutusmenette-lystä sekä vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa.

• 3. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan 12.11.2018 MRL 201 §:n nojalla. Kaavan teemoja ovat poh-javesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet, Oulun seudun liikenne ja maankäyttö, tuulivoima-alueiden tarkistukset, Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset sekä muut tar-vittavat päivitykset.

Muhoksen kunnassa ovat voimassa 1.-3. vaihemaakuntakaavat.

Ote epävirallisesta maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 11.6.2018. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Muhoksen kirkonkylän osayleiskaava 2030. Yleiskaava on kuulutettu osittain voimaan 19.9.2018. Osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP), teollisuusalueeksi (T), teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), julkisten palvelu-jen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualueen kaakkoisreunaan on merkitty yleiskaavassa uusi ohjeellinen tielinjaus (ohikulkutie). Teollisuusalueelta Kylmälänkyläntien suuntaan on osoi-tettu uusi tieyhteys. Suunnittelualueen läpi on osoitettu moottorikelkkareitti. Suunnittelualueen halki on osoitettu kehittämistavoitemerkinnällä viheryhteystarve.

Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 15.1.1975, 26.5.1982 ja 30.12.1985 vahvistetut asemakaavat. Voimassa ole-vassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Lisäksi alueelle sijoittuu katuja (Veturitie, Kummuntie, Tehtaantie, Varikkotie, Sepäntie ja Alasintie), suojaviheralueita (EV) ja puistoja (VP).

Ote voimassa olevasta Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavasta 2030.

Ote Muhoksen asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus. Ei mittakaavassa.

4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET______________________________________________________________

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 § ja MRA 1 §) mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaiku-tukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitet-täessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Kuntalaisten ohella niillä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdol-lisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua niistä mielipiteensä. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnille ovat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset, kartat, ilmakuvat sekä tehtävät selvitykset. Arvioinnissa verrataan kaavaehdotuksen mukaista tilannetta nykytilaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnit tekee kaavoittaja yh-teistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnin tulokset esitetään asemakaavaselostuksessa.

Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin mm. suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen to-teuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaiku-tuksia.

5. OSALLISET_____________________________________________________________________________

Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipi-teensä (MRL 62 §). Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä tästä osallistumis- ja arviointisuunnitel-masta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta. Osallisia ovat MRL 62 §:n mukaan suunnittelualueella ja vaikutusalueella olevat maanomistajat ja maanhaltijat, asukkaat sekä muut, joiden oloihin asemakaavan muutos saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelu koskee.

Kaavahankkeen osallisia ovat:

• Suunnittelualueen ja lähialueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät • Alueen yrittäjät, toimijat ja yhteisöt • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus • Pohjois-Pohjanmaan liitto • Pohjois-Pohjanmaan museo • Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos • Oulun seudun ympäristötoimi • Alueella toimivat puhelin-, vesi- ja sähköyhtiöt • Muhoksen kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee

6. SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAMINEN______________________________________

Käynnistysvaihe Suunnittelun alkuvaiheessa kerätään suunnittelu- ja vaikutusaluetta koskevaa tietoa ja analysoidaan sen avulla alueen ominaisuuksia. Tarvittaessa tehdään aluetta koskevia erillisselvityksiä. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan ja tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta tiedotetaan sanomalehdessä (Tervareitti) ja kunnanviraston ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Muhoksen kunnanvirastoon ja kunnan Internet-sivuille. Nähtävil-läolon aikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä sen riittävyydestä.

Yleissuunnitelma Suunnittelutyö käynnistetään laatimalla alueelle yleissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen teollisuusalueen nykyiset ja alueelle tavoiteltavat toiminnot sekä ideoidaan keskustan teollisuusalueen tulevaisuuden kehit-tymissuuntaa. Yleissuunnitelmassa tutkitaan lisäksi teollisuusalueen nykyiset ja kehitettävät liikenneyhtey-det. Yleissuunnitelma toimii asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatimisen pohjana.

Valmisteluvaihe Laaditaan kaavaluonnos, josta pyydetään viranomaislausunnot. Luonnosvaiheessa arvioidaan myös kaava-ratkaisun vaikutuksia. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo on vähintään 14 päivää, jolloin osallisilla ja kun-nan jäsenillä on mahdollisuus mielipiteensä ilmaisuun. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kun-nan virallisella ilmoitustaululla.

Ehdotusvaihe Kaavaluonnosta tarkistetaan viranomaisilta, osallisilta ja kunnan jäseniltä saadun palautteen perusteella. Tehdään lopullinen kaavaehdotus, joka asetetaan MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päiväksi, jolloin kunnan asukkaat ja osalliset voivat esittää siitä mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistu-tuksen kunnanhallitukselle. Nähtävillä olosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Kaa-vaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot.

Ehdotusvaihe II Kaavaehdotukseen on viranomaisilta, osallisilta ja kunnan jäseniltä saadun palautteen perusteella tehty mer-kittäviä muutoksia, ja kaavaehdotus asetetaan MRA 32 §:n perusteella uudelleen nähtäville 30 päiväksi. Näh-tävilläolon aikana kunnan asukkaat ja osalliset voivat esittää kaavasta mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. Nähtävillä olosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustau-lulla. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot.

Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy Muhoksen kunnanvaltuusto maankäyttö- ja kaavoitusjaoston ja kunnan-hallituksen esityksestä.

Vuorovaikutus viranomaisten kanssa Vuorovaikutus viranomaisten kanssa kaavatyön aikana hoidetaan neuvottelujen ja lausuntojen kautta.

Palauteosoite Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta sekä muistutukset asemakaavan muutosehdotuksesta toimitetaan osoitteeseen: Muhoksen kunta, tekniset pal-velut, PL 39, 91501 Muhos, käyntiosoite Asematie 14.

7. ARVIOITU AIKATAULU________________________________________________________________

Asemakaavoitus on käynnistetty huhtikuussa 2015 ja kaava pyritään saamaan Muhoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2019.

Kaavahankkeen alustava aikataulu:

• kaavasuunnittelun käynnistäminen 04/2015 • kaavan vireilletulo, OAS nähtävillä 08-09/2015 • yleissuunnitelman laatiminen 04-06/2015 • kaavaluonnoksen suunnittelu 07-12/2016

• kaavaluonnos nähtävillä 01-02/2017 • kaavaehdotuksen suunnittelu 02/2017-10/2018 • kaavaehdotus nähtävillä 1/2019 • Kaavaehdotus II nähtävillä 6-7/2019 • kaavan hyväksyminen 9/2019

8. KAAVAN VALMISTELU JA OHJAUS_______________________________________________________

Asemakaavatyö tehdään konsulttityönä Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:ssä. Kaavoitusta ohjaa Muhoksen kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaava henkilöstö sekä maankäyttö- ja kaavoitusjaosto.

9. LISÄTIETOJA_________________________________________________________________________

Työn aikana hankkeesta kiinnostuneet voivat tietoa halutessaan olla yhteydessä suunnittelijoihin joko puhe-limitse tai sähköpostitse. Palaute käsitellään ja otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelu-työssä. Suunnittelun etenemistä voi seurata Muhoksen kunnan kotisivulta osoitteesta www.muhos.fi.

Yhteystiedot:

Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, 90100 Oulu Satu Fors, arkkitehti, YKS 583 [email protected] 050 368 1673

Muhoksen kunta, tekniset palvelut PL 39, Asematie 14 91501 Muhos

Juha Auno, arkkitehti [email protected]

KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 3

Valmisteluvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet

Asemakaavaluonnos ja asemakaavan selostus asetettiin mielipiteiden kuulemista varten nähtäville 10.1. – 10.2.2017 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin neljä lau-suntoa ja kaksi mielipidettä, jotka antoi sama taho.

Oulun seudun ympäristötoimi kirjoittaa 7.2.2017 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

”Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on muuttaa kaavamerkintöjä sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja tulevaa toimintaa. Teollisuusalueen asemakaavamuutoksen taustalla on Ammattiopisto Luovin toimintojen keskittäminen yhdelle kampusalueelle, jonka läpi ei ole kulkua muille tonteille.

Oulun seudun ympäristötoimi toteaa, että kaavaluonnokseen merkitty ohjeellinen moottorikelkkailu-reitti on maastoliikennelain mukainen virallinen moottorikelkkailureitti, joka on hyväksytty Varikkotien tienraviin. Nykyisellään kelkkailureitti on ajettavissa hyväksytyn reittisuunnitelman mukaisesti vain Va-rikkotien koillispäästä noin 150 m matkalta. Lounaisosan kampusalueella noin 250 m matkalla kelkalla ajo on mahdollista vain Varikkotietä pitkin aiheuttaen vaaratilanteita kelkkailijoille, oppilaille sekä ras-kaille ajoneuvoille että henkilöautoilijoille. Ympäristötoimi pitää välttämättömänä, että Varikkotien osalta kelkkailureittiasia ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä noudattaen maastoliikennelain sään-nöksiä.

