aprendizaje centrado en el alumno
DESCRIPTION
Aprendizaje centrado en el alumno. Temario de PsicologíaTRANSCRIPT
AApprreennddiizzaajjee cceennttrraaddoo eenn eell aalluummnnoo
Introducción
Frente a los enfoques didácticos clásicos centrados en el aula y en el
profesor, hoy se propugna una enseñanza centrada en la actividad
autónoma del estudiante, lo que conlleva cambios en la organización,
distribución y recursos del aula y de las actividades que se llevan a cabo en
ella.
El alumno debe involucrarse directamente en experiencias que generen significados que provean de algún sentido al aprendizaje, con esta lógica el alumno puede construir su propio conocimiento. La
participación de los alumnos en diversas tareas genera en ellos la búsqueda
del significado de dichas actividades, a partir de un razonamiento y de la
evaluación que realizan de las distintas situaciones, permitiendo así a los
estudiantes la oportunidad de desarrollar la habilidad para formular y
solucionar problemas.
El papel del docente en el modelo centrado en el alumno consiste, en incentivar la motivación de los alumnos los profesores deben de enfocar
sus esfuerzos en ayudar a los alumnos a que encuentren sus pasiones, a
que descubran lo que les preocupa, a que creen sus propias agendas de
aprendizaje y lo más importante a que se conecten con lo que son, y con lo
que hacen en el aula.
A continuación, pasaremos a definir las técnicas centradas en el alumno,
los objetivos de estas y las ventajas y desventajas que ocasiona este tipo de
aprendizaje comparado con el método tradicional, más centrado en el
profesor. Elaborando más detalladamente después el método cooperativo, y
aplicándolo después a una asignatura de nuestra carrera.
Definición
El Aprendizaje Centrado en el Alumno (ACA) es un modelo de
aprendizaje que ubica al alumno en medio de su propio proceso de
aprendizaje, los alumnos son activos participantes en su aprendizaje,
aprenden a su propio ritmo y usan sus propias estrategias; están más
intrínseca que extrínsecamente motivados, el aprendizaje es más
individualizado que estandarizado.
El aprendizaje centrado en el alumno desarrolla el aprender habilidades
como la solución de problemas, pensamiento crítico y reflexivo.
Este aprendizaje se distingue del centrado en el profesor, el cual se
caracteriza por la transmisión de información de un experto en conocimiento
(profesor) a un receptor pasivo (alumno) o consumidor.
Objetivos
Como objetivos del aprendizaje centrado en el alumno podemos
destacar los siguientes, si nos centramos en los objetivos generales o
específicos y teniendo también en cuenta los objetivos de la materia
impartida.
*Objetivo general: Innovar el proceso de formación profesional, mediante
la implantación de un modelo educativo que privilegie al alumno como
protagonista del proceso de aprendizaje y considere el uso efectivo de las
tecnologías de información y comunicación, como elemento de apoyo a la
docencia.
*Objetivos específicos:
• Mejorar la calidad del proceso de aprendizaje centrándolo en el alumno
• Fortalecer el recurso humano para apoyar el aprendizaje centrado en
el alumno
• Implementar la infraestructura física y tecnológica para el aprendizaje
centrado en el alumno
*Objetivo general de la materia: Se refiere a los conocimientos,
habilidades, actitudes y valores que se pretenden lograr a lo largo del curso
académico. Supone el objetivo general planteado en el programa oficial de
la asignatura.
*Objetivos específicos de la materia: Se refiere a los conocimientos,
habilidades, actitudes y valores que se pretende lograr durante el desarrollo
de un tema o subtema. Los criterios de evaluación deben estar basados en
la comparación de estos objetivos y el desempeño mostrado por el alumno
a lo largo del tiempo que dure la unidad de aprendizaje.
Ventajas y desventajas del aprendizaje tradicional:
Ventajas Inconvenientes
• Poca participación del
estudiante
• No atiende al aprendizaje
autónomo
• No atiende a ritmo individual
• No controla el proceso de
aprendizaje
• Ahorro de tiempo y medios
• Presencia del profesor
• Atender a grupos numerosos
• Proporciona mayor seguridad
• Facilita mucha información
elaborada
Ventajas e inconvenientes del aprendizaje centrado en el alumno:
Ventajas Inconvenientes
• Alta participación del
estudiante
• Tutorías formadas por
pequeños grupos
• Atención al progreso y ritmo
individual
• Facilita habilidades
académicas, de trabajo en equipo,
relaciones sociales, ...
• El aprendizaje mejora al
preparar los temas.
• Posibilidad de elegir las
tareas en las que se vea mas
capaz.
• Examen no obligatorio
• El trabajo en equipo emplea
mucho tiempo.
• Aumenta la carga de trabajo
• La presencia del profesor
disminuye
• Todos los componentes de
equipo no trabajan lo mismo
• Posibilidad de no disponer de
tiempo (personas que trabajan)
El Aprendizaje Cooperativo es probablemente el paradigma educativo
mejor documentado y sobre el que más se ha investigado. Es por ello que
se conocen perfectamente sus múltiples virtudes, y pueden citarse, para
cada una de ellas, diversos trabajos de investigación que la sustentan. En
esta sección se describen las virtudes más destacadas.
PROMUEVE LA IMPLICACIÓN ACTIVA DEL ESTUDIANTE EN EL PROCESO DE APRENDIZAJE
A pesar de la evidencia científica de que la atención de los estudiantes
decae muy rápidamente pasados 15-20 minutos desde el inicio de una clase
expositiva, esta estrategia docente continúa siendo la más utilizada, de
manera que el estudiante queda relegado al papel de mero espectador
pasivo.
Las técnicas de aprendizaje cooperativo permiten a los estudiantes
actuar sobre su propio proceso de aprendizaje, implicándose más con la
materia de estudio y con sus compañeros. Además, el aprendizaje
cooperativo facilita la implicación de todos los estudiantes, en
contraposición con otras técnicas que a menudo no consiguen más que la
participación de un número reducido, que acaban dominando la sesión.
CAPITALIZA LA CAPACIDAD QUE TIENEN LOS GRUPOS PARA INCREMENTAR EL NIVEL DE
APRENDIZAJE MEDIANTE LA INTERACCIÓN ENTRE COMPAÑEROS
La investigación muestra que los alumnos pueden tener más éxito que el
propio profesor para hacer entender ciertos conceptos a sus compañeros.
La razón fundamental de este hecho es que los compañeros están más
cerca entre sí por lo que respecta a su desarrollo cognitivo y a la
experiencia en la materia de estudio.
La investigación muestra también que no sólo el compañero que
aprende se beneficia de la experiencia. También el estudiante que explica la
materia a sus compañeros consigue una mayor comprensión.
La utilización de grupos cooperativos en clase, especialmente si los
grupos son heterogéneos, es un mecanismo ideal para aprovechar el
potencial del aprendizaje entre compañeros. Además, se ha comprobado
que el uso de grupos en clase aumenta la probabilidad de que los
estudiantes se reúnan fuera de clase para continuar estudiando juntos.
REDUCE LOS NIVELES DE ABANDONO DE LOS ESTUDIOS La aplicación de técnicas de aprendizaje cooperativo tiene como
resultado una mayor persistencia de los alumnos en el esfuerzo necesario
para completar sus estudios. Las razones son:
• Se facilita la integración social, que puede satisfacer la fuerte
necesidad de afiliación que tienen muchos estudiantes.
• Los estudiantes manifiestan también un mayor nivel de satisfacción
con las actividades de clase (la satisfacción es necesaria para la
persistencia).
• La interdependencia positiva incrementa el compromiso de los
estudiantes con sus compañeros.
PERMITE CONSEGUIR LOS OBJETIVOS DE LA ENSEÑANZA LIBERAL Y DE LA EDUCACIÓN GENERAL
Los métodos y procedimientos docentes tienen tanta importancia como
los propios contenidos de las materias de estudio, por lo que respecta a la
consecución de los objetivos de la educación general.
El aprendizaje cooperativo tiene diferentes elementos en sintonía con
los objetivos de una educación general:
• La formación de grupos heterogéneos, que permite que los alumnos
estén expuestos a una diversidad de experiencias y perspectivas
• La asignación de diferentes roles a diferentes miembros del grupo, que
facilita que la tarea se aborde desde diferentes puntos de vista
• La mayor responsabilidad del estudiante en el proceso de aprendizaje,
que le permite trabajar con un grado superior de independencia respecto a
la figura que representa la autoridad.
PROMUEVE EL APRENDIZAJE INDEPENDIENTE Y AUTODIRIGIDO La capacidad para aprender de forma autónoma durante toda la vida es
uno de los requisitos que con más insistencia se señalan como esenciales
para tener éxito en la sociedad del siglo XXI.
El aprendizaje cooperativo permite que los estudiantes trabajen de
forma independiente y que asuman responsabilidades en su propio proceso
de aprendizaje.
PROMUEVE EL DESARROLLO DE LA CAPACIDAD PARA RAZONAR DE FORMA CRÍTICA
Hay diferentes elementos en el aprendizaje cooperativo que son
consistentes con los requisitos para desarrollar la capacidad para el
razonamiento crítico:
Enfrentarse con un problema desde una perspectiva crítica y adoptar
alternativas diferentes representa siempre un riesgo emocional importante.
• El soporte que ofrece un grupo de compañeros hace que este riesgo
emocional sea más fácil de asumir.
• El desarrollo de una perspectiva crítica requiere la experimentación de
situaciones en las que los estudiantes puedan independizarse del profesor.
• El hecho de que en el aprendizaje cooperativo se use un cierto tiempo
para la reflexión sobre la calidad de la interacción entre los miembros del
grupo hace que los estudiantes tengan que adoptar una perspectiva crítica
sobre su proceso de aprendizaje.
FACILITA EL DESARROLLO DE LA HABILIDAD PARA ESCRIBIR CON CLARIDAD
El trabajo en grupo ofrece a los estudiantes la oportunidad de escribir
para una audiencia que habla su mismo lenguaje. Cuando los estudiantes
escriben para los profesores, con frecuencia, lo hacen de forma poco
natural y forzada. La escritura para los compañeros es el primer paso para
el desarrollo de una escritura más académica.
FACILITA EL DESARROLLO DE LA CAPACIDAD DE COMUNICACIÓN ORAL
El miedo a hablar en público, que muchos estudiantes manifiestan,
puede dificultar el desarrollo de su capacidad de expresión oral. El trabajo
cooperativo en grupos pequeños puede ofrecer un escenario más
confortable y amigable para dar los primeros pasos.