Ympäristötoimi pitää hyvänä tavoitteena teollisuusalueen kehittämistä yrityspuiston suuntaan. Alueen nykyistä ilmettä ja siisteyttä on myös tarpeen kohentaa.

Ympäristötoimi pitää hyvänä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä olemassa olevan komean puuston säilyttämisestä. Alueella kasvava puusto on kokonaisuudessaan merkittävä tekijä alueella. Näin ollen kaavamääräystä 3 olisi tarpeen laajentaa koskemaan alueella kasvavaa puustoa kokonaisuudessaan, jolloin kaavamääräys kuuluisi seuraavasti: ”Alueen olemassa oleva puusto tulee mahdollisuuksien mu-kaan säilyttää.”

Kaavoittajan vastine lausuntoon:

Maastoliikennelain 3 §:n mukaan ko. laissa tarkoitetaan, että ”1) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ko-nevoimalla liikkuvaa kulkuvälinettä, joka kulkee maalla tai jäällä taikka kulkiessaan tukeutuu maahan taikka jäähän eikä kulje kiskoilla; ja 2) maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.” Kaavakartalla linjataan moottorikelkkailureittiä siten, että se ei kulje Varikkotien katualueella vaan lähivirkistysalueella (VL).

Kaavaehdotukseen lisätään määräys n:o 5, joka edellyttää kiinnittämään huomioita alueen siisteyteen ja yleisilmeeseen. Kaavamääräys n:o 3 tarkennettu lausunnossa esitetyn mukaiseksi.

Muilta osin lausunto ei aiheuta muutostarvetta kaavaluonnokseen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kirjoittaa 13.2.2017 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

”Kaavaselostuksen mukaan asemakaavaluonnoksen tavoitteena on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimintojen keskittäminen yhteen opetustoiminnoille varattuun korttelialueeseen Muhoksen keskus-tan teollisuusalueella. Lisäksi yleiskaavassa tarkennetaan koko teollisuusalueen maankäyttöä. Voi-massa olevassa asemakaavassa kaava-alueen pohjoisosa on kaavoitettu kokonaan teollisuusalueeksi (T ja TY). Kaava-alueen eteläosalla ei ole asemakaavaa. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kir-konkylän osayleiskaava, jonka muutosehdotus on tällä hetkellä nähtävillä. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus hyväksyä kevään 2017 aikana. Laadittu asemakaavaluonnos on pääosiltaan osayleiskaavaeh-dotuksen mukainen.

Kortteliin 215 on osoitettu tonteille 1-5 teollisuustoimintojen aluetta (TY), jolla ympäristö asettaa te-ollisuustoiminnalle erityisiä vaatimuksia. Muilta osin korttelialue on tavanomaista teollisuus- ja varas-torakennusten aluetta (T). ELY-keskuksen mielestä TY-aluetta on syytä laajentaa myös tonttien 6-8 alu-eelle, koska ne sijaitsevat suhteellisen lähellä voimassa oleva asemakaavan mukaista asuinaluetta. Kaa-vassa tulisi myös selvittää, onko tarvetta käyttää TY-merkintää myös ammattiopiston korttelialueen (YO) puoleisilla tonteilla, koska opetustoiminta saattaa asettaa teollisuustoiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.

Asemakaavaluonnoksessa käytetty merkintä Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä ai-heuttamattoman teollisuuden korttelialue (KLTY) mahdollistaa myös sellaisen päivittäistavarakaupan, joka ei ole vähittäiskaupan suuryksikkö, sijoittamisen näille korttelialueille. Tällä hetkellä suuryksikön raja on 2000 k-m2, mutta keväällä voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos nostaa suur-yksikön rajaksi 4000 km2. Kooltaan 2000 - 4000 k-m2:n päivittäistavarakauppa vastaa esim. suurta su-permarkettia. Asemakaavan sisältövaatimuksiin kuuluu myös edellytysten luominen palvelujen alueel-liselle saatavuudelle. Kaavassa tulee selvittää onko tällaisen kaupan sijoittamisella haitallisia vaikutuk-sia palvelujen saatavuudelle Muhoksen keskustan osalta. Tarvittaessa asemakaavassa voidaan antaa rajoituksia päivittäistavarakaupan määrälle.

Asemakaavan jatkotyössä tulee tarvittaessa ottaa huomioon mahdolliset muutokset nähtävillä ole-vaan Kirkonkylän osayleiskaavaehdotukseen.”


Korttelin 215 tontit 6-8 ovat olleet jo kaavaluonnoksessa teollisuustoimintojen aluetta, jolla ympäristö asettaa teollisuustoiminnalle erityisiä vaatimuksia (TY). Kaavakartalla korttelin numeroa ja muita teks-tejä siirretään siten, että ne ovat helpommin luettavissa ko. korttelissa.

Ammattiopisto Luovin läheisyyteen asemakaavaluonnoksen teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueen (T) tontin merkintä muutetaan TY-alueeksi, mikä on myös Muhoksen keskustan osayleiskaavan mukaista. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO) ja T- ja TY-alueiden väliin osoi-tetaan lähivirkistysaluetta (VL), mikä toimii sekä puskurivyöhykkeenä eri toimintojen välillä että (oh-jeellisena) moottorikelkkailureittinä.

Pohjois-Pohjanmaan museo (Museoviraston puolesta) kirjoittaa 6.2.2017 päivätyssä lausunnossaan seu-raavaa:

”Muhoksen kunta on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoa Keskustan Teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta koskien Kirkonkylän kortteleita 212-217, puis-toalueita, suojaviheralueita ja katualueita. Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä.

Asemakaavan taustalla on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimintojen keskittäminen yhdelle kam-pusalueelle. Nykyinen teollisuuspuisto on kehittynyt yrityspuiston suuntaan. Voimassa oleva asema-kaava mahdollistaa raskaan teollisuuden sijoittumisen teollisuusalueelle, mikä on ristiriidassa alueen nykytoimintojen, liikenneyhteyksien sekä lähellä olevien asuinalueiden kanssa. Muutoksen ja laajen-nuksen tavoitteena on muuttaa merkinnät sellaisiksi, että ne palvelevat alueen nykyistä ja tavoiteltua toimintaa.

Suunnittelualue (noin 51,2 ha) sijaitsee Muhoksen kirkosta noin 1,5 km etelään rautatien eteläpuolella. Vanhaa tasaista viljelysmaata oleva alue sisältyy Muhoksen Kirkonkylän osayleiskaavan 2030 aluee-seen, jolla tehtiin arkeologinen inventointi vuonna 2014. Inventoinnissa alueelta ei todettu muinais-muistolain (295/1963) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta ei myöskään tunneta löytö-paikkoja.

Asemakaavan selostuksessa todetaan asianmukaisesti, että tehtyjen selvitysten ja muinaisjäännösre-kisterin mukaan (3.11.2016) alueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä. Maininta löytyy sivulta 9 kohdasta 3.1.3, joka on otsikoitu Rakennettu ympäristö. Selvyyden vuoksi Pohjois-Pohjanmaan museo suosittaa kohdan otsikon muutettavaksi muotoon Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset, jolloin muinais-jäännöksiä koskeva kohta on tarvittaessa helposti löydettävissä myös sisällysluettelon avulla.

Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huomauttamista kaavamuutoksen- ja laajennuksen luon-noksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.”


Kaavaselostuksen otsikointia muutetaan lausunnossa esitetyn mukaisesti. Muilta osin lausunto ei ai-heuta muutostarvetta kaavaluonnokseen.

Pohjois-Pohjanmaan museo kirjoittaa 2.2.2017 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa:

”Muhoksen kunta on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoa Muhoksen keskustassa sijaitse-van teollisuusalueen asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta, luonnosvaiheesta. Tämä lausunto koskee rakennettua kulttuuriympäristöä.

Asemakaavamuutoksen taustalla on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimintojen keskittäminen yh-delle kampusalueelle keskustan merkittävimmälle teollisuusalueelle, joka sijoittuu rautatien eteläpuo-lelle, kunnan keskustataajaman läheisyyteen. Alueen itä- ja länsipuolelle sijoittuvat Kuusikon ja Koivu-lehdon pientaloalueet, jotka edellyttävät asumisviihtyisyyden kannalta teollisuusalueen toiminnalle erityisiä vaatimuksia. Taajamakuvan analyysissa on havainnollisesti esitetty alueen kipukohdat, kuten eri liikennemuotojen risteäminen, liikenteen vähentämistarve sekä vähäisessä määrin häiriöille alttii-den kohteiden sijoittuminen teollisuusalueille. Teollisuusalueiden laajentuminen sekä raskaan liiken-teen lisääntyminen vaikuttaa asuinalueiden ja häiriölle alttiiden toimintojen viihtyisyyteen sekä ympä-ristön terveellisyyteen, joka tulisi ottaa laajennuksessa huomioon. Kirkonkylän osayleiskaavassakin

merkitty moottorikelkkareitti kulkee KLY-korttelin sekä Luovin alueen halki. Reittilinjausta voidaan pi-tää aluetta hajottavana ja aika ajoin turvallisuuskysymyksenä.

Alueella ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Lähialueella, radan pohjoispuolella on maakunnallisesti arvokas Muhoksen rautatieasema, VR:n vesitorni, kunnantalo ja valtakunnallisesti arvokas Keisarintien linjaus. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huomautettavaa Muhoksen keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta rakennetun kult-tuuriympäristön osalta.


Maastoliikennelain 3 §:n mukaan ko. laissa tarkoitetaan, että ”1) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ko-nevoimalla liikkuvaa kulkuvälinettä, joka kulkee maalla tai jäällä taikka kulkiessaan tukeutuu maahan taikka jäähän eikä kulje kiskoilla; ja 2) maastolla maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.” Kaavakartalla linjataan moottorikelkkailureittiä siten, että se ei kulje Varikkotien katualueella vaan lähivirkistysalueella (VL).

Muilta osin lausunto ei aiheuta muutostarvetta kaavaluonnokseen.

Eeva-Liisa ja Tapio Rauhio kirjoittavat 9.2.2017 päivätyssä mielipiteessään seuraavaa:

”Vaihtoehdot ja muutokset Muhoksen teollisuusalueen nähtävillä olleeseen asemakaavaan ja Mu-hoksen keskustan osayleiskaavaan 2030.

1. Esitetään Keskustan teollisuusalueen raskaan liikenteen ohjaamista teollisuusalueelta Kujalan-tiehen ja siihen suorakulmaisesti yhdistyvän Keskustien jatkeen kautta (Ve1). Ratkaisua perustel-laan seuraavasti:

a) Mielestämme on järkevintä ohjata Luovin ja teollisuusalueen raskas moottoriajo- neuvoliikenne pääosin esittämämme tielinjausvaihtoehto ykkösen kautta Keskustielle, sillä vaihtoehto vähen-tää huomattavasti Tehtaantien ja Veturitien liikennettä. Tehtaantietä ei kuitenkaan saa sulkea kokonaan raskaalta liikenteeltä.

b) Vaihtoehto on mielestämme paras myös sen takia, koska on tosiasia, että pääosa raskaasta Luovin ja teollisuusalueen liikenteestä suuntautuu Muhoksen keskustaan ja Oulun suuntaan. Se ei suikaan suuntaudu Kylmälänkylään.

c) Vaihtoehto on paras myös sen takia, että näin saadaan ohjattua pääosa teollisuusalueen ras-kaasta liikenteestä pois Kylmälänkyläntien-Veturitien-Honkalantien (ns. Tillmannin) vaaralli-sesta risteyksestä, jossa jalankulku-, pyöräily ja moottori-ajoneuvoliikenne on erittäin vilkasta. (Huom. koulun ja uimahallin läheisyys).

Jotta tämä tielinjausvaihtoehto voidaan toteuttaa, tulee todennäköisesti Luovin nykyistä näh-tävillä ollutta Luovin asemasuunnitelmaa (jossa mm. hevostalli) muuttaa joiltain osin. Muutos ei tuottane ongelmia. Kunta joutuu lunastamaan osin tielinjauksen alle jäävät maa-alueet.

2. Esitetään osayleiskaavassa Kylmälänkyläntieltä keskustan teollisuusalueelle osoitettua uutta tie-yhteyttä siirrettäväksi pohjoisemmaksi nykyiset Talonpojantien ja Sepäntien yhdistäväksi tieosuu-deksi (Ve2). Ratkaisua perustellaan seuraavasti:

a) Mielestämme tässä vaihtoehdossa on parasta se, että kunta omistaa kaikki tielinjauksen alle jäävät maa-alueet, eikä linjausalueella ole rakennuksia tai muita esteitä. Nyt nähtävänä olleessa yleiskaavan 2030 tielinjauksessa kunta joutuu lunastamaan tielinjauksen alle joutuvat yksityis-omistuksessa olevat maa-alueet.

b) Tämä tielinjausvaihtoehto teollisuusalueelta Sepäntien päästä Kylmälänkyläntielle on huomat-tavasti parempi kuin yleiskaavassa esitetty vaihtoehto. Koska esittämämme linjausvaihtoehto on lyhyempi ja täten se on myös kokonaiskustannuksiltaan huomattavasti halvempi rakentaa, kuin tielinjaus jota nyt nähtävillä olleessa yleiskaavassa 2030 on esitetty.

c) Hyvää tässä linjauksessa on myös se, että esittämäämme tielinjausta on mahdollisuus myöhem-min jatkaa jouhevasti Kylmälänkyläntieltä Piilohakaan asti.

d) Tämä esittämämme tielinjausvaihtoehto toimii myös erinomaisesti suunnitelmissa olevan ja myöhemmin rakennettavan pientaloalueen (AP-1) kokoavana runkotienä. Valmis runkotie tuo myöhemmin säästöä asuntoalueen teiden rakentamiskustannuksissa.

e) Huono puoli tässä vaihtoehdossa on se, että myös tämä tuo raskaan liikenteen Kylmälänkylän tielle ja sieltä edelleen ns. Tillmannin vilkasliikenteiseen risteykseen.”

Vastine: Yleiskaavassa esitetty tielinjauksen sijainti on ohjeellinen ja tarkentuu tarkemman tiesuunnittelun ja alueelle laadittavien asemakaavojen suunnittelutyön yhteydessä. 1. Ve1, eli yhteys suoraan Keskustielle: Ve 1:n mukainen yhteys ei ole mahdollinen, sillä liikennettä ei voida ohjata yleiskaa-vaehdotuksessa nykyisen keskustan teollisuusalueen eteläpuolelle PY-merkinnällä osoitetun oppilaitosalueen läpi. Oppilaitosalueella harjoittelee ajokortittomia opiske-lijoita, joten yleiselle liikenteelle tarkoitetun kadun johtaminen alueen läpi ai ole mah-dollista.

2. Ve 2, eli yhteys Kylmälänkyläntielle AP-1 alueen läpi: Teollisuusalueen liikennettä, jossa on paljon raskasta liikennettä, ei haluta ohjata asuinalueen läpi, sillä sitä ei voida pitää liikenneturvallisuuden ja asumisviihtyvyyden kannalta hyvänä vaihtoehtona. Lisäksi on hyvä huomioida, että liittymä Kylmälänky-läntielle tulee olla T-liittymä, jolloin myös Piilohakaan vievällä kadulla on T-liittymä Kylmälänkyläntielle tulevaisuudessa. Kaksi T-liittymää on turvallisempi ratkaisu kuin yksi nelihaaraliittymä.

Mielipiteen vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

Eeva-Liisa ja Tapio Rauhio kirjoittavat 2.2.2017 päivätyssä mielipiteessään seuraavaa:

”Vaihtoehdot ja muutokset Muhoksen teollisuusalueen nähtävillä olleeseen asemakaavaan ja Mu-hoksen keskustan osayleiskaavaan 2030.

1. Esitetään Keskustan teollisuusalueen raskaan liikenteen ohjaamista teollisuusalueelta Kujalan-tiehen ja siihen suorakulmaisesti yhdistyvän Keskustien jatkeen kautta (Ve1). Ratkaisua perustel-laan seuraavasti:

d) Mielestämme on järkevintä ohjata Luovin ja teollisuusalueen raskas moottoriajo- neuvoliikenne pääosin esittämämme tielinjausvaihtoehto ykkösen kautta Keskustielle, sillä vaihtoehto vähen-tää huomattavasti Tehtaantien ja Veturitien liikennettä. Tehtaantietä ei kuitenkaan saa sulkea kokonaan raskaalta liikenteeltä. Se on tehty palvelemaan myös teollisuusalueen liikennettä ja kevyen liikenteen väylä sen viereen on tehty palvelemaan ja turvaamaan jalankulku- ja pyöräi-lyliikenne.

e) Vaihtoehto on mielestämme paras siksi, koska on tosiasia, että pääosa raskaasta Luovin ja te-ollisuusalueen liikenteestä suuntautuu Muhoksen keskustaan ja Oulun suuntaan. Se ei suikaan suuntaudu Kylmälänkylään.

f) Vaihtoehto on paras myös sen takia, että näin saadaan ohjattua pääosa teollisuusalueen ras-kaasta liikenteestä pois Kylmälänkyläntien-Veturitien-Honkalantien (ns. Tillmannin) vaaralli-sesta risteyksestä, jossa jalankulku-, pyöräily ja moottori-ajoneuvoliikenne on erittäin vilkasta. johtuen koulun ja uimahallin läheisyydestä.