INCREMENTA LA SATISFACCIÓN DE LOS ESTUDIANTES CON LA EXPERIENCIA DE APRENDIZAJE Y
PROMUEVE ACTITUDES MÁS POSITIVAS HACIA LA MATERIAL DE ESTUDIO
Este hecho se ha demostrado sobre la base de encuestas de
satisfacción de los estudiantes. Además, se ha visto que cuando los
estudiantes hacen un curso en el que se promueve la interacción entre
compañeros aumenta la probabilidad de que elijan asignaturas optativas de
la misma materia.
PERMITE ACOMODAR LOS DIFERENTES ESTILOS DE APRENDIZAJE DE LOS ESTUDIANTES DE HOY DÍA
La investigación ha demostrado que ciertos colectivos de estudiantes
tienen un rendimiento académico mayor cuando se utiliza el aprendizaje
cooperativo. Estos colectivos de estudiantes son:
• Miembros de un grupo racial o étnico comunitario
• Estudiantes adultos
• Mujeres
• Estudiantes extranjeros
La investigación también muestra que los estudiantes prefieren el
trabajo en grupos heterogéneos con una cierta diversidad cultural.
PERMITE LA PREPARACIÓN DE LOS ESTUDIANTES COMO CIUDADANOS
El aprendizaje cooperativo motiva a los estudiantes a perseguir objetivos
comunes, y estimula a que se preocupen más por los demás, en
contraposición con una actitud más individualista y egocéntrica. Es una
pedagogía para la democracia, que otorga el poder a los estudiantes y no
tanto a una figura autoritaria (el profesor). Además, permite desarrollar
habilidades de carácter cívico, como son: dialogar, adoptar múltiples
perspectivas de las cosas, juzgar de forma colectiva, y actuar de forma
colectiva en asuntos de interés común.
PERMITE DESARROLLAR LA CAPACIDAD DE LIDERAZGO A pesar de ser uno de los objetivos de aprendizaje más habituales, no
es frecuente ver planes docentes concretos para el desarrollo de la
capacidad de liderazgo.
Algunas de las características del aprendizaje cooperativo están en
sintonía con el concepto moderno de liderazgo, que enfatiza la cooperación,
el liderazgo de equipos y el reconocimiento de múltiples perspectivas.
PREPARA A LOS ESTUDIANTES PARA EL MUNDO DEL TRABAJO ACTUAL
Una buena parte de las compañías actuales más exitosas se basan en
la utilización de equipos humanos que se autogestionan. Estos equipos son
grupos de empleados interdependientes que pueden autorregular e integrar
sus esfuerzos para desarrollar una determinada tarea.
No obstante, estas compañías indican que han de dedicar un tiempo
importante de entrenamiento "on-the-job", porque que los titulados que
contratan presentas carencias en su capacidad para trabajar en grupo.
El aprendizaje cooperativo representa una pedagogía consistente con
este contexto laboral que encontrarán los estudiantes al titularse.
DDeeffiinniicciióónn ddee aapprreennddiizzaajjee ccooooppeerraattiivvoo::
EEll aapprreennddiizzaajjee ccooooppeerraattiivvoo,, eess uunn eennffooqquuee iinntteerraaccttiivvoo ddee oorrggaanniizzaacciióónn
ddeell ttrraabbaajjoo eenn eell aauullaa sseeggúúnn eell ccuuaall llooss eessttuuddiiaanntteess aapprreennddeenn uunnooss ddee oottrrooss,,
aassíí ccoommoo ddee ssuu pprrooffeessoorr yy ddeell eennttoorrnnoo.. UUnn bbuueenn pprrooffeessoorr ttiieennee qquuee ssaabbeerr
mmuuyy bbiieenn oorrggaanniizzaarr yy pprroommoovveerr aaccttiivviiddaaddeess ppaarraa qquuee ddeessaarrrroolllleenn llooss
eessttuuddiiaanntteess yy aallccaanncceenn ssuuss oobbjjeettiivvooss eedduuccaattiivvooss,, ttaannttoo eenn eell áámmbbiittoo
ccooggnnoosscciittiivvoo ccoommoo ssoocciiaall yy aaffeeccttiivvoo.. EEnn eessttee aapprreennddiizzaajjee,, llooss iinncceennttiivvooss nnoo
ssoonn iinnddiivviidduuaalleess,, ssiinnoo ggrruuppaalleess,, yy llaa ccoonnsseeccuucciióónn ddee llaass mmeettaass ddeell ggrruuppoo
rreeqquuiieerree eell ddeessaarrrroolllloo yy ddeesspplliieegguuee ddee ccoommppeetteenncciiaass rreellaacciioonnaalleess mmuuyy
iimmppoorrttaanntteess eenn eell ddeesseemmppeeññoo pprrooffeessiioonnaall..
SSee ccaarraacctteerriizzaa ccoommoo uunnaa mmeettooddoollooggííaa aaccttiivvaa yy eexxppeerriieenncciiaall ddeennttrroo ddee
uunn mmooddeelloo iinntteerraacccciioonniissttaa ddee eennsseeññaannzzaa//aapprreennddiizzaajjee..
EEssttee eennffooqquuee pprroommuueevvee llaa iinntteerraacccciióónn eennttrree aalluummnnooss,, eennttrreeggaannddoo uunn
aammbbiieennttee ddee ttrraabbaajjoo eenn eell qquuee ssee ccoonnffrroonnttaann ssuuss ddiissttiinnttooss ppuunnttooss ddee vviissttaa,,
ggeenneerráánnddoossee,, aassíí,, ccoonnfflliiccttooss ssoocciiooccooggnniittiivvooss qquuee ddeebbeerráánn sseerr
rreessuueellttooss ppoorr ccaaddaa mmiieemmbbrroo aassiimmiillaannddoo ppeerrssppeeccttiivvaass ddiiffeerreenntteess aa llaa
ssuuyyaa..
PPrroocceeddiimmiieennttooss ddee eellaabboorraacciióónn yy uussoo..
PPoorr oottrraa ppaarrttee,, llooss oobbjjeettiivvooss ddeell aapprreennddiizzaajjee ccooooppeerraattiivvoo eenn ggrruuppoo
ppeeqquueeññoo ssoonn::
>> FFaavvoorreecceerr uunn cclliimmaa ddee ccoonnffiiaannzzaa yy ddee rreessppeeccttoo eenn eell qquuee llooss
eessttuuddiiaanntteess ssee ssiieennttaann sseegguurrooss ppaarraa ccoorrrreerr eell rriieessggoo ddee aapprreennddeerr yy pprraaccttiiccaarr
nnuueevvaass hhaabbiilliiddaaddeess..
>> PPeerrmmiittiirr qquuee ccaaddaa aalluummnnoo yy aalluummnnaa ssee ssiieennttaa vvaalloorraaddoo ccoommoo mmiieemmbbrroo
ddee uunn ggrruuppoo..
>> FFaavvoorreecceerr llaa eeffiiccaacciiaa ddeell aapprreennddiizzaajjee eessccoollaarr ppoorr llaa iinntteerraacccciióónn ssoocciiaall..
SSeeggúúnn LLoobbaattoo((11999988)),, ssee ppuueeddee aallccaannzzaarr ddooss ffaammiilliiaass ddee ccoommppeetteenncciiaass,,
llaass ddee ttiippoo iinntteelleeccttuuaall,, llaass ccuuaalleess ssoonn::
>> LLaass ccoonncceeppttuuaalleess,, llaa ccoommpprreennssiióónn pprrooffuunnddaa ddee llooss ccoonncceeppttooss
aabbssttrraaccttooss yy llaa aapplliiccaacciióónn ddee llooss mmiissmmooss.. LLaa eexxpplliiccaacciióónn ddee uunn ccoommppaaññeerroo aa
oottrroo ggeenneerraa uunnaa mmeejjoorr ccoommpprreennssiióónn eennttrree eellllooss..
>> LLaa rreessoolluucciióónn ccrreeaattiivvaa ddee pprroobblleemmaass,, llaa ccoonnfflluueenncciiaa ddee ppuunnttooss ddee vviissttaa
ddiivveerrssooss pprroodduuccee ssiinneerrggiiaass ddiiffíícciilleess ddee aallccaannzzaarr eenn eell ttrraabbaajjoo iinnddiivviidduuaall oo eenn
llaa rreecceeppcciióónn ppaassiivvaa ddee uunnaa ddee llaass rreecceettaass ppoossiibblleess pprrooppuueessttaa ppoorr eell
pprrooffeessoorr..
>> CCoommppeetteenncciiaass iinntteelleeccttuuaalleess ddee oorrddeenn ssuuppeerriioorr,, ppooddeemmooss ddeessttaaccaarr llaass
ddee aannáálliissiiss,, ccrrííttiiccaa--vvaalloorraacciióónn yy ccrreeaattiivviiddaadd..
>> LLaa eexxpprreessiióónn oorraall,, ssee ddeessaarrrroollllaann llaass ccaappaacciiddaaddeess ddee ppllaanniiffiiccaacciióónn yy
eessttrruuccttuurraacciióónn,, eell mmaanneejjoo ddee llaa aasseerrttiivviiddaadd,, llaa ccllaarriiddaadd eenn llaa eexxppoossiicciióónn,, llaa
rreeaaddeeccuuaacciióónn ddeell ddiissccuurrssoo eenn ffuunncciióónn ddeell ffeeeedd--bbaacckk rreecciibbiiddoo,, eettcc..
OOttrraass ccoommppeetteenncciiaass sseerrííaann ddee oorrddeenn ssoocciiaall::
>> LLaass rreellaacciioonneess iinntteerrppeerrssoonnaalleess..
>> LLaa pprreeppaarraacciióónn aa ddeesseemmppeeññaarr rroolleess
EEssttaass ccoommppeetteenncciiaass ssoocciiaalleess ssee ppuueeddeenn ddiivviiddiirr eenn ddooss ccllaasseess ddee
eessttrraatteeggiiaass.. PPoorr uunn llaaddoo,, eessttrraatteeggiiaass ddee ttaarreeaa yy ppoorr oottrroo llaaddoo,, eessttrraatteeggiiaass ddee
rreellaacciióónn..
SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssii aannaalliizzaammooss eell ppllaanntteeaammiieennttoo eessttrraattééggiiccoo ddeell LLeeaarrnniinngg
TTooggeetthheerr--LLTT vveerreemmooss llaass eessttrraatteeggiiaass mmeettooddoollóóggiiccaass ddeell aapprreennddiizzaajjee
ccooooppeerraattiivvoo.. EEnn uunn pprriinncciippiioo eell ccoommppoonneennttee ddee llaa iinntteerrddeeppeennddeenncciiaa ppoossiittiivvaa
rreeqquuiieerree llaass ssiigguuiieenntteess eessttrraatteeggiiaass::
** IInncceennttiivvooss ccoonnjjuunnttooss..
** DDiissttrriibbuucciióónn aa ccaaddaa mmiieemmbbrroo ddeell ggrruuppoo ddee ddiissttiinnttooss eelleemmeennttooss qquuee ssoolloo
ssoonn rreeaallmmeennttee úúttiilleess ccoommppaarrttiiéénnddoollooss..