Jotta tämä tielinjausvaihtoehto voidaan toteuttaa, tulee todennäköisesti Luovin nykyistä näh-tävillä ollutta Luovin asemasuunnitelmaa (jossa mm. hevostalli) muuttaa joiltain osin. Muutos ei tuottane ongelmia. Kunta joutuu lunastamaan osin tielinjauksen alle jäävät maa-alueet.

2. Esitetään osayleiskaavassa Kylmälänkyläntieltä keskustan teollisuusalueelle osoitettua uutta tie-yhteyttä siirrettäväksi pohjoisemmaksi nykyiset Talonpojantien ja Sepäntien yhdistäväksi tieosuu-deksi (Ve2). Ratkaisua perustellaan seuraavasti:

f) Mielestämme tielinjausvaihtoehto (Ve2) teollisuusalueelta Sepäntien päästä Kylmä-länkylän-tielle on huomattavasti parempi kuin yleiskaavassa 2030 esitetty vaihtoehto, joka on suunni-teltu ohjautuvaksi ''Jannelan" peltojen halki Kylmälänkylän tielle. Se on suunniteltu maisemal-lisesti arvokkaille vanhoille viljelyalueille, jonka johdosta esitän sen hylkäämistä.

g) Tievaihtoehto on huomattavasti lyhyempi ja tästä johtuen se on myös kokonaiskustannuksil-taan huomattavasti halvempi rakentaa, kuin tielinjaus jota nyt nähtävillä olleessa yleiskaavassa 2030 on esitetty.

h) Vaihtoehdossa on hyvää myös se, että kunta omistaa kaikki tielinjauksen alle jäävät maa-alueet. Ja myös se, ettei tielinjausalueella ole rakennuksia tai muita esteitä rakentaa tie. Joten tältäkin osin tien rakentaminen tulee halvemmaksi.

i) Vaihtoehto on hyvä myös siksi, että tielinjausta on mahdollista myöhemmin jatkaa jouhevasti Kylmälänkyläntieltä Piilohakaan jo aiemmin tietä varten suunniteltuun ja hakattuun tieaukkoon Anttilantielle asti.

j) Tämä tielinjausvaihtoehto toimii myös erinomaisesti suunnitelmissa olevan ja myöhemmin ra-kennettavan ns. Kaakon uuden pientaloalueen (AP-1) kokoavana runkotienä. Valmis runko- eli kokoojatie tuo myöhemmin säästöä asuntoalueen muiden teiden rakennuskustannuksiin, koska kokoava tie on jo valmiina.

k) Tämän tielinjauksen viereen on järkevää suunnitella ja rakentaa kevyen liikenteen väylä, joka palvelee eri asuntoalueiden välisiä liikkumistarpeita.

l) Huono puoli tässä vaihtoehdossa on se, että myös tämä tuo raskaan liikenteen Kylmälänkylän tielle ja sieltä edelleen ns. Tillmannin vilkasliikenteiseen risteykseen.”

Vastine: Ks. aiempaan muistutukseen (päivätty 9.2.2017) laadittu vastine.

Muistutuksen vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

LIITE 4

MUHOKSEN KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS- JA LAAJENNUS

Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistu-tuksiin. Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy 13.5.2019


Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotusvaiheen aineisto asetettiin nähtäville 8.1.-8.2.2019 väliseksi ajaksi. Asemakaavaehdotuksesta saatiin 4 muistutusta ja 4 lausuntoa. Li-säksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on ilmoittanut, että ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaava-ehdotuksesta.

Vastineet annetaan määräaikaan tai myönnettyyn lisäaikaan mennessä kunnan kirjaamoon toimitetuista lau-sunnoista ja mielipiteistä.

Sisällysluettelo

1 Lausunnot 3 1.1 Pohjois-Pohjanmaan museo, 5.2.2019 3 1.2 Pohjois-Pohjanmaan museo, 5.2.2019 3 1.3 Pohjois-Pohjanmaan liitto, 4.2.2019 4 1.4 Oulun seudun ympäristötoimi, 8.2.2019 4

2 MUISTUTUKSET 5 2.1 Muhoksen Vesi ja Maatyö Oy, 31.1.2019 5 2.2 Jukka Ukkola, 20.1.2019 5 2.3 Muhoksen keskustan teollisuusalueen kortteleiden 212-217 allekirjoittaneet yrittäjät 6 2.4 Eeva-Liisa Jäälinoja-Rauhio ja Tapio Rauhio 7


1 LAUSUNNOT

1.1 Pohjois-Pohjanmaan museo, 5.2.2019

”…Tämä lausunto koskee rakennettua kulttuuriympäristöä.

Alueella tai sen lähistöllä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita mutta hankealue rajoittuu asuinalueeseen, jolle kaavamuutoksella on vaikutusta. Asemakaavaehdotukseen uusi tieyhteys on osoitettu Kylmälänkyläntieltä, uuden Kesantotien kautta teollisuusalueelle ja jota on jatkettu myös pussikatuna Luovin kampukselle asti. Samalla laajennusosan T-kortteli on muutettu TY-kortteliksi, jossa on mahdollistaa muodostaa myös pienempiä tontteja. Ehdotus jakaa toivotulla tavalla raskaan liikenteen omalle reitille, parantaa alueen turvallisuutta sekä ke-ventää liikennepainetta, samalla parantaa Veturitien ja Tehtaantien kulmauksen asuinalueen viihtyisyyttä.

MT-/ maatalousalue on esitetty aikaisempaa laajempana, sen sijaan koulukorttelia on tiivistetty. Koulun ja teollisuusalueen välinen istutettava/säilytettävä puustoalue muutettu VL-/lähivirkistys-alueeksi, jossa kulkee talvisin moottorikelkkareitti. Luonnonvaiheessa museo on esittänyt kritiik-kiä ohjeellisen moottorikelkkareitin linjauksesta, joka on siirretty pois kampuksen halkovalta rei-tiltä kulkemaan puistokaistoilla tai kortteleiden rajoilla. Uusi linjaus on esitetty varsin mutkittele-vana, joka mahdollisesti hillitsee nopeuksia reitillä mutta sen toimivuutta käytännössä voidaan pitää jossain määrin arvoituksena luonnoksessa esitettyyn suoraan linjaan nähden. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huomauttamista keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutoksen tai laajennuksen ehdotuksesta rakennetun kulttuuriympäristön osalta.”

Kaavoittajan vastine:

Lausunto merkitään tiedoksi.

1.2 Pohjois-Pohjanmaan museo, 5.2.2019

”…Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä.

Suunnittelualue (n. 53,4 ha) sijaitsee Muhoksen kunnan keskustassa rautatien eteläpuolelle Kuusikon ja Koivulehdon asuinalueiden välissä noin 1,5 km etelään Muhoksen kirkosta.

Alue sisältyy vuonna 2014 inventoituun Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan alueeseen (Mu-hos, Kirkonkylän osayleiskaavan muutos 2030 alueen muinaisjäännösinventointi 2014, Mikro-liitti Oy). Suunnittelualueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä. Alueen muinaisjäännöstilanne on todettu asianmukaisesti selostuksen kohdassa 3.1.4 Muinaisjäännökset.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta eikä kaavahankkeesta yleensäkään.”




1.3 Pohjois-Pohjanmaan liitto, 4.2.2019

”Kiitos lausuntopyynnöstänne. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei annan lausuntoa, mutta esittää, että asemakaavamääräyksiin lisätään hyvää taajamakuvaa tukevia, esimerkiksi rakennusten ulko-asun tai yhtenäistä rakennustapaa koskevia määräyksiä.”


Kaavaehdotuksessa on annettu teollisuusalueen luonne huomioon ottaen riittävästi määräyksiä alueen laadukkaan taajamakuvan toteutumiseksi.

1.4 Oulun seudun ympäristötoimi, 8.2.2019

”Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa ammattiopisto Luovin kampusalueen sijoittuminen keskustan teollisuusalueelle. Samalla on päivitetty asemakaava-merkinnät vastaamaan alueen nykyistä toimintaa ja mahdollistamaan alueen yritysten kehitty-minen.

Ympäristötoimi asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 7.2.2017 piti välttämättö-mänä, että moottorikelkkailureittiasia ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä. Kaavaehdotuk-sessa reitti on esitetty ohjeellisena kiertämään YO-alue sen länsipuolelta. Alueen maankäytöstä johtuen osa reitistä on jouduttu vieläkin esittämään Varikkotien pohjoisosan varteen noin 60 m matkalle, tällä osuudella reitti tuleekin sijoittaa tien reunaan ajoradan ulkopuolelle. Kaavaselos-tuksessa tulisi kertoa moottorikelkkailureitin uudelleen linjauksesta.

Voimassa olevassa kaavassa kulkee kapea puistovyöhyke (VP) lounaasta koilliseen suunnitte-lualueen läpi. Kaavaehdotuksessa puistovyöhyke on jouduttu katkaisemaan KLTY-1 korttelin kohdalta nykyisen maankäytön johdosta. Jatkossa tuleekin huolehtia, että toiminta alueella on kaavan mukaista, eikä laajene esim. puistovyöhykkeelle. Kaavaehdotukseen nähden on hyvää, että YO-korttelin ja TY-korttelin välille on merkitty kapea puistovyöhyke.

Ympäristötoimi tähdentää, että alueen nykyistä ilmettä ja siisteyttä on edelleen tarpeen kehittää.

Ympäristötoimi pitää kokonaisuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta hyvänä ratkaisuna uu-den katuyhteyden, Kesantotie, osoittamista Kylmälänkyläntielle.

Ympäristötoimi pitää erityisen hyvänä puuston säilyttämistä koskevan kaavamääräyksen 3 täs-mentämistä ja uutta kaavamääräystä 5 alueen yleisilmeestä ja siisteydestä.

Ympäristötoimen mielestä kaavaehdotus mahdollistaa hyvin kaavatyölle asetetut tavoitteet sekä alueen kehittymisen ja yleisilmeen kehittämisen.”


Lausunto merkitään tiedoksi. Moottorikelkkareitin uusi linjaus on esitetty ohjeellisena asema-kaavakartalla ja sen linjausta on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 5.3.2. Reitin kuvausta täy-dennetään toiseen ehdotusvaiheeseen.


2 MUISTUTUKSET

2.1 Muhoksen Vesi ja Maatyö Oy, 31.1.2019

”Muutosesityksen kortteli 217/3 tontilla toimivien yrittäjien vaatimukset keskustan teollisuusalu-een asemakaavan muutos- ja laajennusesitykseen.

Asemakaavan muutos- ja laajennusesityksessä on muutettu omistamaamme teollisuusalueen Varikkotien korttelin 217/3 kiinteistön n:o 155-20 kaavamerkintää T:stä KTLY1:si, vaikka vuoden 2016 ehdotuksessa se oli T:nä niin kuin me vuoden 2015 lausunnossa vaadimme. Osayleis-kaavassa 2030 alueemme on T luokassa. Emme hyväksy kiinteistön kaavamerkinnän muutta-mista T alueesta KTLY alueeksi, koska tarvitsemme aluetta maarakennusurakointiin, maara-kennustarvikkeiden ulkovarastointiin, ulkona tehtäviin metallitöihin, raskaan kaluston huol-toon/varastointiin, hiekkapuhallukseen/maalaukseen, porausputkien (12m) katkontaan/valmis-teluun ja ulkovarastointiin. Kiinteistömme ei ole asuntoalueen välittömässä läheisyydessä, eikä se häiritse Luovin koulutustoimintaa enempää kuin esim. moottorikelkkareitti. Varikkotien lak-kautusta emme myöskään hyväksy kiinteistöltämme, koska kunnan tiehoito loppuu kiinteistölle ja joudumme ylimääräiseen tienhoitoon Luovin kanssa. Tämä uusin karttamuutospiirros on päi-vätty 22.11.2018. Jos kaavamuutos hyväksytään esitetyssä muodossa meidän on lopetettava toiminta kyseisellä kiinteistöllä, ja vaadimme kuntaa kaavoittajana lunastamaan kiinteistön myö-hemmin ilmoitettavalla hinnalla”


Muhoksen Vesi- ja Maatyö Oy:n muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavaehdo-tuksen II suunnittelussa. Kiinteistö 155-20 (korttelin 217 tontti 1) on osoitettu teollisuus- ja va-rastorakennusten korttelialueeksi (T) ja Varikkotie on palautettu kaavaehdotukseen Korttelin 217 tontin 1 takareunaan saakka.

2.2 Jukka Ukkola, 20.1.2019

”Esittäisin että Muhoksen kunta ottaa uuden tarkennuksen katusuunnitelmaan tekoon teollisuus alueella:

Olisi ehkä parempi jos uusi katu-yhteys tehtäisiin n. 500 m etelämpää Kylmälänkyläntieltä teol-lisuusalueelle, katuyhteyden pohjoispuolelle tulisi näin luonnostaan lisää omakotirakentamiseen soveltuvaa maata ja teollisuusalue pysyisi yhtenäisenä, mikäli Muhokselle joskus uutta teolli-suutta tulee, jota kyllä kaivattaisiin, jotta kunnan verotulot ei olisi pelkästään Luovin ja Osaon tuomissa työpaikoissa (osa verotuloista tulee kylläkin menemään Ouluun, kuten nykyisinkin työntekijöiden asuinpaikan mukaan tapahtuu).

Tällä ratkaisulla ei tulisi nykyisille (Rauhioille ja muille) asukkaille motti- ja läpikulkutunnelmaa, kuten tämän hetken suunnitelmassa tulee tapahtumaan ja onhan tuo suunniteltu risteys liitty-mäkin aika hankala toteuttaa turvallisesti tuohon paikkaan. Tihisen Kalevin ja Maneliuksen Ai-mon talojen kohdalle monestakin käytännön syystä.”


Kesantotien (kaavaehdotuksessa II Yrityskyläntien) linjaus on suunniteltu Muhoksen kirkonky-län osayleiskaavassa 2030. Linjauksessa on huomioitu teollisuusalueen liikenteen lisäksi Yri-tyskyläntien pohjoispuolelle tulevaisuudessa mahdollisesti asemakaavoitettava asutuinalue sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu valtatien 22 ohikulkutie. Ohikulkutien suunniteltu linjaus kulkee melko lähellä uuden Yrityskyläntien eteläpuolella, eikä Yrityskyläntietä sen vuoksi ole mahdollista siirtää etelämmäksi.


Uuden Kesantotien eteläpuolelle jää joitakin asuttuja pihapiirejä, joiden kulkuyhteydet tullaan huomioimaan Yrityskyläntien ja mahdollisen uuden asuinalueen suunnittelussa.

2.3 Muhoksen keskustan teollisuusalueen kortteleiden 212-217 allekirjoittaneet yrittäjät

”Vaadimme muutosta teollisuusalueelta Kylmälänkyläntielle menevään linjaukseen (samoin kuin Eeva-Liisa ja Tapio Rauhio), joka tulee tehdä nykyisen voimassa olevan kaavan mukaisesti Sepäntien päästä Talonpojantie/Kylmälänkyläntien risteykseen, koska se on järkevin ja turvalli-sin reitti Kylmälänkyläntielle. Kolme yleisen tien liittymää peräjälkeen (Piilohaan Anttilantien liit-tymä mukaan luettuna) ei ole perusteltavissa mitenkään. Asuntoalueen AP-1 voi suunnitella uusiksi siirtämällä lähivirkistysalueen VL Talonpojantiestä pohjoiseen, rakentamalla kevyen lii-kenteen väylä uuden tien viereen Heinäläntielle asti ja laajentamalla hieman sitä. Muhoksella ei ole asuntotonttipulaa.

Turvallisin ja edullisin vaihtoehto olisi rakentaa kiertoliittymä Talonpojantien ja Kylmälänkylän-tien risteykseen, johon tulisi myös Anttilantien liittymä Piilohaasta; kolmen eri liittymän sijaan. Tämä vaihtoehto olisi myös ”Tillmannin risteyksen” turvallisuutta lisäävä, koska kiertoliittymä rauhoittaisi Kylmälänkylästä tulevan liikenteen jo ennen ongelmallista Tillmannin risteystä. Ke-vyen liikenteen väylä Piilohaasta olisi myös turvallisempi liikenneympyrän vieressä ylittämässä Kylmälänkyläntietä kuin pelkän T-liittymän kohdalla. Turvallinen ja järkevä vaihtoehto edellyttää myöskin yhteistyötä ELY-keskuksen kanssa kiertoliittymän- ja kevyen liikenteen väylän raken-tamisesta tulevaisuudessa kiertoliittymästä ”Tillmannin risteykseen” Kylmälänkyläntien varteen.