** AAssiiggnnaarr rroolleess ccoommpplleemmeennttaarriiooss aa llooss ddiissttiinnttooss mmiieemmbbrrooss ddeell ggrruuppoo..
LLaa rreessppoonnssaabbiilliiddaadd ccoonnssiissttiirráá eenn qquuee ttooddoo eell ggrruuppoo tteennggaa aacccceessoo,,
vvaalloorreenn llooss llooggrrooss yy aappooyyeenn aa llooss ccoommppaaññeerrooss..
PPoorr lloo qquuee rreessppeeccttaa aa llaa iinntteerraacccciióónn ccaarraa aa ccaarraa iimmpplliiccaa llaass iinntteerraacccciioonneess
ccoonnttiinnuuaass yy ddiirreeccttaass eennttrree llooss mmiieemmbbrrooss ccoommoo ssoonn ccoommppaarrttiirr rreeccuurrssooss,,
aayyuuddaarrssee,, rreeffoorrzzaarrssee,, yy ggrraattiiffiiccaarrssee mmuuttuuaammeennttee..
PPaarraa llaass hhaabbiilliiddaaddeess iinnhheerreenntteess aa ppeeqquueeññooss ggrruuppooss,, eell eessttuuddiiaannttee ddeebbee
aaddqquuiirriirr,, ddeessaarrrroollllaarr yy eemmpplleeaarr hhaabbiilliiddaaddeess bbáássiiccaass ddee ttrraabbaajjoo eenn ggrruuppoo::
lliiddeerraazzggoo,, ttoommaa ddee ddeecciissiioonneess,, ccoonnssttrruucccciióónn ddee llaa mmuuttuuaa ccoonnffiiaannzzaa,,
ccoommuunniiccaacciióónn,, yy rreessoolluucciióónn ddee ccoonnfflliiccttooss..
PPoorr úúllttiimmoo llaa rreefflleexxiióónn ssoobbrree eell ttrraabbaajjoo eenn ggrruuppoo ssee uuttiilliizzaa eenn aaccttiivviiddaaddeess
ddee rreefflleexxiióónn yy aavvaalluuaacciióónn ddeell ttrraabbaajjoo eenn ggrruuppoo..
HHaayy ttrreess rroolleess ffuunnddaammeennttaalleess ddee llooss eessttuuddiiaanntteess,, llooss ccuuaalleess ssoonn::
>> CCoooorrddiinnaaddoorr//aa:: lliiddeerraa eell ggrruuppoo,, pprrooppoonniieennddoo llooss oobbjjeettiivvooss,,
eessppeecciiffiiccaannddoo ppoossiibblleess ddeessgglloosseess ddee ttaarreeaass,, ttiieemmppooss yy rreeccuurrssooss..
>> SSeeccrreettaarriioo//aa:: rreeccooggee llaass ccoonnttrriibbuucciioonneess ddee llooss mmiieemmbbrrooss ddeell ggrruuppoo aassíí
ccoommoo eell aaccttaa ddee llaass rreeuunniioonneess..
>> FFaacciilliittaaddoorr//aa:: aannaalliizzaa yy aalloorraa llaa mmeettooddoollooggííaa uuttiilliizzaaddaa yy llaa ppaarrttiicciippaacciióónn
ddee ttooddooss llooss mmiieemmbbrrooss..
EEll aapprreennddiizzaajjee ccooooppeerraattiivvoo eenn ggrruuppoo ppuueeddee vviissuuaalliizzaarrsseevv ccoommoo uunn
pprroocceessoo cciirrccuullaarr oo eenn eessppiirraall ppoorr eell ccuuaall eell eessttuuddiiaannttee vvaa ccoonnssttrruuyyeennddoo ppaassoo
aa ppaassoo uunn aapprreennddiizzaajjee ssiiggnniiffiiccaattiivvoo qquuee aabbaarrccaa ttaannttoo aassppeeccttooss ppuurraammeennttee ddee
ccoonntteenniiddoo oo ddee hhaabbiilliiddaaddeess ccoommoo aassppeeccttoo qquuee ppooddrrííaammooss ddeennoommiinnaarr
ddeeccrreecciimmiieennttoo ppeerrssoonnaall oo rreellaattiivvooss aa hhaabbiilliiddaaddeess ttrraannssvveerrssaalleess yy ddee
aaccttiittuuddeess yy vvaalloorreess..
VVeennttaajjaass yy ddeessvveennttaajjaass ddeell aapprreennddiizzaajjee ccooooppeerraattiivvoo..
CCoonn eell aapprreennddiizzaajjee ppooddeemmooss aallccaannzzaarr llooss mmeejjoorreess llooggrrooss ccoonn uunn
mmaanneejjoo ddee ttiieemmppoo,, rreeccuurrssooss yy eessffuueerrzzoo rreellaattiivvaammeennttee ppeeqquueeññooss.. SSee ttaarrttaa ddee
eexxppeerriimmeennttooss eenn vviivvoo,, ddoonnddee lloo qquuee ssee ssaabbee,, lloo qquuee ssee ssaabbee hhaacceerr yy lloo qquuee
ssee ssiieennttee ffoorrmmaann uunn ccoonnjjuunnttoo iinnddiissoolluubbllee..
SSee ccoonnssiiddeerraann mmuucchhaass vveennttaajjaass ppaarraa eell aapprreennddiizzaajjee ddeell eessttuuddiiaannttee,, uunnaa
ddee eellllaass eess ssuu éénnffaassiiss eenn llaa iinntteerraacccciióónn ssoocciiaall,, eenn llaa uunniióónn ddee llooss
ccoommppoonneenntteess ddeell ggrruuppoo eenn ttoorrnnoo aa mmeettaass ccoommuunneess,, eess uunn ffaaccttoorr mmuuyy
mmoottiivvaaddoorr.. OOttrroo sseerriiaa ssuu llooggrroo eenn eell ddoommiinniioo ddee ccoommppeetteenncciiaass ssoocciiaalleess ccoommoo
ssoonn llaass ddee ccoommuunniiccaacciióónn,, rreellaacciióónn eennttrree iigguuaalleess,, aaffrroonnttaammiieennttoo ddee llaa
ddiiffeerreenncciiaa,, eettcc..
TTaammbbiiéénn iimmpplliiccaa uunnaa mmaayyoorr yy mmeejjoorr ccoommpprreennssiióónn ddee llooss oobbjjeettiivvooss yy ddee
llooss pprroocceessooss iimmpplliiccaaddooss eenn ssuu ccoonnsseeccuucciióónn.. EEssttoo pprroovvooccaa uunn mmeejjoorr
rreennddiimmiieennttoo iinnddiivviidduuaall yy ggrruuppaall,, ttaannttoo eenn ttéérrmmiinnooss ccuuaalliittaattiivvooss ccoommoo
ccuuaannttiittaattiivvooss..
SSiinn eemmbbaarrggoo,, uunn ffaaccttoorr nneeggaattiivvoo ppuueeddee sseerr uunnaa eexxppeerriieenncciiaa ffrruussttrraannttee
eenn eell ttrraabbaajjoo ddee uunn ggrruuppoo.. OOttrraa ddeessvveennttaajjaa sseerriiaa qquuee ssee pprreecciissaa ppoorr ppaarrttee ddeell
pprrooffeessoorraaddoo uunnaa ccoonnffiiaannzzaa rreeaall yy ttrraannssmmiissiibbllee eenn qquuee llooss eessttuuddiiaanntteess ssoonn
ccaappaacceess ddee aapprreennddeerr aauuttóónnoommaammeennttee,, rreessppoonnssaabblleemmeennttee..
TTééccnniiccaass oo vvaarriiaanntteess mmeettooddoollóóggiiccaass..
>> JJiiggssaaww,, ppuuzzzzllee oo rroommppeeccaabbeezzaass.. EElllliioott AArroonnssoonn eess eell aauuttoorr mmááss
iimmppoorrttaannttee ddee eessttee ppllaanntteeaammiieennttoo ((hhttttpp::////wwwwww..jjiiggssaaww..oorrgg//oovveerrvviieeww..hhttmm))..
CCoonnssiissttee eenn ffoorrmmaarr ggrruuppooss ppeeqquueeññooss ddee 55 oo 66 ppeerrssoonnaass.. CCaaddaa eessttuuddiiaannttee
pprreeppaarraarráá uunn aassppeeccttoo yy ssee rreeuunniirráá ccoonn oottrrooss rreessppoonnssaabblleess ddeell mmiissmmoo
aassppeeccttoo ddee oottrrooss ggrruuppooss.. JJuunnttooss eellaabboorraarraann eessee aassppeeccttoo yy lluueeggoo,, ccaaddaa uunnoo,,
lloo aappoorrttaa aa ssuu ggrruuppoo oorriiggiinnaall..
>> SSttuuddeenntt TTeeaamm LLeeaarrnniinngg--SSAATTDD.. SSuu aauuttoorr eess RRoobbeerrtt SSllaavviinn.. EEll pprrooffeessoorr
pprrooppoorrcciioonn iinnffoorrmmaacciióónn aa llooss eessttuuddiiaanntteess ccoonn rreegguullaarriiddaadd.. CCaaddaa eessttuuddiiaannttee
pprreeppaarraa yy eessttuuddiiaa eessooss mmaatteerriiaalleess aayyuuddáánnddoossee yy aayyuuddaannddoo aa ssuuss
ccoommppaaññeerrooss.. LLuueeggoo ssee lleess rreeaalliizzaarráá uunnaa eevvaalluuaacciióónn iinnddiivviidduuaall ppeerroo ssoolloo
tteennddrráánn rreeffuueerrzzoo ssii ttooddooss llooss mmiieemmbbrrooss ddee ssuu ggrruuppoo hhaann aallccaannzzaaddoo uunn
ddeetteerrmmiinnaaddoo nniivveell ddee ccoommppeetteenncciiaa..
>>TTGGTT:: LLooss eessttuuddiiaanntteess ddee ccaaddaa ggrruuppoo ccoommppiitteenn ccoonn llooss mmiieemmbbrrooss ddee
oottrrooss eeqquuiippooss,, ccoonn eell ffiinn ddee ggaannaarr ppuunnttooss ppaarraa ssuu rreessppeeccttiivvoo ggrruuppoo.. SSee ttrraattaa
ddee ooffrreecceerr aa ttooddooss llooss mmiieemmbbrrooss ddeell ggrruuppoo iigguuaalleess ooppoorrttuunniiddaaddeess ddee
ccoonnttrriibbuuiirr aa llaa ppuunnttuuaacciióónn ggrruuppaall,, ccoonn llaa vveennttaajjaa ddee qquuee ccaaddaa eessttuuddiiaannttee
ccoommppeettiirráá ccoonn oottrroo ddee iigguuaall nniivveell..