Kaikille teollisuustonteille tulee olla yleinen tieyhteys, sekä ohitustielle varaus Sepäntie-Kum-muntien risteyksestä Kummuntietä jatkamalla Luovin alueen ja asuntoalueen välistä Varikkotien varaukseen (ei saa poistaa asemakaavasta) – Keskustie. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa myös Luovin oppilaitoksen liikennöinnin turvallisesti Ouluun päin Keskustien kautta. Tähän Kummuntien jatkon varaukseen voisi siirtää myös moottorikelkkareitin pois Luovin pihalta.

Emme hyväksy raskaan liikenteen ajokieltoja teollisuusalueella, koska yritystoimintamme pe-rustuu pääosin raskaan kaluston käyttöön. Uusien ”töyssyjen” rakentaminen Sepäntie-Kum-munti-Veturitie-Keskustie-Valtatie alueelle on lopetettava kappaletavarakuljetuksien tavaroiden särkymisen estämiseksi.

Asemakaavaratkaisua tehtäessä ei ole tarkasteltu riittävästi vaihtoehtoisia ratkaisuja tulevaisuu-den haasteisiin niin kuin kaavanlaatijakin tunnustaa 4.5 kappaleessa, vaan asemakaava on pel-kästään Ammattiopisto Luovin tilaustyö, joka ei monilta osin vastaa paikallisten yritysten tar-peita.”


Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole osoitettu minkäänlaista katuyhteyttä Sepäntieltä Kyl-mälänkyläntielle. Voimassa olevassa Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavassa 2030 yhteys on osoitettu samaa reittiä kuin asemakaavaehdotuksessa. Asemakaavan muutos ja laajennus poh-jautuu voimassa olevaan yleiskaavaan, jossa on suunniteltu Muhoksen keskustan kehittämistä kymmenien vuosien aikajänteellä.

Yrityskyläntien linjauksen on suunnitellut ammattitaitoinen liikennesuunnittelija, joka on ottanut suunnittelussa huomioon liikenteen sujuvuuden lisäksi liikenneturvallisuuden. Yrityskyläntien linjausta ei ole tarpeen muuttaa.


Ammattiopisto Luovin korttelialueen läpi ei ole mahdollista osoittaa katuyhteyttä. Kummuntietä ei tilanpuutteen vuoksi ole mahdollista jatkaa Luovin alueen ohi Keskustien jatkeelle. Moottori-kelkkareitin osoittamista Kummuntien jatkeelle on tutkittu, mutta reitille ei ole asuinalueen ja teollisuusalueen välissä tilaa.

Keskustan teollisuusalueelle ei ole suunniteltu ajoneuvoliikenteen kulkurajoituksia. Asemakaa-van muutoksen ja laajennuksen tavoitteena on, että uusi Yrityskyläntie on sujuvin yhteys Kyl-mälänkyäntien suuntaan ja ohjaa osan raskaasta liikenteestä pois Veturitieltä. Kulkua ei kuiten-kaan ole tarkoitus rajoittaa millään katuosuuksilla. Hidasteisen rakentamiseen ei voida asema-kaavassa ottaa kantaa, niiden rakentaminen liittyy toteuttamisvaiheen katusuunnitteluun.

2.4 Eeva-Liisa Jäälinoja-Rauhio ja Tapio Rauhio

”Vaatimukset ja näkemykset nähtävänä olevaan asemakaavaan

Teollisuusalue on ollut kyseessä olevalla alueella jo vuosikymmeniä. Nyt vaikuttaa siltä, että alueen yrittäjien toimintaa ollaan heikentämässä erinäisin rajoituksin ja kaavamerkein. Asema-kaavaehdotus on pääosin tehty Luovin ehdoin. Ja muita alueen toimijoita, yrittäjiä ja asukkaita, joita asia koskee ja vaikuttaa ei ole riittävästi kuultu.

Emme hyväksy raskaan-, tai minkään muidenkaan ajoneuvojen ajokieltoja, rajoituksia teolli-suusalueella. Alueen yrittäjien toimintaa ei saa vaikeuttaa asettamalla mahdollisesti myöhem-min, kaavan voimaantulon jälkeen ajokielto tai rajoitus Tehtaan-, ja Kummuntielle, josta nyt suo-rin yhteys Veturi- ja Keskustien kautta keskustaan VT:22:lle ja Ouluun.

Veturi-, ja Tehtaantien varressa on jo kevyen liikenteen väylät suojaamassa jalankulkijoita ja kun vielä Kummun- ja Sepäntielle on rakennetaan kevyen liikenteen väylät ja Veturiteille Kum-muntien ja Talonpojantien risteysalueille merkitään suojatiealueet, niin ei ole mitään todellista syytä kieltää tai rajoittaa raskaan ajoneuvojen liikennettä teollisuusalueella ja kyseessä olevilla teillä.

Kuten aiemmin (15.2.207) kannan otoissamme olemme lausuneet, niin olemme edelleen sitä mieltä, että paras vaihtoehto (ve1) uudelle tielle on teollisuusalueelta Luovin kiinteistön etelä-puolelta länteen Kujalantien suuntaan Keskustievaraukseen, josta Keskustien alikulun kautta VT22:lle ja Ouluun. Tämä tienlinjaus on lyhin ja suorin tiereitti Luovin ja muulle liikenteelle kes-kustaan VTT22_lle ja Ouluun jonne eittämättä Luovin pääasiallinen liikenne suuntautuu. Tämä vähentää Luovin liikennettä Tehtaantiellä ja Kummuntiellä. Tämä tievaihtoehto vähentää liiken-nettä ja sen aiheuttamaa saastuttavaa vaikutusta ydinkeskustan alueella verrattaessa siihen, että jos Ouluun menevä liikenne kierrätetään uutta ns. Kesantotietä Kylmälänkyläntien kautta. Tämä esittämämme tievaihtoehto ei mene Luovin YO alueen läpi, joten käsittääksemme se ei haittaa eikä vaaranna Luovin oppilaiden ajoharjoittelua kaavoitetulla YO alueella. Tie ei estä mahdollista Luovin maatalouteen liittyvää rakentamista ja opetusta tämän esittämämme tien eteläpuolella sille varatulla alueella. Kaavaselosteessa 3.4.2018 sivu 19 kaavoittaja on sijoitta-nut Luovintien länteen Keskustielle meneväksi, kuten me ehdotamme parhaana vaihtoehtona Luovin ja mahdollisesti muulle liikenteelle.

Jos mielestämme parasta vaihtoehtoa ve1) ei toteuteta, niin suunnitellun Kesantotien sijaan uusi tie tulisi linjata (ve2) mukaan ja rakentaa Sepäntieltä Kylmälänkyläntielle (Talonpojantie-Kylmälänkyläntien risteykseen), kuten (15.2.2017) lausunnossamme ja suunnitelmissamme esitimme. Myös teollisuusalueen yrittäjät olevat lausunnoissaan esittäneet ja olleet kyseessä olevan tievaihtoehdon kannalla. Tämä tievaihtoehto (ve2) teollisuusalueelta Kylmälänkyläntielle


on kustannuksiltaan halvin rakentaa, koska se on lyhin ja koska kunta omistaa kokonaan maa-pohjan. Tämä tievaihtoehto on hyvä myös sen tähden koska se toimii mahdollisen tulevan asu-tuksen kokoojatienä ja vähentää jatkossa tierakennuskustannuksia. Mielestämme se ei vaa-ranna eikä haittaa mahdollista tulevaa rakentamista. Tie on turvallinen kun se suunnitellaan ja rakennetaan turvalliseksi tuleva asutus ja muut tekijät huomioiden, kuten jalankulku-pyörätie, asutusta suojaava puusto ja muu kasvillisuus. Hyviä esimerkkejä vastaavanlaisten teiden ja sii-hen asutuksen ja ympäristön yhteen liittämisestä ja huomioimisesta suunnittelussa ja rakenta-misessa on paljon.