>>TTAAII:: SSee ccoommbbiinnaa llaa ccooooppeerraacciióónn yy llaa eennsseeññaannzzaa iinnddiivviidduuaalliizzaaddaa.. LLooss
aalluummnnooss pprriimmeerroo ddeebbeenn rreecciibbiirr eennsseeññaannzzaa iinnddiivviidduuaalliizzaaddaa,, aa ssuu pprrooppiioo rriittmmoo..
DDeessppuuééss ssee ffoorrmmaann ppaarreejjaass oo ttrrííooss ee iinntteerrccaammbbiiaann llooss ccoonnoocciimmiieennttooss ccoonn llooss
ccoommppaaññeerrooss.. LLooss ccoommppaaññeerrooss ssee aayyuuddaann eennttrree ssíí aa eexxaammiinnaarrssee yy rreevviissaarr llaass
ssoolluucciioonneess aa llooss pprroobblleemmaass ppllaanntteeaaddooss.. PPoorr sseemmaannaa ssee ddeebbeenn ddee oottoorrggaarr
rreeccoommppeennssaass ggrruuppaalleess..
>>CCIIRRCC:: MMiieennttrraass eell pprrooffeessoorr ttrraabbaajjaa ccoonn uunn eeqquuiippoo,, llooss mmiieemmbbrrooss ddee llooss
oottrrooss ggrruuppooss lloo hhaacceenn ccoonn ppaarreejjaass pprroovveenniieenntteess ddee ddooss ggrruuppooss ddiissttiinnttooss.. SSee
ccoonnssiigguuee llaa iinnssttrruucccciióónn ddeell pprrooffeessoorr,, llaa pprrááccttiiccaa ppoorr llooss eeqquuiippooss,,
pprreeeevvaalluuaacciioonneess yy eexxáámmeenneess.. UUnn eessttuuddiiaannttee nnoo ddeebbee ddee pprreesseennttaarr eell
eexxaammeenn hhaassttaa qquuee llooss ccoommppaaññeerrooss ddeell ggrruuppoo ddeetteerrmmiinneenn qquuee eessttéé
pprreeppaarraaddoo
>> GGrroouupp IInnvveessttiiggaattiioonn--GGII.. EEss mmááss ccoommpplleejjoo.. AAuuttoorreess ccoommooYYaaeell SShhaarraann yy
SShhoolloo SShhaarraann,, SSee ffoorrmmaann ggrruuppooss ppeeqquueeññooss hheetteerrooggéénneeooss.. EEssttooss ggrruuppooss
eelleeggiirráánn eell tteemmaa ddee ttrraabbaajjoo pprrooppuueessttooss ppoorr eell pprrooffeessoorr.. JJuunnttoo ccoonn eell pprrooffeessoorr
pprreeppaarraarraann,, llooss oobbjjeettiivvooss aa aallccaannzzaarr llaass eessttrraatteeggiiaass aa ppoonneerr eenn mmaarrcchhaa,, eettcc..
EEllaabboorraarraann eell ttrraabbaajjoo ccoonn ssuuppeerrvviissiióónn ddeell pprrooffeessoorr yy lloo pprreesseennttaarraann aall rreessttoo
ddee llaa ccllaassee.. FFiinnaallmmeennttee llaa eevvaalluuaacciióónn ddee ttooddooss llooss ggrruuppooss ii ddeell pprrooffeessoorr ddee
llaass ddiiffeerreenntteess pprreesseennttaacciioonneess..
>>CCoo--oopp CCoo--oopp ((KKaaggaann)):: ddiisseeññoo ddee eexxppeerriieenncciiaass iinniicciiaalleess yy ddiissccuussiioonneess
eenn ccllaassee ((ccuurriioossiiddaadd)).. CCoonnffoorrmmaacciióónn ddee ggrruuppooss hheetteerrooggéénneeooss.. IInntteeggrraacciióónn
ggrruuppaall:: mmaanneejjoo ddee hhaabbiilliiddaaddeess ddee ccooooppeerraacciióónn yy ddee ccoommuunniiccaacciióónn ddeennttrroo
ddeell ggrruuppoo.. SSeelleecccciióónn ddeell tteemmaa.. SSeelleecccciióónn ddee ssuubb--tteemmaass.. PPrreeppaarraacciióónn yy
oorrggaanniizzaacciióónn iinnddiivviidduuaall ddee llooss ssuubb--tteemmaass.. PPrreesseennttaacciióónn ddee ssuubb--tteemmaass eenn
rroonnddaass ddee aalluummnnooss aall iinntteerriioorr ddeell eeqquuiippoo.. PPrreeppaarraacciióónn ddee llaa rreepprreesseennttaacciióónn
ddee llooss eeqquuiippooss.. EEvvaalluuaacciióónn ((ppoorr ppaarrttee ddee llooss ccoommppaaññeerrooss ddeell eeqquuiippoo,, ddee
ccllaasseess yy ddeell pprrooffeessoorr))..
>>CCooooppeerraacciióónn GGuuiiaaddaa oo EEssttrruuccttuurraaddaa ((OO´́DDoonnnneellll yy DDaannsseerreeaauu)):: SSee
ffoorrmmaann ddííaaddaass ((ggrruuppooss ddee ddooss)).. AAmmbbooss ccoommppaaññeerrooss lleeeenn llaa pprriimmeerraa sseecccciióónn
ddeell tteexxttoo.. EEll ppaarrttiicciippaannttee AA rreeppiittee llaa iinnffoorrmmaacciióónn ssiinn vveerr llaa lleeccttuurraa.. EEll
ppaarrttiicciippaannttee BB llee ddaa rreettrrooaalliimmeennttaacciióónn ssiinn vveerr eell tteexxttoo.. AAmmbbooss ttrraabbaajjaann llaa
iinnffoorrmmaacciióónn.. AAmmbbooss lleeeenn llaa sseegguunnddaa sseecccciióónn ddeell tteexxttoo.. LLooss ddooss
iinntteerrccaammbbiiaann llooss rroolleess ppaarraa llaa sseegguunnddaa sseecccciióónn.. AA yy BB ccoonnttiinnúúaann ddee eessttaa
mmaanneerraa hhaassttaa ccoommpplleettaarr eell tteexxttoo..
RReeccuurrssooss::
EEnn pprriimmeerr lluuggaarr,, llooss rreeccuurrssooss mmááss iimmppoorrttaanntteess ppaarraa iimmppaarrttiirr uunnaa ccllaassee
uuttiilliizzaannddoo eell aapprreennddiizzaajjee ccooooppeerraattiivvoo ssoonn,, ssuuss ccaarraacctteerrííssttiiccaass ffííssiiccaass yy eell
nnúúmmeerroo ddee eessttuuddiiaanntteess.. EEnn eessttee ccaassoo uunn ssoolloo pprrooffeessoorr nnoo ppooddrráá oorrggaanniizzaarr,,
ccoooorrddiinnaarr yy eevvaalluuaarr eell ttrraabbaajjoo ddee mmááss ddee sseeiiss oo ssiieettee ggrruuppooss.. LLooss ggrruuppooss ssee
ffoorrmmaarraann ddee ccuuaattrroo aa sseeiiss oo ssiieettee ggrruuppooss.. PPoorr ttaannttoo eell ttaammaaññoo ddeell ggrruuppoo nnoo
ppooddrráá ssuuppeerraarr llooss ccuuaarreennttaa eelleemmeennttooss..
LLoo rreeffeerriiddoo aa llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaa ffííssiiccaass ddeell aauullaa ssee nneecceessiittaa,, eell mmoobbiilliiaarriioo
qquuee sseeaa mmoovviibbllee ccrreeaannddoo ssiittuuaacciioonneess ddee aauullaa mmuullttiiffooccaalleess,, ddoonnddee hhaabbrráá uunnaa
mmeessaa ppoorr ggrruuppoo qquuee ppuueeddaa sseerr rreeddoonnddaa ccoonn uunn ddiiáámmeettrroo ddee uunnooss
113300ccmm..TTaammbbiiéénn ppuueeddeenn uuttiilliizzaarrssee oorrddeennaaddoorreess..
LLaass sseessiioonneess ddee ttrraabbaajjoo eenn ggrruuppoo ffuueerraa ddeell aauullaa ddeebbeerráánn ddee ddiissppoonneerr
mmeessaass aallrreeddeeddoorr yy oorrddeennaaddoorreess ppaarraa qquuee ssee rreeúúnnaann llooss ggrruuppooss..
LLooss rreeccuurrssooss mmeettooddoollóóggiiccooss ssee uuttiilliizzaarraann gguuííaass yy pprroottooccoollooss ggeenneerraalleess
ssoobbrree ttééccnniiccaass ddee ttrraabbaajjoo ii ddiinnáámmiiccaa ddee ggrruuppooss..
EEnn úúllttiimmoo lluuggaarr,, llooss ggrruuppooss ppooddrráánn pprreecciissaarr ddee hheerrrraammiieennttaass ee
iinnssttrruummeennttooss eessppeecciiffiiccooss,, ttaalleess ccoommoo iinnssttrruummeennttaall ddiivveerrssoo,, mmaatteerriiaall
bbiibblliiooggrrááffiiccoo,, eettcc..
LLooss pprroocceeddiimmiieennttooss ddee eevvaalluuaacciióónn ssee lllleevvaarraann aa ccaabboo mmeeddiiaannttee::
11.. EEvvaalluuaacciióónn iinniicciiaall ddee llaass ccoommppeetteenncciiaass ccooooppeerraattiivvaass bbáássiiccaass ddee llooss
mmiieemmbbrrooss ddeell ggrruuppoo..
22.. EEvvaalluuaacciióónn ccoonnttiinnúúaa:: ssee eessttaabblleecceenn mmoommeennttooss ddee rreefflleexxiióónn oo
vvaalloorraacciióónn ttaannttoo iinnddiivviidduuaall ccoommoo ddee ppeeqquueeññoo ggrruuppoo yy ddee aauullaa,, ssoobbrree llooss
aassppeeccttooss pprroocceeddiimmeennttaalleess ddeell ttrraabbaajjoo ddeessaarrrroollllaaddoo ccoonn uunnaa oorriieennttaacciióónn
ffoorrmmaattiivvaa..
33.. EEvvaalluuaacciióónn ffiinnaall:: eell pprrooffeessoorr aarrttiiccuullaa eessttrraatteeggiiaass ddee eevvaalluuaacciióónn yy
aauuttooeevvaalluuaacciióónn ddee rreessuullttaaddooss oo pprroodduuccttooss ddeell ttrraabbaajjoo,, ddee llooss pprroocceeddiimmiieennttooss
yy ddee llaass ccoommppeetteenncciiaass ddee iinntteerraacccciióónn llooggrraaddaass..