Huonoa mielestämme (ve2:ssa) ja suunnitellussa Kesantotiessä on se, että kun Kylmälänkylän-, ja Veturitien-, (ns. Tillmannin) risteys on nykyisellään vaarallinen tietä ylittäville lapsille ja jos nyt vielä risteysalueelle lisätään Kesanto-, Kylmälänkyläntien kautta kierrätettävä Luovin ja muu teollisuusalueen liikenne muuttuu tilanne risteyksessä entistä vaarallisemmaksi. Selvää on myös se, että jos teollisuusalueen ja Luovin liikenne kierrätetään Kesanto, Kylmälänkyläntien kautta keskustaan ja Ouuluun, niin liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyvät keskustassa ja kuljetuskustannukset kasvavat.

Kun kaavoittaja vastineessaan on huolissaan siitä, että teollisuusalueen nykyinen liikenne häi-ritsee asutusta ja päiväkotia melulla ja muilla häiriötekojöillä niin miten on sitten kun liikenne uuden kaavassa olevan Kesantotienyhteyden tai (ve2) myötä kasvavat mm. Veturitiellä, Teh-taantiellä, Kummuntiellä ja muilla teollisuusalueen teillä. Teollisuusalueen teistä tulee uuden tieyhteyden myötä väistämättä läpikulkuteitä Kylmäläkylän tielle ja päinvastoin.

Me allekirjoittaneet emme hyväksy uuden Kesantotien rakentamista asemakaavassa ehdotet-tuun paikkaan, ”neitseelliselle” peltoviljelyalueelle. Vaadimme Kesantotien poistamista kaavasta ja linjaamista uusi tie joka vaihtoehto (ve1) tai vaihtoehto (ve2) esittämiemme linjausten mukai-sesti, joka on nähtävänä liitteessä (liite 1) tai kuten kaavaselostuksessa 3.8.2018 sivu 19 kaa-voittaja on Luovintien paikan esittänyt sijoitettavaksi (liite 2).

Jos kielteisestä kannastamme huolimatta Kesantotie päätetään suunnitella ja rakentaa tilamme Koivusaari 30:80 pohjoispuolelle rajamme läheisyyteen, vaadimme, että kunta muuttaa tilamme ja tien väliin jäävän alueen kaavassa puistoalueeksi VP tai antaa meille mahdollisuuden lunas-taa väliin jäävä alue ja rakentaa siihen puisto. Suojavyöhyke on tärkeä siksi koska haluamme tuottaa maillamme jatkossakin puhdasta ruokaa, joten mielestämme suojavyöhykkeelle, puis-tolla on hyvät perusteet. Lisäksi vaadimme että, kulkuyhteydet Holapanyksityistielle säilyvät ja ovat esteettömät myös jatkossa.

Lisäksi toiveenamme esitämme, että Kesantotie nimi muutetaan Jannelan-, tai Leppäsen tieksi, koska tie on suunniteltu Leppäsen maille ja kun mm. eläessään Janne Leppänen oli alueen yksi suuri persoona. Kesantotie nimelle ei ole perusteita, koska alue jolle tie on suunniteltu ei ole ollut kesannolla vaan viljelyskäytössä.”


Keskustan teollisuusalueelle ei ole suunniteltu ajoneuvoliikenteen kulkurajoituksia, eikä sellaisia ole osoitettu kaavaehdotuksessa.

Ammattiopisto Luovin korttelialueen läpi ei ole mahdollista osoittaa katuyhteyttä. Kaavaehdo-tuksessa osoitettu maatalousalue (MT) on toiminnallisesti osa Luovin kampusaluetta, eikä sen läpi voi viedä katuyhteyttä. Nähtävillä olleen ehdotusvaiheen kaavaselostuksen sivulla 19 on esitetty voimassa oleva asemakaava, jossa Varikkotie yhdistyy Keskustiehen. Tätä asemakaa-vaa ollaan nyt muuttamassa.


Asemakaavaehdotuksessa osoitettu uusi Kesantotie (kaavaehdotuksessa II Yrityskyläntie) on voimassa olevan Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan mukainen. Yrityskyläntien linjauksella varaudutaan teollisuusalueen liikenteen lisäksi tien pohjoispuolelle mahdollisesti kaavoitettavan asuntoalueen liikenteeseen. Paljon raskasta liikennettä välittävä kokoojatie ei voi sijaita asuin-alueen keskellä, koska raskas liikenne aiheuttaa asuinalueelle liikenneturvallisuusriskin ja viih-tyvyyshaitan.

Tillmannin risteyksen liikenneturvallisuusongelmat ovat Muhoksen kunnan tiedossa. Risteyksen liikenneturvallisuuden parantaminen on mahdollista, mutta asiaa ei käsitellä Keskustan teolli-suusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen yhteydessä. Yrityskyläntielle siirtyvä ras-kas liikenne tulee todennäköisesi olemaan valtatielle 22 idän suuntaan johtavaa liikennettä. Ny-kyään tähän suuntaan kulkeva liikenne kulkee Veturitietä myöskin Tillmannin risteyksen kautta Kylmälänkyläntielle ja edelleen valtatielle 22. Liikenne Tillmannin risteyksessä ei tule merkittä-västi lisääntymään, mutta sen suunta muuttuu. Valtatietä 22 länteen suuntautuva liikenne tulee edelleen kulkemaan Keskustien kautta.

Muistutuksessa esitetään, että muistutuksen esittäjän tilan ja Kesantotien (Yrityskyläntie) väliin kaavoitetaan puistoalue. Tässä vaiheessa Yrityskyläntiestä asemakaavoitetaan vain katualue, tulevat asuin- ja viheralueet suunnitellaan myöhemmässä asemakaavoituksessa. Puistoa ei tässä vaiheessa nähdä tarkoituksenmukaiseksi osoittaa asemakaavassa, mutta alueen hoi-dosta ja maanomistuksesta on mahdollista neuvotella asemakaavaprosessin ulkopuolella.

Holapan yksityistieltä tullaan rakentamaan liittymät uudelle Yrityskyläntielle.

Kesantotie-nimi on kaavaehdotuksessa II muutettu alueelle paremmin sopivaksi yrityskylän-tieksi.

LIITE 4

MUHOKSEN KESKUSTAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS- JA LAAJENNUS

Ehdotusvaiheen II palaute ja vastineet toisesta kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy 9.8.2019


Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotusvaiheen II aineisto asetettiin nähtäville 23.5.-24.6.2019 väliseksi ajaksi. Asemakaavaehdotuksesta saatiin 1 muistutus ja 5 lausuntoa. Li-säksi Pohjois-Pohjanmaan liitto on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa kaavaehdotuksesta.

Vastineet annetaan määräaikaan tai myönnettyyn lisäaikaan mennessä kunnan kirjaamoon toimitetuista lau-sunnoista ja mielipiteistä.

Sisällysluettelo

1 Lausunnot 3 1.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 24.6.2019 3 1.2 Pohjois-Pohjanmaan museo, rakennettu kulttuuriympäristö 18.6.2019 3 1.3 Pohjois-Pohjanmaan museo, arkeologinen kulttuuriperintö 17.6.2019 3 1.4 Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu, 22.5.2019 4 1.5 Oulun seudun ympäristötoimi, terveydensuojelu, 13.6.2019 4

2 MUISTUTUKSET 6 2.1 Eeva-Liisa Jäälinoja-Rauhio ja Tapio Rauhio 6


1 LAUSUNNOT

1.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 24.6.2019

”Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Muhoksen keskustan teollisuus-alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toisesta kaavaehdotuksesta.”



1.2 Pohjois-Pohjanmaan museo, rakennettu kulttuuriympäristö, 18.6.2019

”…Tämä lausunto koskee rakennettua kulttuuriympäristöä.

Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse rakennetun kulttuuriympäristön arvokoh-teita. Kunnan tärkein teollisuusalue sijaitsee keskisellä paikalla, keskustan kohdalla rautatien eteläpuolella, kahden pientaloalueen välissä. Sijainti asettaa vaatimuksia alueen eri toiminnoille. Toiminnallisesti alueen voimakas sekoittuminen on ristiriitaista ja vaikuttaa väistämättä lähialu-een asumisviihtyisyyteen. Teollisuusalueen liikenteen osoittaminen erilliselle reitille liikenne-merkein on mahdollista osoittaa ja Tehtaantie, nimestä huolimatta, tulee turvata vain oppilaitok-sen, KLTY-1 -kortteleiden ja asuntoliikenteen käyttöön. T-kortteleiden ohessa toimii Luovin Mu-hoksen yksikön toimipiste, joka vain ammatillisena oppilaitoksen tai vastaavana toimijana on mahdollista sijoittaa teollisuusalueen välittömään läheisyyteen. Kortteleiden kaavamerkein on hyvin osoitettu kortteleiden erityisvaatimukset/-edellytykset toiminnoille. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomauttamista Keskustan teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laa-jennuksen 2. ehdotukseen.”