44.. EEvvaalluuaacciióónn ddee cciieerrrree:: ssee aarrttiiccuullaann pprroocceeddiimmiieennttooss ppaarraa eevvaalluuaarr llooss
llooggrrooss ddeell pprrooggrraammaa yy llaa aaccttuuaacciióónn ddeell pprrooffeessoorr..
55..
HHIISSTTOORRIIAA DDEE LLAA PPSSIICCOOLLOOGGÍÍAA
DDEESSCCRRIIPPCCIIÓÓNN::
LLaa aassiiggnnaattuurraa ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eess uunnaa mmaatteerriiaa ttrroonnccaall
ppaarraa llooss aalluummnnooss ddee 11eerr ccuurrssoo ddee llaa lliicceenncciiaattuurraa ddee ppssiiccoollooggííaa..
CCoonnssttaa ddee 66 ccrrééddiittooss ((55 EECCTTSS)),, qquuee eessttáánn ddiivviiddiiddooss eenn 44 ccrrééddiittooss
tteeóórriiccooss,, 11 ccrrééddiittoo ddee pprroobblleemmaass yy uunn ccrrééddiittoo ddee llaabboorraattoorriioo..
LLaass ccllaasseess ddee tteeoorrííaa ccoonnssttaann ddee ttrreess sseessiioonneess tteeóórriiccaass ddee uunnaa hhoorraa
yy uunnaa sseessiióónn ddee ccllaassee pprrááccttiiccaa yy ddee llaabboorraattoorriioo ddee uunnaa hhoorraa.. LLaass
pprrááccttiiccaass ddee aauullaa ssee ddiivviiddeenn eenn ddooss ggrruuppooss yy llaass ddee llaabboorraattoorriioo eenn
ggrruuppooss rreedduucciiddooss qquuee ssee rreeaalliizzaann eenn eell aauullaa ddee iinnffoorrmmááttiiccaa..
OOBBJJEETTIIVVOOSS::
LLooss oobbjjeettiivvooss qquuee ssee ppllaanntteeaann eenn eessttaa aassiiggnnaattuurraa ssoonn qquuee eell aalluummnnoo tteennggaa uunnaa
nnoocciióónn ddee llooss aaccoonntteecciimmiieennttooss qquuee hhiicciieerroonn qquuee llaa ppssiiccoollooggííaa ssee ccoonnvviirrttiieerraa eenn
uunnaa ddiisscciipplliinnaa,, pprrooppoorrcciioonnáánnddoollee uunnaa ppeerrssppeeccttiivvaa hhiissttóórriiccaa qquuee,, aaddeemmááss,, llee
aayyuuddee aa ccoommpprreennddeerr llaass ccuueessttiioonneess cceennttrraalleess ddee llaa ppssiiccoollooggííaa..
MMEETTOODDOOLLOOGGÍÍAA::
LLaass ccllaasseess tteeóórriiccaass ccoonnssiisstteenn eenn ccllaasseess mmaaggiissttrraalleess eenn llaass qquuee llaa
pprrooffeessoorraa hhaaccee uunn rreessuummeenn ddee llaa aassiiggnnaattuurraa mmeeddiiaannttee ddiiaappoossiittiivvaass..
EEnn llaass ccllaasseess ddee pprrááccttiiccaa ddee aauullaa ssee rreeaalliizzaann ddeebbaatteess,, ttrraabbaajjooss
iinnddiivviidduuaalleess yy ddee ggrruuppoo yy ssee vviissiioonnaa aallggúúnn vviiddeeoo..
PPoorr úúllttiimmoo eenn llaass pprrááccttiiccaass ddee llaabboorraattoorriioo ssee bbuussccaa iinnffoorrmmaacciióónn
bbiibblliiooggrrááffiiccaa eenn bbaasseess ddee ddaattooss ddeell oorrddeennaaddoorr..
HHOORRAASS AACCTTIIVVIIDDAADD
AACCAADDÉÉMMIICCAA MMEETTOODDOOLLOOGGÍÍAA
4400 CCllaasseess
mmaaggiissttrraalleess EExxpplliiccaacciióónn ddee llooss
tteemmaass ddeell 11 aall 1122 ccoonn
llaa aayyuuddaa ddee uunn
rreessuummeenn ddee ccaaddaa
tteemmaa eenn ddiiaappoossiittiivvaass..
1100 CCoommeennttaarriiooss ddee
tteexxttoo MMeeddiiaannttee ggrruuppooss
rreedduucciiddooss ssee ddiissccuuttee
ssoobbrree tteexxttooss ddee
ddiiffeerreenntteess aauuttoorreess..
1100 BBúússqquueeddaass eenn eell
oorrddeennaaddoorr CCoonn llaa aayyuuddaa ddeell
oorrddeennaaddoorr eell aalluummnnoo
bbuussccaa eenn bbaasseess ddee
ddaattooss iinnffoorrmmaacciióónn
ssoobbrree ddiiffeerreenntteess
aauuttoorreess yy rreevviissttaass..
6600 TTOOTTAALL
EEVVAALLUUAACCIIÓÓNN::
LLaa eevvaalluuaacciióónn ccoonnssttaa ddee uunn eexxaammeenn eenn eell qquuee ssee iinncclluuyyee llaa tteeoorrííaa,, llaass
pprrááccttiiccaass ddee aauullaa yy llaass pprrááccttiiccaass ddee llaabboorraattoorriioo.. SSee aapprroobbaarráá ccoonn uunnaa nnoottaa ddee
55 oo ssuuppeerriioorr yy ssee hhaarráá llaa mmeeddiiaa eennttrree eell eexxaammeenn tteeóórriiccoo ((ccoommoo mmááxxiimmoo 77
ppuunnttooss)) yy eell eexxaammeenn pprrááccttiiccoo (( ccoommoo mmááxxiimmoo)),, aauunnqquuee ssiieemmpprree aa ppaarrttiirr ddeell
aapprroobbaaddoo eenn eell eexxaammeenn tteeóórriiccoo.. RReeaalliizzaarr llaass pprrááccttiiccaass eess vvoolluunnttaarriioo,, ppeerroo ssii
ssee rreeaalliizzaa llaa pprrááccttiiccaa ttrreess ddee llaabboorraattoorriioo ttee qquuiittaa ddooss pprreegguunnttaass eenn eell eexxaammeenn
rreellaacciioonnaaddaass ccoonn eessaa pprrááccttiiccaa..
TTEEMMAARRIIOO::
** TTEEMMAARRIIOO DDEE TTEEOORRÍÍAA::
-- TTeemmaa 11:: CCoonncceeppttoo ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa..
IInnttrroodduucccciióónn.. CCoonncceeppttoo ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa.. EEnnffooqquuee ppeerrssoonnaalliissttaa
vvss.. EEnnffooqquuee nnaattuurraalliissttaa.. GGrraannddeess llíínneeaass ddee iinntteerrpprreettaacciióónn hhiissttoorriiooggrrááffiiccaa..
OOttrraass aapprrooxxiimmaacciioonneess:: bbiibblliioommééttrriiccaa yy ppaarraaddiiggmmááttiiccaa.. CCoonncceeppttoo yy oobbjjeettoo ddee
hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa..
-- TTeemmaa 22:: AAnntteecceeddeenntteess ffiilloossóóffiiccoo ddee llaa ppssiiccoollooggííaa..
CCaarraacctteerrííssttiiqquueess ddee llaa ffiilloossooffííaa ggrriieeggaa.. GGrraannddeess llíínneeaass ddee llaa ffiilloossooffííaa ccrriissttiiaannaa
yy mmeeddiieevvaall.. EEll RReennaacciimmiieennttoo.. LLaa ppssiiccoollooggííaa ddee DDeessccaarrtteess.. EEll eemmppiirriissmmoo.. JJ..
LLoocckkee.. EEll aassoocciiaacciioonniissmmoo ddee HHuummee.. EEll ppoossiittiivviissmmoo ddee CCoommttee.. EEll
aassoocciiaacciioonniissmmoo ppssiiccoollóóggiiccoo:: JJaammeess MMiillll,, JJ.. SS.. MMiillll,, DDaavviidd HHaarrttlleeyy yy TThhoommaass
BBrroowwnn..
-- TTeemmaa 33:: LLaa iiddeeaa ddee eevvoolluucciióónn eenn ppssiiccoollooggííaa yy llaa ppssiiccoollooggííaa ddee llaass ddiiffeerreenncciiaass
hhuummaannaass..
LLooss aanntteecceeddeenntteess ddeell eevvoolluucciioonniissmmoo ppssiiccoollóóggiiccoo.. LLaa tteeoorrííaa ddee llaa hheerreenncciiaa ddee
llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass aaddqquuiirriiddaass ddee LLaammaarrcckk.. LLaa tteeoorrííaa ddee llaa eevvoolluucciióónn ddee
DDaarrwwiinn.. LLaa ppssiiccoollooggííaa ddee HH.. SSppeenncceerr.. LLaass aappoorrttaacciioonneess ppssiiccoollóóggiiccaass ddee FF..
GGaallttoonn.. LLaa ppssiiccoollooggííaa eexxppeerriimmeennttaall ddee BBiinneett..
-- TTeemmaa 44:: LLaass rraaíícceess ffííssiiccaass ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ccoonntteemmppoorráánneeaa.. LLaa ccrreeaacciióónn ddee
llaa ppssiiccooffííssiiccaa ii llaa ttrraaddiicciióónn ffiissiioollóóggiiccaa..
AAnntteecceeddeenntteess ddee llaa ppssiiccooffííssiiccaa.. AAnntteecceeddeenntteess ffiissiioollóóggiiccooss.. EEll aavvaannccee ddee
llaa ffiissiioollooggííaa sseennssoorriiaall:: JJoohhaannnneess MMüülllleerr yy HH.. HHeellmmhhoollttzz.. LLaa ppssiiccooffííssiiccaa::
WWeebbeerr yy FFeecchhnneerr.. EEll sseennttiiddoo ddee llaa ppssiiccooffííssiiccaa..
-- TTeemmaa 55:: LLaa ccoonnssttiittuucciióónn ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ccoommoo ttrraaddiicciióónn ddiisscciipplliinnaarr eenn
AAlleemmaanniiaa
EEll ccoommiieennzzoo ""ffoorrmmaall"" ddee llaa ppssiiccoollooggííaa cciieennttííffiiccaa:: WW.. WWuunnddtt.. CCaarraacctteerrííssttiiccaass ddee
llaa ppssiiccoollooggííaa wwuunnddttiiaannaa.. EEll ddeessaarrrroolllloo ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eexxppeerriimmeennttaall aalleemmaannaa..
LLooss eessttuuddiiooss ssoobbrree llaa mmeemmoorriiaa ddee HH.. EEbbbbiinngghhaauuss yy GG.. EE.. MMüülllleerr.. EEll eessttuuddiioo
eexxppeerriimmeennttaall ddee llooss pprroocceessooss ddee ppeennssaammiieennttoo:: OO.. KKüüllppee yy llaa EEssccuueellaa ddee
WWüürrzzbbuurrgg..
-- TTeemmaa 66:: FFuunncciioonnaalliissmmoo vvss.. EEssttrruuccttuurraalliissmmoo..
EEll iinniicciioo ddeell ffuunncciioonnaalliissmmoo eenn llooss EEUUAA yy llaa iinnssttiittuucciioonnaalliizzaacciióónn ddee llaa
ppssiiccoollooggííaa.. WW.. JJaammeess:: eell ggrraann pprreeccuurrssoorr.. CCaarraacctteerrííssttiiccaass ggeenneerraalleess ddee llaass
oorriieennttaacciioonneess ffuunncciioonnaalleess.. OOttrrooss ppiioonneerrooss:: LLaaddoo yy HHaallll.. LLaa mmeeddiiddaa ddee llaass
ddiiffeerreenncciiaass iinnddiivviidduuaalleess:: JJ.. MMªª.. CCaatttteellll.. LLaa ppssiiccoollooggííaa ggeennééttiiccaa ddee JJ.. MM..
BBaallddwwiinn.. EEll eessttrruuccttuurraalliissmmoo ddee EE ..BB.. TTiittcchheenneerr.. LLaa ppssiiccoollooggííaa ddiinnáámmiiccaa ddee RR..
SS.. WWooooddwwoorrtthh..
-- TTeemmaa 77:: LLaa ppssiiccoollooggííaa rreefflleexxoollóóggiiccaa..
CCaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llaa rreefflleexxoollooggiiaa.. EEll iinniicciioo ddeell oobbjjeettiivviissmmoo ((SSeecchheennoovv)).. LLaa
oobbrraa ddee II.. PP.. PPaavvlloovv.. EEll mmooddeelloo ddeell ccoonnddiicciioonnaammiieennttoo cclláássiiccoo yy ssuu ddiiffuussiióónn.. LLaa
ppssiiccoollooggííaa oobbjjeettiivvaa ddee BBeecchhtteerreevv.. OOttrrooss ppllaanntteeaammiieennttooss aaffiinneess..
-- TTeemmaa 88:: LLaa ffuunnddaacciióónn ddee llaa ppssiiccooaannáálliissiiss..
LLaa oobbrraa ddee SSiiggmmuunndd FFrreeuudd.. EEvvoolluucciióónn ddee ssuu ppeennssaammiieennttoo.. EEll mmééttooddoo
tteerraappééuuttiiccoo ppssiiccooaannaallííttiiccoo.. LLooss ffeennóómmeennooss ppssííqquuiiccooss.. LLaa ddiiffuussiióónn ddeell
ppssiiccooaannáálliissiiss.. CCrrííttiiccaass aall ppssiiccooaannáálliissiiss.. LLaa ppssiiccoollooggííaa aannaallííttiiccaa ddee CC.. GG.. JJuunngg..
LLaa ppssiiccoollooggííaa iinnddiivviidduuaall ddee AA.. AAddlleerr..
-- TTeemmaa 99:: LLaa ppssiiccoollooggííaa ddee llaa GGeessttaalltt..
AAnntteecceeddeenntteess.. SSuurrggiimmiieennttoo ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ddee llaa GGeessttaalltt.. TTeeoorrííaa yy mmééttooddoo ddee
llaa ppssiiccoollooggííaa ddee llaa GGeessttaalltt.. PPrriinncciippaalleess aappoorrttaacciioonneess ddee ssuuss llííddeerreess:: MM..
WWeerrtthheeiimmeerr,, KK.. KKooffffkkaa yy WW.. KKööhhlleerr.. LLaa ppssiiccoollooggííaa ddee KK.. LLeewwiinn.. LLaa ttrraaddiicciióónn
lleewwiinniiaannaa..
-- TTeemmaa 1100:: LLaa ppssiiccoollooggííaa oobbjjeettiivvaa:: LLaa ffoorrmmuullaacciióónn ddeell ccoonndduuccttiissmmoo
wwaattssoonniiaannoo..
AAnntteecceeddeenntteess ddeell ccoonndduuccttiissmmoo.. EEll ccoonneexxiioonniissmmoo ddee EE.. LL.. TThhoorrnnddiikkee.. LLaa
ffoorrmmuullaacciióónn ccoonndduuccttiissttaa ddee JJ.. BB.. WWaattssoonn.. LLaa ppoossiicciióónn tteeóórriiccaa ddee WWaattssoonn.. LLaa
ppssiiccoollooggííaa hhóórrmmiiccaa ddee WW.. MMccDDoouuggaallll..
-- TTeemmaa 1111:: EEll nneeooccoonndduuccttiissmmoo mmeeddiiaacciioonnaall ii rraaddiiccaall yy llaa oorriieennttaacciióónn
ccoonndduuccttiissttaa aammeerriiccaannaa..
CCaarraacctteerrííssttiiccaass ggeenneerraalleess ddeell mmoovviimmiieennttoo yy aanntteecceeddeenntteess.. EEll ooppeerraacciioonnaalliissmmoo
ppssiiccoollóóggiiccoo.. LLaa ccrriissiiss ddeell ccoonndduuccttiissmmoo.. EEll ccoonndduuccttiissmmoo pprrooppoossiittiivvoo ddee
TToollmmaann.. EEll ssiisstteemmaa ffoorrmmaalliizzaaddoo ddee CC.. LL.. HHuullll.. LLooss eessttuuddiiooss ddee LLaasshhlleeyy.. EEll
aassoocciiaacciioonniissmmoo ddee GGuutthhrriiee.. LLaa ppssiiccoollooggííaa ddee SSkkiinnnneerr yy ssuu pprrooyyeecccciióónn
ppoosstteerriioorr.. LLaa rreemmooddeellaacciióónn ddeell ssiisstteemmaa ddee HHuullll:: KK.. SSppeennccee.. LLaa tteeoorrííaa ddeell
aapprreennddiizzaajjee ssoocciiaall:: JJ.. DDoollllaarrdd yy NN.. EE.. MMiilllleerr..
-- TTeemmaa 1122:: LLaa ppssiiccoollooggííaa ccoonntteemmppoorráánneeaa
GGrraannddeess tteennddeenncciiaass ddee llaa ppssiiccoollooggííaa aaccttuuaall.. PPiiaaggeett yy ssuu iinnfflluueenncciiaa.. LLaa
ppssiiccoollooggííaa ssoovviiééttiiccaa.. LLaa nneeuurrooppssiiccoollooggííaa.. LLaa ppssiiccoollooggííaa hhuummaanniissttaa.. LLaa
ppssiiccoollooggííaa eessppaaññoollaa.. PPrriimmeerrooss ddeessaarrrroollllooss yy ccoonnssoolliiddaacciióónn ddee llaa ppssiiccoollooggííaa
ccooggnniittiivvaa.. AAppaarriicciióónn ddeell ccoonneexxiioonniissmmoo..
** TTEEMMAARRIIOO DDEE PPRRÁÁCCTTIICCAASS::
-- PPRRÁÁCCTTIICCAASS DDEE AAUULLAA
11.. PPrrááccttiiccaass ddee ccoommeennttaarriioo ddee tteexxttoo::
EEll ccoommeennttaarriioo ddee tteexxttoo eess llaa pprrááccttiiccaa mmááss uuttiilliizzaaddaa eenn hhiissttoorriiaa ddee llaa
ppssiiccoollooggííaa ppaarraa qquuee llooss aalluummnnooss ccoommpprreennddaann llaa tteeoorrííaa ddee llooss ddiissttiinnttooss
aauuttoorreess..
-- AAccttiivviiddaaddeess..
EEnn eessttaa pprrááccttiiccaa llooss aalluummnnooss rreeaalliizzaann ccoommeennttaarriiooss ddee tteexxttoo ddee aauuttoorreess
iinncclluuiiddooss eenn eell pprrooggrraammaa tteeóórriiccoo ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa..
-- MMaatteerriiaall
TTeexxttooss ddee::
--CChh.. DDaarrwwiinn:: EEll oorriiggeenn ddeell llaass eessppeecciieess,, ddee 11885599..
--HH.. EEbbbbiinngghhaauuss:: SSoobbrree llaa mmeemmoorriiaa.. IInnvveessttiiggaacciioonneess ddee ppssiiccoollooggííaa
eexxppeerriimmeennttaall,, 11888855..
--WW.. JJaammeess:: LLooss pprriinncciippiiooss ddee ppssiiccoollooggííaa,, ddee 11889900..
--WW.. WWuunnddtt:: CCoommppeennddiioo ddee ppssiiccoollooggííaa,, ddee 11889966..
--JJ.. RR.. AAnnggeellll:: LLaa pprroovviinncciiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ffuunncciioonnaall,, ddee 11990077..
--SS.. FFrreeuudd:: CCoonnffeerreenncciiaass eenn CCllaarrkk,, ddee 11990099..
--TThhoorrnnddiikkee:: IInntteelliiggeenncciiaa aanniimmaall yy lleeyy ddeell eeffeeccttoo,, ddee 11991111..
--JJ.. BB.. WWaattssoonn:: LLaa ppssiiccoollooggííaa ttaall ccoommoo llaa vvee eell ccoonndduuccttiissttaa,, ddee 11991133..
--EE.. CC.. TToollmmaann:: UUnnaa nnuueevvaa ffóórrmmuullaa ppaarraa eell ccoonndduuccttiissmmoo,, ddee 11992222..
--AA.. BBiinneett:: EEll eessttuuddiioo eexxppeerriimmeennttaall ddee llaa iinntteelliiggeenncciiaa,, ddee 11992222..
--WW.. KKööhhlleerr:: EExxppeerriimmeennttooss ssoobbrree llaa iinntteelliiggeenncciiaa ddee llooss cchhiimmppaannccééss,, ddee 11992222..
--LL.. SS.. VViiggoottsskkyy:: EEll pprroobblleemmaa ddee llaass ffuunncciioonneess iinntteelleeccttuuaalleess ssuuppeerriioorreess eenn eell
ssiisstteemmaa ddee llaass iinnvveessttiiggaacciioonneess ppssiiccoottééccnniiccaass,, ddee 11993300..
--II.. PP.. PPaavvlloovv:: RReessppuueessttaa ddee uunn ffiissiióóllooggoo aa llooss ppssiiccóóllooggooss,, ddee 11993322..