Lausunto merkitään tiedoksi. Vaikka uusi Yrityskyläntie rakennetaan, tarkoituksena ei ole rajoit-taa liikennettä Tehtaantiellä.

1.3 Pohjois-Pohjanmaan museo, arkeologinen kulttuuriperintö, 17.6.2019

”…Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä.

Pohjois-Pohjanmaan museo on lausunut kaavasta sen luonnosvaiheessa 6.2.2019. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.”




1.4 Oulun seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu, 22.5.2019

”Oulun seudun ympäristötoimi on antanut lausuntonsa 6.2.2019 asemakaavasta sen luonnos-vaiheessa. Ympäristötoimi ei anna lausuntoa asemakaavaehdotuksesta.”



1.5 Oulun seudun ympäristötoimi, terveydensuojelu, 13.6.2019

”Selostus

Muhoksen kunta pyytää terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Muhoksen kunnan asema-kaavaehdotuksesta. Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Kirkonkylän asemakaavan kort-teleita 212-217. Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen taustalla on ammattiopisto Luovin Muhoksen toimintojen keskittäminen yhdelle kampusalueelle keskustan teollisuusalueelle. Am-mattiopisto Luovin tarkoituksena on muodostaa Varikkotielle oma kampusalue, jonka läpi ei ole kulkua muille tonteille. Teollisuusalueen vieressä sijaitsee lisäksi omakotitalovaltaisia asuinalu-eita ja Koivulehdon päiväkoti.

Luovin ammattiopiston teollisuusalueella sijaitsee nykyisellään osa Luovin koulutuksesta. Ase-makaavaselostuksen mukaan tulevaisuudessa kampukselle siirretään lisäksi maatalousalan koulutus, joka sijaitsee nykyään Pohjola-kodin yhteydessä.

Ammattiopiston asuntola sijaitsee Muhoksen ydinkeskustassa. Oppilaat kulkevat kouluun kä-vellen. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi läheiselle tehtaantielle on toteutettu kevyen lii-kenteen väylä. Oppilaat joutuvat kulkemaan kouluun myös rautatien kautta. Asemakaavaselos-tuksen mukaan suorin reitti asuntolalta koululle kulkee rautatien yli, mikä on aiheuttanut ongel-mia ja vaaratilanteita radalla. Rautatien ali on alikulkukäytävä, mutta se ei ole riittänyt estämään oppilaiden radanylityksiä.

Nykyisellään teollisuuskylän raskas liikenne kulkee Kirkonkylän koulun ohi, mikä aiheuttaa vaa-ratilanteita alakouluikäisten lasten koulutielle. Asemakaavan selostuksessa mainitaan, että lii-kenneturvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että teollisuus- ja yritysalueella kevyt liikenne olisi erotettu ajoneuvoliikenteestä.

Suunnittelualueen läpi kulkee lisäksi seudullinen moottorikelkkailureitti. Teollisuusaluetta hal-kaiseva moottorikelkkailureitti on linjattu osittain uudelleen ja se on pyritty mahdollisuuksien mu-kaan johtamaan viheralueiden kautta. Moottorikelkkareitti kulkee kuitenkin noin 100 metrin mat-kan Varikkotien katualueella, jolloin selostuksen mukaan reitille tulisi varata tilaa tien varrelle.

Liikenteen lisäksi melu ja pöly voivat häiritä teollisuusalueen lähellä sijaitsevaa asutusta ja muita häiriölle herkkiä toimintoja.

Asemakaavaselostuksen mukaan uuden kadun toteuttaminen Keskustan teollisuusalueelta Kyl-mälänkyläntielle ohjaa teollisuusalueen liikennettä pois Veturitieltä, mikä parantaa taajaman lii-kenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Teollisuusalueen sisällä katualueille toteutettavat kevyen liikenteen väylät lisäävät liikenneturvallisuutta.

Toimenpiteet

Oulun seudun ympäristötoimen terveydensuojeluviranomainen toteaa lausuntonaan seuraa-vaa:


Mikäli asemakaavamuutos toteutuu ja kaikki Luovin ammattiopiston toiminnat siirretään Muhok-sen kunnan teollisuusalueelle, on erittäin tärkeää huomioida kaavaselostuksessakin mainittu liikenneturvallisuus. Oppilaiden kulkeminen asuntolasta oppilaitokseen tulee mahdollisuuksien mukaan turvata siten, että esimerkiksi rautatien ylitys ja raskas liikenne huomioidaan.

Myös lähialueen koulun ja päiväkodin toiminta sekä lähellä sijaitseva asutus tulee ottaa huomi-oon liikenneturvallisuutta suunniteltaessa.

Liikenneturvallisuuden lisäksi on syytä huomioida myös mahdolliset raskaan liikenteen aiheut-tamat melu- ja pölypäästöt."


Lausunto merkitään tiedoksi. Liikenneturvallisuus on ollut yksi kaavan suunnittelun lähtökoh-dista, ja turvallisen kevyen liikenteen väylästön rakentaminen mahdollistetaan katualueiden riit-tävällä mitoituksella.


2 MUISTUTUKSET

2.1 Eeva-Liisa Jäälinoja-Rauhio ja Tapio Rauhio

”Vaatimukset ja näkemykset nähtävänä olevaan teollisuusalueen kaavaan

Kuten olemme aiemmin kyseessä olevan kaavan nähtävillä oloaikoina (syyskuu 2015, 2.2.2017, 7.2.3017, 9.2.2017, huhtikuu 2018 sekä 15.2.2019) esittäneet, pitäydymme antamissamme vaatimuksissa ja lausunnoissa.

Näiden antamiemme lausuntojen ja vaatimuksien lisäksi pyydämme kaavoittajaa ja rakentajaa kiinnittämään erityistä huomiota melun, pölyn, valon ja muiden erilaisten saasteiden ennakko-torjuntaan rakentaessaan teitä kyseessä olevalle ja muille asutusalueille.

Lisäksi pyydän kaavoittajaa antamaan vastineen lausuntoomme 9.2.2017 vastineenne kohta 2, jossa kaavoittaja kirjoittaa: Kaksi lähes peräkkäin tulevaa T-liittymää Kylmälänkyläntiehen on turvallisempi kuin yksi nelihaaraliittymä. Tietämäni mukaan tiehallinnon linjaus, näkemys asiasta on ja oli esim. VT 22 parantamisen yhteydessä. Eli siinä poistettiin mahdollisimman monta T-liittymää turvallisuuden parantamiseksi. Tässäkin ehdottamassamme tapauksessa olisi voitu ra-kentaa turvallinen, joustava liikenneympyrä.”

Liikennesuunnittelijan vastine:

Kaksi perättäistä T-liittymää on turvallisempi kuin yksi nelihaaraliittymä suurimmassa osassa tapauksista. Jos liittyvän suunnan liikenne on hyvin vähäistä niin silloin nelihaaraliittymä on ok. Maanteillä uusia nelihaaraliittymiä ei saisi tehdä (Tasoliittymät, Tiehallinto 2001) ja jos tehdään, ne tulisi varustaa liikennevalo-ohjauksella. Kaupungeissa käytetään nelihaaraliittymiä, sillä siellä yleensä ajonopeudet ovat alhaisempia kuin maanteillä. Nelihaaraliittymän vaarallisuutta lisää se, että siinä on mahdollista ajaa päätien yli suoraan ja se on aiheuttanut aika paljon on-nettomuuksia.

Kiertoliittymä on tietenkin periaatteessa hyvä ratkaisu. Ko. paikassa Kylmälänkyläntien itäpuo-lella olevassa asemakaavassa on osoitettu kokoojakatu. Jos sen ja Kylmälänkyläntien liittymään rakentaisi kiertoliittymän niin neljänneksi haaraksi tuleva uusi katu jäisi liiaksi nyt työn alla olevan kaavan pohjoisreunaan. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi kiertoliittymä ei muu-tenkaan ole tarpeen ko. kohdassa, eikä nelihaaraliittymässä valo-ohjaus.

Vt 22:lla poistettiin T-liittymiä, sillä niitä oli lukumääräisesti paljon. Valtatiellä pyritään vähentä-mään liittymien määrää ja parantamaan jäljelle jäävien liittymien turvallisuutta. Uusia nelihaara-liittymiä sinne ei suunniteltu.

asemakaavan selostus · 2019. 9. 5. · asemakaavan selostus . keskustan teollisuusalueen...

Documents