--KK.. LLeewwiinn:: PPrriinncciippiiooss ddee ppssiiccoollooggííaa ttooppoollóóggiiccaa,, ddee 11993366..
--MM.. WWeerrtthheeiimmeerr:: DDiinnáámmiiccaa yy llóóggiiccaa ddeell ppeennssaammiieennttoo pprroodduuccttiivvoo,, ddee 11994455..
--JJ.. DDoollllaarr yy NN.. EE.. MMiilllleerr:: PPeerrssoonnaalliiddaadd yy ppssiiccootteerraappiiaa,, ddee 11995500..
--BB.. FF.. SSkkiinnnneerr:: CCiieenncciiaa yy ccoonndduuccttaa hhuummaannaa,, ddee 11995533..
-- AA.. HH.. MMaassllooww:: EEll hhoommbbrree aauuttoorrrreeaalliizzaaddoo,, ddee 11996622..
--RR.. CC.. AAttkkiinnssoonn yy RR.. MM.. SShhiiffffrriinn:: MMeemmoorriiaa hhuummaannaa:: UUnn ssiisstteemmaa pprrooppuueessttoo yy
ssuuss ssiisstteemmaass ddee ccoonnttrrooll,, ddee 11996688..
--HH.. AA.. SSiimmoonn:: TTeeoorrííaa ddeell pprroocceessaammiieennttoo ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn ppaarraa rreessoollvveerr
pprroobblleemmaass hhuummaannooss,, ddee 11997788..
--WW.. RR.. WWooooddwwaarrdd:: HHaacciiaa uunnaa hhiissttoorriiooggrraaffííaa ccrrííttiiccaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa,, ddee 11998800..
--NN.. CChhoommsskkyy:: LLeenngguuaajjee yy pprroobblleemmaass ddee ccoonnoocciimmiieennttoo,, ddee 11998888..
22.. PPrrááccttiiccaass ddee aannáálliissiiss ccoonncceeppttuuaall ddee ttéérrmmiinnooss bbáássiiccooss..
-- AAccttiivviiddaaddeess::
AAnnaalliizzaarr llaa eessttrruuccttuurraa,, aacceeppcciioonneess yy uussooss ddee ttéérrmmiinnooss ssiiggnniiffiiccaattiivvooss eenn
hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ee iinntteeggrraarr llaa iinnffoorrmmaacciióónn ccoonn uunnaa ffuueennttee pprriimmaarriiaa yy
uunnaa sseeccuunnddaarriiaa..
-- MMaatteerriiaall::
--FF.. GGaallttoonn:: GGeenniioo hheerreeddiittaarriioo,, ddee 11886699..
-- GG.. TT.. FFeecchhnneerr:: RReevviissiióónn ddee llooss pprriinncciippaalleess ppuunnttooss ddee ppssiiccooffííssiiccaa,, ddee 11888822..
-- EE.. LL.. TThhoorrnnddiikkee:: IInntteelliiggeenncciiaa aanniimmaall,, ddee 11889988..
-- EE.. BB.. TTiittcchheenneerr:: LLooss ppoossttuullaaddooss ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eessttrruuccttuurraall,, ddee 11889988..
-- WW.. MMccDDoouuggaallll:: UUnnaa iinnttrroodduucccciióónn aa llaa ppssiiccoollooggííaa ssoocciiaall,, 11990088..
-- OO.. KKüüllppee:: EEll eessttuuddiioo ssoobbrree eell ppeennssaammiieennttoo,, iinncclluuyyeennddoo eell ppeennssaammiieennttoo ssiinn
iimmáággeenneess,, ddee 11991122..
-- CC.. LL.. HHuullll:: CCoonnoocciimmiieennttoo yy pprrooppóóssiittoo ccoommoo mmeeccaanniissmmooss ddeell hháábbiittoo,, ddee 11993300..
-- DD.. OO.. HHeebbbb:: LLaa oorrggaanniizzaacciióónn ddee ccoonndduuccttaass.. UUnnaa tteeoorrííaa nneeuurrooppssiiccoollooggííaa,, ddee
11994499..
33.. PPrrááccttiiccaa ssoobbrree eell ppaappeell ddee llaa hhiissttoorriiaa oorraall eenn eell pprroocceessoo ddoocceennttee ddee llaa
ppssiiccoollooggííaa..
-- OObbjjeettiivvooss:: EEssttaa pprrááccttiiccaa ttiieennee ppoorr oobbjjeettiivvoo qquuee llooss aalluummnnooss ddee hhiissttoorriiaa
ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ccoonnoozzccaann uunnoo ddee llooss mmééttooddooss ddee iinnvveessttiiggaacciióónn ddee llaa
hhiissttoorriiooggrraaffííaa:: llaa hhiissttoorriiaa oorraall.. EEssttoo ffaacciilliittaarráá,, aaddeemmááss eell aapprreennddiizzaajjee ddee llooss
pprriinncciippiiooss ddeell ccoonndduuccttiissmmoo..
-- AAccttiivviiddaadd:: SSee lleeeerráá uunnaa oobbrraa ddee WWaattssoonn yy llooss aalluummnnooss eellaabboorraarraann uunn
gguuiióónn ddee eennttrreevviissttaa ppaarraa eessttee aauuttoorr.. DDeessppuuééss rreeaalliizzaarráánn uunn rrooll--ppllaayyiinngg yy
ffiinnaallmmeennttee llooss aalluummnnooss vveenn uunn vviiddeeoo ssoobbrree uunnaa eennttrreevviissttaa aa eessttee aauuttoorr..
-- PPRRÁÁCCTTIICCAASS DDEE LLAABBOORRAATTOORRIIOO..
11.. PPrrááccttiiccaass ddee ccoonnssuullttaa ddee ffuueenntteess pprriimmaarriiaass yy ddee aarrcchhiivvoo ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa
ppssiiccoollooggííaa..
LLooss eessttuuddiiaanntteess uuttiilliizzaann oorrddeennaaddoorreess,, iinnssttrruummeennttooss qquuee ffaavvoorreecceenn llaa
aatteenncciióónn yy ppeerrmmiitteenn aacccceeddeerr aa ffuueenntteess ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa aa ttrraavvééss ddee
IInntteerrnneett..
--AAccttiivviiddaadd::
11.. CCoonnssuullttaa llooss aarrcchhiivvooss ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ddee llaa UUnniivveerrssiiddaadd ddee
AAkkrroonn ppaarraa llaa rreeccuuppeerraacciióónn yy uussoo ddee rreeccuurrssooss ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa..
22.. TTaammbbiiéénn rreeaalliizzaann bbúússqquueeddaass ddooccuummeennttaalleess eenn oottrraass bbaasseess ddee ddaattooss ddee
hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa ppaarraa llaa llooccaalliizzaacciióónn yy aannáálliissiiss ddee tteexxttooss ddee aauuttoorreess
rreelleevvaanntteess eenn hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eeuurrooppeeaa yy eessppaaññoollaa:: FFrreeuudd,, JJuunngg,,
JJaanneett,, PPiiaaggeett,, EEmmiilliioo MMiirraa,, FFrraanncciiss GGaallttoonn,, LLuuiiss SSiimmaarrrroo……
22.. LLaa iinnfflluueenncciiaa ddee SSkkiinnnneerr eenn eell aannáálliissiiss aapplliiccaaddoo aa llaa ccoonndduuccttaa..
--OObbjjeettiivvooss::
EEnn eessttaa pprrááccttiiccaa llooss eessttuuddiiaanntteess aannaalliizzaann llaa iinnfflluueenncciiaa ddee SSkkiinnnneerr eenn eell
aannáálliissiiss aapplliiccaaddoo ddee llaa ccoonndduuccttaa,, ccoonn eell oobbjjeettiivvoo ddee ccoonnoocceerr aallgguunnooss ddee ssuuss
ffuunnddaammeennttooss hhiissttóórriiccooss..
--AAccttiivviiddaaddeess::
LLooss aalluummnnooss ttrraabbaajjaann eenn uunnaa bbaassee ddee ddaattooss bbiibblliiooggrrááffiiccooss eellaabboorraaddooss ccoonn llaass
rreeffeerreenncciiaass --ddeessddee 11887755 hhaassttaa 11996600-- ddee llooss ttrraabbaajjooss ppuubblliiccaaddooss eenn eell JJoouurrnnaall
ooff AApppplliieedd BBeehhaavviioorr AAnnaallyyssiiss ((11996688--11998822)),, pprriinncciippaall ccaannaall ddee ddiisseemmiinnaacciióónn ddeell
ccaammppoo yy ccoonn eell vvoolluummeenn ttoottaall ddee rreeffeerreenncciiaass eexxaammiinnaann llooss aauuttoorreess mmááss
cciittaaddooss,, llaass oobbrreess yy llaass ppuubblliiccaacciioonneess mmááss uuttiilliizzaaddaass.. EEssttuuddiiaann llaa iinnfflluueenncciiaa
ddee SSkkiinnnneerr eenn eell aannáálliissiiss aapplliiccaaddoo ddee llaa ccoonndduuccttaa,, aa llaa vveezz qquuee ddeessccuubbrreenn llaass
ccoonneexxiioonneess eennttrree llaa oobbrraa ddee SSkkiinnnneerr yy oottrrooss ppiioonneerrooss eenn eell ccaammppoo yy
iiddeennttiiffiiccaann llooss cclláássiiccooss ddee ppaarrttiiccuullaarr iimmppoorrttaanncciiaa hhiissttóórriiccaa eenn eessttaa ccoorrrriieennttee..
33.. AApprrooxxiimmaacciióónn aa llaa ppssiiccoollooggííaa eessppaaññoollaa aa ttrraavvééss ddee uunnaa rreevviissttaa cciieennttííffiiccaa
rreelleevvaannttee:: RReevviissttaa ddee ppssiiccoollooggííaa ggeenneerraall yy aapplliiccaaddaa ((RRPPGGAA))
--OObbjjeettiivvooss::
EEll oobbjjeettiivvoo ddee eessttaa pprrááccttiiccaa eess aapprrooxxiimmaarr aall aalluummnnaaddoo llooss ccoonntteenniiddooss ddee llaa
ppssiiccoollooggííaa eessppaaññoollaa ccoonntteemmppoorráánneeaa aa ttrraavvééss ddeell aannáálliissiiss ddee uunnaa rreevviissttaa
cciieennttííffiiccaa ddee rreelleevvaanncciiaa,, ccoommoo eess eell ccaassoo ddee llaa RReevviissttaa ddee PPssiiccoollooggííaa GGeenneerraall
yy AApplliiccaaddaa ((RRPPGGAA)).. AAddeemmááss ddee llaa ssuu iimmppoorrttaanncciiaa eenn eell ppaannoorraammaa eessppaaññooll,, llaa
RRPPGGAA rreeuunnee oottrraass ccaarraacctteerrííssttiiccaass qquuee llaa hhaacceenn eessppeecciiaallmmeennttee iinntteerreessaannttee
ccoommoo mmaatteerriiaall ddee eessttuuddiioo yy rreepprreesseennttaattiivvaa ddeell ppeerrííooddoo hhiissttóórriiccoo aabboorrddaaddoo..
PPoorr uunnaa ppaarrttee,, ssee ttrraattaa ddee uunnaa vvííaa ddee aammpplliioo eessppeeccttrroo qquuee ddaa ccaabbiiddaa aa
ccoonnttrriibbuucciioonneess ddee tteemmááttiiccaa mmuuyy vvaarriiaaddaa aall mmiissmmoo ttiieemmppoo qquuee ttaammbbiiéénn aaccooggee
eenn ssuuss ppáággiinnaass aappoorrttaacciioonneess pprroocceeddeenntteess ddeell mmuunnddoo llaattiinnooaammeerriiccaannoo.. PPoorr
oottrraa ppaarrttee,, nnoo tteenneemmooss qquuee oollvviiddaarr ssuu ccaarráácctteerr eemmbblleemmááttiiccoo ccuuaannddoo vvee llaa lluuzz
ppoorr pprriimmeerraa vveezz eell 11994466 yy ppooccooss aaññooss ddeessppuuééss ccoonnssttiittuuyyee eell pprriinncciippaall óórrggaannoo
ddee ccoommuunniiccaacciióónn ddee llaa iinncciippiieennttee SSoocciieeddaadd eessppaaññoollaa ddee ppssiiccoollooggííaa.. SSee ttrraattaa,,
ppoorr ttaannttoo,, ddee uunnaa rreevviissttaa qquuee rreefflleejjaa ccoommoo ppooccaass eell nnaacciimmiieennttoo yy ddeessaarrrroolllloo
hhiissttóórriiccoo ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eenn nnuueessttrroo ppaaííss..
--AAccttiivviiddaaddeess::
EEnn eessttaa pprrááccttiiccaa llooss eessttuuddiiaanntteess aannaalliizzaarraann llooss aauuttoorreess yy iinnssttiittuucciioonneess mmááss
rreelleevvaanntteess qquuee ppuubblliiccaann eenn llaass ppáággiinnaass ddee llaa RReevviissttaa ddee PPssiiccoollooggííaa GGeenneerraall yy
AApplliiccaaddaa aa lloo llaarrggoo ddee uunn ppeerrííooddoo ddee ttiieemmppoo ddeetteerrmmiinnaaddoo.. AAll mmiissmmoo ttiieemmppoo,,
rreeaalliizzaarraann uunn eessttuuddiioo ccllaassiiffiiccaattoorriioo ddeettaallllaaddoo ddee llooss ccoonntteenniiddooss ttrraattaaddooss eenn
llooss aarrttííccuullooss ppuubblliiccaaddooss eenn llaa RRPPGGAA yy llaa pprreesseenncciiaa qquuee ttiieenneenn llaass ddiissttiinnttaass
áárreeaass ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eessppaaññoollaa ccoonntteemmppoorráánneeaa ((ppssiiccoollooggííaa ssoocciiaall,, iinndduussttrriiaall,,
bbáássiiccaa,, eedduuccaattiivvaa,, ccllíínniiccaa,, aanniimmaall,, eettcc..))..
CCoonn eessttaa ffiinnaalliiddaadd,, llooss aalluummnnooss ttrraabbaajjaarraann ccoonn uunnaa bbaassee ddee ddaattooss ccoonnssttrruuiiddaa
ccoonn llooss rreeggiissttrrooss oobbtteenniiddooss aa ppaarrttiirr ddeell ÍÍnnddiiccee eessppaaññooll ddee CCiieenncciiaass SSoocciiaalleess oo
IISSOOCC ddeell CCoonnsseejjoo SSuuppeerriioorr ddee IInnvveessttiiggaacciioonneess CCiieennttííffiiccaass ((CCSSIICC)).. GGrraacciiaass aa
ssuu mmaanneejjoo,, llooss eessttuuddiiaanntteess aassoollaarraann eell ddoobbllee oobbjjeettiivvoo ddee ffaammiilliiaarriizzaarrssee ccoonn llaa
eessttrruuccttuurraa ddee uunnaa bbaassee ddee ddaattooss ppssiiccoollóóggiiccooss,, aall mmiissmmoo ttiieemmppoo qquuee
oobbtteennddrráánn uunnaa vviissiióónn gglloobbaall yy ccoommpprreennssiivvaa ddee llooss pprriinncciippaalleess ccaammppooss ddee
eessttuuddiioo aabboorrddaaddooss ddeessddee llaa ppssiiccoollooggííaa eessppaaññoollaa ccoonntteemmppoorráánneeaa..
HHIISSTTOORRIIAA DDEE LLAA PPSSIICCOOLLOOGGIIAA CCOONN AAPPRREENNDDIIZZAAJJEE
CCOOOOPPEERRAATTIIVVOO::
DDEESSCCRRIIPPCCIIOONN::
LLaa aassiiggnnaattuurraa ddee hhiissttoorriiaa ddee llaa ppssiiccoollooggííaa eess uunnaa mmaatteerriiaa ttrroonnccaall ppaarraa llooss
aalluummnnooss ddee 11eerr ccuurrssoo ddee llaa lliicceenncciiaattuurraa ddee ppssiiccoollooggííaa..
CCoonnssttaarriiaa ddee 55 ccrrééddiittooss EECCTTSS,,lloo qquuee vveennddrrííaann aa sseerr 112255 hhoorraass,, ddiivviiddiiddaass
sseeggúúnn nnuueessttrraa pprrooppuueessttaa ddee llaa ssiigguuiieennttee ffoorrmmaa::
1122 hhoorraass ddee ccllaasseess mmaaggiissttrraalleess
7755 hhoorraass ppaarraa llaa rreeaalliizzaacciioonn ddee ttrraabbaajjooss ddee iinnvveessttiiggaacciioonn
1188 hhoorraass ddee eexxppoossiicciioonneess ddee ttrraabbaajjooss
2200 hhoorraass aa eellaabboorraacciioonn ddee iinnffoorrmmeess..
OOBBJJEETTIIVVOOSS::
LLooss oobbjjeettiivvooss qquuee ssee ppllaanntteeaann eenn eessttaa aassiiggnnaattuurraa ssoonn qquuee eell aalluummnnoo
tteennggaa uunnaa nnoocciióónn ddee llooss aaccoonntteecciimmiieennttooss qquuee hhiicciieerroonn qquuee llaa ppssiiccoollooggííaa ssee
ccoonnvviirrttiieerraa eenn uunnaa ddiisscciipplliinnaa,, pprrooppoorrcciioonnáánnddoollee uunnaa ppeerrssppeeccttiivvaa hhiissttóórriiccaa
qquuee,, aaddeemmááss,, llee aayyuuddee aa ccoommpprreennddeerr llaass ccuueessttiioonneess cceennttrraalleess ddee llaa
ppssiiccoollooggííaa..
AAddeemmaass ccrreeeemmooss qquuee eess mmuuyy iimmppoorrttaannttee qquuee eell aalluummnnoo aapprreennddaa aa
ddiiffeerreenncciiaarr yy ccrriittiiccaarr llaass ddiiffeerreenntteess ccoorrrriieenntteess ppssiiccoollooggiiccaass,, yyaa qquuee eessttoo llee
sseerrvviirraa aa lloo llaarrggoo ddee ssuu ffoorrmmaacciioonn..
MMEETTOODDOOLLOOGGIIAA::
** PPrrooppoonneemmooss qquuee llaa mmeettooddoollooggiiaa sseeaa llaa ssiigguuiieennttee::
* EEnn llaass 1122 hhoorraass ddee ccllaasseess mmaaggiissttrraalleess eenn llaass qquuee ssee ddaarrííaann 4 temas
dedicando un total de 3h por tema, dejando 3 horas mas para hacer una breve
intoduccion a los temas que se propondran como trabajos del aprendizaje
cooperativo.
* 75 horas de investigacion por grupos de 4 personas: proponemos la
realizacion de 3 trabajos sobre estas tres corrientes psicologicas: Psicoanalisis,
conductismo y cognitivismo. Toda esta búsqueda incluye la presencialidad de una
clase cada 15 dias con todos los miembros del grupo, en estas clases se llevará un
seguimiento del trabajo por parte del profesor, se podran afectuar tambien
consultas a modo de turorias y se les irá guiando en el trabajo, done tienen que
buscar, en que hay que indagar mas... Estos trabajos incluirian y mejorarian lo que
ahora esta como practicas de laboratorio, ya que no solo buscarían en internet,sinó
también en la biblioteca , en revistas psicológicas ...
• 18 horas de exposicion de trabajos: Suponiendo que hubiese 80 alumnos por
clase,esta se dividiria en 16 grupos de 5 personas. Hay 3 trabajos, a 20
minutos por exposicion del trabajo. Y en los 10 minutos finales a modo de
debate o critica los demas grupos hablarían sobre las ventajas e
inconvenientes del trabajo, aquello que esta mejor o lo que le falta...
• 20 horas restantes la destinariamos a elaboracion en clase de informes
criticando y comparado las distintas corrientes psicologicas . Con esto
intentamos lograr que los alumnos,se impliquen en cada una de las
corrientes de tal modo, que sepan no solo compararlas sinó cirticarlas e
identificarse en una de ellas.
• Los alumnos deberán aportar unas memória semanales (individuales) donde
cuenten la progresión del trabajo, los conocimientos adquiridos y lo que ha
aportado cada uno al grupo. A parte de la nota que se pondría para esa
semana,así como también que nota le pondría asus compañeros. La
realización de estos informes tiene como meta no solo la autoevalución,
sinó también un control riguroso del trabajo, ya que lso alumnos no tendrán
otro remedio que participar y aprender .
EVALUACION:
La evaluacion de la asignatura es continua, esto quiere decir que el profesor
irá marcando unos objetivos de los trabajos que se irán cumpliendo cada semana
para la realizacion de estos.
La puntuacion de estas 16 pautas de los trabajos podrían valer el 50% de las
nota de los trabajos. Por otra parte, estos valdrían el 50 % de la nota total.
La elaboración de los informes de comparacion puntuarían 15 %.
alumno/a que no haya realizado Nosotras hemos pensado que daríamos
la opción de un examen final para subir nota, no obstante este tendría como
requesito indispensable que se hayan realizado los tres trabajos. En otras
palabras, aquel los tres trabajos principales no tiene opción a hacer el examen final
que valdría el 35 %.